Kuinkahan paljon kirjallisuutta pitää hankkia? Entä pitääkö sekstanttia osata käytellä käytännössä vain peräti omistaa sellainen (ja piippu), vai riittääkö että tuntee periaatteen . Onko kellään sekstanttia, ja miksi?
Ihan läpällä ajattelin tuon suorittaa. Olishan se tietysti leuhkaa pikkujollassa kaivaa sekstantti esiin sen sijaan että vilkaisee siinä vieressä olevaa rantsua
avomerilaivuri ja sekstantti
60
1090
Vastaukset
- Mr. Bisse
Osta sillä rahalla kaljaa, on parempi sijoitus sinulle
- Aito skönö
Samaan settiin kuuluu myös kipparilakki. Niitä löytyy kirppikseltä kiinarojun seasta useimmiten. Kelpaa kiululla ajella.
- muovisekstantti ok
Joo, on mulla halpa muovisekstantti. Sillä oli kiva opetella kulmien mittauksia ja todeta, että summittainen paikanmääritys jopa onnistui ilman elektroniikkaa. (Vehje oli varalaiteena mukana Atlantin ylityksellä, jossa ajankuluksi seurasin sillä Pohjantähden korkeutta = latitudi).
Kipparinlakkia tai piippua en ole koskaan omistanut enkä edes suunnitellut hankkia ;-) - 18+16
Käyppä ensin saaristo&rannikko ja tule sitten viisastelemaan
- -tantti
No onhan ne toki käyty jo tässä kohtaa elämää, jotta kirjaviisautta on nyt jo enemmän kuin käytännössä tarvitsee.
- osaamisen haitta?
Tulipa mieleen Steve Callahanin kirja "Meno-paluu helvettiin, 76 päivää meren armoilla".
Kaverilla oli ymmärrys sekstantin toimintaperiaatteesta ja käytöstä. Veneen upottua hän ajalehti pelastuslautalla ja määritti päivittäisen sijaintinsa kolmesta lyijykynästä tehdyllä "sekstantillaan".
Tähtitieteellisen navigoinnin ja sekstantin ymmärtämistä ei pidä verrata "piippuun ja kipparinlakkiin" tai verrata sekstanttia leuhkailuleluun - kuten ei muutakaan tietämistä ja tiedon soveltamista käytäntöön... - pahvisekstantti
Callahanilla oli sitten mukana kello ja nautical almanac? Luotettavan kellon kehityshän johti siihen että jo aiemmin keksityt merenkulun apuvälineet rupesivat edes miten kuten toimimaan.
En tiedä tarvitseeko omaa sekstanttia avomerilaivurin opinnoissa, ainakaan kokeessa ei. Taitaa pahvisia sekstantin malleja saada ihan kympeillä ja halvimpia muovisiakin. Kaipa nekin vara-gepsinä käy.- tiedä perusteet!
Summittaisen sijainnin määrittämisen voi tehdä ilman taulukoita.
Callahan sovelsi juuri niitä oppeja, joista on kerrottu erilaisilla "emergency navigation"-luennoilla (mm. ARC-tapahtuman yhteydessä) tai avomerilaivurikurssseilla.
Pohjantähden ja taivaanrannan välinen kulma, asteluku, on selaisenaan latitudi. Longitudin määritys onnistuu aika tarkasti, jos sattuu olemaan ns. maailmanradio mukana ja siitä saa aikamerkin. Määrität keskipäivän kelloaikasi (katso kellosta auringon nousu- ja laskuhetki, laske niistä keskipäivän tarkka aika) ja vertaa sitä radion nollameridiaanin aikamerkkiin. Tiedät kai missä ajassa maapallo tekee 360°.
Tähtitietellisen navigoinnin opinnoissa tärkeintä on perusteiden ymmärtäminen eikä kulmamittarin (sekstantin) hankkiminen.
Pahvisekstantista en ole kuullut. Muovinen sekstantti on kelvollinen väline sähköttömiin sijainnin määrityksiin. - 180€:lla saa hyvän
tiedä perusteet! kirjoitti:
Summittaisen sijainnin määrittämisen voi tehdä ilman taulukoita.
Callahan sovelsi juuri niitä oppeja, joista on kerrottu erilaisilla "emergency navigation"-luennoilla (mm. ARC-tapahtuman yhteydessä) tai avomerilaivurikurssseilla.
Pohjantähden ja taivaanrannan välinen kulma, asteluku, on selaisenaan latitudi. Longitudin määritys onnistuu aika tarkasti, jos sattuu olemaan ns. maailmanradio mukana ja siitä saa aikamerkin. Määrität keskipäivän kelloaikasi (katso kellosta auringon nousu- ja laskuhetki, laske niistä keskipäivän tarkka aika) ja vertaa sitä radion nollameridiaanin aikamerkkiin. Tiedät kai missä ajassa maapallo tekee 360°.
Tähtitietellisen navigoinnin opinnoissa tärkeintä on perusteiden ymmärtäminen eikä kulmamittarin (sekstantin) hankkiminen.
Pahvisekstantista en ole kuullut. Muovinen sekstantti on kelvollinen väline sähköttömiin sijainnin määrityksiin. - ilman postikuluja
180€:lla saa hyvän kirjoitti:
180 eukolla saman saa navigaatioliitosta.
- pahvisextanaatti
pahvisextantti:
https://www.celestaire.com/marine-sextants/cheap-sextant/results,1-6.html?filter_product= - kivaksi leluksi?
pahvisextanaatti kirjoitti:
pahvisextantti:
https://www.celestaire.com/marine-sextants/cheap-sextant/results,1-6.html?filter_product=" It is certainly not weatherproof, but should be fun and educational to build"
- Kiva laite
Sekstantin käyttö ei ole kovin vaikeaa, koska se on vain tarkka kulmamittari, ei sen kummempaa.
Sijaintiviivan laskeminen mittaustuloksesta on hieman haastavampaa, etenkin jos sen tekee taulukoiden, kynän ja paperin avulla.
Piipulla ei ole mitään tekemistä navigoinnin kanssa.
Kirjallisuudeksi riittää Mary Blewittin kirjoittama Celestial Navigation for Yachtsmen. Pieni vihkonen oikeastaan. Lisäksi sitten Nautical Almanac, joka pitää uusia vuosittain.
