AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  / Hakkapeliitat

Hakkapeliitat

19 Vastausta 3 766 Lukukertaa
Netissä eräs saksalainen väitti että 30-vuotisessa sodassa katolilaiset pelkäsivät Hakkapeliittoja sen takia koska he kohtelivat vankeja julmasti. Kuulemma myös siviili väestöä sortivat kovalla tavalla, väittipä että harvat muut ruotsalais joukot käyttäytyivät niin petomaisesti kuin Hakkapeliitat.

Haluaisin vain tietää että pitävätkö nämä tarinat paikkaansa?

Ei pidä

Hakkapeliitat eivät olleet ruotsalaisia, vaan
siirtomaa-armeijaan pakko-otettuja suomalaisia.

Tiesin

Tiesin sen, mutta oliko heidän julmuutensa "ansaittua" ?

Ei!

Laisinkaan.

Suomalaisia pelättiin, koska niitä pidettiin mielenvikaisina.

Älä puhu

paskaa. Suomi kuului Ruotsiin 600-vuotta.

ei nyt sentään

Ei nyt sentään 600 vuotta, Suomi liitettiin Ruotsiin Birger jaarlin toimesta 1248-49 ja se erosi siitä 1808-09.

Eli 560 vuotta aika tarkkaan.

Ei nyt ruveta liioitteleen tätä Ruotsinvallan pituutta.

Sodan kauhut tosia

Takuulla jossain määrin pitävät paikkansa. Ruotsin valtio pyrki pitämään joukkonsa ulkomailla sotimassa peläten aikaa jolloin ne pitäisi kotiuttaa ja minkälaisia kustannuksia kotiutuksesta tulisi.

Joukkoja ei aseistusta lukuun ottamatta juuri huollettu emämaasta käsin. Oletettiin, että esim. ruokansa armeija hankkii paikan päällä siviileiltä pakko-otoin. Tästä syystä sotivien osapuolten väliin joutuneiden saksalaissiviilien kuolonuhrien määrä 30-vuotisessa sodassa oli niin korkea.

Toisaalta on muistettava, että 30-vuotinen sota alkoi jo 1618 Ruotsin liittyessä siihen vasta 1631. Tätä ajankohtaa aiemmista raakuuksista ei Ruotsia eikä suomalaisia hakkapeliittoja voi syyttää.

Silti suomalaisten näkökulmasta: turha ja älytön sota.

Pahimpia päällikkönsä

Mitä Peter Englund kertoo "Suuren sodan vuosissa" ja "Voittamattomassa", niin ruotsalaiset 1600-luvun sotapäälliköt (Banér, Königsmarck, Kaarle X Kustaa) olivat jo valmiiksi sellaisia raakalaisia, että tuskin suomalaisten hakkapeliittojen teot niitä kauheuksissaan ylittävät.

???

Wikipedia ainakin väittää että katoliset sotilaat pelkäsivät Hakkapeliittoja koska vankien kohtelu oli julmaa heidän taholtansa? Tietääkö kukaan mitään kirjoja/nettisivua aihetta koskien?

Eräs perustavanlaatuinen ero

Eräs perustavanlaatuinen ero tuona ajan palkkasotureiden ja ensimmäisen kansallisarmeijan ( Ruotsi-Suomi ) välillä oli se, että palkkasoturit pyrkivät haavoittamaan, eivät tappamaan. Kansallisarmeija pyrki monestikin tuhoamaan vihollisensa. samoin kuin sotavankeja pidettiin kansallisarmeijan puolella lähinnä rasitteena.

Kuten ketjussa ylempänä mainittiin tuon ajan sotapäälliköt olivat aikalailla raaempia kuin myöhemmällä ajalla. Joidenkin taistelujen jälkeen annettiin voittaneiden sotilaiden mellastaa ( = ryöstää, tuhota, raiskata, kiduttaa, polttaa, silpoa ja murhata ) tietyn ajanjakson ajan valloitetussa kaupungissa. Myös ruumiden ryöstely oli arkipäiväista.

Edelleen ylempänä todettiin pakko-otot ja niiden raaistava vaikutus olivat myös yksi osa tuon ajan sodankäyntiä. Kulkutaudit ja jatkuva kuolema ympärillä mursivat myös moraalia.

30-vuotisen sodan käsite on laaja ja siihen liittyy paljon muitakin aspekteja. Pelkän sodankäynnin puolelta uutuuksia olivat mm. taktiikan yleisten perusteiden muuttuminen, kevyen ratsuväen käyttöönotto ( hakkapeliitat ), nykyaikaisen tykistötoiminnan sekä pioneeritaidon
kehitys . Ja paljon muuta.

Hyviä perusteoksia:

Peter Englund : " Suuren sodan vuodet ", " Voittamaton ", " Pultava "
Petri Karonen: " Pohjoinen suurvalta. Ruotsi ja Suomi 1521 - 1809 "

ja tietysti klassikko:

Carl Grimberg: " Kansojen Historia , osat 13-14, Uskonsotien aika "

F

Tähtäätkö

käteen taistelussa?

Taistelussa

tähtään torsoon.

Kirjallisuutta

Suosittelen luettavaksi Olavi Anttilan ja Juha Tetrin kirjaa "Hakkapeliittain jäljillä". Kirja ottaa kantaa kysymykseesi ja on muutenkin erittäin opettavainen historiantutkimus !

Julmuutta

Muistelisin, että Ruotsi-Suomen armeija oli tottunut hyvin liikkuvaan sotaan mm. itärintamilla. Siellä vankien ottaminen olisi johtanut armijan liikkuvuuden huonontumiseen. Taistellessaan sitten länsi-euroopassa toivat nämä mukanaan oman taiselutapansa. Hakkapeliitat hyökkäsivät ja tappoivat surutta antautuvia vihollisia.

Aivan, olin unohtaa tuon teoksen

" Suosittelen luettavaksi Olavi Anttilan ja Juha Tetrin kirjaa "Hakkapeliittain jäljillä". Kirja ottaa kantaa kysymykseesi ja on muutenkin erittäin opettavainen historiantutkimus ! "

Olen täysin samaa mieltä haupitsin kanssa. Miten nyt tuon unohdin ...?

maine

Hakkapeliittojen maine tulee valitusta taistelutaktíikasta.

Hakkepeliitat oli nimenomaan Suomalaisia, niiden varustus ja koulutus oli varsin kirjava.
Tästä johtui ettei kyseinen joukko-osasto soveltunut sen aikaiseen ratsuväkitoimintaan, koska ei ollut kyllin hyvin kouluettu ja varustettu karakuloimaan.

Karakulointi oli sellaista taistelua missä ratsuväkiosasto eteni täyttä laukkaa yhdessä rintamassa kohti vastapuolta, pysähtyi ennen kohtaamista ja ampui musketeilla yhteislaukauksen.
Se jälkeen nopeasti vetäydyttiin lataamaan aseita, vastapuoli iski sillä välin samalla lailla.

Hakkapeliitat rymisteli sekalaisen aseistuksensa kanssa taistelukentän yli, ampuivat yhteislaukasen ja etenivät suoraan käsikähmään
jossa sitten rakaisivat taistelun kertarytinällä.

Kun kuningas "kustaa" huomasi tämän nopeuttavan taistelua ja ratkaisevan yleensä taistelut kerralla, niin hakkapeliitat siirrettiin taistelukentän keskelle ja niitä käytettiin sitten siinä vaiheessa kun taistelu piti ratkaista.
Eli joukkoja säästettiin tähän ratkaisuiskuun, niistä tuli kuninkaan "rautanyrkki" joka ei pelännyt mitään ...

Tälläinen taistelumenetelmä toi erittäin suuret tappiot molemmille puolin, siksi yleensä ammatilaisjoukot joita ratsuväki yleensä oli ei tykänneet siitä.
Aateliset oli palkkasotilaita jotka sotivat rikastuakseen ja toimivat ratsuväessä, ei sen takia että olisivat kaatuneet kuninkaan puolesta ...
Hakkapeliitat olivat inhottu vastus euroopan aatelisten ja palkkasotilaiden riveissä, ksoka sotivat "epäreilusti".

Tästä muuten tulee sanontakin, "Ruotsin kuningas sotii viimeiseen Suomalaiseen".
Eli Ruotsin kuningas soti aina niin kauon kuin oli jäljellä hakkapeliittoja, jos hakkapeliitat loppuivat niin tehtiin aselepo siksi aikaa että saatiin Suomesta täydennyksiä tähän "rautanyrkkiin" ...

Hapeliitttojen

sijainti oli lähes aina oikealla sivustalla.

Huomatkaa,

että Ruotsi-Suomi on keksitty Helsingin Yliopistossa
1930-luvulla, ja Pultava-nimistä kaupunkia ei ole
tiettävästi ikinä ollut olemassa.
Poltava-niminen paikkakunta kyllä löytyy kartalta.

Hakkapeliittain maine

Olipa siitä sodasta meille hyötyäkin. Kirkkoihin saatiin kauniita esineitä ja suomalaisetkin saivat matkailla, mainekin lisääntyi. Hessenissä Mainzin lähellä näyttivät upeaa luostarin rakennusta, mikä on kukoistavan viinitilan osa ja hyvä ravintola. Kertoivat suomalaisten hävittäen vain rakennukset, viinin säästivät, mitä pitivät hyvin sivistyneenä tapana. Hakkapeliitat oppivat myös kysymään "gibt es?" siis onko sitä viinaa. Kippis voisi olla lainasana erona ruotsalaisiin jotka kalistelevat ihmiskalloa (skål. Suomalaisen ratsuväen marssi on myös Saksassa kuuluisa ja suosittu.

Hakkapeliittojen hurjapäisyys

Ruotsin vallan aikana jokaisella pitäjällä oli velvollisuutena varustaa sotilaita. Sotilaiksi laitettiin tietysti mieluiten sellaisia miehiä joista haluttiin päästä eroon, eli riehujia ja ryypiskelijöitä.

Esimerkiksi Prahassa Hakkapeliitat juhlivat oikein kunnolla; he ryyppäsivät ja riehuivat ja jättivät jälkeensä suuren määrän äpäriä. Tässä suhteessa voidaan havaita yhtäläisyys nykyisiin suomalaisiin turisteihin.
 /   /  / Hakkapeliitat

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta