Pois pakkoruotsi

Helsingfors, Suomi ei todellakaan ole kaksikielinen tai on, mutta toinen kieli on englanti. Kainuussa ei puhuta ruotsia, ei ole koskaan puhuttu eikä tulla koskaan puhumaan. Ruotsi on ruotsalaisten kieli ja venäjä venäläisten. Opiskelkoon niitä kuka haluaa. Suomalaiset pärjää kotimaassa ihan suomenkielellä.

Kainuulais likka kirjoitti:

Helsingfors, Suomi ei todellakaan ole kaksikielinen tai on, mutta toinen kieli on englanti. Kainuussa ei puhuta ruotsia, ei ole koskaan puhuttu eikä tulla koskaan puhumaan. Ruotsi on ruotsalaisten kieli ja venäjä venäläisten. Opiskelkoon niitä kuka haluaa. Suomalaiset pärjää kotimaassa ihan suomenkielellä.

Lue lisää

Harmi, ettei Ruotsin kuningas käy Kainuussa, voisi sanoa hänelle mielipiteensä pakkoruotsista.

Kainuulais likka kirjoitti:

Harmi, ettei Ruotsin kuningas käy Kainuussa, voisi sanoa hänelle mielipiteensä pakkoruotsista.

Ruotsin kuninkaalla ei ole ollut yli 200 vuoteen sananvaltaa meidän maamme asioihin. Mielipiteesi tuskin muutenkaan häntä hetkauttaisi.

Kävin itse keskikouluni ja lukioni Kainuussa 1960-luvulla. Pakkoa ei ollut – sekä keskikouluun että lukioon pyrittiin ja päästiin jos päästiin (pääsykokeiden ja todistusten keskiarvojen kautta).

Kieliä en päässyt valitsemaan – ”ylhäältä päin” oli ikäluokalleni koulussani määrätty 8 vuotta ruotsia, 7 vuotta saksaa ja 3 vuotta englantia.

Minulle kaikki kolme kieltä ovat olleet hyvinkin tarpeen enkä vaihtaisi vieläkään mitään niistä johonkin muuhun kieleen, korkeintaan tarkistaisin hieman oppimäärien laajuutta englannin hyväksi.

Koko käsite ”pakkoruotsi” tuntuu – anteeksi vain – lapsellisen typerältä!

Kainuusta minäkin kirjoitti:

Ruotsin kuninkaalla ei ole ollut yli 200 vuoteen sananvaltaa meidän maamme asioihin. Mielipiteesi tuskin muutenkaan häntä hetkauttaisi.

Kävin itse keskikouluni ja lukioni Kainuussa 1960-luvulla. Pakkoa ei ollut – sekä keskikouluun että lukioon pyrittiin ja päästiin jos päästiin (pääsykokeiden ja todistusten keskiarvojen kautta).

Kieliä en päässyt valitsemaan – ”ylhäältä päin” oli ikäluokalleni koulussani määrätty 8 vuotta ruotsia, 7 vuotta saksaa ja 3 vuotta englantia.

Minulle kaikki kolme kieltä ovat olleet hyvinkin tarpeen enkä vaihtaisi vieläkään mitään niistä johonkin muuhun kieleen, korkeintaan tarkistaisin hieman oppimäärien laajuutta englannin hyväksi.

Koko käsite ”pakkoruotsi” tuntuu – anteeksi vain – lapsellisen typerältä!

Lue lisää

Minulle pakkoruotsi on arkipäivää. Haluaisin opiskella englantia ja ranskaa.
Pakkoruotsi vie ajan ja energian paneutua näihin kieliin.
Englantia siksi, että se on maailmankieli ja sillä pärjää missä vain. Valitettavasti sanasto jää hyvin pieneksi, kun ei ole tarpeeksi tunteja. IT alan sanasto ja moni muukin specifinen ala jää huomiotta.

Ranskaa pitäisi lukea, koska se on virallinen EU kieli ja perinteinen gourmet kieli.
Ranskan historia ja kulttuuri on myös erittäin kiinnostava. Haluaisin myös joskus muuttaa Etelä Ranskaan asumaan.

