Onko LTO terveyshaitta?

Kerro onko IV-koneen sisälle asennettuja (tehtaan)äänieritysmattoja ?

Kerro myös kosteusmittarilla mitattu sisäilman kosteus.

ja kerro kirjoitti:

Kerro onko IV-koneen sisälle asennettuja (tehtaan)äänieritysmattoja ?

Kerro myös kosteusmittarilla mitattu sisäilman kosteus.

Kone on sisältä pelkkää maalattua peltiä. Kannen sisäpinnalla on vajaan sentin paksuinen sininen solumuovi, jonka tarkoitus lienee tiivistää eri osastojen reunat/kuution pääty koneen sisällä.

Kosteus on tällä hetkellä 35. Kesällä arvo pyörii 55 molemmin puolin keleistä riippuen. Mittari ei ole Vaisala-laatua, vaan "märän pyyhkeen" -menetelmällä kalibroitu rautakauppamittari.

En tietenkään olisi toivonut, että muilla on samanlaisia ongelmia, mutta mielenkiintoista tämä on... Olen itsekin vaihtanut suodattimia parin-kolmen kuukauden välein. Kerro täälläkin miten teippauskokeesi meni. Meillä se auttoi ainakin tässä vaiheessa. Selvittely jatkuu. Epäilykset edelleen iv:ssä, ei välttämättä liian kuivassa ilmassa, koska oireilu on kestänyt pari vuotta, kesät-talvet.

Tuo tupakansavutesti on juuri sitä mitä täältä haenkin. Kiitos vinkistä, kokeilen sitä heti kun olen jonkun aikaa jatkanut tätä "pelkkää poisto"-testiä ja puran tulopuolen teippaukset. Raportoin heti, kun on tietoa.

Kuiva ilmakin on varteenotettava epäily, mutta ongelma on kyllä ollut jo pari vuotta kesät-talvet, ei siis vain kylmänä - ja kuivana - vuodenaikana.

pelkkää asiaa!

Olen juttuni aiemminkin kertonut:

Uudehko kerrostalo, ilmanvaihto huippuimurilla.
Omakotitaloista tuli landepaukkuja, jotka eivät viitsineet tutustua annettuihin ohjeisiin.
Totesivat vain jotta täytyyhän tuulettaa saada ja avasivat yhden ikkunan ja pitivätten sitä auki seitsemän kuukautta yhteen menoon. Sulkivat vasta kehoitettuani isännöitsijää puuttumaan peliin.
Kostoksi sain kyllä kirjallisen keksityn huomautuksen ja suuren rähinän tossa pihassa!

Tuuletuksen syynä oli hajuja: kissan kusi ja vanha V kahdessa asunnossa!

Haista vit… tämä ongelma on ihan tosissaan yleinen!

tahvo kirjoitti:

pelkkää asiaa!

Olen juttuni aiemminkin kertonut:

Uudehko kerrostalo, ilmanvaihto huippuimurilla.
Omakotitaloista tuli landepaukkuja, jotka eivät viitsineet tutustua annettuihin ohjeisiin.
Totesivat vain jotta täytyyhän tuulettaa saada ja avasivat yhden ikkunan ja pitivätten sitä auki seitsemän kuukautta yhteen menoon. Sulkivat vasta kehoitettuani isännöitsijää puuttumaan peliin.
Kostoksi sain kyllä kirjallisen keksityn huomautuksen ja suuren rähinän tossa pihassa!

Tuuletuksen syynä oli hajuja: kissan kusi ja vanha V kahdessa asunnossa!

Lue lisää

Tuo vit….. haistatus on tuolle sperman kirjoittajalle!!
Heitti tuon kirjoitukseni pykälän verran liian eteen.

Korkeat bakteeripitoisuudet ilmassa johtuvat nimenomaan ilmanvaihdon heikosta toiminnasta. Peiliin katselu ei juuri auta! En tiedä kuinka intensiivisesti konetta pitäisi mielestäsi huoltaa, mutta eiköhän suodattimien puhdistus kerran kuussa ja vaihto kolmen kuukauden välein luulisi riittävän! Ainakin se on yli kolme kertaa useammin kuin valmistaja suosittelee.

Mitä tulee todellisten ammattilaisten käyttöön, sellaiset ovat tämän systeemin minulle rakentaneet! Lisäksi samanlaiset ammattimiehet ovat kahdesti ilmanvaihton tarkistaneet ja säätäneet ja kerran nuohonneet. Ja tämä kaikki kahden vuoden aikana. Että eiköhän ne ammatttilaiset voi tässä katsoa peiliin!

tiedoksi kirjoitti:

Korkeat bakteeripitoisuudet ilmassa johtuvat nimenomaan ilmanvaihdon heikosta toiminnasta. Peiliin katselu ei juuri auta! En tiedä kuinka intensiivisesti konetta pitäisi mielestäsi huoltaa, mutta eiköhän suodattimien puhdistus kerran kuussa ja vaihto kolmen kuukauden välein luulisi riittävän! Ainakin se on yli kolme kertaa useammin kuin valmistaja suosittelee.

Mitä tulee todellisten ammattilaisten käyttöön, sellaiset ovat tämän systeemin minulle rakentaneet! Lisäksi samanlaiset ammattimiehet ovat kahdesti ilmanvaihton tarkistaneet ja säätäneet ja kerran nuohonneet. Ja tämä kaikki kahden vuoden aikana. Että eiköhän ne ammatttilaiset voi tässä katsoa peiliin!

Lue lisää

Mainitsit että poistosuodattimessa oli hometta. Onko arvauksia mistä se sinne on mennyt? Onko hometta jossain tilassa? Miten kukkapurkit, ovatko homeessa? onko eläimiä? Tai jotain muuta erikoista?

jasaka kirjoitti:

Mainitsit että poistosuodattimessa oli hometta. Onko arvauksia mistä se sinne on mennyt? Onko hometta jossain tilassa? Miten kukkapurkit, ovatko homeessa? onko eläimiä? Tai jotain muuta erikoista?

Lue lisää

Arvoitus tässä onkin mistä ne homeet sinne poistosuodattimeen ovat menneet? Rakenteet on käyty niin hyvin läpi kuin mahdollista (homekoirakin on käynyt) eikä hometta tai mitään kosteusvaurioon viittaavaa ole löytynyt. Ei ole eläimiä eikä mitään erikoista.

Harva on varmaan otattanut näytteitä poistosuodattimesta, joten olisiko mahdollista että suodattimeen kasvaa aina jotain kun rakennuksen (siis myös kylppäreiden ja saunan) kosteaa ilmaa vedetään siitä läpi viikkoja tai jopa kuukausia. Kasvupaikkana iv-kone on melko otollinen, lämmin ja kostea.

... kirjoitti:

Arvoitus tässä onkin mistä ne homeet sinne poistosuodattimeen ovat menneet? Rakenteet on käyty niin hyvin läpi kuin mahdollista (homekoirakin on käynyt) eikä hometta tai mitään kosteusvaurioon viittaavaa ole löytynyt. Ei ole eläimiä eikä mitään erikoista.

Harva on varmaan otattanut näytteitä poistosuodattimesta, joten olisiko mahdollista että suodattimeen kasvaa aina jotain kun rakennuksen (siis myös kylppäreiden ja saunan) kosteaa ilmaa vedetään siitä läpi viikkoja tai jopa kuukausia. Kasvupaikkana iv-kone on melko otollinen, lämmin ja kostea.

Lue lisää

ehkä suunnitteluvirhekin - siis valmistajan puolelta? Olisi aika paha juttu..

Tähän hyttysverkkokommenttiin ei ole alkuperäinen kysyjä vielä ottanut nähdäkseni kantaa.

Itsellä on pari vuotta vanha talo. Olen vaihtanut IV-suodattimet ja pessyt sähkösuodattimet n. 4 kk välein mutta silti ilmanvaihto meni pahasti sekaisin ensimmäisen vuoden aikana kun tämä tuloilman hyttysverkko oli mennyt täysin tukkoon roskista.

Viime kesänäkin hyttysverkko tukkeutui mutta kokemuksesta viisaampana huomasin asian heti.

Tuloilman lämpötila on useimmiten 20 astetta, joten näin kylmänä aikana esilämmitysvastus menee aika usein päälle eli voi tosiaan olla liian lämmin. Ajatuksesi käy muutenkin järkeen ja ainakin osa ongelmaa voi olla tuossa. Pitää kokeilla heti kun olen jatkanut vielä jonkun aikaa tätä pelkän poiston koetta, joka on vieläkin pitänyt ilman huomattavasti parempana.

Pölyn määrää me ollaan ihmetelty koko ajan. Talomme on allergisille tyypilliseen tapaan melko askeettisesti sisustettu eikä edes mattoja ole parkettilattioilla. Keskuspölynimuri on ja siivotaankin suht aktiivisesti. Silti pölyä on pirusti, jota tehokas ilmanvaihto kierrättää ja väki köhii...

lämpötila kirjoitti:

Tuloilman lämpötila on useimmiten 20 astetta, joten näin kylmänä aikana esilämmitysvastus menee aika usein päälle eli voi tosiaan olla liian lämmin. Ajatuksesi käy muutenkin järkeen ja ainakin osa ongelmaa voi olla tuossa. Pitää kokeilla heti kun olen jatkanut vielä jonkun aikaa tätä pelkän poiston koetta, joka on vieläkin pitänyt ilman huomattavasti parempana.

Pölyn määrää me ollaan ihmetelty koko ajan. Talomme on allergisille tyypilliseen tapaan melko askeettisesti sisustettu eikä edes mattoja ole parkettilattioilla. Keskuspölynimuri on ja siivotaankin suht aktiivisesti. Silti pölyä on pirusti, jota tehokas ilmanvaihto kierrättää ja väki köhii...

Lue lisää

Tuo nyt on ainakin liian korkea tulolämpö. Aloita 10 asteesta ja katso mitä tapahtuu.

Toki on mahdollista, että rakennusaikana putkiin on päässyt pölyä. Ne olivat kyllä tulpattuna koko ajan ja asennuksen jälkeen venttiilitkin teipattiin ja aukaistiin vasta kun kone käynnistettiin. Sen jälkeen on varmuuden vuoksi kerran nuohottukin/säädetty vuosi sitten.

Kondenssivettä ei ole juurikaan poistunut koneesta. Otin putken pois lattiakaivosta jo syksyllä tsekatakseni asian, eikä ole kondenssivettä näkynyt. Mikä lienee syy?

Suodattimet ovat meillä samat EU5/EU7 kuin teilläkin. Ongelmien takia ollaan vaihdettu vielä useammin. Tuohon kosteusongelman olemassaoloon olen tässä vastaillut muillekin ja epäilen asiaa. Aluskatteen asennuksen tarkistin itsekin. Asiallisesti on tehty, aluskatteen päällä ruodelaudoitus ja konesaumakatto, aluskatteen alla rakennesuunnittelijan toivomuksesta 15 cm korkea tuuletustila. Sen alla tuulensuojalevy ja noin 350 mm selluvillaa. Sen alla höyrynsulkumuovi ja kipsilevytys.

kolmeen asiaan kirjoitti:

Toki on mahdollista, että rakennusaikana putkiin on päässyt pölyä. Ne olivat kyllä tulpattuna koko ajan ja asennuksen jälkeen venttiilitkin teipattiin ja aukaistiin vasta kun kone käynnistettiin. Sen jälkeen on varmuuden vuoksi kerran nuohottukin/säädetty vuosi sitten.

Kondenssivettä ei ole juurikaan poistunut koneesta. Otin putken pois lattiakaivosta jo syksyllä tsekatakseni asian, eikä ole kondenssivettä näkynyt. Mikä lienee syy?

Suodattimet ovat meillä samat EU5/EU7 kuin teilläkin. Ongelmien takia ollaan vaihdettu vielä useammin. Tuohon kosteusongelman olemassaoloon olen tässä vastaillut muillekin ja epäilen asiaa. Aluskatteen asennuksen tarkistin itsekin. Asiallisesti on tehty, aluskatteen päällä ruodelaudoitus ja konesaumakatto, aluskatteen alla rakennesuunnittelijan toivomuksesta 15 cm korkea tuuletustila. Sen alla tuulensuojalevy ja noin 350 mm selluvillaa. Sen alla höyrynsulkumuovi ja kipsilevytys.

Lue lisää

Aikas vaikealta alkaa ongelma tuntua.
Millainen oli ilmanvaihto kun sisäseinien tasoitteita kuivattiin?
Tuo on sisäseinien maalaamisen ohella vaihe milloin sisäilman kosteus nousee hurjaksi. On mahdollista, että home on iskenyt seiniin tai ilmanvaihtoputkistoon tuossa vaiheessa. Ongelmaa pahentaa jos maalit on täysin orgaanisia, jotain ekosemmoisia.

talon sisällä lämpimässä kipsilevykoteloissa. Niitä ei ole eristetty mitenkään. Kone on lämpimässä tilassa alakerrassa. Koneelle tuleva ulkoilmaputki on eristetty neopreenieristeellä, samoin ulos menevä poistoilmaputki. Muiden kanavien ei pitäisi kondensoida, lämmintä ilmaa lämpimissä tiloissa.

Katsoin koneen sisään. Vaikea sanoa tiivisteiden toimivuudesta, mutta kondenssivesi poistuu poistopuolella olevasta reiästä. Tähän vedenpoistoon on tehdastekoinen reikä myös tulopuolelta, jota kautta myös ilma ilmeisesti pääsee kiertämään? Tosin kondenssivettä ei ole tänäkään syksynä näkynyt. Haihtuneeko tuloilmaan? Täytyy varmaan pyytää joku Valloxilta katsomaan koneen/kuution tilanne.

Ilmanäytettä ei otettu tuloilmakanavasta vaan olohuoneesta johon on kaksi tuloa. Siinä olisi varmaankin pitänyt näkyä homeet, mutta ilmanäytteissä ei havaittu homeita, ainoastaan kohonnnut bakteeripitoisuus. Hometta löytyi ainoastaan poistosuodattimesta. Se, mistä se on sinne syntynyt, onkin aikamoinen arvoitus.

kulkevat kirjoitti:

talon sisällä lämpimässä kipsilevykoteloissa. Niitä ei ole eristetty mitenkään. Kone on lämpimässä tilassa alakerrassa. Koneelle tuleva ulkoilmaputki on eristetty neopreenieristeellä, samoin ulos menevä poistoilmaputki. Muiden kanavien ei pitäisi kondensoida, lämmintä ilmaa lämpimissä tiloissa.

Katsoin koneen sisään. Vaikea sanoa tiivisteiden toimivuudesta, mutta kondenssivesi poistuu poistopuolella olevasta reiästä. Tähän vedenpoistoon on tehdastekoinen reikä myös tulopuolelta, jota kautta myös ilma ilmeisesti pääsee kiertämään? Tosin kondenssivettä ei ole tänäkään syksynä näkynyt. Haihtuneeko tuloilmaan? Täytyy varmaan pyytää joku Valloxilta katsomaan koneen/kuution tilanne.

Ilmanäytettä ei otettu tuloilmakanavasta vaan olohuoneesta johon on kaksi tuloa. Siinä olisi varmaankin pitänyt näkyä homeet, mutta ilmanäytteissä ei havaittu homeita, ainoastaan kohonnnut bakteeripitoisuus. Hometta löytyi ainoastaan poistosuodattimesta. Se, mistä se on sinne syntynyt, onkin aikamoinen arvoitus.

Lue lisää

Kondenssivesiputkissa tulee olla vesilukko ilmojen kiertämisen varalta. Ei pienissä putkissa paljon tietenkään kierrä, mutta on sitäkin likaisempaa, koska putkien päät ovat lähellä viemäreitä.

Miten kondessiputki on liitetty viemärisysteemiin?

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Kondenssivesiputkissa tulee olla vesilukko ilmojen kiertämisen varalta. Ei pienissä putkissa paljon tietenkään kierrä, mutta on sitäkin likaisempaa, koska putkien päät ovat lähellä viemäreitä.

Miten kondessiputki on liitetty viemärisysteemiin?

Lue lisää

johon on taivutettu mutka vesilukoksi. Putken pää on "vapaasti" lattiassa olevan muoviputken suulla, joka johtaa valun sisällä parin metrin päässä olevaan lattiakaivoon, kannen alle kaivon vesilukon hajuttomalle puolelle.

Sitä vaan olen ihmetellyt kun tuota kondenssivettä ei ole juuri näkynyt. Ja näyttää kyllä myös siltä, että tuon kondenssiyhteen reiän kautta ilma pääsee kiertämään tulo ja poistopuolen välillä koneen sisällä.

Muissa vastauksissa on kyselty onko tuloventtiilissä hyttysverkkoa. Ei ole. Kovasti on myös epäilty tuloputkien pölyisyyttä. Tarkasta suojaamisesta huolimatta näin voi ollakin. Tämän puolesta puhuu sekin, kun konetta ensimmäisen kerran rakennusaikana testimielessä käynnistettiin iski välittömästi astmaoireet päälle. Oireet häipyivät pikkuhiljaa kun kone sammutettiin. Millä nuo putket saisi taatusti puhtaaksi, kun tuo yksi nuohous ei tuntunut tepsivän? Jos se vika niissä on.

on kupariputki kirjoitti:

johon on taivutettu mutka vesilukoksi. Putken pää on "vapaasti" lattiassa olevan muoviputken suulla, joka johtaa valun sisällä parin metrin päässä olevaan lattiakaivoon, kannen alle kaivon vesilukon hajuttomalle puolelle.

Sitä vaan olen ihmetellyt kun tuota kondenssivettä ei ole juuri näkynyt. Ja näyttää kyllä myös siltä, että tuon kondenssiyhteen reiän kautta ilma pääsee kiertämään tulo ja poistopuolen välillä koneen sisällä.

Muissa vastauksissa on kyselty onko tuloventtiilissä hyttysverkkoa. Ei ole. Kovasti on myös epäilty tuloputkien pölyisyyttä. Tarkasta suojaamisesta huolimatta näin voi ollakin. Tämän puolesta puhuu sekin, kun konetta ensimmäisen kerran rakennusaikana testimielessä käynnistettiin iski välittömästi astmaoireet päälle. Oireet häipyivät pikkuhiljaa kun kone sammutettiin. Millä nuo putket saisi taatusti puhtaaksi, kun tuo yksi nuohous ei tuntunut tepsivän? Jos se vika niissä on.

Lue lisää

kun asensin talooni ilmastointiputket, pesin kaikki putket niin sisältä kuin päältäkin kidesoodalla, että sain putkien säilöntärasvan pois.
Sisältä sen takia ettei pöly niin herkästi tartu kiinni ja päältä sen takia koska osa putkista jäi näkyviin ja tuli maalattavaksi, että maali pysyy kiinni ja hyvin on maali kestänyt.

Miten höyryn- tai ilmansulku on toteutettu?

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Miten höyryn- tai ilmansulku on toteutettu?

höyrynsulkumuovi. Sisäkatto on reunoilta tiivistetty kipsilevyrakenne, jonka päällä höyrysulku ja selluvillaa n. 350 mm. Pitäisi olla tiivis, ainakin se on huolella tehty. Läpivientejä on piipulle, liesituuletukselle ja viemärin tuuletusputkelle, joiden tiivistyksissä voi tietty hieman vuotoa olla... Muuten talo on kokonaan leca-rakenteinen, jolloin muita höyrynsulkuja ei ole.

Tyynyt ehdottomasti kivirakenteisina! Muuten on suuri homeen mahdollisuus!

asian tuntija kirjoitti:

Tyynyt ehdottomasti kivirakenteisina! Muuten on suuri homeen mahdollisuus!

Kukaan ei usko tuohon kivityynyyn. Ne on tehtävä hirrestä. Silloin tapahtuu hengitystä myös tyynyssä. Miljardit pienenpienet elävät solut myös uudistavat kaiken siinä ympäristössä. Ei myöskään tarvita lämmitystä talvella makuuhuoneissa ja kesällä on heinäkuussa lempeän viileän raikasta ja elokuussa.

Astronautti kirjoitti:

Kukaan ei usko tuohon kivityynyyn. Ne on tehtävä hirrestä. Silloin tapahtuu hengitystä myös tyynyssä. Miljardit pienenpienet elävät solut myös uudistavat kaiken siinä ympäristössä. Ei myöskään tarvita lämmitystä talvella makuuhuoneissa ja kesällä on heinäkuussa lempeän viileän raikasta ja elokuussa.

Lue lisää

... jouluksi niin voitte leikkiä sillä. ei sitten tartte tulla tänne leikkimään, kun joku tarvii asiallisia vastauksia.

autorata... kirjoitti:

... jouluksi niin voitte leikkiä sillä. ei sitten tartte tulla tänne leikkimään, kun joku tarvii asiallisia vastauksia.

Astronautti on oikeassa. Hirrenpätkät tyynyinä ovat varmasti ratkaisu allergiaan. Lainaus Hongan sivulta:

"Ainutlaatuinen sisäilma
Muista rakennusmateriaaleista poiketen puu "hengittää". Se mahdollistaa diffuusion molempiin suuntiin, sillä miljardit pienenpienet solut huolehtivat sisätilan ilmamolekyylien jatkuvasta uusiutumisesta. Lisäksi puurakenteiden pintalämpötila rakennuksen sisätiloissa on asukkaille miellyttävä, koska se on aina lähellä ympäröivän huoneilman lämpötilaa.

Hirsiseinät säätelevät ilman kosteutta imemällä itseensä kosteutta ja vapauttamalla sitä ulkoisten olosuhteiden jälleen muuttuessa. Sähköstaattisten ominaisuuksiensa ansiosta puuhun ei muodostu staattista sähköä, mikä estää pölyn pyörimisen huoneissa. Tätä ominaisuutta arvostavat erityisesti allergikot."

Kyllä juttu on niin että kivestä ei tule kunnollista tyynyä vaan hirrestä.

Kauanko sitä rakennuspölyä riittää jatkuvaan ilmavirtaukseen?

bongari kirjoitti:

Kauanko sitä rakennuspölyä riittää jatkuvaan ilmavirtaukseen?

Ellei kanavia puhdisteta niin pölyä riittää käytännössä miltei ikuisesti. (kokemus rakennuspölystä, kaveripiirissä)

- raksaaja

En nuita aikaisempia kommentteja ole lukenut mutta... tässä yksi teoria ongelman syyksi...

Aluksi IV ei ole ollut kytkettynä ja huoneilma ja kosteus on päässyt virtaamaan jonnekin rakenteisiin & pöpöt on alkaneet elää.
Kun IV on kytketty on huoneista tullut alipaineisia ja alipaine vetää ne pöpöt huoneilmaan.

raksaaja--sh kirjoitti:

En nuita aikaisempia kommentteja ole lukenut mutta... tässä yksi teoria ongelman syyksi...

Aluksi IV ei ole ollut kytkettynä ja huoneilma ja kosteus on päässyt virtaamaan jonnekin rakenteisiin & pöpöt on alkaneet elää.
Kun IV on kytketty on huoneista tullut alipaineisia ja alipaine vetää ne pöpöt huoneilmaan.

Lue lisää

rakennuksen kuivuus ennen sisäpintojen tekoa? Onko laatat kaikki seinissä ja lattioissa kunnolla kiinni (koputustesti).

En enää muuta keksi tähän aiheeseen

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000012499806

Levylämmönsiirrinkone:
"Ja näyttää kyllä myös siltä, että tuon kondenssiyhteen reiän kautta ilma pääsee kiertämään tulo ja poistopuolen välillä koneen sisällä. "

ja eristyksestä alkup. kysyjä on jo antanut kuvauksen, se lienee OK.

Levysiirtimessä ja nestekiertolto:n poistopuolella kosteus on pitkään pysyvää ja siten hyvä kasvupaikka pöpöille. Mm legionellabakteerit ovat olleet riesa vähän lämpimämmissä ilmastoissa juuri noissa paikoissa kiertovesikäyttöisten kostutusosien lisäksi.
Tästähän ei kuitenkaan ehkä nyt ole kysymys.

Poistosuodattimen home ja mikrokasvusto voi selittyä pelkästään sillä, että suodattimeen tulee kuukausien ajan ilmaa ja ilmassa on aina pieniä määriä pöpöjä. Se, että suodattimessa on noita osoittaa ehkä vain, että suodatus toimii.
(Läpimenevästä ilmasta laskelma: 50 l/s on kuukaudessa 130000 m3 ilmaa, kyllä siihen tavaraa mahtuu ...)

Tuollaisen suodattimen imurointi ym puuhastelu on turhaa, parempi vaihtaa samantien aina uusi, vanhassa säilyy aina pöpökannat.

Huoneilmassa ei homeitiöitä ollut, joten niitä ei tule tuloilmassakaan.

Olisiko kyseessä liian suuri alipaine, jolloin pöpöt tulee jostain rakenteista? Tuloilman sulkemisen yhteydessähän avattiin jotain ikkunoita, joten alipaineisuus saattoi sen vuoksi vähentyä oleellisesti.

R_oi kirjoitti:

ja eristyksestä alkup. kysyjä on jo antanut kuvauksen, se lienee OK.

Levysiirtimessä ja nestekiertolto:n poistopuolella kosteus on pitkään pysyvää ja siten hyvä kasvupaikka pöpöille. Mm legionellabakteerit ovat olleet riesa vähän lämpimämmissä ilmastoissa juuri noissa paikoissa kiertovesikäyttöisten kostutusosien lisäksi.
Tästähän ei kuitenkaan ehkä nyt ole kysymys.

Poistosuodattimen home ja mikrokasvusto voi selittyä pelkästään sillä, että suodattimeen tulee kuukausien ajan ilmaa ja ilmassa on aina pieniä määriä pöpöjä. Se, että suodattimessa on noita osoittaa ehkä vain, että suodatus toimii.
(Läpimenevästä ilmasta laskelma: 50 l/s on kuukaudessa 130000 m3 ilmaa, kyllä siihen tavaraa mahtuu ...)

