ympyrän pinta-alan laskeminen

pappa

perusasiat päässyt unohtumaan.. kertokaapa joku millä kaavalla lasketaan ympyrän pinta-ala?

55

28089

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • lasku

      pii*säde*säde

      • A= Pii x r* 2

        Ympyrän ala on

        A= pii r*2
        3.14 kertaa halkaisijan puolikas toiseen potenssiin.


      • Jassobase
        A= Pii x r* 2 kirjoitti:

        Ympyrän ala on

        A= pii r*2
        3.14 kertaa halkaisijan puolikas toiseen potenssiin.

        Ympyrän säteen neliö kerrottuna piillä.


      • minätaas
        A= Pii x r* 2 kirjoitti:

        Ympyrän ala on

        A= pii r*2
        3.14 kertaa halkaisijan puolikas toiseen potenssiin.

        palstoilla r*2 = 2r.
        Potenssi tavallisesti merkitään r^2.


    • Muistelisin

      2r•πk
      ------- = π6–
      cc

      Lue: par' erree piikoo perseesee' on yhtä kuin piikuus poes.

      • Pythongoras

        Tuohon laskuun pitää olla potenssiakin. Mihinkäs se jäi?


    • Mäkäräinen

      Pyöritä persettäsi perusteelliststi lakanalla (jos on). Pyydä kaveri (jos on) mittaamaan senttinauhalla (jos on) ruskean kuvion läpimitta. Pyydä toinen kaveri (jos on) kertomaan läpimitan puolikas itsellään. Pyydä kolmas kaveri (jos on) tuomaan hyvä nainen paikalle (jos on)). Sitten vaan mittaat kullisi koon, mikä on tosin saatavissa myös väestötietokannasta; 3,14.

      Sitten vaan kerrot taskulaskimella (jos o) persalan (jos on vielä) puolikkaan neliön kullikertoimllasi, ja appropoo, siinähän se ympyrän pinta-ala henkilökohtaisesti

      Yleispätevän ratkaisun saamiseksi niuhot matemaatikot kyllä käyttävät melkein päinvastaista tapaa (jos on), mutta tämä riittää käytännön tarpeisiin (jos on).

      • repolaine

        läääkkkkeeeet!


    • Kaava johtuu seuraavasta:

      A = [Integraali] 2pii -> 0 d (theta)
      = [integraali] r -> 0 dr
      = 2pii * (1/2 pii * r^2) = pii * r^2.

      Ja tässä tarvittiin napakoordinaattiesitystä eli:
      x = r cos theta ja y = r sin theta.

      • Bottoms up

        ... niin muka "johtuu"? Höh! Mistäs pii johtuu tuohon integraaliin? Kehäpäätelmät eivät ole kovin luovia.


    • Aleksis

      ... mieluisasti viisaan Downspringerin aatokset kuulla haluasin, jotta minua ei puusuutarin pojaksi luultaisi ja mainittaisi, kun muille ympyripyöreitä kertoilen.
      Heittääkö kaava ympyrjäistä häränpyllyä, ja ajaa itseään takaa, kuin vanha hullu Viertolan sonni? Vai löytyykö piin arvo kiveen koverrettuna Nurmijärven kartanon mailta, vaikka siitä isosta kivestä, jos sammalta rapsuttaa?

      • xyz

        En ole kysytty viisas Downspringer, mutta vastaanpa silti. Perustelisin ympyrän pinta-alan kaavan seuraavasti:
        1. Määritellään pii on ympyrän kehän pituuden suhde halkaisijan pituuteen.
        2. Osoitetaan piin olevan vakio riippumatta ympyrän säteestä.
        3. Suoritetaan Riemann-integroinnin määritelmässä tarvittava jako, jolla ympyrän pinta-alaa approksimoidaan suorakulmioilla. Kun jakoa tihennetään rajatta, huomataan ympyrän pinta-alan olevan \pi r^2, missä r on ympyrän säde.


      • Alexis Kivex
        xyz kirjoitti:

        En ole kysytty viisas Downspringer, mutta vastaanpa silti. Perustelisin ympyrän pinta-alan kaavan seuraavasti:
        1. Määritellään pii on ympyrän kehän pituuden suhde halkaisijan pituuteen.
        2. Osoitetaan piin olevan vakio riippumatta ympyrän säteestä.
        3. Suoritetaan Riemann-integroinnin määritelmässä tarvittava jako, jolla ympyrän pinta-alaa approksimoidaan suorakulmioilla. Kun jakoa tihennetään rajatta, huomataan ympyrän pinta-alan olevan \pi r^2, missä r on ympyrän säde.

        ... nytpä olen iloinen kuin itsepäinen sonnimulli kevätlaitumella, kun kohdat 1-2 ovat selviä kuin jeesus kaanaan häissä. Mutta kohdat 2-3 pyörivät somaa loogista ympyryrjäistä kehää kuin Viertolan entinen hieho, kun sonni oli karkumatkalla.

        Jukolan renkipoikakin uskoo, että vaikka Stieltjes-integraaleiila voi häränpyllyä keikkarehdella, kun sonni on karussa.

        Nurmijärvellä uskotaan, että pii on empiirinen tulos, vakio sinänsä, joten ympyrän pinta-alaa ei edes tarvitse varsinaisesti "johtaa", oikeastaan ei saisikaan, koska se johtaa aina kehäpäätelmiin piin kanssa.

        Tuusulan kerettiläisellä ja krekiläisellä puolella voi vallita toinen usko.


      • xyz
        Alexis Kivex kirjoitti:

        ... nytpä olen iloinen kuin itsepäinen sonnimulli kevätlaitumella, kun kohdat 1-2 ovat selviä kuin jeesus kaanaan häissä. Mutta kohdat 2-3 pyörivät somaa loogista ympyryrjäistä kehää kuin Viertolan entinen hieho, kun sonni oli karkumatkalla.

        Jukolan renkipoikakin uskoo, että vaikka Stieltjes-integraaleiila voi häränpyllyä keikkarehdella, kun sonni on karussa.

        Nurmijärvellä uskotaan, että pii on empiirinen tulos, vakio sinänsä, joten ympyrän pinta-alaa ei edes tarvitse varsinaisesti "johtaa", oikeastaan ei saisikaan, koska se johtaa aina kehäpäätelmiin piin kanssa.

        Tuusulan kerettiläisellä ja krekiläisellä puolella voi vallita toinen usko.

        Eipäs tulekaan kehäpäätelmää. Ympyrän kehän pituutta laskettaessä käytetään vaan moneen kertaan Pythagoraan lausetta ja otetaan lopulta raja-arvo. Toisaalta Pythagoraan lauseen todistuksessa ei tarvita piitä missään vaiheessa.

        Ympyrän pinta-ala taas palautuu suorakulmioiden pinta-alojen summan raja-arvoon. Tässäkään tapauksessa ei pii tule käyttöön missään vaiheessa.


      • Aexis Kivexis
        xyz kirjoitti:

        Eipäs tulekaan kehäpäätelmää. Ympyrän kehän pituutta laskettaessä käytetään vaan moneen kertaan Pythagoraan lausetta ja otetaan lopulta raja-arvo. Toisaalta Pythagoraan lauseen todistuksessa ei tarvita piitä missään vaiheessa.

        Ympyrän pinta-ala taas palautuu suorakulmioiden pinta-alojen summan raja-arvoon. Tässäkään tapauksessa ei pii tule käyttöön missään vaiheessa.

        ... sillä näinhän pystyisi takaperin neliöimään ympyrän! Pitäisi ensin todistaa, että tuo raja-arvo on oleassa ympyrälle. Mitenkähän se tehdään?
        Tuolla tavoin kai voisi, käyttämällä yhä pienepää kateetien jakoa todistaa, että suorakulmaisella kolmiolla a = b c, eli "sahalaidan" limes yhty hypotenuusaan. Ei yhdy, ja kai vielä vahemmän ympyrän kehään.
        Valaisetko, jos tiedät paremmin!
        Sitäpaitsi, mistä se pii ilmestyisi Pythagoraan kautta, jos noin olisikin?


      • xyz
        Aexis Kivexis kirjoitti:

        ... sillä näinhän pystyisi takaperin neliöimään ympyrän! Pitäisi ensin todistaa, että tuo raja-arvo on oleassa ympyrälle. Mitenkähän se tehdään?
        Tuolla tavoin kai voisi, käyttämällä yhä pienepää kateetien jakoa todistaa, että suorakulmaisella kolmiolla a = b c, eli "sahalaidan" limes yhty hypotenuusaan. Ei yhdy, ja kai vielä vahemmän ympyrän kehään.
        Valaisetko, jos tiedät paremmin!
        Sitäpaitsi, mistä se pii ilmestyisi Pythagoraan kautta, jos noin olisikin?

        > ... sillä näinhän pystyisi takaperin neliöimään >ympyrän!
        Ei pysty. Ympyrän neliöiminen johtaa ristiriitaan luvun pii transkendentiaalisuuden kanssa. Lindemann osoitti piin transkendenttiseksi.

        >Pitäisi ensin todistaa, että tuo raja-arvo on >oleassa ympyrälle. Mitenkähän se tehdään?

        Jaa ympyrä monikulmioihin joiden kärkipisteet ovat ympyrän kehällä. Laske syntyneen monikulmion piirin raja-arvo kun monikulmion kulmien lukumäärä kasvaa rajatta ja monikulmion pisimmän sivun pituus on lähestyy nollaa.

        > Tuolla tavoin kai voisi, käyttämällä yhä
        > pienepää kateetien jakoa todistaa, että
        > suorakulmaisella kolmiolla a = b c

        Mitä ovat a, b ja c? Sivujen pituuksia?. Todistus ei onnistu. Pythagoraan lause on todistettu oikeaksi, joten sitä ei pysty tällä yrityksellä osoittamaan vääräksi. Lause on nimittäin todistettu vetoamatta ainoaankaan ympyrää koskevaan tulokseen. Kannattaa harjoituksen vuoksi todistaa Pythagoraan lause lähtien tasogeometrian aksioomista. Ongelma johtuu siitä, että päättelyssä a=b c kuljetaan koko ajan joko vaaka- tai pystysuoraan, viistosuuntaista liikkumista ei tapahdu.

        > Sitäpaitsi, mistä se pii ilmestyisi Pythagoraan > kautta, jos noin olisikin?

        Sarjakehitelmän raja-arvosta. Ympyrää siis approksimoidaan monikulmioilla ja lasketaan piirin pituuden raja-arvo, kuten yllä selitin.

        Kehottaisin tutustumaan euklidisen tasogeometrian aksiomeihin ja johtaa tulokset sieltä mikäli epäilet jotain kohtaa. Sieltä lähtien voidaan tarvittavat tulokset johtaa, mutta se vaatii paljon työtä.


      • Niinpä alkoi ...
        xyz kirjoitti:

        > ... sillä näinhän pystyisi takaperin neliöimään >ympyrän!
        Ei pysty. Ympyrän neliöiminen johtaa ristiriitaan luvun pii transkendentiaalisuuden kanssa. Lindemann osoitti piin transkendenttiseksi.

        >Pitäisi ensin todistaa, että tuo raja-arvo on >oleassa ympyrälle. Mitenkähän se tehdään?

        Jaa ympyrä monikulmioihin joiden kärkipisteet ovat ympyrän kehällä. Laske syntyneen monikulmion piirin raja-arvo kun monikulmion kulmien lukumäärä kasvaa rajatta ja monikulmion pisimmän sivun pituus on lähestyy nollaa.

        > Tuolla tavoin kai voisi, käyttämällä yhä
        > pienepää kateetien jakoa todistaa, että
        > suorakulmaisella kolmiolla a = b c

        Mitä ovat a, b ja c? Sivujen pituuksia?. Todistus ei onnistu. Pythagoraan lause on todistettu oikeaksi, joten sitä ei pysty tällä yrityksellä osoittamaan vääräksi. Lause on nimittäin todistettu vetoamatta ainoaankaan ympyrää koskevaan tulokseen. Kannattaa harjoituksen vuoksi todistaa Pythagoraan lause lähtien tasogeometrian aksioomista. Ongelma johtuu siitä, että päättelyssä a=b c kuljetaan koko ajan joko vaaka- tai pystysuoraan, viistosuuntaista liikkumista ei tapahdu.

        > Sitäpaitsi, mistä se pii ilmestyisi Pythagoraan > kautta, jos noin olisikin?

        Sarjakehitelmän raja-arvosta. Ympyrää siis approksimoidaan monikulmioilla ja lasketaan piirin pituuden raja-arvo, kuten yllä selitin.

        Kehottaisin tutustumaan euklidisen tasogeometrian aksiomeihin ja johtaa tulokset sieltä mikäli epäilet jotain kohtaa. Sieltä lähtien voidaan tarvittavat tulokset johtaa, mutta se vaatii paljon työtä.

        ...aamu sarastella ympyrjäisessä mielessäni synkkänä talvipäivänä.

        Kirjoittaisitko tuon sarjakehitelmän alkukaavan ja mainitset, mikä sarjakehitelmämetodi (Fourier?) on käypä? Eipähän tule aika pitkäksi :-). Tuntuu äkkipäätään kokeiltuna, että homma hajoaa käsiin, kun monikulmion sivujen lkm --> oo, en saa suppenemaan. Voi olla joku laskuvirhekin, tai tai möhläys jo kaavan muotoilussa.

        En epäile myöntää, jos (ja varmaan kun) olen väärässä, mutta kiva olisi oppia oikeaan ihan kantapään kautta, ja samalla palauttaa mieleen vähän lasku- ja johtamisrutiinia.

        Tasogeometrian perusaksioomat kyllä tunnen.


    • konttipe

      säteen neliö kertaa 3,1416

    • Eukkolides

      Lähdetään siitä, että ympyrän kehän pituus on Pi * 2 * r, missä r on ympyrän säde. Jaetaan ympyrä n kpl yhteneväiseen tasakylkiseen kolmioon, joiden yhteinen kärki on ympyrän keskipisteessä ja kantakulmat ovat ympyrän kehällä. Kun n on suuri, on kantasivujen pituus noin Pi * 2 * r / n ja kolmioiden korkeus on melkein sama kuin ympyrän säde.

      Siis yhden kolmion pinta-ala on kanta * korkeus / 2 , joka on likimäärin (Pi * 2 * r / n) * r / 2 = Pi * r * r / n.
      Koska kolmoita on n kpl, niin lopuksi saadaan kolmioista koostuvan n-kulmion alaksi Pi * r * r. Kun n kasvaa rajatta, niin n-kulmio lähenee ympyrää.

      • täsmällisempi

        Oletetaan että ympyrän säde on r ja lisäksi tarvitaan kaksi tunnettua tulosta. Trigonometrian kaava
        sin(2a) = 2sin(a)cos(a) [1] sekä raja-arvo sin(t)/t -> 1 kun t -> 0. [2] (Viisaammat voivat kertoa onko tulosten johtamisessa käytetty pinta-alan kaavaa.)

        Arvioidaan ympyrän alaa alhaalta säännöllisellä n-kulmiolla ja annetaan n kasvaa rajatta. Jaetaan ympyrä kolmioihin yllä esitetyllä tavalla. Merkitään kolmion -ympyrän keskipisteestä avautuvaa- kulmaa
        a = 2pi/n. Yhden kolmion alaksi saadaan helposti

        A_n = r²sin(a/2)cos(a/2) = r²/2*sin(a). [1]

        Koko n-kulmion ala

        A = nA_n = n*r²/2*sin(2pi/n) = pi*r²*sin(2pi/n)/(2pi/n).

        Tilanne hallitaan muunnoksella t = 2pi/n jolloin n kasvaessa rajatta saadaan

        A = pi*r². [2]


      • voih
        täsmällisempi kirjoitti:

        Oletetaan että ympyrän säde on r ja lisäksi tarvitaan kaksi tunnettua tulosta. Trigonometrian kaava
        sin(2a) = 2sin(a)cos(a) [1] sekä raja-arvo sin(t)/t -> 1 kun t -> 0. [2] (Viisaammat voivat kertoa onko tulosten johtamisessa käytetty pinta-alan kaavaa.)

        Arvioidaan ympyrän alaa alhaalta säännöllisellä n-kulmiolla ja annetaan n kasvaa rajatta. Jaetaan ympyrä kolmioihin yllä esitetyllä tavalla. Merkitään kolmion -ympyrän keskipisteestä avautuvaa- kulmaa
        a = 2pi/n. Yhden kolmion alaksi saadaan helposti

        A_n = r²sin(a/2)cos(a/2) = r²/2*sin(a). [1]

        Koko n-kulmion ala

        A = nA_n = n*r²/2*sin(2pi/n) = pi*r²*sin(2pi/n)/(2pi/n).

        Tilanne hallitaan muunnoksella t = 2pi/n jolloin n kasvaessa rajatta saadaan

        A = pi*r². [2]

        http://en.wikipedia.org/wiki/Proofs_of_trigonometric_identities#Sine

        http://people.hofstra.edu/Stefan_Waner/trig/triglim.html

        Vaikuttaisi siltä, että jälkimmäisen johdossa on tarvittu sektorin alan kaavaa joka on johdettu ympyrän alan kaavasta...


      • 2pi*r

      • Pipinä piistä
        täsmällisempi kirjoitti:

        Oletetaan että ympyrän säde on r ja lisäksi tarvitaan kaksi tunnettua tulosta. Trigonometrian kaava
        sin(2a) = 2sin(a)cos(a) [1] sekä raja-arvo sin(t)/t -> 1 kun t -> 0. [2] (Viisaammat voivat kertoa onko tulosten johtamisessa käytetty pinta-alan kaavaa.)

        Arvioidaan ympyrän alaa alhaalta säännöllisellä n-kulmiolla ja annetaan n kasvaa rajatta. Jaetaan ympyrä kolmioihin yllä esitetyllä tavalla. Merkitään kolmion -ympyrän keskipisteestä avautuvaa- kulmaa
        a = 2pi/n. Yhden kolmion alaksi saadaan helposti

        A_n = r²sin(a/2)cos(a/2) = r²/2*sin(a). [1]

        Koko n-kulmion ala

        A = nA_n = n*r²/2*sin(2pi/n) = pi*r²*sin(2pi/n)/(2pi/n).

        Tilanne hallitaan muunnoksella t = 2pi/n jolloin n kasvaessa rajatta saadaan

        A = pi*r². [2]

        Mistä se pii tempaistiin tähänkin "täsmällisempään"? Tämä kysymys ei ole palkkä vitsi. Pii:tähän on kyllä tutkittu maailmantappiin asti. Mutta löytyykö sen arvolle muu kuin "kokeelliseen mittaukseen" perustuva selitys? On tätä kysytty ennekin, ja vastauksina on ollut erilaisia kehäselityksiä.
        No, aloittaja kysyi yksinkertaista kaavaa ja saikin vastauksen, mutta kun keskustelu hajosi tasolle, jossa jokaisen on esitettävä tietämystään, niin heitän tämän kysymuksen mukaan.


      • hyvä kysymys
        Pipinä piistä kirjoitti:

        Mistä se pii tempaistiin tähänkin "täsmällisempään"? Tämä kysymys ei ole palkkä vitsi. Pii:tähän on kyllä tutkittu maailmantappiin asti. Mutta löytyykö sen arvolle muu kuin "kokeelliseen mittaukseen" perustuva selitys? On tätä kysytty ennekin, ja vastauksina on ollut erilaisia kehäselityksiä.
        No, aloittaja kysyi yksinkertaista kaavaa ja saikin vastauksen, mutta kun keskustelu hajosi tasolle, jossa jokaisen on esitettävä tietämystään, niin heitän tämän kysymuksen mukaan.

        Vastauksessa on käytössä radiaanit, jolloin on oletettu kaaren pituuden ja halkaisijan suhteen olevan vakio. Mitä tämän todistamiseen tulee, nimim. xyz antaa menetelmän, joka ei ole kokeellinen.


      • ympyrän
        Pipinä piistä kirjoitti:

        Mistä se pii tempaistiin tähänkin "täsmällisempään"? Tämä kysymys ei ole palkkä vitsi. Pii:tähän on kyllä tutkittu maailmantappiin asti. Mutta löytyykö sen arvolle muu kuin "kokeelliseen mittaukseen" perustuva selitys? On tätä kysytty ennekin, ja vastauksina on ollut erilaisia kehäselityksiä.
        No, aloittaja kysyi yksinkertaista kaavaa ja saikin vastauksen, mutta kun keskustelu hajosi tasolle, jossa jokaisen on esitettävä tietämystään, niin heitän tämän kysymuksen mukaan.

        pinta-alaa laskimella arvioida, vaikkei olisi piistä ikinä kuullutkaan, kunhan vain trigonometria on hallussa
        vaikka näin:
        Piirretään r-säteisen ympyrän sisään n kulmio. Sen keskuskulma on 360/n

        Piirretään ulkopuolelle 2*n kulmio. Sen keskuskulma on 180/n
        Ulkopuolelle piirretyn monikulmion ala=tan(90/n)*2n*r^2

        Sisäpuolelle piirretyn monikulmion ala=sin(180/n)*cos(180/n)*n*r^2


        jos noihin sijoittaa esim. n=1000, niin

        ulkoala on 3,141595*r^2
        sisäala on 3,14157*r^2 , ympyrän ala on siis noiden välissä

        Ympyrän alalle löytyy säteestä riippuva likiarvo löytyy, kunhan lisää monikulmioiden määrää


    • Päässälaskeskelija

      0,785 kertaa läpimitan (halkaisijan) neliö
      (0,785=pii/4)
      Metrin ympyrän ala on 0,785 m2

      • päässälaskeskelija

        Pallon tilavuus on 0,5236*läpimitan kuutio (m3)
        Pallon pinta-ala on 3,416*läpimitan neliö (m29


    • johndoe5

      Hitto miten vajakkia jengiä täällä on. Koko Sakki.

    • korjatkaajosväärässä

      Voi hemmetti näitä voorumia.
      Ala = Pii kerrottuna säteellä kerrottuna säteellä.
      Eli Pii kertaa säde-potenssiin2.

      R^2*3,14

      • Anonyymi

        Ei meirän opettajilla ollu potenssia !


    • Simo Paakari

      Kehä on geometriassa ympyrän reunaviiva eli piiri, joka sulkee ympyräkiekon sisäänsä. r-säteisen ympyrän kehän pituus p1 on ulkomuistista

      p1=2*pii*r.

      Kehän pituus voidaan ajatella 1-ulotteiseksi pinta-alaksi. 2-ulotteinen pinta-ala p2 saadaan summaamalla yhteen ääretön määrä äärettömän ohuita kehiä ympyrän pituuksia

      2*pi*d 2*pi*2*d 2*pi*3*d ... 2*pi*(r-d) 2*pi*r

      koska nämä pituudet kuvaavat kehiä, jotka täydellisesti peittävät ympyrän. Siis d on yleisesti käytetty äärettömän pientä lukua lähestyvä delta. Saadaan siis integraali lausekkeesta 2*pi*r, ja se on kaavan

      integraali(a*x*dx)=a/2*x^2

      mukaan

      integraali(2*pi*r*dr)=pi*r^2

    • Teukka

      Ette saa sitä koskaan laskettua, koska piin johtamisessa käytettävä sarja funktio käyttää jokaisessa sarjassa likiarvoa.

      • Piipittäjä

        Tämä oli oikea huomio. Pii on irrationaaliluku. Vaikka ympyrän säde olisi tarkka (esim. kokonaisluku), niin pinta-alan numeerinen arvo on aina likiarvo, koska Pii voidaan esittää käyttämässämme lukujärjestelmässä vain likiarvona.


      • koutalo

        Entä jos pinta-alan numaeerinen arvo on tasan 2,34?


      • koutalo

        Sitä paitsi miten lasketaan pinta-ala jos tiedetään vain halaisija?


    • Setä.neuvoo

      Ympyrän kehä on pinta-alan derivaatta.
      Pallon pinta-ala on tilavuuden derivaatta.

      Pythagoraan lause soveltuu neliölliseen keskiarvoon, hajontaan ja aritmeettiseen keskiarvoon.

      • setä.unohti

        Ympyrän kehän derivaatta on 2 pii eli täysi napakulma.


      • Setä.neuvoo
        setä.unohti kirjoitti:

        Ympyrän kehän derivaatta on 2 pii eli täysi napakulma.

        Unohtiko kommentoija jotain kaavoista? Kuten esim. säteen tai muuta sellaista?


      • Setä.ihmettelee
        setä.unohti kirjoitti:

        Ympyrän kehän derivaatta on 2 pii eli täysi napakulma.

        Eikö derivaatta tarkoita samaa kuin tangentti? Eli pisteessä (x,y) ympyrän kehällä olisi tangentti 90 asteen kulmassa poikittain - verrattuna siihen ympyrän säteeseen, joka päättyy samaan pisteeseen?


    • Äoti

      Persettä lakanaan

    • Tihihiii

      π×r². Säde tulee sulkuihin ennen potenssimerkin laittamista. Ei se nyt niin vaikeaa ole.

    • Piistätangenttiin

      Jo kansakoulussa opetettiin ympyrän pinta-alan laskenta mitä yksinkertaisimmalla kaavalla: säde x säde x 3,14. Siis rautalangasta vääntäen: Pyöreän teltan keskisalosta teltan reunaan on 6 m. Silloin pinta-ala on 6m x 6m x 3,14 =113 m2.

    • Anonyymi

      Ympyrän pinta-alan voi laskea suoristamalla kehä ja tekemällä kehästä neliö. Sitten sivun pituus toiseen.

      • Anonyymi

        Kehän pituus on 2 pii r. Jos tehdään neliö jonka sivun pituus on tästä neljäsosa eli pii*r/2 niin tuon neliön pinta-ala on pii^2*r^2/4.
        Onko tuo mielestäsi alkuperäisen ympyrän pinta-ala?


    • Anonyymi

      mittaat ympyrän kehän pituuden eli piirin p ja mittaat säteen r, jolloin pinta-ala on A = r*p/2

    • Anonyymi

      Olkoon ympyrän neljännes koordinaatiston oikeassa yläneljänneksessä
      y = sqrt(R^2 - x^2)
      dA = y dx = sqrt(R^2 - x^2) dx
      A(x) = Integraali (sqrt(R^2 - x^2) dx ), kun x käy nollasta x
      A(x) = (1/2) ( x sqrt(R^2 - x^2) + R^2 tan^-1 ( x/sqrt(R^2 - x^2) )
      A(x):n ensimmäinen termi menee nollaan, kun x --> R ja toinen termi lähenee erästä lukua pii/2, joten
      A(R) = R^2 pii/4
      Koko ympyrän ala on 4 * A(R) = pii R^2

      • Anonyymi

        Piitä ei tarvitse tuntea etukäteen. Sen arvo saadaan tuon laskelman tuloksena.


      • Anonyymi

        Piissä tai sen desimaaleissa ei ole mitään maagista.

        Ympyrälle
        pii = A/R^2 =3.14159....
        tai
        pii = S/(2R)

        Neliölle
        k = A/ (a/2)^2 = a^2/(a/2)^2 = 4.00
        tai
        k = S/a = 4a/a = 4.00


    • Anonyymi

      Ympyrän ala: säde toiseen kertaa pii, apuuuva...

    • Anonyymi

      Pii-kantaisessa lukujärjestelmässä sen arvo on tasan 1.

    • Anonyymi

      3,1415926535897932384626433832795028841971693993751058209749445923078164...

      tuon verran muistin vielä ulkoa piin desimaaleja :)

      muistaakseni seuraavat kolme ovat 062, en oo ihan varma

      • Anonyymi

        Opettele seuraavaksi piin heximaalit. Niistä voi olla enemmän iloa.
        Paljonko on cos(0x4000) jos 2*π = 0x10000 ?


    • Anonyymi

      Stokesin lauseella:
      Meillä on r-säteinen ympyrä A ja sen reuna, ympyräviiva, dA. Ympyrän ala on M(A).
      d(x dy - y dx) = dx dy - dy dx =2 dx dy (differentiaalimuotoja)
      M(A) = Int(A:n yli) dx dy = (dA:n yli) 1/2 (x dy - y dx).
      x = r cos(u) , y= r sin(u) , dx = - r sin(u) , dy = r cos(u).
      M(A) = Int(0, 2 pii) ( 1/2 *r^2 ( cos^(u) + sin^2(u))) du = pii r^2

      • Anonyymi

        Piti olla: ...(cos^2(u) + sin^2(u)=...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Piti olla: ...(cos^2(u) sin^2(u)=...

        Kun väärin alkaa mennä niin sitten menee...
        P.O.: ......(cos^2(u) + sin^2(u))...


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. KUPSinpelaaja vangittu törkeästä rikoksesta

      Tänään tuli uutinen että Kupsin sopimuspelaajs vangittu törkeästä rikoksesta epäiltynä. Kuka pelaaja kysressä ja mikä ri
      Kuopio
      17
      1465
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      28
      1305
    3. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      63
      1202
    4. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      11
      1092
    5. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      65
      1036
    6. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      27
      1025
    7. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      9
      1013
    8. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      30
      989
    9. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      6
      981
    10. Kaupungin valtuuston yleisötilaisuus

      YouTubessa katsojia 76 Buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha
      Varkaus
      1
      980
    Aihe