AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  / Käsiraha vai varausmaksu

Käsiraha vai varausmaksu

6 Vastausta 10 001 Lukukertaa
Moi viisaammat,

Olimme ostamassa vuoden päästä valmistuvasta uudisrakennuksesta asuntoa ja autopaikkaa, josta suoritimme varausmaksun, koska emme voineet tehdä heti kauppoja kiireiden takia. Nyt emme voikaan ostaa kyseistä asuntoa, koska joudumme muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Onko kyseessä siis varausmaksu, joka pitäisi palauttaa meille takaisin vai käsiraha, jonka rakennuttaja/myyjä saa pitää? Missään vaiheessa ei ollut puhetta käsirahasta vaan käytettiin ainoastaan termiä varausmaksu. Emme ole allekirjoittaneet mitään papereita, saimme vain maksulomakkeet. Luonnollisesti, jos olisi puhuttu käsirahasta, olisimme automaattisesti ymmärtäneet sen sitovuuden.

Eli myyjän mielestä he ovat saaneet käsirahan. Käsiraha maksetaan käsittääkseni ostotarjousta tehdessä, tehdäänkö käsirahan maksusta yleensä jokin kirjallinen sopimus? Entäs mikä on tämän käsirahan suuruus maksimissaan? Olen kuluttajaliiton sivulta lukenut, että maksimi käsiraha olisi 4% kauppahinnasta. Olemme kuitenkin maksaneet yli 10%. Olisikohan sekin osittain viite siihen, että maksamamme summa on varausmaksu, ei käsiraha?

terveisin,
haluaa rahat takaisin!

käsiraha vai varausmaksu

Ratkaisevaa on, onko suoritettu maksu käsiraha vai varausmaksu. Käsiraha on menetetty, mutta varausmaksu palautettava, jos kauppa peruuntuu ostajaehdokkaasta johtuvasta syystä.

Valitettavasti teidän kannaltanne nykyinen laki ei kuitenkaan tunne käsitettä "varausmaksu", vaan ainoastaan "käsirahan". Sen sijaan 1.1.2006 voimaan astuvat uudet säännökset tuntevat varausmaksun. Niitä ei kuitenkaan voida soveltaa taannehtivasti aikaisempiin sopimuksiin. Uuden lain mukaan siis varausmaksu tulee kokonaan palauttaa asunnon varanneelle, vaikka tämä omasta syystään vetäytyy kaupasta.

Näin asian ainakin tulkitsin pikaisen lakiin tutustumisen perusteella.

Käsirahan yläraja on neljä prosenttia kauppahinnasta, joten tämän yli menevän osan myyjä on velvollinen teille palauttamaan.

Tässä säännökset, joista voitte itse asian tarkistaa:

"Asuntokauppalaki 3 LUKU
Varausmaksu, käsiraha sekä vakiokorvaus (7.10.2005/795)

L:lla 795/2005 muutettu otsikko tulee voimaan 1.1.2006. Aiempi sanamuoto kuuluu: Käsiraha
1 § (7.10.2005/795)
Luvun soveltamisala

Tämän luvun säännöksiä sovelletaan, jos:

1) joku on asuntoja ennakkomarkkinoitaessa varannut asunnon ja maksanut varauksensa vakuudeksi myyjälle sovitun rahasumman (varausmaksu);

2) joku on tehnyt ostotarjouksen asunnosta ja ostotarjouksensa vakuudeksi maksanut myyjälle sovitun rahasumman (käsiraha);

3) joku on tehnyt ostotarjouksen asunnosta ja ostotarjouksensa vakuudeksi sitoutunut ennalta määrätyn korvauksen suorittamiseen sen varalta, että hän vetäytyy kaupasta (vakiokorvaus).

Varausmaksuun, käsirahaan ja vakiokorvaukseen liittyvistä välitysliikkeen oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä annetussa laissa (1074/2000).

L:lla 795/2005 muutettu 1 § tulee voimaan 1.1.2006. Aiempi sanamuoto kuuluu:
1 §
Luvun soveltamisala

Tämän luvun säännöksiä sovelletaan, jos tarjouksen tekijänä on kuluttaja, joka:

1) on tehnyt myytävänä olevasta asunnosta ostotarjouksen ja maksanut tarjouksensa vakuudeksi myyjälle sovitun rahasumman (käsiraha); tai

2) asunnon myyjän suostumuksella on varannut itselleen oikeuden ostaa asunnon ja maksanut tämän vakuudeksi myyjälle käsirahan.

Käsirahaan liittyvistä kiinteistönvälittäjän oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään [kuluttajansuojasta kiinteistönvälityksessä annetussa laissa (686/88)].
2 § (7.10.2005/795)
Pakottavuus

Tämän luvun säännöksistä ei voida sopimuksin poiketa tarjouksen tai varauksen tekijänä olevan kuluttajan vahingoksi, ellei jäljempänä toisin säädetä. Sama koskee myyjää, jos myytävä asunto ei kuulu hänen elinkeinotoimintaansa.

