Nyt on se aika vuodesta kun aloittelijat alkaa kyselemään mikä vene pitäisi laittaa. Tai ehkä olen pari kuukautta aikaisessa. Kovassa venekuumeessa olen lukenut kaikenlaisia keskusteluja ja listannut seuraavat speksit tulevalle venemallille:
- kokoluokka 29 jalkaa plusmiinus 1-2 jalkaa
- riittävän vakaa, ei alhaista reivauskynnystä, ei kaikkein sporttisin vene mutta hyvän purjehtijan maineessa
- rullalaite keulapurjeessa
- itseskuuttaava fokka (pitää selvitä yksin)
- plussaa tehokkaasta (12-16 hv) uusitusta moottorista
Meidän 4-henkiselle perheelle olen haarukoinut sopivaksi ensiveneeksi (noin kolmeksi vuodeksi) 20 000-25 000 euron budjetille sopivimmaksi vaihtoehdoksi Maxi Fenixin. Uudemmista kiinnostaisi Guyline 95 budjetin ylärajalla. Fe83:ssa on myös itseskuuttaava fokka mutta siinä häiritsee keskellä sitloodaa sijaitseva isopurjeen jaluskisko (tmso). Vielä vanhemmista veneistä Albin Ballad voisi olla vahva peli. Kaikkein hätäisimmät veneet esim. Inferno 29 ja Finn Flyer 31 olen raakannut ulos. Onkohan noissa malleissa jotain mikä on hyvä tietää?
Minua tosiaan kiinnostaisi tällä "miehistöllä" se itseskuuttaava fokka homman helpottamiseksi, ettei mene moottorilla ajeluksi. Kysymykseni kuuluu, onko joissain muissa tuon kokoluokan veneissä tuota varusteena? Onko mitään järkeä lähteä tekemään jälkiasennusta?
Kaikki kommentit tervetulleita!
Mikä on helppo ensivene perheelle
71
1765
Vastaukset
- zz...
Kyllä st-fokan kiskoineen voi laittaa jälki-asennuksena, riippuu myös onko osa- vai toppiriki. Fokan pienehköstä pinta-alasta johtuen toppirikisen purje pinta-ala pienenee
oleellisesti, jos genoa vaihdetaan alle 100% fokkaan. Toinen mietittävä asia on, että
jos veneessä on rullagenoa, niin voi olla että st-fokka jää käyttämättä kokonaan.
Kaveri on hankkimassa ensiveneeksi MaxiFeeniksiä.- Santtu 31
Itse kolmisen kesää takana samantapaisilla spekseillä. 4hengen ja muutaman vuoden veneeksi hommattiin Sunwind31. Ainakin meidän yksilöstä löytyy st-kisko ja fokka, mutta käytössä paria kertaa lukuunottamatta yo arvelun mukaan rullajenni. Vendat sujuu kohtuullisesti soolona ja hyvin lastenkin kanssa.
- zz...
Oma ensivene oli 31 Maestro barduuna takilalla ja rullagenoalla, kyllä silläkin pärjäsi myös solona ja muksujen kanssa ihan hyvinkin, aika lailla samantyylinen kuin FF31.
Kannattaa miettiä tarvitaanko isompia kansi ja istumalaatikkotiloja, vai reilumpia sisätiloja, itse arvostan ulkotiloja, koska sisätiloissa vain nukutaan ja syödään.
Nykyinen uusvanha vene on 33 jalkainen osatakilalla, st-fokalla ja ilman barskoja.
Isopurje on iso,(12.99 ja 4.88 ) joten st-fokallakin liikkuu jo kevyessäkin kelissä,
ja halssinvaihto on yhtä juhlaa varsinkin yksinpurjehduksissa.- Maa-krapu
Kiitos asiallisista vastauksista. Ehkä se stfokka ei ole ihan välttämätön, ei ainakaan jos se tulee nopeuden kustannuksella. Tuota en ole tullut ajatelleeksi.
Sunwind31 voisi olla hyvä vaihtoehto meillekin, nopeaksi on joku kaveri kehunut.
Kuulemma on ostajan markkinat, mutta kovin on vähän paatteja nettiveneessä. Neljä feeniksiä ja kolme sunwind31tä. Onko niin että maaliskuussa tulee enemmän tarjontaa? - ostajan markkina
Maa-krapu kirjoitti:
Kiitos asiallisista vastauksista. Ehkä se stfokka ei ole ihan välttämätön, ei ainakaan jos se tulee nopeuden kustannuksella. Tuota en ole tullut ajatelleeksi.
Sunwind31 voisi olla hyvä vaihtoehto meillekin, nopeaksi on joku kaveri kehunut.
Kuulemma on ostajan markkinat, mutta kovin on vähän paatteja nettiveneessä. Neljä feeniksiä ja kolme sunwind31tä. Onko niin että maaliskuussa tulee enemmän tarjontaa?Jep.
On povattu venekaupan virkistymistä tälle vuodelle mutta enpä tiedä: muu kulutuskysyntä on tiukasti laskussa ja purkkaria nyt ei kovin välttämättömyyshyödykkeenä voi pitää. Siksi halpojakin saattaa löytyä. Toisaalta, onhan se niinkin että ne vanhat raakit on käytössä kun kukaan ei tuo maahan uusia.
Syksyllä on ne viimeiset epätoivoiset tajroukset veneistä jotka ei kenellekään kelvanneet, joku niistä voi olla hyväkin. Talvella markkina on hyvin ohut, maaliskuussa tosiaan alkaa olemaan tarjontaa ja silloin rohkeasti tinkimään! - hmmmm
Maa-krapu kirjoitti:
Kiitos asiallisista vastauksista. Ehkä se stfokka ei ole ihan välttämätön, ei ainakaan jos se tulee nopeuden kustannuksella. Tuota en ole tullut ajatelleeksi.
Sunwind31 voisi olla hyvä vaihtoehto meillekin, nopeaksi on joku kaveri kehunut.
Kuulemma on ostajan markkinat, mutta kovin on vähän paatteja nettiveneessä. Neljä feeniksiä ja kolme sunwind31tä. Onko niin että maaliskuussa tulee enemmän tarjontaa?Vaihtoehtona myös Sunwind 311. Muutaman tonnin kalliimpi, mutta vastapainoksi
tarjoaa nykyaikaiset sisätilat. Erillinen wc ja takakajuutassa makuutilat kahdelle.
Takana toisen nukkujan max. pituus tosin n.180. Toiselle paikalle mahtuu yli 2 m
nukkuja. Vene on ketterä ja helppo käsitellä. Osaavissa käsissä myös lys lukuaan
nopeampi. - ex fe74
hmmmm kirjoitti:
Vaihtoehtona myös Sunwind 311. Muutaman tonnin kalliimpi, mutta vastapainoksi
tarjoaa nykyaikaiset sisätilat. Erillinen wc ja takakajuutassa makuutilat kahdelle.
Takana toisen nukkujan max. pituus tosin n.180. Toiselle paikalle mahtuu yli 2 m
nukkuja. Vene on ketterä ja helppo käsitellä. Osaavissa käsissä myös lys lukuaan
nopeampi.Nykyaikaiset? Yhtä vanhahtava kuin santikkaat..
Häviää kisassa jopa fe74... - hmmmm
ex fe74 kirjoitti:
Nykyaikaiset? Yhtä vanhahtava kuin santikkaat..
Häviää kisassa jopa fe74...Et ilmeisesti ole käynyt 311:ssä sisällä. Fe74:ssä on ihan fiksu tilaratkaisu, mutta
eroa on kuin vaatekoon muutos S -> L. - ZZZ2
hmmmm kirjoitti:
Et ilmeisesti ole käynyt 311:ssä sisällä. Fe74:ssä on ihan fiksu tilaratkaisu, mutta
eroa on kuin vaatekoon muutos S -> L.311:n omistajana yhdyn hmmm:n kommentteihin. Sisätilat käyttökelpoisesti järjestetty ja säilytystilaa paljon. Hämmästys on ollut suuri, kun käymässä on ollut vähän isomman veneen omistavia kavereita. Onko 31-jalkaisessa näin paljon tiloja on aika yleinen kommentti.
Kun reivaa ajoissa, rauhallinen vene lapsiperheelle. Ei tule sellaista vaikutelmaa, että karkaisi käsistä kuten joku raaseri tai muu kevyempi vene. Meidän perheessä alakouluikäiset lapsetkin on pinnassa ilman ongelmia.
Jos 311 ja 31 vertaa, olen ehdottomasta 311:n kannalla. Ulkoa samat, mutta 311:n tilaratkaisut sisällä ovat paljon paremmat.
- ST-vinssit tärkeämpi
Yksinpurjehduskokemusta itselleni on ehtinyt karttua kahdesta 30-jalkaisesta (kummassakaan ei ollut ST-fokkaa eikä barduunoita), yhdestä 36-jalkaisesta (jossa ST-fokka ja barduunat) , kahdesta yli 35-jalkaisesta (jossa barduunat, mutta ei ST-fokkaa) ja n. 10 v. kokemus nykyisestä 34ft, jossa ei ole barskoja eikä ST-fokkaa.
Itse en haluaisi palata ST-fokkaan enkä kyllä haluaisi barduunoista riippuvuutta yksinpurjehdukseen. Tietysti ST-fokka on kiva, jos luovii navakassa tuulessa saaristossa ja joutuu tekemään vastakäännöksiä vähän väliä. Muulloin siitä on enemmän riesaa kuin iloa: keulapurje on avotuuliin turhan pieni ja myötäisillä ST-fokka paukkuu puolelta toiselle. ST-fokkaa ei voi käyttää veneen kääntämiseen eikä piihin jäämiseen ellei siihen vaihda normaaleja skuutteja (piihin jääminen ei tarkoita myrskytaktiikkaa, vaan merelle pysähtymistä vaikkapa aamun valkenemista odottelemaan jne).