Ruotsin kielelle en keksi mitään hyötykäyttöä. Suomessa saan palvelut suomeksi ja uskon, että olen ruotsalaisten kanssa samalla tasolla englanniksi kommunikoidessa.
Ruotsin kirjallisuudessa ei ole ketään, jota haluaisin lukea alkuperäiskielellä.
Mikäli vanhemmiten aikaa ja energiaa riittää venäjänkielisiä mestariteoksia olisi mielenkiintoista lukea alkuperäiskielellä.

Kainuusta minäkin vaikuttaa maksetulta pakkoruotsitrollilta. Hirveän kiva olisi tietää, että missä on ruotsia voinut hyödyntää. Kajaanin torilla?

Pakkoruotsin puolesta tehdään mitä vaan. Ruotsin kuningas tulee murtamaan kansalaisaloitetta. Turha vaiva nuoriso on hylännyt ruotsin.

Kainuusta minäkin kirjoitti:

Ruotsin kuninkaalla ei ole ollut yli 200 vuoteen sananvaltaa meidän maamme asioihin. Mielipiteesi tuskin muutenkaan häntä hetkauttaisi.

Kävin itse keskikouluni ja lukioni Kainuussa 1960-luvulla. Pakkoa ei ollut – sekä keskikouluun että lukioon pyrittiin ja päästiin jos päästiin (pääsykokeiden ja todistusten keskiarvojen kautta).

Kieliä en päässyt valitsemaan – ”ylhäältä päin” oli ikäluokalleni koulussani määrätty 8 vuotta ruotsia, 7 vuotta saksaa ja 3 vuotta englantia.

Minulle kaikki kolme kieltä ovat olleet hyvinkin tarpeen enkä vaihtaisi vieläkään mitään niistä johonkin muuhun kieleen, korkeintaan tarkistaisin hieman oppimäärien laajuutta englannin hyväksi.

Koko käsite ”pakkoruotsi” tuntuu – anteeksi vain – lapsellisen typerältä!

Lue lisää

Joo minäkin puhun vaan suomenruotsia Kuhmossa. Kaikki Kuhmossa sitä on kuitenkin opiskellut, niin että antaa jättekivajuttujen praatta på torget och sen ska vi knulla.

Kainuulais likka kirjoitti:

Minulle pakkoruotsi on arkipäivää. Haluaisin opiskella englantia ja ranskaa.
Pakkoruotsi vie ajan ja energian paneutua näihin kieliin.
Englantia siksi, että se on maailmankieli ja sillä pärjää missä vain. Valitettavasti sanasto jää hyvin pieneksi, kun ei ole tarpeeksi tunteja. IT alan sanasto ja moni muukin specifinen ala jää huomiotta.

Ranskaa pitäisi lukea, koska se on virallinen EU kieli ja perinteinen gourmet kieli.
Ranskan historia ja kulttuuri on myös erittäin kiinnostava. Haluaisin myös joskus muuttaa Etelä Ranskaan asumaan.

Ruotsin kielelle en keksi mitään hyötykäyttöä. Suomessa saan palvelut suomeksi ja uskon, että olen ruotsalaisten kanssa samalla tasolla englanniksi kommunikoidessa.
Ruotsin kirjallisuudessa ei ole ketään, jota haluaisin lukea alkuperäiskielellä.
Mikäli vanhemmiten aikaa ja energiaa riittää venäjänkielisiä mestariteoksia olisi mielenkiintoista lukea alkuperäiskielellä.

Kainuusta minäkin vaikuttaa maksetulta pakkoruotsitrollilta. Hirveän kiva olisi tietää, että missä on ruotsia voinut hyödyntää. Kajaanin torilla?

Pakkoruotsin puolesta tehdään mitä vaan. Ruotsin kuningas tulee murtamaan kansalaisaloitetta. Turha vaiva nuoriso on hylännyt ruotsin.

Lue lisää

Kyllä se vähän kornilta tuntui kun englanniksi olisi pitänyt asioita toimittaa ruotsalaisen kanssa. "Maailmankieli" englannilla ei pärjää "missä vain" - ranskalaiset eivät suostu puhumaan englantia.