Tuollaisen suodattimen imurointi ym puuhastelu on turhaa, parempi vaihtaa samantien aina uusi, vanhassa säilyy aina pöpökannat.

Huoneilmassa ei homeitiöitä ollut, joten niitä ei tule tuloilmassakaan.

Olisiko kyseessä liian suuri alipaine, jolloin pöpöt tulee jostain rakenteista? Tuloilman sulkemisen yhteydessähän avattiin jotain ikkunoita, joten alipaineisuus saattoi sen vuoksi vähentyä oleellisesti.

Lue lisää

siis täysin normaalissa terveellisessä sisäilmassa on noin 100 cfu homepöpöjä kuutiossa.
Jospa karkeasuodin suodattaa vaikkapa 10%, niin siinä suotimessa on kuukauden kuluttua hmmmm reilu miljoona itiötä.
Entäpä bakteereita sitten, noin 3...4000 cfu per kuutio. Jos 1% suodattuu, niin suotimeen jää muutama miljoona basillia samassa ajassa. Jessus.

R_oi kirjoitti:

ja eristyksestä alkup. kysyjä on jo antanut kuvauksen, se lienee OK.

Levysiirtimessä ja nestekiertolto:n poistopuolella kosteus on pitkään pysyvää ja siten hyvä kasvupaikka pöpöille. Mm legionellabakteerit ovat olleet riesa vähän lämpimämmissä ilmastoissa juuri noissa paikoissa kiertovesikäyttöisten kostutusosien lisäksi.
Tästähän ei kuitenkaan ehkä nyt ole kysymys.

Poistosuodattimen home ja mikrokasvusto voi selittyä pelkästään sillä, että suodattimeen tulee kuukausien ajan ilmaa ja ilmassa on aina pieniä määriä pöpöjä. Se, että suodattimessa on noita osoittaa ehkä vain, että suodatus toimii.
(Läpimenevästä ilmasta laskelma: 50 l/s on kuukaudessa 130000 m3 ilmaa, kyllä siihen tavaraa mahtuu ...)

Tuollaisen suodattimen imurointi ym puuhastelu on turhaa, parempi vaihtaa samantien aina uusi, vanhassa säilyy aina pöpökannat.

Huoneilmassa ei homeitiöitä ollut, joten niitä ei tule tuloilmassakaan.

Olisiko kyseessä liian suuri alipaine, jolloin pöpöt tulee jostain rakenteista? Tuloilman sulkemisen yhteydessähän avattiin jotain ikkunoita, joten alipaineisuus saattoi sen vuoksi vähentyä oleellisesti.

Lue lisää

Ilmamäärät ovat niin suuria, että tuo poistosuodattimen kasvusto voi tosiaan selittyä juuri noin kuin kuvailit. Eli mitään varsinaista rakennnuksen kosteus/homevauriota ei välttämättä tarvita. Jos kenno tai osastojen tiivistykset falskaavat koneessa tulopuolelle, on itiökierto valmis. Valmistaja ei tietenkään tätä myönnä, mutta mielestäni tämä on täysin aiheellinen epäily.

Miksi ylipäätään ennen kennoa on pehmeärakenteinen suodatin? Yritetään tietty pitää kenno puhtaampana, mutta metalliseen kennoon ei luulisi kertyvän "tavaraa" siihen malliin kuin suodattimeen. Voi kyllä olla, että kenno tukkeutuisi ilman suodatinta ennen pitkää.

Alipaine ei pitäisi olla liian suuri. Mittauspöytäkirjan mukaan poiston yhteismäärä on 94 l/s ja tulon 88 l/s. Muistaakseni kone pyöri säädettäessä teholla 6. Nyt pelkällä poistolla alipaine on selkeästi suurempi, kun ikkunanraoista ei helposti tule riittävästi korvausilmaa. Tämän huomaa esim. takan toiminnasta. Nyt joutuu temppuilemaan ikkunoita avaamalla yms. Tulopuolen ja lto:n ollessa toiminnassa, takka toimii hyvin ilman tehonpudotuksia tai ikkunanavauksia.

alkup. kysyjä kirjoitti:

Ilmamäärät ovat niin suuria, että tuo poistosuodattimen kasvusto voi tosiaan selittyä juuri noin kuin kuvailit. Eli mitään varsinaista rakennnuksen kosteus/homevauriota ei välttämättä tarvita. Jos kenno tai osastojen tiivistykset falskaavat koneessa tulopuolelle, on itiökierto valmis. Valmistaja ei tietenkään tätä myönnä, mutta mielestäni tämä on täysin aiheellinen epäily.

Miksi ylipäätään ennen kennoa on pehmeärakenteinen suodatin? Yritetään tietty pitää kenno puhtaampana, mutta metalliseen kennoon ei luulisi kertyvän "tavaraa" siihen malliin kuin suodattimeen. Voi kyllä olla, että kenno tukkeutuisi ilman suodatinta ennen pitkää.

Alipaine ei pitäisi olla liian suuri. Mittauspöytäkirjan mukaan poiston yhteismäärä on 94 l/s ja tulon 88 l/s. Muistaakseni kone pyöri säädettäessä teholla 6. Nyt pelkällä poistolla alipaine on selkeästi suurempi, kun ikkunanraoista ei helposti tule riittävästi korvausilmaa. Tämän huomaa esim. takan toiminnasta. Nyt joutuu temppuilemaan ikkunoita avaamalla yms. Tulopuolen ja lto:n ollessa toiminnassa, takka toimii hyvin ilman tehonpudotuksia tai ikkunanavauksia.

Lue lisää

Kyllä minä pitäisisin suodatinta ennen kennoa tarpeellisena. Talvisaikaan kennossa tapahtuu kondensoitumista, jolloinka siihen tarttuu kaikki lika helposti.

Tuleeko tuonne koneelle muuten kiertoilma kanavaa? Voiko se olla alustana bakteeristolle? Otetaan korkealta kuuminta ilmaa ja tuodaan eritämättömässä kanavassa viileämmän tilan kautta( 17 asteisen tulokanavan vieressä?). Luulisi kyllä virtauksen olevan sen verran voimakas, että kanava pysyy sisältä kuivana. Eikä ko kanavan pitäisi olla käytössä kesäaikaan, jolloin oireiden pitäisi siis hävitä. Toisaalta eikö kennokin ohiteta kesäaikaan.

alkup. kysyjä kirjoitti:

Ilmamäärät ovat niin suuria, että tuo poistosuodattimen kasvusto voi tosiaan selittyä juuri noin kuin kuvailit. Eli mitään varsinaista rakennnuksen kosteus/homevauriota ei välttämättä tarvita. Jos kenno tai osastojen tiivistykset falskaavat koneessa tulopuolelle, on itiökierto valmis. Valmistaja ei tietenkään tätä myönnä, mutta mielestäni tämä on täysin aiheellinen epäily.

Miksi ylipäätään ennen kennoa on pehmeärakenteinen suodatin? Yritetään tietty pitää kenno puhtaampana, mutta metalliseen kennoon ei luulisi kertyvän "tavaraa" siihen malliin kuin suodattimeen. Voi kyllä olla, että kenno tukkeutuisi ilman suodatinta ennen pitkää.

Alipaine ei pitäisi olla liian suuri. Mittauspöytäkirjan mukaan poiston yhteismäärä on 94 l/s ja tulon 88 l/s. Muistaakseni kone pyöri säädettäessä teholla 6. Nyt pelkällä poistolla alipaine on selkeästi suurempi, kun ikkunanraoista ei helposti tule riittävästi korvausilmaa. Tämän huomaa esim. takan toiminnasta. Nyt joutuu temppuilemaan ikkunoita avaamalla yms. Tulopuolen ja lto:n ollessa toiminnassa, takka toimii hyvin ilman tehonpudotuksia tai ikkunanavauksia.

Lue lisää

toteat:
" Jos kenno tai osastojen tiivistykset falskaavat koneessa tulopuolelle, on itiökierto valmis "

Itse alussa totesit, ettei hometta ole huoneilmassa.

alkup. kysyjä kirjoitti:

Ilmamäärät ovat niin suuria, että tuo poistosuodattimen kasvusto voi tosiaan selittyä juuri noin kuin kuvailit. Eli mitään varsinaista rakennnuksen kosteus/homevauriota ei välttämättä tarvita. Jos kenno tai osastojen tiivistykset falskaavat koneessa tulopuolelle, on itiökierto valmis. Valmistaja ei tietenkään tätä myönnä, mutta mielestäni tämä on täysin aiheellinen epäily.

Miksi ylipäätään ennen kennoa on pehmeärakenteinen suodatin? Yritetään tietty pitää kenno puhtaampana, mutta metalliseen kennoon ei luulisi kertyvän "tavaraa" siihen malliin kuin suodattimeen. Voi kyllä olla, että kenno tukkeutuisi ilman suodatinta ennen pitkää.

Alipaine ei pitäisi olla liian suuri. Mittauspöytäkirjan mukaan poiston yhteismäärä on 94 l/s ja tulon 88 l/s. Muistaakseni kone pyöri säädettäessä teholla 6. Nyt pelkällä poistolla alipaine on selkeästi suurempi, kun ikkunanraoista ei helposti tule riittävästi korvausilmaa. Tämän huomaa esim. takan toiminnasta. Nyt joutuu temppuilemaan ikkunoita avaamalla yms. Tulopuolen ja lto:n ollessa toiminnassa, takka toimii hyvin ilman tehonpudotuksia tai ikkunanavauksia.

Lue lisää

puhaltimet sijaitsevat kennoon nähden virtauksen jättöpuolella.

Käytännössä mahdollinen ohivuoto tapahtuu puhtaalta (ulkoilma) puolelta poistoilmaan. Vain tapauksessa, jossa raitisilmakanava koneelle on erittäin pitkä tai liian pieni taikka on asennettu erillinen etulämmitin omalla karkeasuotimella, voisi teoriassa saadaan aikaan tilanteen, jossa vuoto olisi poistopuolelta tulopuolelle.

Hakisin syitä oireiluun jostain muualta, kuin siitä kennosta.
Vaihtoehtoja onkin lukematon määrä:
- kuiva ja pölyinen ilma
- tietyt viherkasvit
- lemmikkieläimet
- rakennusmateriaalin päästöt
- ympäristön päästöt
- pölypunkit
- ...

M216 kirjoitti:

puhaltimet sijaitsevat kennoon nähden virtauksen jättöpuolella.

Käytännössä mahdollinen ohivuoto tapahtuu puhtaalta (ulkoilma) puolelta poistoilmaan. Vain tapauksessa, jossa raitisilmakanava koneelle on erittäin pitkä tai liian pieni taikka on asennettu erillinen etulämmitin omalla karkeasuotimella, voisi teoriassa saadaan aikaan tilanteen, jossa vuoto olisi poistopuolelta tulopuolelle.

Hakisin syitä oireiluun jostain muualta, kuin siitä kennosta.
Vaihtoehtoja onkin lukematon määrä:
- kuiva ja pölyinen ilma
- tietyt viherkasvit
- lemmikkieläimet
- rakennusmateriaalin päästöt
- ympäristön päästöt
- pölypunkit
- ...

Lue lisää

Onko terminologia sekaisin? Ulkoilmako vuotaa jäteilmaan?

Miksi ei sama tapahdu poistokanavasta tuloilmakanavaan kuin ulkoilmakanavasta jäteilmaan? Onhan kummankin puhaltimen imupuolella suurempi alipaine kuin viereisessä poisto- ja ulkoilmakanavassa.

perustuu? kirjoitti:

Onko terminologia sekaisin? Ulkoilmako vuotaa jäteilmaan?

Miksi ei sama tapahdu poistokanavasta tuloilmakanavaan kuin ulkoilmakanavasta jäteilmaan? Onhan kummankin puhaltimen imupuolella suurempi alipaine kuin viereisessä poisto- ja ulkoilmakanavassa.

Lue lisää

Kirjoitat:
"Onko terminologia sekaisin? Ulkoilmako vuotaa jäteilmaan?"

Juuri noin - ulkoilmaa vuotaa jäteilmaan, jos jotain ylipäätään vuotaa (siis digitissä).
Vuotokohta on todennäköisimmin juuri kennon alueella. Kennohan on molemmin puolin alipaineinen. Jäteilmapuolella on ulkoilmapuolta SUUREMPI alipaine, noin tavanomaisesti.

Todennäköisuus, että jäteilma virtaa poistopuhaltimen jälkeen raitisilmapuolelle on häviävän pieni - paitsi, mikäli etukannen tiiviste/äänenvaimennuslevy on vaurioitunut.

Vielä tiedustelet miksei virtaus tapahdu poistoilmakanavasta tuloilmakanavaan. No siksi, että tuloilman paine on poistoilman painetta suurempi. Kysyitkö tuossa alussa jotain terminologiasta...?

