Vaasa Ahvenanmaan ja Närpiön tapainen "menestystarina"

Vaasa porskuttaa kilpailukyvyn kärjessä.
Toisin kuin suurimmat kaupungit Vaasa on myös ketterä. Muutosherkkien kaupunkien listalla Vaasa yltää hopealle heti Seinäjoen perään.

http://yle.fi/uutiset/vaasa_porskuttaa_kilpailukyvyn_karjessa__romahtanut_salo_ponnistaa_nokian_raunioista/7750902

Erinomaista vaasa kirjoitti:

Vaasa porskuttaa kilpailukyvyn kärjessä.
Toisin kuin suurimmat kaupungit Vaasa on myös ketterä. Muutosherkkien kaupunkien listalla Vaasa yltää hopealle heti Seinäjoen perään.

http://yle.fi/uutiset/vaasa_porskuttaa_kilpailukyvyn_karjessa__romahtanut_salo_ponnistaa_nokian_raunioista/7750902

Lue lisää

Wärtsilä siirtää kohta tuotannon pois ja sitten on svekkulit kusessa.

ei ole kirjoitti:

Wärtsilä siirtää kohta tuotannon pois ja sitten on svekkulit kusessa.

Entä ne työttömiksi jäävät suomenkieliset työläiset?

C.E. kirjoitti:

Entä ne työttömiksi jäävät suomenkieliset työläiset?

Eikö tämän palstan mukaan svekkulit eli valtiaskansalaiset ole kaikissa "vaativimmissa hommissa" erämaiden pölkkypäiden tehdessä sitten vaikkapa niitä lampunjalkoja. Pelottavinta tässä kaikessa on se ettei enemmistöllä suomenkielisistä ole lainkaan käsitystä miten syvä viha etenkin ruotsinkielisissä maalaiskunnissa on heitä kohtaan. Luuletko kenenkään "alempi rotuisen mongollin" käyvän Viking Linella totuuden valjettua. Eniten pistää vihaksi tuo svekkulien kierous, ystävää ollaan rahatukun edessä ja seläntakana kirotaan alimpaan helvettiin.

ryskärsturhapuro kirjoitti:

Eikö tämän palstan mukaan svekkulit eli valtiaskansalaiset ole kaikissa "vaativimmissa hommissa" erämaiden pölkkypäiden tehdessä sitten vaikkapa niitä lampunjalkoja. Pelottavinta tässä kaikessa on se ettei enemmistöllä suomenkielisistä ole lainkaan käsitystä miten syvä viha etenkin ruotsinkielisissä maalaiskunnissa on heitä kohtaan. Luuletko kenenkään "alempi rotuisen mongollin" käyvän Viking Linella totuuden valjettua. Eniten pistää vihaksi tuo svekkulien kierous, ystävää ollaan rahatukun edessä ja seläntakana kirotaan alimpaan helvettiin.

Lue lisää

"Eikö tämän palstan mukaan svekkulit eli valtiaskansalaiset ole kaikissa "vaativimmissa hommissa" erämaiden pölkkypäiden tehdessä sitten vaikkapa niitä lampunjalkoja."
Minusta tuntuu että kyse on vähän siitä, että kielikeskustelussa halutaan vain provosoida puolin ja toisin, ja siten tulee näitä heittoja. Minusta kielivapauden kannattajien ei pitäisi osallistua tuohon loanheittoon, sillä se vie vain keskustelua sivuun itse päämäärästä.

"Pelottavinta tässä kaikessa on se ettei enemmistöllä suomenkielisistä ole lainkaan käsitystä miten syvä viha etenkin ruotsinkielisissä maalaiskunnissa on heitä kohtaan."
En minäkään tiedä, itse en ole sellaista erityisemmin havainnut, vaikka tiedän että osa ruotsinkielisistä pohjalaisista on huonon suomenkielentaitonsa takia varsin varautuneita sellaiseen suomenkieliseen joka ei osaa ruotsia.

"Eniten pistää vihaksi tuo svekkulien kierous, ystävää ollaan rahatukun edessä ja seläntakana kirotaan alimpaan helvettiin. "
Eikö tuo ole vähän yleisinhimillistä kuitenkin. Kuinka moni oikeasti pitää pomostaan, kaikista asiakkaistaan, tai työtovereista, vaikka toimeen yrittää tullakin kaikkien kanssa.

Sinulla on hyvä pointti!

Vaasan kaupungin asukkaista lähes 71% suomenkielisiä!

13+13 kirjoitti:

Sinulla on hyvä pointti!

Vaasan kaupungin asukkaista lähes 71% suomenkielisiä!

Espoo ja Vaasa ovat lähes kokonaan suomenkielisiä, mutta silti svekkuli väittää olevansa joku isäntä sekä pohjoisessa että etelässä. Kyllähän se on niin asia, että ulkomaankauppaa pyörittävät täysin suomenkieliset ihmiset.

Se kai oli sitä sarkasmia twervig tilastotieteilijää ja Ankdamia kohtaan. Useinhan svekkulit kerskuvat lisäksi monilla muillakin yhtiöillään, vaikka valtio taitaa olla aika iso asiakas esimerkiksi Koneen kohdalla. Vaasan kaupungintalon hissi on tilattu Herliniltä verovaroilla.

Vaikka Vaasa on suomenkielisenemmistöinen, niin kyllä myös se on hyötynyt surualueiden valtion satsauksista, joita RKP on alueelle tehtaillut vuosikymmenten pituisen jatkuvan hallitustaipaleen aikana.

Wärtsilän tekee huonoja dieselmoottoreita siellä. Kaupunki on toki enimmäkseen suomenkielinen ja siksi vituttaakin svekkojen kerskuminen, 20 prosenttia väestöstä ei millään ilveellä elätä muita.

ei ole kirjoitti:

Wärtsilän tekee huonoja dieselmoottoreita siellä. Kaupunki on toki enimmäkseen suomenkielinen ja siksi vituttaakin svekkojen kerskuminen, 20 prosenttia väestöstä ei millään ilveellä elätä muita.

Lue lisää

Vaasa on myyty ruotsalaisille. Hyvää ruokahaua!

Bättre folk kirjoitti:

Vaasa on myyty ruotsalaisille. Hyvää ruokahaua!

Svekkulit ei kuitenkaan ole mitään keisareita siellä, ei valtiaskansaa Ankdamin luuloista huolimatta.

ainakin osittain kirjoitti:

Svekkulit ei kuitenkaan ole mitään keisareita siellä, ei valtiaskansaa Ankdamin luuloista huolimatta.

On kumma ajatus että jonkun on oltava valtiaskansa. Me täällä Pohjanmaalla yritämme tehdä yhteistyötä ja vientiin että työpaikkoja säilyy ja tulee lisää. Ja hyvinhän olemmekin tähän asti onnistunnet. On parempi että ihmisillä on työtä kun ovat kortistossa.
Minun ymmärtääkseni on parempi että alue tuo maahan rahaa eikä yhä enemmän ole tueista riippuvainen kuten valitettavasti niin monet alueet Suomessa tänään.

twervig kirjoitti:

On kumma ajatus että jonkun on oltava valtiaskansa. Me täällä Pohjanmaalla yritämme tehdä yhteistyötä ja vientiin että työpaikkoja säilyy ja tulee lisää. Ja hyvinhän olemmekin tähän asti onnistunnet. On parempi että ihmisillä on työtä kun ovat kortistossa.
Minun ymmärtääkseni on parempi että alue tuo maahan rahaa eikä yhä enemmän ole tueista riippuvainen kuten valitettavasti niin monet alueet Suomessa tänään.

Lue lisää

Eikö se ole Freudenthalin, RKP:n henkisen isän perimmäinen ajatus. Eipä toisaalta svekkojen suomalaisuutta kohtaan tuntema viha vähene missään, Molotov esimerkiksi ihmetteli miten Cay Sundström pystyi olemaan niin epäisänmaallinen.

olet siis kommari kirjoitti:

Eikö se ole Freudenthalin, RKP:n henkisen isän perimmäinen ajatus. Eipä toisaalta svekkojen suomalaisuutta kohtaan tuntema viha vähene missään, Molotov esimerkiksi ihmetteli miten Cay Sundström pystyi olemaan niin epäisänmaallinen.

Lue lisää

Mistä ihmeestä sinä höpötät??!! Eipä taida fennon ruuvit olla kaikki kireällä! Molotov.... voi hyvänen aika!

Minusta kateus näkyy koska olemme selvinneet niin hyvin. Monipulisuus on Pohjanmaalle niin tunnusomainen. Tähän ovat monet seikat myötävaikuttaneet ja yksi niistä on tämän alueen vahva kaksikielisuus joka on avannut monet ovet länteen.Teollisuus sekä koulutus meille tärkeät

Molotohvi Vaasassa?? kirjoitti:

Mistä ihmeestä sinä höpötät??!! Eipä taida fennon ruuvit olla kaikki kireällä! Molotov.... voi hyvänen aika!

Olevan luetunymmärtäminen kovinkaan hallinnassa, ilmankos niitä KOLMEN MILJOONAN EURON MAATALOUSTUKIA se sinut tehnyt paskaläjä tarvitsee JOKA VUOSI.

twervig kirjoitti:

Minusta kateus näkyy koska olemme selvinneet niin hyvin. Monipulisuus on Pohjanmaalle niin tunnusomainen. Tähän ovat monet seikat myötävaikuttaneet ja yksi niistä on tämän alueen vahva kaksikielisuus joka on avannut monet ovet länteen.Teollisuus sekä koulutus meille tärkeät

Lue lisää

Narsisti luulee aina muiden kadehtivan itseään, vaikka on oikeasti kateellinen toisille.

huom. kirjoitti:

Vaikka Vaasa on suomenkielisenemmistöinen, niin kyllä myös se on hyötynyt surualueiden valtion satsauksista, joita RKP on alueelle tehtaillut vuosikymmenten pituisen jatkuvan hallitustaipaleen aikana.

Lue lisää

"..niin kyllä myös se on hyötynyt surualueiden valtion satsauksista, joita RKP on alueelle tehtaillut vuosikymmenten pituisen jatkuvan hallitustaipaleen aikana. "

Yleensä nämä poliittiset satsaukset valtion taholta kohdistuvat lähinnä hallinnon tukemiseen, mutta Vaasa on kyllä viime RKP:n hallitusvuosina pikemmin menettänyt kuin saanut lisää sillä saralla.

Ensin Vaasa menetti läänin pääkaupunkiuden, kun läänit korvattiin maakunnilla ja suurlääneillä, eli osa viroista meni maakuntiin ja niistä viroista jotka jäivät lääneille, meni melkoinen osa siirrettiin uuden läänin pääkaupunkiinTurkuun. Sama kehitys on jatkunut edelleen ELY:jen ja AVI:en aikana.

Muista satsauksista Vaasa on saanut lähinnä oman yliopiston, joka sekin on kohtalaisen pieni, ja alunperin aloittanut yksityisesti rahoitettuna kauppakorkeana, eli olisi tullut joka tapauksessa suruista riippumatta, myös nämä amk:t olisivat joka tapauksessa tulleet kun alan jo olemassa olevat opistot liitettiin niihin.

Enpä tiedä, ehkä tämä ruotsinkielinen koulutus, ja nimenomaan näiden ruotsinkielisten yliopistoyksikköjen kohdalla voisi olla jonkinlainen surujen aikaansaapa tuki Vaasalla, mutta ei niilläkään nyt erityisesti ole merkitystä koko kaupungin mittakaavassa.

Vaasa on Suomen vanhimpia teollisuuskaupunkeja, ja sen peruja oleva vakiintunut ammattitaito- ja infrastruktuuriympäristö ovat sellaisia että ne antavat itsessään hyvän kilpailuedun verrattuna sellaiseen pitäjään, jossa nämä kaikki jouduttaisiin perustamaan alusta alkaen lyhyessä ajassa. Siinä muiden tekijöiden ja tukien vaikutus jää vähäiseksi.

Voisi sanoa, että vaikka samat tuet olisi annettu jollekin itä-Suomen kaupungille kuten Joensuulle, Mikkelille tai Kajaanille, ne eivät siltikään olisi pystyneet vakiinnuttumaan samanlaista teollisuutta kuin mitä Vaasassa on nykyisin.

Melkein sanoisin lisäksi että Vaasan ympäristökuntien tiukka ruotsinkielisyys ja alueen RKP:n valta on pikemmin ollut haitta kuin hyöty Vaasalle, sillä pitkälti RKP:n jarruttelun takia Vaasa on menettänyt asemiaan suhteessa muihin kaupunkeihin, ja Vaasan perusteeton yksikielisen ruotsinkielinen maine tehokkaasti sen asemaa toisena suomenkielisen E-P:n palvelukeskuksena.

tilastosivuperssonat kirjoitti:

Narsisti luulee aina muiden kadehtivan itseään, vaikka on oikeasti kateellinen toisille.

Me emme kadehdi muita, vaan yritämme pärjätä omalla työllämme ja omin keinoin. Eikä tarvitsemme olla toisille kateellisia hyvähän jos muutkin onnistuvat. Sehän on kaikille hyödyksi

twervig kirjoitti:

Me emme kadehdi muita, vaan yritämme pärjätä omalla työllämme ja omin keinoin. Eikä tarvitsemme olla toisille kateellisia hyvähän jos muutkin onnistuvat. Sehän on kaikille hyödyksi

Lue lisää

Lopeta sitten se vinkuminen mikäli maataloustuet, yritystuet, aluetuet ja muut saamanne tulonsiirrot poistetaan. Wärtsilähän saa tietysti siirtää toimintonsa halvempiin maihin, koska ei metsäteollisuudellekaan annettu mitään suojaa kustannustehokkuudelta. Lappeenrannassa UPM irtisanoo ja Vaasassa irtisanoo Wärtsilä.

sopii minulle kirjoitti:

Lopeta sitten se vinkuminen mikäli maataloustuet, yritystuet, aluetuet ja muut saamanne tulonsiirrot poistetaan. Wärtsilähän saa tietysti siirtää toimintonsa halvempiin maihin, koska ei metsäteollisuudellekaan annettu mitään suojaa kustannustehokkuudelta. Lappeenrannassa UPM irtisanoo ja Vaasassa irtisanoo Wärtsilä.

Lue lisää

"Wärtsilähän saa tietysti siirtää toimintonsa halvempiin maihin, koska ei metsäteollisuudellekaan annettu mitään suojaa kustannustehokkuudelta. "
Niin, näin kepulaisena kyllä väittäisin, että jo pitkälti oman puolueeni ja tietenkin myös muidenkin ansiosta maatalouden lisäksi tuskin mikään muu ala kuin metsäteollisuus on saanut niin paljon suoraa ja epäsuoraa tukea toiminnalleen.

Jo yksityinen metsänomistus oli pitkään sakon uhalla puolisosialisoitua metsälain velvoitteiden ja metsänhoitoyhdistysten kautta, koska haluttiin turvata metsäteollisuuden raaka-aineen saanti, ja keksittiin perusteluksi että oikeastaan kyse onkin yksityisen omaisuuden sijaan kansallisomaisuudesta. Näiden lisäksi on aina ollut valtion subjentoimaa metsäneuvontaa, verotukia ja suoria tukia, esim. metsäautoteiden rakentamiseen.

Nyt viime aikoina on puhuttu siitä, pitäisikö puiden energiakäyttöä lisätä ja tukea, ja tähänkin metsäteollisuuden herrat ovat laittaneet näppinsä, että sehän saattaisi nostaa puoli-ilmaisen kuitupuun hintaa, että ei käy.

On se kumma, että vaikka koko raaka-aineketju aina soiden kuivaamisesta ja istutuksesta aina hakkuisiin ja kuljetuksiin on ollut valtion valvonnan alla, niin siltikään metsäteollisuus ei pärjää.

C.E. kirjoitti:

"Wärtsilähän saa tietysti siirtää toimintonsa halvempiin maihin, koska ei metsäteollisuudellekaan annettu mitään suojaa kustannustehokkuudelta. "
Niin, näin kepulaisena kyllä väittäisin, että jo pitkälti oman puolueeni ja tietenkin myös muidenkin ansiosta maatalouden lisäksi tuskin mikään muu ala kuin metsäteollisuus on saanut niin paljon suoraa ja epäsuoraa tukea toiminnalleen.

