yritin lyödä kakkosnelosen poikki kämmensyrjällä ja kämmenestä ja ranteesta murtui luita ja käsi on ollut kuukauden kipsissä
Karate on vaarallista
19 Vastausta
3 490 Lukukertaa
hmm
meillä suomessa käytetään kirvestäkirveen käyttö
Heh, itse olen myös kokeillut kirveellä ja lekalla. Jos patiska on normaalikuivaa niin vasta 3-4 iskun jälkeen alkaa katketa. Toisaalta olen nähnyt kun leimattu (siis parempaa puuta -ainakin hinnalta) menee poikki pelkällä lattialle kaatumisella. Kuitenkin suosittelen moottorisahaa tai ajamista traktorilla päälle.juvakalastus.com
Katseella...Ja joa ei onnistu niin parhaat vinkitJuvakalastus.com
Kakkosnelonen
on hieman eri asia kuin esim. kattotiili. Kokeilitko ensimmäistä kertaa vai onko jo kokemusta alalta? Itsellä ei ole kyllä mieleenkään tullut kokeilla kakkosnelosta lyömällä pätkäistä poikki. Joskus olen purkuhommissa antanut kikkiä mutta on se niin saatanan kovaa tavaraa, ettei sitä aivan kuka vaan saa poikki.Yleisesti noissa ns. maailmanennätyksissä käytetään hapraita, nojaamalla rikki meneviä leca-harkkoja ja muita betonisia kattotiiliä, joissa ei ole käytännössä ollenkaan ns. vetolujuutta. Tietyllä tavalla asentamalla saadaan kyllä puristuslujuutta, mutta ne asennetaan pinoihin tarkoituksella, siten että hyödynnetään tuota rakennusaineen heikointa ominaisuutta.
Tuossa kakkosnelosessa on jo ideaa ja haastetta. Suomalaisesta männystä tai kuusesta sahatussa männyssä on sekä veto- että puristuslujuutta ja paljon. Kakkosnelosiin löytyy rakennusalalta aika selkeät mitoitusohjeet rakenteiden lujuuslaskennan puolelta. Joku rakennusinssi tms. voisikin laatia eri puulaaduille ja tietylle puun kosteusprosentille, esim. vaikka metrin mittaiselle kakkosneloselle taulukon. Taulosta näkisi, minkä voiman kukin kakkosneloslaatu kestää ja minkä suuruisen voiman se vaatii. Oma taulukko kaksi päällekkäin, kolme päällekkäin, jne. Väliin ei laitettaisi mitään rimoja, isoilla ilmaväleillä, erottamaan kakkosnelosia toisistaan ja kulmista tuenta. Näistä saisi jo tieteellisesti hyväksytyn maailman ennätyksen. Kikkailu ja huijaaminen loppuisi siihen. Puun kosteusprosentti pitäisi tietenkin mitata. Puut pitäisi olla tietyn leveysasteen puita ja täysin oksattomia. ( Ei esim. Etelä-Suomen, lannotteilla nopeasti kasvatettuja puita)
hapraita harkkoja
Maailmanennätys on maailmanennätys, vaikka se olisi tehty haprailla harkoilla.Voithan toki itsekin kokeilla vapaasti 13 harkkoa, jos ne menee, niin onneksi olkoon, olet uusi maailmanennätys miäs.
Harkot löytyvät rautakaupan varastosta ja ovat 75 mm. paksuja.
Tsemppiä!
takaisin?
Milloinka ne harkot lyö takas?takaisin?
Ei ne lyö takaisin milloinkaan, koska ovat elottomia. Tyhmä kysymys...lyö ne..
Kun lyöt niitä ja ne eivät menekkään rikki niin voima tulee täsmälleen yhtä kovana takaisin käteesi..Noin se on.
Peruskoulun fysiikkaahan tämä on. Se kappale tosiaan taitaa vastustaa juuri päinvastaisen suuntaisella voimalla. Noita voimavektoreitahan sitä joskus ihmeteltiin.ei lyö
Jos kyseinen lause olisi totta, olisi ikiliikkujakin mahdollinen...Kyllähän se sattuu jos ei mene rikki, mutta ei se voima sieltä takaisin pomppaa.
Elastisuus... Kimmokerroin...
Kyllä se pomppaa
Jos ei mene rikki, niin jotain tähän suuntaan: Lyöntienergiasta osa menee lyötävän kappaleen muodon muutokseen, osa muuttuu lämmöksi, jne. Loput lyöntienergiasta "kimpoaa" ikävä kyllä takaisin käteen ja sitten sattuu. Nämä on mielenkiintoisia asioita.Aloita vaikka:
Mekaniikan peruslait, Newtonin 1...3. lait.
Liikemääränsäilymislaki, voimanimpulssi, impulssinvaikutusaika, jne.
Kimmoisa ja ja kimmoton törmäys, jne.
En ole varma oliko näitä jo peruskoulussa, mutta lukiossa ainakin jo. Aivan perusasiaa mekaniikasta.
En ole fyysikko, mutta luulen, että saattaisit kumota mister Newtonin lait pahanpäiväisesti, jos sattuisit olemaan oikeassa.
