Periaatteessa olen ymmärtänyt että jos ammutaan luoti vaikkapa kivaarillä, sekä täsmälleen samaan aikaan pudotetaan luoti paikaltaan, molempien putoamiskiihtyvys on sama.
Mutta putoaako luoti aina samalla kiihtyvyydellä, jos luoti ammutaan vaakasuoraan, sen alla ja päällä ilma vaihtuu uuteen suurella nopeudella, eikö tämän ilman massa pidät luotia putoamasta?
Jos luoti ammutaan yläviistoon, siitä tulee sivusta katsottuna yläviistossa, siiven tavoin oleva, eikö silloin ilma kannata luotia?
Alaviistoon ammuttaessa luoti "haukkaa" ilmaa ja putoaa nopeammin kuin vapaapudotuksessa?
Onko ajatuksessa mitään perää?
Onko aiheesta tutkimusdokumenttia, luulisi ilman muuta olevan?
Luodin putoamisnopeus vakio?
Pähkääjä
32
2645
Vastaukset
- 00100
On perää.
- -----------
"..jos luoti ammutaan vaakasuoraan, sen alla ja päällä ilma vaihtuu uuteen suurella nopeudella, eikö tämän ilman massa pidät luotia putoamasta?"
Ei kannata luotia, kun se ilma poistuukin luodin alta ja päältä suurella nopeudella.
Miksi kallistat sitä piippua?
Luodin putoamisnopeuden vertailemiseksi piippu yläviistossa vertailuluoti pitäisi pudottaa ylempää, ja alaviistossa alempaa. - BlackNemo
Myytinmurtajissa tuota testattin. Vaakasuoraan ammuttu luoti putosi samassa ajassa maahan kuin samalta korkeudelta vapaasti pudotettu luoti.
Tuo testi oli aika huonosti tehty. Ammuttu luoti putoaa hitaammin, mutta ero on pieni. Ero johtuu siitä, että ilmanvastus on suhteessa nopeuden neliöön. Kun luoti alkaa pudota, tulee ilmanvastukselle nostava komponentti, joka on suurempi kuin pudotetun luodin ilmanvastus. Muistaakseni Mythbustersin kokeissa näkyi ero, mutta he kuittasivat sen mittausvirheeksi. Sitä se toki olikin. Todellinen ero olisi ollut murto-osa siitä.
- randombrandom
okaro kirjoitti:
Tuo testi oli aika huonosti tehty. Ammuttu luoti putoaa hitaammin, mutta ero on pieni. Ero johtuu siitä, että ilmanvastus on suhteessa nopeuden neliöön. Kun luoti alkaa pudota, tulee ilmanvastukselle nostava komponentti, joka on suurempi kuin pudotetun luodin ilmanvastus. Muistaakseni Mythbustersin kokeissa näkyi ero, mutta he kuittasivat sen mittausvirheeksi. Sitä se toki olikin. Todellinen ero olisi ollut murto-osa siitä.
Mites muka ilmanvastus aiheuttaisi nostavan voiman? Jos on symmetrinen luoti niin eikös se aiheuta joka puolelle samansuuruisen voimavektorin?
- Että_näin
randombrandom kirjoitti:
Mites muka ilmanvastus aiheuttaisi nostavan voiman? Jos on symmetrinen luoti niin eikös se aiheuta joka puolelle samansuuruisen voimavektorin?
Mieti nopeuden resultanttia, joka muodostuu luodin etenemisnopeudesta ja putoamisnopeudesta. Resultantti muodostaa pienen kohtaamiskulman luodin akselin kanssa.
Otetaan esimerkki: luoti on 1 cm pinta-alaltaan ja ilmanvastuskerroin on 0,5. Jos luoti putoaa 10 m/s nopeudella on vastus 0,5 * 1,225 * 0,0001 * 0,5 * 10 ^ 2 = 0,003 N. Jos luoti nyt lentää lisäksi lisäksi 1000 m/s vaakasuuntaan, siis nopeus yhteensä on 1000,05 m/s on vastus vastaavalla kaavalla: 30 N. Nyt tästä on samaan tapaan noin sadasosa pystysuunnassa. Siis nostava voima on 0,3 N eli satakertainen kuin mitä pudotetussa. Painovoimahan on n. 9,82 N, joten 0,003 on täysin merkityksetön. Sen sijaan 0,3 N vaikuttaa..
Laskussa ei ole otettu huomioon sitä, että vastus yliäänennopeudella on itseasiassa paljon suurempi. Tuo 1,225 on siis ilman tiheys (kg/m^3). Ensimmäinen 0,5 tulee kaavasta suoraan. Jos ilmanvastus olisi suhteessa nopeuteen ei eroa olisi, mutta kun se on suhteessa nopeuden neliöön, ero on.
Jos eri vielä usko, niin voi tehdä Excel-taulukon, johon panee ajan vaikka 1 ms välein ja laskee luodin sijainnin ja nopeuden kunakin hetkenä.1930-luvulla, kun ei ollut vielä tietokoneita, tällaisia laskettiin mekaanisesti yksinkertaisilla laskukoneilla. Näitä laskevien naisten ammattinimike oli computer. Sitten keksittiin, että homma voidaan automatisoida elektronisella laitteella, jonka nimi oli electronic computer.
Koulufysiikassa tehdään suurta hallaa laskemalla tällaisia periaatteella, että ilmanvastus jätetään huomiotta. Tällä annetaan kuva, että tiede on jotain, joka ei käytännössä toimi vaan vain teoriassa.- TTman
randombrandom kirjoitti:
Mites muka ilmanvastus aiheuttaisi nostavan voiman? Jos on symmetrinen luoti niin eikös se aiheuta joka puolelle samansuuruisen voimavektorin?
Heti tajusin minä. Ilma on luodin yläpuolella hivenen ohuempaa ja sinnehän se tietenkin kääntyy. Mut mun äo onkion 156
- TTman
Kaikkee potaskaa alla siipivoimista sun muusta, ettekä tajunnu tuota minkä mä.
- TTman
Nerona voisin vielä heittää, että maanpinnan suuntaan ammuttu luoti etenee siis tangentin suuntaan ja näin ollen erkanee maapallosta ja putoaa siis myöhemmin. Etteks dokkat ajatellu tätäkää?
- fasdf2r34134
Paska rölli on paska...
- KOnnee
fasdf2r34134 kirjoitti:
Paska rölli on paska...
Ei vaan huippu tosi huippu
- fdssa
Painovoima vaikuttaa aina samalla tavalla esineen liikenopeudesta riippumatta.
- 1415
Joo toki, mutta siten on vielä ilmanvastusvoima.
- K.T. USA.
1415 kirjoitti:
Joo toki, mutta siten on vielä ilmanvastusvoima.
Vetovoiman luulisi vaikuttavan enemmän luotiin sen vauhdin hidastuessa ,siitä johtuu " trajecktori " eli kaari .Projectile ( luoti ) ,lento riippuu alkunopeudesta ja luodin painosta .Kovassa pakkasessa luoti kantaa tarkemmin ja kauemmaksi .Sumuinen sade hidastaa lentoa matalapaineisena .
- piuguiopygou
K.T. USA. kirjoitti:
Vetovoiman luulisi vaikuttavan enemmän luotiin sen vauhdin hidastuessa ,siitä johtuu " trajecktori " eli kaari .Projectile ( luoti ) ,lento riippuu alkunopeudesta ja luodin painosta .Kovassa pakkasessa luoti kantaa tarkemmin ja kauemmaksi .Sumuinen sade hidastaa lentoa matalapaineisena .
Vetovoima ei vaikuta enempää, mutta sen aikaansaama nopeus on suhteessa suurempi, jos eteenpäin menevä liike on hitaampaa.
- yuiduihs
K.T. USA. kirjoitti:
Vetovoiman luulisi vaikuttavan enemmän luotiin sen vauhdin hidastuessa ,siitä johtuu " trajecktori " eli kaari .Projectile ( luoti ) ,lento riippuu alkunopeudesta ja luodin painosta .Kovassa pakkasessa luoti kantaa tarkemmin ja kauemmaksi .Sumuinen sade hidastaa lentoa matalapaineisena .
Matalapaineessa luoti lentää kauemmaksi ja tarkemmin kun ilmanvastus pienemmän paineen takia pienempi, ero voi olla 10% korkea ja Matalan välisessä paineerossa, näkyy myös kantamassa ja siten myös tarkkuudessa.
Sumussa pilvipisarat toki alkaa vastustaa luotia
- Beduiinin tossut
Kiinnostavaa .Mietin miten käy ,jos ammun kiväärillä pystysuoraan ilmaan ,niin onko luodin nopeus sama pudotessaan takaisin alas lähtökohdan korkeudelle .Tiedän tapauksia milloin juhlivat beduiinit laukovat aseitaan ilmaan ja vapaasti putoavat luodin tappoivat useita
osaanottajia . " Friendly Fire ",heheh.- åoihåouihpgp
Ei ole sama. Ilmanvastus hidastaa luotia jossain vaiheessa niin, ettei se saavuta pudotessaan läheskään lähtönopeuttaan.
- Kalju Pitkätukka
åoihåouihpgp kirjoitti:
Ei ole sama. Ilmanvastus hidastaa luotia jossain vaiheessa niin, ettei se saavuta pudotessaan läheskään lähtönopeuttaan.
Myytinmurtajat testasivat tätäkin.
Luoti putoaa alas vapaassa pudotuksessa, eikä ole tappava, mikäli se on ammuttu todella pystysuoraan.
Ilmaan ammutut luodit ovat tappaneet siksi, että luotia ei ole ammuttu pystysuoraan ylös, vaan pienessä kulmassa.
Käsivaralta on todella vaikeaa ampua täysin suoraan ylös, puhumattakaan juhlahumussa yhdellä kädellä asetta pidellen ja ilmaan räiskien.
Jos luoti lähtee vaikkapa 60 asteen kulmassa, se on aseen pitelijän mielestä
jokseenkin suoraan ylös, ja esim. rynkyn luoti tulee alas silloin kaukana ja yhä hengenvaarallisella nopeudella.
- 12719
Joo. Maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys on aina sama (g). Nopeus pystysuunnassa on
v_y = - gt
ja paikka on
y = - (1/2) g t**2
y on sitä suurempi, mitä pidemmän aikaa luoti lentää. Jos luodin nopeus on iso, niin lentoaika t ennen maaliin osumista on hyvin lyhyt ja y jää sen takia pieneksi.
Ilmanvastus syö luodin liike-energiaa ja sitä kautta pidentää lentoaikaa. Tämä vaikuttaa myös tuohon y-arvoon suurentavasti. Mutta pakkasella ilman tiheys ja siten vastus kasvaa, joten luulisi pakkasen lisäävän epätarkkuutta. No kohdistus tietysti tehdään aina kulloisissakin sääoloissa.- silmien välliin
Jos luodin keskinopeus 100 m matkalla olisi 800 m/s, niin luoti ehtii pudota tuolla matkalla vain 7.7 cm.
- Kalju Pitkätukka
"Luodin putoamisnopeus vakio?"
" ...molempien putoamiskiihtyvys on sama."
Huomasit kai, että kiihtyvän kappaleen nopeus ei ole vakio, vaan kiihtyvä.
Putoava kappale on kiihtyvässä liikkeessä. - Pähkääjä
Siis tarkoitan tässä millainen "siipivoima" luotiin tulee, jos se ammutaan vaikkapa 15 asteen kulmassa yläviistoon?
Tai missä kulmassa tahansa.
Eli juuri tuo putoamiskiihtyvyys saa yläviistoon kulmaan ammutun luodin ikäänkuin siiven asentoon, jolloin sen alapuolelle tulee ylipaine ja yläpuolelle alipaine.
Lentokoneen siipihän toimii juuri noin, sekä se alipaine vaikuttaa muistaakseni 2/3 enemmän kuin alapuolen ylipaine.
Ja mitä nopeammin lentokonekin lentää, sitä nopeammin ilma vaihtuu siiven alla ja sitä tehokkaammin se pysyy ilmassa.
Myös luulisi että piipun rihlauksesta saatu pyörimisnopeus vie luotia sivuun, aivan kun kierrepotku potkupalloa, tai kierre pingispallossa.- Dumble
Iteasiassa on olemassa lentokoneita, joiden siipiprofiilit ovat täysin symmetriset ja myös sellaisia, joiden profiili on vastakkainen "normaaleihin" nähden. Tällöin perinteinen bernoulin yhtälö ei toimisikaan ja se ei selittäisi miksi tällaiset koneet edes lentävät, vaan tällöin joudutaan tutustumaan syvemmälle aerodynamiikkaan. Lisäksi symmetrinen luoti ei voisi aiheuttaa juurikaan eriäviä nopeuseroja luodin "ala-" tai "yläpuolelle", joten jo pelkkä bernoulin tarkastelu ei johtaisi mihinkään.
Ja kierrepotku palloon aiheuttaa pyörimistä muuhunkin suuntaan kuin menosuunnan kohtisuoriin suuntiin. Tällöin pallo voi ilmassa ohjautua sivuun, mutta luodilla tätä ei tapahdu. - pigouyouy
Luoti on keskiakselinsa suhteen symmetrinen, joten "siipivoimaa" ei tule.
- Luulen vain
Dumble kirjoitti:
Iteasiassa on olemassa lentokoneita, joiden siipiprofiilit ovat täysin symmetriset ja myös sellaisia, joiden profiili on vastakkainen "normaaleihin" nähden. Tällöin perinteinen bernoulin yhtälö ei toimisikaan ja se ei selittäisi miksi tällaiset koneet edes lentävät, vaan tällöin joudutaan tutustumaan syvemmälle aerodynamiikkaan. Lisäksi symmetrinen luoti ei voisi aiheuttaa juurikaan eriäviä nopeuseroja luodin "ala-" tai "yläpuolelle", joten jo pelkkä bernoulin tarkastelu ei johtaisi mihinkään.
Ja kierrepotku palloon aiheuttaa pyörimistä muuhunkin suuntaan kuin menosuunnan kohtisuoriin suuntiin. Tällöin pallo voi ilmassa ohjautua sivuun, mutta luodilla tätä ei tapahdu.Kyllä magnusilmiö vaikuttaa luodissakin siten, että sivutuuli ja luodin pyöriminen saa aikaan luotiin pystyvoimia, koska poikittainen virtausnopeus luodin ylä- ja alapuolella on erisuuri. Tosin nämä voimat ovat pieniä, mutta pitkillä ampumamatkoilla niillä on vaikutusta.
- Kalju Pitkätukka
Jos luoti ammutaan yläviistoon, ei muodostu "siipivoimaa", koska luodin keskiakseli kuitenkin on lentoradan suuntainen, ja on oltavakin, rihlat laittavat sen pyörimään.
Jos verrataan symmetrisellä siipiprofiililla varustettuun lentokoneeseen/lennokkiin,
tuollainen siipi vaatii positiivista kohtauskulmaa, eli siivenkeskilinjan on oltava kulmassa koneen etenemissuuntaan nähden, muuten nostovoimaa ei synny. - Pähkääjä
Kalju Pitkätukka kirjoitti:
Jos luoti ammutaan yläviistoon, ei muodostu "siipivoimaa", koska luodin keskiakseli kuitenkin on lentoradan suuntainen, ja on oltavakin, rihlat laittavat sen pyörimään.
Jos verrataan symmetrisellä siipiprofiililla varustettuun lentokoneeseen/lennokkiin,
tuollainen siipi vaatii positiivista kohtauskulmaa, eli siivenkeskilinjan on oltava kulmassa koneen etenemissuuntaan nähden, muuten nostovoimaa ei synny."Jos luoti ammutaan yläviistoon, ei muodostu "siipivoimaa", koska luodin keskiakseli kuitenkin on lentoradan suuntainen, ja on oltavakin, rihlat laittavat sen pyörimään."
Ei tietenkään muodostuisi siipivoimaa ellei luoti putoaisi.
Mutta juurikin kun luoti putoaa, koko ajan kiihtyvällä vauhdilla, ainakin minun käsitykseni mukaan siipivoimaa tulee. - Luulen vain
Pähkääjä kirjoitti:
"Jos luoti ammutaan yläviistoon, ei muodostu "siipivoimaa", koska luodin keskiakseli kuitenkin on lentoradan suuntainen, ja on oltavakin, rihlat laittavat sen pyörimään."
Ei tietenkään muodostuisi siipivoimaa ellei luoti putoaisi.
Mutta juurikin kun luoti putoaa, koko ajan kiihtyvällä vauhdilla, ainakin minun käsitykseni mukaan siipivoimaa tulee.Periaatteessa olet oikeassa, koska luodin nopeusresultantti kääntyy vinoon luodin akseliin nähden. Tosin luodin aerodynamiikka taitaa pyrkiä puolestaan kääntämään luotia resultantin suuntaiseksi. Lisäksi hyrrävoimat kääntelevät luotia vielä lisää.
Käytännössä asialla ei ole merkitystä kuin erittäin pitkillä ampumamatkoilla, sillä ero putoamisnopeuden ja luodin etenemisnopeuden välillä on kertaluokkia. - rihlaaja
Luulen vain kirjoitti:
Periaatteessa olet oikeassa, koska luodin nopeusresultantti kääntyy vinoon luodin akseliin nähden. Tosin luodin aerodynamiikka taitaa pyrkiä puolestaan kääntämään luotia resultantin suuntaiseksi. Lisäksi hyrrävoimat kääntelevät luotia vielä lisää.
Käytännössä asialla ei ole merkitystä kuin erittäin pitkillä ampumamatkoilla, sillä ero putoamisnopeuden ja luodin etenemisnopeuden välillä on kertaluokkia.tiijän.rihlan nousulla säädetään se,että luoti tulee kärki edellä maahan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1502451- 271968
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231948Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.881759Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?671520Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201296Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo381200- 111188
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan361188Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101167