Hyvä miettiä joskus, että ilman gps:ää ja radionavigointia sekstantti on edelleen ainoa tapa määrittää paikka avomerellä.
Itse ostin joku vuosi sitten kiinalaisen Astra 3B -sekstantin. Edullinen ammattitason laite, joka on aika yleinen kauppa-aluksissa. Eipä sitä ole juurikaan tullut käytettyä, mutta on kyllä veneessä mukana.- Sun Man
No ei se nyt ihan ainoa tapa ole, kellon, päivämäärän ja auringon avulla voi myös tehdä summittaisen paikanmäärityksen (auringon korkeus kun on mitattavissa varjon pituudesta), taulukoita voi myös hyödyntää
- Kerro tekniikka
Sun Man kirjoitti:
No ei se nyt ihan ainoa tapa ole, kellon, päivämäärän ja auringon avulla voi myös tehdä summittaisen paikanmäärityksen (auringon korkeus kun on mitattavissa varjon pituudesta), taulukoita voi myös hyödyntää
Miten auringon korkeus horisontista mitataan varjon pituudesta?
- Sun Man
Kerro tekniikka kirjoitti:
Miten auringon korkeus horisontista mitataan varjon pituudesta?
Perustrigonometriaa kun kaksi pituutta tunnettu (keppi ja sen varjo)
- Kerro tekniikka
Sun Man kirjoitti:
Perustrigonometriaa kun kaksi pituutta tunnettu (keppi ja sen varjo)
Näin juuri, mutta miten se tehdään keinuvassa veneessä millään järjellisellä tarkkuudella? Sekstantissa horisontti ja mitattava taivaankappale heiluvat samaan tahtiin. Miten kappaleen varjon pituus muuttuu, kun vene keinuu?
Onko sinulla mielessäsi jokin järjestely, jolla keinumisen aiheuttama virhe kompensoidaan?
Entä miten käyttäisit tätä järjestelyä pienemmillä leveysasteilla silloin, kun aurinko on zeniitissä tai lähellä sitä? - Sun Man
Kerro tekniikka kirjoitti:
Näin juuri, mutta miten se tehdään keinuvassa veneessä millään järjellisellä tarkkuudella? Sekstantissa horisontti ja mitattava taivaankappale heiluvat samaan tahtiin. Miten kappaleen varjon pituus muuttuu, kun vene keinuu?
Onko sinulla mielessäsi jokin järjestely, jolla keinumisen aiheuttama virhe kompensoidaan?
Entä miten käyttäisit tätä järjestelyä pienemmillä leveysasteilla silloin, kun aurinko on zeniitissä tai lähellä sitä?Ihan valideja pointteja, mutta kommentti alun perin oli että sekstantti ei ole AINOA tapa (ilman gepsiä ja radiota) määrittää sijaintia avomerellä, ei se sekstantillakaan joka kelillä tosta vaan onnistu.
Veneen heiluntaa voi koittaa kompensoida huomioimalla kallistuskulman (mittarilla), tekemällä useita mittauksia ja keskiarvoistamalla (tjms). Zeniitillä mittaus voi tapahtua esim. vaakasuoralla langalla.
Eihän näillä nyt kovin kummoista tarkkuutta saavuteta mutta jotain osviittaa sijainnista voi saada. - Kerro tekniikka
Sun Man kirjoitti:
Ihan valideja pointteja, mutta kommentti alun perin oli että sekstantti ei ole AINOA tapa (ilman gepsiä ja radiota) määrittää sijaintia avomerellä, ei se sekstantillakaan joka kelillä tosta vaan onnistu.
Veneen heiluntaa voi koittaa kompensoida huomioimalla kallistuskulman (mittarilla), tekemällä useita mittauksia ja keskiarvoistamalla (tjms). Zeniitillä mittaus voi tapahtua esim. vaakasuoralla langalla.
Eihän näillä nyt kovin kummoista tarkkuutta saavuteta mutta jotain osviittaa sijainnista voi saada.Mitä mitataan vaakasuoralla langalla auringon ollessa zeniitissä?
Tiedätkö, mikä on zeniitti? - hakukone
Kerro tekniikka kirjoitti:
Mitä mitataan vaakasuoralla langalla auringon ollessa zeniitissä?
Tiedätkö, mikä on zeniitti?Hei,
"kerro tekniikka" sinun kannattaa opetella googlettamaan eikä kysellä perusasioita täällä, kirjoita "zeniitti" googlen tai jonkun muun hakukoneen hakulomakkeseen ja paina ENTERiä niin saat vastauksen perusongelmiisi.
- tarkkuus mikä?
Pahvisekstantti on varmaan riittävä harjoituksia varten. Mutta muovisekstantti on oikeasti ihan käypä varanavigointiväline.
Muovin suurin ongelma on ilmeisesti metallia isompi lämpölaajeneminen. Siksi ammattikäytössä on metallisekstantit (laajeneeko metalli muka vähemmän?).
Jos taas ajatellaan että sekstantti vähän "joustaa" niin kuinka suurista etäisyyksistä tässä puhutaan? Kuinka tarkka kello pitää olla että sekstantin virhe alkaa tuntumaan?- Tarkkuudesta
Kellon ja ajanoton tarkkuuden aiheuttama virhe paikanmääritykseen on noin neljännesmaili per sekunti.
Sekstantilla mitatun kulman ja sekstantin tarkkuuden aiheuttama virhe on noin 6 mailia per aste.
Jos siis esimerkiksi aika on kolme sekuntia pielessä ja kulman virhe on 2 astetta, paikka voi olla jo yli 10 mailia pielessä. Valtamerellä tällä ei tietenkään ole juuri mitään merkitystä.
- gps-historia lyhyt!
Kun katsoo luetteloa suomalaisista maailman ympäri purjehtineista veneistä, on hyvä miettiä gps:n historiaa.
http://venelehti.fi/uutiset/pallon-kiertanyt-nyt-61-suomalaisvenetta
Monet noista ovat navigoineet sekstantin avulla pallon ympäri, sillä ensimmäiset veneilyyn tarkoitetut gepsit tulivat markkinoille kai vasta 1980-luvun lopussa. MagellanNav taisi tulla ensimmäisenä USA:n markkinoille 1989 ja pian sen jälkeen ilmestyi ensimmäinen Garmin 100. GPS oli tuolloin arvokas laite, hintaluokka noin 2.500 USD.
Nyt mielikuvissa näköjään sekstantti yhdistetään jonnekin sadan vuoden takaisiin kipparilakkisiin piippua poltteleviin partaukkoihin…- sorron yössä
Eipä ole Atlantikaan ylittynyt sekstantitta, jos on halunnut johonkin tiettyyn osavaltioon.
- Jotain jäi
RDF taisi unohtua välistä.
Tekniikka ei hypännyt suoraa sekstantista GPS:ään
RDF on 100 vuotta vanhaa ja sekstantti vielä vanhempi. - Rannikkonavigointiin
Jotain jäi kirjoitti:
RDF taisi unohtua välistä.
Tekniikka ei hypännyt suoraa sekstantista GPS:ään
RDF on 100 vuotta vanhaa ja sekstantti vielä vanhempi.Radiosuuntiminen samoin kuin esim. Decca-järjestelmä olivat rannikkomerenkulun järjestelmiä, eivät valtamerien! Molemmat metodit olivat purjehtijoille tuttuja. Yleisin purjehtijoiden käyttämä RDF-laite oli Seafix, jolla radiomajakat suunnittiin vaikkapa Gotlantiin purjehdittaessa. Ensimmäinen Suomessa myytävä purjehtijoille tarkoitettu decca oli ruotsalainen Leab.
- valtamerille
Rannikkonavigointiin kirjoitti:
Radiosuuntiminen samoin kuin esim. Decca-järjestelmä olivat rannikkomerenkulun järjestelmiä, eivät valtamerien! Molemmat metodit olivat purjehtijoille tuttuja. Yleisin purjehtijoiden käyttämä RDF-laite oli Seafix, jolla radiomajakat suunnittiin vaikkapa Gotlantiin purjehdittaessa. Ensimmäinen Suomessa myytävä purjehtijoille tarkoitettu decca oli ruotsalainen Leab.
Eipä tainnut olla kovin yleinen veneissä, mutta Omega-vastaanottimen olen silti veneessäkin nähnyt. Järjestelmä oli lähinnä sukellusvenkäyttöön tehty ja maailmanlaajuinen. Tietääkseni ensimmäinen maailmanlaajuinen radionavigointimentelmä kaikkiaan, perustui hyvin matalille taajuuksille, jotka tunkeutuvat jossain määrin vedenkin alle.
- historian muistelua
valtamerille kirjoitti:
Eipä tainnut olla kovin yleinen veneissä, mutta Omega-vastaanottimen olen silti veneessäkin nähnyt. Järjestelmä oli lähinnä sukellusvenkäyttöön tehty ja maailmanlaajuinen. Tietääkseni ensimmäinen maailmanlaajuinen radionavigointimentelmä kaikkiaan, perustui hyvin matalille taajuuksille, jotka tunkeutuvat jossain määrin vedenkin alle.
Mikä ei ollut yleistä veneissä, radimajakoiden suuntuiminenko? Yksinkertaisin radiosuuntimien käyttö oli matkaradio siihen aikaan, kun lähetykset tapahtuivat AM-asemien kautta. Esim. Gotlantiin purjehtiessa saattoi matkaradiota kääntelemällä suuntia Lahden, Tukholman ja Tallinnan AM-asemat ja niiden perusteella määrittää summittaisen sijainnin (matkaradion ferriittiantenilla haettiin kuuluvuuden minimi, joka osoitti lähettimen suunnan).
Radiomajakoiden taajuuden kuunteleminen edellytti erilaista radiota. Suuntimaradiossa oli kompassi prisma. Gotska Sandön radiomajakka oli helppo tunnistaa, koska se lähetti jatkuvaa morse-signaalia. Muut Itämeren radiomajakat lähettivät morsesignaalinsa vuorottain (majakka tunnistettiin morsekirjaimista). Myös Stavangerin radiomajakka lähetti jatkuvaa signaalia. Se kuului poikkeuksellisen kauas.
Kun huviveneisiin tarkoitetut decca-laitteet (LEAB, Philips ym) tulivat markkinoille, radiosuuntiminen tuli jokseenkin tarpeettomaksi. Edelleen sillä voi olla jotain käyttöä hätänavigoinnissa. Matkaradion paistinpannun avulla voi kokeilla mistä suunnasta ULA-lähetys tulee.
Philipsin AP-navigaattori oli aluksi decca-navigaattori ennen satelliittien aikakautta. Myöhemmin nimi taisi säilyä AP-navigaattorina, vaikka järjestelmä muuttui satelliitti-navigoinniksi. Omega-vastaanottimesta itselläni ei ole kokemusta enkä nähnyt sitä yhdenkään purjehduskaverini veneessä.
- Pienveneilijä
Rupesi sekstantti kiinnostamaan ja tekisi mieli kokeilla kuinka se toimii.
Löytyykö netistä jostain helppotajuisia ja suomenkielisiä ohjeita paikanmääritykseen sekstantin tai jaakobinsauvojen kanssa? Olisi mielenkiintoista vaikka tehdä tuollaiset jaakobinsauvat ja kokeilla, kuinka tarkkaan pystyy sijaintinsa määrittämään.
Kysyn ihan mielenkiinnosta, enkä edes haaveile avomerilaivurikurssin käymisestä. Saaristolaivuritutkinto riittää niillä venereissuilla, joita teen vielä pitkään.- narrikkolaivuri
Riittää toki mutta juuri tuon tähtitieteellisen navigoinnin perusteita varten on olemassa se avomerilaivurijuttu.
Ne menee oikeastaan pääpiirteittään niin että saaristolla opitaan navigoimaan merikartan avulla, rannikolla pakettiin lisätään virtaa ja sortoa ja pikkuisen sääoppia ja valtameri on sitten vähemmän käytännön hyödyksi jos et liiku isoa etäisyyttä.
Sanoisin että rannikostakin on hyötyä erityisesti sääopin takia.