Homman paha puoli
on juuri tuo, kun joka rautakaupoissa on myynnissä erillaisia harkkoja ja merkkejä ja pelkästään Suomessa useita. Puhumattakaan mikä määrä erilaisia ja paksuisia niitä on ulkomailla. Mänty ja kuusi on kuitenkin suhteellisen samanlaista tavaraa ainakin Pohjoismaissa ja Amerikassa.Missä tuo vaadittu harkkopaksuus, kovuus, laatu, hiekan ja sementin suhteet, raaka-aine, tämän tapaiset ominaisuudet on määritelty, tähän "maailmanennätykseen", mistä puhut? Missä se on hyväksytty maailmanennätykseksi? Ei sen puoleen saa niitä maailmanennätyksiä tehdä se on ihan hyvä homma ja ihan kivaa seurattavaa. Mutta alaa seuranneena en ole missään nähnyt yhtenäisiä ohjeita, joilla tuo maailman ennätys määritellään. Omia kokemuksia on paljonkin ja mielellään jos on mahdollisuus tempaisen kokeeksi mitä sattuu eteen tulemaan. Juuri sen takia puolustan tätä kakkosnelosta, kun tiedän miten paljon erillaisia, ennen käytetyt harkot ja kattotiilet on ja vastaavasti nykyiset. Eroja on todella paljon. Jotku ei kestä mitään ja toisia ei saa rikki millään. Oletko kokeillut tavallista punatiiltä ja kahitiiltä murskata. Saman kokoisia, mutta kahitiili vaatii todella paljon enemmän voimaa murskautuakseen. Kannattaa kokeilla. Onko vuolukiviuuniin käytettävä harkko ja vastaavan kokoinen leca-harkko sama asia? Tai miten esim. jonkun Intialaisen, vaikka hänen harkko olisikin sitten 100mm paksua ja niitäkin olisi 13 päällekkäin on verrattavissa tähän sinun esittämään "maailmanennätykseen"? Olisiko hän nyt sitten maailmanennätysmies? Omasta mielestään hän olisi, kuten kaikki nämä "maailmanennätysmiehet", mutta minun mielestä ei ole, ennen kuin esim. EU laatii standardin, koskien nimenomaan murskauksissa käytettäviä harkkoja ja materiaaleja. Eihän noissa "maailmanennätyksissä" ole mitään järkeä muuten ja ei niitä voi verrata keskenään, kun ei ole tiedossa aineiden murtolujuuksia, jne. Nämä on niitä asioita, jotka tekee hieman pelleksi näitä murskauslajeja. Sekin pitäisi määritellä tarkkaan, miten nämä harkot pinotaan ja minkälaisilla ilmaväleillä. Suomessakin näitä "maailmanennätyksiä" on nähty vuosien varrella. Kaikki tehdään erilaisilla harhkoilla, tiilillä jne. Mihin ne tilastoidaan ja miten ja mihin verrataan?
Maailmanennätys
Juurihan nuo han moo do-ukot löivät 14 lekaharkkoa. Kaksi sai sen määrän rikki. Nimiä en jaksa mennä tarkistamaan, mutta hesarissa tästä kerrottiin.Juuri tuohon vähän
ehkä viittasin. Onko se maailmanennätys vain han moo do miesten maailmanennätys vai mikä? Eli ennätys minkä han moo do mies on saanut maksimissaan. Mikä oli edellinen maailmanennätys ja mihin se on kirjattu virallisesti ja kuka virallistaa ja hyväksyy ko. maailmanennätykset? Vai kumottiinko tuolla ennätyksellä esim. jonkun taekwondokan tai karatekan vanha ennätys, nimenomaisesti, samoja K-raudan Leca-harkkoja käytettynä? En kyseenalaista mitään maailmanennätyksiä sinällään, mutta olisi tosiaan hauska tietää enemmän näitä kriteereistä ja virallisesta puolesta, koska kaikessa muussa urheilussa on totuttu jonkin näköisiin sääntöihin, jne. jotta ennätys olisi yleisesti hyväksytty. Amerikkalaiset ja Kiinalaiset esim. varmaan toki käyttää omissa ennätyksissään juuri K-Raudan kauppaamia Leca-harkkoja, näitä malleja, joita vain Suomessa käytetään talon rakennuksessa. Onko tosiaan näin?ennätyksestä
Jos en nyt ihan väärin muista, niin se maailmanennätys on juuri guinnesin- kirjaan kirjattu, sitä kautta maailmanennätys. Uskoakseni muuten virallista ennätystä on vaikea virallisesti saada, sillä monissa maissa ei noita leca-harkkoja murskailla ja suomessa voi olla hankala saada harkkoja, joita Kiinassa ja Japanissa käytetään.... Tietääkseni ei ole kansainvälisesti mitään standardia murskauksessa käytettävälle materiaalille, millä voi jotain ennätyksiä tehdä...*naureskelee*
Ei pidä käyttää murskaustekniikkaa jos aikoo kätensä siinä murtaa ;DEi, oikeesti, hienoa että joku edes yrittää. itselläni on sääret niin mustelmilla ja potkittuna ettei kävelemään melkein pääse. Ja seuraavia harkkoja odotetaan jo innolla :D
Jotain hullua meissä karatekoissa täytyy olla :D
Hölmö...
Kämmensyrjä lyontiä ei ole tarkoitettu lyötäväksi minnekkään kovaan tai koviin paikkoihin... Kannattais valita vähän kestävempi paikka semmoiseen....ihmetys
Minä olen aina ihmetellyt, mitä pahaa ne harkot ja tiilet on tehneet, kun niitä pitää hakata