AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  / Sähköä puusta

Sähköä puusta

17 Vastausta 2 134 Lukukertaa
Bensan hinta senkun nousee ja nousee. Tuli mieleen että kuinkahan kannattavaa olisi hybridiauton (bensa/sähkö) pitäminen jossa itse tuotettaisiin mahdollisimman paljon siitä sähköstä? Sähkö on vielä melko edullista mutta se voi muuttua kalliimmaksi.

Onko olemassa laitteita joissa puuta polttamalla saadaan tuotettua sähköä?

Voi olla että olen ihan hakoteillä hyödyn suhteen ja sähkön ostaminen suoraan verkosta tai rypsiöljyn käyttäminen olisi paljon parempi vaihtoehto.

no voi hyvää päivää!

"Onko olemassa laitteita joissa puuta polttamalla saadaan tuotettua sähköä?"

Kysyitkö tosissasi? Otapa kuule yhteys lähimpään energiantuotantolaitokseen tai vaikapa Fortumiin, ja kysy, kuinka he siellä tai muualla haketta polttamalla tekevät sähköä.

jo joo

Joo joo tietysti on, taisin muotoilla asian vähän väärin. Tarkoitin laitteita joita voisit ostaa kotiin. Varmasti joku on viritellyt jotain pienempimuotoista kuin mitä näkee voimaloissa.

Höyrylaiva

Höyrylaivoissa ja -vetureissahan on vastaava systeemi, polttoaineena on varmaan käyetty hiilen lisäksi klapejakin..
Toivottavasti maalaisjärki kuitenkin sanoo ettei tuollanen henkilöautoissa toimi. Voimaloissa mm. turpeesta saadaan energiaa, ja sitäkin energiaa varmaan saa pistorasiasta. Eikun tökkäät akun verkkovirtaan kiinni ja lataat. Siinäpä sinulle.

Sähköä SAA vaikka puusta

Hybridiautoja on olemassa. Tunnetuin esimerkki:
http://www.iltasanomat.fi/autot/Toyota+Prius/670661

Periaatteessa energian muuntaminen muodosta toiseen on aina häviöllistä. Kun bensiinimoottorin kehittämä mekaaninen energia muunnetaan generaattorissa sähköenergiaksi, tallennetaan akkuun ja käytetään taas sähkömoottorissa, menetetään energiaa jokaisessa vaiheessa jonkin verran häviöihin. Hybridiauton bensiininkulutus on silti varsin vähäinen. Tämä johtuu siitä, että hybridiauton pienikokoista bensiinimoottoria käytetään sen hyötysuhteen kannalta edullisimmalla käyntinopeusalueella silloin kun sitä käytetään.

Hybridiauton haittoja ovat korkea hankintahinta ja suorituskykyä verottava suuri paino.

Suomessa ajettiin paljonkin puulla 1940-luvulla, sodanaikaisen ja -jälkeisen bensiinipulan vallitessa. Autoihin asennettiin kaasugeneraattorit eli ns. häkäpöntöt. Puuta poltettiin niissä osittain; syntyvä häkä- eli hiilimonoksidikaasu kerättiin talteen ja johdettiin poltettavaksi hieman peukaloidussa bensiinimoottorissa. Hankalakäyttöisiä ja tehottomanoloisia härveleitä!

Puuta voi polttaa myös höyrykattilassa ja käyttää höyryä hyväksi höyrykoneessa tai -turbiinissa. Höyrykoneella tai -turbiinilla voidaan haluttaessa pyörittää sähkögeneraattoriakin.

Höyrykoneen hyötysuhde on vaatimaton ja sitä voidaan pitää lähinnä 1800-luvun tekniikkana. Suomenkin rautateillä ajettiin vielä 1960-luvulla höyrykonekäyttöisillä höyryvetureilla, joiden käyttövoimana oli joko kivihiili tai puu (lähinnä koivuhalot). Käyttökunnossa on vielä muutama museoveturi, joilla ajetaan silloin tällöin. Sisävesillä on harrastajilla muutamia höyrykonekäyttöisiä pienaluksia.

Höyryturbiineita on voimalakäytössä hyvinkin paljon. Valtaosa Suomessakin tuotettavasta sähköenergiasta on kehitetty höyryturbiinien käyttämillä sähkögeneraattoreilla! Niissä käytettävä lämpöenergia saadaan ydinreaktorista tai polttamalla fossiilisia polttoaineita (kivihiiltä, öljyä) tai turvetta, puuta, mustalipeää tms. teollisuuden sivutuotteita, jätteitä tms.

Yleensä tuollaisen höyryturbiinin hyötysuhde ja käyttökelpoisuus kasvaa laitoskoon kasvaessa. Autokäyttöön soveltuvan höyryturbiinin kehittämisyritykset ovat päättyneet vähän niin ja näin.

Lienee aika turhaa haaveilla autosta, jonka polttoaineena käytettäisiin mukana kuljetettavaa puuta (klapisäkki peräkontissa tms.). On fiksumpi ajatus, että sähkö kehitetään muualla ja kuljetetaan mukana akuissa. Puusta on myös mahdollista valmistaa esim. dieselmoottoriin sopivaa polttoainetta. Valmistusmenetelmistä saadaan kenties joskus jopa taloudellisesti kannattavia.

kattava vastaus

Kiitos hyvinkin kattavasta vastauksesta. Jos ajatellaan että puuta olisi kotona ihan liiaksikin asti ja ei olisi illalla muutakaan tekemistä kuin sitä poltella niin ei se huono hyötysuhde niin suuri ongelma ole .. vai kävisiköhän siinä niin että sitä saisi alle euron tuntipalkan vaivalleen.
Lataisin siis kotona akkuja autoon.

Onkohan kukaan laskeskellut että kuinka paljon maksaa vaikka 1 KWt omalla höyrygeneraattorilla tuotettuna puuta polttamalla? Kuinkahan kauan siihen menee kun saisi auton akun täyteen?

Pikku laskelma lonkalta

Hommaa pieni höyrykone ja klapeilla lämpiävä höyrykattila. Saattaa olla, että joudut hommaamaan myös höyrykattilan hoitajan pätevyyden. Ilman sellaista olet heikoilla, jos jotain ikävää sattuu – ja saatat olla, vaikka sinulla tuo paperi olisikin...

Koivuhalkojen energiasisältö lienee siinä 1700 kWh/pino-m^3.

Mitä maksaa motti koivuhalkoja? Olisiko 50 €? Itse itselle omasta metsästä tehtyinä "ilmaisia", mutta myymällähän niistä aina jotain saisi!

Ollaan toiveikkaita ja kuvitellaan tuon höyrykoneen hyötysuhteeksi 10 %.

50 € / 1700 kWh tekee noin 30 senttiä / kWh.

Luulen maksavani sähköenergiastani nykyisellään noin 10 senttiä / kWh. Ostohalkoja höyrykoneella sähköksi polttamalla maksaisin itsetehdystä sähköstä em. oletuksilla vain kolminkertaista hintaa.

Kukapa kieltää käyttämästä eri oletuksia! Kehittyneemmillä höyrykoneilla tuo hyötysuhde voi hyvinkin olla enemmän kuin 10 %.

Korjaus

>50 € / 1700 kWh tekee noin 30 senttiä / kWh.

=> piti tietenkin olla 50 € / 170 kWh, koskapa hyötysuhde 10 % söi 1530 kWh harakoille.

Lopputulos kuitenkin oli "oikea" eli 50 € / 170 kWh tekee juuri tuon 30 senttiä / kWh.

Anoppi

Polttoaineiden suhteen ongelma on se, että hinnasta noin 80% on veroa. Ja koska valtiovallan suhtautuminen on se mikä se on, niin on aivan sama mistä polttoaine tehdään, koska siihen aivan varmasti mätkäistään sama vero, jos se on yleisesti käytössä.

Homman nimi onkin siis löytää sellainen menetelmä liikuttaa autoaan, jota ei vielä ole HUOMATTU ruveta verottamaan. Ja tämä onkin taas toinen vitsi.

Lämmitä puilla

Järkevintä tässä tilanteessa olisi lämmittää taloa polttamalla puita (hyötysuhde yli 0,8) tietenkin mahdollisuuksien mukaan. Tällöin suuremmissa voimaloissa paremmalla hyötysuhteella tuotettua sähköa voi käyttää autossa. Mielestäni autoja ei vielä kannata käyttää akkuihin varastoidulla sähköllä. Polttokennojen kehittyessä voidaan sähkö tuottaa autossa, vedystä. Tällöin säästytään akkujen lataamiseen kuluvalta ajalta, pystytään liikkumaan pidempiä matkoja yhdellä tankkauksella eikä painavia akkuja tarvitse kuljettaa mukana.

Tietääkö kukaan mikä on hydrolyysimenetelmällä toimivan vedyntuotannon hyötysuhde kun sähkön tuotossa syntyvää hukkaa ei huomioda? Eli pelkän hydrolyysin hyötysuhde? Eikös se ole aika hyvä?

hyötysuhde

Hyötysuhde (elektrolyysi) on noin 85-90%. Vesi ei johda täydellisesti sähköä, vaan osa sähkötehosta muuttuu lämmöksi vedessä. Polttokennon hyötysuhde on (vedyllä) noin 50-60% osateholla (teoreettinen maksimi 80%), mutta täysteholla se romahtaa 30%. Eli kaikki häviöt huomioiden hyötysuhde on noin 45-50% eli samaa luokkaa kuin parhaimpien dieseleiden.

Hyötysuhde

Muuten hyvä, mutta kyseinen hyötysuhteen laskeminen on hiukan harhaanjohtavaa. Jos halutaan saada selville systeemien hyötysuhde, niin pitää verrata kuinka paljon auringonvaloa tarvitaan kummassakin systeemissä, jotta saadaan tietty määrä tehoa ulos koneesta. Nyt olet olettanut, että energiaa ei huku yhtään siihen, että auringon valon energia on sitoutunut siihen öljyyn, tarvitaan energiaa sen pumppaamiseen, jalostamiseen ja kuskaamiseen.

Mikä on tyypillinen oletamus, koska öljy on "ilmaista" samalla tavalla kuin mitä pistorasiasta tuleva sähkö on saasteetonta ja siksi järkevämpää kuin ydinvoima; ainakin vitsin mukaan.

kiitos

En olekkaan tullut ajatellaaksi, että öljyn tuottamiseenkin kuluu energiaa. Kuitenkin, eiköhän ole selvää, että jos olisi olemessa toimiva systeemi, jolla saataisiin vetyautot koko kansan käyttöön, niin eihän kukaan hullu enää ajaisi "öljyllä". Öljyn tuhlaaminen polttoaineena on mielestäni järjetöntä, mutta minkäs teet jos halutaan säilyttää nykyinen elintaso.

Vetyautot

Oleellista vetyteknologian kannaltahan on, että saataisiin se alkujaan auringosta oleva energia mahdollisimman vähällä ylimääräisellä energialla sidottua siihen vetyyn. Tällä homma on vielä liian kallista verrattuna siihen, että käytetää valmiiksi varastoitua energiaa ja kuskataan se tänne.

Vetyteknologia on jossain mielessä myös poliittisesti arveluttavaa: Periaatteessa vetyä voidaan irrottaa vedestä joka paikassa, joka on iso muutos siihen, että nykyään öljyteollisuus on erittäin keskittynyttä ja tuottaa erittäin hyvin. Tilanne on vähän sama kuin jos sallittaisiin jokaisella maailman ihmisellä olevan oma kaivo, josta saa puhdasta juomavettä sen sijaan, että ihmiset ostaisivat veden Nestleltä.

