Tullihallituksen Reijo Virtanen

Voipi olla että tavarantarkastajien lausuntoja on hylätty hovissä , mutta kuitenkin ~20% tullin määräämää hintaa alempi myyntihinta (ja vakuutustarkastajan arvio) on kuitenkin hyväksytty verotusarvoksi ;-)

Taas on unohtunut kaikilta ne PERUSASIAT , miksi autoveroa aikoinaan alettiin rukkaamaan .ELI :

-veroa ei saa YKSITTÄISTAPAUKSESSAKAAN periä enempää kuin sitä on vastaavassa kotimaassa myynnissä olevassa autossa jäljellä
-Likimääräisyyksiä voidaan käyttää , kunhan muistetaan edellä oleva

Perk . Vituttaa kun kaikkimaailman Snellit ja muut tappelee jonkun helv. ALV ja ELV kanssa , vaikka homma on jo todettu joka paikassa lailliseksi .
Jo noitten muutaman HO:n päätöksen pohjalta pitäisi tuliissa alkaa tapahtumaan jotakin .. Ilmeisesti odotetaan KHO päätöksiä asiaan , ja kommentointia jatketaan joka taholta entiseen malliin .

juttu.

Pitäisi käyttää sitä hintahajonnan alinta arvoa eikä keskiarvoa kuten tällä hetkellä.

Tilastollinen arvonmääritys muuten onnistuu.

että epäilemäsi asiantuntija on hyväksytty eikä sinne riitä asiantuntemus nettipalstalla.

Miten tulli voi näyttää että GH:n tuottama arvo jota ei ole tarkoitettu tällaiseen käyttöön on soveltuva arvonmääritykseen. Sehän tuottaa arvot ihan eri tarkoitukseen.

Ja lisäksi on olemassa muutama ongelma:

1.homogeenisen tuotteen hintahajonta
2.ei havaitut ominaisuudet
3.tilastollinen virhe

yksi pikku kirjoitti:

juttu.

Pitäisi käyttää sitä hintahajonnan alinta arvoa eikä keskiarvoa kuten tällä hetkellä.

Tilastollinen arvonmääritys muuten onnistuu.

Hallinto-oikeudet päättävät näistä asioista, ei Suomi24-palstan kirjoittelijat.

Ja missä muualla kuin suomi24-palstalla on sanottu, että on käytettävä alinta arvoa ? No .... ei tarvitse etsiä. Ei missään.

Kysymys Kylmäkallelle (muutkin saavat vastata):

Miten taataan tällä hetkellä että TULLIVIRANOMAISEN tekemä hinta-arvio on oikea ja miten voidaan taata verovelvollisten tasapuolinen kohtelu."

On totta, että lähes poikkeuksetta ulkomailta autonsa tuotavia syrjitään. Minulla on kuitenkin sellainen käsitys, että heitä ei syrjitä tasapuolisesti, vaan syrjimisen määrä vaihtelee paljonkin.

Löytyy myös epäilyksiä (ellei todisteita), että tullin käyttämä vertailutaulukon prosentti on harvinaisemmissa autoissa yhden auton vertailuotos. Onko tämä sitten enemmän vai vähemmän kuin "muutamia hintoja"?

Millä perusteella siis tullin käyttämät menetelmät antavat a) tasapuolisemman ja b) markkinoita kuvaavamman arvon autolle kuin tavarantarkastajan määrittämä hinta?

Wifferi kirjoitti:

Kysymys Kylmäkallelle (muutkin saavat vastata):

Miten taataan tällä hetkellä että TULLIVIRANOMAISEN tekemä hinta-arvio on oikea ja miten voidaan taata verovelvollisten tasapuolinen kohtelu."

On totta, että lähes poikkeuksetta ulkomailta autonsa tuotavia syrjitään. Minulla on kuitenkin sellainen käsitys, että heitä ei syrjitä tasapuolisesti, vaan syrjimisen määrä vaihtelee paljonkin.

Löytyy myös epäilyksiä (ellei todisteita), että tullin käyttämä vertailutaulukon prosentti on harvinaisemmissa autoissa yhden auton vertailuotos. Onko tämä sitten enemmän vai vähemmän kuin "muutamia hintoja"?

Millä perusteella siis tullin käyttämät menetelmät antavat a) tasapuolisemman ja b) markkinoita kuvaavamman arvon autolle kuin tavarantarkastajan määrittämä hinta?

Lue lisää

Wifferi:
Miten taataan tällä hetkellä että TULLIVIRANOMAISEN tekemä hinta-arvio on oikea ja miten voidaan taata verovelvollisten tasapuolinen kohtelu.

kK:
Käytetyllä autolla ei ole olemassa exaktia hintaa. On vain tietyn hintahajonnan rajoissa oleva hintahaitari. Tullivirkailija toimii virkavastuulla ja menettelee laissa säädetyllä tavalla. Verovelvollisella on valitusoikeus HAO:een, johon hän voi esittää perustellun muutosvaatimuksen. Perusteettomasta valituksesta voidaan määrärä maksamaan oikeudenkäybtikulut.

Wifferi:
On totta, että lähes poikkeuksetta ulkomailta autonsa tuotavia syrjitään.

kK:
Vai niin.

Wifferi:
Millä perusteella siis tullin käyttämät menetelmät antavat a) tasapuolisemman ja b) markkinoita kuvaavamman arvon autolle kuin tavarantarkastajan määrittämä hinta?

kK:
Jo kustannussyistä ei ole järkevää käyttää kaikissa tavarantarkastajaa, koska se ei tuota yhtään luotettavampia tuloksia kuin AHTI tai MARVO. Kuluttajatukimuksen mukaan päinvastoin. Laki edellyttää käyttämään parasta saatavissa olevaa tietoa ja niin nyt menetellään. Syrjivät verotukset ovat harvoja poikkeuksia ja ne tulli tai HAO muutoksenhaun perusteella korjaa.

kylmäKalle kirjoitti:

Wifferi:
Miten taataan tällä hetkellä että TULLIVIRANOMAISEN tekemä hinta-arvio on oikea ja miten voidaan taata verovelvollisten tasapuolinen kohtelu.

kK:
Käytetyllä autolla ei ole olemassa exaktia hintaa. On vain tietyn hintahajonnan rajoissa oleva hintahaitari. Tullivirkailija toimii virkavastuulla ja menettelee laissa säädetyllä tavalla. Verovelvollisella on valitusoikeus HAO:een, johon hän voi esittää perustellun muutosvaatimuksen. Perusteettomasta valituksesta voidaan määrärä maksamaan oikeudenkäybtikulut.

Wifferi:
On totta, että lähes poikkeuksetta ulkomailta autonsa tuotavia syrjitään.

kK:
Vai niin.

Wifferi:
Millä perusteella siis tullin käyttämät menetelmät antavat a) tasapuolisemman ja b) markkinoita kuvaavamman arvon autolle kuin tavarantarkastajan määrittämä hinta?

kK:
Jo kustannussyistä ei ole järkevää käyttää kaikissa tavarantarkastajaa, koska se ei tuota yhtään luotettavampia tuloksia kuin AHTI tai MARVO. Kuluttajatukimuksen mukaan päinvastoin. Laki edellyttää käyttämään parasta saatavissa olevaa tietoa ja niin nyt menetellään. Syrjivät verotukset ovat harvoja poikkeuksia ja ne tulli tai HAO muutoksenhaun perusteella korjaa.

Lue lisää

KK:
"Käytetyllä autolla ei ole olemassa exaktia hintaa. On vain tietyn hintahajonnan rajoissa oleva hintahaitari."

wifferi:
Eli kuten toteat, ei eksaktia hintaa käytetylle autolle ole tiedossa. Miten siis tulliviranomaisen määrittelemä hintahajonta olisi sen luotettavampi kuin tavarantarkastajankaan. Samalla tavallahan tulli käyttää tilastossaan pyyntihintoja eikä myyntihintoja. Tulli käyttää ilmeisesti vain virallisten myyntiliikkeiden hintoja ja tavarantarkastaja mahdollisesti sekä autoliikkeiden että yksityisten hintoja. Ovatko viralliset autoliikkeet sitten ainoita liikkeitä jotka myyvät autoja? Eivätkö yksityisten pyyntihinnat anna yhtään lisäarvoa auton hinnan määrittämiseen?

kK:
"Tullivirkailija toimii virkavastuulla ja menettelee laissa säädetyllä tavalla."

En kysynyt toimiiko tulli LAIN mukaan vaan kysyin toimiiko tulli oikeudenmukaisesti ja kohteleeko tulli asiakkaitaan tasa-arvoisesti. Miksi aina täytyy vedota tullin lainmukaiseen toimintaan. Ihan kuin laki olisi asia, jota ei voi kritisoida tai sen perusteita arvioida.

kK:
Jo kustannussyistä ei ole järkevää käyttää kaikissa tavarantarkastajaa, koska se ei tuota yhtään luotettavampia tuloksia kuin AHTI tai MARVO. Kuluttajatukimuksen mukaan päinvastoin. Laki edellyttää käyttämään parasta saatavissa olevaa tietoa ja niin nyt menetellään. Syrjivät verotukset ovat harvoja poikkeuksia ja ne tulli tai HAO muutoksenhaun perusteella korjaa.

wifferi:
Mikei kustannussyitä ole sama käyttää tavarantarkastajaa? Asiakashan sen tavarantarkastajan arvion maksaa, eikä suinkaan tulli? Tavarantarkastaja on viranomaisten hyväksymä virallinen puolueeton osapuoli esimerkiksi vakuutuskorvausasioissa. Miksei hän ole sitä myös autoveroasioissa? Eihän tavarantarkastaja ota kantaa siihen mitä tarkoitusta varten hinta-arvio annetaan, vaan hän arvioi hintaa markkinoilta saatavan tiedon ja oman kokemuksensa perusteella.

Onko syytä olettaa, että Kauppakamarin nimeämä virallinen tavarantarkastaja on epäluotettava hinta-arvioija? Jos näin on, eikö olisi syytä lopettaa koko tavarantarkastajien toiminta.

kylmäKalle kirjoitti:

Wifferi:
Miten taataan tällä hetkellä että TULLIVIRANOMAISEN tekemä hinta-arvio on oikea ja miten voidaan taata verovelvollisten tasapuolinen kohtelu.

kK:
Käytetyllä autolla ei ole olemassa exaktia hintaa. On vain tietyn hintahajonnan rajoissa oleva hintahaitari. Tullivirkailija toimii virkavastuulla ja menettelee laissa säädetyllä tavalla. Verovelvollisella on valitusoikeus HAO:een, johon hän voi esittää perustellun muutosvaatimuksen. Perusteettomasta valituksesta voidaan määrärä maksamaan oikeudenkäybtikulut.

Wifferi:
On totta, että lähes poikkeuksetta ulkomailta autonsa tuotavia syrjitään.

kK:
Vai niin.

Wifferi:
Millä perusteella siis tullin käyttämät menetelmät antavat a) tasapuolisemman ja b) markkinoita kuvaavamman arvon autolle kuin tavarantarkastajan määrittämä hinta?

kK:
Jo kustannussyistä ei ole järkevää käyttää kaikissa tavarantarkastajaa, koska se ei tuota yhtään luotettavampia tuloksia kuin AHTI tai MARVO. Kuluttajatukimuksen mukaan päinvastoin. Laki edellyttää käyttämään parasta saatavissa olevaa tietoa ja niin nyt menetellään. Syrjivät verotukset ovat harvoja poikkeuksia ja ne tulli tai HAO muutoksenhaun perusteella korjaa.

Lue lisää

Itse asiassa tullipireille annetaan todella vapaat kädet määrittää auton todellinen markkina-arvo ... Jopa MARVOsta tulevat hinta-arviot autoista ovat vain hinta-arvioita ,joita tullipiirit voivat vielä muokata kymmeniä prosentteja , niin halutessaan ...

Tämä voi johtaakin sitten toisiin ongelmiin .

Asiakkaan tuoma hinta-arvio autosta voidaan hyväksyä tullipiirissä sinällään verotusarvoksi , jos vaan pystyt perustelemaan hinnan(tai esmes.hintapyynnin) olevan jotenkin 'yleisen' .

Tullipiireille on annettu varsin vapaat kädet määrittään auton tullausarvo , Joka johtaa vielä suurempiin ongelmiin kuten huomattu on .Jos autontuojalle olisi suotu mahdollisuus perua vero , voisi toiseen tullipaikkaan jätetty ilmoitus poikia aivan toisenlaisen veropäätöksen , riippuen käsittelijän kuukautiskierrosta tmv.

kylmäKalle kirjoitti:

Hallinto-oikeudet päättävät näistä asioista, ei Suomi24-palstan kirjoittelijat.

Ja missä muualla kuin suomi24-palstalla on sanottu, että on käytettävä alinta arvoa ? No .... ei tarvitse etsiä. Ei missään.

Lue lisää

ennakkopäätöksessä selvällä Suomen kielellä.

Miksi yleensä vaivauduttu kysymään ennakkopäätöstä kun se ei tunnu viranomaisille kelpaavan...

Ei tarvitse muuten vastata. Tiedän jo kantasi asiaan.

Kylmis kirjoitti:

Itse asiassa tullipireille annetaan todella vapaat kädet määrittää auton todellinen markkina-arvo ... Jopa MARVOsta tulevat hinta-arviot autoista ovat vain hinta-arvioita ,joita tullipiirit voivat vielä muokata kymmeniä prosentteja , niin halutessaan ...

Tämä voi johtaakin sitten toisiin ongelmiin .

Asiakkaan tuoma hinta-arvio autosta voidaan hyväksyä tullipiirissä sinällään verotusarvoksi , jos vaan pystyt perustelemaan hinnan(tai esmes.hintapyynnin) olevan jotenkin 'yleisen' .

Tullipiireille on annettu varsin vapaat kädet määrittään auton tullausarvo , Joka johtaa vielä suurempiin ongelmiin kuten huomattu on .Jos autontuojalle olisi suotu mahdollisuus perua vero , voisi toiseen tullipaikkaan jätetty ilmoitus poikia aivan toisenlaisen veropäätöksen , riippuen käsittelijän kuukautiskierrosta tmv.

Lue lisää

päättää näistä asioista. Eihän näihin sen tarkemmin osaa sanoa. Tuo tavarantarkastajan lausunnon merkitys on sinänsä selvä, eli ettei sillä pääsääntöisesti ole merkitystä. Olen sen täälläkin "ystävän" neuvona esittänyt, koska siitä aiheutuu kustannuksia, kuten myös asiamiehen käyttämisestä verovalituksen teossa. Ja kun täälläkin ilmenee jatkuvasti, etteivät ihmiset edes tiedä mistä valittaisivat. Miksi silloin pitäisi valittaa? En ymmärrä.

kylmäKalle kirjoitti:

päättää näistä asioista. Eihän näihin sen tarkemmin osaa sanoa. Tuo tavarantarkastajan lausunnon merkitys on sinänsä selvä, eli ettei sillä pääsääntöisesti ole merkitystä. Olen sen täälläkin "ystävän" neuvona esittänyt, koska siitä aiheutuu kustannuksia, kuten myös asiamiehen käyttämisestä verovalituksen teossa. Ja kun täälläkin ilmenee jatkuvasti, etteivät ihmiset edes tiedä mistä valittaisivat. Miksi silloin pitäisi valittaa? En ymmärrä.

Lue lisää

niistä päättääkin vain HAO ....Vaikka kuten edellä mainitsin ,tullipiireillä on varsin vapaat kädet määrittää auton verotusarvo ...

wifferi kirjoitti:

KK:
"Käytetyllä autolla ei ole olemassa exaktia hintaa. On vain tietyn hintahajonnan rajoissa oleva hintahaitari."

wifferi:
Eli kuten toteat, ei eksaktia hintaa käytetylle autolle ole tiedossa. Miten siis tulliviranomaisen määrittelemä hintahajonta olisi sen luotettavampi kuin tavarantarkastajankaan. Samalla tavallahan tulli käyttää tilastossaan pyyntihintoja eikä myyntihintoja. Tulli käyttää ilmeisesti vain virallisten myyntiliikkeiden hintoja ja tavarantarkastaja mahdollisesti sekä autoliikkeiden että yksityisten hintoja. Ovatko viralliset autoliikkeet sitten ainoita liikkeitä jotka myyvät autoja? Eivätkö yksityisten pyyntihinnat anna yhtään lisäarvoa auton hinnan määrittämiseen?

kK:
"Tullivirkailija toimii virkavastuulla ja menettelee laissa säädetyllä tavalla."

En kysynyt toimiiko tulli LAIN mukaan vaan kysyin toimiiko tulli oikeudenmukaisesti ja kohteleeko tulli asiakkaitaan tasa-arvoisesti. Miksi aina täytyy vedota tullin lainmukaiseen toimintaan. Ihan kuin laki olisi asia, jota ei voi kritisoida tai sen perusteita arvioida.

kK:
Jo kustannussyistä ei ole järkevää käyttää kaikissa tavarantarkastajaa, koska se ei tuota yhtään luotettavampia tuloksia kuin AHTI tai MARVO. Kuluttajatukimuksen mukaan päinvastoin. Laki edellyttää käyttämään parasta saatavissa olevaa tietoa ja niin nyt menetellään. Syrjivät verotukset ovat harvoja poikkeuksia ja ne tulli tai HAO muutoksenhaun perusteella korjaa.

wifferi:
Mikei kustannussyitä ole sama käyttää tavarantarkastajaa? Asiakashan sen tavarantarkastajan arvion maksaa, eikä suinkaan tulli? Tavarantarkastaja on viranomaisten hyväksymä virallinen puolueeton osapuoli esimerkiksi vakuutuskorvausasioissa. Miksei hän ole sitä myös autoveroasioissa? Eihän tavarantarkastaja ota kantaa siihen mitä tarkoitusta varten hinta-arvio annetaan, vaan hän arvioi hintaa markkinoilta saatavan tiedon ja oman kokemuksensa perusteella.

Onko syytä olettaa, että Kauppakamarin nimeämä virallinen tavarantarkastaja on epäluotettava hinta-arvioija? Jos näin on, eikö olisi syytä lopettaa koko tavarantarkastajien toiminta.

Lue lisää

KK:
"Käytetyllä autolla ei ole olemassa exaktia hintaa. On vain tietyn hintahajonnan rajoissa oleva hintahaitari."

wifferi:
Jostain syystä tulli saa autolle markkinahinnan/arvon, eikä "hintahaitaria". Samoin tavarantarkastaja saa autolle markkinahinnan/arvon.

Mikä ero näillä on? Subjektiivisia arvioita ovat molemmat. Todennäköisesti molempien omalla tavallaan määrittämä arvo on jokin luku tämän sinunkin mainitsemasi hintahaitarin sisällä.

EYT vaatii, että yksittäistapauksessakaan ei saa syrjiä. Miten tämä on otettu huomioon tullin hintahaitarissa? Valitsemalla hintahaitarin keskiarvo? Alin arvo? Ylin arvo? Kirjoittamalla otanta paparilapuille ja vetämällä oikea arvo hatusta?

Tiedän, että tulli ei tee päätöksiä itsenäisesti täysin oman halunsa mukaan, vaan lain antamien rajojen ja olemassa olevien käytäntöjen (on niistä sitten salaiset ohjeet tai ei) mukaisesti. Tullia on siis turha syyttää tilanteesta. Epäoikeudenmukaisuus on syvemmällä virkakoneistossa ja oikeuslaitoksessa.

Hetkellä kirjoitti:

niistä päättääkin vain HAO ....Vaikka kuten edellä mainitsin ,tullipiireillä on varsin vapaat kädet määrittää auton verotusarvo ...

Eikö HAO:n resursseja voisi käyttää järkevämminkin hyväksi? Heillä lienee muutakin tekemistä kuin päättää autoveroasioista.

Kiinnostaisi tietää miten kauan nämä autoverovalitukset viivästyttävät muiden asioiden käsittelyä?

wifferi kirjoitti:

Eikö HAO:n resursseja voisi käyttää järkevämminkin hyväksi? Heillä lienee muutakin tekemistä kuin päättää autoveroasioista.

Kiinnostaisi tietää miten kauan nämä autoverovalitukset viivästyttävät muiden asioiden käsittelyä?

Lue lisää

Hallintolainkäyttölaki sanoo, että aiheettomasta valituksesta on maksettava oikeudenkäyntikulut. Odotan mielenkiinnolla, koska näitä kuluja aletaan määrätä. Se poistaisi nämä "harrastuksen vuoksi" tehtävät valitukset, jotka nyt turhaan ruuhkauttavat viranomaisia.

kylmäKalle kirjoitti:

Hallintolainkäyttölaki sanoo, että aiheettomasta valituksesta on maksettava oikeudenkäyntikulut. Odotan mielenkiinnolla, koska näitä kuluja aletaan määrätä. Se poistaisi nämä "harrastuksen vuoksi" tehtävät valitukset, jotka nyt turhaan ruuhkauttavat viranomaisia.

Lue lisää

Shikaaninomainen oikeudenkäyttö on asia erikseen. Autoverokiistat eivät ole niin selviä, että niistä voitaisiin suoraan päätellä kuka on oikeassa ja kuka väärässä. On muistettava perustuslaissa oleva oikeus saada perusteltu päätös ja oikeus hakea siihen muutosta.

pelotella kirjoitti:

Shikaaninomainen oikeudenkäyttö on asia erikseen. Autoverokiistat eivät ole niin selviä, että niistä voitaisiin suoraan päätellä kuka on oikeassa ja kuka väärässä. On muistettava perustuslaissa oleva oikeus saada perusteltu päätös ja oikeus hakea siihen muutosta.

Lue lisää

Kyllähän nyt autoverolaki menee sekä Suomen Perustuslain että Euroopan perustussopimuksen edelle tärkeysjärjestyksessä. Eikö niin kylmis?

kylmäKalle kirjoitti:

Hallintolainkäyttölaki sanoo, että aiheettomasta valituksesta on maksettava oikeudenkäyntikulut. Odotan mielenkiinnolla, koska näitä kuluja aletaan määrätä. Se poistaisi nämä "harrastuksen vuoksi" tehtävät valitukset, jotka nyt turhaan ruuhkauttavat viranomaisia.

Lue lisää

Nyt tuli taas soopaa tuutin täydeltä. Asianomainen lainkohta sanoo, ettei yksityistä asianosaista voida velvoittaa maksamaan hallintoriidan oikeudenkäyntikuluja.

Ainoastaan jos valitus on ilmeisen perusteeton, voidaan yksityinen asianosainen velvoittaa maksamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut.

Ainoa maksu mikä menee on oikeudenkäyntimaksu 80 e.

Oletko nukkunut kun kysymystä on käsitelty palstalla ?

Ilmeisen perusteeton tarkoittaa sitä, että on täysin selvää - ei tarvita edes tulkintaa - että valitus tullaan hylkäämään.

Kalle yrittää taas pelotella ihmisiä etteivät he valittaisi. Voin sanoa puolestani, ettei mitään konkreettistä kuluriskiä ole. Haluan nähdä sen päätöksen, jossa yksityinen on määrätty maksamaan valtion kulut autoverovalitusasiassa.

Koska autoverolaki ja sen tulkinnat viranomaistaholla ovat lähtökohtaisesti syrjiviä, niin autontuojalla on aina valitusintressi autoveropäätöksestä.

Jokainen järkevä ihminen tajuaa tämän. Joten ei muuta kuin valittamaan.

Muutoinkin nämä kuluriskiasiat liittyvät lähinnä siviiliprosessiin.

kylmäKalle kirjoitti:

Hallintolainkäyttölaki sanoo, että aiheettomasta valituksesta on maksettava oikeudenkäyntikulut. Odotan mielenkiinnolla, koska näitä kuluja aletaan määrätä. Se poistaisi nämä "harrastuksen vuoksi" tehtävät valitukset, jotka nyt turhaan ruuhkauttavat viranomaisia.

Lue lisää

Katso hallintolainkäyttölaki, 74 § kolmas momentti

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960586?search[type]=pika&search[pika]=hallintolainkäyttö

t.h. kirjoitti:

Nyt tuli taas soopaa tuutin täydeltä. Asianomainen lainkohta sanoo, ettei yksityistä asianosaista voida velvoittaa maksamaan hallintoriidan oikeudenkäyntikuluja.

Ainoastaan jos valitus on ilmeisen perusteeton, voidaan yksityinen asianosainen velvoittaa maksamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut.

Ainoa maksu mikä menee on oikeudenkäyntimaksu 80 e.

Oletko nukkunut kun kysymystä on käsitelty palstalla ?

Ilmeisen perusteeton tarkoittaa sitä, että on täysin selvää - ei tarvita edes tulkintaa - että valitus tullaan hylkäämään.

Kalle yrittää taas pelotella ihmisiä etteivät he valittaisi. Voin sanoa puolestani, ettei mitään konkreettistä kuluriskiä ole. Haluan nähdä sen päätöksen, jossa yksityinen on määrätty maksamaan valtion kulut autoverovalitusasiassa.

Koska autoverolaki ja sen tulkinnat viranomaistaholla ovat lähtökohtaisesti syrjiviä, niin autontuojalla on aina valitusintressi autoveropäätöksestä.

Jokainen järkevä ihminen tajuaa tämän. Joten ei muuta kuin valittamaan.

Muutoinkin nämä kuluriskiasiat liittyvät lähinnä siviiliprosessiin.

Lue lisää

.... mutta oikea juristi tietää mikä on hallintoriita ja mikä valitus.

kylmäKalle kirjoitti:

Hallintolainkäyttölaki sanoo, että aiheettomasta valituksesta on maksettava oikeudenkäyntikulut. Odotan mielenkiinnolla, koska näitä kuluja aletaan määrätä. Se poistaisi nämä "harrastuksen vuoksi" tehtävät valitukset, jotka nyt turhaan ruuhkauttavat viranomaisia.

Lue lisää

Miksi yrität pelotella yksityishenkilöitä olla tekemättä autoverovalitusta?

Ja vielä täysin perättömin uhkauksin?

Pelkäätkö todella, että kelvoton systeemi kaatuu omaan mahdottomuuteensa valitustulvan vuoksi? Miksi huonon systeemin kaatuminen voi pelottaa yksittäistä kansalaista niin paljon?

Tämä autoverotusasia ei näytä todellakaan olevan sinulle samantekevä asia, vaikka niin aina välillä yrität uskotellakin.

Vai mikä ajaa jopa suoranaisiin valheisiin, jotta väärin kohdelluksi tuntevat kansalaiset eivät uskaltaisi kyseenalaistaa tullin tekemää veropäätöstä verovalituksella? Et voi olla niin tietämätön oikeudellisista asioista, että kuvittelisit oikeasti yksityisen kansalaisen joutuvan maksumieheksi verovalituksen tekemisestä...

sanotaan eyt:n kirjoitti:

ennakkopäätöksessä selvällä Suomen kielellä.

Miksi yleensä vaivauduttu kysymään ennakkopäätöstä kun se ei tunnu viranomaisille kelpaavan...

Ei tarvitse muuten vastata. Tiedän jo kantasi asiaan.

Lue lisää

Missähän EYT sanoo "selvällä suomen kielellä" että pitää käyttää alinta arvoa? On päinvastoin aivan selvää, että EYT on jo tapauksessa Gomes Valente hyväksynyt tätä korkeampien arvojen käytön.

Asian pitäisi olla kerralla selvä seuraavista ko. ratkaisun kohdista:

24.
Tämän tuomion 21-23 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä ei kuitenkaan seuraa, että ajoneuvon arvon todellinen aleneminen tulee otetuksi huomioon vain kutakin ajoneuvoa koskevan arvioinnin tai asiantuntijalausunnon kautta. Näin raskaan järjestelmän sijasta jäsenvaltio voisi vahvistaa käytetylle ajoneuvolle arvon sellaisten arvioperusteisten asteikkojen mukaisesti, jotka on vahvistettu laissa, asetuksessa tai hallinnollisessa määräyksessä ja jotka on laskettu soveltaen sellaisia kriteerejä kuin ajoneuvon ikä, ajokilometrimäärä, yleinen kunto, käyttövoima, merkki ja malli, ja näin määritetty arvo olisi pääsääntöisesti hyvin lähellä ajoneuvon todellista arvoa.


25.
Näiden asteikkojen laadinnassa jäsenvaltion viranomaiset voisivat tukeutua autoalan lehtiin, joista ilmenevät käytettyjen ajoneuvojen keskihinnat kansallisilla markkinoilla, tai luetteloon autoalalla viitteenä käytettävistä keskimääräisistä käyvistä hinnoista.


26.
On kuitenkin lisättävä, että jotta käytettyinä maahan tuotujen autojen verojärjestelmä, jossa otetaan huomioon ajoneuvon arvon todellinen aleneminen yleisten kriteerien perusteella, olisi sopusoinnussa perustamissopimuksen 95 artiklan kanssa, on lisäksi huolehdittava siitä, että järjestelmä ei ole millään tavalla vaikutuksiltaan syrjivä, ottaen kuitenkin huomioon kaikkiin tällaisiin järjestelmiin luonnostaan kuuluvat kohtuulliset likimääräisyydet.


Erityisesti 25 kohdan mukaan hyväksytään KESKIHINTOJEN käyttö. Jos jostain lasketaan keskiarvo, niin sehän pakostakin tarkoittaa, että puolet aineistosta on keskiarvoa alempana ja puolet ylempänä, noin karkeasti sanoen. Siis EI tarvitse käyttää alinta arvoa.

Myös kohdassa 25 mainitut tietolähteet eivät suinkaan kata koko markkinoita, vaan lähinnä sen osan, josta on jotakin tietoa. Tämäkin vastaa Suomen lainsäädäntöä ja käytäntöä.

On merkittävää, että kohdassa 26 tulee tuo "ei yhdessäkään tapauksessa". Mitä sen luulette tarkoittavan? Sitäkö, että EYT tällä mitätöi mitä se juuri edellä on sanonut? Vai sitä, että kohdissa 24-25 mainittua aineistoa nyt vaan pitää käyttää mahdollisimman hyvin ja objektiivisesti.

Tämä vastaa hyvin tarkkaan sitä, mitä autoverolaissa tarkoitetaan.

kylmäKalle kirjoitti:

.... mutta oikea juristi tietää mikä on hallintoriita ja mikä valitus.

Hallintoriitaa ei todellakaan panna vireille muutoksenhakuteitse, joten tällä kohdin esitit ihan oikean korjauksen.

Edelleen olen sitä mieltä, ettei tule levittää väärää informaatiota siitä milloin valitus on ilmeisen perusteeton. Kynnys on todella korkealla.

kylmäKalle kirjoitti:

Hallintolainkäyttölaki sanoo, että aiheettomasta valituksesta on maksettava oikeudenkäyntikulut. Odotan mielenkiinnolla, koska näitä kuluja aletaan määrätä. Se poistaisi nämä "harrastuksen vuoksi" tehtävät valitukset, jotka nyt turhaan ruuhkauttavat viranomaisia.

Lue lisää

Oikeudenkäyntikulut
74 §
Korvausvelvollisuus
Asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ILMEISEN PERUSTEETONTA vaatimusta.

kK edellä:
Hallintolainkäyttölaki sanoo, että aiheettomasta valituksesta on maksettava oikeudenkäyntikulut.

kK:
Missä virhe ? Mikä on ilmeisen perusteeton, ellei esim. valitus elvistä, joka on kahdesti KHO:ssa ratkaistu. Eihän verovaroilla kustannettu HAO ole mikään pelipaikka, johon heitetään arpoja voiton toivossa, kuten täällä on usein asia ilmaistu. Valitukseen täytyy olla perusteltu syy.

kylmäKalle kirjoitti:

Oikeudenkäyntikulut
74 §
Korvausvelvollisuus
Asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ILMEISEN PERUSTEETONTA vaatimusta.

kK edellä:
Hallintolainkäyttölaki sanoo, että aiheettomasta valituksesta on maksettava oikeudenkäyntikulut.

kK:
Missä virhe ? Mikä on ilmeisen perusteeton, ellei esim. valitus elvistä, joka on kahdesti KHO:ssa ratkaistu. Eihän verovaroilla kustannettu HAO ole mikään pelipaikka, johon heitetään arpoja voiton toivossa, kuten täällä on usein asia ilmaistu. Valitukseen täytyy olla perusteltu syy.

Lue lisää

ilmeisen perusteeton, jos Euroopan komissio lähettää asiasta perustellun lausunnon, kuten Suomen antaman vastauksen kelvottomuudesta voi päätellä.

on aivan kirjoitti:

ilmeisen perusteeton, jos Euroopan komissio lähettää asiasta perustellun lausunnon, kuten Suomen antaman vastauksen kelvottomuudesta voi päätellä.

KHO tulee pyytämään ennakkoratkaisua elvistä, jottei se menetä kasvojaan. Tilanne on täysin auki vielä. KHO ei menetä kasvojaan, jos se käsittelee elvi-asian ennenkuin Suomi saa langettavan tuomion EYT:stä.

t.h. kirjoitti:

KHO tulee pyytämään ennakkoratkaisua elvistä, jottei se menetä kasvojaan. Tilanne on täysin auki vielä. KHO ei menetä kasvojaan, jos se käsittelee elvi-asian ennenkuin Suomi saa langettavan tuomion EYT:stä.

Lue lisää

kerran keskustellut KO:n oikeusneuvoksen kanssa. Ihmisiä hekin ovat. Eivät pidä siitä, että tuomioita retostellaan julkisuudessa ja ammattitaitoa mitätöidään.

Voisin melkein lyödä vetoa, että KHO pyytää ennakkoratkaisua elvistä EYT:stä ennen kuin komission perusteltu lausunto tulee. Muuten he tosiaan menettävät kasvonsa.

muutaman kirjoitti:

kerran keskustellut KO:n oikeusneuvoksen kanssa. Ihmisiä hekin ovat. Eivät pidä siitä, että tuomioita retostellaan julkisuudessa ja ammattitaitoa mitätöidään.

Voisin melkein lyödä vetoa, että KHO pyytää ennakkoratkaisua elvistä EYT:stä ennen kuin komission perusteltu lausunto tulee. Muuten he tosiaan menettävät kasvonsa.

Lue lisää

>>Voisin melkein lyödä vetoa, että KHO pyytää ennakkoratkaisua elvistä EYT:stä

EYTin mukaan kirjoitti:

Missähän EYT sanoo "selvällä suomen kielellä" että pitää käyttää alinta arvoa? On päinvastoin aivan selvää, että EYT on jo tapauksessa Gomes Valente hyväksynyt tätä korkeampien arvojen käytön.

Asian pitäisi olla kerralla selvä seuraavista ko. ratkaisun kohdista:

24.
Tämän tuomion 21-23 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä ei kuitenkaan seuraa, että ajoneuvon arvon todellinen aleneminen tulee otetuksi huomioon vain kutakin ajoneuvoa koskevan arvioinnin tai asiantuntijalausunnon kautta. Näin raskaan järjestelmän sijasta jäsenvaltio voisi vahvistaa käytetylle ajoneuvolle arvon sellaisten arvioperusteisten asteikkojen mukaisesti, jotka on vahvistettu laissa, asetuksessa tai hallinnollisessa määräyksessä ja jotka on laskettu soveltaen sellaisia kriteerejä kuin ajoneuvon ikä, ajokilometrimäärä, yleinen kunto, käyttövoima, merkki ja malli, ja näin määritetty arvo olisi pääsääntöisesti hyvin lähellä ajoneuvon todellista arvoa.


25.
Näiden asteikkojen laadinnassa jäsenvaltion viranomaiset voisivat tukeutua autoalan lehtiin, joista ilmenevät käytettyjen ajoneuvojen keskihinnat kansallisilla markkinoilla, tai luetteloon autoalalla viitteenä käytettävistä keskimääräisistä käyvistä hinnoista.


26.
On kuitenkin lisättävä, että jotta käytettyinä maahan tuotujen autojen verojärjestelmä, jossa otetaan huomioon ajoneuvon arvon todellinen aleneminen yleisten kriteerien perusteella, olisi sopusoinnussa perustamissopimuksen 95 artiklan kanssa, on lisäksi huolehdittava siitä, että järjestelmä ei ole millään tavalla vaikutuksiltaan syrjivä, ottaen kuitenkin huomioon kaikkiin tällaisiin järjestelmiin luonnostaan kuuluvat kohtuulliset likimääräisyydet.


Erityisesti 25 kohdan mukaan hyväksytään KESKIHINTOJEN käyttö. Jos jostain lasketaan keskiarvo, niin sehän pakostakin tarkoittaa, että puolet aineistosta on keskiarvoa alempana ja puolet ylempänä, noin karkeasti sanoen. Siis EI tarvitse käyttää alinta arvoa.

Myös kohdassa 25 mainitut tietolähteet eivät suinkaan kata koko markkinoita, vaan lähinnä sen osan, josta on jotakin tietoa. Tämäkin vastaa Suomen lainsäädäntöä ja käytäntöä.

On merkittävää, että kohdassa 26 tulee tuo "ei yhdessäkään tapauksessa". Mitä sen luulette tarkoittavan? Sitäkö, että EYT tällä mitätöi mitä se juuri edellä on sanonut? Vai sitä, että kohdissa 24-25 mainittua aineistoa nyt vaan pitää käyttää mahdollisimman hyvin ja objektiivisesti.

Tämä vastaa hyvin tarkkaan sitä, mitä autoverolaissa tarkoitetaan.

Lue lisää

Kysymyshän on siitä kumoaako kohta 25 kohdan 26 vaatimuksen syrjimättömyydestä vai kohta 26 kohdan 25 keskiarvon käytön sellaisenaan ilman syrjimättömyyden varmistavaa komponenttia. Tässä kannattaa huomata sanojen "tukeutua" ja "viitteenä" käyttö. Nyt Suomessa on tulkittu kohdan 25 sallivan keskiarvojen käytön sellaisenaan ilman mitään keskiarvoon laskennasta johtuvan tuloksen syrjivyyden tarkistusta. Tuomion kohdat 25 ja 26 on ristiriidassa keskenään mikäli katsotaan keskiarvon ja aineiston alarajan välisen etäisyyden olevan suurempi kun EYT:N sallima kohtuullinen likimääräisyys. Käytännössä tuhansien eurojen eroa veroissa ei voida pitää kohtuullisena. Tätä EYT tuskin tarkoitti. Joten keskiarvoihin pitää tehdä tarkistus alaspäin jotta syrjimättömyys varmistetaan. Normaali alennus minkä tulli nyt laskee ei voida katsoa olevan tälläinen koska sillä pyritään kompensoimaan lähdeaineiston puutteellisuus kun todelliset myyntihinnat ei ole tiedossa. Se, että tämä kompensointikin on otannan keskiarvoon perustuva tekee siitäkin kyseenalaisen.

Kukaan ei ole kieltänyt tullia käyttämästä keskiarvoja laskennan perusteena. Niihin pitää kuitenkin tehdä riittävän suuri tarkistus alaspäin jotta ei syrjitä yksittäistapauksessakaan. Mikäli tätä ei olla valmiita tekemään verotulojen maksimoinnin takia on pakko mennä yksittäiseen arvon tarkasteluun. Tässä tulee tavarantarkastaja taas mukaan. Mikäli tavarantarkastajan antama autokohtainen arvo on pienempi kun tullin tilaston tuottama tulos on tullin metodi ollut virheellinen. Eli se ei ole huomioinut EYT:n syrjimättömyyden vaatimusta riittävällä tavalla. Näin ajateltuna EYT:n tuomiossa ei ole mitään ristiriitaista.

Mikä tekee tavarantarkastajan lausunnosta erilaisen kun esim. vakuutusyhtiön lunastuspäätös? Todennäköisesti ei mikään. Lunastushinta on hyväksytty sellaisenaan HAO:ssa koska sen katsottiin olevan normaalien arvojen sisällä. Se oli kuitenkin selkeästi alempi kun tullin antama veropäätös. Jos kerran lunastus kelpaa pitää yhtenäisyyden vuoksi kelvata myös tavarantarkastajan lausunnon. Jo pelkästään tämän takia olisi tarkastajien tuottamat arvot kelpuutettava sellaisenaan. Asia ei ole loppuun käsitelty, sanokoon Virtanen mitä tahansa.

kylmäKalle kirjoitti:

>>Voisin melkein lyödä vetoa, että KHO pyytää ennakkoratkaisua elvistä EYT:stä

Ennakkoratkaisumenettely kerrottiin tapauksista, joissa kansallinen tuomioistuin pyytää tarkennusta EYT:n tuomioon, jos kansallinen tuomiosituin pitää sitä epäselvänä. Osittain siitä tässäkin on kyse. Ojanen pohti mm. sitä, että EYT vastaa vain tiukasti esitettyyn kysymykseen, mikä voi aiheuttaa ongelmia. Jos EYT:ltä kysytään, onko sininen punainen, he vastaavat ei, mutta eivät vastaa mikä väri se on. Tämä aiheuttaa joskus ongelmia

Totta on, että KHO:ta ei voi pakottaa pyytämään ennakkoratkaisua. Mutta on herkullista spekuloida tilanteella, jossa komission perusteltu lausunto johtaa kanteeseen ja tuomioon, jossa komission kanta voittaa. Se olisi valtava arvovaltatappio KHO:lle.

Ferris kirjoitti:

Kysymyshän on siitä kumoaako kohta 25 kohdan 26 vaatimuksen syrjimättömyydestä vai kohta 26 kohdan 25 keskiarvon käytön sellaisenaan ilman syrjimättömyyden varmistavaa komponenttia. Tässä kannattaa huomata sanojen "tukeutua" ja "viitteenä" käyttö. Nyt Suomessa on tulkittu kohdan 25 sallivan keskiarvojen käytön sellaisenaan ilman mitään keskiarvoon laskennasta johtuvan tuloksen syrjivyyden tarkistusta. Tuomion kohdat 25 ja 26 on ristiriidassa keskenään mikäli katsotaan keskiarvon ja aineiston alarajan välisen etäisyyden olevan suurempi kun EYT:N sallima kohtuullinen likimääräisyys. Käytännössä tuhansien eurojen eroa veroissa ei voida pitää kohtuullisena. Tätä EYT tuskin tarkoitti. Joten keskiarvoihin pitää tehdä tarkistus alaspäin jotta syrjimättömyys varmistetaan. Normaali alennus minkä tulli nyt laskee ei voida katsoa olevan tälläinen koska sillä pyritään kompensoimaan lähdeaineiston puutteellisuus kun todelliset myyntihinnat ei ole tiedossa. Se, että tämä kompensointikin on otannan keskiarvoon perustuva tekee siitäkin kyseenalaisen.

Kukaan ei ole kieltänyt tullia käyttämästä keskiarvoja laskennan perusteena. Niihin pitää kuitenkin tehdä riittävän suuri tarkistus alaspäin jotta ei syrjitä yksittäistapauksessakaan. Mikäli tätä ei olla valmiita tekemään verotulojen maksimoinnin takia on pakko mennä yksittäiseen arvon tarkasteluun. Tässä tulee tavarantarkastaja taas mukaan. Mikäli tavarantarkastajan antama autokohtainen arvo on pienempi kun tullin tilaston tuottama tulos on tullin metodi ollut virheellinen. Eli se ei ole huomioinut EYT:n syrjimättömyyden vaatimusta riittävällä tavalla. Näin ajateltuna EYT:n tuomiossa ei ole mitään ristiriitaista.

Mikä tekee tavarantarkastajan lausunnosta erilaisen kun esim. vakuutusyhtiön lunastuspäätös? Todennäköisesti ei mikään. Lunastushinta on hyväksytty sellaisenaan HAO:ssa koska sen katsottiin olevan normaalien arvojen sisällä. Se oli kuitenkin selkeästi alempi kun tullin antama veropäätös. Jos kerran lunastus kelpaa pitää yhtenäisyyden vuoksi kelvata myös tavarantarkastajan lausunnon. Jo pelkästään tämän takia olisi tarkastajien tuottamat arvot kelpuutettava sellaisenaan. Asia ei ole loppuun käsitelty, sanokoon Virtanen mitä tahansa.

Lue lisää

kiersi hauskasti kysymyksen siitä, onko tullin käyttämä arvonmääritysmenetelmä hyväksyttävä. Se on hyväksyttävä, koska selkeaästi alemmat arvot "olivat hajonnan sisällä". Menetelmässä ei ollut vikaa.

kylmäKalle kirjoitti:

>>Voisin melkein lyödä vetoa, että KHO pyytää ennakkoratkaisua elvistä EYT:stä

Suomen valtio meni myöntämään komissiolle, ettei suomi-autoissa ole jäljellä elviä. Asia on tältä osin riidaton kun kerran molemmat osalliset ovat yhtä mieltä.

Onko ylipäätään mahdollista että Suomi häviää elvi-casen ja samalla toisaalta KHO vahvistaa elvin oikeellisuuden ?

Missä on KHO:n uskottavuus tällöin ?

KHO:ssa laskeskellaan varmaan aika tarkkaan, miten rikkomusmenettelyssä käy.

väikkärissä kirjoitti:

Ennakkoratkaisumenettely kerrottiin tapauksista, joissa kansallinen tuomioistuin pyytää tarkennusta EYT:n tuomioon, jos kansallinen tuomiosituin pitää sitä epäselvänä. Osittain siitä tässäkin on kyse. Ojanen pohti mm. sitä, että EYT vastaa vain tiukasti esitettyyn kysymykseen, mikä voi aiheuttaa ongelmia. Jos EYT:ltä kysytään, onko sininen punainen, he vastaavat ei, mutta eivät vastaa mikä väri se on. Tämä aiheuttaa joskus ongelmia

Totta on, että KHO:ta ei voi pakottaa pyytämään ennakkoratkaisua. Mutta on herkullista spekuloida tilanteella, jossa komission perusteltu lausunto johtaa kanteeseen ja tuomioon, jossa komission kanta voittaa. Se olisi valtava arvovaltatappio KHO:lle.

Lue lisää

>>Ennakkoratkaisumenettely kerrottiin tapauksista, joissa kansallinen tuomioistuin pyytää tarkennusta EYT:n tuomioon, jos kansallinen tuomiosituin pitää sitä epäselvänä.>Osittain siitä tässäkin on kyse. Ojanen pohti mm. sitä, että EYT vastaa vain tiukasti esitettyyn kysymykseen, mikä voi aiheuttaa ongelmia. Jos EYT:ltä kysytään, onko sininen punainen, he vastaavat ei, mutta eivät vastaa mikä väri se on. Tämä aiheuttaa joskus ongelmia>Mutta on herkullista spekuloida tilanteella, jossa komission perusteltu lausunto johtaa kanteeseen ja tuomioon, jossa komission kanta voittaa. Se olisi valtava arvovaltatappio KHO:lle.

kylmäKalle kirjoitti:

>>Ennakkoratkaisumenettely kerrottiin tapauksista, joissa kansallinen tuomioistuin pyytää tarkennusta EYT:n tuomioon, jos kansallinen tuomiosituin pitää sitä epäselvänä.>Osittain siitä tässäkin on kyse. Ojanen pohti mm. sitä, että EYT vastaa vain tiukasti esitettyyn kysymykseen, mikä voi aiheuttaa ongelmia. Jos EYT:ltä kysytään, onko sininen punainen, he vastaavat ei, mutta eivät vastaa mikä väri se on. Tämä aiheuttaa joskus ongelmia>Mutta on herkullista spekuloida tilanteella, jossa komission perusteltu lausunto johtaa kanteeseen ja tuomioon, jossa komission kanta voittaa. Se olisi valtava arvovaltatappio KHO:lle.

Lue lisää

Kauppalehti:
”EU-komission tiedottajan Maria Assimakopouloun mukaan Suomen elv-verossa on ainakin neljä alakohtaa, jotka sotivat yhteisölainsäädäntöä vastaan.”

Mitkä nämä neljä kohtaa ovat? Tässä oma käsitykseni asiasta.

1. Alv-velvollisille on annettu oikeus vähentää elvi verotuksessaan, vaikka se on alv-direktiivin vastaista.
2. Autoveron elvistä ei peritä alvia, vaikka se on alv-direktiivin vastaista.
3. Edellisestä direktiivirikkomuksesta johtuen autoveron elvin perimättä jääneestä alvista ei tilitetä osaa EU:lle.
4. Yksityisiltä tuojilta on peritty autoverolle elviä, vaikka se johtaa lähes kaikissa tapauksissa EY 90 artiklan vastaiseen syrjivään verotukseen.

SYRJIVYYS

EYT, KHO, komissio, ja kylmäKalle ovat samaa mieltä siitä, että elviä ei saa periä enempää kuin suomiautossa on elviä jäljellä. Suomen viimeisen vastauksen perusteella elviä saa periä enemmän kuin suomiautossa on jäljellä, jos autoveron perusosaa ei peritä enempää.

Kolmen vuoden kirjeenvaihtoon perustuen, komission ja Suomen mielestä vähennysoikeuden jälkeen ei elviä ole yhtään jäljellä suomiautossa.

Vain kylmäKallen mielestä vähennysoikeudenkin jälkeen suomiautossa on vähennetty määrä elviä jäljellä.

EYT ja KHO eivät ole ottaneet vielä kantaa, paljonko vähennysoikeuden jälkeen on suomiautossa elviä jäljellä.

Suomi on silti viimeisessä vastauksessaan sitä mieltä, että vaikka vähennysoikeuden jälkeen elviä ei olekaan yhtään jäljellä, saa elviä silti periä, koska EYT on vastannut kysymykseen ”onko elvi alv?”, että elvi ei ole alv vaikka sitä on vähennettykin alvin tapaan. kylmäKallen mielestä kuitenkin ratkaisevaa on se, paljonko elviä on jäljellä. Mielenkiintoista, että kK:lla on tässä asiassa oma mielipide, joka on vielä vastoin Suomen virallista kantaa.

VÄHENNYSOIKEUS

Suomen mielestä vähennysoikeus ei ole alv-direktiivin vastaista, koska kysymys on ”vain teknisestä oikaisusta”.

Komission ja kylmäKallen mielestä vähennysoikeus on alv-direktiivin vastaista. Mielenkiintoista myös tässä kohden on huomata, että kK:lla on Suomen virallisesta linjasta poikkeava oma mielipide tässäkin asiassa.

EYT ja KHO eivät ole vielä tätä asiaa käsitelleet.

Kuka voittaa kisan?

Elevi kirjoitti:

Kauppalehti:
”EU-komission tiedottajan Maria Assimakopouloun mukaan Suomen elv-verossa on ainakin neljä alakohtaa, jotka sotivat yhteisölainsäädäntöä vastaan.”

Mitkä nämä neljä kohtaa ovat? Tässä oma käsitykseni asiasta.

1. Alv-velvollisille on annettu oikeus vähentää elvi verotuksessaan, vaikka se on alv-direktiivin vastaista.
2. Autoveron elvistä ei peritä alvia, vaikka se on alv-direktiivin vastaista.
3. Edellisestä direktiivirikkomuksesta johtuen autoveron elvin perimättä jääneestä alvista ei tilitetä osaa EU:lle.
4. Yksityisiltä tuojilta on peritty autoverolle elviä, vaikka se johtaa lähes kaikissa tapauksissa EY 90 artiklan vastaiseen syrjivään verotukseen.

SYRJIVYYS

EYT, KHO, komissio, ja kylmäKalle ovat samaa mieltä siitä, että elviä ei saa periä enempää kuin suomiautossa on elviä jäljellä. Suomen viimeisen vastauksen perusteella elviä saa periä enemmän kuin suomiautossa on jäljellä, jos autoveron perusosaa ei peritä enempää.

Kolmen vuoden kirjeenvaihtoon perustuen, komission ja Suomen mielestä vähennysoikeuden jälkeen ei elviä ole yhtään jäljellä suomiautossa.

Vain kylmäKallen mielestä vähennysoikeudenkin jälkeen suomiautossa on vähennetty määrä elviä jäljellä.

EYT ja KHO eivät ole ottaneet vielä kantaa, paljonko vähennysoikeuden jälkeen on suomiautossa elviä jäljellä.

Suomi on silti viimeisessä vastauksessaan sitä mieltä, että vaikka vähennysoikeuden jälkeen elviä ei olekaan yhtään jäljellä, saa elviä silti periä, koska EYT on vastannut kysymykseen ”onko elvi alv?”, että elvi ei ole alv vaikka sitä on vähennettykin alvin tapaan. kylmäKallen mielestä kuitenkin ratkaisevaa on se, paljonko elviä on jäljellä. Mielenkiintoista, että kK:lla on tässä asiassa oma mielipide, joka on vielä vastoin Suomen virallista kantaa.

VÄHENNYSOIKEUS

Suomen mielestä vähennysoikeus ei ole alv-direktiivin vastaista, koska kysymys on ”vain teknisestä oikaisusta”.

Komission ja kylmäKallen mielestä vähennysoikeus on alv-direktiivin vastaista. Mielenkiintoista myös tässä kohden on huomata, että kK:lla on Suomen virallisesta linjasta poikkeava oma mielipide tässäkin asiassa.

EYT ja KHO eivät ole vielä tätä asiaa käsitelleet.

Kuka voittaa kisan?

Lue lisää

Kuka voittaa kisan?

Komissio näyttää jyräävän vahvasti. kylmäKallen taktiikkavirheeksi katsoisin pelkästään sen, että hän meni myöntämään, että merkitystä on vain jäljellä olevalla elvin määrällä. Suomen virheeksi katsoisin, että se meni myöntämään sen, ettei elviä ole jäljellä, kun sen olisi pitänyt tässä vaiheessa myöntää pelkästään - kuten kK - että vähennysoikeus on direktiivin vastainen. Elvin syrjimättömyyttä on nyt mahdotonta puolustaa, kun sitä ei kerran ole jäljellä suomiautossa ja nyt se hölmöydessään puolustaa jopa vähennysoikeuttakin. Tästä Suomen virallisesta töppöilystä johtuen viivytystaistelu tulee nyt liian selkeästi kansalaisille esille. Mielestäni voimmekin olla ylpeitä kylmäKalleen, kun meillä on palstallamme paljon parempi vedättäjä, kuin Suomen viralliset vedättäjät.

Ferris kirjoitti:

Kysymyshän on siitä kumoaako kohta 25 kohdan 26 vaatimuksen syrjimättömyydestä vai kohta 26 kohdan 25 keskiarvon käytön sellaisenaan ilman syrjimättömyyden varmistavaa komponenttia. Tässä kannattaa huomata sanojen "tukeutua" ja "viitteenä" käyttö. Nyt Suomessa on tulkittu kohdan 25 sallivan keskiarvojen käytön sellaisenaan ilman mitään keskiarvoon laskennasta johtuvan tuloksen syrjivyyden tarkistusta. Tuomion kohdat 25 ja 26 on ristiriidassa keskenään mikäli katsotaan keskiarvon ja aineiston alarajan välisen etäisyyden olevan suurempi kun EYT:N sallima kohtuullinen likimääräisyys. Käytännössä tuhansien eurojen eroa veroissa ei voida pitää kohtuullisena. Tätä EYT tuskin tarkoitti. Joten keskiarvoihin pitää tehdä tarkistus alaspäin jotta syrjimättömyys varmistetaan. Normaali alennus minkä tulli nyt laskee ei voida katsoa olevan tälläinen koska sillä pyritään kompensoimaan lähdeaineiston puutteellisuus kun todelliset myyntihinnat ei ole tiedossa. Se, että tämä kompensointikin on otannan keskiarvoon perustuva tekee siitäkin kyseenalaisen.

Kukaan ei ole kieltänyt tullia käyttämästä keskiarvoja laskennan perusteena. Niihin pitää kuitenkin tehdä riittävän suuri tarkistus alaspäin jotta ei syrjitä yksittäistapauksessakaan. Mikäli tätä ei olla valmiita tekemään verotulojen maksimoinnin takia on pakko mennä yksittäiseen arvon tarkasteluun. Tässä tulee tavarantarkastaja taas mukaan. Mikäli tavarantarkastajan antama autokohtainen arvo on pienempi kun tullin tilaston tuottama tulos on tullin metodi ollut virheellinen. Eli se ei ole huomioinut EYT:n syrjimättömyyden vaatimusta riittävällä tavalla. Näin ajateltuna EYT:n tuomiossa ei ole mitään ristiriitaista.

Mikä tekee tavarantarkastajan lausunnosta erilaisen kun esim. vakuutusyhtiön lunastuspäätös? Todennäköisesti ei mikään. Lunastushinta on hyväksytty sellaisenaan HAO:ssa koska sen katsottiin olevan normaalien arvojen sisällä. Se oli kuitenkin selkeästi alempi kun tullin antama veropäätös. Jos kerran lunastus kelpaa pitää yhtenäisyyden vuoksi kelvata myös tavarantarkastajan lausunnon. Jo pelkästään tämän takia olisi tarkastajien tuottamat arvot kelpuutettava sellaisenaan. Asia ei ole loppuun käsitelty, sanokoon Virtanen mitä tahansa.

Lue lisää

Ferriksen viestissä onkin oleellisin kiteytetty luettavaan muotoon .. Näin sen pitäisi olla, vaan kun ei niin ei....

Elevi kirjoitti:

Kauppalehti:
”EU-komission tiedottajan Maria Assimakopouloun mukaan Suomen elv-verossa on ainakin neljä alakohtaa, jotka sotivat yhteisölainsäädäntöä vastaan.”

Mitkä nämä neljä kohtaa ovat? Tässä oma käsitykseni asiasta.

1. Alv-velvollisille on annettu oikeus vähentää elvi verotuksessaan, vaikka se on alv-direktiivin vastaista.
2. Autoveron elvistä ei peritä alvia, vaikka se on alv-direktiivin vastaista.
3. Edellisestä direktiivirikkomuksesta johtuen autoveron elvin perimättä jääneestä alvista ei tilitetä osaa EU:lle.
4. Yksityisiltä tuojilta on peritty autoverolle elviä, vaikka se johtaa lähes kaikissa tapauksissa EY 90 artiklan vastaiseen syrjivään verotukseen.

SYRJIVYYS

EYT, KHO, komissio, ja kylmäKalle ovat samaa mieltä siitä, että elviä ei saa periä enempää kuin suomiautossa on elviä jäljellä. Suomen viimeisen vastauksen perusteella elviä saa periä enemmän kuin suomiautossa on jäljellä, jos autoveron perusosaa ei peritä enempää.

Kolmen vuoden kirjeenvaihtoon perustuen, komission ja Suomen mielestä vähennysoikeuden jälkeen ei elviä ole yhtään jäljellä suomiautossa.

Vain kylmäKallen mielestä vähennysoikeudenkin jälkeen suomiautossa on vähennetty määrä elviä jäljellä.

EYT ja KHO eivät ole ottaneet vielä kantaa, paljonko vähennysoikeuden jälkeen on suomiautossa elviä jäljellä.

Suomi on silti viimeisessä vastauksessaan sitä mieltä, että vaikka vähennysoikeuden jälkeen elviä ei olekaan yhtään jäljellä, saa elviä silti periä, koska EYT on vastannut kysymykseen ”onko elvi alv?”, että elvi ei ole alv vaikka sitä on vähennettykin alvin tapaan. kylmäKallen mielestä kuitenkin ratkaisevaa on se, paljonko elviä on jäljellä. Mielenkiintoista, että kK:lla on tässä asiassa oma mielipide, joka on vielä vastoin Suomen virallista kantaa.

VÄHENNYSOIKEUS

Suomen mielestä vähennysoikeus ei ole alv-direktiivin vastaista, koska kysymys on ”vain teknisestä oikaisusta”.

Komission ja kylmäKallen mielestä vähennysoikeus on alv-direktiivin vastaista. Mielenkiintoista myös tässä kohden on huomata, että kK:lla on Suomen virallisesta linjasta poikkeava oma mielipide tässäkin asiassa.

EYT ja KHO eivät ole vielä tätä asiaa käsitelleet.

Kuka voittaa kisan?

Lue lisää

>>EYT, KHO, komissio, ja kylmäKalle ovat samaa mieltä siitä, että elviä ei saa periä enempää kuin suomiautossa on elviä jäljellä. Suomen viimeisen vastauksen perusteella elviä saa periä enemmän kuin suomiautossa on jäljellä, jos autoveron perusosaa ei peritä enempää.

EYTin mukaan kirjoitti:

Missähän EYT sanoo "selvällä suomen kielellä" että pitää käyttää alinta arvoa? On päinvastoin aivan selvää, että EYT on jo tapauksessa Gomes Valente hyväksynyt tätä korkeampien arvojen käytön.

Asian pitäisi olla kerralla selvä seuraavista ko. ratkaisun kohdista:

24.
Tämän tuomion 21-23 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä ei kuitenkaan seuraa, että ajoneuvon arvon todellinen aleneminen tulee otetuksi huomioon vain kutakin ajoneuvoa koskevan arvioinnin tai asiantuntijalausunnon kautta. Näin raskaan järjestelmän sijasta jäsenvaltio voisi vahvistaa käytetylle ajoneuvolle arvon sellaisten arvioperusteisten asteikkojen mukaisesti, jotka on vahvistettu laissa, asetuksessa tai hallinnollisessa määräyksessä ja jotka on laskettu soveltaen sellaisia kriteerejä kuin ajoneuvon ikä, ajokilometrimäärä, yleinen kunto, käyttövoima, merkki ja malli, ja näin määritetty arvo olisi pääsääntöisesti hyvin lähellä ajoneuvon todellista arvoa.


25.
Näiden asteikkojen laadinnassa jäsenvaltion viranomaiset voisivat tukeutua autoalan lehtiin, joista ilmenevät käytettyjen ajoneuvojen keskihinnat kansallisilla markkinoilla, tai luetteloon autoalalla viitteenä käytettävistä keskimääräisistä käyvistä hinnoista.


26.
On kuitenkin lisättävä, että jotta käytettyinä maahan tuotujen autojen verojärjestelmä, jossa otetaan huomioon ajoneuvon arvon todellinen aleneminen yleisten kriteerien perusteella, olisi sopusoinnussa perustamissopimuksen 95 artiklan kanssa, on lisäksi huolehdittava siitä, että järjestelmä ei ole millään tavalla vaikutuksiltaan syrjivä, ottaen kuitenkin huomioon kaikkiin tällaisiin järjestelmiin luonnostaan kuuluvat kohtuulliset likimääräisyydet.


Erityisesti 25 kohdan mukaan hyväksytään KESKIHINTOJEN käyttö. Jos jostain lasketaan keskiarvo, niin sehän pakostakin tarkoittaa, että puolet aineistosta on keskiarvoa alempana ja puolet ylempänä, noin karkeasti sanoen. Siis EI tarvitse käyttää alinta arvoa.

Myös kohdassa 25 mainitut tietolähteet eivät suinkaan kata koko markkinoita, vaan lähinnä sen osan, josta on jotakin tietoa. Tämäkin vastaa Suomen lainsäädäntöä ja käytäntöä.

On merkittävää, että kohdassa 26 tulee tuo "ei yhdessäkään tapauksessa". Mitä sen luulette tarkoittavan? Sitäkö, että EYT tällä mitätöi mitä se juuri edellä on sanonut? Vai sitä, että kohdissa 24-25 mainittua aineistoa nyt vaan pitää käyttää mahdollisimman hyvin ja objektiivisesti.

Tämä vastaa hyvin tarkkaan sitä, mitä autoverolaissa tarkoitetaan.

Lue lisää

24
" (arvon) asteikkojen mukaisesti, jotka on laskettu soveltaen sellaisia kriteerejä kuin ajoneuvon ikä, ajokilometrimäärä, yleinen kunto, käyttövoima, merkki ja malli, ja näin määritetty arvo olisi pääsääntöisesti hyvin lähellä ajoneuvon todellista arvoa. "

Missä tässä sanotaan että hyväksytään KESKIARVO? Mielestäni siinä sanoteen, että voidaan käyttää kriteerejä, jotka ovat HYVIN LÄHELLÄ ajoneuvon todellista arvoa. Valtion tehtävänä on määritellä mikä on tämä "hyvin lähellä". Jos se ei ole kansalaisten mielestä "hyvin lähellä", voi kansalainen kannella edelleen komissiolle siihen asti, että päästään "riittävän lähelle" hyväksyttävää arvoa. Valitettavasti tämä prosessi on aikaavievää eikä ihan ilmaistakaan (yhteiskunnalle), mutta näin ilmeisesti on meneteltävä kun oikeutta ei saa suomalaisista instansseista.

Esimerkiksi KHO miettii päätöksissään tulkintaa mitä kyseisellä lainkohdalla on tavoiteltu, eikä mieti yksittäisiä lauseita tai otteita kirjoitetusta pykälästä. Näin pitäisi muidenkin ajatella eikä vain saivarrella "näihän siinä sanotaan". Tietysti näkemyksiä siitä, mikä on todellinen tavoite, on ilmeissti lähes yhtä monta kuin pykälän lukijoitakin. Iän kaiken on pykäliä luettu siten kuin se itselle ja omille argumenteille sopii. Raamatun ja koraanin kanssa on sama juttu; niistäkin löytyy peruste melkein mille vain kun "oikein tulkitsee".

EYTin mukaan kirjoitti:

Missähän EYT sanoo "selvällä suomen kielellä" että pitää käyttää alinta arvoa? On päinvastoin aivan selvää, että EYT on jo tapauksessa Gomes Valente hyväksynyt tätä korkeampien arvojen käytön.

Asian pitäisi olla kerralla selvä seuraavista ko. ratkaisun kohdista:

24.
Tämän tuomion 21-23 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä ei kuitenkaan seuraa, että ajoneuvon arvon todellinen aleneminen tulee otetuksi huomioon vain kutakin ajoneuvoa koskevan arvioinnin tai asiantuntijalausunnon kautta. Näin raskaan järjestelmän sijasta jäsenvaltio voisi vahvistaa käytetylle ajoneuvolle arvon sellaisten arvioperusteisten asteikkojen mukaisesti, jotka on vahvistettu laissa, asetuksessa tai hallinnollisessa määräyksessä ja jotka on laskettu soveltaen sellaisia kriteerejä kuin ajoneuvon ikä, ajokilometrimäärä, yleinen kunto, käyttövoima, merkki ja malli, ja näin määritetty arvo olisi pääsääntöisesti hyvin lähellä ajoneuvon todellista arvoa.


25.
Näiden asteikkojen laadinnassa jäsenvaltion viranomaiset voisivat tukeutua autoalan lehtiin, joista ilmenevät käytettyjen ajoneuvojen keskihinnat kansallisilla markkinoilla, tai luetteloon autoalalla viitteenä käytettävistä keskimääräisistä käyvistä hinnoista.


26.
On kuitenkin lisättävä, että jotta käytettyinä maahan tuotujen autojen verojärjestelmä, jossa otetaan huomioon ajoneuvon arvon todellinen aleneminen yleisten kriteerien perusteella, olisi sopusoinnussa perustamissopimuksen 95 artiklan kanssa, on lisäksi huolehdittava siitä, että järjestelmä ei ole millään tavalla vaikutuksiltaan syrjivä, ottaen kuitenkin huomioon kaikkiin tällaisiin järjestelmiin luonnostaan kuuluvat kohtuulliset likimääräisyydet.


Erityisesti 25 kohdan mukaan hyväksytään KESKIHINTOJEN käyttö. Jos jostain lasketaan keskiarvo, niin sehän pakostakin tarkoittaa, että puolet aineistosta on keskiarvoa alempana ja puolet ylempänä, noin karkeasti sanoen. Siis EI tarvitse käyttää alinta arvoa.

Myös kohdassa 25 mainitut tietolähteet eivät suinkaan kata koko markkinoita, vaan lähinnä sen osan, josta on jotakin tietoa. Tämäkin vastaa Suomen lainsäädäntöä ja käytäntöä.

On merkittävää, että kohdassa 26 tulee tuo "ei yhdessäkään tapauksessa". Mitä sen luulette tarkoittavan? Sitäkö, että EYT tällä mitätöi mitä se juuri edellä on sanonut? Vai sitä, että kohdissa 24-25 mainittua aineistoa nyt vaan pitää käyttää mahdollisimman hyvin ja objektiivisesti.

Tämä vastaa hyvin tarkkaan sitä, mitä autoverolaissa tarkoitetaan.

Lue lisää

25
"Näiden asteikkojen laadinnassa jäsenvaltion viranomaiset voisivat tukeutua autoalan lehtiin, joista ilmenevät käytettyjen ajoneuvojen keskihinnat kansallisilla markkinoilla, tai luetteloon autoalalla viitteenä käytettävistä keskimääräisistä käyvistä hinnoista. "

wifferi:
Tässäkään ei ole sanottu, että pitäisi käyttää keskimääräisiä hintoja. On vain todettu, että vidaan TUKEUTUA luetteloon autoalalla viitteenä käytettävistä keskimääräisitä käyvistä hinnoista. Tietysti keskimääräisiäkin hintoja SAA käyttää, mutta ainoastaan jos päästään niiden avulla HYVIN LÄHELLE (24 pykälä) ajoneuvon todellista arvoa.

Kohta 26 sitten määrittelee lopullisen tavoitteen. Eli miten tahansa tämä toteutetaankin "järjestelmä ei ole millään tavalla vaikutuksiltaan syrjivä, (ottaen kuitenkin huomioon kaikkiin tällaisiin järjestelmiin luonnostaan kuuluvat kohtuulliset likimääräisyydet)."

Eli likimääräisyyttä sallitaan, kunhan se on kohtuullinen. Mielestäni esimerkiksi yli tuhat euroa yli auton todelliseen arvon on verovelvolliselle kohtuuton likimääräisyys.

wifferi kirjoitti:

24
" (arvon) asteikkojen mukaisesti, jotka on laskettu soveltaen sellaisia kriteerejä kuin ajoneuvon ikä, ajokilometrimäärä, yleinen kunto, käyttövoima, merkki ja malli, ja näin määritetty arvo olisi pääsääntöisesti hyvin lähellä ajoneuvon todellista arvoa. "

Missä tässä sanotaan että hyväksytään KESKIARVO? Mielestäni siinä sanoteen, että voidaan käyttää kriteerejä, jotka ovat HYVIN LÄHELLÄ ajoneuvon todellista arvoa. Valtion tehtävänä on määritellä mikä on tämä "hyvin lähellä". Jos se ei ole kansalaisten mielestä "hyvin lähellä", voi kansalainen kannella edelleen komissiolle siihen asti, että päästään "riittävän lähelle" hyväksyttävää arvoa. Valitettavasti tämä prosessi on aikaavievää eikä ihan ilmaistakaan (yhteiskunnalle), mutta näin ilmeisesti on meneteltävä kun oikeutta ei saa suomalaisista instansseista.

Esimerkiksi KHO miettii päätöksissään tulkintaa mitä kyseisellä lainkohdalla on tavoiteltu, eikä mieti yksittäisiä lauseita tai otteita kirjoitetusta pykälästä. Näin pitäisi muidenkin ajatella eikä vain saivarrella "näihän siinä sanotaan". Tietysti näkemyksiä siitä, mikä on todellinen tavoite, on ilmeissti lähes yhtä monta kuin pykälän lukijoitakin. Iän kaiken on pykäliä luettu siten kuin se itselle ja omille argumenteille sopii. Raamatun ja koraanin kanssa on sama juttu; niistäkin löytyy peruste melkein mille vain kun "oikein tulkitsee".

Lue lisää

Lait tulisi kirjoittaa siten ,ettei niihin jää tulkinnan varaa . Ja jos niissä on jotain tulkinnallisia seikkoja kuuluisi tulkinnat olla aina 'asiakkaan' hyväksi .

Nykyinen autoverolaki on niin täynnä tulkintoja ettei uskoisi , ja suurimman osan tulli tulkitsee niinkuin itse haluaa .

Osoittaa vaan nykyisen lainsäädännön tason suomessa .

wifferi kirjoitti:

25
"Näiden asteikkojen laadinnassa jäsenvaltion viranomaiset voisivat tukeutua autoalan lehtiin, joista ilmenevät käytettyjen ajoneuvojen keskihinnat kansallisilla markkinoilla, tai luetteloon autoalalla viitteenä käytettävistä keskimääräisistä käyvistä hinnoista. "

wifferi:
Tässäkään ei ole sanottu, että pitäisi käyttää keskimääräisiä hintoja. On vain todettu, että vidaan TUKEUTUA luetteloon autoalalla viitteenä käytettävistä keskimääräisitä käyvistä hinnoista. Tietysti keskimääräisiäkin hintoja SAA käyttää, mutta ainoastaan jos päästään niiden avulla HYVIN LÄHELLE (24 pykälä) ajoneuvon todellista arvoa.

Kohta 26 sitten määrittelee lopullisen tavoitteen. Eli miten tahansa tämä toteutetaankin "järjestelmä ei ole millään tavalla vaikutuksiltaan syrjivä, (ottaen kuitenkin huomioon kaikkiin tällaisiin järjestelmiin luonnostaan kuuluvat kohtuulliset likimääräisyydet)."

Eli likimääräisyyttä sallitaan, kunhan se on kohtuullinen. Mielestäni esimerkiksi yli tuhat euroa yli auton todelliseen arvon on verovelvolliselle kohtuuton likimääräisyys.

Lue lisää

Tässä nyt pyöritellään sellaisia EYT:n näkemyksiä, jotka eivät koske Suomen nykyistä arvonmääritysjärjestelmää vaan mm. Suomen vanhaa järjestelmää. Eli ollaan hakoteillä.

Suomen nykyinen verotusarvo on auton todellinen käypä arvo, eikä joku asteikkoihin tai kaavoihin perustuva hinta. Ongelma ei siis nykyään ole laissa, eikä arvonmääritysjärjestelmässä, vaan siinä, ettei käytetyllä autolla ole yksiselitteistä kiinteää arvoa. Tietyllä automallilla tehdään tietyllä ajanjaksolla kauppoja tietyssä hintavaihteluvälissä. Kaikki vaihteluvälin hinnat ovat todellisia käypiä hintoja kussakin yksittäistapauksessa. Verotusarvoa ei kuitenkaan voida määrätä esim. 8.700 - 10.320 euroa, vaan se on oltava jokin eksakti luku. Tämä aiheuttaa häslingin arvoihin liittyen, eikä laki tai tullin käytännöt.

kylmäKalle kirjoitti:

Tässä nyt pyöritellään sellaisia EYT:n näkemyksiä, jotka eivät koske Suomen nykyistä arvonmääritysjärjestelmää vaan mm. Suomen vanhaa järjestelmää. Eli ollaan hakoteillä.

Suomen nykyinen verotusarvo on auton todellinen käypä arvo, eikä joku asteikkoihin tai kaavoihin perustuva hinta. Ongelma ei siis nykyään ole laissa, eikä arvonmääritysjärjestelmässä, vaan siinä, ettei käytetyllä autolla ole yksiselitteistä kiinteää arvoa. Tietyllä automallilla tehdään tietyllä ajanjaksolla kauppoja tietyssä hintavaihteluvälissä. Kaikki vaihteluvälin hinnat ovat todellisia käypiä hintoja kussakin yksittäistapauksessa. Verotusarvoa ei kuitenkaan voida määrätä esim. 8.700 - 10.320 euroa, vaan se on oltava jokin eksakti luku. Tämä aiheuttaa häslingin arvoihin liittyen, eikä laki tai tullin käytännöt.

Lue lisää

tullin ostama palvelu on yksi pieni osa GH:n tuottamista "arvoista". Ne ovat ennusteita eivätkä mitenkään voi tuottaa tarvittavaa tietoa.

Toteutuneet kauppahinnat on olemassa tai yksilön arvo on määritettävä käyttämällä tavarantarkastajaa. Tullin ihmiset eivät ole autokaupan ammattilaisia eivätkä voi hintamäärityksiä tehdä.

kylmäKalle kirjoitti:

>>EYT, KHO, komissio, ja kylmäKalle ovat samaa mieltä siitä, että elviä ei saa periä enempää kuin suomiautossa on elviä jäljellä. Suomen viimeisen vastauksen perusteella elviä saa periä enemmän kuin suomiautossa on jäljellä, jos autoveron perusosaa ei peritä enempää.

Lue lisää

kK:
”Lopullinen päätösvalta on yksin KHO:lla.”

Elevi:
Ei pidä paikkansa.

kK:
” Komissiostahan tulee aikanaan (joskus syksyllä?) perusteltu lausunto, elleivät he tyydy Suomen nyt antamaan vastaukseen. Sen jälkeen vasta komissiolla on mahdollisuus viedä asia EYT:en ratkaistavaksi(ensi vuonna?).”

Elevi:
Kuten itsekin toteat, lopullinen päätösvalta on EYT:llä. KHO:lla on päätösvaltaa tietysti tuomita Elvin periminen Eurooppa-oikeuden vastaisena tai kysyä itse EYT:ltä tulkintaa asiaan. Muussa tapauksessa komissio vie asian EY-tuomioistuimeen.

kK:
”Myöskin pyörittely sen fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.”

kK aikaisemmin:
”Siis sen suhteen, onko Elviä jäljellä käytetyn auton hinnassa vaiko ei. Sehän nyt selkeästi on koko asian ydin. Ellei Elviä ole, ei ole mitään erimielisyyttäkään.”

Elevi:
Olet aikaisemmassa väitteessäsi täysin oikeassa. Mutta nyt väitteesi on muuttunut täysin päinvastaiseksi! Mikä on muuttanut mielesi? Muuttiko mielesi se, että myös Suomi myöntää vastauksessaan Elvin poistuneen auton hinnasta ja tämän vastauksen jälkeen jäit yksin "opetuksessasi" siitä, että suomiautossa on Elviä jäljellä.

Se että näin selkeän pussiin puhumisesi jälkeenkään et myönnä Elvin perimisen laittomuutta, on osoitus siitä, että et pyrikään oikeuden mukaisuuteen, vaan pyrkimyksesi on tällä palstalla vain ja ainoastaan tuottaa virheellistä ja oikeuden vastaista tietoa tuontiautoilijoiden oikeusturvan vastaisesti. Tämä on mielestäni oikeusturvan kannalta erittäin arveluttavaa toimintaa.

kylmäKalle kirjoitti:

Tässä nyt pyöritellään sellaisia EYT:n näkemyksiä, jotka eivät koske Suomen nykyistä arvonmääritysjärjestelmää vaan mm. Suomen vanhaa järjestelmää. Eli ollaan hakoteillä.

Suomen nykyinen verotusarvo on auton todellinen käypä arvo, eikä joku asteikkoihin tai kaavoihin perustuva hinta. Ongelma ei siis nykyään ole laissa, eikä arvonmääritysjärjestelmässä, vaan siinä, ettei käytetyllä autolla ole yksiselitteistä kiinteää arvoa. Tietyllä automallilla tehdään tietyllä ajanjaksolla kauppoja tietyssä hintavaihteluvälissä. Kaikki vaihteluvälin hinnat ovat todellisia käypiä hintoja kussakin yksittäistapauksessa. Verotusarvoa ei kuitenkaan voida määrätä esim. 8.700 - 10.320 euroa, vaan se on oltava jokin eksakti luku. Tämä aiheuttaa häslingin arvoihin liittyen, eikä laki tai tullin käytännöt.

Lue lisää

Hinta vaihtelee, kaikki tiedämme sen

EYT kanta oli kuitenkin, että veroa ei voi kantaa enempää kuin vastaavassa suomeen rekisteröidyssä autossa on

Se tarkoittaa juuri sitä, että verotus on laskettava alimman hinnan mukaan

Tämähän menee kuule taas EYT käsittelyyn, eli valtio voi varautua maksumieheksi asiassa

Elevi kirjoitti:

Kauppalehti:
”EU-komission tiedottajan Maria Assimakopouloun mukaan Suomen elv-verossa on ainakin neljä alakohtaa, jotka sotivat yhteisölainsäädäntöä vastaan.”

Mitkä nämä neljä kohtaa ovat? Tässä oma käsitykseni asiasta.

1. Alv-velvollisille on annettu oikeus vähentää elvi verotuksessaan, vaikka se on alv-direktiivin vastaista.
2. Autoveron elvistä ei peritä alvia, vaikka se on alv-direktiivin vastaista.
3. Edellisestä direktiivirikkomuksesta johtuen autoveron elvin perimättä jääneestä alvista ei tilitetä osaa EU:lle.
4. Yksityisiltä tuojilta on peritty autoverolle elviä, vaikka se johtaa lähes kaikissa tapauksissa EY 90 artiklan vastaiseen syrjivään verotukseen.

SYRJIVYYS

EYT, KHO, komissio, ja kylmäKalle ovat samaa mieltä siitä, että elviä ei saa periä enempää kuin suomiautossa on elviä jäljellä. Suomen viimeisen vastauksen perusteella elviä saa periä enemmän kuin suomiautossa on jäljellä, jos autoveron perusosaa ei peritä enempää.

Kolmen vuoden kirjeenvaihtoon perustuen, komission ja Suomen mielestä vähennysoikeuden jälkeen ei elviä ole yhtään jäljellä suomiautossa.

Vain kylmäKallen mielestä vähennysoikeudenkin jälkeen suomiautossa on vähennetty määrä elviä jäljellä.

EYT ja KHO eivät ole ottaneet vielä kantaa, paljonko vähennysoikeuden jälkeen on suomiautossa elviä jäljellä.

Suomi on silti viimeisessä vastauksessaan sitä mieltä, että vaikka vähennysoikeuden jälkeen elviä ei olekaan yhtään jäljellä, saa elviä silti periä, koska EYT on vastannut kysymykseen ”onko elvi alv?”, että elvi ei ole alv vaikka sitä on vähennettykin alvin tapaan. kylmäKallen mielestä kuitenkin ratkaisevaa on se, paljonko elviä on jäljellä. Mielenkiintoista, että kK:lla on tässä asiassa oma mielipide, joka on vielä vastoin Suomen virallista kantaa.

VÄHENNYSOIKEUS

Suomen mielestä vähennysoikeus ei ole alv-direktiivin vastaista, koska kysymys on ”vain teknisestä oikaisusta”.

Komission ja kylmäKallen mielestä vähennysoikeus on alv-direktiivin vastaista. Mielenkiintoista myös tässä kohden on huomata, että kK:lla on Suomen virallisesta linjasta poikkeava oma mielipide tässäkin asiassa.

EYT ja KHO eivät ole vielä tätä asiaa käsitelleet.

Kuka voittaa kisan?

Lue lisää

kK:
”Myöskin pyörittely sen fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.”
kK aikaisemmin:
”Siis sen suhteen, onko Elviä jäljellä käytetyn auton hinnassa vaiko ei. Sehän nyt selkeästi on koko asian ydin. Ellei Elviä ole, ei ole mitään erimielisyyttäkään.”
Elevi:
Olet aikaisemmassa väitteessäsi täysin oikeassa. Mutta nyt väitteesi on muuttunut täysin päinvastaiseksi! Mikä on muuttanut mielesi? Muuttiko mielesi se, että myös Suomi myöntää vastauksessaan Elvin poistuneen auton hinnasta ja tämän vastauksen jälkeen jäit yksin "opetuksessasi" siitä, että suomiautossa on Elviä jäljellä.

______________________________

kK:
Enpä tiedä mistä asiayhteydestä tuo alempi teksti on reväisty, eli en pysty siinä mielessä vastaamaan. Eilisessä viestissäni esitin asian hyvin yleisesti ja tiivistetysti, koska olen tämän elvi-asian selvittänyt täällä monen monta kertaa.

Elvihän on "lisäautovero" - se ei ole arvonlisävero vaikka sen nimi onkin arvonlisävero ja sitä maksun jälkeen käsitellään kuten avia. Siitä "ammattislangisana" elvi (ei-arvonlisävero) erotukseksi alvista. Sitä koskee aivan sama periaate kuin autoveroakin, eli periä saa vain jäljelläolevan määrän. Siinä mielessä olennaista on jäljelläoleva määrä.

Koska jokainen autontuoja konkreettisesti maksaa tulliin Elvin, joka siis ei ole alvia, vaikka se valtion tileissä ja alv-velvollisen kirjanpidossa käsitellään kuten alvi, syntyy epäselvyys, kumpaa auton hinnassa on jäljellä, konkreettisesti maksettua Elviä, vaiko tilinpidollista alvia.

Täysin selvää on, että yksityishenkilön maksama Elvi ei voi muuttua alviksi, koska hän ei ole alv-velvollinen, eli yksityisten tuomissa autoissa on Elvi jäljellä. Muuttuuko sitten liiketoiminnassa maksettu Elvi alviksi vähennysoikeuden kautta? Tässä on nyt kyse tuosta viimeksi mainitsemastani fiktiivisestä asiasta, joka on täysin kunkin mielikuvituksen varassa. Onko jäljellä Elviä siitä syystä, että maksukuitissa lukee arvonlisävero autoverosta (=Elvi), vaiko alvi sen vuoksi että se on vähennetty alvi-järjestelmässä kuten alvi? Onko jäljellä Elvi vaiko alvi?

Itse näen, ettei ajatusta voida lähteä rakentamaan laittoman vähennysoikeuden varaan puuttumatta itse laittomuuteen. Kuten olen täällä moneen kertaan kirjoittanut, ei minun oikeaa verotusta voida lähteä muuttamaan sen vuoksi, että naapurin verotuksessa on virhe. Kyllä se virhe on korjattava siellä missä se virhe on, eli laiton vähennysoikeus on poistettava.

Näinollen sinänsä ratkaisevaa on se, onko sitä Elviä jäljellä vaiko ei, mutta sitä ratkaisua, onko sitä vaiko ei, ei voida perustaa laittomaan vähennysoikeuteen. Ts. koska Elviä ei EU-direktiivin mukaan saa vähentää alvista yritystoiminnassa, Elvi on jäljellä. Mikäli saisi vähentää, ei olisi koko Elviä, vaan se olisi arvonlisävero, jota ei saa periä yksityisiltä. Mutta EYT on päättänyt, että Elvi ei ole alvi ja asia on loppuunkäsitelty ja KHO on asian kahteen kertaan vahvistanut. Tämän takia pyörittely fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.

kylmäKalle kirjoitti:

kK:
”Myöskin pyörittely sen fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.”
kK aikaisemmin:
”Siis sen suhteen, onko Elviä jäljellä käytetyn auton hinnassa vaiko ei. Sehän nyt selkeästi on koko asian ydin. Ellei Elviä ole, ei ole mitään erimielisyyttäkään.”
Elevi:
Olet aikaisemmassa väitteessäsi täysin oikeassa. Mutta nyt väitteesi on muuttunut täysin päinvastaiseksi! Mikä on muuttanut mielesi? Muuttiko mielesi se, että myös Suomi myöntää vastauksessaan Elvin poistuneen auton hinnasta ja tämän vastauksen jälkeen jäit yksin "opetuksessasi" siitä, että suomiautossa on Elviä jäljellä.

______________________________

kK:
Enpä tiedä mistä asiayhteydestä tuo alempi teksti on reväisty, eli en pysty siinä mielessä vastaamaan. Eilisessä viestissäni esitin asian hyvin yleisesti ja tiivistetysti, koska olen tämän elvi-asian selvittänyt täällä monen monta kertaa.

Elvihän on "lisäautovero" - se ei ole arvonlisävero vaikka sen nimi onkin arvonlisävero ja sitä maksun jälkeen käsitellään kuten avia. Siitä "ammattislangisana" elvi (ei-arvonlisävero) erotukseksi alvista. Sitä koskee aivan sama periaate kuin autoveroakin, eli periä saa vain jäljelläolevan määrän. Siinä mielessä olennaista on jäljelläoleva määrä.

Koska jokainen autontuoja konkreettisesti maksaa tulliin Elvin, joka siis ei ole alvia, vaikka se valtion tileissä ja alv-velvollisen kirjanpidossa käsitellään kuten alvi, syntyy epäselvyys, kumpaa auton hinnassa on jäljellä, konkreettisesti maksettua Elviä, vaiko tilinpidollista alvia.

Täysin selvää on, että yksityishenkilön maksama Elvi ei voi muuttua alviksi, koska hän ei ole alv-velvollinen, eli yksityisten tuomissa autoissa on Elvi jäljellä. Muuttuuko sitten liiketoiminnassa maksettu Elvi alviksi vähennysoikeuden kautta? Tässä on nyt kyse tuosta viimeksi mainitsemastani fiktiivisestä asiasta, joka on täysin kunkin mielikuvituksen varassa. Onko jäljellä Elviä siitä syystä, että maksukuitissa lukee arvonlisävero autoverosta (=Elvi), vaiko alvi sen vuoksi että se on vähennetty alvi-järjestelmässä kuten alvi? Onko jäljellä Elvi vaiko alvi?

Itse näen, ettei ajatusta voida lähteä rakentamaan laittoman vähennysoikeuden varaan puuttumatta itse laittomuuteen. Kuten olen täällä moneen kertaan kirjoittanut, ei minun oikeaa verotusta voida lähteä muuttamaan sen vuoksi, että naapurin verotuksessa on virhe. Kyllä se virhe on korjattava siellä missä se virhe on, eli laiton vähennysoikeus on poistettava.

Näinollen sinänsä ratkaisevaa on se, onko sitä Elviä jäljellä vaiko ei, mutta sitä ratkaisua, onko sitä vaiko ei, ei voida perustaa laittomaan vähennysoikeuteen. Ts. koska Elviä ei EU-direktiivin mukaan saa vähentää alvista yritystoiminnassa, Elvi on jäljellä. Mikäli saisi vähentää, ei olisi koko Elviä, vaan se olisi arvonlisävero, jota ei saa periä yksityisiltä. Mutta EYT on päättänyt, että Elvi ei ole alvi ja asia on loppuunkäsitelty ja KHO on asian kahteen kertaan vahvistanut. Tämän takia pyörittely fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.

Lue lisää

kK aikaisemmin:
”Siis sen suhteen, onko Elviä jäljellä käytetyn auton hinnassa vaiko ei. Sehän nyt selkeästi on koko asian ydin. Ellei Elviä ole, ei ole mitään erimielisyyttäkään.”

kK:
”Enpä tiedä mistä asiayhteydestä tuo alempi teksti on reväisty, eli en pysty siinä mielessä vastaamaan.”

Elevi:
Tässä asia yhteys.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=1500000000000122&posting=22000000013517818

kK:
” Muuttuuko sitten liiketoiminnassa maksettu Elvi alviksi vähennysoikeuden kautta? Tässä on nyt kyse tuosta viimeksi mainitsemastani fiktiivisestä asiasta, joka on täysin kunkin mielikuvituksen varassa.”

Elevi:
Tämä lienee täysin sinun oma fiktiivinen mielikuvitusteoriasi, koska tätä mielikuvitusteoriaa en ole nähnyt muiden esittävän.

HAO taas esittää tällaisen mielikuvitusteorian. Jossa uuden auton myynnissä Elvi korvautuu Alvilla. Pitääkö HAO Elviä kameleonttina? Olet aikaisemmin kertonut, että Elvi ei ole mikään kameleontti.

HAO:n päätös 05/1850/1:
” Kun uusi auto on myyty, arvonlisäverolain mukainen vero on korvannut autoverolain perusteella määrätyn arvonlisäveron.”

Tämä taas ei ole fiktiivistä mielikuvitusta, vaan ”EU-komission tiedottajan Maria Assimakopouloun mukaan Suomen elv-verossa on ainakin neljä alakohtaa, jotka sotivat yhteisölainsäädäntöä vastaan.”

kylmäKalle kirjoitti:

kK:
”Myöskin pyörittely sen fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.”
kK aikaisemmin:
”Siis sen suhteen, onko Elviä jäljellä käytetyn auton hinnassa vaiko ei. Sehän nyt selkeästi on koko asian ydin. Ellei Elviä ole, ei ole mitään erimielisyyttäkään.”
Elevi:
Olet aikaisemmassa väitteessäsi täysin oikeassa. Mutta nyt väitteesi on muuttunut täysin päinvastaiseksi! Mikä on muuttanut mielesi? Muuttiko mielesi se, että myös Suomi myöntää vastauksessaan Elvin poistuneen auton hinnasta ja tämän vastauksen jälkeen jäit yksin "opetuksessasi" siitä, että suomiautossa on Elviä jäljellä.

______________________________

kK:
Enpä tiedä mistä asiayhteydestä tuo alempi teksti on reväisty, eli en pysty siinä mielessä vastaamaan. Eilisessä viestissäni esitin asian hyvin yleisesti ja tiivistetysti, koska olen tämän elvi-asian selvittänyt täällä monen monta kertaa.

Elvihän on "lisäautovero" - se ei ole arvonlisävero vaikka sen nimi onkin arvonlisävero ja sitä maksun jälkeen käsitellään kuten avia. Siitä "ammattislangisana" elvi (ei-arvonlisävero) erotukseksi alvista. Sitä koskee aivan sama periaate kuin autoveroakin, eli periä saa vain jäljelläolevan määrän. Siinä mielessä olennaista on jäljelläoleva määrä.

Koska jokainen autontuoja konkreettisesti maksaa tulliin Elvin, joka siis ei ole alvia, vaikka se valtion tileissä ja alv-velvollisen kirjanpidossa käsitellään kuten alvi, syntyy epäselvyys, kumpaa auton hinnassa on jäljellä, konkreettisesti maksettua Elviä, vaiko tilinpidollista alvia.

Täysin selvää on, että yksityishenkilön maksama Elvi ei voi muuttua alviksi, koska hän ei ole alv-velvollinen, eli yksityisten tuomissa autoissa on Elvi jäljellä. Muuttuuko sitten liiketoiminnassa maksettu Elvi alviksi vähennysoikeuden kautta? Tässä on nyt kyse tuosta viimeksi mainitsemastani fiktiivisestä asiasta, joka on täysin kunkin mielikuvituksen varassa. Onko jäljellä Elviä siitä syystä, että maksukuitissa lukee arvonlisävero autoverosta (=Elvi), vaiko alvi sen vuoksi että se on vähennetty alvi-järjestelmässä kuten alvi? Onko jäljellä Elvi vaiko alvi?

Itse näen, ettei ajatusta voida lähteä rakentamaan laittoman vähennysoikeuden varaan puuttumatta itse laittomuuteen. Kuten olen täällä moneen kertaan kirjoittanut, ei minun oikeaa verotusta voida lähteä muuttamaan sen vuoksi, että naapurin verotuksessa on virhe. Kyllä se virhe on korjattava siellä missä se virhe on, eli laiton vähennysoikeus on poistettava.

Näinollen sinänsä ratkaisevaa on se, onko sitä Elviä jäljellä vaiko ei, mutta sitä ratkaisua, onko sitä vaiko ei, ei voida perustaa laittomaan vähennysoikeuteen. Ts. koska Elviä ei EU-direktiivin mukaan saa vähentää alvista yritystoiminnassa, Elvi on jäljellä. Mikäli saisi vähentää, ei olisi koko Elviä, vaan se olisi arvonlisävero, jota ei saa periä yksityisiltä. Mutta EYT on päättänyt, että Elvi ei ole alvi ja asia on loppuunkäsitelty ja KHO on asian kahteen kertaan vahvistanut. Tämän takia pyörittely fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.

Lue lisää

Senverran vielä lisäystä, ettei vähennysoikeuden laittomuutta ole missään varsinaisesti ratkaistu, koska sitä kysymystä ei ole tuomioistuimiin tuotu ratkaistavaksi. KHO:n kanta Elviin perustuu kuitenkin sille ajatukselle, ettei vähennysoikeus voi olla oikein, jolloin Elviä on jäljellä.

Mikäli komissio vie vähennysoikeudesta aloittamansa valvontamenettelyn loppuun, eli EYT:n ratkaistavaksi, selviää lopullisesti, onko KHO:n kanta oikea. Arvonlisäverodirektiivihan sanoo, että arvonlisäverosta saa vähentää jo aiemmassa vaiheessa maksettua arvonlisäveroa. Ja EYT sanoo, ettei Elvi ole arvonlisäveroa, jolloin vähennysoikeuden kohtaloa EYT:ssä ja KHO:n päätöksen oikeellisuutta ei ole mitään syytä epäillä.

kylmäKalle kirjoitti:

kK:
”Myöskin pyörittely sen fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.”
kK aikaisemmin:
”Siis sen suhteen, onko Elviä jäljellä käytetyn auton hinnassa vaiko ei. Sehän nyt selkeästi on koko asian ydin. Ellei Elviä ole, ei ole mitään erimielisyyttäkään.”
Elevi:
Olet aikaisemmassa väitteessäsi täysin oikeassa. Mutta nyt väitteesi on muuttunut täysin päinvastaiseksi! Mikä on muuttanut mielesi? Muuttiko mielesi se, että myös Suomi myöntää vastauksessaan Elvin poistuneen auton hinnasta ja tämän vastauksen jälkeen jäit yksin "opetuksessasi" siitä, että suomiautossa on Elviä jäljellä.

______________________________

kK:
Enpä tiedä mistä asiayhteydestä tuo alempi teksti on reväisty, eli en pysty siinä mielessä vastaamaan. Eilisessä viestissäni esitin asian hyvin yleisesti ja tiivistetysti, koska olen tämän elvi-asian selvittänyt täällä monen monta kertaa.

Elvihän on "lisäautovero" - se ei ole arvonlisävero vaikka sen nimi onkin arvonlisävero ja sitä maksun jälkeen käsitellään kuten avia. Siitä "ammattislangisana" elvi (ei-arvonlisävero) erotukseksi alvista. Sitä koskee aivan sama periaate kuin autoveroakin, eli periä saa vain jäljelläolevan määrän. Siinä mielessä olennaista on jäljelläoleva määrä.

Koska jokainen autontuoja konkreettisesti maksaa tulliin Elvin, joka siis ei ole alvia, vaikka se valtion tileissä ja alv-velvollisen kirjanpidossa käsitellään kuten alvi, syntyy epäselvyys, kumpaa auton hinnassa on jäljellä, konkreettisesti maksettua Elviä, vaiko tilinpidollista alvia.

Täysin selvää on, että yksityishenkilön maksama Elvi ei voi muuttua alviksi, koska hän ei ole alv-velvollinen, eli yksityisten tuomissa autoissa on Elvi jäljellä. Muuttuuko sitten liiketoiminnassa maksettu Elvi alviksi vähennysoikeuden kautta? Tässä on nyt kyse tuosta viimeksi mainitsemastani fiktiivisestä asiasta, joka on täysin kunkin mielikuvituksen varassa. Onko jäljellä Elviä siitä syystä, että maksukuitissa lukee arvonlisävero autoverosta (=Elvi), vaiko alvi sen vuoksi että se on vähennetty alvi-järjestelmässä kuten alvi? Onko jäljellä Elvi vaiko alvi?

Itse näen, ettei ajatusta voida lähteä rakentamaan laittoman vähennysoikeuden varaan puuttumatta itse laittomuuteen. Kuten olen täällä moneen kertaan kirjoittanut, ei minun oikeaa verotusta voida lähteä muuttamaan sen vuoksi, että naapurin verotuksessa on virhe. Kyllä se virhe on korjattava siellä missä se virhe on, eli laiton vähennysoikeus on poistettava.

Näinollen sinänsä ratkaisevaa on se, onko sitä Elviä jäljellä vaiko ei, mutta sitä ratkaisua, onko sitä vaiko ei, ei voida perustaa laittomaan vähennysoikeuteen. Ts. koska Elviä ei EU-direktiivin mukaan saa vähentää alvista yritystoiminnassa, Elvi on jäljellä. Mikäli saisi vähentää, ei olisi koko Elviä, vaan se olisi arvonlisävero, jota ei saa periä yksityisiltä. Mutta EYT on päättänyt, että Elvi ei ole alvi ja asia on loppuunkäsitelty ja KHO on asian kahteen kertaan vahvistanut. Tämän takia pyörittely fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.

Lue lisää

Kuudes neuvoston direktiivi 77/388/ETY

17 artikla Vähennysoikeuden syntyminen ja laajuus

1. Vähennysoikeus syntyy, kun vähennyskelpoista veroa koskevan verovaateen täytäntöönpanokelpoisuus alkaa.


2. Jos tavarat ja palvelut käytetään verovelvollisen arvonlisäverollisiin liiketoimiin, verovelvollisella on oikeus vähentää siitä verosta, jonka maksamiseen hän on velvollinen:

a) arvonlisävero, joka on maksettava tai maksettu tavaroista tai palveluista, jotka verovelvolliselle on luovuttanut taikka suorittanut tai luovuttaa taikka suorittaa toinen verovelvollinen;

b) arvonlisävero, joka on maksettava tai maksettu maahantuoduista tavaroista;

c) arvonlisävero, joka on maksettava 5 artiklan 7 kohdan a alakohdan ja 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti.



5 artikla Tavaroiden luovutukset

7. Jäsenvaltiot voivat rinnastaa vastikkeelliseen luovutukseen:
a) yrityksen tuottamien, rakentamien, louhimien, jalostamien, ostamien tai maahantuomien tavaroiden ottamisen verovelvollisen yrityksen tarpeiden mukaiseen käyttöön, jos tällaisten tavaroiden hankkiminen toiselta verovelvolliselta ei olisi oikeuttanut arvonlisäveron täyteen vähennykseen;
b) tavaroiden ottamisen käyttöön verovelvollisen toimesta verottoman liiketoiminnan tarkoituksiin, jos näiden tavaroiden hankkiminen tai a kohdan mukainen käyttöönotto oikeuttavat arvonlisäveron täyteen tai osittaiseen vähennykseen;
c) lukuun ottamatta 8 kohdassa tarkoitettuja tapauksia verovelvollisen tai tämän oikeudenomistajien harjoittaman tavaroiden hallussapidon verovelvollisen lopettaessa verollisen liiketoimintansa, jos tavaroiden hankkiminen tai a kohdan mukainen käyttöönotto oikeuttavat arvonlisäveron täyteen tai osittaiseen vähennykseen.

6 artikla Palvelujen suoritus

3. Jäsenvaltiot voivat kilpailun vääristymisen estämiseksi ja noudattaen 29 artiklassa tarkoitettua neuvottelumenettelyä rinnastaa vastiketta vasten suoritettuihin palveluihin verovelvollisen yrityksensä tarpeita varten suorittaman palvelun, jos palvelu toisen verovelvollisen suorittamana ei oikeuttaisi arvonlisäveron täyteen vähennykseen.

Pussissa sinäkin kirjoitti:

Hinta vaihtelee, kaikki tiedämme sen

EYT kanta oli kuitenkin, että veroa ei voi kantaa enempää kuin vastaavassa suomeen rekisteröidyssä autossa on

Se tarkoittaa juuri sitä, että verotus on laskettava alimman hinnan mukaan

Tämähän menee kuule taas EYT käsittelyyn, eli valtio voi varautua maksumieheksi asiassa

Lue lisää

...pitää olla ainakin jonkin verran Kylmiksen kannalla. Nimittäin alinta hintaa ei tarvitse käyttää, ei edes EYT:n mielestä.

Voihan olla, ja todennäköisesti onkin, että se halvin auto on huonompikuntoinen tai siinä on jotain muuta syytä, että se halvin on "markkinahintaa" halvempi. Kiire myydä tms. Eli sen voimme suoraan poissuolkea, että käytettäisiin HALVINTA hintaa. Tästä asiasta on ihan turha puhua enää; kyseinen idea on vain autontuojien toiveajattelua.

Sen sijaan nykyinen käytäntökään ei anna realistista hintaa ajoneuvolle, ja tämä itse asiassa suurinta osaa täällä kirjoittajista ja autontuojistakin harmittaa. Eli se, että valtio ei toimi oikeudenmukaisesti ja avoimesti. Siihen asti kun avoimuutta ja ennakoivuutta ei autoverotuksessa ole, ainoa mahdollisuus käydä oikeutta on itse määritellä omia lähteitä käyttäen autolle arvo ja verrata sitä sitten HAO:ssa tullin antamaan arvoon. Turhaa resurssien haaskausta.

Lisäksi Suomessa myytävien käytettyjen autojen todellinen arvo näyttää olevan useimmissa tapauksissa selvästi alempi kuin tullin määrittämä verrokkihinta. Tämä siis vanhan lain mukaisessa tapauksessa. Uuden lain mukaan taas kuukausiperustaisten veroprosenttien määritysperusteet eivät kestä päivänvaloa, koska kuukauden sisällä reksiteröityjen autojen varusteluvaihtelu ja rekisteröintien lukumäärä vaihtelee niin selvästä. Ongelmana on erityisesti kalliimmissa ja harvinaisemmissa autoissa, mitä nimen omaan ulkomailta haetaan. Normaalien käyttöautojen hinnat kun ovat sen verran hyvin kilpailtuja Suomessakin, että kovin suurta hyötyä ei ulkomailta tuonnilla saavuteta. Tai ainakin harvinaisemmissa autoissa hyöty on vieläkin suurempi.

kylmäKalle kirjoitti:

Hallinto-oikeudet päättävät näistä asioista, ei Suomi24-palstan kirjoittelijat.

Ja missä muualla kuin suomi24-palstalla on sanottu, että on käytettävä alinta arvoa ? No .... ei tarvitse etsiä. Ei missään.

Lue lisää

kylmäKalle:

"Ja missä muualla kuin suomi24-palstalla on sanottu, että on käytettävä alinta arvoa ?"

Eräs näin sanonut taho on esim. Euroopan Unionin komissio. Se menee jotenkin niin, että on VARMISTETTAVA, ettei vero YHDESSÄKÄÄN yksittäistapauksessa ole syrjivä. Keskiarvot ovat jo määritelmällisesti virheellisiä.

kylmäKalle kirjoitti:

kK:
”Myöskin pyörittely sen fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.”
kK aikaisemmin:
”Siis sen suhteen, onko Elviä jäljellä käytetyn auton hinnassa vaiko ei. Sehän nyt selkeästi on koko asian ydin. Ellei Elviä ole, ei ole mitään erimielisyyttäkään.”
Elevi:
Olet aikaisemmassa väitteessäsi täysin oikeassa. Mutta nyt väitteesi on muuttunut täysin päinvastaiseksi! Mikä on muuttanut mielesi? Muuttiko mielesi se, että myös Suomi myöntää vastauksessaan Elvin poistuneen auton hinnasta ja tämän vastauksen jälkeen jäit yksin "opetuksessasi" siitä, että suomiautossa on Elviä jäljellä.

______________________________

kK:
Enpä tiedä mistä asiayhteydestä tuo alempi teksti on reväisty, eli en pysty siinä mielessä vastaamaan. Eilisessä viestissäni esitin asian hyvin yleisesti ja tiivistetysti, koska olen tämän elvi-asian selvittänyt täällä monen monta kertaa.

Elvihän on "lisäautovero" - se ei ole arvonlisävero vaikka sen nimi onkin arvonlisävero ja sitä maksun jälkeen käsitellään kuten avia. Siitä "ammattislangisana" elvi (ei-arvonlisävero) erotukseksi alvista. Sitä koskee aivan sama periaate kuin autoveroakin, eli periä saa vain jäljelläolevan määrän. Siinä mielessä olennaista on jäljelläoleva määrä.

Koska jokainen autontuoja konkreettisesti maksaa tulliin Elvin, joka siis ei ole alvia, vaikka se valtion tileissä ja alv-velvollisen kirjanpidossa käsitellään kuten alvi, syntyy epäselvyys, kumpaa auton hinnassa on jäljellä, konkreettisesti maksettua Elviä, vaiko tilinpidollista alvia.

Täysin selvää on, että yksityishenkilön maksama Elvi ei voi muuttua alviksi, koska hän ei ole alv-velvollinen, eli yksityisten tuomissa autoissa on Elvi jäljellä. Muuttuuko sitten liiketoiminnassa maksettu Elvi alviksi vähennysoikeuden kautta? Tässä on nyt kyse tuosta viimeksi mainitsemastani fiktiivisestä asiasta, joka on täysin kunkin mielikuvituksen varassa. Onko jäljellä Elviä siitä syystä, että maksukuitissa lukee arvonlisävero autoverosta (=Elvi), vaiko alvi sen vuoksi että se on vähennetty alvi-järjestelmässä kuten alvi? Onko jäljellä Elvi vaiko alvi?

Itse näen, ettei ajatusta voida lähteä rakentamaan laittoman vähennysoikeuden varaan puuttumatta itse laittomuuteen. Kuten olen täällä moneen kertaan kirjoittanut, ei minun oikeaa verotusta voida lähteä muuttamaan sen vuoksi, että naapurin verotuksessa on virhe. Kyllä se virhe on korjattava siellä missä se virhe on, eli laiton vähennysoikeus on poistettava.

Näinollen sinänsä ratkaisevaa on se, onko sitä Elviä jäljellä vaiko ei, mutta sitä ratkaisua, onko sitä vaiko ei, ei voida perustaa laittomaan vähennysoikeuteen. Ts. koska Elviä ei EU-direktiivin mukaan saa vähentää alvista yritystoiminnassa, Elvi on jäljellä. Mikäli saisi vähentää, ei olisi koko Elviä, vaan se olisi arvonlisävero, jota ei saa periä yksityisiltä. Mutta EYT on päättänyt, että Elvi ei ole alvi ja asia on loppuunkäsitelty ja KHO on asian kahteen kertaan vahvistanut. Tämän takia pyörittely fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.

Lue lisää

kK:
”KHO:n kanta Elviin perustuu kuitenkin sille ajatukselle, ettei vähennysoikeus voi olla oikein, jolloin Elviä on jäljellä.”

Elevi:
Suomen vastineen mukaan kysymyksessähän ei edes ole alv vähennys, vaan ”arvolisäverojärjestelmästä erillisestä ja sen kannalta teknisestä ELV:n vähennyksestä”.

Kovin on ristiriitaisia myöskin väittämäsi KHO:n kanta ja Suomen virallinen vastine.

Pena kirjoitti:

kylmäKalle:

"Ja missä muualla kuin suomi24-palstalla on sanottu, että on käytettävä alinta arvoa ?"

Eräs näin sanonut taho on esim. Euroopan Unionin komissio. Se menee jotenkin niin, että on VARMISTETTAVA, ettei vero YHDESSÄKÄÄN yksittäistapauksessa ole syrjivä. Keskiarvot ovat jo määritelmällisesti virheellisiä.

Lue lisää

...järjestelmässä olevat luonnolliset likimääräisyyden huomioon ottaen.

Eli tosiasiassa EYT hyväksyy ettei tarvitse käyttää sitä alinta hintaa, vaan voidaan tehdä järjestemä jolla päästään "hyvin lähelle auton todellista arvoa".

Nykyisessä järjestelmässä ei päästä tarpeeksi lähelle tätä oikeaa arvoa, joten järjestelmässä on virhe. Oma ongelmansa on määrittää mikä on se "hyvin lähellä". Keskiarvo ei ole "hyvin lähellä" koska se on puolessa tapauksista liian pieni ja puolessa liian suuri. Jos tämä hajonta ei ole kovin suuri, voitaisiin todeta että keskiarvo on hyvin lähellä oikeaa. Koska hajonta voi olla tuhansien eurojen suuruinen, useassa tapauksessa ei olla hyvin lähellä todellista markkina-arvoa.

Edellisen johdosta verovelvollisella pitää olla mahdollisuus (halutessaan) tarkistaa autonsa todellinen arvo käyttämällä saatavilla olevaa lisätietoa ja ulkopuolista ammattitaitoa, jolloin arvon määrityksessä päästään tarkempaan lopputulokseen. Tämän hetken ongelmana on se, että verotus ei ole avointa, jolloin verovelvollisen on vaikea tämä arvo todentaa. Mikäli verotuksessa käytetyt lähtötiedot olisivat avoimesti saatavilla, olisi tällainen oman verotuksen tarkastelu helppoa ja sen korjaus nopeata verottajan toimesta.

kylmäKalle kirjoitti:

kK:
”Myöskin pyörittely sen fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.”
kK aikaisemmin:
”Siis sen suhteen, onko Elviä jäljellä käytetyn auton hinnassa vaiko ei. Sehän nyt selkeästi on koko asian ydin. Ellei Elviä ole, ei ole mitään erimielisyyttäkään.”
Elevi:
Olet aikaisemmassa väitteessäsi täysin oikeassa. Mutta nyt väitteesi on muuttunut täysin päinvastaiseksi! Mikä on muuttanut mielesi? Muuttiko mielesi se, että myös Suomi myöntää vastauksessaan Elvin poistuneen auton hinnasta ja tämän vastauksen jälkeen jäit yksin "opetuksessasi" siitä, että suomiautossa on Elviä jäljellä.

______________________________

kK:
Enpä tiedä mistä asiayhteydestä tuo alempi teksti on reväisty, eli en pysty siinä mielessä vastaamaan. Eilisessä viestissäni esitin asian hyvin yleisesti ja tiivistetysti, koska olen tämän elvi-asian selvittänyt täällä monen monta kertaa.

Elvihän on "lisäautovero" - se ei ole arvonlisävero vaikka sen nimi onkin arvonlisävero ja sitä maksun jälkeen käsitellään kuten avia. Siitä "ammattislangisana" elvi (ei-arvonlisävero) erotukseksi alvista. Sitä koskee aivan sama periaate kuin autoveroakin, eli periä saa vain jäljelläolevan määrän. Siinä mielessä olennaista on jäljelläoleva määrä.

Koska jokainen autontuoja konkreettisesti maksaa tulliin Elvin, joka siis ei ole alvia, vaikka se valtion tileissä ja alv-velvollisen kirjanpidossa käsitellään kuten alvi, syntyy epäselvyys, kumpaa auton hinnassa on jäljellä, konkreettisesti maksettua Elviä, vaiko tilinpidollista alvia.

Täysin selvää on, että yksityishenkilön maksama Elvi ei voi muuttua alviksi, koska hän ei ole alv-velvollinen, eli yksityisten tuomissa autoissa on Elvi jäljellä. Muuttuuko sitten liiketoiminnassa maksettu Elvi alviksi vähennysoikeuden kautta? Tässä on nyt kyse tuosta viimeksi mainitsemastani fiktiivisestä asiasta, joka on täysin kunkin mielikuvituksen varassa. Onko jäljellä Elviä siitä syystä, että maksukuitissa lukee arvonlisävero autoverosta (=Elvi), vaiko alvi sen vuoksi että se on vähennetty alvi-järjestelmässä kuten alvi? Onko jäljellä Elvi vaiko alvi?

Itse näen, ettei ajatusta voida lähteä rakentamaan laittoman vähennysoikeuden varaan puuttumatta itse laittomuuteen. Kuten olen täällä moneen kertaan kirjoittanut, ei minun oikeaa verotusta voida lähteä muuttamaan sen vuoksi, että naapurin verotuksessa on virhe. Kyllä se virhe on korjattava siellä missä se virhe on, eli laiton vähennysoikeus on poistettava.

Näinollen sinänsä ratkaisevaa on se, onko sitä Elviä jäljellä vaiko ei, mutta sitä ratkaisua, onko sitä vaiko ei, ei voida perustaa laittomaan vähennysoikeuteen. Ts. koska Elviä ei EU-direktiivin mukaan saa vähentää alvista yritystoiminnassa, Elvi on jäljellä. Mikäli saisi vähentää, ei olisi koko Elviä, vaan se olisi arvonlisävero, jota ei saa periä yksityisiltä. Mutta EYT on päättänyt, että Elvi ei ole alvi ja asia on loppuunkäsitelty ja KHO on asian kahteen kertaan vahvistanut. Tämän takia pyörittely fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.

Lue lisää

>>Kovin on ristiriitaisia myöskin väittämäsi KHO:n kanta ja Suomen virallinen vastine.

kylmäKalle kirjoitti:

kK:
”Myöskin pyörittely sen fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.”
kK aikaisemmin:
”Siis sen suhteen, onko Elviä jäljellä käytetyn auton hinnassa vaiko ei. Sehän nyt selkeästi on koko asian ydin. Ellei Elviä ole, ei ole mitään erimielisyyttäkään.”
Elevi:
Olet aikaisemmassa väitteessäsi täysin oikeassa. Mutta nyt väitteesi on muuttunut täysin päinvastaiseksi! Mikä on muuttanut mielesi? Muuttiko mielesi se, että myös Suomi myöntää vastauksessaan Elvin poistuneen auton hinnasta ja tämän vastauksen jälkeen jäit yksin "opetuksessasi" siitä, että suomiautossa on Elviä jäljellä.

______________________________

kK:
Enpä tiedä mistä asiayhteydestä tuo alempi teksti on reväisty, eli en pysty siinä mielessä vastaamaan. Eilisessä viestissäni esitin asian hyvin yleisesti ja tiivistetysti, koska olen tämän elvi-asian selvittänyt täällä monen monta kertaa.

Elvihän on "lisäautovero" - se ei ole arvonlisävero vaikka sen nimi onkin arvonlisävero ja sitä maksun jälkeen käsitellään kuten avia. Siitä "ammattislangisana" elvi (ei-arvonlisävero) erotukseksi alvista. Sitä koskee aivan sama periaate kuin autoveroakin, eli periä saa vain jäljelläolevan määrän. Siinä mielessä olennaista on jäljelläoleva määrä.

Koska jokainen autontuoja konkreettisesti maksaa tulliin Elvin, joka siis ei ole alvia, vaikka se valtion tileissä ja alv-velvollisen kirjanpidossa käsitellään kuten alvi, syntyy epäselvyys, kumpaa auton hinnassa on jäljellä, konkreettisesti maksettua Elviä, vaiko tilinpidollista alvia.

Täysin selvää on, että yksityishenkilön maksama Elvi ei voi muuttua alviksi, koska hän ei ole alv-velvollinen, eli yksityisten tuomissa autoissa on Elvi jäljellä. Muuttuuko sitten liiketoiminnassa maksettu Elvi alviksi vähennysoikeuden kautta? Tässä on nyt kyse tuosta viimeksi mainitsemastani fiktiivisestä asiasta, joka on täysin kunkin mielikuvituksen varassa. Onko jäljellä Elviä siitä syystä, että maksukuitissa lukee arvonlisävero autoverosta (=Elvi), vaiko alvi sen vuoksi että se on vähennetty alvi-järjestelmässä kuten alvi? Onko jäljellä Elvi vaiko alvi?

Itse näen, ettei ajatusta voida lähteä rakentamaan laittoman vähennysoikeuden varaan puuttumatta itse laittomuuteen. Kuten olen täällä moneen kertaan kirjoittanut, ei minun oikeaa verotusta voida lähteä muuttamaan sen vuoksi, että naapurin verotuksessa on virhe. Kyllä se virhe on korjattava siellä missä se virhe on, eli laiton vähennysoikeus on poistettava.

Näinollen sinänsä ratkaisevaa on se, onko sitä Elviä jäljellä vaiko ei, mutta sitä ratkaisua, onko sitä vaiko ei, ei voida perustaa laittomaan vähennysoikeuteen. Ts. koska Elviä ei EU-direktiivin mukaan saa vähentää alvista yritystoiminnassa, Elvi on jäljellä. Mikäli saisi vähentää, ei olisi koko Elviä, vaan se olisi arvonlisävero, jota ei saa periä yksityisiltä. Mutta EYT on päättänyt, että Elvi ei ole alvi ja asia on loppuunkäsitelty ja KHO on asian kahteen kertaan vahvistanut. Tämän takia pyörittely fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.

Lue lisää

Henkilö oli vuonna 1997 tuonut maahan vuonna 1984 käyttöön otetun Mercedes-Benz -merkkisen henkilöauton Saksasta. Piiritullikamari oli määrännyt autosta maksettavaksi arvonlisäveroa vahvistetun autoveron osalta autoverolain 5 §:n 1 momentin nojalla. Mainitun säännöksen mukaan se, joka on velvollinen suorittamaan autoveron, on velvollinen suorittamaan autoverolle arvonlisäveroa sen määräisenä kuin arvonlisäverolaissa (1501/93) säädetään. Puheena olevaa arvonlisäveroa ei ole määrätty tuonnin perusteella. Tätä autoverolle määrättävää arvonlisäveroa ei kanneta yleisesti. Se ei myöskään määräydy suhteellisena osuutena tavaran hinnasta eikä sitä kanneta tuotanto- ja jakeluportaassa. Sitä ei kanneta myöskään tuotteiden arvonlisästä. Autoveron osalta suoritettava arvonlisävero ei siten ole edellä mainituilta yhteisön oikeuskäytännössä määritellyiltä keskeisiltä ominaisuuksiltaan arvonlisäverodirektiivissä tarkoitettu arvonlisävero eikä direktiivin 33 artiklassa tarkoitettu kielletty liikevaihtovero. Arvonlisäveron määrääminen ei näin ollen ole ollut sanotun direktiivin vastaista. Kuudes neuvoston direktiivi jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta - yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste (77/388/ ETY) A:17.5.1977 33 artikla Autoverolaki 5 § 1 mom Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa (C-318/96) SPAR Österreichische Warenhandels AG vastaan Finanzlandesdirektion für Salzburg 19.2.1998 antama tuomio Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa (C-130/96) Fazenda Pública vastaan Solisnor - Estaleiros Navis SA 17.9.1997 antama tuomio Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asissa (C-347/95) Fazenda Pública vastaan Uniao das Cooperativas Abastecedoras de Leite de Lisboa, UCRL (UCAL) 17.9.1997 antama tuomio KHO:n päätös 31.12.2002 taltionumero 3479. Ei muutoksenhakulupaa

kylmäKalle kirjoitti:

>>Ennakkoratkaisumenettely kerrottiin tapauksista, joissa kansallinen tuomioistuin pyytää tarkennusta EYT:n tuomioon, jos kansallinen tuomiosituin pitää sitä epäselvänä.>Osittain siitä tässäkin on kyse. Ojanen pohti mm. sitä, että EYT vastaa vain tiukasti esitettyyn kysymykseen, mikä voi aiheuttaa ongelmia. Jos EYT:ltä kysytään, onko sininen punainen, he vastaavat ei, mutta eivät vastaa mikä väri se on. Tämä aiheuttaa joskus ongelmia>Mutta on herkullista spekuloida tilanteella, jossa komission perusteltu lausunto johtaa kanteeseen ja tuomioon, jossa komission kanta voittaa. Se olisi valtava arvovaltatappio KHO:lle.

Lue lisää

kK:
"Tämä ei ole mahdollista, koska peruskysymys on selvä. Elvi ei ole arvonlisävero ja sitä voidaan periä myös yksityisiltä. Sensijaan koska elvi ei ole arvonlisävero, ei sitä voida vähentää alvi-järjestelmässä. Komissio on nostanut vähennysoikeuden esiin ja se tulee uutana asiana EYT:ssä esille. Ei EYT enää muuta kantaansa Elviin, eikä ole komission vaatimuksen perusteella mitään tarvettakaan. Komission väittämät syrjivyyselementit poistuvat samalla hetkellä, kun virheellinen vähennysoikeus poistetaan."

Voi olla.

Onko kukaan laskenut paljonko yritykset ovat tuoneet käytettyjä autoja ja vähentäneet ELVin. Maksavatko yritykset nyt jälkikäteen koko potin? Menee pari trokaria konkkaan varmasti.

Entä jos tulkinta muuttuukin sen perusteella, että koska ELV on voitu vähentää arvonlisäverotuksessa, se tosiassa on ALVia?

Tässä on kyse joka tapauksessa todella isosta summasta jonka maksaja on joko autokauppa tai valtio, eli suunta on mielestäni täsmälleen oikea

kylmäKalle kirjoitti:

kK:
”Myöskin pyörittely sen fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.”
kK aikaisemmin:
”Siis sen suhteen, onko Elviä jäljellä käytetyn auton hinnassa vaiko ei. Sehän nyt selkeästi on koko asian ydin. Ellei Elviä ole, ei ole mitään erimielisyyttäkään.”
Elevi:
Olet aikaisemmassa väitteessäsi täysin oikeassa. Mutta nyt väitteesi on muuttunut täysin päinvastaiseksi! Mikä on muuttanut mielesi? Muuttiko mielesi se, että myös Suomi myöntää vastauksessaan Elvin poistuneen auton hinnasta ja tämän vastauksen jälkeen jäit yksin "opetuksessasi" siitä, että suomiautossa on Elviä jäljellä.

______________________________

kK:
Enpä tiedä mistä asiayhteydestä tuo alempi teksti on reväisty, eli en pysty siinä mielessä vastaamaan. Eilisessä viestissäni esitin asian hyvin yleisesti ja tiivistetysti, koska olen tämän elvi-asian selvittänyt täällä monen monta kertaa.

Elvihän on "lisäautovero" - se ei ole arvonlisävero vaikka sen nimi onkin arvonlisävero ja sitä maksun jälkeen käsitellään kuten avia. Siitä "ammattislangisana" elvi (ei-arvonlisävero) erotukseksi alvista. Sitä koskee aivan sama periaate kuin autoveroakin, eli periä saa vain jäljelläolevan määrän. Siinä mielessä olennaista on jäljelläoleva määrä.

Koska jokainen autontuoja konkreettisesti maksaa tulliin Elvin, joka siis ei ole alvia, vaikka se valtion tileissä ja alv-velvollisen kirjanpidossa käsitellään kuten alvi, syntyy epäselvyys, kumpaa auton hinnassa on jäljellä, konkreettisesti maksettua Elviä, vaiko tilinpidollista alvia.

Täysin selvää on, että yksityishenkilön maksama Elvi ei voi muuttua alviksi, koska hän ei ole alv-velvollinen, eli yksityisten tuomissa autoissa on Elvi jäljellä. Muuttuuko sitten liiketoiminnassa maksettu Elvi alviksi vähennysoikeuden kautta? Tässä on nyt kyse tuosta viimeksi mainitsemastani fiktiivisestä asiasta, joka on täysin kunkin mielikuvituksen varassa. Onko jäljellä Elviä siitä syystä, että maksukuitissa lukee arvonlisävero autoverosta (=Elvi), vaiko alvi sen vuoksi että se on vähennetty alvi-järjestelmässä kuten alvi? Onko jäljellä Elvi vaiko alvi?

Itse näen, ettei ajatusta voida lähteä rakentamaan laittoman vähennysoikeuden varaan puuttumatta itse laittomuuteen. Kuten olen täällä moneen kertaan kirjoittanut, ei minun oikeaa verotusta voida lähteä muuttamaan sen vuoksi, että naapurin verotuksessa on virhe. Kyllä se virhe on korjattava siellä missä se virhe on, eli laiton vähennysoikeus on poistettava.

Näinollen sinänsä ratkaisevaa on se, onko sitä Elviä jäljellä vaiko ei, mutta sitä ratkaisua, onko sitä vaiko ei, ei voida perustaa laittomaan vähennysoikeuteen. Ts. koska Elviä ei EU-direktiivin mukaan saa vähentää alvista yritystoiminnassa, Elvi on jäljellä. Mikäli saisi vähentää, ei olisi koko Elviä, vaan se olisi arvonlisävero, jota ei saa periä yksityisiltä. Mutta EYT on päättänyt, että Elvi ei ole alvi ja asia on loppuunkäsitelty ja KHO on asian kahteen kertaan vahvistanut. Tämän takia pyörittely fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.

Lue lisää

ettei elvi asia mene eyt istuimeen sitä että Suomi muuttaa autoverotustaan ennen komission seuraavaa kirjettä?

kylmäKalle kirjoitti:

kK:
”Myöskin pyörittely sen fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.”
kK aikaisemmin:
”Siis sen suhteen, onko Elviä jäljellä käytetyn auton hinnassa vaiko ei. Sehän nyt selkeästi on koko asian ydin. Ellei Elviä ole, ei ole mitään erimielisyyttäkään.”
Elevi:
Olet aikaisemmassa väitteessäsi täysin oikeassa. Mutta nyt väitteesi on muuttunut täysin päinvastaiseksi! Mikä on muuttanut mielesi? Muuttiko mielesi se, että myös Suomi myöntää vastauksessaan Elvin poistuneen auton hinnasta ja tämän vastauksen jälkeen jäit yksin "opetuksessasi" siitä, että suomiautossa on Elviä jäljellä.

______________________________

kK:
Enpä tiedä mistä asiayhteydestä tuo alempi teksti on reväisty, eli en pysty siinä mielessä vastaamaan. Eilisessä viestissäni esitin asian hyvin yleisesti ja tiivistetysti, koska olen tämän elvi-asian selvittänyt täällä monen monta kertaa.

Elvihän on "lisäautovero" - se ei ole arvonlisävero vaikka sen nimi onkin arvonlisävero ja sitä maksun jälkeen käsitellään kuten avia. Siitä "ammattislangisana" elvi (ei-arvonlisävero) erotukseksi alvista. Sitä koskee aivan sama periaate kuin autoveroakin, eli periä saa vain jäljelläolevan määrän. Siinä mielessä olennaista on jäljelläoleva määrä.

Koska jokainen autontuoja konkreettisesti maksaa tulliin Elvin, joka siis ei ole alvia, vaikka se valtion tileissä ja alv-velvollisen kirjanpidossa käsitellään kuten alvi, syntyy epäselvyys, kumpaa auton hinnassa on jäljellä, konkreettisesti maksettua Elviä, vaiko tilinpidollista alvia.

Täysin selvää on, että yksityishenkilön maksama Elvi ei voi muuttua alviksi, koska hän ei ole alv-velvollinen, eli yksityisten tuomissa autoissa on Elvi jäljellä. Muuttuuko sitten liiketoiminnassa maksettu Elvi alviksi vähennysoikeuden kautta? Tässä on nyt kyse tuosta viimeksi mainitsemastani fiktiivisestä asiasta, joka on täysin kunkin mielikuvituksen varassa. Onko jäljellä Elviä siitä syystä, että maksukuitissa lukee arvonlisävero autoverosta (=Elvi), vaiko alvi sen vuoksi että se on vähennetty alvi-järjestelmässä kuten alvi? Onko jäljellä Elvi vaiko alvi?

Itse näen, ettei ajatusta voida lähteä rakentamaan laittoman vähennysoikeuden varaan puuttumatta itse laittomuuteen. Kuten olen täällä moneen kertaan kirjoittanut, ei minun oikeaa verotusta voida lähteä muuttamaan sen vuoksi, että naapurin verotuksessa on virhe. Kyllä se virhe on korjattava siellä missä se virhe on, eli laiton vähennysoikeus on poistettava.

Näinollen sinänsä ratkaisevaa on se, onko sitä Elviä jäljellä vaiko ei, mutta sitä ratkaisua, onko sitä vaiko ei, ei voida perustaa laittomaan vähennysoikeuteen. Ts. koska Elviä ei EU-direktiivin mukaan saa vähentää alvista yritystoiminnassa, Elvi on jäljellä. Mikäli saisi vähentää, ei olisi koko Elviä, vaan se olisi arvonlisävero, jota ei saa periä yksityisiltä. Mutta EYT on päättänyt, että Elvi ei ole alvi ja asia on loppuunkäsitelty ja KHO on asian kahteen kertaan vahvistanut. Tämän takia pyörittely fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.

Lue lisää

kK:
” Tällä asialla ei kuitenkaan edelläselostamistani syistä ole tekemistä sen kanssa, mitä KHO on Elvistä päättänyt. Vähennysoikeus ei ole ollut missään muualla esillä, kuin komission virallisessa huomautuksessa, joka aloittaa valvontamenettelyn, joka taas saattaa päättyä lopulta EY-tuomioistuimeen.”

Elevi:
Joo, KHO on Elvistä päättänyt kuten EYT, ettei sitä saa periä enempää, kuin sitä on suomiautossa jäljellä. Siksi olitkin aikaisemmassa mielipiteessäsi täysin oikeassa, että kyse on vain jäljellä olevasta Elvin määrästä. Edellä mainitun LISÄKSI vähennysoikeusasia tulee komission virallisen huomautuksen kautta. Mielipiteesi vain muuttui Suomen virallisen vastauksen jälkeen. Hyvä kun asia nyt selvisi.

Alkuperäinen väittämäsi myös siitä, että nyt kysymyksessä on vain vähennysoikeus ja kuten itsekin sen nyt myönnät ei vähennysoikeus ole ollut EYT:ssä ja KHO:ssa esillä, vaan se oli täysin sinun fiktiivisen mielikutuksesi tuotetta. Hyvä kun tämäkin selvisi.

näin se on kirjoitti:

kK:
"Tämä ei ole mahdollista, koska peruskysymys on selvä. Elvi ei ole arvonlisävero ja sitä voidaan periä myös yksityisiltä. Sensijaan koska elvi ei ole arvonlisävero, ei sitä voida vähentää alvi-järjestelmässä. Komissio on nostanut vähennysoikeuden esiin ja se tulee uutana asiana EYT:ssä esille. Ei EYT enää muuta kantaansa Elviin, eikä ole komission vaatimuksen perusteella mitään tarvettakaan. Komission väittämät syrjivyyselementit poistuvat samalla hetkellä, kun virheellinen vähennysoikeus poistetaan."

Voi olla.

Onko kukaan laskenut paljonko yritykset ovat tuoneet käytettyjä autoja ja vähentäneet ELVin. Maksavatko yritykset nyt jälkikäteen koko potin? Menee pari trokaria konkkaan varmasti.

Entä jos tulkinta muuttuukin sen perusteella, että koska ELV on voitu vähentää arvonlisäverotuksessa, se tosiassa on ALVia?

Tässä on kyse joka tapauksessa todella isosta summasta jonka maksaja on joko autokauppa tai valtio, eli suunta on mielestäni täsmälleen oikea

Lue lisää

>>Entä jos tulkinta muuttuukin sen perusteella, että koska ELV on voitu vähentää arvonlisäverotuksessa, se tosiassa on ALVia?>Jos yhteisöjen tuomioistuin kuitenkin katsoisi, ettei autoverosta suoritettava vero ole tullia vaikutukseltaan vastaava maksu, komissio esittää, että kyseisellä verolla on syrjiviä vaikutuksia maahan tuotujen käytettyjen ajoneuvojen vahingoksi, koska arvonlisäverovelvollinen saa arvonlisäverolain 102 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla vähentää autoverosta suoritetun veron verollisessa liiketoiminnassaan, kun taas käytännössä yksityinen kuluttaja, joka on hankkinut käytetyn auton toisesta jäsenvaltiosta, ei saa tehdä vähennystä. Tällainen kuluttaja on näin ollen epäedullisemmassa asemassa kuin jäsenvaltiossa jo rekisteröidyn käytetyn ajoneuvon ostaja, jonka ei tarvitse maksaa autoveroa eikä autoverosta suoritettavaa veroa sen vuoksi, että ne on maksettu jo silloin, kun ajoneuvo oli vielä uusi.>Tässä on kyse joka tapauksessa todella isosta summasta jonka maksaja on joko autokauppa tai valtio, eli suunta on mielestäni täsmälleen oikea

kylmäKalle kirjoitti:

kK:
”Myöskin pyörittely sen fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.”
kK aikaisemmin:
”Siis sen suhteen, onko Elviä jäljellä käytetyn auton hinnassa vaiko ei. Sehän nyt selkeästi on koko asian ydin. Ellei Elviä ole, ei ole mitään erimielisyyttäkään.”
Elevi:
Olet aikaisemmassa väitteessäsi täysin oikeassa. Mutta nyt väitteesi on muuttunut täysin päinvastaiseksi! Mikä on muuttanut mielesi? Muuttiko mielesi se, että myös Suomi myöntää vastauksessaan Elvin poistuneen auton hinnasta ja tämän vastauksen jälkeen jäit yksin "opetuksessasi" siitä, että suomiautossa on Elviä jäljellä.

______________________________

kK:
Enpä tiedä mistä asiayhteydestä tuo alempi teksti on reväisty, eli en pysty siinä mielessä vastaamaan. Eilisessä viestissäni esitin asian hyvin yleisesti ja tiivistetysti, koska olen tämän elvi-asian selvittänyt täällä monen monta kertaa.

Elvihän on "lisäautovero" - se ei ole arvonlisävero vaikka sen nimi onkin arvonlisävero ja sitä maksun jälkeen käsitellään kuten avia. Siitä "ammattislangisana" elvi (ei-arvonlisävero) erotukseksi alvista. Sitä koskee aivan sama periaate kuin autoveroakin, eli periä saa vain jäljelläolevan määrän. Siinä mielessä olennaista on jäljelläoleva määrä.

Koska jokainen autontuoja konkreettisesti maksaa tulliin Elvin, joka siis ei ole alvia, vaikka se valtion tileissä ja alv-velvollisen kirjanpidossa käsitellään kuten alvi, syntyy epäselvyys, kumpaa auton hinnassa on jäljellä, konkreettisesti maksettua Elviä, vaiko tilinpidollista alvia.

Täysin selvää on, että yksityishenkilön maksama Elvi ei voi muuttua alviksi, koska hän ei ole alv-velvollinen, eli yksityisten tuomissa autoissa on Elvi jäljellä. Muuttuuko sitten liiketoiminnassa maksettu Elvi alviksi vähennysoikeuden kautta? Tässä on nyt kyse tuosta viimeksi mainitsemastani fiktiivisestä asiasta, joka on täysin kunkin mielikuvituksen varassa. Onko jäljellä Elviä siitä syystä, että maksukuitissa lukee arvonlisävero autoverosta (=Elvi), vaiko alvi sen vuoksi että se on vähennetty alvi-järjestelmässä kuten alvi? Onko jäljellä Elvi vaiko alvi?

Itse näen, ettei ajatusta voida lähteä rakentamaan laittoman vähennysoikeuden varaan puuttumatta itse laittomuuteen. Kuten olen täällä moneen kertaan kirjoittanut, ei minun oikeaa verotusta voida lähteä muuttamaan sen vuoksi, että naapurin verotuksessa on virhe. Kyllä se virhe on korjattava siellä missä se virhe on, eli laiton vähennysoikeus on poistettava.

Näinollen sinänsä ratkaisevaa on se, onko sitä Elviä jäljellä vaiko ei, mutta sitä ratkaisua, onko sitä vaiko ei, ei voida perustaa laittomaan vähennysoikeuteen. Ts. koska Elviä ei EU-direktiivin mukaan saa vähentää alvista yritystoiminnassa, Elvi on jäljellä. Mikäli saisi vähentää, ei olisi koko Elviä, vaan se olisi arvonlisävero, jota ei saa periä yksityisiltä. Mutta EYT on päättänyt, että Elvi ei ole alvi ja asia on loppuunkäsitelty ja KHO on asian kahteen kertaan vahvistanut. Tämän takia pyörittely fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.

Lue lisää

En ole veikannut mitään, mutta uskon, ettei vähennysoikeusasia mene EYT:een. Nythän ollaan siinä vaiheessa, että komission on antanut Elvistä virallisen lisähuomautuksen 2002 annetun huomautuksen jatkoksi. Asia etenee siten, että n. puolen vuoden kuluttua komissio antaa perustellun lausunnon, mikäli viralliseen huomautukseen annettu vastaus ei heitä tyydytä. Olettaisin, ettei tyydytä.

Perusteltuun lausuntoon annetaan taas vastaus ja ellei sekään komissiota tyydytä, on heillä mahdollisuus saattaa asia EYT:n ratkaistavaksi.
Tässä tilanteessa oltaisiin n. vuoden kuluttua.

Elvistä on pyydetty valituslupaa KHO:lta, joka on asiassa ylin päättävä elin. KHO:n esittelijäneuvos Eila Rother on todennut vähennysoikeuden virheen väitöskirjassaan ja toinen esittelijäneuvos Marina Äimä, joka on esitellyt kaikki autoveroasiat viimeaikoina, on epäsuorasti viitannut vähennysoikeuden virheellisyyteen kirjoituksessaan.

Näinollen vähennysoikeuden virheellisyys, josta Elvi-ongelma johtuu, on KHO:ssa hyvin tiedossa, vaikka asia ei siellä esillä ole ollutkaan, eikä tällä hetkellä vireilläoleva valituslupa-asiakaan sitä koske. Myöskin komission valvontamenettely on siellä tiedossa. He siis tietävät, että heidän antamansa 2 Elviä koskevaa päätöstä kaipaa lisäselvitystä. Sen vuoksi pitäisin hyvin todennäköisenä, että KHO antaa hallitukselle ehdotuksen selvittää vähennysoikeuden lainmukaisuus. Tätä kautta asia tulee lainsäädäntöasiana vireille ja etenee omaa rataansa. Tällöin myös komissiolle voidaan ilmoittaa, ettei valvontamenttelyä ole tarvetta jatkaa, eikä viedä asiaa EYT:een. Jotenkin tähän tapaan asia käsitykseni mukaan etenee.
Aika näyttää.

kylmäKalle kirjoitti:

>>Entä jos tulkinta muuttuukin sen perusteella, että koska ELV on voitu vähentää arvonlisäverotuksessa, se tosiassa on ALVia?>Jos yhteisöjen tuomioistuin kuitenkin katsoisi, ettei autoverosta suoritettava vero ole tullia vaikutukseltaan vastaava maksu, komissio esittää, että kyseisellä verolla on syrjiviä vaikutuksia maahan tuotujen käytettyjen ajoneuvojen vahingoksi, koska arvonlisäverovelvollinen saa arvonlisäverolain 102 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla vähentää autoverosta suoritetun veron verollisessa liiketoiminnassaan, kun taas käytännössä yksityinen kuluttaja, joka on hankkinut käytetyn auton toisesta jäsenvaltiosta, ei saa tehdä vähennystä. Tällainen kuluttaja on näin ollen epäedullisemmassa asemassa kuin jäsenvaltiossa jo rekisteröidyn käytetyn ajoneuvon ostaja, jonka ei tarvitse maksaa autoveroa eikä autoverosta suoritettavaa veroa sen vuoksi, että ne on maksettu jo silloin, kun ajoneuvo oli vielä uusi.>Tässä on kyse joka tapauksessa todella isosta summasta jonka maksaja on joko autokauppa tai valtio, eli suunta on mielestäni täsmälleen oikea

Lue lisää

Kylmis on siinä oikeassa, että autoliikkeiltä ei voi periä mitään enää, koska he ovat noudattaneet kyseisen ajankohdan lakia ja käytäntöjä.