Jo yksityinen metsänomistus oli pitkään sakon uhalla puolisosialisoitua metsälain velvoitteiden ja metsänhoitoyhdistysten kautta, koska haluttiin turvata metsäteollisuuden raaka-aineen saanti, ja keksittiin perusteluksi että oikeastaan kyse onkin yksityisen omaisuuden sijaan kansallisomaisuudesta. Näiden lisäksi on aina ollut valtion subjentoimaa metsäneuvontaa, verotukia ja suoria tukia, esim. metsäautoteiden rakentamiseen.

Nyt viime aikoina on puhuttu siitä, pitäisikö puiden energiakäyttöä lisätä ja tukea, ja tähänkin metsäteollisuuden herrat ovat laittaneet näppinsä, että sehän saattaisi nostaa puoli-ilmaisen kuitupuun hintaa, että ei käy.

On se kumma, että vaikka koko raaka-aineketju aina soiden kuivaamisesta ja istutuksesta aina hakkuisiin ja kuljetuksiin on ollut valtion valvonnan alla, niin siltikään metsäteollisuus ei pärjää.

Lue lisää

Alkuvuosina valtiolta tullut tuki oli käytännössä lähes olematonta. 30-luvulla tietysti moni metsäpatruuna lähti mukaan politiikkaan ja hankki etuja, mutta entäs sitten. Poliittiset lehmänkaupat tuskin ovat maalaisten etuoikeus. Närpiöläiset saastat tekivät esimerkiksi tuottoisaa kauppaa ostamalla saksalaisilta tomaatinsiemeniä ja myymällä sitten näitä 20-luvun vaikeissa olosuhteissa kiskurihintaan.

höpö höpö taas kirjoitti:

Alkuvuosina valtiolta tullut tuki oli käytännössä lähes olematonta. 30-luvulla tietysti moni metsäpatruuna lähti mukaan politiikkaan ja hankki etuja, mutta entäs sitten. Poliittiset lehmänkaupat tuskin ovat maalaisten etuoikeus. Närpiöläiset saastat tekivät esimerkiksi tuottoisaa kauppaa ostamalla saksalaisilta tomaatinsiemeniä ja myymällä sitten näitä 20-luvun vaikeissa olosuhteissa kiskurihintaan.

Lue lisää

"Alkuvuosina valtiolta tullut tuki oli käytännössä lähes olematonta."
Suomen metsäteollisuutta on tuettu aina, koko itsenäistymisen ajan, eli on säädelty hakkuita, puukauppaa, suosittu sahojen ja paperitehtaiden perustamista, tehty kanaaleja ja uittotunneleita jne.

"30-luvulla tietysti moni metsäpatruuna lähti mukaan politiikkaan ja hankki etuja, mutta entäs sitten. Poliittiset lehmänkaupat tuskin ovat maalaisten etuoikeus."
Metsäpatruunoiden ei ole koskaan tarvinnut lähteä poliitiikkaan, vaan poliitikot ovat aina juosseet kilvan metsäpatruunoiden luokse.

Ja kyse ei ole ollu mistään maalaisten etuoikeudesta, vaan puhtaasti siitä että yksi teollisuudenala on nostettu muiden yläpuolelle, ja sitä on tuettu näkyvästi sekä suosittu piilossa kautta linjan. Eli on kyllä niin puppua väittää, ettei Suomessa tueta metsäteollisuutta.

"Närpiöläiset saastat tekivät esimerkiksi tuottoisaa kauppaa ostamalla saksalaisilta tomaatinsiemeniä ja myymällä sitten näitä 20-luvun vaikeissa olosuhteissa kiskurihintaan. "
Niin mutta miten tuo liittyy Vaasaan tai metsäteollisuuteen, ja vähän vanhaa juttua muutenkin, kun tuosta kun taitaa olla liki sata vuotta.

Lisäksi tyhmähän ei ole koskaan ollut se joka myy ylihintaan vaan se joka ostaa, mikä esti hankkimasta halvempia tomaatinsiemeniä suoraan saksalaisilta.

höpö höpö taas kirjoitti:

Alkuvuosina valtiolta tullut tuki oli käytännössä lähes olematonta. 30-luvulla tietysti moni metsäpatruuna lähti mukaan politiikkaan ja hankki etuja, mutta entäs sitten. Poliittiset lehmänkaupat tuskin ovat maalaisten etuoikeus. Närpiöläiset saastat tekivät esimerkiksi tuottoisaa kauppaa ostamalla saksalaisilta tomaatinsiemeniä ja myymällä sitten näitä 20-luvun vaikeissa olosuhteissa kiskurihintaan.

Lue lisää

Toi tai ei, saksalaisille myivät.

C.E. kirjoitti:

"Alkuvuosina valtiolta tullut tuki oli käytännössä lähes olematonta."
Suomen metsäteollisuutta on tuettu aina, koko itsenäistymisen ajan, eli on säädelty hakkuita, puukauppaa, suosittu sahojen ja paperitehtaiden perustamista, tehty kanaaleja ja uittotunneleita jne.

"30-luvulla tietysti moni metsäpatruuna lähti mukaan politiikkaan ja hankki etuja, mutta entäs sitten. Poliittiset lehmänkaupat tuskin ovat maalaisten etuoikeus."
Metsäpatruunoiden ei ole koskaan tarvinnut lähteä poliitiikkaan, vaan poliitikot ovat aina juosseet kilvan metsäpatruunoiden luokse.

Ja kyse ei ole ollu mistään maalaisten etuoikeudesta, vaan puhtaasti siitä että yksi teollisuudenala on nostettu muiden yläpuolelle, ja sitä on tuettu näkyvästi sekä suosittu piilossa kautta linjan. Eli on kyllä niin puppua väittää, ettei Suomessa tueta metsäteollisuutta.

"Närpiöläiset saastat tekivät esimerkiksi tuottoisaa kauppaa ostamalla saksalaisilta tomaatinsiemeniä ja myymällä sitten näitä 20-luvun vaikeissa olosuhteissa kiskurihintaan. "
Niin mutta miten tuo liittyy Vaasaan tai metsäteollisuuteen, ja vähän vanhaa juttua muutenkin, kun tuosta kun taitaa olla liki sata vuotta.

Lisäksi tyhmähän ei ole koskaan ollut se joka myy ylihintaan vaan se joka ostaa, mikä esti hankkimasta halvempia tomaatinsiemeniä suoraan saksalaisilta.

Lue lisää

Ehkä nyt kun Kannaksella oli sitä metsää ja sen myyminen on pikkaisen kannattavampaa kuin paskaisen lakeuksilla olevan kasvihuoneen tai navetan tukeminen.

niih nooh kirjoitti:

Ehkä nyt kun Kannaksella oli sitä metsää ja sen myyminen on pikkaisen kannattavampaa kuin paskaisen lakeuksilla olevan kasvihuoneen tai navetan tukeminen.

"Ehkä nyt kun Kannaksella oli sitä metsää ja sen myyminen on pikkaisen kannattavampaa"
Jos se on niin kannattavaa, niin miksi metsäteollisuutta sitten on pitänyt tukea niin paljon? Onko kyseessä ollut julkisten varojen siirtoa vauraasta lännestä kehittymättömään itään?

" paskaisen lakeuksilla olevan kasvihuoneen tai navetan tukeminen."
Mikään ei estä perustamasta kasvihuonetta tai navettaa vaikkapa Pohjois-Karjalan korpiin ja nostamasta siitä hurjia tukia.

C.E. kirjoitti:

"Ehkä nyt kun Kannaksella oli sitä metsää ja sen myyminen on pikkaisen kannattavampaa"
Jos se on niin kannattavaa, niin miksi metsäteollisuutta sitten on pitänyt tukea niin paljon? Onko kyseessä ollut julkisten varojen siirtoa vauraasta lännestä kehittymättömään itään?

" paskaisen lakeuksilla olevan kasvihuoneen tai navetan tukeminen."
Mikään ei estä perustamasta kasvihuonetta tai navettaa vaikkapa Pohjois-Karjalan korpiin ja nostamasta siitä hurjia tukia.

Lue lisää

Ei sitä sillion tuettu. Luuletko Suomen puolustusvoimien hankkineen 30-luvulla rahaa kinkkuja ja tomaatteja myymällä.

toranchärskisundin kirjoitti:

Ei sitä sillion tuettu. Luuletko Suomen puolustusvoimien hankkineen 30-luvulla rahaa kinkkuja ja tomaatteja myymällä.

" Luuletko Suomen puolustusvoimien hankkineen 30-luvulla rahaa kinkkuja ja tomaatteja myymällä. "
Miten puolustusvoimat liittyy tähän keskusteluun? Ja vielä 30-luvun?

C.E. kirjoitti:

"..niin kyllä myös se on hyötynyt surualueiden valtion satsauksista, joita RKP on alueelle tehtaillut vuosikymmenten pituisen jatkuvan hallitustaipaleen aikana. "

Yleensä nämä poliittiset satsaukset valtion taholta kohdistuvat lähinnä hallinnon tukemiseen, mutta Vaasa on kyllä viime RKP:n hallitusvuosina pikemmin menettänyt kuin saanut lisää sillä saralla.

Ensin Vaasa menetti läänin pääkaupunkiuden, kun läänit korvattiin maakunnilla ja suurlääneillä, eli osa viroista meni maakuntiin ja niistä viroista jotka jäivät lääneille, meni melkoinen osa siirrettiin uuden läänin pääkaupunkiinTurkuun. Sama kehitys on jatkunut edelleen ELY:jen ja AVI:en aikana.

Muista satsauksista Vaasa on saanut lähinnä oman yliopiston, joka sekin on kohtalaisen pieni, ja alunperin aloittanut yksityisesti rahoitettuna kauppakorkeana, eli olisi tullut joka tapauksessa suruista riippumatta, myös nämä amk:t olisivat joka tapauksessa tulleet kun alan jo olemassa olevat opistot liitettiin niihin.

Enpä tiedä, ehkä tämä ruotsinkielinen koulutus, ja nimenomaan näiden ruotsinkielisten yliopistoyksikköjen kohdalla voisi olla jonkinlainen surujen aikaansaapa tuki Vaasalla, mutta ei niilläkään nyt erityisesti ole merkitystä koko kaupungin mittakaavassa.

Vaasa on Suomen vanhimpia teollisuuskaupunkeja, ja sen peruja oleva vakiintunut ammattitaito- ja infrastruktuuriympäristö ovat sellaisia että ne antavat itsessään hyvän kilpailuedun verrattuna sellaiseen pitäjään, jossa nämä kaikki jouduttaisiin perustamaan alusta alkaen lyhyessä ajassa. Siinä muiden tekijöiden ja tukien vaikutus jää vähäiseksi.

Voisi sanoa, että vaikka samat tuet olisi annettu jollekin itä-Suomen kaupungille kuten Joensuulle, Mikkelille tai Kajaanille, ne eivät siltikään olisi pystyneet vakiinnuttumaan samanlaista teollisuutta kuin mitä Vaasassa on nykyisin.

Melkein sanoisin lisäksi että Vaasan ympäristökuntien tiukka ruotsinkielisyys ja alueen RKP:n valta on pikemmin ollut haitta kuin hyöty Vaasalle, sillä pitkälti RKP:n jarruttelun takia Vaasa on menettänyt asemiaan suhteessa muihin kaupunkeihin, ja Vaasan perusteeton yksikielisen ruotsinkielinen maine tehokkaasti sen asemaa toisena suomenkielisen E-P:n palvelukeskuksena.

Lue lisää

Vaasan haitaksi on myös ollu että Vaasan asenne on vähän ollut että Vaasa saa määrät ja muut tottelevat.

sopii minulle kirjoitti:

Lopeta sitten se vinkuminen mikäli maataloustuet, yritystuet, aluetuet ja muut saamanne tulonsiirrot poistetaan. Wärtsilähän saa tietysti siirtää toimintonsa halvempiin maihin, koska ei metsäteollisuudellekaan annettu mitään suojaa kustannustehokkuudelta. Lappeenrannassa UPM irtisanoo ja Vaasassa irtisanoo Wärtsilä.

Lue lisää

Voisi hyvinkin poistaa ja samalla verovarojen pakkosiirto Pohjanmaalta muualle. Sehän vähentäisi muualla Suomessa maksettujen tukien määrä. Mutta niinhän sinä toivot. Eikö?
Pohjanmaa todellisuudessa tuottaa taloudellemme enemmän kuin syö. Tässä uskon että C.E. ja minä voisimme jopa olla samaa mieltä. Mielellämme Pohjanmaan verorahat saisi jäädä meille, ehkä sitten lopultakin voisimme rahoittaa tarpeelliset tieverkostot, koulutusta jne

twervig kirjoitti:

Minusta kateus näkyy koska olemme selvinneet niin hyvin. Monipulisuus on Pohjanmaalle niin tunnusomainen. Tähän ovat monet seikat myötävaikuttaneet ja yksi niistä on tämän alueen vahva kaksikielisuus joka on avannut monet ovet länteen.Teollisuus sekä koulutus meille tärkeät

Lue lisää

Juuri tuli myös mieleen narsistin kuvaus "on itse kateellinen, mutta väittää muita kateellisiksi". Jos kritisoi vuosisatojen eriarvoistamispolitiikkaa, on se kaukana kateudesta. Olisi todellinen ihme, jos surualueet sitä paitsi eriarvoistavan ja ruotsin kieltä suosivan politiikan SEURAUKSENA eivät ns. "voisi paremmin".

twervig kirjoitti:

Vaasan haitaksi on myös ollu että Vaasan asenne on vähän ollut että Vaasa saa määrät ja muut tottelevat.

Asian toinen puoli vain on ollut siinä, että näissä maakunnan yhteishankkeissa on jostain syystä ollut intona "demokratian" nimissä ollut leikata Vaasan ääni- ja päätäntävaltaa, erikoista kyllä leikkureilla ei ole koskaan haluttu leikata samassa suhteessa Vaasan maksuosuuksia. On vähän näyttänyt siltä että RKP-maakunnat päättävät ja Vaasa maksaa.

Toinen ongelma on, että miksi suomenkielisenemmistöistä ja sitä kautta jo vanhastaan suomenkieliseen E-P:n kuuluvaa Vaasaa on haluttu mustasukkaisesti pitää ainoastaan ruotsinkielisen Pohjanmaan rannikon ruotsinkieliseltä näyttävänä keskuskaupunkina, ja se näkyy jo siinä, että jopa tälläkin palstalla joutuu muistuttamaan että Vaasassa on suomenkielinen enemmistö.

Vaasa on kuitenkin myös osa suomenkielistä E-P:tä, ja olisi luontevaa että se panostaisi enemmän yhteistyöhön mutta myös kilpailisi enemmän Seinäjoen kanssa. RKP:tä kuitenkin kiinnostaa lähinnä Uumaja ja Turku.

twervig kirjoitti:

Voisi hyvinkin poistaa ja samalla verovarojen pakkosiirto Pohjanmaalta muualle. Sehän vähentäisi muualla Suomessa maksettujen tukien määrä. Mutta niinhän sinä toivot. Eikö?
Pohjanmaa todellisuudessa tuottaa taloudellemme enemmän kuin syö. Tässä uskon että C.E. ja minä voisimme jopa olla samaa mieltä. Mielellämme Pohjanmaan verorahat saisi jäädä meille, ehkä sitten lopultakin voisimme rahoittaa tarpeelliset tieverkostot, koulutusta jne

Lue lisää

http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2009/01/18/paakaupunkiseutu-elattaa-muun-suomen/20091394/12

C.E. kirjoitti:

"..niin kyllä myös se on hyötynyt surualueiden valtion satsauksista, joita RKP on alueelle tehtaillut vuosikymmenten pituisen jatkuvan hallitustaipaleen aikana. "

Yleensä nämä poliittiset satsaukset valtion taholta kohdistuvat lähinnä hallinnon tukemiseen, mutta Vaasa on kyllä viime RKP:n hallitusvuosina pikemmin menettänyt kuin saanut lisää sillä saralla.

Ensin Vaasa menetti läänin pääkaupunkiuden, kun läänit korvattiin maakunnilla ja suurlääneillä, eli osa viroista meni maakuntiin ja niistä viroista jotka jäivät lääneille, meni melkoinen osa siirrettiin uuden läänin pääkaupunkiinTurkuun. Sama kehitys on jatkunut edelleen ELY:jen ja AVI:en aikana.

Muista satsauksista Vaasa on saanut lähinnä oman yliopiston, joka sekin on kohtalaisen pieni, ja alunperin aloittanut yksityisesti rahoitettuna kauppakorkeana, eli olisi tullut joka tapauksessa suruista riippumatta, myös nämä amk:t olisivat joka tapauksessa tulleet kun alan jo olemassa olevat opistot liitettiin niihin.

Enpä tiedä, ehkä tämä ruotsinkielinen koulutus, ja nimenomaan näiden ruotsinkielisten yliopistoyksikköjen kohdalla voisi olla jonkinlainen surujen aikaansaapa tuki Vaasalla, mutta ei niilläkään nyt erityisesti ole merkitystä koko kaupungin mittakaavassa.

Vaasa on Suomen vanhimpia teollisuuskaupunkeja, ja sen peruja oleva vakiintunut ammattitaito- ja infrastruktuuriympäristö ovat sellaisia että ne antavat itsessään hyvän kilpailuedun verrattuna sellaiseen pitäjään, jossa nämä kaikki jouduttaisiin perustamaan alusta alkaen lyhyessä ajassa. Siinä muiden tekijöiden ja tukien vaikutus jää vähäiseksi.

Voisi sanoa, että vaikka samat tuet olisi annettu jollekin itä-Suomen kaupungille kuten Joensuulle, Mikkelille tai Kajaanille, ne eivät siltikään olisi pystyneet vakiinnuttumaan samanlaista teollisuutta kuin mitä Vaasassa on nykyisin.

Melkein sanoisin lisäksi että Vaasan ympäristökuntien tiukka ruotsinkielisyys ja alueen RKP:n valta on pikemmin ollut haitta kuin hyöty Vaasalle, sillä pitkälti RKP:n jarruttelun takia Vaasa on menettänyt asemiaan suhteessa muihin kaupunkeihin, ja Vaasan perusteeton yksikielisen ruotsinkielinen maine tehokkaasti sen asemaa toisena suomenkielisen E-P:n palvelukeskuksena.

Lue lisää

No entäs sitten esimerkiksi Imatralle. Imatrahan oli ennen sotia ja osittain sen jälkeenkin yksi Suomen omavaraisimmasta ja vauraimmista alueista. Outokumpu joutui Imatralta sodan takia siirtämään tuotantoa länteen Harjavaltaan, Kokkolaan ja muihin maalaiskyliin.

mikä siirto kirjoitti:

http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2009/01/18/paakaupunkiseutu-elattaa-muun-suomen/20091394/12

Lue lisää

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/01/12/yritystuissa-jattimaiset-erot---katso-paljonko-omaan-maakuntaasi-tuli

vähiten yritystukea kirjoitti:

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/01/12/yritystuissa-jattimaiset-erot---katso-paljonko-omaan-maakuntaasi-tuli

Lue lisää

Miksi en ole yllättänyt tuosta Ahvenanmaan potista, se tarkoittaa kahta tonnia per ahven.

voi perkl kirjoitti:

No entäs sitten esimerkiksi Imatralle. Imatrahan oli ennen sotia ja osittain sen jälkeenkin yksi Suomen omavaraisimmasta ja vauraimmista alueista. Outokumpu joutui Imatralta sodan takia siirtämään tuotantoa länteen Harjavaltaan, Kokkolaan ja muihin maalaiskyliin.

Lue lisää

No miksei Outokumpu ole sotien jälkeisinä 70 vuotena siirtynyt takaisin Imatralle?

Kokkola on muuten ollut kaupunki jo 1600-luvulta, Imatran kauppala perustettiin vasta sotien jälkeen, eli mikä mahtaa olla maalaiskylä ja mikä kaupunki, ja mikä mahtaa muuten olla se mainitsemasi ennen sotia ollut Imatra, kun koko kauppala perustettiin vasta sotien jälkeen.

"Imatran kauppala perustettiin pääosin entisen Jääsken kunnan rahoilla[10] vuonna 1948 kolmen teollisuustaajaman ympärille. Teollisuustaajamat olivat Tainionkoski, Vuoksenniska ja Imatrankoski. Kauppala muodostettiin osista Jääsken, Ruokolahden ja Joutsenon kuntia. Kauppalasta tuli kaupunki vuonna 1971."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Imatra

C.E. kirjoitti:

No miksei Outokumpu ole sotien jälkeisinä 70 vuotena siirtynyt takaisin Imatralle?

Kokkola on muuten ollut kaupunki jo 1600-luvulta, Imatran kauppala perustettiin vasta sotien jälkeen, eli mikä mahtaa olla maalaiskylä ja mikä kaupunki, ja mikä mahtaa muuten olla se mainitsemasi ennen sotia ollut Imatra, kun koko kauppala perustettiin vasta sotien jälkeen.

"Imatran kauppala perustettiin pääosin entisen Jääsken kunnan rahoilla[10] vuonna 1948 kolmen teollisuustaajaman ympärille. Teollisuustaajamat olivat Tainionkoski, Vuoksenniska ja Imatrankoski. Kauppala muodostettiin osista Jääsken, Ruokolahden ja Joutsenon kuntia. Kauppalasta tuli kaupunki vuonna 1971."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Imatra

Lue lisää

Neuvostopelko esti ja tietääkseni valtio järkkäsi jotain etuuksia. Sotien jälkeen Suomen liike-elämä ja valtio olivat kuin paita ja peppu, svekkulit hyötyivät tästä suunnattomasti, ne suurkaupunkien työttömiksi jääneet suomenkieliset jotka muuttivat Ruotsiin eivät sitten niinkään. Korean sota muistaakseni nosti Suomen suosta puutavaran kysynnän lisäännyttyä, enemmistö tätä tuottavasti tehtaista sijaitsi Keski-Suomessa ja idässä. Stalin toivoi yleensäkin sotien jälkeisen epävarman tilanteen kaatavan Suomen, ei jostain syystä kaatunut.

C.E. kirjoitti:

"..niin kyllä myös se on hyötynyt surualueiden valtion satsauksista, joita RKP on alueelle tehtaillut vuosikymmenten pituisen jatkuvan hallitustaipaleen aikana. "

Yleensä nämä poliittiset satsaukset valtion taholta kohdistuvat lähinnä hallinnon tukemiseen, mutta Vaasa on kyllä viime RKP:n hallitusvuosina pikemmin menettänyt kuin saanut lisää sillä saralla.

Ensin Vaasa menetti läänin pääkaupunkiuden, kun läänit korvattiin maakunnilla ja suurlääneillä, eli osa viroista meni maakuntiin ja niistä viroista jotka jäivät lääneille, meni melkoinen osa siirrettiin uuden läänin pääkaupunkiinTurkuun. Sama kehitys on jatkunut edelleen ELY:jen ja AVI:en aikana.

Muista satsauksista Vaasa on saanut lähinnä oman yliopiston, joka sekin on kohtalaisen pieni, ja alunperin aloittanut yksityisesti rahoitettuna kauppakorkeana, eli olisi tullut joka tapauksessa suruista riippumatta, myös nämä amk:t olisivat joka tapauksessa tulleet kun alan jo olemassa olevat opistot liitettiin niihin.

Enpä tiedä, ehkä tämä ruotsinkielinen koulutus, ja nimenomaan näiden ruotsinkielisten yliopistoyksikköjen kohdalla voisi olla jonkinlainen surujen aikaansaapa tuki Vaasalla, mutta ei niilläkään nyt erityisesti ole merkitystä koko kaupungin mittakaavassa.

Vaasa on Suomen vanhimpia teollisuuskaupunkeja, ja sen peruja oleva vakiintunut ammattitaito- ja infrastruktuuriympäristö ovat sellaisia että ne antavat itsessään hyvän kilpailuedun verrattuna sellaiseen pitäjään, jossa nämä kaikki jouduttaisiin perustamaan alusta alkaen lyhyessä ajassa. Siinä muiden tekijöiden ja tukien vaikutus jää vähäiseksi.

Voisi sanoa, että vaikka samat tuet olisi annettu jollekin itä-Suomen kaupungille kuten Joensuulle, Mikkelille tai Kajaanille, ne eivät siltikään olisi pystyneet vakiinnuttumaan samanlaista teollisuutta kuin mitä Vaasassa on nykyisin.

Melkein sanoisin lisäksi että Vaasan ympäristökuntien tiukka ruotsinkielisyys ja alueen RKP:n valta on pikemmin ollut haitta kuin hyöty Vaasalle, sillä pitkälti RKP:n jarruttelun takia Vaasa on menettänyt asemiaan suhteessa muihin kaupunkeihin, ja Vaasan perusteeton yksikielisen ruotsinkielinen maine tehokkaasti sen asemaa toisena suomenkielisen E-P:n palvelukeskuksena.

Lue lisää

Arvatkaa kuka oli liikenneministerinä kun tämä silta runnottiin hallituksessa läpi ?

http://www.pohjalainen.fi/mielipide/pääkirjoitus/juhlimisen-arvoinen-silta-1.1248905

Joo, Raippaluodossa on 2000 vakituista asukasta, tietysti ruottinkielistä. Jutussa mainittu ja verrattu Korpilahden Kärkistensalmen silta ohjaa 100 000 asukkaan Jyväskylän ja ympäristön liikennettä.... Olisiko Suomen pisin silta tullut noilla liikennemäärillä vaikka Saimaalle?

läski järjestää kirjoitti:

Arvatkaa kuka oli liikenneministerinä kun tämä silta runnottiin hallituksessa läpi ?

http://www.pohjalainen.fi/mielipide/pääkirjoitus/juhlimisen-arvoinen-silta-1.1248905

Joo, Raippaluodossa on 2000 vakituista asukasta, tietysti ruottinkielistä. Jutussa mainittu ja verrattu Korpilahden Kärkistensalmen silta ohjaa 100 000 asukkaan Jyväskylän ja ympäristön liikennettä.... Olisiko Suomen pisin silta tullut noilla liikennemäärillä vaikka Saimaalle?

Lue lisää

"Arvatkaa kuka oli liikenneministerinä kun tämä silta runnottiin hallituksessa läpi ?"
Tiedän, mutta miten Mustasaaressa oleva silta liittyy Vaasaan?

Täällä kovasti syytellään ja syyllistetään Vaasaa ja vaasalaisia naapurikuntien tekemisistä, ensin Närpiön ja nyt Mustasaaren. Siis miten tuo koskee meitä vaasalaisia?

C.E. kirjoitti:

Asian toinen puoli vain on ollut siinä, että näissä maakunnan yhteishankkeissa on jostain syystä ollut intona "demokratian" nimissä ollut leikata Vaasan ääni- ja päätäntävaltaa, erikoista kyllä leikkureilla ei ole koskaan haluttu leikata samassa suhteessa Vaasan maksuosuuksia. On vähän näyttänyt siltä että RKP-maakunnat päättävät ja Vaasa maksaa.

Toinen ongelma on, että miksi suomenkielisenemmistöistä ja sitä kautta jo vanhastaan suomenkieliseen E-P:n kuuluvaa Vaasaa on haluttu mustasukkaisesti pitää ainoastaan ruotsinkielisen Pohjanmaan rannikon ruotsinkieliseltä näyttävänä keskuskaupunkina, ja se näkyy jo siinä, että jopa tälläkin palstalla joutuu muistuttamaan että Vaasassa on suomenkielinen enemmistö.

Vaasa on kuitenkin myös osa suomenkielistä E-P:tä, ja olisi luontevaa että se panostaisi enemmän yhteistyöhön mutta myös kilpailisi enemmän Seinäjoen kanssa. RKP:tä kuitenkin kiinnostaa lähinnä Uumaja ja Turku.

Lue lisää

Olen täysin samma mieltä sun kanssasi että Vaasan on kilpailuttava Seinäjoen kansaa. Siinä onkin Vaasan mahdollisuus toimia monitahoisena kaupunkina, jolla on yhteyksiä rannikoapitkin, sisämäähan sekä Ruotsiin. Minusta vanhan Vaasan läänin pirstoaminen eri maakuntiin on ollut haitaksi koko alueelle.

twervig kirjoitti:

Olen täysin samma mieltä sun kanssasi että Vaasan on kilpailuttava Seinäjoen kansaa. Siinä onkin Vaasan mahdollisuus toimia monitahoisena kaupunkina, jolla on yhteyksiä rannikoapitkin, sisämäähan sekä Ruotsiin. Minusta vanhan Vaasan läänin pirstoaminen eri maakuntiin on ollut haitaksi koko alueelle.

Lue lisää

"Olen täysin samma mieltä sun kanssasi että Vaasan on kilpailuttava Seinäjoen kansaa"
Näin on, eli Vaasan on pystyttävä kilpailemaan EP:n suomenkielisistä asiakkaista tiukemmin. Kyllä Vaasalla palvelukykyä riittää myös suomeksi, enemmänkin kyse on henkisestä esteestä.

Mutta myös pystyttävä paremmin yhteistyöhön, sillä on painoarvoltaan on kaksi eri asiaa, jos toisessa kumpikin maakuntakeskus ajaa yksin asiaansa, kuin että ne tekisivät sen yhdessä. Tällöin väestömassakin alkaisi olla sillä tasolla että suuruuden ekonomiaa palvovat Helsingin herrat alkaisivat huomioida hankkeen, ja miksei samalla myös Kokkola mukaan. Sitä vastoin nykyinen tapa, jossa jokainen maakuntakeskus ajaa vain omaa aloitettaan on liian helppo ohittaa, ja tyhmintä on se, että tiukimmat vastustaja on usein se naapurimaakuntakeskus.

"Siinä onkin Vaasan mahdollisuus toimia monitahoisena kaupunkina, jolla on yhteyksiä rannikoapitkin, sisämäähan sekä Ruotsiin."
Se ongelma onkin siinä, ettei Vaasalla ole näitä vahvoja yhteyksiä sisämaahan. Ja pari kymmentä vuotta sitten ei ollut edes erityistä kiinnostusta niiden rakentamiseen ja ylläpitoon. Vaasan ja myös Seinäjoen käy huonosti sisäisessä kilpailussa Suomen kaupunkien välillä ennen pitkään, jos yhteistyöhön ei pystytä.

"Miksi yleensäkin kaikki Suomen teollisuus on Wärtsilästä Outokumpuun alkanut idässä, eikö se pitäisi olla toisinpäin."
Mielenkiintoista sekin, miksi mikään näistä idän ihmeistä ei ole halunnut jäädä itään, vaan on halunnut heti länteen kuin on mahdollista:)

Siis vanhat länsi-Suomen firmat ovat olleet suhteellisen pieniä perhe- ja sukuyrityksiä, kun taas itäsuomalaisilla firmoilla on ollut erityisesti metalli- ja metsäteollisuudessa vahva valtion tuki ja sitä kautta varallisuutta kasvaa yrityskauppojen kautta.

Pienehköjen perheyritysten on ollut pakko myydä tai fuusioitua näihin isompiin valtio-omisteisiin firmoihin, koska niillä ei ole ollut resursseja investoida sellaisia määriä kuin kansainvälinen kilpailu olisi vaatinut.

Miten Närpiö liittyy Vaasaan?

C.E. kirjoitti:

"Miksi yleensäkin kaikki Suomen teollisuus on Wärtsilästä Outokumpuun alkanut idässä, eikö se pitäisi olla toisinpäin."
Mielenkiintoista sekin, miksi mikään näistä idän ihmeistä ei ole halunnut jäädä itään, vaan on halunnut heti länteen kuin on mahdollista:)

Siis vanhat länsi-Suomen firmat ovat olleet suhteellisen pieniä perhe- ja sukuyrityksiä, kun taas itäsuomalaisilla firmoilla on ollut erityisesti metalli- ja metsäteollisuudessa vahva valtion tuki ja sitä kautta varallisuutta kasvaa yrityskauppojen kautta.

Pienehköjen perheyritysten on ollut pakko myydä tai fuusioitua näihin isompiin valtio-omisteisiin firmoihin, koska niillä ei ole ollut resursseja investoida sellaisia määriä kuin kansainvälinen kilpailu olisi vaatinut.

Miten Närpiö liittyy Vaasaan?

Lue lisää

Vilpitön jatkokysymys. Miten maataloustuet liittyvät Wärtsilään tai ABB:hen? Taitavat fennon hevoset laukata villinä!