Ehdotan, ettet keskity/takerru ST-fokan vaatimukseesi, joka poissulkee mm. vanhat "puolitonnarit" (Albin Ballad, S&S 6,6, Antilla 30, Scampi jne).
Haaveilemassasi kokoluokassa, n. 29 jalkaa, keulakolmio on sen verran pieni, ettei edes toppirikisen veneen kakkosgenuan tai kryssifokan skuuttaus ole yksinpurjehtijalle mikään ongelma eikä fyysinen ponnistus. ST-vinssit ovat tärkeämmät kuin ST-fokka!
Se, että niin moni nykyisin ajelee koneella luovimisen sijaan ei johdu ST-fokan puuttumisesta.
Ehdotan, että katselet monia erilaisia vaihtoehtoja, etkä anna ST-fokan puuttumisen rajoittaa niitä. Hyväkuntoinen, vankka vene on hyvä ensiveneeksi.- Puotilankynä
St-fokalla pärjäsin hyvin 31 jalkaisella navakkaan vawtatuuleen 40 Jalkaiselle ,joka teki pitkiä vendoja.Minä poika sahasin optimaalista reittiä vastaiseen.Monessa tilanteessa st-fokka on hyvä kortti!Mutta kukin tyylillään!
- mikä_optimi
Puotilankynä kirjoitti:
St-fokalla pärjäsin hyvin 31 jalkaisella navakkaan vawtatuuleen 40 Jalkaiselle ,joka teki pitkiä vendoja.Minä poika sahasin optimaalista reittiä vastaiseen.Monessa tilanteessa st-fokka on hyvä kortti!Mutta kukin tyylillään!
Mikä teki reitin optimaaliseksi pidempiin luoveihin verrattuna? Se että pärjää oikean kokoisella fokalla isomman veneen osittain rullatulle genualle luovilla ei ole mikään uutinen. Tuskin olisit pärjännyt 110 prosenttiselle kolmosgenualle samankokoisessa veneessä.
- PuotilanKynä
Lyhyempi reitti ....kokeilepa joskus...kovasti täällä kehutaan st-vinsseja,muutta yksin purjehdittaessa mies väsyy ....hei,olen ihminen
Onko lähtökohtaisesti hakusessa osatakila vai kelpaako myös toppiriki?
Olin viime talvena suurin piirtein samassa tilanteessa ja saman kokoisella budjetilla. Ajatuksissa oli rauhallisesti käyttäytyvä vene, jossa mielellään saisi olla ainakin osin seisomakorkeus sisällä ja iso istumalaatikko. Varustelusta purjeiden ja koneen kunto olivat ensisijalla. En tykkää alkuunkaan kulkea koneella, joten purjehdittavuus ja hallittavuus tarvittaessa yksin olivat tärkeitä asioita.
Vaihtoehdoiksi haarukoitui Albin Ballad, Scampi, Mosquito, Murena, H-35, Antilla 30 ja aivan viime metreillä Jon 30, mikä oli aiemmin mennyt täysin tutkan alta.
Huonon tarjonnan takia näistä karsiutui lopulta suurin osa pois. Scampeja Suomessa on vähän muutenkin ja se ainoa oli todella huonosti pidetty. Viime talvena ei myöskään Balladeja ollut käytännössä kuin yksi myynnissä. Se oli muuten siisti, mutta myyjä ei tiennyt veneestä mitään ja kansi vaikutti osin delaminoituneelta. Mosquitosta oli liian vähän tietoa ja harvat H-35:t olivat turhan kovissa hinnoissa, vaikka vene kyllä muuten kiinnosti kovasti. Hyvin pidettyjä Antillota ei myöskään ollut tarjolla.
Valinta oli lopulta Murena tai Jon 30. Jälkimmäisestä löytyi yksilö, joka oli kunnoltaan aivan toista luokkaa kuin mikään siihen asti katsotuista ja myyjä osasi kertoa tarkasti veneen historiasta, sen puutteista ja siitä mitä sille kannattaisi seuraavaksi tehdä. Se merkitsi vaakakupissa paljon, vaikka vene ei kaikilta osilta ollut sen tyyppinen, mitä olin alunperin miettinyt. Toppiriki oli toinen arveluttava juttu. Jonissa on aika paljon valtavirrasta poikkeavia ratkaisuita varsinkin sisustuksen osalta, eikä se todellakaan ole mikään kevyt kulkija.
Nyt ekan kesän jälkeen tuntuu siltä että valinta osui oikeaan, vaikka veneestä on löytynyt vaikka mitä yllätyksiä ja remontteihin tulee menemään ennen ensi kesää tuhansia euroja. Täysin mahdoton ja turhaa miettiä olisiko joku toinen vene ollut sittenkin parempi.- 12+19
Lohdutuksen sana voisin sanoa että minkä tähansa ostat et pääse siitä eroon kolmen vuoden myyntiajan jälkeen kuin puolittamalla maksamasi hinnan. Ihan sama mitä hilavitkuttimia veneeseesi olet ostanut tai uusia pohjankunnostuksia tehnyt.
- 3+6
Siksi aloittaa edullisemmalla. Tulee halvemmat oppirahat.
- omavenekullan...
3+6 kirjoitti:
Siksi aloittaa edullisemmalla. Tulee halvemmat oppirahat.
Tuo on tosi, sillä huomasin sen omalta pankkitilltäni kun olin päivittämättömän veneen ostanut. Kaksitoistatuhatta köyhempänä sain sitten "oman" veneen - siis kauppahinnan lisäksi. No sanottakoon että tiesin kyllä mihin se johtaa, mutta kun siitä veneestä kovasti tykkäsin niin minkäs teet:)
- autoko "sijoitus"?
Osuit viestisi jälkiosassa oikeaan: elektroniikan uusiminen yms varustelu ei nosta veneen jälleenmyyntiarvoa kuten ei pohjan kunnostuskaan.
Viestisi alkuosa varmaankin perustuu omiin pettymyksiisi tai riippuu veneen mallista ja hinnasta.
Joistakin ns. klassikkoveneistä on voinut olla jopa kysyntää (omistin hienokuntoisen Baltic 35:n, jonka 4 käyttövuoden jälkeen myin samalla hinnalla kuin olin ostanut ja se meni heti). - Oppirahat
omavenekullan... kirjoitti:
Tuo on tosi, sillä huomasin sen omalta pankkitilltäni kun olin päivittämättömän veneen ostanut. Kaksitoistatuhatta köyhempänä sain sitten "oman" veneen - siis kauppahinnan lisäksi. No sanottakoon että tiesin kyllä mihin se johtaa, mutta kun siitä veneestä kovasti tykkäsin niin minkäs teet:)
Ei sanottu että kannattaa ostaa huonokuntoinen vene. Neuvottiin ostamaan kunnossa oleva edullisemman pään vaatimattomampi vene. Kun sen aikanaan myy tappiolla niin häviää euroisssa huomattavasti vähemmän kuin myydessään tappiolla arvokkaamman veneen.
- ex fe74
Oppirahat kirjoitti:
Ei sanottu että kannattaa ostaa huonokuntoinen vene. Neuvottiin ostamaan kunnossa oleva edullisemman pään vaatimattomampi vene. Kun sen aikanaan myy tappiolla niin häviää euroisssa huomattavasti vähemmän kuin myydessään tappiolla arvokkaamman veneen.
Muista myös se, että on ostajan markkinat aina löytyy joku ketä haluaa tosissaan tehdä kauppaa, esim on vaihtamassa venettään, niin silloin sulla on tilavuisuus tehdä ns hyvät kaupat.
Sitten on, niitä kun kuvittelee veneestään vaikka mitä, esim sundwind 311 on nykyaikainen vene, joo oli joskus 20vuotta sitten, mutta kippari elelee omissa harhoissaan ja pyytää ylihintaa ja ajattelee että porukat on vaan köyhiä, kun tarjoavat realistisimpiä hintoja...
- S&S
Hyviä näkökohtia tuotu esiin. Itse etsisin mahdollisimman hyvin päivitettyä ja perusrakenteeltaan yksinkertaista purta. Vanhoista puolitonnareista ja Ohlsoneista näitä saattaa löytyä.
Suorituskykyä usein yliarvostetaan perheen matkapurjehduksessa. Eli ei siis kannata tuijotella LYS:n kymmennyksiin liikaa. Lopputuloksen kannalta yksinkertaisen toimivat ratkaisut voivat olla järkevimpiä.
Itse olen valinnut 30-jalkaisen puolitonnarin, jossa perinteinen toppiriki. Radial-leikattu genua on rullalla, skuuttipisteet kaukalosta säädettävät ja kunnon ST-vinssit. En ole jäänyt kaipaamaan itseskuuttavaa fokkaa ja varustuksella on purjehdittu kovissakin keleissä. Keulapurjeen muoto ja kunto ovat kuitenkin tärkeitä. Olen itse tyytyväinen WB-Sailsin rolleriin.- hyvät peruspurjeet!
Juuri näin: perusrakenteeltaan yksinkertainen ja vankka. Aina on plussaa, jos edelliset omistajat eivät ole rakennelleet amatöörimäisiä tee-se-itse -asennuksia/modifikatioita.
Se mihin kannattaa satsata on kunnollinen keulapurje iso, jos ne ovat vanhoja. Vanha spinnu/genaakkeri ja myrskyfokka kelpaavat, mutta venähtäneet peruspurjeet vievät purjehdusnautinnon (vauhdin sekä kryssikorkeuden).
Riippuu veneestä, onko keulapurjeen skuuttipisteiden kaukosäätö kovin oleellinen varsinkaan aloittelijalle. Tavallisesti kumminkin purjehditaan rullapurjeen ollessa kokonaan auki, jolloin säätötarve ei ole suuri.. - uhugygtr
hyvät peruspurjeet! kirjoitti:
Juuri näin: perusrakenteeltaan yksinkertainen ja vankka. Aina on plussaa, jos edelliset omistajat eivät ole rakennelleet amatöörimäisiä tee-se-itse -asennuksia/modifikatioita.
