Tammen kasvatus terhosta.

No jos ne kerran ovat itäneet,silloin ovat myös onnistuneet.Laita nyt ruukkuun ja kun ovat kasvaneet vähän enemmän pituutta,voit kesällä istuttaa maahan.Suojaa niitä kuitenkin jollain,kun ovat pieniä.

Tämä oli sellainen "vahinko", kun poika keräsi syksyllä muovipussiin terhoja oravalle talveksi. Ne sitten unohtuivat suljettuun muovipussiin keittiön kaappiin ja huomattiin nyt, että olivat itäneet pussissa. Niitä on ainakin sata. Täytyy mahduttaa se purkkimäärä jonnekkin ja kasvattaa tammimetsä pellolle.

Tämäkin Turun läheisyydessä:

Työkaverini laittoi myöhään syksyllä töissä pihalta nappamansa tammenterhon kertakäyttömukiin multaan ja ennen joulua työntyi taimi joka kasvoi aika pimeässä työpöydällä (kaukana ikkunasta). Keväällä istutti mökille maan lämmettyä; hienosti kasvaa.
Viimekesänä päinvastainen tapaus: mökin nurmikon takaosassa pilkisti pari alta 10 senttistä tammen alkua ja kun kaverini (toinen) oli himoinnut tammia tontillensa ja ei sopinut heti tulla hakemaan nyhtäisin maasta (varovasti ilman työkaluja) sateenjälkeen taimen ja istutin ruukkuun, jonka syksyllä istutti tontilleen.

Istuta syksyllä hyvänmuotoisista tammista kerättyjä terhoja vaaksan välein n. 5
sentin syvyyteen puutarhaan riviin ja peitä kylvös laudalla. kylvös nousee tai-
melle aika myöhään (heinäkuussakin) taimelle. Seuraavana keväänä ennen leh-
teen tuloa istuta taimet lehtomaiseen valoisaan paikkaan.
Onnea toimiin! Anssi

Keräsin syksyllä puistosta tammenterhoha, joissa oli jo pääjuuren alku näkyvissä. Istutin ne maitopurkkeihin ja nyt suurimmissa taimissa on 4-5 lehteä, siis pari kuukautta istutuksen jälkeen. Keväällä, luultavasti joskus huhtikuussa, totutan niitä ulkoilmaan päivisin lasitetulla parvekkeella keväällä istutan ne lopullisille paikoilleen jyrsijäverkon suojaan.

Kesällä oli pihamaassa monta tammen tainta, oravat oli niitä varmaan kuljetellut terhoja milloin minnekin.

Kukaan "kasvattaja" ei osaa kertoa itse kasvatuksesta oikeastaan yhtään mitään, kuinka paljon kastellaan? Valoa? Lämpöä? MITÄ muuta?! Pelkkää kasvatusta? Mitä se pitää sisällään?

Ei niitä tarvi erikoisesti KASVATTAA , vai ootko nähnyt niitä metsässä kasvatettavan, itsekseen kasvaa.
Multaa ne karsii kasvaakseen.

Hee hee. Täällä Oulusta aavistuken etelään tamme teki kaksi kesää sitte terhoja ja ne peräti itivät ku laitoin multaan! Tosin nytte ne lultavasti kuoli ku tuli nuo plussa kelit ja vesi jäi seisomaan väliaikaispurkeihin ja jäätyi :( Ei saa jäätyä... Olis pitäny laittaa johonki ulkorakennukseen talveksi. Keväällä näkee jäikö ykskään henkiin.

Kokeilija jatkaa jälleen....
Lukeekohan tätä enää kukaan?
Loviisasta saamani terhot ovat kasvaneet penkissä ja laakeassa vadissa kymmensenttisiksi terhakoiksi taimiksi Oli yllätys sillä talvi oli todella erikoinen ja vähäluminen täällä Oulussa, mutta vastasikohan se Loviisan talvea?
Nyt pitäisi löytää åpaikka taimille tuhannen neliön tontilta.
Kuivan kesän takia olen kastellut taimia ahkerasti ja hyvin voivat.
Löysin pyöräillessäni Oulujoen pohjoispuolelta erään omakotitalon pihalta neljä todella kookasta tammea(näillä leveysasteilla) koskaan pihalla ei ole ollut ketään että olisin voinut tammista jotakin kohteliaasti kysyä.
Tontilla pyörii talvisin jänöjä joten täytyneepä suojata taimet teräsverkolla.
Paljastui että osa saamistani terhoista on Porvoosta ja näyttävä olevan eri rotua toinen on metsätammi ja toista en tiedä , mutta eiköhän tuo selviä.
Kertokaa kokemuksistanne ja jakakaa titoja ja mielellään tammen kasvatuksesta täällä pohjoisessa!!!