C.E. kirjoitti:

"Miksi yleensäkin kaikki Suomen teollisuus on Wärtsilästä Outokumpuun alkanut idässä, eikö se pitäisi olla toisinpäin."
Mielenkiintoista sekin, miksi mikään näistä idän ihmeistä ei ole halunnut jäädä itään, vaan on halunnut heti länteen kuin on mahdollista:)

Siis vanhat länsi-Suomen firmat ovat olleet suhteellisen pieniä perhe- ja sukuyrityksiä, kun taas itäsuomalaisilla firmoilla on ollut erityisesti metalli- ja metsäteollisuudessa vahva valtion tuki ja sitä kautta varallisuutta kasvaa yrityskauppojen kautta.

Pienehköjen perheyritysten on ollut pakko myydä tai fuusioitua näihin isompiin valtio-omisteisiin firmoihin, koska niillä ei ole ollut resursseja investoida sellaisia määriä kuin kansainvälinen kilpailu olisi vaatinut.

Miten Närpiö liittyy Vaasaan?

Lue lisää

Outokummulla se varmaan oli syynä laajentuminen ja Wärtsilällä sota, mutta älä sinä vaivaa tyhmää päätäsi tällaisilla.

Hevoset karkumatkall kirjoitti:

Vilpitön jatkokysymys. Miten maataloustuet liittyvät Wärtsilään tai ABB:hen? Taitavat fennon hevoset laukata villinä!

Ei kai oikein mitenkään, tosin missä olen sellaista väittänyt?

Outokumpu on tänään firma, joka omistaa terästehtaan Torniossa ja kromikaivoksen Keminmaalla, aivan Ruotsin rajan tuntumassa, sekä pari terästehdasta Ruotsissa ja yhden Englannissa, muiden pienempien firmojen ohella, pääasiassa Euroopassa. Itä-Suomessa ei ole mitään toimintaa.

Näin todellisudessa kirjoitti:

Outokumpu on tänään firma, joka omistaa terästehtaan Torniossa ja kromikaivoksen Keminmaalla, aivan Ruotsin rajan tuntumassa, sekä pari terästehdasta Ruotsissa ja yhden Englannissa, muiden pienempien firmojen ohella, pääasiassa Euroopassa. Itä-Suomessa ei ole mitään toimintaa.

Lue lisää

Mutta ei aikaisemmin ollut. Sotahan se Imatraltakin sen tuotannon sinne Harjavaltaan ajoi Satakuntaan ajoi, mikä tietysti svekkulista on varmaan aika hauskaa. Ilmankos suurimmat ryssän kanssa tehtävän "lähialueyhteistyön" kannattajat löytyvät Länsi-Suomesta.

C.E. kirjoitti:

Ei kai oikein mitenkään, tosin missä olen sellaista väittänyt?

Nyt vähitellen minäkin rupean ymmärtämään miksi suomalaiset firmat yleensä vaikka on hyvät tuotteet eivät pysyt markkinoimaan niin hyvin kuin ruotsalaiset. Täällähän kiistellään kumpi menestyvistä firmoista kuten ABB ja Outokompu ovat tärkeämmät -- Emmekö nyt voisi iloita että SUomesta löytyy firmoja jotka antavat työtä eikä kaikki ole viety ulkomaille.
Välilläkin joutuu tukeja antamaan. Tukien onglema on että ne usein lopulta päättyvät jo varakkaimille kuin niille joiden taskuihin nee kuuluisi. Tietenkin maanviljelijän toimeentulo olisi parempi saada tuotannosta kuin lomakkeiden täyttämisestä, Nythän laatu ei vaikuta milläään muulla tavalla kun että ruksi on laitettu oikeaan ruutuun. Mutta kun eläämme EUssa tällaisessa tukiviidakossa.

Hevoset karkumatkall kirjoitti:

Vilpitön jatkokysymys. Miten maataloustuet liittyvät Wärtsilään tai ABB:hen? Taitavat fennon hevoset laukata villinä!

.

Yritystietokeskus kertoo Wärtsilän ja ABB:n kotipaikkakunnaksi Suomessa Helsingin

.

Yritystietokeskus:. kirjoitti:

.

Yritystietokeskus kertoo Wärtsilän ja ABB:n kotipaikkakunnaksi Suomessa Helsingin

.

Wärtsilä on siis perustettu melkein kaksisataa vuotta sitten ja ABB on vanhan ruotsalaisen ja suomalaisen yhtiön fuusio, sekin jo melko vanha.

twervig kirjoitti:

Nyt vähitellen minäkin rupean ymmärtämään miksi suomalaiset firmat yleensä vaikka on hyvät tuotteet eivät pysyt markkinoimaan niin hyvin kuin ruotsalaiset. Täällähän kiistellään kumpi menestyvistä firmoista kuten ABB ja Outokompu ovat tärkeämmät -- Emmekö nyt voisi iloita että SUomesta löytyy firmoja jotka antavat työtä eikä kaikki ole viety ulkomaille.
Välilläkin joutuu tukeja antamaan. Tukien onglema on että ne usein lopulta päättyvät jo varakkaimille kuin niille joiden taskuihin nee kuuluisi. Tietenkin maanviljelijän toimeentulo olisi parempi saada tuotannosta kuin lomakkeiden täyttämisestä, Nythän laatu ei vaikuta milläään muulla tavalla kun että ruksi on laitettu oikeaan ruutuun. Mutta kun eläämme EUssa tällaisessa tukiviidakossa.

Lue lisää

Milloin joku närpiöläinen tai ahvenanmaalainen on tukien poistamista ehdottanut.

ehkä tänään kirjoitti:

Mutta ei aikaisemmin ollut. Sotahan se Imatraltakin sen tuotannon sinne Harjavaltaan ajoi Satakuntaan ajoi, mikä tietysti svekkulista on varmaan aika hauskaa. Ilmankos suurimmat ryssän kanssa tehtävän "lähialueyhteistyön" kannattajat löytyvät Länsi-Suomesta.

Lue lisää

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kouvolan-musta-kulta-on-lakritsi/7efTTv5L

En halua olla pilkun..sija, mutta Värtsilä on saanut nimensä Pohjois-Karjalassa olleesta kunnasta, josta Neuvostoliitto niisti puolet pois ( juuri sen puolen jossa tehtaat olivat) Jäljelle jäänyt kunta "Uusi-Värtisilä" on liitetty Tohmajärven kuntaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Värtsilä_(Venäjä)
Itä-Suomen voimahahmo ja teollistaja oli Nils Ludvig Arppe, jonka johdolla rakennettiin Suomen ensimmäinen höyrylaiva Kiteellä 1833. Arppe on haudattu Kiteen kivikirkon viereen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nils_Ludvig_Arppe

valo tulee idästä kirjoitti:

En halua olla pilkun..sija, mutta Värtsilä on saanut nimensä Pohjois-Karjalassa olleesta kunnasta, josta Neuvostoliitto niisti puolet pois ( juuri sen puolen jossa tehtaat olivat) Jäljelle jäänyt kunta "Uusi-Värtisilä" on liitetty Tohmajärven kuntaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Värtsilä_(Venäjä)
Itä-Suomen voimahahmo ja teollistaja oli Nils Ludvig Arppe, jonka johdolla rakennettiin Suomen ensimmäinen höyrylaiva Kiteellä 1833. Arppe on haudattu Kiteen kivikirkon viereen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nils_Ludvig_Arppe

Lue lisää

Sopii kysyä miksi käytännössä kaikki Pohjanmaan ja Ahvenanmaan kunnat perustettiin vasta nälkävuotena 1867. Tehtaita sinne ei Schaumanin Pietarsaareen perustamaa sahaa lukuunottamatta juuri noussut. Pohjanmaan ja länsi yleensäkin oli vielä melko takapajuista jopa Bobrikovin aikana, maatalousvaltaista.

vanha on yhtiö kirjoitti:

Sopii kysyä miksi käytännössä kaikki Pohjanmaan ja Ahvenanmaan kunnat perustettiin vasta nälkävuotena 1867. Tehtaita sinne ei Schaumanin Pietarsaareen perustamaa sahaa lukuunottamatta juuri noussut. Pohjanmaan ja länsi yleensäkin oli vielä melko takapajuista jopa Bobrikovin aikana, maatalousvaltaista.

Lue lisää

"Sopii kysyä miksi käytännössä kaikki Pohjanmaan ja Ahvenanmaan kunnat perustettiin vasta nälkävuotena 1867"
Pääosin puppua, varsinkin kaupungit ovat olleet Pohjanmaalla hyvinkin vanhoja verrattuna muun Suomen kaupunkeihin.

Vaasa 1606
Kokkola 1620
Kristiinankaupunki 1649
Pietarsaari 1652
Kaskinen 1785

Muista kunnista esim.
Laihia 1606

Vertailun vuoksiItä-Suomessa
Joensuu 1847
Kuopio 1782
Imatra 1948

Ja milloinkas nämä itä-Suomen kunnat perustettiinkaan?

"Tehtaita sinne ei Schaumanin Pietarsaareen perustamaa sahaa lukuunottamatta juuri noussut."
Tuohon aikaan Pohjanmaalla oli suuri määrä pieniä pajoja, teollistuminen levisi Pohjanmaalle samoin kuin muualle Suomeen vasta lähempänä vuosisadan vaihetta.

"Pohjanmaan ja länsi yleensäkin oli vielä melko takapajuista jopa Bobrikovin aikana, maatalousvaltaista. "
Jos Pohjanmaa oli takapajuista, niin mitä ihmettä sitten kitukurjala itä-Suomi oli? Siis kai tiedät että entinen Vaasan lääni oli koko vauraimpia alueita yhdessä Turun ja Viipurin ympäristöjen kanssa. Maatalousvaltaisuus ei tarkoita takapajuista, varsinkaan silloin jos sen avulla pystyy vaurastumaan.

Itä-Suomi suomi nousi kurjuudesta 1800 l. Loppupuolella, kiitos Saimaan kanavan ja Pietarin markkinoiden. Vuoksen alue oli eräs maamme teollisuuden suurimpia keskittymiä 1900 l. Alussa. Jääsken kunnassa ollutta Enson tehdasaluetta ja muita teollisuuslaitoksia kutsuttiin Suomen Ruhriksi.
Ihmisillä on ilmeisen väärä kuva Itä-Suomesta. Tutustukaa historiaan.
http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/jaaski/jaaskihist.htm

Tämä vain tiedoksi, koska vertailu Vaasaan ja muihin alueisiin on typerää.

Tässä teille menestystarina-

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/kuopio-kasvaa-kohisten/1918143

2X Vaasa kirjoitti:

Tässä teille menestystarina-

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/kuopio-kasvaa-kohisten/1918143

Lue lisää

Hienoa että itä-Suomessa edes jossain kaupungissa menee hyvin.

Tosin ei se Vaasalta pois ole, mitä enemmän menestyneitä kaupunkikuntia Suomessa, niin sen parempi vain se on koko maalle.

C.E. kirjoitti:

Hienoa että itä-Suomessa edes jossain kaupungissa menee hyvin.

Tosin ei se Vaasalta pois ole, mitä enemmän menestyneitä kaupunkikuntia Suomessa, niin sen parempi vain se on koko maalle.

Lue lisää

Metsäteollisuus tuottaa noin kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta, enemmistö tehtaista sijaitsee Etelä-Karjalassa. Jokainen voi nähdä miten maatalousvaltaisia alueita joista enemmistö on lännessä suositaan muiden kustannuksella. Miksi Antti Rinne puhuu maatalouden tappioiden korvaamisesta lisävelalla, vaikka valtio ei edes pieraissut Kemijärven ja Myllykosken suuntaan tehtaiden mentyä kiinni. Oulun saamat korvaukset ymmärrän Nokian aikanaan esittämän suuren roolin takia, mutta jos aletaan jollekin Atrialle ja Valiolle korvaamaan.

edes jossain? kirjoitti:

Metsäteollisuus tuottaa noin kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta, enemmistö tehtaista sijaitsee Etelä-Karjalassa. Jokainen voi nähdä miten maatalousvaltaisia alueita joista enemmistö on lännessä suositaan muiden kustannuksella. Miksi Antti Rinne puhuu maatalouden tappioiden korvaamisesta lisävelalla, vaikka valtio ei edes pieraissut Kemijärven ja Myllykosken suuntaan tehtaiden mentyä kiinni. Oulun saamat korvaukset ymmärrän Nokian aikanaan esittämän suuren roolin takia, mutta jos aletaan jollekin Atrialle ja Valiolle korvaamaan.

Lue lisää

"Metsäteollisuus tuottaa noin kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta, enemmistö tehtaista sijaitsee Etelä-Karjalassa."
Luulisi että enemmänkin, kun ajattelee miten paljon valtio panostaa ja huomio metsäteollisuuden tarpeet sosialisoimalla jopa yksityisten metsät niin, että niiden hoidossa pitää aina tähdätä metsäteollisuuden intressien täyttämiseen.

"okainen voi nähdä miten maatalousvaltaisia alueita joista enemmistö on lännessä suositaan muiden kustannuksella."
Asia vain on niin, että muut kuin metsäteollisuuden tehtaat ja suuri osa palvelusektorista on länsi- ja etelä-Suomessa. Itä-Suomea on yritetty kehittää valtavin panoksin perustamalla sitten paikallista luonnonvaraa, eli metsää hyödyntävää metsäteollisuutta, mutta aika yksipuoliseksi on muuten elinkeino ja tuotantorakenne jäänyt.

Kenen kustannuksella maatalousvaltaisia alueita sitten suositaan? Suomiko ei saa tukea omaa maatalouttaan, vaikka muut saavat? Käsittääksenin varsinkin Pohjois-Savo on erityisesti maidon tuotannon suuralue, eli pitäisikö sieltäkin lähteä tukia leikkaamaan?

"vaikka valtio ei edes pieraissut Kemijärven ja Myllykosken suuntaan tehtaiden mentyä kiinni."
Ne varmaan olisivat kannattamattomina menneet kiinni sitten myöhemmin joka tapauksessa.

"Oulun saamat korvaukset ymmärrän Nokian aikanaan esittämän suuren roolin takia, mutta jos aletaan jollekin Atrialle ja Valiolle korvaamaan. "
Nehän juuri ovat ansainneet nämä korvaukset, koska niiden ongelmat johtuvat poliitisista päätöksista, ei omasta kannattamattomasta toiminnasta.

Sinulla on kyllä erikoista kaunaa maataloutta kohtaan, joka sentään on takuu siitä, että jos ryssä aloittaa rytinät, niin meillä riittää syötävä.

"Sinulla on kyllä erikoista kaunaa maataloutta kohtaan, joka sentään on takuu siitä, että jos ryssä aloittaa rytinät, niin meillä riittää syötävä."

Tarvitsemme todella maantaloutta tässä maassa. Mutta valitettavasti tuet EU:ssa eivät anna maanviljelijöille maksua hyvistä tuotteista enää vaan ruksittamalla lomakkeita. Olisi paljon parempi jos he pystyisivät elämään tuottamalla ja varmasti itsekuvallekin paljon parempi.

"Mutta valitettavasti tuet EU:ssa eivät anna maanviljelijöille maksua hyvistä tuotteista enää vaan ruksittamalla lomakkeita. Olisi paljon parempi jos he pystyisivät elämään tuottamalla ja varmasti itsekuvallekin paljon parempi."
Ehkä niin, mutta sen kääntöpuolena taas olisi se, että tuotteiden hinnat olisivat korkeita, ja nykyisen avoimen kilpailun aikana se johtaisi siihen että ihmiset siirtyisivät ostamaan halpoja tuontituotteita, ja se ainakin johtaisi maatalouden alasajoon varmasti.

Luulen kuitenkin että maanviljelijälle on loppujen lopuksi sama mitä kautta ja millä perusteella se raha eli palkka työstä tulee, kunhan vain tulee.

Isompi ongelma nykymaataloudessa on enemmänkin se, että tuotantoyksiköt ovat tullet niin isoiksi, että joudutaan ottamaan suuria lainoja ihan alkuinvestointeihin, ja joita sitten joudutaan maksamaan kymmeniä vuosia. Jos joutuu ottamaan millin tai pari lainaa aloittamiseen, ja hyvänäkin aikana sitä pystyy lyhtämään 50-100 tuhatta/vuosi, niin sitä on melkoisessa velkaorjuudessa pitkän ajan loppuelämästä, ja huonot ajat sitten vielä erikseen.

"... omistavat kaiken."
En nyt todella tiedä mistä puhut. Suurin osa meistä ei omista sen enempää kuin suomenkieliset eli oikeastaan pankki "omistaa" asuntomme. Ei meillä ole toista asemaa kuin teillä.