Stirling moottori

Eli stirling moottori voisi olla juuri oikea ratkaisu tähän. Höyryturbiinia ei kannata rakentaa pienpolttoa varten sillä saatava höyry ei riittäisi turbiinin pyörittämiseen.
Tietty perinteinen höyrykone saattaisi toimia muttei sekään ole hyväratkaisu.
Stirling moottorilla pääsätään hyviin hyötysuhteisiin ja voidaan polttaa prosessin puolesta vaikka kumisaappaita jos ei muuta löydy. Moottori on verrattain pieni kokoinen, ja hukkalämpö saadana hyödynnettyä melko hyvin lämmitykseen.
Hyötysuhteen laskemiseen voidaan käyttöö carnothyötysuhdetta, vaikka todellinne prosessi ei sellaiseen pääsekkään. Eli ideaalisen prosessin käytännössä toimiva versio.

tässä sulle

http://www.stirling-engine.de/

Voihan ton muuttaa myös puuta polttavaksi.

Häkäpönttö

Kyllä puusta tehdään polttamalla sähköä tälläkin hetkellä. Lauhdevoimalassa voidaan kivihiilen tai turpeen sijaan polttaa aivan hyvin puuta.

Paras energiataluodellinen kokonashyötysuhde ymmärtääkseni saadaan kun puu ensin kaasutetaan, jonka jälkeen syntynyt kaasu poltetaan kaasuturbiinissa, ja kaasuturbiinin jäljiltä jäänyt lämpö käytetään höyryturbiinissa. Jos ja kun jäljelle jää vielä hieman lämpöä lauhdevesiin voidaan se käyttää vaikkapa katujen lämmitykseen, tms. tarkoituksiin, joissa ei tarvita enää kovin suurta lämpotilaa.

Haluttaessa puuta voidaan kyllä käyttää sellaisenaan autojen polttoaineena. Auto tarvitsee vain varustaa häkäpöntöllä, joka muuttaa kiinteän puun häkäkaasuksi joka puolestaan käy sellaisenaan auton moottoriin. Tarvittava tekniikka on ollut valmiina jo useita vuosikymmeniä, ja ainakin viime maailmansodan aikaan häkäpöntöllä kulkevat autot olivat käytössä Suomessa.

Puun käyttäminen moottoripolttoaineena ei kuitenkaan ole vielä taloudellisesti kannattavaa. Siinä vaiheessa kun se tulee kannattavaksi, niin uskon kehityksen alkavan suuremmista yksiköistä kuin auton moottoreista. Miltä kuulostaisi, jos esimerkiksi jos Finnjet kulkisikin öljyn sijaan kaasutetuilla puupelleteillä.

puukaasutus

"Haluttaessa puuta voidaan kyllä käyttää sellaisenaan autojen polttoaineena. Auto tarvitsee vain varustaa häkäpöntöllä, joka muuttaa kiinteän puun häkäkaasuksi joka puolestaan käy sellaisenaan auton moottoriin".

Onko sinulla kärsivällisyyttä odottaa joka kerta kaupassa käydessäsi, että häkäpönttö käynnistyy kaupan pihalla?. Sinulla taitaa olla enemmän kärsivällisyyttä kuin minulla:).

Kaasutustekniikkaa taidetaan käyttää vain siksi, että se ei päästä tuhkaa ilmaan. Hyötysuhteessa se on yhtä hyvä kuin puun polttaminen suoraan pesässä.

Siinä onkin häkäpöntön toinen ongelma eli tuhkahiukkaset. Millä ne saa pois? Myös moottoriöljyt likaantuvat hiukkasista nopeammin kuin autoissa yleensä.

"Miltä kuulostaisi, jos esimerkiksi jos Finnjet kulkisikin öljyn sijaan kaasutetuilla puupelleteillä".

Finnjetin kokoluokassa tuskin on järkevää käyttää pellettejä. Kone on niin suuri, että kannattaa käyttää paalattuja risutukkeja sellaisenaan, kuten saman kokoluokan voimalaitoksissa käytetään.
 /   /  /  / Sähköä puusta

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta