Tuli tässä mieleen, kun olin naispuolisen sukupuolisen sukulaiseni kanssa baarissa lauantaina, että voimmeko me miehet olla todella näin pinnallisia?

Istuttiin iltaa, kun eräs "mies" tuli sukulaiseni selän takaa katsomaan tämän naamaa. Naaman nähtyä hän kääntyi pois ja alkoi "yökkäillä" ja kirota kovaan ääneen, kuinka ruma akka oli. Tämä meni sinänsä lapsellisuuden piikkiin, olihan kyseinen tyyppi vasta 18 ja muunkin käyttäytymisen perusteella pentu, mutta enemmänkin oma reakointini ihmetytti. Olen nimittäin sisälläni onnellinen, että tyttöystäni on se verran hyvännäköinen, ettei aiheuta vastaavaa reaktiota kenessäkään. Itse en ole pinnallinen ja voisin seurustella periaatteessa minkä näköisen naisen kanssa tahansa, mutta jos törmäisin tuollaiseen, niin harkistsisin jättämistä. Eli oikeastaan olen itse ihan yhtä pinnallinen.

Mikä meistä miehistä tekee näin pinnallisia ja mikä saa aikaan edellä kuvattua käyttäytymistä (nyt mietittynä tuo ei ollut eka kerta kun moista nään).