On toisarvoista näpertelyä keskustella siitä, missä kohtaa poistoilma uudelleenristitään jäteilmaksi tai ulkoilma tuloilmaksi; kennossa, puhalminen imussa vaiko sen jättöpuolella.

perustuu? kirjoitti:

Onko terminologia sekaisin? Ulkoilmako vuotaa jäteilmaan?

Miksi ei sama tapahdu poistokanavasta tuloilmakanavaan kuin ulkoilmakanavasta jäteilmaan? Onhan kummankin puhaltimen imupuolella suurempi alipaine kuin viereisessä poisto- ja ulkoilmakanavassa.

Lue lisää

Rakentamismääräys D2 (2003), kohta 3.7.2.3. :

"Otettaessa lämpöä talteen luokan 3 poistoilmasta
suunnitellaan lämmöntalteenottolaitteen paineet siten, että vuotoilman virtaussuunta on tuloilmapuolelta poistoilmapuolelle."

Jos järjestelmän painesuhteet eivät ole yllämainitut, on joku töpeksinyt - LVI-suunnittelija, urakoitsija, IV-työnjohtaja, käyttäjä...

M216 kirjoitti:

Kirjoitat:
"Onko terminologia sekaisin? Ulkoilmako vuotaa jäteilmaan?"

Juuri noin - ulkoilmaa vuotaa jäteilmaan, jos jotain ylipäätään vuotaa (siis digitissä).
Vuotokohta on todennäköisimmin juuri kennon alueella. Kennohan on molemmin puolin alipaineinen. Jäteilmapuolella on ulkoilmapuolta SUUREMPI alipaine, noin tavanomaisesti.

Todennäköisuus, että jäteilma virtaa poistopuhaltimen jälkeen raitisilmapuolelle on häviävän pieni - paitsi, mikäli etukannen tiiviste/äänenvaimennuslevy on vaurioitunut.

Vielä tiedustelet miksei virtaus tapahdu poistoilmakanavasta tuloilmakanavaan. No siksi, että tuloilman paine on poistoilman painetta suurempi. Kysyitkö tuossa alussa jotain terminologiasta...?

On toisarvoista näpertelyä keskustella siitä, missä kohtaa poistoilma uudelleenristitään jäteilmaksi tai ulkoilma tuloilmaksi; kennossa, puhalminen imussa vaiko sen jättöpuolella.

Lue lisää

Jos poistopuolella on kanavisto ja poistosuodatin , ennen lto:ta on karkeasti ottaen ennen lto:ta saman suuruinen alipaine kuin ulkoilmapuolella raitisilmasuodattimen jälkeen ennen lto:ta.

Siirtimen painehäviöt ovat eri puolen ovat myös suunnilleen samaa luokkaa, joten paine-ero lto:n jälkeen tuloilmapuolella ja poistopuolella ennen suodatinta verrattuna paine-eroon lto:n jälkeen jäteilmapuolella ja ulkoilmapuolella ennen raitisilmasuodatinta ovat suunnilleen samaa suuruusluokkaa.

Miksi siis vain kojeen vasemmalla (tai oikealla kätisyydestä riippuen ) voi olla vuotoa kun paine-erojen suuruusluokat ovat samat?! Miksi koje ei voi vuotaa lto:n sillä puolen, jossa ovat seinämien eri puolilla ovat tuloilmapuhaltimen imupuoli ja poistoilmapuolen lto:n kulma?

Tällaiset vuodot tapahtuvat kun tiivisteet vaurioituvat esim lto:n irroittamisen pesua varten yhteydessä, tai lto-kennon päätytiivistys on epäonnistunut valmistajalta.

Tässä ei toisarvoisesti näperrellä terminologiasta vaan ihmetellään käsittämättömän yksisilmäistä kannanottoa.

Määräyksillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.

terminologiasta kirjoitti:

Jos poistopuolella on kanavisto ja poistosuodatin , ennen lto:ta on karkeasti ottaen ennen lto:ta saman suuruinen alipaine kuin ulkoilmapuolella raitisilmasuodattimen jälkeen ennen lto:ta.

Siirtimen painehäviöt ovat eri puolen ovat myös suunnilleen samaa luokkaa, joten paine-ero lto:n jälkeen tuloilmapuolella ja poistopuolella ennen suodatinta verrattuna paine-eroon lto:n jälkeen jäteilmapuolella ja ulkoilmapuolella ennen raitisilmasuodatinta ovat suunnilleen samaa suuruusluokkaa.

Miksi siis vain kojeen vasemmalla (tai oikealla kätisyydestä riippuen ) voi olla vuotoa kun paine-erojen suuruusluokat ovat samat?! Miksi koje ei voi vuotaa lto:n sillä puolen, jossa ovat seinämien eri puolilla ovat tuloilmapuhaltimen imupuoli ja poistoilmapuolen lto:n kulma?

Tällaiset vuodot tapahtuvat kun tiivisteet vaurioituvat esim lto:n irroittamisen pesua varten yhteydessä, tai lto-kennon päätytiivistys on epäonnistunut valmistajalta.

Tässä ei toisarvoisesti näperrellä terminologiasta vaan ihmetellään käsittämättömän yksisilmäistä kannanottoa.

Määräyksillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.

Lue lisää

painehan siellä kennon ympäristössä on - vaan ei aivan.

Oikein ja määräysten mukaisesti mitoitetussa, asennetussa, säädetyssä, käytetyssä sekä huolletussa iv-järjestelmässä kennon poistoilmapuolella vallitsee suurempi alipaine kuin tuloilmapuolella. Myös mainitun kennon tiivisteen kohdalla.

Tyypillisimmät virheet ovat:
- liian pieni ulkosäleikkö / suuri painehäviö
- ulkosäleikön hyttysverkko
- ahdas/pitkä ulkoilmaputki
- nafti jäteilmakanava
- likaantunut ulkoilman karkeasuodin

Oma lukunsa on sitten nämä päätelaitteiden ruuvaajat ja teippaajat.

Vielä tuot esille:
"Määräyksillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä."

Oletko tosiaan sitä mieltä, ettei rakentamismääräyksillä ole rakentamisen kanssa tekemistä?

'Suunnilleen sama' miten rakennetaan.
'Suunnilleen sama' vesieristysten kanssa.
'Suunnilleen sama', mikäli rakennus ei täytä olennaisia terveysvaikutteisia vaatimuksia...

M216 kirjoitti:

painehan siellä kennon ympäristössä on - vaan ei aivan.

Oikein ja määräysten mukaisesti mitoitetussa, asennetussa, säädetyssä, käytetyssä sekä huolletussa iv-järjestelmässä kennon poistoilmapuolella vallitsee suurempi alipaine kuin tuloilmapuolella. Myös mainitun kennon tiivisteen kohdalla.

Tyypillisimmät virheet ovat:
- liian pieni ulkosäleikkö / suuri painehäviö
- ulkosäleikön hyttysverkko
- ahdas/pitkä ulkoilmaputki
- nafti jäteilmakanava
- likaantunut ulkoilman karkeasuodin

Oma lukunsa on sitten nämä päätelaitteiden ruuvaajat ja teippaajat.

Vielä tuot esille:
"Määräyksillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä."

Oletko tosiaan sitä mieltä, ettei rakentamismääräyksillä ole rakentamisen kanssa tekemistä?

'Suunnilleen sama' miten rakennetaan.
'Suunnilleen sama' vesieristysten kanssa.
'Suunnilleen sama', mikäli rakennus ei täytä olennaisia terveysvaikutteisia vaatimuksia...

Lue lisää

" Oikein ja määräysten mukaisesti mitoitetussa, asennetussa, säädetyssä, käytetyssä sekä huolletussa iv-järjestelmässä kennon poistoilmapuolella vallitsee suurempi alipaine kuin tuloilmapuolella. Myös mainitun kennon tiivisteen kohdalla."

Tuo valitettavasti ei pidä paikkaansa, minkä jo aikaisemmin selvitinkin. Ulkoilmakanavan, tuloilmasuodattimen ja lton yhteenlaskettu painhäviö on useimmiten suurempi kuin poistoilmakanavan ja poistosuodattimen yhteenlaskettu painehäviö, joten mahdollinen vuoto tapahtuu tietysti poistopuolelta tulopuolelle.

Vetoaminen D2:een on tekopyhää jaarittelua, kun markkinoilla olevista tuotteista ei luultavasti yksikään ole niiden mukainen.
- Vai onko jossain laitteessa tulopuhallin ennen ltolaitetta. Unohtuiko omat kirjoitukset?

Lainaus:
Digit SEn
Kirjoittanut: M216 14.12.2005 klo 17.12
puhaltimet sijaitsevat kennoon nähden virtauksen jättöpuolella.

M216 kirjoitti:

painehan siellä kennon ympäristössä on - vaan ei aivan.

Oikein ja määräysten mukaisesti mitoitetussa, asennetussa, säädetyssä, käytetyssä sekä huolletussa iv-järjestelmässä kennon poistoilmapuolella vallitsee suurempi alipaine kuin tuloilmapuolella. Myös mainitun kennon tiivisteen kohdalla.

Tyypillisimmät virheet ovat:
- liian pieni ulkosäleikkö / suuri painehäviö
- ulkosäleikön hyttysverkko
- ahdas/pitkä ulkoilmaputki
- nafti jäteilmakanava
- likaantunut ulkoilman karkeasuodin

Oma lukunsa on sitten nämä päätelaitteiden ruuvaajat ja teippaajat.

Vielä tuot esille:
"Määräyksillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä."

Oletko tosiaan sitä mieltä, ettei rakentamismääräyksillä ole rakentamisen kanssa tekemistä?

'Suunnilleen sama' miten rakennetaan.
'Suunnilleen sama' vesieristysten kanssa.
'Suunnilleen sama', mikäli rakennus ei täytä olennaisia terveysvaikutteisia vaatimuksia...

Lue lisää

En suinkaan ole väheksynyt enkä väheksy määräyksiä. Rakentamismääräykset ovat tärkeä ja tarkasti noudatettava osa rakentamista, mutta kojeen sisäisillä painesuhteilla ei ole niiden kanssa mitään tekemistä.

tarkennus kirjoitti:

En suinkaan ole väheksynyt enkä väheksy määräyksiä. Rakentamismääräykset ovat tärkeä ja tarkasti noudatettava osa rakentamista, mutta kojeen sisäisillä painesuhteilla ei ole niiden kanssa mitään tekemistä.

Lue lisää

"Rakentamismääräykset ovat tärkeä ja tarkasti noudatettava osa rakentamista, mutta kojeen sisäisillä painesuhteilla ei ole niiden kanssa mitään tekemistä."

Väitteesi osoittaa, ettet ole asiaan perehtynyt.
Ohessa linkki RakMK D2, jotta voit aiheeseen tutustua (kts kohta 3.7).
http://www.finlex.fi/data/normit/1921-D2s.pdf

M216 kirjoitti:

"Rakentamismääräykset ovat tärkeä ja tarkasti noudatettava osa rakentamista, mutta kojeen sisäisillä painesuhteilla ei ole niiden kanssa mitään tekemistä."

Väitteesi osoittaa, ettet ole asiaan perehtynyt.
Ohessa linkki RakMK D2, jotta voit aiheeseen tutustua (kts kohta 3.7).
http://www.finlex.fi/data/normit/1921-D2s.pdf

Lue lisää

Yritäppäs nyt ymmärtää mikä on kojeen ja laitoksen ero ja myönnä jo alkuperäinen väittämäsi painesuhteista/vuotosuunnista paskapuheeksi niin saadaan tämäkin asia pois päiväjärjestyksestä.

paikkaansa kirjoitti:

" Oikein ja määräysten mukaisesti mitoitetussa, asennetussa, säädetyssä, käytetyssä sekä huolletussa iv-järjestelmässä kennon poistoilmapuolella vallitsee suurempi alipaine kuin tuloilmapuolella. Myös mainitun kennon tiivisteen kohdalla."

Tuo valitettavasti ei pidä paikkaansa, minkä jo aikaisemmin selvitinkin. Ulkoilmakanavan, tuloilmasuodattimen ja lton yhteenlaskettu painhäviö on useimmiten suurempi kuin poistoilmakanavan ja poistosuodattimen yhteenlaskettu painehäviö, joten mahdollinen vuoto tapahtuu tietysti poistopuolelta tulopuolelle.

Vetoaminen D2:een on tekopyhää jaarittelua, kun markkinoilla olevista tuotteista ei luultavasti yksikään ole niiden mukainen.
- Vai onko jossain laitteessa tulopuhallin ennen ltolaitetta. Unohtuiko omat kirjoitukset?

Lainaus:
Digit SEn
Kirjoittanut: M216 14.12.2005 klo 17.12
puhaltimet sijaitsevat kennoon nähden virtauksen jättöpuolella.

Lue lisää

määräystenmukaisuuteen tulee, niin useimmat ovat yhdenmukaisia D2 vaatimusten kanssa.

Ainakin yhdellä valmistajalla tosin poistopuhallin on ennen kennoa - tämmöösessä värkissä mahtaa vuotoja esiintyä väärään suuntaan, jos tiivisteet ovat vaurioituneet.

Muutoin olen sitä mieltä, että kun olemattomat pinttymät ynnä muut kasvustot pesiytyvät kanavista ja suotimista korvien väliin, on aukirassaaminen työlästä.

Jo vanhakin nyt nuortuu kirjoitti:

Yritäppäs nyt ymmärtää mikä on kojeen ja laitoksen ero ja myönnä jo alkuperäinen väittämäsi painesuhteista/vuotosuunnista paskapuheeksi niin saadaan tämäkin asia pois päiväjärjestyksestä.

Lue lisää

Näköjään asioilla on aina monta puolta ammattilaistenkin keskuudessa. Nimimerkki M216 on taatusti jonkun valmistajan edustaja. Sen tietää siitä, kun hänen mielestään vika on aivan ehdottomasti jossain muualla kuin koneessa. Tämä on hyvin tyypillistä rakennusalalla, vika on aina jossakin muussa. Nimimerkki M216 on näissä omissa vastauksissaan epäillyt mm. seuraavia:

- kuiva ja pölyinen ilma
- tietyt viherkasvit
- lemmikkieläimet
- rakennusmateriaalin päästöt
- ympäristön päästöt
- pölypunkit

Tai LVI-suunnittelija, urakoitsija, IV-työnjohtaja tai käyttäjä on "töpeksinyt". Nimimerkki myös epäilee olemattomien kasvustojen syyksi käyttäjän korvien väliä. Ja toteaa myös tällaisten ruuvaajien ja teippaajien olevan aivan oma lukunsa. (Nämä "teippaajat" pyrkivät ainoastaan etsimään ärsyttävän sisäilman syytä sulkemalla eri vaihtoehtoja pois! Mieluiten olisin teippaamatta.)

Huomatkaa! Vikaa voi olla lähes missä vaan muttei tuossa täydellisyyden ilmentymässä: IV-koneessa. Aika alkeellinen näkemys. Jokainen joka on jotain teknistä laitetta käyttänyt, tietää että siinäkin voi olla vikaa. Paitsi tietenkin IV-koneessa...

Alkup. kysyjä kirjoitti:

Näköjään asioilla on aina monta puolta ammattilaistenkin keskuudessa. Nimimerkki M216 on taatusti jonkun valmistajan edustaja. Sen tietää siitä, kun hänen mielestään vika on aivan ehdottomasti jossain muualla kuin koneessa. Tämä on hyvin tyypillistä rakennusalalla, vika on aina jossakin muussa. Nimimerkki M216 on näissä omissa vastauksissaan epäillyt mm. seuraavia:

- kuiva ja pölyinen ilma
- tietyt viherkasvit
- lemmikkieläimet
- rakennusmateriaalin päästöt
- ympäristön päästöt
- pölypunkit

Tai LVI-suunnittelija, urakoitsija, IV-työnjohtaja tai käyttäjä on "töpeksinyt". Nimimerkki myös epäilee olemattomien kasvustojen syyksi käyttäjän korvien väliä. Ja toteaa myös tällaisten ruuvaajien ja teippaajien olevan aivan oma lukunsa. (Nämä "teippaajat" pyrkivät ainoastaan etsimään ärsyttävän sisäilman syytä sulkemalla eri vaihtoehtoja pois! Mieluiten olisin teippaamatta.)

Huomatkaa! Vikaa voi olla lähes missä vaan muttei tuossa täydellisyyden ilmentymässä: IV-koneessa. Aika alkeellinen näkemys. Jokainen joka on jotain teknistä laitetta käyttänyt, tietää että siinäkin voi olla vikaa. Paitsi tietenkin IV-koneessa...

Lue lisää

voin sanoa olevani kojevalmistajan edustaja. On kokemusta monenlaisen ilmanvaihtokojeen valmistuksesta. Siksi tiedän, että kojeessa voi olla yksilöllisiä valmistuksessa syntyneitä virheitä, joista eräs tyypillisimpiä on jonkin tiivistyksen unohtuminen.

Kuten yllä on käynyt ilmi, kojevalmistaja ei välitä D2:n kirjaimesta vaan ainoastaan siitä miten kojeen valmistaminen on edullisinta. Tämähän näkyy esim tässä Vallox digit kojeessa. M216 näkee harhoja kun hän kuvittelee, että ilmanvaihtokojeen painesuhteet olisivat D2:n mukaisesti oikein naurettavana perusteenaan se, että D2:n mukaan niin pitäisi olla.

Tosiasiassahan painesuhteilla ei ole mitään väliä kojeen sisällä jos koje on tehty niin kuin se on suunniteltu eli että se on täysin tiivis. D2:n teksti on kokemuksen sanaa siitä, että kojeet käytännössä jossain määrin vuotavat, muutkin kuin roottorikojeet.

Jossain ylempänä on todettu ettei huoneilmassa ole hometta joten koje ei kai tässä kuitenkaan ole syypää.

M216 kirjoitti:

painehan siellä kennon ympäristössä on - vaan ei aivan.

Oikein ja määräysten mukaisesti mitoitetussa, asennetussa, säädetyssä, käytetyssä sekä huolletussa iv-järjestelmässä kennon poistoilmapuolella vallitsee suurempi alipaine kuin tuloilmapuolella. Myös mainitun kennon tiivisteen kohdalla.

Tyypillisimmät virheet ovat:
- liian pieni ulkosäleikkö / suuri painehäviö
- ulkosäleikön hyttysverkko
- ahdas/pitkä ulkoilmaputki
- nafti jäteilmakanava
- likaantunut ulkoilman karkeasuodin

Oma lukunsa on sitten nämä päätelaitteiden ruuvaajat ja teippaajat.

Vielä tuot esille:
"Määräyksillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä."

Oletko tosiaan sitä mieltä, ettei rakentamismääräyksillä ole rakentamisen kanssa tekemistä?

'Suunnilleen sama' miten rakennetaan.
'Suunnilleen sama' vesieristysten kanssa.
'Suunnilleen sama', mikäli rakennus ei täytä olennaisia terveysvaikutteisia vaatimuksia...

Lue lisää

oletetaan seuraavat painehäviöt:

- ulkoilmakanava 30 Pa
- poistoilmakanava 50 Pa
- karkeasuodattimet 200 Pa (Digit-ohjeen mukaan painekytkimen asetusarvo 260 Pa)
- levysiirrin 150 Pa

Jos tarkastellaan alipaineita eri puolin kojetta, saadaan levysiirtimen pinnalle seuraavat alipaineet:
- ulkoilma -230 Pa
- poistoilma -250 Pa
- tuloilma -380 Pa
- jäteilma -400 Pa

Tästä helposti havaitaan, että vuotosuunta on jäteilmaan päin ulkoilmapuolelta (dp=170 Pa)ja niukasti tuloilmapuolelta (dp=20 Pa). Yhtä selvästi nähdään, että poistoilman vuotosuunta on tuloilmaan päin (dp=130 Pa).

Mikä tässä oli ongelmana?

R_oi kirjoitti:

oletetaan seuraavat painehäviöt:

- ulkoilmakanava 30 Pa
- poistoilmakanava 50 Pa
- karkeasuodattimet 200 Pa (Digit-ohjeen mukaan painekytkimen asetusarvo 260 Pa)
- levysiirrin 150 Pa

Jos tarkastellaan alipaineita eri puolin kojetta, saadaan levysiirtimen pinnalle seuraavat alipaineet:
- ulkoilma -230 Pa
- poistoilma -250 Pa
- tuloilma -380 Pa
- jäteilma -400 Pa

Tästä helposti havaitaan, että vuotosuunta on jäteilmaan päin ulkoilmapuolelta (dp=170 Pa)ja niukasti tuloilmapuolelta (dp=20 Pa). Yhtä selvästi nähdään, että poistoilman vuotosuunta on tuloilmaan päin (dp=130 Pa).

Mikä tässä oli ongelmana?

Lue lisää

on se, ettei nimimerkki M216 ymmärrä kojeesta mitään, mutta on kuullut D2:sta ja katsoo vielä asiakseen pojutella itseään vanhempia, joiden kokemusta, viisautta sekä laajaa tietopohjaa hänellä olisi syytä hartain mielin kunnioittaa.

R_oi kirjoitti:

oletetaan seuraavat painehäviöt:

- ulkoilmakanava 30 Pa
- poistoilmakanava 50 Pa
- karkeasuodattimet 200 Pa (Digit-ohjeen mukaan painekytkimen asetusarvo 260 Pa)
- levysiirrin 150 Pa

Jos tarkastellaan alipaineita eri puolin kojetta, saadaan levysiirtimen pinnalle seuraavat alipaineet:
- ulkoilma -230 Pa
- poistoilma -250 Pa
- tuloilma -380 Pa
- jäteilma -400 Pa

Tästä helposti havaitaan, että vuotosuunta on jäteilmaan päin ulkoilmapuolelta (dp=170 Pa)ja niukasti tuloilmapuolelta (dp=20 Pa). Yhtä selvästi nähdään, että poistoilman vuotosuunta on tuloilmaan päin (dp=130 Pa).

Mikä tässä oli ongelmana?

Lue lisää

Oletusarvosi ovat vailla todellisuuspohjaa.

Digitin paine-erokytkin ei mittaa paine-eroa karkeasuotimen yli, vaan PUHALTIMEN yli. Karkeasuotimen painehäviö on alle 20 Pa.
Samaten paine-ero kennon yli esimerkin mitoituspisteessä on alle 40 Pa poistopuolella ja n. 30 Pa tulopuolella.

Esimerkkilaskelmasi korjattuna:

- ulkoilmakanava 30 Pa
- poistoilmakanava 50 Pa
- karkeasuodattimet 20 Pa
- levysiirrin 40/30 Pa
- poiston päätelaite 30 Pa

Jos tarkastellaan alipaineita eri puolin kojetta, saadaan levysiirtimen pinnalle seuraavat alipaineet:
- ulkoilma -50 Pa
- poistoilma -100 Pa
- tuloilma -80 Pa
- jäteilma -140 Pa

Helposti havaitaan, että vuoto on aina tuloilmasta poistoilmaan.

Ei tässä ole ongelmaa.

Alkup. kysyjä kirjoitti:

Näköjään asioilla on aina monta puolta ammattilaistenkin keskuudessa. Nimimerkki M216 on taatusti jonkun valmistajan edustaja. Sen tietää siitä, kun hänen mielestään vika on aivan ehdottomasti jossain muualla kuin koneessa. Tämä on hyvin tyypillistä rakennusalalla, vika on aina jossakin muussa. Nimimerkki M216 on näissä omissa vastauksissaan epäillyt mm. seuraavia:

- kuiva ja pölyinen ilma
- tietyt viherkasvit
- lemmikkieläimet
- rakennusmateriaalin päästöt
- ympäristön päästöt
- pölypunkit

Tai LVI-suunnittelija, urakoitsija, IV-työnjohtaja tai käyttäjä on "töpeksinyt". Nimimerkki myös epäilee olemattomien kasvustojen syyksi käyttäjän korvien väliä. Ja toteaa myös tällaisten ruuvaajien ja teippaajien olevan aivan oma lukunsa. (Nämä "teippaajat" pyrkivät ainoastaan etsimään ärsyttävän sisäilman syytä sulkemalla eri vaihtoehtoja pois! Mieluiten olisin teippaamatta.)

Huomatkaa! Vikaa voi olla lähes missä vaan muttei tuossa täydellisyyden ilmentymässä: IV-koneessa. Aika alkeellinen näkemys. Jokainen joka on jotain teknistä laitetta käyttänyt, tietää että siinäkin voi olla vikaa. Paitsi tietenkin IV-koneessa...

Lue lisää

Milloin aiot kokeilla alhaisemman tuloilman lämpötilan vaikutusta ilman vaihtumiseen?

M216 kirjoitti:

Oletusarvosi ovat vailla todellisuuspohjaa.

Digitin paine-erokytkin ei mittaa paine-eroa karkeasuotimen yli, vaan PUHALTIMEN yli. Karkeasuotimen painehäviö on alle 20 Pa.
Samaten paine-ero kennon yli esimerkin mitoituspisteessä on alle 40 Pa poistopuolella ja n. 30 Pa tulopuolella.

Esimerkkilaskelmasi korjattuna:

- ulkoilmakanava 30 Pa
- poistoilmakanava 50 Pa
- karkeasuodattimet 20 Pa
- levysiirrin 40/30 Pa
- poiston päätelaite 30 Pa

Jos tarkastellaan alipaineita eri puolin kojetta, saadaan levysiirtimen pinnalle seuraavat alipaineet:
- ulkoilma -50 Pa
- poistoilma -100 Pa
- tuloilma -80 Pa
- jäteilma -140 Pa

Helposti havaitaan, että vuoto on aina tuloilmasta poistoilmaan.

Ei tässä ole ongelmaa.

Lue lisää

Tuo ulkoilmakanava taitaisi olla 10...15 Pa mieluummin.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Tuo ulkoilmakanava taitaisi olla 10...15 Pa mieluummin.

Ulkosäleikön kera 160mm kanavalla painehäviö lienee jossain 30-35 Pa:n paikkeilla.

Kritisoin vain tuota Roi:n yllättää kompastelua karkasuotimen painehäviön olettamassa. Vaihtoon karkeasuodin menee tavallisesti jossain 30-40 Pa:n paikkeilla. No - jollain voi olla lähes umpeenkasvaneitakin...

Nuortunut kirjoitti:

on se, ettei nimimerkki M216 ymmärrä kojeesta mitään, mutta on kuullut D2:sta ja katsoo vielä asiakseen pojutella itseään vanhempia, joiden kokemusta, viisautta sekä laajaa tietopohjaa hänellä olisi syytä hartain mielin kunnioittaa.

Lue lisää

näyttää kuuluvan niihin kojekauppiaisiin, jotka kaiketi tosissaan luulevat karkeasuotimen painehäviöksi Roin mainitsevat 260 Pa.

Todellisuudessa et ole laitetoimittajan leivissä. Tai no - ehkä varastomiehenä.

M216 kirjoitti:

Oletusarvosi ovat vailla todellisuuspohjaa.

Digitin paine-erokytkin ei mittaa paine-eroa karkeasuotimen yli, vaan PUHALTIMEN yli. Karkeasuotimen painehäviö on alle 20 Pa.
Samaten paine-ero kennon yli esimerkin mitoituspisteessä on alle 40 Pa poistopuolella ja n. 30 Pa tulopuolella.

Esimerkkilaskelmasi korjattuna:

- ulkoilmakanava 30 Pa
- poistoilmakanava 50 Pa
- karkeasuodattimet 20 Pa
- levysiirrin 40/30 Pa
- poiston päätelaite 30 Pa

Jos tarkastellaan alipaineita eri puolin kojetta, saadaan levysiirtimen pinnalle seuraavat alipaineet:
- ulkoilma -50 Pa
- poistoilma -100 Pa
- tuloilma -80 Pa
- jäteilma -140 Pa

Helposti havaitaan, että vuoto on aina tuloilmasta poistoilmaan.

Ei tässä ole ongelmaa.

Lue lisää

Noin pienillä paineilla ei sentään noissa kojeissa pelata.

Löytyihän se säätökaavio, se ei siis olekaan suodatinvahti normaalissa merkityksessa vaan käytetään tavalla, joka on tuttu sähkölämmittimien käytön yhteydessä sen varmistamisessa, ettei kiilahihna ole poikki/puhallin pyörii. Sorry en voinut arvata.
Mitenkähän se hälytin muuten toimii, jos ei käytä maksimiasentoa? Ilmeisesti koskaan ei synny riittävää paine-eroa, joka hälyttää.

Ihmettelinkin kun se asetusarvo oli niin suuri. Joka tapauksessa paine-erot ovat suuremmat kuin nuo parit-kolmetkymmenet. Jos tehtaan asetusarvo on 260 Pa (suurimmat kokonaispaineet näyttävät olevan 300 Pa luokkaa), ja ulko ja tuloilmakanvaan hiää sanotaan 7-80 Pa, jää kojeeseen vielä 180-190 Pa. Jos se jaetaan suodattimille 40 70 jää lto:lle 80. Missään tapauksessa lto:n painehäviö ei voi olla 20-30 Pa, sillä virtauksen pitäisi olla turbulenttista edes kohtuullisen hyötysuhteen aikaansaamiseksi ja se ei noin pienillä paine-eroilla onnistu. (Normaalin isomman kojeen painehäviö on 120-250 Pa)

Noillakin arvoilla ollan tilanteessa jolloin vuotosuunta on poistosta tuloon.

Kummallista muuten, ettei ole sen paremmin lto:n kuin suodattimienkaan paine-erokäyrästöjä puhumattakaan puhallinkäyrästöistä. Vai onko jossain? Ainoastaan kojeen ulkopuolell jäävä paineen osuus löytyi.

R_oi kirjoitti:

Noin pienillä paineilla ei sentään noissa kojeissa pelata.

Löytyihän se säätökaavio, se ei siis olekaan suodatinvahti normaalissa merkityksessa vaan käytetään tavalla, joka on tuttu sähkölämmittimien käytön yhteydessä sen varmistamisessa, ettei kiilahihna ole poikki/puhallin pyörii. Sorry en voinut arvata.
Mitenkähän se hälytin muuten toimii, jos ei käytä maksimiasentoa? Ilmeisesti koskaan ei synny riittävää paine-eroa, joka hälyttää.

Ihmettelinkin kun se asetusarvo oli niin suuri. Joka tapauksessa paine-erot ovat suuremmat kuin nuo parit-kolmetkymmenet. Jos tehtaan asetusarvo on 260 Pa (suurimmat kokonaispaineet näyttävät olevan 300 Pa luokkaa), ja ulko ja tuloilmakanvaan hiää sanotaan 7-80 Pa, jää kojeeseen vielä 180-190 Pa. Jos se jaetaan suodattimille 40 70 jää lto:lle 80. Missään tapauksessa lto:n painehäviö ei voi olla 20-30 Pa, sillä virtauksen pitäisi olla turbulenttista edes kohtuullisen hyötysuhteen aikaansaamiseksi ja se ei noin pienillä paine-eroilla onnistu. (Normaalin isomman kojeen painehäviö on 120-250 Pa)

Noillakin arvoilla ollan tilanteessa jolloin vuotosuunta on poistosta tuloon.

Kummallista muuten, ettei ole sen paremmin lto:n kuin suodattimienkaan paine-erokäyrästöjä puhumattakaan puhallinkäyrästöistä. Vai onko jossain? Ainoastaan kojeen ulkopuolell jäävä paineen osuus löytyi.

Lue lisää

...jahkaamiseksi tuppaa mennä.

"Missään tapauksessa lto:n painehäviö ei voi olla 20-30 Pa, sillä virtauksen pitäisi olla turbulenttista edes kohtuullisen hyötysuhteen aikaansaamiseksi ja se ei noin pienillä paine-eroilla onnistu."

Kennossa rakovirtauksen Reynoldin luku ylittää turbulenttisuuden rajan - yllätys, yllätys - jo alle 10 Pa:n painehäviöllä! Tästä syystä ilmoitetut kojeiden lämpötilahyötysuhteet ovat yllättävän hyviä laajalla virtaama-alueella.

Sen verran voin tulla vastaan, että virtaamalla 90 l/s kennon paine-ero on luokkaa 60 Pa.
Käyrästöjä en ole nähnyt - vaan kävinpäs mittaamassa. Ukkojen Bernoulli ja Moody kalkyylit viittaavat samaan.

No, joka tapauksessa väitän, että oikein valittu koje ja oikein mitoitettu iv-järjestelmä johtaa tulokseen, jossa merkitsevää ohivirtausta likaiselta puolelta puhtaalle EI voi tapahtua.
Ja, jos kuitenkin tapahtuu niin tulopuolen EU7...8 suodattaa itiöistä (niistähän taisi olla alunperin kyse) 95%.

Todella toivon, että aloittanut kirjoittaja saa selville ja poistetuksi oireilun lähteen.

Asiasta aiheetta enempään.
alias Mikk

M216 kirjoitti:

...jahkaamiseksi tuppaa mennä.

"Missään tapauksessa lto:n painehäviö ei voi olla 20-30 Pa, sillä virtauksen pitäisi olla turbulenttista edes kohtuullisen hyötysuhteen aikaansaamiseksi ja se ei noin pienillä paine-eroilla onnistu."

Kennossa rakovirtauksen Reynoldin luku ylittää turbulenttisuuden rajan - yllätys, yllätys - jo alle 10 Pa:n painehäviöllä! Tästä syystä ilmoitetut kojeiden lämpötilahyötysuhteet ovat yllättävän hyviä laajalla virtaama-alueella.

Sen verran voin tulla vastaan, että virtaamalla 90 l/s kennon paine-ero on luokkaa 60 Pa.
Käyrästöjä en ole nähnyt - vaan kävinpäs mittaamassa. Ukkojen Bernoulli ja Moody kalkyylit viittaavat samaan.

No, joka tapauksessa väitän, että oikein valittu koje ja oikein mitoitettu iv-järjestelmä johtaa tulokseen, jossa merkitsevää ohivirtausta likaiselta puolelta puhtaalle EI voi tapahtua.
Ja, jos kuitenkin tapahtuu niin tulopuolen EU7...8 suodattaa itiöistä (niistähän taisi olla alunperin kyse) 95%.

Todella toivon, että aloittanut kirjoittaja saa selville ja poistetuksi oireilun lähteen.

Asiasta aiheetta enempään.
alias Mikk

Lue lisää

että hyötysuhdetta ajatellen se 10 Pa ei missään tapauksessa riitä (en viitsi tarkistaa on se edes turbulenttista).
En tiedä käytetäänkö kyseisessä kennoissa pintakuvioitua levyä turbulenssin lisäämiseksi (ei siis jäykistämiseksi) vai ei, kuvioinnin lisääminen on kuitenkin merkki siitä, että turbulenssia ei ole riittävästi ollut, vaikka painehäviöt ovat jo olleet yli 50 Pa.

Paine-eroista myös, että isommissa roottorikojeissa joissa vuoto poistoilmasta tuloilmaan usein on karua arkipäivää, joidenkin valmistajien kojeisiin lisätään säätöpelti jolla voidaan poistoilmakanavan painehäviötä keinotekoisesti nostaa "oikean vuotosuunnan varmistamiseksi" kuten termi kuuluu.

M216 kirjoitti:

näyttää kuuluvan niihin kojekauppiaisiin, jotka kaiketi tosissaan luulevat karkeasuotimen painehäviöksi Roin mainitsevat 260 Pa.

Todellisuudessa et ole laitetoimittajan leivissä. Tai no - ehkä varastomiehenä.

Lue lisää

Tiedoksesi,

Tavanomaisia vaihtopaine-eroja isommissa kojeissa:
Mikrosuodattimet 400-500 Pa
Hienosuodattimet 150-300 Pa
Karkeasuodattimet 80-150 Pa

Noissa suodattimissa on karkeasuodattimissakin suodatinmatto taivuteltu pusseille siten, että pinta-ala on 3-10 kertaa poikkipintaan nähden.
Kyseisen kojeen matto lienee suora eli isommassa kojeessa painehäviö todella voisi olla 260 Pa.

Todellisuudessa, jos käyttäytyisit asiallisemmin, voisit ehkä päästä töihin.

Nuortunut kirjoitti:

Tiedoksesi,

Tavanomaisia vaihtopaine-eroja isommissa kojeissa:
Mikrosuodattimet 400-500 Pa
Hienosuodattimet 150-300 Pa
Karkeasuodattimet 80-150 Pa

Noissa suodattimissa on karkeasuodattimissakin suodatinmatto taivuteltu pusseille siten, että pinta-ala on 3-10 kertaa poikkipintaan nähden.
Kyseisen kojeen matto lienee suora eli isommassa kojeessa painehäviö todella voisi olla 260 Pa.

Todellisuudessa, jos käyttäytyisit asiallisemmin, voisit ehkä päästä töihin.

Lue lisää

"Kyseisen kojeen matto lienee suora eli isommassa kojeessa painehäviö todella voisi olla 260 Pa."

Digitin paine-erohälytyksen YLÄrajan tehdasasetus puhaltimen yli on 260Pa. Tämä tarkoittaa koko systeemin painehäviötä ulkosäleiköltä päätelaitteelle pitäen sisällään EU3 ja EU7 suotimet sekä kennon. Virtaamalla 90 l/s on KOKO järjestelmän paine-ero alle 250Pa.

Kun otat nollan pois painehäviöistäsi, saat sopivia arvoja komforttipuolen pikkuritsoille.

Kiitoksia vain työtarjouksesta - tiiminne tarvitseekin kipeästi vahvistusta. Mutta, mutta - ei noilla palkoilla.

R_oi kirjoitti:

että hyötysuhdetta ajatellen se 10 Pa ei missään tapauksessa riitä (en viitsi tarkistaa on se edes turbulenttista).
En tiedä käytetäänkö kyseisessä kennoissa pintakuvioitua levyä turbulenssin lisäämiseksi (ei siis jäykistämiseksi) vai ei, kuvioinnin lisääminen on kuitenkin merkki siitä, että turbulenssia ei ole riittävästi ollut, vaikka painehäviöt ovat jo olleet yli 50 Pa.

Paine-eroista myös, että isommissa roottorikojeissa joissa vuoto poistoilmasta tuloilmaan usein on karua arkipäivää, joidenkin valmistajien kojeisiin lisätään säätöpelti jolla voidaan poistoilmakanavan painehäviötä keinotekoisesti nostaa "oikean vuotosuunnan varmistamiseksi" kuten termi kuuluu.

Lue lisää

kuitenkaan olla kommentoimatta.

"...että hyötysuhdetta ajatellen se 10 Pa ei missään tapauksessa riitä (en viitsi tarkistaa on se edes turbulenttista)."

10 Pa riittää vallan mainiosti.
Tsiikaas kennon hyötysuhdetta:
Virtaamalla 100l/s - 50%
Virtaamalla 20l/s - 65%!!

Kennon painehäviö virtaamalla 100 l/s esim 100Pa.
Virtaamalla 20 l/s on painehäviö 4 Pa, toistan NELJÄ Pa.

Kennossa turbulenttisuus alkaa itse asiassa jo paine-erolla 1 Pa, toistan YKSI Pa. (Viitsin tarkistaa).

M216 kirjoitti:

kuitenkaan olla kommentoimatta.

"...että hyötysuhdetta ajatellen se 10 Pa ei missään tapauksessa riitä (en viitsi tarkistaa on se edes turbulenttista)."

10 Pa riittää vallan mainiosti.
Tsiikaas kennon hyötysuhdetta:
Virtaamalla 100l/s - 50%
Virtaamalla 20l/s - 65%!!

Kennon painehäviö virtaamalla 100 l/s esim 100Pa.
Virtaamalla 20 l/s on painehäviö 4 Pa, toistan NELJÄ Pa.

Kennossa turbulenttisuus alkaa itse asiassa jo paine-erolla 1 Pa, toistan YKSI Pa. (Viitsin tarkistaa).

Lue lisää

Eli kun alussa virheellisesti väitit, toistan virheellisesti väitit, ettei poistoilma voi vuotaa tuloilmaan, käytit paine-eroa 20 Pa tms, nyt kun puhut lto:n turbulenssista, paine-ero onkin 100 Pa.

Jos käytät 100 Pa lto:n painehäviönä, vuoto on selviö toistan vuoto on selviö toistan vuoto on selviö ja toisaalta jos rakennat kojeen jonka maksimi-ilmavirralla lto:n painehäviö on 10 Pa on lto kuutio kooltaan suuruusluokkaa metri kertaa metri kertaa metri tms, toistan metri kertaa metri kertaa metri tms.

Joko hait töitä?

M216 kirjoitti:

"Kyseisen kojeen matto lienee suora eli isommassa kojeessa painehäviö todella voisi olla 260 Pa."

Digitin paine-erohälytyksen YLÄrajan tehdasasetus puhaltimen yli on 260Pa. Tämä tarkoittaa koko systeemin painehäviötä ulkosäleiköltä päätelaitteelle pitäen sisällään EU3 ja EU7 suotimet sekä kennon. Virtaamalla 90 l/s on KOKO järjestelmän paine-ero alle 250Pa.

Kun otat nollan pois painehäviöistäsi, saat sopivia arvoja komforttipuolen pikkuritsoille.

Kiitoksia vain työtarjouksesta - tiiminne tarvitseekin kipeästi vahvistusta. Mutta, mutta - ei noilla palkoilla.

Lue lisää

Miksi ottaisin nollia pois?
Puhuin isommista kojeista, joissa nuo nollat on tasan kohdallaan, tiedoksesi.

Nuortunut kirjoitti:

Eli kun alussa virheellisesti väitit, toistan virheellisesti väitit, ettei poistoilma voi vuotaa tuloilmaan, käytit paine-eroa 20 Pa tms, nyt kun puhut lto:n turbulenssista, paine-ero onkin 100 Pa.

Jos käytät 100 Pa lto:n painehäviönä, vuoto on selviö toistan vuoto on selviö toistan vuoto on selviö ja toisaalta jos rakennat kojeen jonka maksimi-ilmavirralla lto:n painehäviö on 10 Pa on lto kuutio kooltaan suuruusluokkaa metri kertaa metri kertaa metri tms, toistan metri kertaa metri kertaa metri tms.

Joko hait töitä?

Lue lisää

Vähän repesin kuin luin tuon ketjun läpi. Otan teidät molemmat töihin (asiakastukeen), pääsette kertomaan asiakkaille tarinoita kun he ilmoittavat ongelmista :)

kieroliero kirjoitti:

Vähän repesin kuin luin tuon ketjun läpi. Otan teidät molemmat töihin (asiakastukeen), pääsette kertomaan asiakkaille tarinoita kun he ilmoittavat ongelmista :)

Paljonko tarjoot?

M216 kirjoitti:

kuitenkaan olla kommentoimatta.

"...että hyötysuhdetta ajatellen se 10 Pa ei missään tapauksessa riitä (en viitsi tarkistaa on se edes turbulenttista)."

10 Pa riittää vallan mainiosti.
Tsiikaas kennon hyötysuhdetta:
Virtaamalla 100l/s - 50%
Virtaamalla 20l/s - 65%!!

Kennon painehäviö virtaamalla 100 l/s esim 100Pa.
Virtaamalla 20 l/s on painehäviö 4 Pa, toistan NELJÄ Pa.

Kennossa turbulenttisuus alkaa itse asiassa jo paine-erolla 1 Pa, toistan YKSI Pa. (Viitsin tarkistaa).

Lue lisää

Kuten edellä olevista kirjoituksistani näkyy, olen vetänyt arvoja perstuntumalla. Jatketaan siis samaa linjaa, koska se toimii:

Reynoldsin luku Re=vd/Vk,
jossa v on nopeus, d=halkaisija ja Vk ilman kinemaattinen viskositeetti
Jos käytetään halkaisijana hydraulisen halkaisijan kaavasta laskemalla
dh=2ab/(a b) saadaan kun siirtimen sivun mitta on 35 cm (arvaus) ja lamelliväli 3mm (arvaus)
dh= 0,006 m
Ilman kinemaattinen viskositeetti on 0° C.ssa 13,3*10exp(-6)
Turbulenttisen virtauksen raja on Re = 2700, joten pienin nopeus, jolla re=2700 saavutetaan:

v= Vk*Re/dh= 13.3*10exp(-6)m2/s*2700/0,006m
v= 6 m/s

Jos lamelliväli on 2 mm, dh=0,004 m ja v = 9 m/s

Jos siirtimen mitta on kuten tässä oletin 350 *150 mm, on nopeus ilmavirralla 100 l/s ennen kuutiota 0,1/0,35/0,15=1,9 m/s joten pakan sisällä se on lamellivahvuudet huomioiden n 4 m/s, joten se jää alle turbulenttisen virtauksen aina.

Tämän pohjalta näyttäisi edelleen siltä, että laminaarinen virtaus on enemmän kuin mahdollinen.
Tässä varmaankin on jotain pielessä, vaan mitä?

Vertailun vuoksi
http://www.recair.fi/download/KONE-ESITE-suomal-2002.pd f
sivulla 26 on levysiirtimen painehäviö ym arvot. Jos virtaus olisi turbulenttista painehäviö nousisi potenssissa 2.
Käyrästöstä nähdään että eksponentti on 1,7 eli virtaus on osittain laminaarista.

R_oi kirjoitti:

Kuten edellä olevista kirjoituksistani näkyy, olen vetänyt arvoja perstuntumalla. Jatketaan siis samaa linjaa, koska se toimii:

Reynoldsin luku Re=vd/Vk,
jossa v on nopeus, d=halkaisija ja Vk ilman kinemaattinen viskositeetti
Jos käytetään halkaisijana hydraulisen halkaisijan kaavasta laskemalla
dh=2ab/(a b) saadaan kun siirtimen sivun mitta on 35 cm (arvaus) ja lamelliväli 3mm (arvaus)
dh= 0,006 m
Ilman kinemaattinen viskositeetti on 0° C.ssa 13,3*10exp(-6)
Turbulenttisen virtauksen raja on Re = 2700, joten pienin nopeus, jolla re=2700 saavutetaan:

v= Vk*Re/dh= 13.3*10exp(-6)m2/s*2700/0,006m
v= 6 m/s

Jos lamelliväli on 2 mm, dh=0,004 m ja v = 9 m/s

Jos siirtimen mitta on kuten tässä oletin 350 *150 mm, on nopeus ilmavirralla 100 l/s ennen kuutiota 0,1/0,35/0,15=1,9 m/s joten pakan sisällä se on lamellivahvuudet huomioiden n 4 m/s, joten se jää alle turbulenttisen virtauksen aina.

Tämän pohjalta näyttäisi edelleen siltä, että laminaarinen virtaus on enemmän kuin mahdollinen.
Tässä varmaankin on jotain pielessä, vaan mitä?

Vertailun vuoksi
http://www.recair.fi/download/KONE-ESITE-suomal-2002.pd f
sivulla 26 on levysiirtimen painehäviö ym arvot. Jos virtaus olisi turbulenttista painehäviö nousisi potenssissa 2.
Käyrästöstä nähdään että eksponentti on 1,7 eli virtaus on osittain laminaarista.

Lue lisää

Lieneekö noissa LTO-kuutioissa edes haettu turbulenttista virtausta. Kai laminaarisellakin saa pienillä nopeuksilla kohtuullisia siirtymiä.

Eräällä laitevalmistajalla on tuote, jossa turbulenttisuudelle on viitattu kintaalla. Kyse on neste-LTO:n liuospuolesta. Turbulenttisuus on korvattu hitaalla liuosnopeudella ja isolla siirtopinta-alalla. Juttua pidettiin mahdottomana turbulenttiuskovien taholla. Mutta hyvin pelittää.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Lieneekö noissa LTO-kuutioissa edes haettu turbulenttista virtausta. Kai laminaarisellakin saa pienillä nopeuksilla kohtuullisia siirtymiä.

Eräällä laitevalmistajalla on tuote, jossa turbulenttisuudelle on viitattu kintaalla. Kyse on neste-LTO:n liuospuolesta. Turbulenttisuus on korvattu hitaalla liuosnopeudella ja isolla siirtopinta-alalla. Juttua pidettiin mahdottomana turbulenttiuskovien taholla. Mutta hyvin pelittää.

Lue lisää

Kyse lienee taloudellisuudesta, nestepuolen nopeuden /painehäviön nostamiseen käytetty teho saadaan moninkertaisena takaisin paremman putkensisäisen siirtymäkertoimen johdosta, sanovat turbulettiuskovat.
Iso siirtopinta on yhtä kuin iso hinta.

R_oi kirjoitti:

Kuten edellä olevista kirjoituksistani näkyy, olen vetänyt arvoja perstuntumalla. Jatketaan siis samaa linjaa, koska se toimii:

Reynoldsin luku Re=vd/Vk,
jossa v on nopeus, d=halkaisija ja Vk ilman kinemaattinen viskositeetti
Jos käytetään halkaisijana hydraulisen halkaisijan kaavasta laskemalla
dh=2ab/(a b) saadaan kun siirtimen sivun mitta on 35 cm (arvaus) ja lamelliväli 3mm (arvaus)
dh= 0,006 m
Ilman kinemaattinen viskositeetti on 0° C.ssa 13,3*10exp(-6)
Turbulenttisen virtauksen raja on Re = 2700, joten pienin nopeus, jolla re=2700 saavutetaan:

v= Vk*Re/dh= 13.3*10exp(-6)m2/s*2700/0,006m
v= 6 m/s

Jos lamelliväli on 2 mm, dh=0,004 m ja v = 9 m/s

Jos siirtimen mitta on kuten tässä oletin 350 *150 mm, on nopeus ilmavirralla 100 l/s ennen kuutiota 0,1/0,35/0,15=1,9 m/s joten pakan sisällä se on lamellivahvuudet huomioiden n 4 m/s, joten se jää alle turbulenttisen virtauksen aina.

Tämän pohjalta näyttäisi edelleen siltä, että laminaarinen virtaus on enemmän kuin mahdollinen.
Tässä varmaankin on jotain pielessä, vaan mitä?

Vertailun vuoksi
http://www.recair.fi/download/KONE-ESITE-suomal-2002.pd f
sivulla 26 on levysiirtimen painehäviö ym arvot. Jos virtaus olisi turbulenttista painehäviö nousisi potenssissa 2.
Käyrästöstä nähdään että eksponentti on 1,7 eli virtaus on osittain laminaarista.

Lue lisää

Reynoldsin luvun laskenta menee klassiseen Navier-Stokelilaiseen tapaan.
Tosin turbulenttisuuden rajana pidetään normaalisti arvoa 2320.

Rakovirtauksissa poikkeamia tulee esim. hydraulisen halkaisijan laskennassa. Käyttämäsi kaava on varmaan eniten käytetty. Se ei ilmeisesti ole soveltuvin ko. sovellukseen.

ASHRAE antaa kaavan Dekv=1.3*((a*b)^0.625)/((a b)^0.25). Ekvivalenttihalkaisija on esimerkissäsi siten 23mm! Turbulenttisuus alkaisi siis jo nopeuksilla n. 1.3m/s (Re=2320).

Eikä tässä vielä kaikki.
Mm. TEMAn spekeissä löytyy Ren raja-arvoja 600 solavirtauksille.
Siis turbulenttisuus voinee alkaa jo nopeuksissa 0.5m/s kapeissa solarakenteissa, joissa samanaikeisesti esiintyy lämmön siirtymistä.

Klassinen stokesilainen laskenta perustui adiabaattiselle putkivirtaukselle, jossa esiintyi ainoastaan aksiaalinen nopeusvektori.
Lämmönsiito seinämästä aikaansaanee radiaalisen väliaineen nopeusvektorin - eli turbulenttisuutta.

On myös esitetty, että levysiirtimessä esiintyisi virtauksen aiheuttamaa levyn ominaisvärähtelyä, joka aiheuttaisi radiaalista välineen liikettä.

Kyseessä olevan kojeen (digit) kennon mitat ovat muuten 200x400mm. Solat ovat 200x2mm. Näillä arvoilla ja edeltävin perustein turbulenttisuus todellakin alkaisi n. 1 Pa:n paine-erolla.

Mitä tulee Recairin kennon painehäviöön, näyttää graafi laaditun puhtaasti turbulenttisen virtauksen mukaisesti. Painehäviön nopeusverrannollisuus potenssiin 1.7 (kahden sijaan) johtuu kitkavastuskertoimen pienenemisestä virtausnopeuden kasvaessa (vrt. Colebrook, Herrman, Blasius jne.).

M216 kirjoitti:

Reynoldsin luvun laskenta menee klassiseen Navier-Stokelilaiseen tapaan.
Tosin turbulenttisuuden rajana pidetään normaalisti arvoa 2320.

Rakovirtauksissa poikkeamia tulee esim. hydraulisen halkaisijan laskennassa. Käyttämäsi kaava on varmaan eniten käytetty. Se ei ilmeisesti ole soveltuvin ko. sovellukseen.

ASHRAE antaa kaavan Dekv=1.3*((a*b)^0.625)/((a b)^0.25). Ekvivalenttihalkaisija on esimerkissäsi siten 23mm! Turbulenttisuus alkaisi siis jo nopeuksilla n. 1.3m/s (Re=2320).

Eikä tässä vielä kaikki.
Mm. TEMAn spekeissä löytyy Ren raja-arvoja 600 solavirtauksille.
Siis turbulenttisuus voinee alkaa jo nopeuksissa 0.5m/s kapeissa solarakenteissa, joissa samanaikeisesti esiintyy lämmön siirtymistä.

Klassinen stokesilainen laskenta perustui adiabaattiselle putkivirtaukselle, jossa esiintyi ainoastaan aksiaalinen nopeusvektori.
Lämmönsiito seinämästä aikaansaanee radiaalisen väliaineen nopeusvektorin - eli turbulenttisuutta.

On myös esitetty, että levysiirtimessä esiintyisi virtauksen aiheuttamaa levyn ominaisvärähtelyä, joka aiheuttaisi radiaalista välineen liikettä.

Kyseessä olevan kojeen (digit) kennon mitat ovat muuten 200x400mm. Solat ovat 200x2mm. Näillä arvoilla ja edeltävin perustein turbulenttisuus todellakin alkaisi n. 1 Pa:n paine-erolla.

Mitä tulee Recairin kennon painehäviöön, näyttää graafi laaditun puhtaasti turbulenttisen virtauksen mukaisesti. Painehäviön nopeusverrannollisuus potenssiin 1.7 (kahden sijaan) johtuu kitkavastuskertoimen pienenemisestä virtausnopeuden kasvaessa (vrt. Colebrook, Herrman, Blasius jne.).

Lue lisää

Saksalaisten kaava de=1,27((ab)^3/(a b))^0,2 joka antaa suuruusluokassa ASHRAEn mukaiset arvot oli kyllä tiedossa ja Re 2700 vedin siitä hatusta, jonka mukaan eräät nestesiirrinvalmistajat käyttävät sitä raja-arvonaan, ilmeisesti pitävät turvamarginaalia.)

Lasketaanpa kokeeksi se kennon painehäviö
ilmavirta 100 l/s,
pinnan karkeus 0,02
vapaa otsapinta 0,2*0,4 = 0,08 m2
vapaa aukko siirtimessä 0,2*0,4/2*1,8/2 = 0,036 m2 (lamellipaksuus 0,2 mm)
sisään- ja ulosvirtauskertoimet ksiis = 0,1 ksiiu = 0,25 (pienemmälle alalle)

de = 1,27((ab)^3/(a b))^0,2=0,016
Re = 0,1/0,036*0,016/13.3’10^-6 = 3341
k/d = 0,02/16 = 1,25*10^-3
lambda = 0,042 (Colebrook)

painehäviö = kertavastukset kitkavastus
dp = (ksiis ksiiu)*roo/2*v1^2 lambda*L/d*roo/2*v2^2
dp = (0,1 0,25)*1,2/2*(0,1/0,036)^2 0,042*0,2/0,016*1,2/2*(0,1/0,036)^2 Pa

dp = 4,05 Pa

Miksi muuten mittailet sieltä 60 Pa:n painehäviöitä?
Oletko itse laskeskellut 1 Pa painehäviösi samalla tavalla?
Laskin myös erään valmistajan siirtimen, jonka arvot ”tunnetaan”, painehäviö jäi siinäkin alle kymmenesosaan todellisesta..
Mikä tässä mättää?

PS Pelkästään Colebrookin mukainen kitkakertoimen muutos nopeuden funktiona ei selitä eksponenttia 1,7. Lambdan muutos näyttäisi jäävän alle 10%, jota vastaava eksponetti olisi 1,85.

R_oi kirjoitti:

Saksalaisten kaava de=1,27((ab)^3/(a b))^0,2 joka antaa suuruusluokassa ASHRAEn mukaiset arvot oli kyllä tiedossa ja Re 2700 vedin siitä hatusta, jonka mukaan eräät nestesiirrinvalmistajat käyttävät sitä raja-arvonaan, ilmeisesti pitävät turvamarginaalia.)

Lasketaanpa kokeeksi se kennon painehäviö
ilmavirta 100 l/s,
pinnan karkeus 0,02
vapaa otsapinta 0,2*0,4 = 0,08 m2
vapaa aukko siirtimessä 0,2*0,4/2*1,8/2 = 0,036 m2 (lamellipaksuus 0,2 mm)
sisään- ja ulosvirtauskertoimet ksiis = 0,1 ksiiu = 0,25 (pienemmälle alalle)

de = 1,27((ab)^3/(a b))^0,2=0,016
Re = 0,1/0,036*0,016/13.3’10^-6 = 3341
k/d = 0,02/16 = 1,25*10^-3
lambda = 0,042 (Colebrook)

painehäviö = kertavastukset kitkavastus
dp = (ksiis ksiiu)*roo/2*v1^2 lambda*L/d*roo/2*v2^2
dp = (0,1 0,25)*1,2/2*(0,1/0,036)^2 0,042*0,2/0,016*1,2/2*(0,1/0,036)^2 Pa

dp = 4,05 Pa

Miksi muuten mittailet sieltä 60 Pa:n painehäviöitä?
Oletko itse laskeskellut 1 Pa painehäviösi samalla tavalla?
Laskin myös erään valmistajan siirtimen, jonka arvot ”tunnetaan”, painehäviö jäi siinäkin alle kymmenesosaan todellisesta..
Mikä tässä mättää?

PS Pelkästään Colebrookin mukainen kitkakertoimen muutos nopeuden funktiona ei selitä eksponenttia 1,7. Lambdan muutos näyttäisi jäävän alle 10%, jota vastaava eksponetti olisi 1,85.

Lue lisää

tuppaa mennä.

Ilmeisesti ASHRAEn ekvivalenttihalkaisija ei kuitenkaan sovellu ko. tarkoitukseen.
Perinteinen tapa näyttäisi antavan tarkemman lopputuloksen. Transitioalue lienee joka tapauksessa melko laaja.
Kertavastukset ovat itselläni selvästi suuremmat (yht 1.3).

Esimerkkitapauksessa:
ASHRAEn mukaisesti dP = 10 Pa
Perinteinen Dekv dP = 30 Pa
Dekv=sola (2mm) dP = 75 Pa (lamin)

Aika suuri haarukka on. Siitä arvotaan soveltuva.

Näyttää ilmeiseltä, että aiemmin käytin laskennassa ekvivalenttihalkaisijana solan leveyttä (90 l/s per 60 Pa). Täytyypä joskun tarkastaa mittaustulos - tai pyytää käppyrä valloxilta.

Tämmöinen pähkäily ei nyt juurikaan aloittaneen kirjoittajan oireilua helpota, aiheuttanee vain päänsärkyä.

Seuraavaan kohteeseen suosittelen kojetta, jossa tulopuhallin on ennen LTO-kennoa (esim valloxin 90 tai 180, ja kennossa vastavirtaosuus - ei, en ole valloksin myyntihenkilö tai sivupersoonansa).

R_oi kirjoitti:

Kyse lienee taloudellisuudesta, nestepuolen nopeuden /painehäviön nostamiseen käytetty teho saadaan moninkertaisena takaisin paremman putkensisäisen siirtymäkertoimen johdosta, sanovat turbulettiuskovat.
Iso siirtopinta on yhtä kuin iso hinta.

Lue lisää

No tuolla systeemillä olivat saaneet kuitenkin ison aleneman liuokselle pienessä tilassa. Yritän löytää tuotteen esitteeseen linkin, jos sitä vielä tehdään. Kallis tuotehan se on/oli, mutta säästi IV-konehuoneen.

R_oi kirjoitti:

Kyse lienee taloudellisuudesta, nestepuolen nopeuden /painehäviön nostamiseen käytetty teho saadaan moninkertaisena takaisin paremman putkensisäisen siirtymäkertoimen johdosta, sanovat turbulettiuskovat.
Iso siirtopinta on yhtä kuin iso hinta.

Lue lisää

http://www.ika-air.fi/

Näkyy tuote olevan edelleen markkinoilla. Siirry linkissä Fas-Air-tekniikkaan.

R_oi kirjoitti:

Kyse lienee taloudellisuudesta, nestepuolen nopeuden /painehäviön nostamiseen käytetty teho saadaan moninkertaisena takaisin paremman putkensisäisen siirtymäkertoimen johdosta, sanovat turbulettiuskovat.
Iso siirtopinta on yhtä kuin iso hinta.

Lue lisää

oli kysymys. Tunnen kyllä firman ja tavannut useasti johdonkin, en vain ole koskaan kiinnittänyt tarkempaa huomiota siihen mitä he puuhastelevat. Kalliin näköisiä ovat vehkeet aina olleet ainakin messuilla.

Tsekkaa että vedenpoistoletkussa on vesilukko. Ettei vaan ime ilmaa viemärin tuuletusputkesta/vast.

Ei, kahdeksan vuotta on liian lyhyt aika korjata iv ongelmat.

VTM73 kirjoitti:

Ei, kahdeksan vuotta on liian lyhyt aika korjata iv ongelmat.

Samanlaisen ongelman kanssa painitaan kun aloittaja 8v. sitten.
Olisi kiva kuulla miten asia ratkennut.

Meillä 2009 rakennettu 100m2 puutalo jossa swegon casa 80w lto kone.
Olemme asuneet tässä vasta n.3kk ja selvästi jotain ongelmaa sisäilmassa:

Runsas pölykertymä jo 3.päivässä siivouksesta.
Nenä ja kurkku kuivaa varsinkin öisin,halppis kosteusmittari näyttää 27-35%
Oireet tuntuvat helpottavan kun kosteusprosentti nousee iv konetta säätämällä
pienemmälle teholle

mik2 kirjoitti:

Samanlaisen ongelman kanssa painitaan kun aloittaja 8v. sitten.
Olisi kiva kuulla miten asia ratkennut.

Meillä 2009 rakennettu 100m2 puutalo jossa swegon casa 80w lto kone.
Olemme asuneet tässä vasta n.3kk ja selvästi jotain ongelmaa sisäilmassa:

Runsas pölykertymä jo 3.päivässä siivouksesta.
Nenä ja kurkku kuivaa varsinkin öisin,halppis kosteusmittari näyttää 27-35%
Oireet tuntuvat helpottavan kun kosteusprosentti nousee iv konetta säätämällä
pienemmälle teholle

Lue lisää

Väärä kone teillä olisitte hankkineet pyörivällä lämmönsiirtimellä olevan R85 se palauttaa kosteutta takaisin tuloilmaan eli ei mene liian kuivaksi ilma.

Ilmanvaihdon pienentäminen on väärä ratkaisu, ilmankostuttimilla voi vähän auttaa tilanteessa kun laittaa makuuhuoneisiin niitä.

Swegon Casa R85 kirjoitti:

Väärä kone teillä olisitte hankkineet pyörivällä lämmönsiirtimellä olevan R85 se palauttaa kosteutta takaisin tuloilmaan eli ei mene liian kuivaksi ilma.

Ilmanvaihdon pienentäminen on väärä ratkaisu, ilmankostuttimilla voi vähän auttaa tilanteessa kun laittaa makuuhuoneisiin niitä.

Lue lisää

Näin hyvää juttua kantsii upata ;)

eemelii1 kirjoitti:

Näin hyvää juttua kantsii upata ;)

Jep, kiekkouskovaisen kannattaa nostaa omia kirjoituksiaan, kun muut ei sitä tee