L:lla 795/2005 muutettu 2 § tulee voimaan 1.1.2006. Aiempi sanamuoto kuuluu:
2 §
Pakottavuus

Jos myyjänä on perustajaosakas tai elinkeinonharjoittaja, luvun säännöksistä ei voida sopimuksin poiketa tarjouksen tekijän vahingoksi.

Tämän luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta ylärajasta ei voida sopimuksin poiketa tarjouksen tekijän vahingoksi.
3 § (7.10.2005/795)
Käsirahan ja vakiokorvauksen merkitys

Jos kauppa tehdään, käsiraha on kokonaisuudessaan laskettava osaksi kauppahintaa.

Jos kauppa jää syntymättä tarjouksen tekijän puolella olevasta syystä, myyjällä on oikeus pitää käsiraha tai saada sovittu vakiokorvaus, jollei 6 §:stä muuta johdu.

Jos myyjä ei hyväksy ostotarjousta tai jos kauppa jää syntymättä muusta kuin tarjouksen tekijän puolella olevasta syystä, myyjän on viipymättä palautettava saamansa käsiraha. Jos myyjä tarjouksen tekijästä riippumattomasta syystä kieltäytyy tekemästä kauppaa niillä ehdoilla, joista on myyjän kanssa tai myyjän lukuun sovittu käsirahan vastaanottamisen yhteydessä, myyjän on käsirahan palauttamisen lisäksi suoritettava tarjouksen tekijälle hyvityksenä sovittua käsirahaa vastaava määrä, jollei 6 §:stä muuta johdu. Jos käsirahan sijasta on sovittu vakiokorvauksesta, myyjän on tässä momentissa säädetyin edellytyksin suoritettava tarjouksen tekijälle sovittua vakiokorvausta vastaava rahamäärä.

Kaupasta vetäytyvän vastapuolella ei ole oikeutta muuhun kuin 2 tai 3 momentissa tarkoitettuun seuraamukseen. Jos myyjä on yksityishenkilö ja tarjouksen tekijä on kuluttaja, he voivat kuitenkin erikseen sopia siitä, että kaupasta vetäytyvän on korvattava vastapuolelleen tälle aiheutunut todellinen vahinko.

L:lla 795/2005 muutettu 3 § tulee voimaan 1.1.2006. Aiempi sanamuoto kuuluu:
3 §
Käsirahan merkitys

Jos kauppa tehdään, käsiraha on kokonaisuudessaan laskettava osaksi kauppahintaa.

Jos kauppa jää syntymättä tarjouksen tekijän puolella olevasta syystä, myyjällä on oikeus pitää käsiraha, jollei 6 §:stä muuta johdu.

Jos myyjä ei hyväksy ostotarjousta tai jos kauppa jää syntymättä muusta kuin tarjouksen tekijän puolella olevasta syystä, myyjän on viipymättä palautettava saamansa käsiraha. Jos myyjä tarjouksen tekijästä riippumattomasta syystä kieltäytyy tekemästä kauppaa niillä ehdoilla, joista on myyjän kanssa tai myyjän lukuun sovittu käsirahan vastaanottamisen yhteydessä, myyjän on käsirahan palauttamisen lisäksi suoritettava tarjouksen tekijälle hyvityksenä sovittua käsirahaa vastaava määrä, jollei 6 §:stä muuta johdu.

Kaupasta vetäytyvän vastapuolella ei ole oikeutta muuhun kuin 2 tai 3 momentissa tarkoitettuun seuraamukseen.
3 a § (7.10.2005/795)
Varausmaksun merkitys

Jos kauppa tehdään, varausmaksu on kokonaisuudessaan laskettava osaksi kauppahintaa. Jos kauppa jää syntymättä, myyjän on viipymättä palautettava varausmaksu.

L:lla 795/2005 lisätty 3 a § tulee voimaan 1.1.2006.
4 §
Kielto vastaanottaa käsirahana tai varausmaksuna vekseliä tai muuta juoksevaa sitoumusta (7.10.2005/795)

L:lla 795/2005 muutettu otsikko tulee voimaan 1.1.2006. Aiempi sanamuoto kuuluu: Kielto vastaanottaa käsirahana vekseliä tai muuta juoksevaa sitoumusta

Käsirahana tai varausmaksuna ei saa ottaa vekselisitoumusta eikä muuta sitoumusta, jonka luovutus tai panttaus rajoittaa tarjouksen tai varauksen tekijän oikeutta tehdä 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun varauksen, ostotarjouksen tai sopimuksen perusteella väitteitä sitoumuksen vilpittömässä mielessä haltuunsa saanutta kohtaan. (7.10.2005/795)

L:lla 795/2005 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2006. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Käsirahana ei saa ottaa tarjouksen tekijän vekselisitoumusta eikä muuta sitoumusta, jonka luovutus tai panttaus rajoittaa tarjouksen tekijän oikeutta tehdä 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun ostotarjouksen tai sopimuksen perusteella väitteitä sitoumuksen vilpittömässä mielessä haltuunsa saanutta kohtaan.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske pankin asettamaa omaa vekseliä.

Joka 1 momentin säännöksen vastaisesti ottaa vekselin tai juoksevan sitoumuksen, ei saa vedota siihen. Velallisen oikeudesta esittää väitteitä siirronsaajaa kohtaan säädetään erikseen.
5 §
Kielto vastaanottaa päällekkäisiä käsirahoja

Kun myyjä on vastaanottanut käsirahan, hän ei saa samasta asunnosta ottaa toista käsirahaa tai tarjousta ennen kuin ensiksi mainittu käsiraha on palautettu tarjouksen tekijälle tai kun on käynyt selväksi, että käsiraha jää myyjän hyväksi. Jos myyjä on ottanut päällekkäisiä käsirahoja, tarjoukset, joiden johdosta käsirahat on annettu, eivät sido tarjousten tekijöitä.
6 §
Eräiden rahamäärien yläraja (7.10.2005/795)

L:lla 795/2005 muutettu otsikko tulee voimaan 1.1.2006. Aiempi sanamuoto kuuluu: Tarkemmat säännökset ja sovittelu

Tarjouksen tekijä voi 3 §:n 2 momentin nojalla menettää enintään neljä prosenttia tarjouksen mukaisesta kauppahinnasta. Sama yläraja koskee hyvitystä, jonka myyjä voi joutua suorittamaan tarjouksen tekijälle 3 §:n 3 momentin nojalla. (7.10.2005/795)

L:lla 795/2005 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2006. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Asetuksella voidaan säätää yläraja sille rahamäärälle, jonka tarjouksen tekijä 3 §:n 2 momentin nojalla voi menettää ja jonka myyjä 3 §:n 3 momentin mukaan voi joutua suorittamaan hyvityksenä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua rahamäärää voidaan yksittäistapauksessa sovitella, jos se muuten olisi kohtuuton ottaen huomioon kaupan syntymättä jäämisen syyt, vastapuolelle aiheutunut vahinko tai muut seikat"

varausmaksu

Kallistun samalle kannalle kuin kaksi muuta kommentoijaa.

Kun kerran käsirahasta ei ollut puhetta, ei maksua voi pitää käsirahana, joka olisi (osaksikaan) menetetty. Käsirahasopimuksen ei tarvitse olla kirjallinen, jos itse pääsopimus on mahdollinen vapaamuotoisena. Jos myyjä väittää sovitun käsirahasta, hänen on kuitenkin voitava näyttää väitteensä toteen. Sitä myyjä ilmeisesti ei voi nyt tehdä.

Asuntokauppalain 2 luvun 11 §:n mukaan kauppasopimuksen, ollakseen ostajaa sitova, milloin perustajaosakas myy asunto-osakkeen rakentamisvaiheen aikana, tulee olla kirjallinen. Siten käsirahaa koskevan liitännäissopimuksenkin tulisi olla, ollakseen sitova, kirjallinen.

1.1.2006 voimaan tulevissa säännöksissä on selvennetty varausmaksun ja käsirahan ero. Varausmaksu tulee, kuten jo aiemmin totesin, lain säännöksen nojalla palauttaa ostajalle, vaikka tämä omasta syystäänkin vetäytyy kaupasta.

varausmaksu

Kun raha vaihtaa omistajaa, on syytä aina sopia kirjallisesti mistä on kyse. Näin yleensä myöskin tehdään ja harvoin syntyy epäselvyyttä, kummasta on kyse varausmaksusta vai käsirahasta.

Varausmaksu maksetaan uudesta asunnosta silloin, kun kohde on ennakkomarkkinoinnissa. Tämä raha palautetaan, jos kauppoja ei synny.

Käsiraha maksetaan silloin, kun kaupat tehdään.

Tuntuu melko mahdottomaltta, että olisitte tehneet asuntokaupan, huomaamatta asian todellista laitaa.

Lukiko maksulomakkeessa "varausmaksu"?

Varausmaksu

Kun olette maksaneet varausmaksun, teillä on oikeus saada se takaisin. Se että laki ei ehkä tunne tällaista maksua, ei vaikuta asian.

Käsiraha on kyseessä silloin, kun on myös käsirahasopimus. Ostaja menettää käsirahan, jos se vetäytyy kaupasta ilman myyjästä johtuvaa syytä.

Jos asian sopimisesta on epäselvää, myyjän on näytettävä toteen käsirahasopimuksen olemassolo. Kun ette mitään kirjallista sopimusta ole tehnyt, lienee myyjän mahdoton näyttää tällaista tehdyn.

Vaatikaa rahanne takaisin.

alkuperäinen kyselijä

Isot kiitokset teille kaikille vastanneille. Tosiaankin maksulapuissa ei lue mitään käsirahasta niin kuin ei varausmaksustakaan. Kieltämättä vähän hölmöjä oltiin kun asiasta ei tehty mitään kirjallista sopimusta, tosin yhtälailla hölmö on myyjäosapuolikin, joka tässä tapauksessa on Skanska. Otan yhteyttä heihin ja vaadin kaikkia rahoja takaisin, antamienne kommenttien perusteella.

t. rahat takaisin!
tuliko rahat takaisin?
 /   /  /  / Käsiraha vai varausmaksu

Keskusteluhaku

Laaja haku



Facebookissa suositeltua

Tietoa mainosten kohdentamisesta