Toki ne avomerilaivurin kirjat saa lukaista kuka vaan ja ilman kurssjea: navigaatioliiton sivulta löytyy tuoteluettelo:
http://www.suomennavigaatioliitto.com/t_myynti.htm
ja siellä on kirja "avomerinavigointi". Varmasti on paljon myös historiallisia kirjoja jossa käsitellään jaakobinsauvoja, kvadrantteja ja oktantteja sekä sex-tantteja.
Jos vieraat kielet taipuu niin amazoniassa on varmaan aika paljonkin alan englantilaista kirjallisuutta.
On olemassa replicoita vanhoista navigointi-instrumenteista: ainakin Alnilam -nimisestä kaupasta löytyy kvadrantti ja oktantti, mutta ei ne ihan ilmaisia ole eikä toisaalta ihan ammattitasoisia.
- 18+5
Kyllä sellainen sex-tantti kannattaa aina olla veneessä mukana. Sen kanssa voi kabyynissä viettää monet hauskat hetket. Kunhan vain ei ole liian vanha täti...
Tässäpä varmaan maailman halvin sextantti, Täytyy tosin ehdä itse ja osata hieman englantia.
Mutta tarvikkeiksi riittää 1 CD-levy, pari lego-palaa ja pari pientä peilin palaa.
http://www.tecepe.com.br/nav/CDSextantProject.htmHuvikseenhan saa tehdä ihan mitä vaan. Valtameripurjehduksen varavarustukseksi taitaa olla järkevämpää ottaa vähintään 3 halpaa käsi-GPSää. Ja runsaasti pattereita.
Ai miksi vähintään 3?
Jos on kaksi GPS ja ne näyttävät eri sijaintia, niin mistä tiedät kumpi näyttää oikein?
Ps. Sextantilla voisi olla kätevä ottaa vaakasuuntimia. Voisi huvikseen harjoitella rannikkolaivurikurssin ristisuuntimia...- vara-gps merillä
Oma kiinteästi asennettu gps:ni lakkasi toimimasta, kun merivettä oli päässyt "waterproof"-antennin sisälle ja syövyttänyt sen elektroniikan pilalle (tapahtui Cocos Keelingin ja Mauritiuksen välisellä legillä). Siksi vara-gps oli käytössä muutaman viikon yhteen menoon.
Pointtini on se, että vara-gepsiksi kannataa hankkia sellainen, jota voi vaihtoehtoisesti käyttää 12V akkuliitännällä ja jossa on liitännät pc:tä varten (tietsikaan on hyvä hankkia esim. MaxSea- ja/tai Tsunamis-kartastot). Vara-gps:ssä on syytä olla myös kunnollinen asennusteline. Pelkkä paristokäyttö sopii tilapäistarpeeseen, vaikkapa Itämeren retkille.
Elektronikkaa voi tietysti hankkia halujensa ja rahojensa mukaan. En silti väheksyisi muovisekstanttia valtamerireissuilla (kunhan sen käytön ymmärtää). Sitä suositteli myös mm. "Emergency navigation"-luentoja pitänyt "Stokey", jonka moni ARC:iin osallistunut muistanee. Vaikka todellista tarvetta ei koskaan tulisikaan, sekstantin harjoitteluun on valtamerien ylityksillä aikaa ja tähtitaivaskin sellainen, jota täällä ei voi käsittää…
Miksi kaksi gps:iä näyttäisi eri sijaintia, jos asetukset ovat samat? vara-gps merillä kirjoitti:
Oma kiinteästi asennettu gps:ni lakkasi toimimasta, kun merivettä oli päässyt "waterproof"-antennin sisälle ja syövyttänyt sen elektroniikan pilalle (tapahtui Cocos Keelingin ja Mauritiuksen välisellä legillä). Siksi vara-gps oli käytössä muutaman viikon yhteen menoon.
Pointtini on se, että vara-gepsiksi kannataa hankkia sellainen, jota voi vaihtoehtoisesti käyttää 12V akkuliitännällä ja jossa on liitännät pc:tä varten (tietsikaan on hyvä hankkia esim. MaxSea- ja/tai Tsunamis-kartastot). Vara-gps:ssä on syytä olla myös kunnollinen asennusteline. Pelkkä paristokäyttö sopii tilapäistarpeeseen, vaikkapa Itämeren retkille.
Elektronikkaa voi tietysti hankkia halujensa ja rahojensa mukaan. En silti väheksyisi muovisekstanttia valtamerireissuilla (kunhan sen käytön ymmärtää). Sitä suositteli myös mm. "Emergency navigation"-luentoja pitänyt "Stokey", jonka moni ARC:iin osallistunut muistanee. Vaikka todellista tarvetta ei koskaan tulisikaan, sekstantin harjoitteluun on valtamerien ylityksillä aikaa ja tähtitaivaskin sellainen, jota täällä ei voi käsittää…
Miksi kaksi gps:iä näyttäisi eri sijaintia, jos asetukset ovat samat?>>Miksi kaksi gps:iä näyttäisi eri sijaintia, jos asetukset ovat samat?
Koska mikä tahansa elektoroniikkalaite voi seota ja alkaa toimimaan väärin. Kännykkäni ja tietokoneeni tekevät sitä jatkuvasti. Herätyskellonikin jätättää aina jos patterijännite laskee sopivasti.
Voi olla että käsi-GPS:lla vikatoimivuus on harvinaista, mutta mahdollista ihan varmasti. Tällaiseen varautumista voi kutsua mielensä mukaan joko realismiksi tai vainoharhaisuudeksi, ihan kuinka vain. )- montako itselläsi?
xx-yy-zz kirjoitti:
>>Miksi kaksi gps:iä näyttäisi eri sijaintia, jos asetukset ovat samat?
Koska mikä tahansa elektoroniikkalaite voi seota ja alkaa toimimaan väärin. Kännykkäni ja tietokoneeni tekevät sitä jatkuvasti. Herätyskellonikin jätättää aina jos patterijännite laskee sopivasti.
Voi olla että käsi-GPS:lla vikatoimivuus on harvinaista, mutta mahdollista ihan varmasti. Tällaiseen varautumista voi kutsua mielensä mukaan joko realismiksi tai vainoharhaisuudeksi, ihan kuinka vain. )Montako gepsiä ja karttaplotteria omassa veneessäsi on, kolme vai useampia?
Ainakin yhden monista gepseistäsi panet tietenkin ukonilman ajaksi hellan sisään, Faradayn häkkiin, ettei sekin pimentyisi salamaniskusta? (Näin suositellaan - jos joku ei satu tietämään).
Ainoa tilanne jossa kaikki vene-elektroniikka voi pimentyä hetkessä, on salamanisku. Toinen varmaankin on elektroniikan kastuminen veneen ympärimenossa. - hyrräämistä
montako itselläsi? kirjoitti:
Montako gepsiä ja karttaplotteria omassa veneessäsi on, kolme vai useampia?
Ainakin yhden monista gepseistäsi panet tietenkin ukonilman ajaksi hellan sisään, Faradayn häkkiin, ettei sekin pimentyisi salamaniskusta? (Näin suositellaan - jos joku ei satu tietämään).
Ainoa tilanne jossa kaikki vene-elektroniikka voi pimentyä hetkessä, on salamanisku. Toinen varmaankin on elektroniikan kastuminen veneen ympärimenossa.Kun Finnair aloitti kaukolennot Amerikkaan ennenmuinoin niin niissä koneissa olin kolme inertiasuunnistuslaitetta myös sen takia, että voitiin tarkkailla niiden keskinäisiä eroja. Kun joku alkoi näyttämään poikkeavia arvoja niin se otettiin tarkkailtavaksi, eli kolme laitetta on aivan hyvä vinkki.
- Bossu
hyrräämistä kirjoitti:
Kun Finnair aloitti kaukolennot Amerikkaan ennenmuinoin niin niissä koneissa olin kolme inertiasuunnistuslaitetta myös sen takia, että voitiin tarkkailla niiden keskinäisiä eroja. Kun joku alkoi näyttämään poikkeavia arvoja niin se otettiin tarkkailtavaksi, eli kolme laitetta on aivan hyvä vinkki.
Jenkkien avaruussukkuloissa oli 5 tietokonetta lukemassa erillisiä antureita. Kohta on ihmisillä käytöstä poistuneita käyttökuntoisia GPS-älypuhelimia kaapit täynnä. Niitä voi sitten säilyttää veneessä.
- rinnakkaislaitteet
Bossu kirjoitti:
Jenkkien avaruussukkuloissa oli 5 tietokonetta lukemassa erillisiä antureita. Kohta on ihmisillä käytöstä poistuneita käyttökuntoisia GPS-älypuhelimia kaapit täynnä. Niitä voi sitten säilyttää veneessä.
Oli erinomaisia rinnastuksia nykyveneilijän elektroniikkavarustukseen! Tietenkin navigointi on elektroniikkan ja älypuhelimien varassa = täydellinen riippuvuus elektroniikasta.
Turvallisuuden kannalta ei kai pidä uskoa, että kolme rinnakkaislaitetta sittenkään riittää veneen elektroniseen navigointiin, koska huviveneiden elektroniikkalaitteet eivät ole laadultaan läheskään samaa luokkaa kuin "Finnairin inertiasuunnistuslaiteet" tai USA:n "avaruussukkuluoiden erillisiä antureita lukevat tietokoneet"?
Jos veneessäsi on vain 3 gepsiä eivätkä ne näytä samoja lukemia ("herätyskellokin jätättää aina jos patterijännite laskee sopivasti"), mistä voit tietää oikeat lukemat? Mistä tiedät, mihin voi luottaa, jos lukemat ovat erillaisia? Eikö sen takia ole syytä hankkia se neljäskin tai ehkä varmuuden vuoksi viideskin gepsi ja monta laatikollista pattereita? Eihän ne paljoa maksa.
Pääasiahan on, ettei nykyaikaisessa purjeveneessä ole jotain dinosaurusten aikaan kuuluneita paperikarttoja, lyijykyniä, kompasseja, sekstantteja, harppeja ym museohärpäkkeitä. Ne eivät ole enää tätä päivää ….paitsi jollekin poikkeaville yksilöille jotka eivät ymmärrä nykyajan veneilystä mitään. - Molempi parempi
rinnakkaislaitteet kirjoitti:
Oli erinomaisia rinnastuksia nykyveneilijän elektroniikkavarustukseen! Tietenkin navigointi on elektroniikkan ja älypuhelimien varassa = täydellinen riippuvuus elektroniikasta.
Turvallisuuden kannalta ei kai pidä uskoa, että kolme rinnakkaislaitetta sittenkään riittää veneen elektroniseen navigointiin, koska huviveneiden elektroniikkalaitteet eivät ole laadultaan läheskään samaa luokkaa kuin "Finnairin inertiasuunnistuslaiteet" tai USA:n "avaruussukkuluoiden erillisiä antureita lukevat tietokoneet"?
Jos veneessäsi on vain 3 gepsiä eivätkä ne näytä samoja lukemia ("herätyskellokin jätättää aina jos patterijännite laskee sopivasti"), mistä voit tietää oikeat lukemat? Mistä tiedät, mihin voi luottaa, jos lukemat ovat erillaisia? Eikö sen takia ole syytä hankkia se neljäskin tai ehkä varmuuden vuoksi viideskin gepsi ja monta laatikollista pattereita? Eihän ne paljoa maksa.
Pääasiahan on, ettei nykyaikaisessa purjeveneessä ole jotain dinosaurusten aikaan kuuluneita paperikarttoja, lyijykyniä, kompasseja, sekstantteja, harppeja ym museohärpäkkeitä. Ne eivät ole enää tätä päivää ….paitsi jollekin poikkeaville yksilöille jotka eivät ymmärrä nykyajan veneilystä mitään.Joo, onhan se vähän surkeaa, jos ei osaa edes paperikarttaa ja kompassia käyttää.
Tosiasiahan on, että ei esimerkiksi Suomen rannikkovesillä mitään elektronista navigointia tarvita. Tarkoitan, että se ei ole välttämätöntä, vaan perinteisin välinein selviää edelleen oikein hyvin ja seilaa turvallisesti.
Itsekin kyllä käytän lähes yksinomaan plotteria, myös rannikolla, mutta edelleen on aina käsillä oikeasta kohdasta avattu merikarttasarja, jolla osaan navigoida. Veneeni kompassi on tarkistettu ja kalibroitu, ja varusteisiin kuuluu myös sekstantti ja taulukkokirja, joiden avulla osaan tarvittaessa määrittää paikan.
Kinaaminen sähköisen ja sähköttömän navigoinnin paremmuudesta on jokseenkin turhaa. Molempi parempi. - konvergency
Bossu kirjoitti:
Jenkkien avaruussukkuloissa oli 5 tietokonetta lukemassa erillisiä antureita. Kohta on ihmisillä käytöstä poistuneita käyttökuntoisia GPS-älypuhelimia kaapit täynnä. Niitä voi sitten säilyttää veneessä.
Sen verran täytyy tähän vielä sanoa, että tavallinen älypuhelin GPS siruineen ei toimi puhelinverkon ulkopuolella, sillä siinä on ns. assisted GPS - tämä tarvitsee puhelinverkkoa itsensä löytämiseen.
Jotkut älypuhelimet ja tablettitietokoneet, joihin on hankittu karttaohjelma toimivat plotterina ja näyttävät GPS sijainnin myös puhelinverkon ulkopuolella.
Joihinkin laitteisiin saa ladattua myös muita karttoja, jolloin sijaintinsa pystyy siten määrittämään.
Tietenkin meillä on aina paperikartat mukana. Yleiskartat ja rannikkokartat sekä pilottikirjat, sillä ilman niitä olo on kuin olisi vajaasti pukeutunut.
Mielestäni ei pidä ottaa tätä minkäänlaisena joko tai kysymyksenä, vaan kaikki tarpeellinen navigointivarustus mukaan. - gps EI tarvitse nett
konvergency kirjoitti:
Sen verran täytyy tähän vielä sanoa, että tavallinen älypuhelin GPS siruineen ei toimi puhelinverkon ulkopuolella, sillä siinä on ns. assisted GPS - tämä tarvitsee puhelinverkkoa itsensä löytämiseen.
Jotkut älypuhelimet ja tablettitietokoneet, joihin on hankittu karttaohjelma toimivat plotterina ja näyttävät GPS sijainnin myös puhelinverkon ulkopuolella.
Joihinkin laitteisiin saa ladattua myös muita karttoja, jolloin sijaintinsa pystyy siten määrittämään.
Tietenkin meillä on aina paperikartat mukana. Yleiskartat ja rannikkokartat sekä pilottikirjat, sillä ilman niitä olo on kuin olisi vajaasti pukeutunut.
Mielestäni ei pidä ottaa tätä minkäänlaisena joko tai kysymyksenä, vaan kaikki tarpeellinen navigointivarustus mukaan.Käsittääkseni on niin että aGPS tarvitsee nettiä karkeaan paikanmääritykseen joka taas nopeuttaa tarkan sijainnin löytämistä. Ilman nettiä onnistuu, mutta kestää pitempään. Toki karttojen hakeminen ei onnistu ilman nettiä.
- Oikea gps
konvergency kirjoitti:
Sen verran täytyy tähän vielä sanoa, että tavallinen älypuhelin GPS siruineen ei toimi puhelinverkon ulkopuolella, sillä siinä on ns. assisted GPS - tämä tarvitsee puhelinverkkoa itsensä löytämiseen.
Jotkut älypuhelimet ja tablettitietokoneet, joihin on hankittu karttaohjelma toimivat plotterina ja näyttävät GPS sijainnin myös puhelinverkon ulkopuolella.
Joihinkin laitteisiin saa ladattua myös muita karttoja, jolloin sijaintinsa pystyy siten määrittämään.
Tietenkin meillä on aina paperikartat mukana. Yleiskartat ja rannikkokartat sekä pilottikirjat, sillä ilman niitä olo on kuin olisi vajaasti pukeutunut.
Mielestäni ei pidä ottaa tätä minkäänlaisena joko tai kysymyksenä, vaan kaikki tarpeellinen navigointivarustus mukaan.Kyllä älypuhelimien gps-moduuli on yleensä ihan oikea gps, eli toimii hyvin myös ilman langattomia yhteyksiä tai puhelinverkkoa.
Assisted tarkoittaa, että puhelin osaa määrittää sijaintinsa myös monella muulla tavalla kuin gps-satelliittien avulla. - tarkemmin...
Oikea gps kirjoitti:
Kyllä älypuhelimien gps-moduuli on yleensä ihan oikea gps, eli toimii hyvin myös ilman langattomia yhteyksiä tai puhelinverkkoa.
Assisted tarkoittaa, että puhelin osaa määrittää sijaintinsa myös monella muulla tavalla kuin gps-satelliittien avulla.Eipä siellä valtamerellä kiire ole, mutta GPS-A on tosi hidas löytämään sijainnin ilman gsm-verkkoa. Paikan löydettyään se on kyllä tarkka, mutta päivittyy hitaasti, mikä sekään ei isoilla vesillä haittaa, kerran sekunnissakin riittää. Kuten edellä todettiin, pitää kartat ladata ennen lähtöä, kun ollaan vielä verkossa.
- Bossu
rinnakkaislaitteet kirjoitti:
Oli erinomaisia rinnastuksia nykyveneilijän elektroniikkavarustukseen! Tietenkin navigointi on elektroniikkan ja älypuhelimien varassa = täydellinen riippuvuus elektroniikasta.
Turvallisuuden kannalta ei kai pidä uskoa, että kolme rinnakkaislaitetta sittenkään riittää veneen elektroniseen navigointiin, koska huviveneiden elektroniikkalaitteet eivät ole laadultaan läheskään samaa luokkaa kuin "Finnairin inertiasuunnistuslaiteet" tai USA:n "avaruussukkuluoiden erillisiä antureita lukevat tietokoneet"?
Jos veneessäsi on vain 3 gepsiä eivätkä ne näytä samoja lukemia ("herätyskellokin jätättää aina jos patterijännite laskee sopivasti"), mistä voit tietää oikeat lukemat? Mistä tiedät, mihin voi luottaa, jos lukemat ovat erillaisia? Eikö sen takia ole syytä hankkia se neljäskin tai ehkä varmuuden vuoksi viideskin gepsi ja monta laatikollista pattereita? Eihän ne paljoa maksa.