Toimme Saksan ja Luxenburgin rajamailta tammenterhoja. Ilmeisesti ovat viime vuotisia, koska olivat jo tippuneet maahan. Onkohan mitään mahdollisuuksia saada niitä täälä selviytymään? Kuivan näköisiä, mutta kokeilemme lapsien kanssa idättää sisällä purkissa. En taida uskaltaa ulos istuttaa, jos tulee kitkettyä rikkaruohona.

Meidän mökille tuotiin 1983 pieni tammen taimi, Kustavin terhosta kasvatettu.
Alussa ei sitä juuri huomioitu, mutta sehän aloitti nopean kasvun. Ensin kaadoin viereisen hopeapajun, sitten omenapuun, sit vaahteran, koivun ja vielä vaahteran. Aina liian myöhään, jokainen jätti jälkensä nopeasti kasvavaan tammeen. Tammi tarvitsee tilaa ja valoa ja aurinkoa.
Nyt 30-vuotiaana tammi on n.15metriä korkea ja yli 10m leveä. Siis suuri ikäisekseen. Tampere- Pori linjalla järven rannassa entisellä peltotontilla.
Tänä päivänä huomasin terhonalun ja toisen jne, Kiikarilla latvasta alkaen näin jopa satoja terhoja. Niitä olen vuosia odotellut.
Ekat terhot tammen historiassa. Ikää tammella terhosta lähtien 32-35 vuotta.
Alimmat oksat hipoo maata. Niiden alle jää maja. Tuon lehvästön alla juon kahvit, otan viinin. Tulevat polvet saa valtavan, upean tammen.
Lähellä kasvaa Hopeapoppeli, h. n.23m. Sama istutusvuosi tammen kanssa.
Kolmantena Hevoskantanja. Englannista, varastin sen Kuningattaren Buckinghamin palatsista. Hyppäsin oksaan joka roikkui kadunpuolella, kastanja irtosi ja työnsin taskuun. Poliisi näki tai kuuli, mutta ei ehtinyt tajuta mitä tömähdys tarkoitti.
Jokaisen pitäisi istuttaa puu jo nuorena.

Tammenterho kannattaa istuttaa paikalleen jo samana syksynä jotta se ei kuivu ja saa ns. kylmäkäsittelyn.

Itävä tammi kasvattaa pitkän paalujuuren joten jos purkissa aikoo pitää ennen siirtoa varsinaiselle paikalle kannattaa olla syvä purkki tai hätätilassa myös maitopurkki käy ihan hyvin. Sivujuuria kasvaa vasta myöhemmin.

Tammi kasvaa nuorena hyvin puolivarjossa esimerkiksi pajun, lepän, koivun tai vastaavien harvalehtisten alla mutta miehenmittaisena tarvitsee jo avointa aurinkoa. Kaikenmoiset maat ja mannut kelpaavat hyvin, ehkä ainoastaan erittäin kuiva ja kova savi on huono kasvualusta. Kestää hyvin paahdetta ja kuivuutta myös nuorena, onhan metsätammi nahkealehtisenä oman eteläisen ja paahteisten seutujensa pohjoisin edustaja.

Toki jos isompaa tammea istuttaa niin on otettava huomioon etteivät juuret ole vielä kasvaneet niin suuriksi, kuin vastaanvan kokoinen taimesta asti paikallaan olleella.

Rusakko syö nuoret tammet suihinsa heti jos niitä ei verkoin suojata.
Tammi toki toipuu uskomattoman hyvin rusakon aiheuttamista vaurioista, toisin kuin esimerkiksi vaahtera jolle arvet voivat helposti aiheuttaa lahovikoja myöhemmin.

