AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  / Montako pönttöä?

Montako pönttöä?

17 Vastausta 1 504 Lukukertaa
Kertokaas asiasta jotain tietävät, että onko linnunpönttöjen lukumäärällä vaikutusta lajirunsauteen?
Tonttini on reilu 4000 neliöö metsikköä, jossa on mäntyjä, kuusia , katajia, koivuja, pihlajia ja haapoja. Nyt tontilla on 15 linnunpönttöä joissa suurimmassa osassa on 32 mm:n reikä ja muutamassa 28mm. Lyhin etäisyys kahden pöntön välillä on n. 5m. Pesimäpuuhissa on ollut tinttejä ja kirjosieppoja.
Siepothan ajavat tintit helposti pois, joten olen ajatellut, että sieppo ei menisi toisen siepon lähinaapuriksi ja lähipönttö saattaisi jäädä tinttien käyttöön.
En oikein itsekään ymmärrä kirjoitustani, mutta lyhykäisyydessään kysyisin, että onko vaaraa, että pönttöjä ripustaa liian lähekkäin?

ihan ok

Olet oikeilla jäljillä. Kuten sanoit, runsassta pöntötyksestä on se hyöty, että kirjosieppojen ei tarvitse vallata ja tuhota tiaisen pesintää, jos tiaisilta on jäänyt monta pönttöä tyhjäksi.

Lintuja ei loputtomiin pysty houkuttelemaan pihaansa, vaan ne minusta kyllä itse huolehtivat riittävästä pesien etäisyydestä. Onko siis noissa molemmissa pöntöissä, jotka ovat 5m päässä toisistaan, ollut SAMANAIKAISESTI asukkaat? Eihän se mahdotonta ole, mutta minusta etäisyyttä voisi olla hiukan enemmän, ettei tulisi turhia reviirikiistoja.
Tärkeintä on kuitenkin että kaikille linnuille riittää tarpeeksi ruokaa. Metsäsi vaikuttaa oikein hyvältä, sillä lehtipuuthan ylläpitävät runsaan hyönteiskannan. Niinpä lehti/sekametsissä pönttöjä voi olla tiheässä verrattuna kuusimetsään. Ja vielä metsäsaarekeessa pönttöjä voi olla tiheämmässä kuin laajassa metsässä, etenkin jos pöntöt laittaa metsän reunapuihin.

Olisikohan ehkä sellainen 20-30m sopiva etäisyys metsässäsi?

Onko metsässäsi näkynyt kuusitiaisia? Sille voisi laittaa erikoispienellä reiällä varustetun pöntön (26mm). Sinne ei sitten kirjosieppojenkaan pitäisi mahtua häiritsemään. (oman kokemukseni mukaan menevät kyllä 28 milliseen).
Sitten tietysti voit puukiipijällekin tehdä pöntön (tosin en tiedä onko metsäsi vähän liian pieni sille..). Sitten myös kottarainen on mahdollinen jos lähistöllä on laajahkoja nurmialueita.

Eli siis lyhykäisyydessään myös, pönttöjen ripustaminen liian lähekkäin on ainakin turhaa vaivaa, ja on mahdollista että reviirikiistat häiritsevät pesintää. Mutta kuten sanoin, linnut jättävät ylimääräiset pöntöt luultavasti ihan itse tyhjiksi.

Olipas sekainen ja ristiriitainen vastaus :)

Vielä pöntöistä

Pönttöjen paikkoja olen pyrkinyt vaihtamaan keväisin niin, että kesän tyhjillään olleita pönttöjä olen vaihtanut toisiin puihin. 5 metrin etäisyydellä olleissa pöntöissä ei tosiaankaan ole tainnut molemmissa olla ollut asukkeja!

Tiaisia löytyy tali-, kuusi-, hömö- ja töyhtötiaisina. Voisikohan nuo kolme viimeistä mennä siihen 26 milliseen?

Puukiipijäkin on esiintynyt ja sille asunnon tein, mutta pesintää ei ole tapahtunut. Onko puukiipijä tarkka siitä missä puussa sen pönttö on? Nyt se on ollut kuusen rungossa kiinni, huonoin tuloksin siis.

Kottaraispöntönkin olen ajatellut ripustaa, mutta tonttini rajoittuu peltoon, jossa on ollut viljaa pääsääntöisesti kasvamassa. Mahtaako kottarainen tulla sellaisen metsän reunaan asustamaan?

Mitenkähän muuten on, joko on liian myöhäistä rakentaa muutama 26 mm:n pönttö tältä keväältä? Asustelen täällä lounais-Suomessa jossa pesänrakentelut ovat olleet linnuilta käynnissä jo toista viikkoa.

pömpeleistä

Vielä ei ole myöhäistä laittaa pönttöjä! Kuusitiainen tekee yleisesti kaksi poikuetta kesässä, nyt on vasta ekassa haudonta päällä.

Hömö- ja töyhtötiaista on vaikea saada pönttöön. Itselläni on n. 100 pönttöä ja vain kerran on tärpännyt, mutta silloinkin vähän hämäsin lintuja :) Täytin 32mm pöntön nimittäin sahanpuruilla, ja näin hömötiainen "luuli" pönttöä lahoksi puuksi (johon se normaalista kaivertaa itse kolonsa). Lintu tyhjensi pöntön puruista ja teki pesän.

Mitat menevät pääsääntöisesti näin:
26mm lentoaukko: kuusitiainen
28mm: sinitiainen, kuusitiainen, kirjosieppo
32mm: talitiainen, kirjosieppo

Jos täyttää pöntön puruilla hömö- ja töyhtötiaista toivoen, 32mm lienee hyvä vaikka mahtuvat ne pienemmästäkin. Kannattaa muistaa myös, että nämä kaksi lajia hylkäävät pesänsä ERITTÄIN helposti etenkin haudontavaiheessa, joten pöntön lähellä ei pidä liikkua jos epäilee pesintää.

Puukiipijälle mieluilen puu on juuri kuusi tai mänty. Tärkeintä on että pönttö on tiiviisti puun rungossa kiinni, ettei rakosista pääse valoa sisälle. Tietysti kahdesta lentoaukosta valoa tulee sisään, mutta ei sitten oikein muualta saisi. Tällä tavalla pönttö on ehkä helpoin asentaa paksuun puuhun. Myös olisi hyvä jos pönttö jotenkin maastoutuisi ympäristöönsä, upein pönttö tulee esim. pintalaudasta, jossa on kaarna jäljellä. Tosin kyllä ne lautapöntönkin yhtä hyvin kelpuuttavat.
Puukiipijä on aina hiukan vähälukuinen laji, joten ei kannata pettyä vaikka asukkaita ei tulisikaan.

Kottarainen on viime vuosian runsastunut, joten saattaisi niitä teillekin riittää. Tosin tietenkään luvata en voi, mutta voihan sinne tulla sitten hyvällä tuurilla vaikka käenpiika.. Tai varpunen.

Kiva yllätys!

Ajattelinpa tuossa siirtää tuon puukiipijän pöntön vähän syrjemmälle, niin kas kehveli! Siellähän asustikin kuusitiaispariskunta joita ei onneksi näyttänyt häiritsevän kun pöntön seinään kopsautin josko siellä joku asustelisi!
Jätin siis pöntön niille sijoilleen ja nyt on kiva seurata kun kuusitiaiset häärivät edestakaisin pöntön kahdesta kolosta!

:):)

Hauska homma! Mukavaa että ovat asettuneet taloksi! Teepäs niille sitten ihan omakin pönttö ettei niitten tarvitse tulevaisuudessa naapurin talossa asustella :)
Kuusitiainen ei onneksi hylkää pesäänsä, vaikka sitä noin vähän häiritsitkin :)

kirjosiepot edelle

Itselläni on 5 metrin välein kaksi pönttöä. Olen huomannut talitiaisten vierailleen kummassakin, mutta nyt näkyy kirjosieppopariskunta vallanneen toisen.
Talitiaisia on lennellyt ympärillä, mutta toinen, vapaa pönttö, niille ei ole kelvannut.
Hauskaa hommaa muuten on lintujen seuraaminen!

Kirjosiepot

Meidän pönttöihin, jotka olivat jonkin matkan päässä toisistaan asettui molempiin kirjosiepponaaras, joita syötti yksi uros. Muilla linnuilla ei ollut asiaa sinnepäinkään, koska kirjosieppo on aika ärhäkkä puolustamaan reviiriään :)

Telkälle

ei tunnu pönttöjen tiheydestä olevan juuri haittaa.1300 neliön mökkitontillamme on kolme telkkää pönttöilemässä samaan aikaan.Järvellekin on useita satoja metrejä.Naapuri joskus seurasi oman tonttinsa pesueen järvelle asti.Vähän huolestuttaa kun muutamia kissojakin on läheisyydessä.Joka vuosi kyllä tulevat"mökeilleen".

Yksi vuosi oli tervapääskylläkin pesä kottaraisen pöntössä.Siinä oli vähän ihmettelemistä.Eiköhän ne useimmiten pesi vähän matalapohjaisimmissa koloissa.Esimerkiksi kattotiilien alla.Meilläkin on tiilikatto mutta en ole niin seurannut.Paljon niitä kyllä lentelee.

Hyvä kun joku muistutti.Olen vähän laiminlyönyt pikkulinnun pöntöt.Täytyy ensivuodeksi ainakin laittaa useampikin ettei kirjosieppo ja leppälintu tarvitse yhtä verisiä taistoja käydä kuin joskus aikaisemmin.Nämä pukarit osaavat ottaa tosissaan mittaa toisistaan.

kelpaa kyllä

Kyllä kottaraispönttö on ihan normaali tervapääskyn pesäpaikka, kunhan on vaan riittävän korkealla.
Kävin tänään katkomassa oksia helmipöllön pöntön edestä, koska ne olivat lento esteenä. Katsoin pöntön sisälle ja huomasin siellä olevan sulkia ja 3 sinistä munaa. Osaisiko joku sanoa mikä lintu olisi kyseessä, Pönttö on noin 3,7 m korkeusessa seka metsässä ja se on myös haukkuualueen reunalla mäen päällä.
Kannattaa jättää eri kokoistenkin pikkulinnunpönttöjenkin välille 15-20m väliä, niin ei turhaan tule reviiririitoja.

Sellaista on joskus pohdittu, että muutenkin hyvälle lintupaikalle ei välttämättä kannata viedä pönttöjä ainakaan kovin tiheään, koska tiaiset ja kirjosiepot saattavat paikalle asetettuaan häätää pois aiempina vuosina paikalla pesineitä pikkulintulajeja (jotka eivät tarvitse koloja).

Eli jos muutenkin lintuja riittää, älkää pöntöttäkö liian tiheään. Talousmetsissämme riittää kyllä tilaa vaikka kuinka monelle kymmenelle miljoonalle pikkulinnunpöntölle, joten sijoituspaikoista ei silti tule pulaa.
Tehkää myös pönttöjä muille lajeille kuin vain tinteille ja siepoille.
Mm. kottaraiset, puukiipijät, lepakot ja liito-orava kaipaavat myös koloja.
Sivulta www.linnunpontto.com löytyy aika hyvä lista erilaisista mahdollisista pöntöistä. Samoin kirja "Linnunpöntöt ja niiden asukkaat" esittelee joukon pönttöjä ja muita tekopesämalleja.

Rakennusohjeita löytyy mm.
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/linnunponttojen_rakennusohjeet.shtml
http://www.saunalahti.fi/retki/linnut/opas.htm
Tuokin on vähän sellainen ja tälläinen asia. Itselläni on pönttöjen väli ainakin 15-20m, koska täällä nyt sattuu olemaan tuota tilaa. Pönttöjä lienee 60-80kpl.
En näkisi kuitenkaan kovin pahana jos pönttöjä on liian tiheässä, koska tintithän voivat pesiä useammankin kerran ja hyvähän se on jos puhdas pönttö löytyy kun kirjosiepot jo lähtevät muuttomatkalle. Toisaalta kyllä ne käyvät sitä "reviirisotaa" joka kevät vaikka pönttöjen väli olisi 50metriä. Tärkeämpi on tuo pönttöjen koko ja ennen kaikkea tuo reiän koko. 26-32mm ja asukkaita tuntuu löytyvän. Voi siellä joku 35millinenkin olla tai vaikka nelikymppinen. Esim. leppälintu tekee usein tuollaiseen aika väljäaukkoiseen....ja sitten riski pesärosvoille onkin jo suurempi.
On ihmettelimistä kun olin matkalla kalaan, niin näin 3 pönttöä samassa puussa. Ei siinä ole mitään järkeä. Aina näyttää olevan jotain pielessä kun näkee pönttöjä joittenkin pihassa. Monesti olen nähnyt pönttöjä 2m välein toisistaan.Tai pöntöissä ei ole ollenkaan kattoa. Itselläni on aika reilu väli pöntöillä. Kävin muuten katsomassa telkän pönttöä siellä oli 1 telkän muna. Olen kuullut että joskus telkkä munii munia pönttöön eikä haudio niitä ollenkaan, onko se totta?
Parempi on tosiaan laittaa pöntöt eri puihin ja muutama kymmenen metriä väliä, ellei ole täysin eri kokoisille linnuille tarkoitettuja.
Jotkut pöntöt saavat toki olla lähekkäinkin, vaikkapa tervapääskyn tai kottaraisen, mutta yhtä hyvin nekin voivat olla erillään. Niissähän voi pesiä muitakin lajeja, jotka vaativat hiukan väliä naapuriin.

Katot tulisi tehdä kestäviksi, yleensä vesivanerista, ja kiinnittää riittävän hyvin jottei tuuli kuljeta niitä pois. Samoin pohjan tulee olla tukeva, ja se tulee tarvittaessa uusia jos sen kiinnitys irtoaa vaikkapa lahoamisen vuoksi. Pesätarpeiden poisto voi pidentää pohjan ikää, kun kosteus pääsee haihtumaan. Kunnon reiät pohjassa auttavat myös kuivumisessa.

Telkillä esiintyy ns. loismunintaa, eli naaraat käyvät munimassa toisten naaraiden varaamiin koloihin. Tämä voi johtaa koko munasatsin hylkäämiseen, usein silloin kun munia on niin paljon ettei niitä pysty kukaan hautomaan. Toki emon kuolema tai jokin muukin asia voi johtaa munien hylkäämiseen. Tavatonta ei ole että pöntöstä löytyy hylättyjä munia. Siksi telkän pöntötkin kannattaa loppukesällä tarkistaa, ja poistaa hylätyt munat sillä ne haittaavat tulevien vuosien pesintää.
Olen aloittamassa tekemään puukiipijöille pönttöjä ja hain täältä netistä ohjeita. Löysin mielestäni hyviäkin ja sitten huonoja, kuten tässä ketjussa olevan linkin (linnunpönttö.com) esittämä malli, jossa on pyöreä lentoaukko edessä. Niinhän se ei saa olla. Vaan sivuilla molemmissa reunoissa. 8cm:n etäisyydellä katosta, aukon korkeus 6-7cm ja leveys 2-3cm. Näin olen käsittänyt monen ohjeen perusteella. Tosin täällä on monia esityksiä, joten olenko nyt oikeilla jäljillä? Että kun alan tekemään, niin teen sitten kunnollista.
Sitä myös hetimmiten kysyn, että mikä on paras aika laittaa puukiipijän pöntöt ja mikä on se takaraja laittoon tälle vuodelle?
Tämän linkin otin tähän siksikin, kun tuossa yhdessä puukiipijän pönttöä koskevassa kommentissa sanotaan; "Tärkeintä on että pönttö on tiiviisti puun rungossa kiinni, ettei rakosista pääse valoa sisälle."
Mutta muualla jossain ohjeessa sanottiin, että nimenomaan on hyvä jättää hieman rakoa sivuseinien ja puunrungon väliin, että puukiipijä saa kurkistella ympäristöön. Mitenhän tämäkin asia nyt on?
Puukiipijälle pönttöjä, hyvä juttu.
Mulla on kiipijä pesinyt useita kertoja noissa kolmio-mallisissa, 2-seinäisissä pöntöissä. Kyllä pönttö saa olla tiiviisti puuta vasten ilman rakosia, raot on riskitekijä esim. käpytikan suhteen, erityistä pimeyttä laji ei vaatine.
Jatkossa olen ajatellut tehdä pöntöt 3-seinäisinä, jolloin ne olisi sisältä hiemän tilavampia.
Ripustaa täksi vuodeksi voi ehkä vappuun asti, lintu kyllä pesii melko varhain mutta tekee yleensä perään toisen pesueen eri kolossa, niin mullakin tapahtunut.
Kuusen rungolle olen omat tekeleeni virittänyt.
Hyvä, laitan sitten kahdella langalla kuusenrunkoa vasten, tiiviisti. Nyt opin uuttaakin heti, että puukiipijä pesii kahteen kertaankin peräkkäin, kiitoksia :-)
 /   /  /  / Montako pönttöä?

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Viikon keskustelluimmat

Tietoa mainosten kohdentamisesta