Pääasiahan on, ettei nykyaikaisessa purjeveneessä ole jotain dinosaurusten aikaan kuuluneita paperikarttoja, lyijykyniä, kompasseja, sekstantteja, harppeja ym museohärpäkkeitä. Ne eivät ole enää tätä päivää ….paitsi jollekin poikkeaville yksilöille jotka eivät ymmärrä nykyajan veneilystä mitään.Se, että jättää jonkun helpon varautumismahdollisuuden käyttämättä, on huonoa merimiestaitoa.Gps ja paperikartat ei sulje toisiaan pois. Kännykän akku kestää kuuden tunnin välein tehtäviä paikannuksia ilman puhelinverkkoakin varmaan ainakin viikon. Ja jos siinä on ohjelma, joka kertoo koordinaatit, pärjää ilman elektronisia karttojakin juuri siinä kännykässä. Voihan vaikkapa laittaa muistiin kohdepisteen koordinaatit ja avoimilla vesillä navigoida kohteeseen ilman karttaa merkintälaskulla.
- navikaaatori
Oikea gps kirjoitti:
Kyllä älypuhelimien gps-moduuli on yleensä ihan oikea gps, eli toimii hyvin myös ilman langattomia yhteyksiä tai puhelinverkkoa.
Assisted tarkoittaa, että puhelin osaa määrittää sijaintinsa myös monella muulla tavalla kuin gps-satelliittien avulla.On totta, että sen älypuhelimen GPS näyttää kyllä samoin kuin "oikeatkin" , mutta jos siellä ei ole kunnollista karttaa alla niin ei sen punaisen pisteen näkyminen jollain hillityn värisellä pinnalla paljoa lohduta.
Tavallisen ihmisen kännykässä on joku tietokonekartta vakiona, joka on tarkoitettu katu ja tie käyttöön. Kyllä siellä metsä ja vesialue on eriväristä, mutta matalikot ja luodot on hakusessaa:)
- ZZZ2
Meillä on veneessä sekstantti ja lomareissulla mukana netistä printatut nautical almanacin päiväsivut.
Kesälomareissun aikana pari kertaa määritämme paikan sekstantilla, ihan ajankuluna kun on avomerilegi. Mittaamisesssa ja laskuissa menee puoli tuntia, ja samalla tulee varmistettua että taito säilyy.
GPS:n tietoon vertaamalla meidän sekstantilla määritetyn paikan tarkkuus on tyypillisesti 10-15 mpk luokkaa. Ihan riittävästi, että hyvän näkyvyyden vallitessa uskaltaisi lähestyä rannikkoa ja tähystellä jotain majakkaa tms.- vanha ja uusi navig
10-15 mpk tarkkuutta parempaan ei Seafixilla radiomajakoita peilatessakaan aina päässyt. Rannikon lähestymistä helpotti aamu- tai iltahämärä, jolloin majakoiden valoista pystyi varmistamaan, että ollaan siellä missä pitikin.
Merien ylityksissä ei ole niin kiire, etteikö sekstanttiharjoituksille jäisi aikaa.
Eräs tuttu purjehtija, joka on tottunut sekstantin käyttöön (mm. pallon kierto sekstanttinavigoinnilla ennen gps-aikakautta), halusi tsekata sekstantilla näyttääkö gps oikein! - sisävesiviikinki
Ihan mielenkiinnosta ja harrastuksen kannalta, mistä tarkemmin printtailit päiväsivuja? Voisi meinaan itsekin verestää taitoja.
- ZZZ2
Olen käyttänyt Astronav ja Nautischen Jahrbuchs nimisiä n. 15v vanhoja dos-ohjelmia. Googlaa pakettia astronav.zip Tuolla saa printattua suoraan haluamansa sivut tekstitiedostoksi. Itse olen tehnyt koko vuoden tiedoista PDF:n.
Vanha ohjelma, virheet datassa nyt noin 1" luokkaa eli ihan riittävät harrastuskäyttöön. Virheen syynä on, että Maan pyörimisnopeuden muutoksia ei voida ennustaa kovin tarkasti eteenpäin.
Netistä voi katsoa esim
http://www.tecepe.com.br/scripts/AlmanacPagesISAPI.dll/
Sieltä olen varmistanut, että "omat" sivut ovat ok. Ja varmaan helpompi tapa printata päiväsivut yksi kerrallaan, jos haluaa niitä lyhyelle reissulle.
Jos muuten verestät taitoja, muistat varmaan että kuivalla maalla voi käyttää keinohorisonttia. Joku tumma paistinpannu on paras vesiastia. Auringon, kuun ja kirkkaiden planeettojen heijastukset näkyy helposti. Pitää tosin olla aivan tyyni ilma, jotta aaltoilu ei sotke heijastuksia. - T Aulukoton
Miten vanhan ajan merenkulkijat selvisivät ilman noita taulukoita?
Kyselee asiasta kiinnostunut täysi noviisi.- Aikalaisia
Selvisivät aina niillä välineillä, joita oli käytettävissä, kuten nykyäänkin.
Tosin vielä vuonna 1707 lähes 2000 brittiläistä merisotilasta kuoli haaksirikossa, joka johtui siitä, että pituusastetta ei kyetty määrittämään riittävän tarkasti.
Parin-kolmensadan vuoden kuluttua ihmetellään, miten entisajan merenkulkijat 2000-luvun alussa selvisivät merellä ilman aurinkolasien kokoisia pimeänäkölaseja, reaaliaikaista 3D-kaikuluotausta ja fuusioenergialla toimivia moottoreita. - T Aulukoton
Aikalaisia kirjoitti:
Selvisivät aina niillä välineillä, joita oli käytettävissä, kuten nykyäänkin.
Tosin vielä vuonna 1707 lähes 2000 brittiläistä merisotilasta kuoli haaksirikossa, joka johtui siitä, että pituusastetta ei kyetty määrittämään riittävän tarkasti.
Parin-kolmensadan vuoden kuluttua ihmetellään, miten entisajan merenkulkijat 2000-luvun alussa selvisivät merellä ilman aurinkolasien kokoisia pimeänäkölaseja, reaaliaikaista 3D-kaikuluotausta ja fuusioenergialla toimivia moottoreita.Siis tekeekö sekstantilla mitään, jos ei ole taulukoita?
- laivat puuta, mieh..
Luepa kirjoista James Cookin navigointia, kun karttojakaan ei ollut.
Ernest Shackletonin veneen navigoinivarustuksesta on kuvia ja tekstiä tässä linkissä. Hänen kapteeninsa pystyi navigoimaan sekstantilla yllättävän tarkasti, vaikka olosuhteet Etelämantereen ja South Georgian välillä olivat todella vaikeat.
http://www.sebcoulthard.com/navigational-instruments.html - harald
Noviisi minäkin, mutta tiedän että monet merenkävijä kansat kuten vaikka viikingit pysyttelivät mieluiten rannan tuntumassa. Kerran eksyivät ja ajautuivat merelle ja päätyivät Grönlantiin. Grönlantiin purjehtinut vene myöhemmin eksyi ja päätyi Amerikkaan, kai vuonna 1000 jKr. Vastaus siis: tuurilla pärjäsivät ne jotka eivät hukkuneet.
- viikinkien nav.taito
harald kirjoitti:
Noviisi minäkin, mutta tiedän että monet merenkävijä kansat kuten vaikka viikingit pysyttelivät mieluiten rannan tuntumassa. Kerran eksyivät ja ajautuivat merelle ja päätyivät Grönlantiin. Grönlantiin purjehtinut vene myöhemmin eksyi ja päätyi Amerikkaan, kai vuonna 1000 jKr. Vastaus siis: tuurilla pärjäsivät ne jotka eivät hukkuneet.
Sinulla tuntuu olevan kovin erilainen käsitys muinaisten viikinkien navigointitaidoista kuin historian tutkijoilla. Heidän mukaansa viikingeilla oli jopa navigointilaitteita, ns. aurinkokiviä.
http://www.history.com/news/evidence-of-fabled-viking-navigational-tool-found
Suunnan määrityksissä seurattiin aurinkoa, kuuta, tähtiä sekä muuta luontoa (mm. lintuja, näköhavaintoja vuorista, sumussa äänihavaintoja aalloista ym)
http://sciencenordic.com/how-vikings-navigated-world - harald kaunotukka
viikinkien nav.taito kirjoitti:
Sinulla tuntuu olevan kovin erilainen käsitys muinaisten viikinkien navigointitaidoista kuin historian tutkijoilla. Heidän mukaansa viikingeilla oli jopa navigointilaitteita, ns. aurinkokiviä.
http://www.history.com/news/evidence-of-fabled-viking-navigational-tool-found
Suunnan määrityksissä seurattiin aurinkoa, kuuta, tähtiä sekä muuta luontoa (mm. lintuja, näköhavaintoja vuorista, sumussa äänihavaintoja aalloista ym)
http://sciencenordic.com/how-vikings-navigated-worldJuu, noin sanotaan myös wikipediassa: "Vaikka monia teorioita on esitetty siitä, kuinka viikingit navigoivat aavalla merellä, teorioiden tueksi ei ole löydetty arkeologista todistusaineistoa mistään navigointivälineistä. On luultavaa, että he selvisivät auringon ja pohjantähden asemaa seuraamalla, sekä tarkkailemalla luontoa, aaltoja, tuulta, lintuja ja meren kaloja"
Viikingit olivat monin tavon edistynyt ja esimerkillinen kansa ja purjehtivat tuurilla pakkoihin joita eivät osanneet etsiaä: Landnamabokin mukaan Naddoddur löysi Islannin yrittäessään purjehtia Färsaarille. Tämän ja 3:n muun saagan mukaan Gunnbjörn Ulfinpoika ajautui Grönlantiin yrittäesssään päästä Islantiin ja vuorostaan Grönlantiin yrittänyt Leif Erikinpoika ajautui todennäkköisesti Newfoundlandiin yrittäessään päästä Grönlantiin, jonne hänen isänsä Eerik Punainen oli paennut tuomiotaan. Tästä kertoo kaksikin saagaa. - Bossu
Leveysaste on helppo selvittää auringon suurinta korkeutta tai vaikka pohjantähden korkeutta horisontista mitaten. Tämä on tiedetty jo ainakin tuhat vuotta. Pohjantähden korkeus antaa (pohjoisella pallonpuoliskolla) suoraan leveysasteen. Pituusaste saatiin merellä selville vasta kun saatiin aikaiseksi riittävän tarkka kello. Tämä tapahtui muistaakseni 1600-luvulla. Sitä ennen voitiin vain mitata nopeutta ja suuntaa ja siitä arvioida sijainnin muutos. Tarkan kellon keksimisen jälkeen voitiin pituusaste selvittää, kun tiedettiin, millä korkeudella aurinko tai tähdet minäkin ajanhetkenä on.
- polynesialaiset
Bossu kirjoitti:
Leveysaste on helppo selvittää auringon suurinta korkeutta tai vaikka pohjantähden korkeutta horisontista mitaten. Tämä on tiedetty jo ainakin tuhat vuotta. Pohjantähden korkeus antaa (pohjoisella pallonpuoliskolla) suoraan leveysasteen. Pituusaste saatiin merellä selville vasta kun saatiin aikaiseksi riittävän tarkka kello. Tämä tapahtui muistaakseni 1600-luvulla. Sitä ennen voitiin vain mitata nopeutta ja suuntaa ja siitä arvioida sijainnin muutos. Tarkan kellon keksimisen jälkeen voitiin pituusaste selvittää, kun tiedettiin, millä korkeudella aurinko tai tähdet minäkin ajanhetkenä on.
Polynesialaiset suunnistivat tähtien avulla ilman mitään laitteita. Luulisi netistä löytyvän juttuja heidän suunnistustaidoistaan, jotka ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle.
- polynesian navig.
polynesialaiset kirjoitti:
Polynesialaiset suunnistivat tähtien avulla ilman mitään laitteita. Luulisi netistä löytyvän juttuja heidän suunnistustaidoistaan, jotka ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle.
wikipediasta voi aloittaa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Polynesian_navigation
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.2462741Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin691826- 681790
Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä901677En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1741651Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke273137590-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik1511353- 1731017
Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja571001Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat62877