Omien kokemuksien mukaan tammi on nuorena hyvin hidaskasvuinen mutta noin vyötärönkorkuisena räjähtää kasvuun ja voi huidella jopa metriä lisää vuodessa.
Kannattaa myös kokeilla ulkomaisia, lähinnä pohjoisamerikkalaisia lajeja, esim. punatammia ja isolehtistä takiastammia jotka teoriassa menestyvät, oikella alkuperällä, jopa paremmin kuin metsätammi aina Oulun korkeudelle asti.

Tietoa, siemeniä, taimia ja kasvattajien yhteystietoja löytää mustilan arboretumista

http://www.mustila.fi/

eli miten ne tarkalleen ottaen istutetaan

Olipa hyvä, että osui silmiini tämä keskustelu. Koiria lenkittäessäni aamulla otin vanhustentalon pihalta taskuuni tammenterhoja. Istutin ne pieniin ruukkuihin, mutta olisi pitänyt laittaa maitotölkkeihin. Huomenna korjjaan asian. Keväällä vien taimet mökille ja suojaan ne rusakoilta. Kiitos keskustelusta.

Minulla on viikko sitten noussut kolmetoista senttiä korkeasta ruukustani tammen itu ja mietin, että kuinka kauan voin pitää sitä siinä murahetimatta tilan ahtaaksi käymistä juurille? Muutoinkin laitoin ruukkuun kolme terhoa, joista vain tämä yksi lähti kasvamaan ruukun melko reunasta. Kannattaisiko sitäkin korjata siirtämällä sitä keskemmälle?
Tahtoisin pitää tammea mahdollisimman pitkään sisällä ruukussa ennen kuin keksin sille sopivan paikan, minne sen lopulta jättäisin oman onnensa nojaan. Osaako joku kokenut antaa järkeviä ohjeita minulle?

Siirrä taimi isompaan ruukkuun, niin että juuripaakku säilyy kokonaisena ja varoen muutoinkin. Asetttele juuripaakku, niin että taimi on suht keskellä.

Kasvatin aikoinaan melkoisen määrän tammen taimia terhoista. Keräsin syksyllä suuren muovikassillisen tammenterhoja ja laitoin niitä aina kolme terhoa kyljelleen maahan haudattuihin kukkaruukkuinin. Ruukut oli upotettu maahan suoraan riviin ja laitoin laudan ruukkujen päälle siihen maahan, ettei jyrsijät ym. eläimet menneet syömään niitä terhoja. Lähes kaikki tammenterhot itivät ja niistä istutettiin pieni metsikkö.
Tammen taimi pitää istuttaa lehtipuun kannon viereen, kasvaa parhaiten. Vanha korkkitammen viljelijöiden vinkki Espanjasta!

Minä olen laajentamassa tammimetsääni täällä Pohjois-Savossa.

Vuonna -98 kylvin Tampereelta ja Iisalmesta olevia terhoja. Niistä kasvanut jo komeita puita joista pisimmät ovat yli 10m.

Tänä syksynä olisi ollut terhoja näihin tammiin, mutta närhet veivät ne raakoina.

Omista ilman jääneenä keräsin taas Iisalmesta tuota kestävää tammialkuperää.

Mietinkin olisiko jollain halua "vaihtaa" terhoja kanssani? Saisi tulevaisuuden tammimetsään enemmän vaihtelua alkuperään. Ja metsänä tarkoitus kasvattaa niin toki saisi olla hyvärunkoisista useamman tammen esiintymistä ne terhot.

Jos joku haluaa vaihtaa niin laittakaa tänne viestiä. Nuo Iisalmen terhojen emopuut ovat jo toista sukupolvea Ylä-Savolaista alkuperää.

Me toimme vain 2 terhoa Helsingistä. Ensimmäistä vuotta yritetään istuttaa ruukkuun ja sitten keväällä maahan. Olisi ehkä pitänyt kerätä enemmän. Jos SanttuK haluat terhoja Etelä-Suomesta, voin tuoda. Itävyydestä en mene sanomaan mitään, koska tämä on vasta ensimmäinen kasvatusyritys.

Onnea kasvatusyrityksellesi ReijaT ja kiitos tarjouksesta. Minä sain nyt hommattua kahta alkuperää paikallisen lisäksi. Eiköhän näistä metsäntarpeet synny:)

Mahtava löydös tämä keskustelu!

Keräsin syksyllä Oulun seudulta tammenterhoja ja kaksi niistä alkoi itämään jääkaapissa. Nyt molemmat ovat noin 20 cm mittaisia.

Taitavat kärsiä kuivasta huoneilmasta, kun lehtien reunoilla on hieman ruskeaa laikkua, ja osa lehtien kärjistä on käpristyneet. Mitä voin tehdä? Tykkääkö tammi suihkuttelusta?

Kuinka usein kastelette ruukuissa kasvavia tammen alkujanne? Lannoitatteko jollain?

Koska tammen taimesi ovat itäneet ja alkaneet kasvaa? Yleensä Suomessa kasvavat puuvartiset kasvit tarvitsevat lepokauden. Jos tammesi ovat itäneet vaikka syksyllä, ehkä olisi paras viedä taimet viileään. Ei tarvitse olla pakkasta, vaan lämpö siinä 0-5 nollan välillä. Huhtikuun puolivälissä sitten lämpimään. Asteittainen lämmön aleneminen kaikkein paras vaihtoehto.

Onpa hyvä vanha keskustelu! Minä haluan tietää vielä sen, että kuinka "kypsä" sen terhon pitää olla josta yrittää taimea kasvattaa? Lapsi toi mulle vielä ihan vihreän terhon, jossa vielä "lakkikin" paikoillaan.... Ei se tietysti ota jos ei annakaan, vaikka kokeilee, mutta onko turhaa edes toivoa mitään, jos nyt hautaan sen kukkapenkkiin? Ja kummin päin se terho pitää sinne maahan laittaa? Ja pitääkö se "lakki" poistaa ennen? Voinhan toki pyytää tuomaan myöhemmin uuden terhon, joka olis hieman "kypsempi" (ruskea?), mutta hyvä olis tietää millanen sen terhon tulee olla, joka mahdollisesti lähtis itämäänkin... ;)

Näin on. Samaa mieltä Tammelasta Tammen Terho ja Taimi ja tytär Varpu !

Vai siis mä istutin sillee et kuorin tammenterho ja sit laitoin multaa ne ei kyl kasva mut kyl ne koht kasvaa🤔

Kun nyt on sysksy

Kerran istutettiin kaksi tammen terhoja suoraan maahan. Eivät alkaneet kasvamaan :(

Ruissalon tammien taimet jurovat ja ja kestää monia vuosia ennen kuin kasvu todella alkaa.

Toin tammen terhoja etelärannikolta. Olivat jo alkaneet itämään, joten meitopurkkiin multaan. Sisällä lämpimässä. Hyvin kasvoivat.
Keväällä 13 kpl läheiseen koirien paskatuspuistoon lupia kyselemättä. Tuli kaupungin porukka, mylläsi puistoa. Kolme jäi henkiin. Noin 10 vuodessa eivät kasvaneet yhtään. Viime kesänä oli vielä 3 hengissä, nyt en ole viitsinyt pukea kumisaappaita ja tarkistaa tilannetta. Eli tuurissaan on, miten menestyy. Onhan täällä kaupungilla isojakin tammeja, mutta... Olisikohan niin, ettei juuret saa jäätyä, mitä pienenä on luonnossa paha estää?
Sama hevoskastanjoille. Olivat toisen vuoden ämpäreissä parvekkeella. Kaikki kuolivat. Ei saa juuret jäätyä? Läheisesä puistossa on yksi, lähes ranteen paksuinen ja sen näköinen, että on runko kuollut monta kertaa. Ei kestä Oulun talvea?

Minulla on tammia eteläsuomessa, mökki Merikarvialla. Olen mökille siirtänyt tammia 20v. Siellä kasvaa nyt 30kpl jokivarressa, isoimmat 6m, olen jakanut tuttaville tammivihtoja, kun oksat pitää heinäkuussa alhaaltapäin karsia 1 kolmasosa puun pituudelta. Vihta on uskomattoman pehmeä ja pitää lehtensä, tuoksu kuin ruisleipää kypsennettäessä.

Keräsin syksyllä muutaman tammenterhon puistosta, laiton ruukkuun ikkunanlaudalle, lähtivät mokomat samantien kasvuun ja nyt mulla on nättejä tammentaimia joulupuina useampikin kappale!