Kyllä vajavainenkin kielitaito avaa väyliä keskinäiseen ymmärtämiseen. Tanskassa pikkukioskilla tapasin armenialaisen myyjän (puhui englantia). Yksi ainoa tuntemani sana "ESMIADZHIN" avasi yhteyden: armenialainen ravisti kättäni ja hoki moneen kertaan "JUU AAR MAI FREND!"

Samahan se on Venäjälläkin: kunhan ei mene ensitöikseen tokaisemaan "TOPRA HUJA"!

>Kainuusta minäkin vaikuttaa maksetulta pakkoruotsitrollilta.
>Hirveän kiva olisi tietää, että missä on ruotsia voinut hyödyntää.
>Kajaanin torilla?

Kukaan ei ole maksanut minulle mielipiteestäni mitään.

Olen taannoin vuosien ajan myynyt tavaraa Ruotsiin ja Norjaan ja ostanut Ruotsista. Varsinkin myyminen onnistuu verrattomasti paremmin ostajan äidinkielellä kuin millään kolmannella kielellä.

Tanskaan myydessä oli pakko käyttää vastapuolesta riippuen englantia tai saksaa, koska puhuttu tanska on kouluruotsin pohjalta liian vaikeaa ymmärrettäväksi ("tanska ei ole kieli vaan kurkkusairaus"). Kirjoitettu tanska sen sijaan avautuu melkeinpä siinä missä norjakin.

Ruotsissa asuu Ruotsissa syntyneitä ja siellä ikänsä asuneita lähisukulaisiani, joiden kotikieli on (avioliiton kautta) ruotsi ja suomen taito olematon. Tuntisin itseni umpihölmöksi, jos kommunikoisin heidän kanssaan ruotsin asemesta englanniksi.

Riittääkö? Sinulle ehkä ei, mutta minulle riittää hyvinkin.

Kainuusta_minäkin kirjoitti:

>Kainuusta minäkin vaikuttaa maksetulta pakkoruotsitrollilta.
>Hirveän kiva olisi tietää, että missä on ruotsia voinut hyödyntää.
>Kajaanin torilla?

Kukaan ei ole maksanut minulle mielipiteestäni mitään.

Olen taannoin vuosien ajan myynyt tavaraa Ruotsiin ja Norjaan ja ostanut Ruotsista. Varsinkin myyminen onnistuu verrattomasti paremmin ostajan äidinkielellä kuin millään kolmannella kielellä.

Tanskaan myydessä oli pakko käyttää vastapuolesta riippuen englantia tai saksaa, koska puhuttu tanska on kouluruotsin pohjalta liian vaikeaa ymmärrettäväksi ("tanska ei ole kieli vaan kurkkusairaus"). Kirjoitettu tanska sen sijaan avautuu melkeinpä siinä missä norjakin.

Ruotsissa asuu Ruotsissa syntyneitä ja siellä ikänsä asuneita lähisukulaisiani, joiden kotikieli on (avioliiton kautta) ruotsi ja suomen taito olematon. Tuntisin itseni umpihölmöksi, jos kommunikoisin heidän kanssaan ruotsin asemesta englanniksi.

Riittääkö? Sinulle ehkä ei, mutta minulle riittää hyvinkin.

Lue lisää

Puhut puutaheinää, että huonolla ruotsilla kauppoja tulisi enemmän.
Ruotsalaiset puhuvat busineskielenä mieluummin englantia, se nostaa heidän itsetuntoaan. Suomalaisia höpöttäjiä pidetään muuminkielisinä hölmöinä.
Kauppoja Ruotsiin tekevätkin parhaiten saksalaiset ja muut englantia puhuvat, jotka kohottavat heidän itsetuntoa. Virolaisetkin, joita pidettiin ruskeina pärjäävät kaupoissa paremmin kuin suomalaiset.
Englannilla pärjää Venäjälläkin. Ruotsin tilalla voi lukea espanjaa.
Meilläkin on sukulaisia, jotka asuvat Ruotsissa. Aina puhutaan suomea.
Ruotsi on vain marginaalikieli!

Kainuussa ei kannata lukea mitään. Hyppy avantoon on ainut vaihtoehto.

Sitä ruotsia mitä täällä opetellaan on tosi hyödyllistä opetella kun sitä ei Tukholman ja rannikkosuomen ulkopuolella ymmärretä sitten yhtään.