Se mihin kannattaa satsata on kunnollinen keulapurje iso, jos ne ovat vanhoja. Vanha spinnu/genaakkeri ja myrskyfokka kelpaavat, mutta venähtäneet peruspurjeet vievät purjehdusnautinnon (vauhdin sekä kryssikorkeuden).
Riippuu veneestä, onko keulapurjeen skuuttipisteiden kaukosäätö kovin oleellinen varsinkaan aloittelijalle. Tavallisesti kumminkin purjehditaan rullapurjeen ollessa kokonaan auki, jolloin säätötarve ei ole suuri..No ei se kyllä noin ole...pöljä!!!!!!
- Maa-Krapu
Tackar vaan hyvistä kommenteista. Hyvin vähäisellä purjehduskokemuksella ei oikein oikein osaa sanoa mitkä ominaisuudet on itselle ne tärkeimmät.
Rikin tyypistä en osaa sanoa mitään, muuta kuin että operointi pitää olla simppeliä eli ei mitään barduunoita tms ylimääräistä. Samalla kun pitää opetella vähän navigoimaankin, vai oliko se niin että plotteri hoitaa sen puolen, niin kait.
Toi oli hyvä pointti toi piihin jääminen. eikös se tarkoita nimenomaan hätäpysähdystä myöskin. Kun on pari pientä lasta kyydissä niin onhan se huojentavaa tietää että veneen saa pysähtymään tarvittaessa nopeasti. Vaikka todennäköisin putoaja onkin vaimo tai kippari itse. Siis ei ST-fokkaa.
Kun myynti-ilmoituksia lukee niin nälkä kasvaa syödessä ja riskinä on että kaikki menee viimeistä penniä myöten huonokuntoiseen isoon paattiin. Pakko pistää jäitä hattuun ja ostaa pienempi vene jossa uudehkot purjeet ja mieluiten uusittu moottori niin on ainakin pari murhetta vähemmän. Onneksi on pari kaveria jotka toivottavasti tajuaa veneen kunnosta enemmän kuin itse. Ja voihan aina teettää kuntotarkastuksen.
Nyt voiteleen pankin lainatätiä että voi maaliskuussa iskeä markkinoille!Navigoinnin perusasiat ja meriteiden säännöt kannattaa opetella, eikä vain luottaa plotteriin. Saaristo- ja rannikkolaivurikurssit ovat hyvä lähtökohta. Vaikka perinteisiä navigointitaitoja ei välttämättä koskaan tarvitse käyttää, auttavat ne havainnoimaan omaa sijantia ja siinä sivussa tulee olennaisesti turvallisuuteen liittyvää asiaa.
Jos suinkin mahdollista, koita saada kokeneempi kaveri mukaan katsomaan veneitä. Hänen rooli on puhua järkeä päähän ja jarrutella venekuumeessa koohottavaa :)
Nyt on ostajan markkinat, joten älä sorru ekaan katsottuun veneeseen, vaan käy katsomassa tarpeeksi monia.
Kun vene on hankittu, harkitse liittymistä veneseuraan ja veneen katsastamista. Ainakin omalla kohdallani fiksu katsastaja antoi kosolti vinkkejä siitä mitä paikkoja kannattaisi uusia ja etenkin missä järjestyksessä. Samalla tuli todettua veneen kunto ja varsinkin turvallisuuteen liittyvän varustuksen kunto muutenkin.
Ekana veneilykesänä kannattaa aloittaa vaatimattomasti. Lyhyitä päiväreissuja, joissa paino on veneen käsittelyn opettelussa ja perheen totuttamisessa merielämään. Siitä on hyvä parin päivän ja viikonlopun kestäviin reissuihin, missä tulee samalla treeniä rantautumisissa eri tilanteissa ja niihin valmistautumisissa. Ainakin meillä rantautumiset ovat olleet ylivoimaisesti kinkkisin paikka varsinkin kun niitä on jouduttu tekemään kovassa kelissä.
Meillä on ollut sellainen periaate vaimon kanssa että vaikka minä olen veneen kippari, niin työt jakaantuvat tasa-arvoisesti. Jos toiselle sattuisi käymään jotain, pystyy toinen käsittelemään venettä tarvittaessa yksin. Tämä koskee kaikkia osa-alueita ohjaamisesta tähystykseen, purjeiden käsittelyyn, köysiin ja navigointiin.
Hauskaa tulevaa veneilykautta!
- S&S
Pari pikakommenttia.
Skuuttipisteiden näppärä vaihto on ominaisuus, jota rullagenuan kanssa olen oppinut arvostamaan. Toki ilman sitäkin selviää, mutta itse ainakin purjehdin usein purje hieman rullattuna. Oma genuani on ehkä hieman liian suuri (140%) ja siksi sitä joutuu pienentämään noin 8 metrin tuulista eteenpäin. Homma toimii kuitenkin hyvästä heloituksesta johtuen näppärästi ja oikeilla skuuttipisteillä purje istuu varsin mallikkaasti. En ole kaivannut aikaisempien pursieni erillisiä keulapurjeita ja sulkeisia kannella.
Maa-kravun mainitsema piihin jääminen taitaa olla aika harvinainen manöveri. En muista koskaan nähneeni purtta sellaisesa asussa enkä itsekään ole edes kokeillut 35 vuoden aikana. Olenko jäänyt jostain vajaaksi?
Todellisuudessa hätätilanteessa vakiotoiminta taitaa olla purjeiden mahdollisimman nopea lasku ja siirtyminen suosiolla koneajoon. Sellainen tilanne voi tulla eteen muutenkin, kuin vain miehistön putoamisessa laidan yli.
Kun kesäinen ukkosrintama puskee päälle, ei ole kovin montaa minuuttia aikaa laskea purjeet. Kun kerran on joutunut yllättäen ukkospuuskan kouriin, kokemuksen muistaa pitkään. Siitäkin huolimatta, että ilmiö ei usein kestä muutamaa minuuttia kauempaa..- "maakravun kommentti
Esitit aloittelijalle hyvän pointin rollerin koosta: 140% voi olla perhepurjehdukseen turhan iso. Osittain rullattuna purje on aina kompromissa.
Aika oudolta sen sijaan tuntuu, ettei piihin jääminen olisikaan purjehtijoille tuttu. Ehkä oheinen opetusvideo auttaa ymmärtämään mistä siinä on kysymys ja milloin sitä tarvitaan:
https://www.youtube.com/watch?v=LbjwP6F_N9s
Minusta video on asiantuntemuksella tehty ja siksi kannattaa katsoa kokonaan.
En pidä itseäni "maa-krapuna" (50 purjehdusvuoteni aikana mm. pallonkierto ja Atlantin ylityksiä sekä lukuisia Pohjanmeren ylitryksiä) enkä pidä piihin jäämistä "harvinaisena manööverinä". Purjehdin nykyisin enimmäkseen yksin. Toisinaan olen jäänyt piihin vain laittaakseni merellä ruokaa ja syödäkseni kaikessa rauhassa. Olen myös jäänyt merelle piihin odottaakseni päivän valkenemista mielluummin kuin menisin tuntemattomaan satamaan pilkkopimeässä. Hgin edustalla jäin piihin tutkiakseni mikä oli vikana, kun moottori ei yllättäen käynnistynyt.
Se on syytä tietää, etteivät kaikki veneet käyttäydy samoin. On hyvä kokeilla, miten oma vene pysyy piissä vai pysyykö ollenkaan.
Myrskytaktiikat ovat asia erikseen, en puutu niihin. Jokainen saaristossa tai Itämerellä purjehtija joutuu ukonilmaan ennemmin tai myöhemmin eikä välty kovilta puuskilta ja rankkasateilta. Tietysti on hyvä rullata genua kokonaan sisään ja laittaa reivi isoon jo ennen myrskypuuskaa tai olla kokonaan ilman purjeita ja ajella koneella niinkuin kerroit. (Tilanne voi olla koneajon kannalta erilainen, jos isoilla vesillä joudut trooppisen matalapaineen ukkosrintamaan). - 3+1
"maakravun kommentti kirjoitti:
Esitit aloittelijalle hyvän pointin rollerin koosta: 140% voi olla perhepurjehdukseen turhan iso. Osittain rullattuna purje on aina kompromissa.
Aika oudolta sen sijaan tuntuu, ettei piihin jääminen olisikaan purjehtijoille tuttu. Ehkä oheinen opetusvideo auttaa ymmärtämään mistä siinä on kysymys ja milloin sitä tarvitaan:
https://www.youtube.com/watch?v=LbjwP6F_N9s
Minusta video on asiantuntemuksella tehty ja siksi kannattaa katsoa kokonaan.
En pidä itseäni "maa-krapuna" (50 purjehdusvuoteni aikana mm. pallonkierto ja Atlantin ylityksiä sekä lukuisia Pohjanmeren ylitryksiä) enkä pidä piihin jäämistä "harvinaisena manööverinä". Purjehdin nykyisin enimmäkseen yksin. Toisinaan olen jäänyt piihin vain laittaakseni merellä ruokaa ja syödäkseni kaikessa rauhassa. Olen myös jäänyt merelle piihin odottaakseni päivän valkenemista mielluummin kuin menisin tuntemattomaan satamaan pilkkopimeässä. Hgin edustalla jäin piihin tutkiakseni mikä oli vikana, kun moottori ei yllättäen käynnistynyt.
Se on syytä tietää, etteivät kaikki veneet käyttäydy samoin. On hyvä kokeilla, miten oma vene pysyy piissä vai pysyykö ollenkaan.
Myrskytaktiikat ovat asia erikseen, en puutu niihin. Jokainen saaristossa tai Itämerellä purjehtija joutuu ukonilmaan ennemmin tai myöhemmin eikä välty kovilta puuskilta ja rankkasateilta. Tietysti on hyvä rullata genua kokonaan sisään ja laittaa reivi isoon jo ennen myrskypuuskaa tai olla kokonaan ilman purjeita ja ajella koneella niinkuin kerroit. (Tilanne voi olla koneajon kannalta erilainen, jos isoilla vesillä joudut trooppisen matalapaineen ukkosrintamaan).Sinulle tulee nyt eräänlainen perspektiivivirhe tuon piihin laittautumisen suhteen. Jo Pohjanmerellä käynti Atlantin ylityksestä ja pallonkierrosta puhumattakaan asemoi sinut sellaiseen "prosenttiliikkeeseen", jonka kokemusta ei kannata yleistää suomalaiseen keskivertopurjehtijaan.
En todellakaan usko, että suurin osa suomalaisista purjehtijoista tuntisi piihin jäämisen edes teoriassa saati osaisi sitä käytännössä tehdä tai tekisi.
Aloittajalle: minulla on veneessä ST-fokka käytettävissä, mutta viimeiset kesät olen seilannut genoalla. Joka kevät mietin fokan vetämistä rullalaitteen foiliin, mutta genoa sinne on sitten kuitenkin noussut. Pidän fokan kyllä veneessä mukana varalla. Olen huomannut, että jos on vähän laiska isopurjeen suhteen ja tyytyy vain pitämään sen skuuttipisteen keskellä, niin genoan hoitaminen ei ole kummoinenkaan ongelma yksinkään seilatessa. (Uudemmissa veneissä ison skuuttipiste on usein taljasäätöinen, minulla pitää lukitus avata kiskolta ja siirtää vaunu käsin.) - perspektiivivirhe?
3+1 kirjoitti:
Sinulle tulee nyt eräänlainen perspektiivivirhe tuon piihin laittautumisen suhteen. Jo Pohjanmerellä käynti Atlantin ylityksestä ja pallonkierrosta puhumattakaan asemoi sinut sellaiseen "prosenttiliikkeeseen", jonka kokemusta ei kannata yleistää suomalaiseen keskivertopurjehtijaan.
En todellakaan usko, että suurin osa suomalaisista purjehtijoista tuntisi piihin jäämisen edes teoriassa saati osaisi sitä käytännössä tehdä tai tekisi.
Aloittajalle: minulla on veneessä ST-fokka käytettävissä, mutta viimeiset kesät olen seilannut genoalla. Joka kevät mietin fokan vetämistä rullalaitteen foiliin, mutta genoa sinne on sitten kuitenkin noussut. Pidän fokan kyllä veneessä mukana varalla. Olen huomannut, että jos on vähän laiska isopurjeen suhteen ja tyytyy vain pitämään sen skuuttipisteen keskellä, niin genoan hoitaminen ei ole kummoinenkaan ongelma yksinkään seilatessa. (Uudemmissa veneissä ison skuuttipiste on usein taljasäätöinen, minulla pitää lukitus avata kiskolta ja siirtää vaunu käsin.)Hämmästyin reaktiotasi ja prosenttiliike-ajatteluasi.
Piihin jäämisestä mainitsin esimerkkinä tilanteen, jossa kotisatamaa lähestyessä moottori ei käynnistynytkään. Panin veneen piihin, jossa se hiljalleen ajelehti alle 0.5 kn vauhtia. Menin sisälle ja selvitin vian.
Miksi sitä temppua pitää vähätellä? Miten itse teet vastaavassa tilanteessa?
Miten menettelet, jos avomerellä pilkkopimeässä lähestyt Pohjanlahden tai muun kotivesien rannikkoa ja satamaa, jota et ennestään tunne? Itse olen mielluumin jäänyt piihin odottelemaan aamun valkenemista kuin navigoinut pimeässä. Keittelen vaikka kahvit veneen olleessa lähes paikallaan enenkuin menen satamaan. Sekin hyvä puoli aamupäivän saapumisella on, että vierassatamissa on silloin tilaa.
En tiedä uskoistasi, mutta ihmettelen perinteisten taitojen vieroksumista. - 3+1
perspektiivivirhe? kirjoitti:
Hämmästyin reaktiotasi ja prosenttiliike-ajatteluasi.
Piihin jäämisestä mainitsin esimerkkinä tilanteen, jossa kotisatamaa lähestyessä moottori ei käynnistynytkään. Panin veneen piihin, jossa se hiljalleen ajelehti alle 0.5 kn vauhtia. Menin sisälle ja selvitin vian.
Miksi sitä temppua pitää vähätellä? Miten itse teet vastaavassa tilanteessa?
Miten menettelet, jos avomerellä pilkkopimeässä lähestyt Pohjanlahden tai muun kotivesien rannikkoa ja satamaa, jota et ennestään tunne? Itse olen mielluumin jäänyt piihin odottelemaan aamun valkenemista kuin navigoinut pimeässä. Keittelen vaikka kahvit veneen olleessa lähes paikallaan enenkuin menen satamaan. Sekin hyvä puoli aamupäivän saapumisella on, että vierassatamissa on silloin tilaa.
En tiedä uskoistasi, mutta ihmettelen perinteisten taitojen vieroksumista.No, ihan alkajaisiksi: se, että jokin taito on perinteinen, ei todista sitä nykyaikana hyödylliseksi. Eli "perinneperustelu" on lähtökohtaisesti kelvoton.
Mitä siihen prosenttiliikkeeseen tulee, niin tarkoitin nimenomaan sitä, että sinä mielestäni hyvin olemattomin perustein tai siis oikeastaan täysin perustelematta oletit, että tuollainen temppu olisi purjehtijoiden keskuudessa hyvin tuttu. Ja kun vielä toit esiin kokemustaustasi, oli selvää, että sinä et edusta lähellekään keskivertoveneilijää (voit rauhassa ottaa tämän vaikkapa kohteliaisuutena, jos haluat).
Minun ratkaisuni käynnistymättömän moottorin ongelmaan olisi tilanteesta ja olosuhteista riippuen joko purjeiden vähennys ja satamaanajo purjein, purjeiden laskeminen ja ajelehtiminen tai ankkurin lasku.
Samaten tuon rannikon lähestymisjutun voi ennakoida vähentämällä purjeita ja/tai muuttamalla kurssia niin, että ETA sopivasti venyy. Joskus olen tehnyt niinkin, että olen yksinkertaisesti laskenut purjeet kokonaan ja käynnistänyt koneen sopiville kierroksille.
Toisin sanoen olen sitä mieltä, että piihinmenolle on vaihtoehtoja. Mutta se ei edes ollut kirjoitukseni pointti. Pointti oli "tilastomatematiikkaa", toisin sanoen opponoin oletustasi, että piihinmeno olisi suomalaisille purjehtijille yleinen ja tuttu kuvio. Tosin myönnän, että sen tekstikohtasi voi tulkita toisinkin; minä tulkitsin sinun ihmettelevän väitettä, että se ei olisi tuttua, toinen tulkinta olisi, että ihmettelet, miksi se ei ole tuttu/käytössä.
Muuten, väitän, että suuri osa, ehkä jopa enemmistö, suomalaisista purjehtijoista ei seilaa yöllä vaan viettää yöt ankkurissa tai laiturissa. Minä olen jonkun verran yölläkin purjehtinut eikä silloin juuri koskaan näe muiden kuin kauppalaivojen valoja. Mutta sanottakoon, että vältän yöpurjehdusta saaristossa, koska se on mielestäni tarpeetonta riskin maksimointia. - hanse
"maakravun kommentti kirjoitti:
Esitit aloittelijalle hyvän pointin rollerin koosta: 140% voi olla perhepurjehdukseen turhan iso. Osittain rullattuna purje on aina kompromissa.
Aika oudolta sen sijaan tuntuu, ettei piihin jääminen olisikaan purjehtijoille tuttu. Ehkä oheinen opetusvideo auttaa ymmärtämään mistä siinä on kysymys ja milloin sitä tarvitaan:
https://www.youtube.com/watch?v=LbjwP6F_N9s
Minusta video on asiantuntemuksella tehty ja siksi kannattaa katsoa kokonaan.
En pidä itseäni "maa-krapuna" (50 purjehdusvuoteni aikana mm. pallonkierto ja Atlantin ylityksiä sekä lukuisia Pohjanmeren ylitryksiä) enkä pidä piihin jäämistä "harvinaisena manööverinä". Purjehdin nykyisin enimmäkseen yksin. Toisinaan olen jäänyt piihin vain laittaakseni merellä ruokaa ja syödäkseni kaikessa rauhassa. Olen myös jäänyt merelle piihin odottaakseni päivän valkenemista mielluummin kuin menisin tuntemattomaan satamaan pilkkopimeässä. Hgin edustalla jäin piihin tutkiakseni mikä oli vikana, kun moottori ei yllättäen käynnistynyt.
Se on syytä tietää, etteivät kaikki veneet käyttäydy samoin. On hyvä kokeilla, miten oma vene pysyy piissä vai pysyykö ollenkaan.
Myrskytaktiikat ovat asia erikseen, en puutu niihin. Jokainen saaristossa tai Itämerellä purjehtija joutuu ukonilmaan ennemmin tai myöhemmin eikä välty kovilta puuskilta ja rankkasateilta. Tietysti on hyvä rullata genua kokonaan sisään ja laittaa reivi isoon jo ennen myrskypuuskaa tai olla kokonaan ilman purjeita ja ajella koneella niinkuin kerroit. (Tilanne voi olla koneajon kannalta erilainen, jos isoilla vesillä joudut trooppisen matalapaineen ukkosrintamaan).Perheen kanssa purjehdus on pääosin yksinpurjehdusta.
Jos vaimo hoitaa lapsia tai ei oikeasti ole kiinnostunut purjehduksesta hanki ns. fokkavene itseskuuttavalla fokalla.
Itseskuuttava fokka tomii muuten paremmin myötätuulessa kun sen skuuttaa jalkalistassa olevan plokin kautta. Usein jopa paremmin kuin genua, joka helposti painuu kasaan ja pyörii keulastaagin ympärillä.
- Maa-Krapu
Juuri näinhän se on navigointitaitojen suhteen. Olen käynyt vuosia sitten saaristolaivurikurssin ja nyt pitäisi käydä se tentti viimein. Vaimo on ollut lapsesta asti yhden seuran veneetön jäsen joten voi olla että saadaan laituripaikka jo eka kesäksi kun minäkin liityn, kun menee liittymisjärjestyksessä jakoon. Katsastus ilman muuta hyvä neuvo. Siitä se sitten lähtee, nuorempi lapsi täyttää kesäkuussa 1v joten pääsee heti tositoimiin. Kotivedet PKS:llä on tarkoitus koluta ensi kesänä ja käyttää venettä myös vähän niinkuin kesämökin asemasta ja nauttia retkeilystä kun ei tolla miehistöllä ja kipparilla vielä kovin pitkälle uskalla. Hyviä tuulia kaikille ystävällisille kommentoijille!
- Vanha vene vei rahat
Ostin viime kesänä ruotsista 80-luvun alun toppurikisen skandin. Kokoluokka on about sama, jota olet katsellut. Hinta oli n 15 t eur. Suomessa olivat kallimpia. Tähän menessä vene on terttänyt seuraavat hommat ja niiden hinnat:
-uusi kone asennettu 8000 eur
-uudet st vinssit 1200 eur
-uusi löpötankki 300 eur
-uudet akut ja koko sähköjärjestelmä 1700 eur
-turkkilevyjen kunnostus, lakan skrabaus ja uudet lakat 80 eur
-kylmäkone 400 eur
-karilleajovaurioiden laminointia 300 eur
-vanhojen myrkkyjen skrabaus, hirveä homma, alta ei löytynyt kunnon primeria, mutta onneksi vain pieniä rakkuloita
-uudet vantit ja peräharus, uusi saalinki, mastonhuippuboksin korjaus 800 eur
-uudet myrkyt ja primerit 300 eur
-peiteteline aluputki ha pressu 500 eur
-uudet patjat 600 eur
-kaikki köydet 600 eur
Osa hinnoista on arvioita, koska en ole vielä päässyt aloittamaan hommia. Korjauksille tulee hintaa kuitenkin ekana vuonna 15 t euroa oma aika tekemiseen. Silti olen tyytyväinen, että ostin aihion, jonka voin itse kunnostaa ja varustaa. Hyviä puolia siinä olivat ihan ok kuntoiset purjeet, hyvä rullalaite, hyvä perusrakenne, toimivat tilat. Tärkeintä tuon panostuksen jälkeen on, että voin olla tyytyväinen veneeseen ja tunnen sen läpikotaisin. Aion pitää sen ainakin seuraavat 10 v ja nauttia huolettomista vuosista ja uusista varusteista. Periaatteena on ollut, että teen asennukset ammattilaislaadulla parhaista osista, mutta amatöörivoimin. Monessa uusitussa 30 t eur paatissa varusteet alkavat olemaan 15 v vanhoja. Se on ihan eri aia kuin tehdasuusi kone, vantit, patjat ym. - Yllätyksen välttäminen
Vanha vene vei rahat kirjoitti:
Ostin viime kesänä ruotsista 80-luvun alun toppurikisen skandin. Kokoluokka on about sama, jota olet katsellut. Hinta oli n 15 t eur. Suomessa olivat kallimpia. Tähän menessä vene on terttänyt seuraavat hommat ja niiden hinnat:
-uusi kone asennettu 8000 eur
-uudet st vinssit 1200 eur
-uusi löpötankki 300 eur
-uudet akut ja koko sähköjärjestelmä 1700 eur
-turkkilevyjen kunnostus, lakan skrabaus ja uudet lakat 80 eur
-kylmäkone 400 eur
-karilleajovaurioiden laminointia 300 eur
-vanhojen myrkkyjen skrabaus, hirveä homma, alta ei löytynyt kunnon primeria, mutta onneksi vain pieniä rakkuloita
-uudet vantit ja peräharus, uusi saalinki, mastonhuippuboksin korjaus 800 eur
-uudet myrkyt ja primerit 300 eur
-peiteteline aluputki ha pressu 500 eur
-uudet patjat 600 eur
-kaikki köydet 600 eur
Osa hinnoista on arvioita, koska en ole vielä päässyt aloittamaan hommia. Korjauksille tulee hintaa kuitenkin ekana vuonna 15 t euroa oma aika tekemiseen. Silti olen tyytyväinen, että ostin aihion, jonka voin itse kunnostaa ja varustaa. Hyviä puolia siinä olivat ihan ok kuntoiset purjeet, hyvä rullalaite, hyvä perusrakenne, toimivat tilat. Tärkeintä tuon panostuksen jälkeen on, että voin olla tyytyväinen veneeseen ja tunnen sen läpikotaisin. Aion pitää sen ainakin seuraavat 10 v ja nauttia huolettomista vuosista ja uusista varusteista. Periaatteena on ollut, että teen asennukset ammattilaislaadulla parhaista osista, mutta amatöörivoimin. Monessa uusitussa 30 t eur paatissa varusteet alkavat olemaan 15 v vanhoja. Se on ihan eri aia kuin tehdasuusi kone, vantit, patjat ym.Jos yllätyksiltä haluaa välttyä, kannattaa pyytää asiantuntijan arvio ennen kaupasta päättämistä. Ulkomailta ostaessa, esim. Englannista, surveyorin käyttö on tavanomaista. Surveyorin raportissa voi olla luettelo korjausta vaativista kohteista, arvio veneen todellisesta arvosta, puutteista jne. Kauppahintakin on helpompi tinkiä sopivaksi, jos siihen on puolueettoman surveyorin perustelu. Suomessa ei vastaavaa surveyoreiden palvelua ole, mutta asiantuntijan apua on tarvittaessa löytynyt mm lujitemuoviveneiden korjaamolta.
- Rahat meni vene tuli
Yllätyksen välttäminen kirjoitti:
Jos yllätyksiltä haluaa välttyä, kannattaa pyytää asiantuntijan arvio ennen kaupasta päättämistä. Ulkomailta ostaessa, esim. Englannista, surveyorin käyttö on tavanomaista. Surveyorin raportissa voi olla luettelo korjausta vaativista kohteista, arvio veneen todellisesta arvosta, puutteista jne. Kauppahintakin on helpompi tinkiä sopivaksi, jos siihen on puolueettoman surveyorin perustelu. Suomessa ei vastaavaa surveyoreiden palvelua ole, mutta asiantuntijan apua on tarvittaessa löytynyt mm lujitemuoviveneiden korjaamolta.
Aika lailla toi korjauslista oli tiedossa venettä hankkiessa. Ne vaan vaatimukset kasvaa, kun kokemus kasvaa ja halu veneen toimivuuden parantamiseen lisääntyy. Vene oli ihan toimiva 3 vkon kesälomapurjehduksella tukholma-helsinki. Se mitä halusin, oli suht edullinen ja vankka aihio päivitettäväksi. Itse koin, että mitä vähemmän tee se itse-virityksiä, sitä parempi. Plussaa ovat todella nätti ja hyväkuntoinen teaksisustus ja modernihko ulkonäkö ja valkoiset gelkkarit. Ja hankintahinta oli vaan 2xh-vene. Mielestäni sain 4x enemmän venettä. Sitä olen pitänyt oeriaatteena, että kun rahaa ja työtä kaittaa veneen puunaukseen, pitää sitä putää yseampi vuosi. Joku a express olisi nopeasti uloskasvettu, mutta tuhatlappusia siihenkin saisi upotettua ihan riittävästi
Yllätyksen välttäminen kirjoitti:
Jos yllätyksiltä haluaa välttyä, kannattaa pyytää asiantuntijan arvio ennen kaupasta päättämistä. Ulkomailta ostaessa, esim. Englannista, surveyorin käyttö on tavanomaista. Surveyorin raportissa voi olla luettelo korjausta vaativista kohteista, arvio veneen todellisesta arvosta, puutteista jne. Kauppahintakin on helpompi tinkiä sopivaksi, jos siihen on puolueettoman surveyorin perustelu. Suomessa ei vastaavaa surveyoreiden palvelua ole, mutta asiantuntijan apua on tarvittaessa löytynyt mm lujitemuoviveneiden korjaamolta.
Jotain tarkastuspalvelua Suomessakin on:
http://purjehtijaliitto.fi/index.php?sivu=34861
ja tässä aiempi Suomi24-ketju asiasta
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11223278- Maa-krapu
Vanha vene vei rahat kirjoitti:
Ostin viime kesänä ruotsista 80-luvun alun toppurikisen skandin. Kokoluokka on about sama, jota olet katsellut. Hinta oli n 15 t eur. Suomessa olivat kallimpia. Tähän menessä vene on terttänyt seuraavat hommat ja niiden hinnat:
-uusi kone asennettu 8000 eur
-uudet st vinssit 1200 eur
-uusi löpötankki 300 eur
-uudet akut ja koko sähköjärjestelmä 1700 eur
-turkkilevyjen kunnostus, lakan skrabaus ja uudet lakat 80 eur
-kylmäkone 400 eur
-karilleajovaurioiden laminointia 300 eur
-vanhojen myrkkyjen skrabaus, hirveä homma, alta ei löytynyt kunnon primeria, mutta onneksi vain pieniä rakkuloita
-uudet vantit ja peräharus, uusi saalinki, mastonhuippuboksin korjaus 800 eur
-uudet myrkyt ja primerit 300 eur
-peiteteline aluputki ha pressu 500 eur
-uudet patjat 600 eur
-kaikki köydet 600 eur
Osa hinnoista on arvioita, koska en ole vielä päässyt aloittamaan hommia. Korjauksille tulee hintaa kuitenkin ekana vuonna 15 t euroa oma aika tekemiseen. Silti olen tyytyväinen, että ostin aihion, jonka voin itse kunnostaa ja varustaa. Hyviä puolia siinä olivat ihan ok kuntoiset purjeet, hyvä rullalaite, hyvä perusrakenne, toimivat tilat. Tärkeintä tuon panostuksen jälkeen on, että voin olla tyytyväinen veneeseen ja tunnen sen läpikotaisin. Aion pitää sen ainakin seuraavat 10 v ja nauttia huolettomista vuosista ja uusista varusteista. Periaatteena on ollut, että teen asennukset ammattilaislaadulla parhaista osista, mutta amatöörivoimin. Monessa uusitussa 30 t eur paatissa varusteet alkavat olemaan 15 v vanhoja. Se on ihan eri aia kuin tehdasuusi kone, vantit, patjat ym.Aika kylmäävä lista toi on, mutta eihän se oo ongelma jos se on suunniteltua. Ongelma siitä tulee jos ei pääse eka kesänä vesille jos vene ei oo purjehduskunnossa. Voishan sitä teettää tarkastuksen jos parilla satasella jostain saa ennen kauppaa.
- Luonnekysymys
Vanha vene vei rahat kirjoitti:
Ostin viime kesänä ruotsista 80-luvun alun toppurikisen skandin. Kokoluokka on about sama, jota olet katsellut. Hinta oli n 15 t eur. Suomessa olivat kallimpia. Tähän menessä vene on terttänyt seuraavat hommat ja niiden hinnat:
-uusi kone asennettu 8000 eur
-uudet st vinssit 1200 eur
-uusi löpötankki 300 eur
-uudet akut ja koko sähköjärjestelmä 1700 eur
-turkkilevyjen kunnostus, lakan skrabaus ja uudet lakat 80 eur
-kylmäkone 400 eur
-karilleajovaurioiden laminointia 300 eur
-vanhojen myrkkyjen skrabaus, hirveä homma, alta ei löytynyt kunnon primeria, mutta onneksi vain pieniä rakkuloita
-uudet vantit ja peräharus, uusi saalinki, mastonhuippuboksin korjaus 800 eur
-uudet myrkyt ja primerit 300 eur
-peiteteline aluputki ha pressu 500 eur
-uudet patjat 600 eur
-kaikki köydet 600 eur
Osa hinnoista on arvioita, koska en ole vielä päässyt aloittamaan hommia. Korjauksille tulee hintaa kuitenkin ekana vuonna 15 t euroa oma aika tekemiseen. Silti olen tyytyväinen, että ostin aihion, jonka voin itse kunnostaa ja varustaa. Hyviä puolia siinä olivat ihan ok kuntoiset purjeet, hyvä rullalaite, hyvä perusrakenne, toimivat tilat. Tärkeintä tuon panostuksen jälkeen on, että voin olla tyytyväinen veneeseen ja tunnen sen läpikotaisin. Aion pitää sen ainakin seuraavat 10 v ja nauttia huolettomista vuosista ja uusista varusteista. Periaatteena on ollut, että teen asennukset ammattilaislaadulla parhaista osista, mutta amatöörivoimin. Monessa uusitussa 30 t eur paatissa varusteet alkavat olemaan 15 v vanhoja. Se on ihan eri aia kuin tehdasuusi kone, vantit, patjat ym.Näin käy, jos ostaa vanhan käytetyn veneen ja on luonteeltaan sellainen, että haluaa kaiken olevan kunnossa. Vanhalle veneelle voi lopulta tulla hintaa melkein uuden veneen verran. Jos haluaa selvitä halvalla, pitää sietää sitä, että paikat eivät ole kunnossa.
- RannikkoIaivuri
Vanha vene vei rahat kirjoitti:
Ostin viime kesänä ruotsista 80-luvun alun toppurikisen skandin. Kokoluokka on about sama, jota olet katsellut. Hinta oli n 15 t eur. Suomessa olivat kallimpia. Tähän menessä vene on terttänyt seuraavat hommat ja niiden hinnat:
-uusi kone asennettu 8000 eur
-uudet st vinssit 1200 eur
-uusi löpötankki 300 eur
-uudet akut ja koko sähköjärjestelmä 1700 eur
-turkkilevyjen kunnostus, lakan skrabaus ja uudet lakat 80 eur
-kylmäkone 400 eur
-karilleajovaurioiden laminointia 300 eur
-vanhojen myrkkyjen skrabaus, hirveä homma, alta ei löytynyt kunnon primeria, mutta onneksi vain pieniä rakkuloita
-uudet vantit ja peräharus, uusi saalinki, mastonhuippuboksin korjaus 800 eur
-uudet myrkyt ja primerit 300 eur
-peiteteline aluputki ha pressu 500 eur
-uudet patjat 600 eur
-kaikki köydet 600 eur
Osa hinnoista on arvioita, koska en ole vielä päässyt aloittamaan hommia. Korjauksille tulee hintaa kuitenkin ekana vuonna 15 t euroa oma aika tekemiseen. Silti olen tyytyväinen, että ostin aihion, jonka voin itse kunnostaa ja varustaa. Hyviä puolia siinä olivat ihan ok kuntoiset purjeet, hyvä rullalaite, hyvä perusrakenne, toimivat tilat. Tärkeintä tuon panostuksen jälkeen on, että voin olla tyytyväinen veneeseen ja tunnen sen läpikotaisin. Aion pitää sen ainakin seuraavat 10 v ja nauttia huolettomista vuosista ja uusista varusteista. Periaatteena on ollut, että teen asennukset ammattilaislaadulla parhaista osista, mutta amatöörivoimin. Monessa uusitussa 30 t eur paatissa varusteet alkavat olemaan 15 v vanhoja. Se on ihan eri aia kuin tehdasuusi kone, vantit, patjat ym.Aika kattava lista, mutta sulla on nyt taatusti mieleinen vene!
Saako kysyä, mistä hommasit patjat? Olisi itselläkin edessä, ja toi 600€ kuulostaa ihan kohtuulliselta. - Vanha ja kallis
RannikkoIaivuri kirjoitti:
Aika kattava lista, mutta sulla on nyt taatusti mieleinen vene!
Saako kysyä, mistä hommasit patjat? Olisi itselläkin edessä, ja toi 600€ kuulostaa ihan kohtuulliselta.Ostan ikeasta 3x90 cm vaahtomuovipatjan ja 140 cm patjan. Yhteishintaa reilu 500 e. Päälliset niissä on valmiina. Salonkiin pitää ensi kauden jälkeen ostaa kankaat ja ommella kiinni. Punkissa passaa ikean alkuperäiset päälliset muotoon ommeltuna. Leikkelyyn paras on sähköveitsi.
Salaisuus näissä remppahommissa on se, että ei teetä mitään ammattilaisella, vaan etsii ohjeet netistä ja tekee itse. Tämän maan palkkatasolla ei ole toivoakaan ostaa palveluita ulkopuolisilta. Pk-seudulla telakoiden tuntiveloitus on 100 e. Uuden moottoripedin laminointi olisi maksanut lauttasaarelaisessa liikkeessä 5000 e peti 700 e. Toinen liike ruuvasi kiinni vanhaan petiin. - tunteja laskematta
Luonnekysymys kirjoitti:
Näin käy, jos ostaa vanhan käytetyn veneen ja on luonteeltaan sellainen, että haluaa kaiken olevan kunnossa. Vanhalle veneelle voi lopulta tulla hintaa melkein uuden veneen verran. Jos haluaa selvitä halvalla, pitää sietää sitä, että paikat eivät ole kunnossa.
Ja p****t, tuo oli tietoinen valinta. Ja jos sellaisen valinnan tekee, se on takuulla OK. Lopputuloksen kustannus oli sitten täysin päivitetylle veneelle n. 30 000 € ja kaikki toimii. Minkälaisen uuden veneen saat sillä hinnalla? Varsinkaan sellaisen, jossa olisi nätti tiikkisisustuskin.
- Fenix din
"Terve!
Itse mietin samoja juttuja vuosi sitten. Sitten päätettiin perheen kesken vain laittaa homma alulle - kävi miten kävi. Ajattelin, että saahan veneen sitten hukattua, mikäli kaikki menee puihin. Eihän se olisi optimaalinen tilanne ollut (siis oston jälkeen veneen pikainen hukkaaminen), mutta pahemmalta olisi tuntunut jäädä arkaillen pelkäämään ja odottelemaan parempia aikoja, joita ei olisi välttämättä koskaan edes tullut. Nim. Saanko slaagin ensi viikolla?!
Veneitä kävin katsomassa vaikka ja kuinka. Kyllä siinä alkoi erottaa hyvin pidetyn veneen ja pommin eron aika nopeasti. Kun pidät listallasi vain hyväkuntoiset/päivitetyt veneet, niin ollaan jo aika pitkällä. Lisäksi venetarkastajat tekevät perusteellista työtä ja saat tarvittaessa hyvinkin tarkan tiedon veneen kunnosta. Eikä tarkastus maksa maltaita hyötyynsä nähden
Mitään kummempia kursseja ei käyty, mutta kesän aikana (heinäkuu->) purjehdittiin kolmisensataa mailia. Pisin reissu kesti vajaa kaksi viikkoa. Aloittelimme hyvillä keleillä Helsingin edustalta iltapurjehduksilla. Siinä sitä pikku hiljaa kokemusta karttui, eikä sitten arveluttanut lähteä kesälomalla kauemmaksikaan. Toki sää yms seikat tulee ottaa huomioon reittejä/päiväohjelmia suunnitellessa. Mahtuihan kesälomareissulle kovatuulisia päiviäkin. Silloin mm. vietettiin ylimääräinen päivä mukavasti saunoen Elisaaressa (tarkoitus oli sinä päivänä jatkaa matkaa, mutta suunnitelmat meni uusiksi, koska tuuli oli venekunnallemme liian kova)
Niin ja veneilytaustaa minulta löytyi lähinnä nuoruudesta moottoriveneellä ja sisävesiltä. Karttojenluku on tuttua ja reittien suunnittelu yms. Purjehduksesta asiasta ei kannata tehdä rakettitiedettä, kun se ei sitä tietyillä reunaehdoilla ole. Toki tunnen henkilöitä, joille en suosittelisi aloittamaan tätä harrastusta kuten sen itse tein. Kesällä ei kummempia haavereita sattunut ja ensi kesää odottelen innolla! Toivon myös, että kirjoitukseni saa sinuun vielä "lisää virtaa", sillä itse olin aivan pakahtua onnesta oman veneen pinnassa!"
Tämän kirjoittelin jollekin aloittajelle vuosi sitten ja voisin päivittää tilannetta sen verran, että kesänä 2014 purjehdimme väli Helsinki- Naantali. Reissussa olimme kolmisen viikkoa, eikä taaskaan kummempaa hässäkkää. Mitä nyt pientä noissa vanhoissa veneissän aina on. Kesällä 2014 maileja tuli kai noin 750. - Maa-Krapu
Kiitos Fenix Din rohkaisusta! Kuulostaa hienolta, ja olette päässeet todella nopeasti hommaan kiinni. En mäkään oikein usko että toi olisi ylivoimaisen vaikeaa, kun ei tarvitse laskea solmujen kymmenyksiä. Lähipiirissä löytyy myös useita "veneettömiä kippareita" joita ei ole vaikea pyytää mukaan opettajiksi ihan alkuun. Mä olen purjelautailija joten noihin peruselementteihin eli mereen ja tuuleen on hyvä perstuntuma, ja toivon siitä olevan jotain apua. Kysehän on vaan siirtymisestä vähän isompaan luokkaan :)
Kova miettiminen oli minullakin veneen merkin ja mallin kanssa, lopulta vakaan harkinnan jälkeen kauppakirjat tehtiin Inferno 29:stä.
Itellä kesä 2014 oli ensimmäinen omalla veneellä. Aikaisempaa kokemusta oli pikkasen gastin paikalta. Toukokuussa kävin kyllä purjehduksen peruskurssin, mutta en sieltä nyt sen suurempia oppeja itselle saanut, sen verran paljon tuli jo opittua noissa aikaisemmissa gastihommissa. No oliko kurssi turha? Ei ollut! Siinä sai todella hyvin vahvistuksen itselle että tosissaan pärjään veneen kanssa.
Ensimmäinen kesä meni lähinnä tässä pääkaupunkiseudun vesillä päiväretkillä ja sitten Hangossa ja Tallinnassa tuli käytyä.
Oma tausta on myös purjelaudoista, nykyään tosin leija, ja siltä pohjalta halusin myös veneen millä olisi menohaluja jo valmiiksi. (Jos Maa-Krapu käyt Hangossa surffaamassa, niin varmaan tuntisit minutkin naamasta.) Haasteet olikin lähinnä perheen totuttamisessa; puoliso parivuotias lapsi koira, ilman mitään veneilytaustaa. Ja nyt ei mökkibusteria lasketa mukaan. Jonkun verran skiglattiin pelkästään reivatulla isolla. :)
Jos olet vähän enemmän tosissaan purjelautaillut niin väitän että luet säätä ennakkoon paljon paremmin kuin muut keskimäärin (windgurulla ei pärjää ulkomerellä.) ja sinulla on myös ymmärrys purjeen säätämiseen valmiina. Väittäsin että peruspurjehduksen osaat kun vain hyppäät veneeseen.
ST-fokka kyllä kummasti keventää työmäärää, kun pitää kapeaa väylää kryssiä. Ainahan voi keulalle laittaa muutakin purjetta kun siltä tuntuu, mutta onhan tuo kiva olla olemassa kun sopivasti laiskottaa. Ketjun aloittaja kuitenkin halusi rullan keulalle, niin silloin purjetta vaihtaa ehkä harvemmin. Ja onhan se rullaaminen kuitenkin kivuttomanpaa hommaa kuin nostaminen ja laskeminen. Ja parhaana etuna varmasti se purjeen säilyttäminen ja rikaamisen nopeus.- Maa-krapu
Jaa katos muitakin surffareita on hankkinut isomman pelin! Mulla on noin 5 vuotta laitailua takana, lähinnä el Mellsten mutta kerran kesässä myös Hanko. Tuulen tunto on kyllä jo sormenpäissä. Kun toi perhe on päässyt kasvamaan niin purkkari voisi olla tapa olla paljon vesillä eikä perhettä tarvii aina jättää himaan. Sitä paitsi purkkarilla tuulialue on vähän laajempi.
Hangossa nähdään, tavallatai toisella!
- applix
Fenix on kyllä todella sopiva perheen ensiveneeksi. Jo kaksi kaveriperhettä ovat aloittaneet sellaisella ja jääneet koukkuun ;-).
Muita vastaavia voisivat olla esim. Albin Alpha, H-35, H-323 ja Siesta, jos kukkaro kestää.- Vanha ja kallis
Katso ruotsista keväällä comfortina 32 uudella koneella. Comfortina on osatakilalla, vanhempi comfort 32 mastonhuippurikillä. Vanhempi on kryssillä työläämpi. Veneessä riittää tilaa myös tulevaisuutta varten ja liikkuu liukkaasti. Tärkein on kuitenkin se, että noista monen omistaja on vaihtunut 2000 -luvulla ja uusi omistaja on tehnyt perusteellisen päivityksen. Tulee halvemmaksi, jos ostat päivitetyn 30 tonnilla kuin vastaava päivittämätön, esim 15 t eurolla.
- Maa-Krapu
Tiedoksi vaan kaikille kommentoijille että vappuaattona tulee minusta hienon Avance 33:n omistaja. Muutaman ruottalaisen veneen kävin alkuun katsomassa. Maxi Fenix todettiin vähän pieneksi, ja jotain häikkää oli kaikissa muiden mallien yksilöissä. Tämä sitten loksahti kohdalleen, peräkajuutasta piti tinkiä mutta purjevenettähän kuitenkin lähdettiin hakemaan. On muuten tiikkikansi ja kaikki. Kiitoksia kaikille kommentoijille, ja vesillä nähdään!
- VanhaOhlson
Onnea veneelle ja kipparille. Kirjoitapa joskus pari riviä kokemuksista!
- Duunarivesa
Avance 33 on kyllä melko ahdas 2,7 metriä kapea puikula...no huh huu
- Maa-Krapu
2,62m...
meinasin jo alkaa hieromaan kauppaa Sunwind 311:stä, kun siinä oli kesämökin veroiset sisätilat, mutta yllättäen vaimo rupesi pistämään kampoihin. Ei kuulemma nähnyt itseään sen kannella. Mut vaimokin on aika pitkä ja kapee.
Joo voin laittaa mietteitä jossain vaiheessa kun on tullut vähän harjoiteltua tätä hommaa. Kova hinku on vesille! - A3637
Onnea veneenhankinnan johdosta, varmaan hyvä valinta. se on muuten 2,6m kapea ja kaunis.
Suht hyvä purjehtia ja ST-fokka, tilat varmaan juuri riittävät perheelle, wc-ratkaisu keulapiikin yhteydessä on ehkä vähän ikävä, jos muuta kuin perhe käyttöä.
Menikö budjettiin? - Maa-Krapu
kiitos kiitos. Meni lähes budjettiin, mikä oli hyvä juttu. ST fokkakisko on mutta ei purjetta. Pitää kattoa hankkiiko vielä sellaisen rulla-Genuan kaveriksi. Mikähän olisi muuten hyvä koko tuollaiselle fokalle? Se varmaankin otettaisiin käyttöön vain kovemmilla keleillä, kun rulla-genuaa joutuisi ottamaan paljon sisään, mikä heikentää kryssiominaisuuksia. Onko jotain fokkaa perusfokan ja myrskyfokan välistä?
Tarkoitus käyttää lähinnä oman 4-hengen perheen kanssa, anopin voi sitten majoittaa sinne peräpiikkiin. Kaveriporukalla varmaan myös käydään, mutta ei siinäkään se vessa niin haittaa. - Tätinen
Onnea koko perheelle veneen hankinnan johdosta. Sydämellinen tervetulotoivotus "purjehdusperheeseen". Teillä on edessä paljon unohtumattomia kokemuksia: retkeilyä, yhdessä oloa, uuden oppimista. Nauratte toisillenne ja itsellenne, sähellätte ja onnistutte. Opitte tuntemaan toisennekin uudella tavalla, yhteenkuuluvuuden tunteenne kasvaa entisestään. Yksinkertaisista asioista tulee odottamattomia ilon aiheita.
Olin perheeni kanssa n. 15 vuotta sitten samassa tilanteessa kuin te olette nyt. Pitkän pähkäilyn jälkeen oma ensimmäinen vene hankittuna ja uudet seikkailut edessä. Nyt on vene vaihtunut pari kertaa, reissut pidentyneet, lapset "aikuistuneet", me "vanhukset" juurtuneet merielämään ilmeisen pysyvästi. Päivääkään en vaihtaisi pois, en edes niitä haastavia reissuja teini-ikäisten kanssa. :)
Vielä kerran onnea ja suotuisia tuulia! - FF27Charlotta
Maa-Krapu kirjoitti:
kiitos kiitos. Meni lähes budjettiin, mikä oli hyvä juttu. ST fokkakisko on mutta ei purjetta. Pitää kattoa hankkiiko vielä sellaisen rulla-Genuan kaveriksi. Mikähän olisi muuten hyvä koko tuollaiselle fokalle? Se varmaankin otettaisiin käyttöön vain kovemmilla keleillä, kun rulla-genuaa joutuisi ottamaan paljon sisään, mikä heikentää kryssiominaisuuksia. Onko jotain fokkaa perusfokan ja myrskyfokan välistä?
Tarkoitus käyttää lähinnä oman 4-hengen perheen kanssa, anopin voi sitten majoittaa sinne peräpiikkiin. Kaveriporukalla varmaan myös käydään, mutta ei siinäkään se vessa niin haittaa.Myrskyfokan ja fokan väliin mahtuu kovan tuulen fokka, joka itselläni on LP = 85 %. Valmistaja mitoittanut tuulille 12 - 18 m/s.
- Maa-krapu
Tätinen kirjoitti:
Onnea koko perheelle veneen hankinnan johdosta. Sydämellinen tervetulotoivotus "purjehdusperheeseen". Teillä on edessä paljon unohtumattomia kokemuksia: retkeilyä, yhdessä oloa, uuden oppimista. Nauratte toisillenne ja itsellenne, sähellätte ja onnistutte. Opitte tuntemaan toisennekin uudella tavalla, yhteenkuuluvuuden tunteenne kasvaa entisestään. Yksinkertaisista asioista tulee odottamattomia ilon aiheita.
Olin perheeni kanssa n. 15 vuotta sitten samassa tilanteessa kuin te olette nyt. Pitkän pähkäilyn jälkeen oma ensimmäinen vene hankittuna ja uudet seikkailut edessä. Nyt on vene vaihtunut pari kertaa, reissut pidentyneet, lapset "aikuistuneet", me "vanhukset" juurtuneet merielämään ilmeisen pysyvästi. Päivääkään en vaihtaisi pois, en edes niitä haastavia reissuja teini-ikäisten kanssa. :)
Vielä kerran onnea ja suotuisia tuulia!Kuulostaa todella mukavalta tulevaisuudenkuvalta. Sehän olisi hienoa jos meidänkin jälkikasvu innostuisi lajista. Se yhdessä tekeminen on tietty kaikille parasta! Hyvää kesää teillekin!
- Maa-krapu
FF27Charlotta kirjoitti:
Myrskyfokan ja fokan väliin mahtuu kovan tuulen fokka, joka itselläni on LP = 85 %. Valmistaja mitoittanut tuulille 12 - 18 m/s.
Tollanen kovan tuulen fokka voisi olla jossain vaiheessa passeli, ehkä eka kesä tulee vähemmän noita 15 ms kelejä kokeiltua vaikka mistä sitä tietää eikä aina voi valita.
- dkfkfkgorlelscm
Shipman, Compis, Mariehamn, Tetis, jne.
Halpoja hyviä ensiveneitä. - anttirokka
Otsikossa luki, että mikä on helppo ensivene perheelle!
Merelle vai sisävesille? Karikkoista vesistöä, kapeita väyliä?
No ainakin ensiksi on sanottava, että moottorivene, jos ei ole kokemusta
purjehtimesesta entuudestaan.
Tästä se loputon spekulointi sitten alkaisi.- mitä_ihmettä___
Ei voi aloittaa purjehdusta, koska ei ole ennestään kokemusta purjehduksesta???????
- 10-14
Tuo käyttöaluekysymys on ihan hyvä.
Mutta en (enää) allekirjoita ajatusta, että pitäisi aloittaa moottoriveneellä, jos ei ole aiempaa purjehduskokemusta. Itse ajattelin myös noin ensiveneen ostaessani, mutta kun sitten aikanaan siirryin purjeveneeseen, huomasin, ettei purjehdus niin järin vaikeaa ole. Ainakaan, jos ei välitä siitä, saako ihan viimeiset solmunpuolikkaat irti. Kannattaa kuitenkin hankkia sellainen purjevene, jossa on hyväkuntoinen ja sopivan tehokas moottori. Silloin on valinta vapaa, kummalla keinolla etenee.
Olen silti oikein tyytyväinen alkuperäiseenkin venevalintaani, mutta se on toinen juttu :)
- FF31
Meillä ensi veneenä FF31. Olen purjehtinut sillä myös yksin ja alle 10 vuotiaan tyttäreni kanssa kaksin. Mitään ongelmia meillä ei ole ollut, mutta olemme toisaalta olleet varsinkin tyttären kanssa purjehtiessa tosi tarkkoja säästä. Mihinkään myrskyyn emme ole lähteneet. Toisaalta yksin olen ollut 15 m/s tuulessakin ja pärjäsin ihan hyvin, kun reivasin purjeet kunnolla.
Meillä on kisatakila ja siksi siinä on barduunat. Barduunoiden kanssa oppii kyllä elämään, mutta on niissä oma touhunsa. Yksin en lähde kryssimään mitään pikku rännejä, mutta kahdenhengen miehistöllä ei ole ongelmia. Homma vaatii vain vähän totuttelua.
Hienoa FF31:sessä on sen hyvät ulkotilat ja purjehdusominaisuudet. Se liikkuu jo kevyessä tuulessa kivasti, joten purjehdittua tulee paljon. Uskon, että tällä on enemmän merkitystä purjehdus maileihin, kuin sillä, että kaikki olisi erittäin helppoa... Kovissa keleissä ei kuitenkaa lähdetä esim Barösundin salmea kryssimään jne.
Erityisesti olen FF31:sessä tykännyt siitä, että siinä on paljon säätöjä, joiden vaikutusta on ollut hienoa opiskella. Lisäksi se ei koskaan haittaa, että vene liikuu helposti sopivan kovaa.
Ei tämä FF31 tietenkää uusille vehkeille pärjää vauhdissa, mutta se ei olekkaan ainakaan minun juttu.
Aiempi kokemus minulla on purjehtimisesta n. 3 v ikäisestä lähtien viikko - kaksi viikkoa purjehdusta 28 jalkaisella mahonkiveneellä. Ko. vene oli tosi uppotukki, mutta kyllä siinä mukana väkisinkin oppi purjehtimisen perusteet. Jollilla purjehtiminen on toisaalta opettanut kaikkein eniten.- Maa-Krapu
Yksinpurjehdus kyllä kiinnostaisi ajan mittaan kun varmuutta tulee lisää. Purjelautailussa on aina viehättänyt tämä asetelma kun ollaan yksin ja omin taidoin luonnon armoilla. Se on se pieni pelko ja jännitys ja onnistumisesta tuleva tyydytys, varsinkin kun keli on vähän hurjempi. Tietty perheen kanssa on pelattava varman päälle.
Meidän veneessä on barduunat asennettu mutta riki ei niiden käyttöä edellytä kait missään olosuhteissa. Pitää testailla miten ne vaikuttaa kulkuun kryssillä. Myös tämä Avance pitäisi liikahtaa kevyessäkin kelissä, mikä oli tärkeä valintakriteeri lopulta verrattuna esim. Sunwindiin. Finn Flyerin jätin alunperin harkinnoista pois sen kilpavenemäisen maineen tähden.
- sopiimikäsopii
Meillä taas H-35 oli ihan sopiva aloitteluun ja lasten kanssa purjehdittaessa se oli helposti käsiteltävissä yksinkin. Vaimon kanssa purjehdittaessa taasen ei mikään onnistunut, hirveää sähläämistä purjeiden kanssa ja homma jäi silloin moottorointiin tai satamassa hengailuun.
- Just_bustin_my_ass
Optimistijolla :) se ei tosin sovellu pessimisteille :D
Osta Buster ja siihen Johnson niin siinä se lompsa kevenee :D - aloittelija
Hei!
Olisiko teillä kokeneemmilla purhjehtioilla mielipidettä Avance 245:stä? Olen ajatellut hankkivani ensimmäisen purjeveneeni ensi kesäksi. Syksyllä olisi tarkoitus käydä saaristolaivurikurssi ja ensi keväänä purjehduksen peruskurssi. Mielipiteitä kaipaisin etenkin purjehdusominaisuuksista ja siitä, soveltuuko kyseinen vene miten hyvin perhepurjehdukseen. Tarkoitus olisi ensi alkuun purjehtia Turun saaristossa vaimon ja 3-vuotiaan lapsen kanssa. Myös muista saman hintaluokan veneistä kuulisin mielelläni ehdotuksia. Budjetiksi olen ajatellut noin 12 000 euroa. - applix
Itselläni oli edeltäjä Avance 24 ja kaverilla 245. Mainio vene, jos vain sisätilat riittävät ja wc-ratkaisu tyydyttää. Purjehdusominaisuudet kokoluokkansa kärkeä.
Vaihtoehdoksi ehdottaisin ketjun alussakin mainittu Maxi Fenix, jos budjetti kestää. Loistava perhevene.- Jkskd
Mä pistin pari tonnia enemmän tiskiin ja hankin ensiveneeksi 33 jalkaisen. Kyttää vaan ruotsista ilmotuksia ja laita tarjouksia -50% myyntihinnasta. Joku kyllä tarttuu
- Aloittelija
On noita ilmoituksia tullut katseltuakin Blocket.se:stä. Epäilyttää vaan, että riittääkö omat rahkeet purjehtia paattia kotiin. Kuljetuspalvelut taas taitavat olla todella kalliita. Yhtään avance 245 ei näkynyt olevan myynnissä Ruotsin puolella.
- Vieläriittäävirtaa
Minä aloitin Terhisail 375:llä. Seuraava oli merkkiuskollisesti Terhi 530. Niillä opin purjehduksen perusteet. Tai oikeastaa sen, millaisilla veneillä ei kovin pitkään jaksa purjehtia. Jatkoa seurasi: Rok 20, H-vene, Helmsman 31, TAUKO, Ohlson 29 ja hyväksi "lopuksi" Bavaria 33.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 636233
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap253986Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2622397Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei261940MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna261403- 951306
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel3041087Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee541050Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.77996Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..39971