MUTTA

Kyllä valtio voi joutua maksumieheksi niille autontuojille, jotka ovat tuoneet autonsa virheellisen ELVin vähennysoikeuden aikana. Näin mikäli EYT:ssä/KHO:ssa todetaan myöhemmissä käsittelyissä, että ELV:in rahallinen arvo on Suomessa olevissa autoissa on virheellisen vähennysoikeuden seurauksena NOLLA EUROA.

Tähän mennessä on todettu sekä EYT:ssä että KHO:ssa, että "ELVIä saa periä, koska se ei ole ALV". Missään ei ole kuitenkaan otettu kantaa siihen, kuinka paljon tätä ELViä on jäljellä suomessa olevassa autossa. Siihen asti kun tämä ennakkoratkaisu tulee, ovat virheellisen ELVin vähennysoikeuden aikana autonsa tuoneiden veroasiat auki.

Kylmikseltä ei saa millään vastausta yllä mainittuun kysymykseen, vaan aina vastineeksi tulee KHO:n päätös siitä että ELViä saa periä. Näin on, se on myönnettävä. Nimittäin EU ei voi sanoa jäsenvaltiolleen millä nimityksellä se veronsa kerää. Ainoa mitä voi vaatia on se, ettei verotuksella ja muilla maksuilla hankaloiteta sisämarkkinoiden toimintaa.

kylmäKalle kirjoitti:

>>Entä jos tulkinta muuttuukin sen perusteella, että koska ELV on voitu vähentää arvonlisäverotuksessa, se tosiassa on ALVia?>Jos yhteisöjen tuomioistuin kuitenkin katsoisi, ettei autoverosta suoritettava vero ole tullia vaikutukseltaan vastaava maksu, komissio esittää, että kyseisellä verolla on syrjiviä vaikutuksia maahan tuotujen käytettyjen ajoneuvojen vahingoksi, koska arvonlisäverovelvollinen saa arvonlisäverolain 102 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla vähentää autoverosta suoritetun veron verollisessa liiketoiminnassaan, kun taas käytännössä yksityinen kuluttaja, joka on hankkinut käytetyn auton toisesta jäsenvaltiosta, ei saa tehdä vähennystä. Tällainen kuluttaja on näin ollen epäedullisemmassa asemassa kuin jäsenvaltiossa jo rekisteröidyn käytetyn ajoneuvon ostaja, jonka ei tarvitse maksaa autoveroa eikä autoverosta suoritettavaa veroa sen vuoksi, että ne on maksettu jo silloin, kun ajoneuvo oli vielä uusi.>Tässä on kyse joka tapauksessa todella isosta summasta jonka maksaja on joko autokauppa tai valtio, eli suunta on mielestäni täsmälleen oikea

Lue lisää

Koska autoverolain 5 §:ssä tarkoitettua veroa suoritetaan nimenomaan autoverosta, veronyhteensopivuutta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 90 artiklan ensimmäisen kohdan kanssa on tuomion perusteella arvioitava samalla tavalla kuin itse autoveroakin. Vero on näin ollen perustamissopimuksen tuon määräyksen vastainen vain silloin, kun maahan tuodusta käytetystä ajoneuvosta kannettavan veron määrä ylittää maassa jo rekisteröidyn samanlaisen käytetyn ajoneuvon arvoon sisältyvän verosta jäljellä olevan määrän. Tämän perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, että Siilinin tuomasta autosta voidaan kantaa myös autoverolle lasketuksi arvonlisäveroksi kutsuttua veroa.

kylmäKalle kirjoitti:

>>Entä jos tulkinta muuttuukin sen perusteella, että koska ELV on voitu vähentää arvonlisäverotuksessa, se tosiassa on ALVia?>Jos yhteisöjen tuomioistuin kuitenkin katsoisi, ettei autoverosta suoritettava vero ole tullia vaikutukseltaan vastaava maksu, komissio esittää, että kyseisellä verolla on syrjiviä vaikutuksia maahan tuotujen käytettyjen ajoneuvojen vahingoksi, koska arvonlisäverovelvollinen saa arvonlisäverolain 102 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla vähentää autoverosta suoritetun veron verollisessa liiketoiminnassaan, kun taas käytännössä yksityinen kuluttaja, joka on hankkinut käytetyn auton toisesta jäsenvaltiosta, ei saa tehdä vähennystä. Tällainen kuluttaja on näin ollen epäedullisemmassa asemassa kuin jäsenvaltiossa jo rekisteröidyn käytetyn ajoneuvon ostaja, jonka ei tarvitse maksaa autoveroa eikä autoverosta suoritettavaa veroa sen vuoksi, että ne on maksettu jo silloin, kun ajoneuvo oli vielä uusi.>Tässä on kyse joka tapauksessa todella isosta summasta jonka maksaja on joko autokauppa tai valtio, eli suunta on mielestäni täsmälleen oikea

Lue lisää

>>Autokauppa tai valtio eivät maksa kenellekään mitään.

kylmäKalle kirjoitti:

kK:
”Myöskin pyörittely sen fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.”
kK aikaisemmin:
”Siis sen suhteen, onko Elviä jäljellä käytetyn auton hinnassa vaiko ei. Sehän nyt selkeästi on koko asian ydin. Ellei Elviä ole, ei ole mitään erimielisyyttäkään.”
Elevi:
Olet aikaisemmassa väitteessäsi täysin oikeassa. Mutta nyt väitteesi on muuttunut täysin päinvastaiseksi! Mikä on muuttanut mielesi? Muuttiko mielesi se, että myös Suomi myöntää vastauksessaan Elvin poistuneen auton hinnasta ja tämän vastauksen jälkeen jäit yksin "opetuksessasi" siitä, että suomiautossa on Elviä jäljellä.

______________________________

kK:
Enpä tiedä mistä asiayhteydestä tuo alempi teksti on reväisty, eli en pysty siinä mielessä vastaamaan. Eilisessä viestissäni esitin asian hyvin yleisesti ja tiivistetysti, koska olen tämän elvi-asian selvittänyt täällä monen monta kertaa.

Elvihän on "lisäautovero" - se ei ole arvonlisävero vaikka sen nimi onkin arvonlisävero ja sitä maksun jälkeen käsitellään kuten avia. Siitä "ammattislangisana" elvi (ei-arvonlisävero) erotukseksi alvista. Sitä koskee aivan sama periaate kuin autoveroakin, eli periä saa vain jäljelläolevan määrän. Siinä mielessä olennaista on jäljelläoleva määrä.

Koska jokainen autontuoja konkreettisesti maksaa tulliin Elvin, joka siis ei ole alvia, vaikka se valtion tileissä ja alv-velvollisen kirjanpidossa käsitellään kuten alvi, syntyy epäselvyys, kumpaa auton hinnassa on jäljellä, konkreettisesti maksettua Elviä, vaiko tilinpidollista alvia.

Täysin selvää on, että yksityishenkilön maksama Elvi ei voi muuttua alviksi, koska hän ei ole alv-velvollinen, eli yksityisten tuomissa autoissa on Elvi jäljellä. Muuttuuko sitten liiketoiminnassa maksettu Elvi alviksi vähennysoikeuden kautta? Tässä on nyt kyse tuosta viimeksi mainitsemastani fiktiivisestä asiasta, joka on täysin kunkin mielikuvituksen varassa. Onko jäljellä Elviä siitä syystä, että maksukuitissa lukee arvonlisävero autoverosta (=Elvi), vaiko alvi sen vuoksi että se on vähennetty alvi-järjestelmässä kuten alvi? Onko jäljellä Elvi vaiko alvi?

Itse näen, ettei ajatusta voida lähteä rakentamaan laittoman vähennysoikeuden varaan puuttumatta itse laittomuuteen. Kuten olen täällä moneen kertaan kirjoittanut, ei minun oikeaa verotusta voida lähteä muuttamaan sen vuoksi, että naapurin verotuksessa on virhe. Kyllä se virhe on korjattava siellä missä se virhe on, eli laiton vähennysoikeus on poistettava.

Näinollen sinänsä ratkaisevaa on se, onko sitä Elviä jäljellä vaiko ei, mutta sitä ratkaisua, onko sitä vaiko ei, ei voida perustaa laittomaan vähennysoikeuteen. Ts. koska Elviä ei EU-direktiivin mukaan saa vähentää alvista yritystoiminnassa, Elvi on jäljellä. Mikäli saisi vähentää, ei olisi koko Elviä, vaan se olisi arvonlisävero, jota ei saa periä yksityisiltä. Mutta EYT on päättänyt, että Elvi ei ole alvi ja asia on loppuunkäsitelty ja KHO on asian kahteen kertaan vahvistanut. Tämän takia pyörittely fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.

Lue lisää

Veikkaat siis sitä, että kun KHO:sta on pyydetty valituslupaa, että se selvittää paljonko suomiautossa on Elviä jäljellä, niin KHO jättää pyydetyn asian selvittämättä ja selvittääkin sen sijaan virheellistä vähennysoikeus asiaa, vaikka sitä ei ole edes pyydetty selvittämään.

wifferi kirjoitti:

...järjestelmässä olevat luonnolliset likimääräisyyden huomioon ottaen.

Eli tosiasiassa EYT hyväksyy ettei tarvitse käyttää sitä alinta hintaa, vaan voidaan tehdä järjestemä jolla päästään "hyvin lähelle auton todellista arvoa".

Nykyisessä järjestelmässä ei päästä tarpeeksi lähelle tätä oikeaa arvoa, joten järjestelmässä on virhe. Oma ongelmansa on määrittää mikä on se "hyvin lähellä". Keskiarvo ei ole "hyvin lähellä" koska se on puolessa tapauksista liian pieni ja puolessa liian suuri. Jos tämä hajonta ei ole kovin suuri, voitaisiin todeta että keskiarvo on hyvin lähellä oikeaa. Koska hajonta voi olla tuhansien eurojen suuruinen, useassa tapauksessa ei olla hyvin lähellä todellista markkina-arvoa.

Edellisen johdosta verovelvollisella pitää olla mahdollisuus (halutessaan) tarkistaa autonsa todellinen arvo käyttämällä saatavilla olevaa lisätietoa ja ulkopuolista ammattitaitoa, jolloin arvon määrityksessä päästään tarkempaan lopputulokseen. Tämän hetken ongelmana on se, että verotus ei ole avointa, jolloin verovelvollisen on vaikea tämä arvo todentaa. Mikäli verotuksessa käytetyt lähtötiedot olisivat avoimesti saatavilla, olisi tällainen oman verotuksen tarkastelu helppoa ja sen korjaus nopeata verottajan toimesta.

Lue lisää

Pitää paikkansa, että järjestelmän luonnolliset likimääräisyydet ovat hyväksyttävissä - myös alakanttiin, sillä tarkoitus ei ole määrittää täsmälleen oikeaa veroa, vaan varmistaa, ettei vero ole harvoissakaan tapauksissa liian suuri. Näin siis joulukuussa saadun virallisen huomautuksen sanamuodon mukaan.

Keskiarvo on jo määritelmänsä mukaan virheellinen lähtökohta. Kun kerran käytettävissä tieto on väitetysti kaikin puolin moiteetonta, niin miksipä ei käytettäisi esim. alimman kvartaalin hintatasoa?

Pena kirjoitti:

Pitää paikkansa, että järjestelmän luonnolliset likimääräisyydet ovat hyväksyttävissä - myös alakanttiin, sillä tarkoitus ei ole määrittää täsmälleen oikeaa veroa, vaan varmistaa, ettei vero ole harvoissakaan tapauksissa liian suuri. Näin siis joulukuussa saadun virallisen huomautuksen sanamuodon mukaan.

Keskiarvo on jo määritelmänsä mukaan virheellinen lähtökohta. Kun kerran käytettävissä tieto on väitetysti kaikin puolin moiteetonta, niin miksipä ei käytettäisi esim. alimman kvartaalin hintatasoa?

Lue lisää

Käytetäänkö keskiarvon laskennassa myynnissä olevien autojen keskihintaa - kate? Näin olen ymmärtänyt.

Silloinhan keskiarvoon vaikuttavat ylihintaiset pitkään myynnissä seisovat autot huomattavasti enemmän kuin hintahaarukan alapäähän sijoittuvat nopeasti kaupan menevät autot.

Kaavaan pitäisi sijoittaa myös keskimääräinen myyntiaika ja autot jotka poikkeavat tästä huomattavasti pitäisi kokonaan poistaa laskennasta.

Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että autoliikkeet makuuttavat rekisteröimiään (ylimääräisiäkin) esittelyautoja rivissä huomattavalla ylihinnalla. Vuoden kahden ikäinen 10000-20000km ajettu auto saattaa olla toista vuotta myynnissä uutta korkeammalla hinnalla. Perusteluna hinnalle talvirenkaat ja radio!

Nämähän toimivat hyvänä suojamuurina yksityistä tuontia vastaan nostaessaan verotusarvon keskiarvoa.

kylmäKalle kirjoitti:

Tässä nyt pyöritellään sellaisia EYT:n näkemyksiä, jotka eivät koske Suomen nykyistä arvonmääritysjärjestelmää vaan mm. Suomen vanhaa järjestelmää. Eli ollaan hakoteillä.

Suomen nykyinen verotusarvo on auton todellinen käypä arvo, eikä joku asteikkoihin tai kaavoihin perustuva hinta. Ongelma ei siis nykyään ole laissa, eikä arvonmääritysjärjestelmässä, vaan siinä, ettei käytetyllä autolla ole yksiselitteistä kiinteää arvoa. Tietyllä automallilla tehdään tietyllä ajanjaksolla kauppoja tietyssä hintavaihteluvälissä. Kaikki vaihteluvälin hinnat ovat todellisia käypiä hintoja kussakin yksittäistapauksessa. Verotusarvoa ei kuitenkaan voida määrätä esim. 8.700 - 10.320 euroa, vaan se on oltava jokin eksakti luku. Tämä aiheuttaa häslingin arvoihin liittyen, eikä laki tai tullin käytännöt.

Lue lisää

kylmäKalle kirjoittaa:

"Ongelma ei siis nykyään ole laissa, eikä arvonmääritysjärjestelmässä, vaan siinä, ettei käytetyllä autolla ole yksiselitteistä kiinteää arvoa."

Hienoa, järjestelmä kuvaa virheettömästi todellisuutta, jota ei ole olemassa. Kartta on oikeassa, mutta maasto pahus on epäsäännöllisen vaihteleva. Vika on maastossa, ei kartassa.

Aiemmin on ollut tiukkaa väittelyä siitä, montako enkeliä mahtuu tanssimaan nuppineulan päähän. Kysymyksenasettelu on selvä ja vastausten logiikka voi olla horjumaton. Vastauksen oikeellisuutta on tosin vaikea kokeellisesti varmentaa. Mutta se ei siis ole päättelyketjun vika, se on moitteeton.

kylmäKalle kirjoitti:

kK:
”Myöskin pyörittely sen fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.”
kK aikaisemmin:
”Siis sen suhteen, onko Elviä jäljellä käytetyn auton hinnassa vaiko ei. Sehän nyt selkeästi on koko asian ydin. Ellei Elviä ole, ei ole mitään erimielisyyttäkään.”
Elevi:
Olet aikaisemmassa väitteessäsi täysin oikeassa. Mutta nyt väitteesi on muuttunut täysin päinvastaiseksi! Mikä on muuttanut mielesi? Muuttiko mielesi se, että myös Suomi myöntää vastauksessaan Elvin poistuneen auton hinnasta ja tämän vastauksen jälkeen jäit yksin "opetuksessasi" siitä, että suomiautossa on Elviä jäljellä.

______________________________

kK:
Enpä tiedä mistä asiayhteydestä tuo alempi teksti on reväisty, eli en pysty siinä mielessä vastaamaan. Eilisessä viestissäni esitin asian hyvin yleisesti ja tiivistetysti, koska olen tämän elvi-asian selvittänyt täällä monen monta kertaa.

Elvihän on "lisäautovero" - se ei ole arvonlisävero vaikka sen nimi onkin arvonlisävero ja sitä maksun jälkeen käsitellään kuten avia. Siitä "ammattislangisana" elvi (ei-arvonlisävero) erotukseksi alvista. Sitä koskee aivan sama periaate kuin autoveroakin, eli periä saa vain jäljelläolevan määrän. Siinä mielessä olennaista on jäljelläoleva määrä.

Koska jokainen autontuoja konkreettisesti maksaa tulliin Elvin, joka siis ei ole alvia, vaikka se valtion tileissä ja alv-velvollisen kirjanpidossa käsitellään kuten alvi, syntyy epäselvyys, kumpaa auton hinnassa on jäljellä, konkreettisesti maksettua Elviä, vaiko tilinpidollista alvia.

Täysin selvää on, että yksityishenkilön maksama Elvi ei voi muuttua alviksi, koska hän ei ole alv-velvollinen, eli yksityisten tuomissa autoissa on Elvi jäljellä. Muuttuuko sitten liiketoiminnassa maksettu Elvi alviksi vähennysoikeuden kautta? Tässä on nyt kyse tuosta viimeksi mainitsemastani fiktiivisestä asiasta, joka on täysin kunkin mielikuvituksen varassa. Onko jäljellä Elviä siitä syystä, että maksukuitissa lukee arvonlisävero autoverosta (=Elvi), vaiko alvi sen vuoksi että se on vähennetty alvi-järjestelmässä kuten alvi? Onko jäljellä Elvi vaiko alvi?

Itse näen, ettei ajatusta voida lähteä rakentamaan laittoman vähennysoikeuden varaan puuttumatta itse laittomuuteen. Kuten olen täällä moneen kertaan kirjoittanut, ei minun oikeaa verotusta voida lähteä muuttamaan sen vuoksi, että naapurin verotuksessa on virhe. Kyllä se virhe on korjattava siellä missä se virhe on, eli laiton vähennysoikeus on poistettava.

Näinollen sinänsä ratkaisevaa on se, onko sitä Elviä jäljellä vaiko ei, mutta sitä ratkaisua, onko sitä vaiko ei, ei voida perustaa laittomaan vähennysoikeuteen. Ts. koska Elviä ei EU-direktiivin mukaan saa vähentää alvista yritystoiminnassa, Elvi on jäljellä. Mikäli saisi vähentää, ei olisi koko Elviä, vaan se olisi arvonlisävero, jota ei saa periä yksityisiltä. Mutta EYT on päättänyt, että Elvi ei ole alvi ja asia on loppuunkäsitelty ja KHO on asian kahteen kertaan vahvistanut. Tämän takia pyörittely fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.

Lue lisää

Elviasia on KHO:ssa jo käsitelty, ei sitä enää tarvitse käsitellä. Mutta alv-vähennysasia on kivenä kengässä. Ja siihen sanoin:
>>Sen vuoksi pitäisin hyvin todennäköisenä, että KHO antaa hallitukselle ehdotuksen selvittää vähennysoikeuden lainmukaisuus.

keskiarvo kirjoitti:

Käytetäänkö keskiarvon laskennassa myynnissä olevien autojen keskihintaa - kate? Näin olen ymmärtänyt.

Silloinhan keskiarvoon vaikuttavat ylihintaiset pitkään myynnissä seisovat autot huomattavasti enemmän kuin hintahaarukan alapäähän sijoittuvat nopeasti kaupan menevät autot.

Kaavaan pitäisi sijoittaa myös keskimääräinen myyntiaika ja autot jotka poikkeavat tästä huomattavasti pitäisi kokonaan poistaa laskennasta.

Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että autoliikkeet makuuttavat rekisteröimiään (ylimääräisiäkin) esittelyautoja rivissä huomattavalla ylihinnalla. Vuoden kahden ikäinen 10000-20000km ajettu auto saattaa olla toista vuotta myynnissä uutta korkeammalla hinnalla. Perusteluna hinnalle talvirenkaat ja radio!

Nämähän toimivat hyvänä suojamuurina yksityistä tuontia vastaan nostaessaan verotusarvon keskiarvoa.

Lue lisää

Nämäkin kysymykset vahvistavat käsitystäni siitä, että

1) autovero on Suomen valtiolle, EU:n "kilteimmälle oppilaalle" vaikea pala

2) asiassa ei todellisuudessa haluta toimia julkilausuttujen periaatteiden mukaan vaan halutaan suojata kotimaisia toimijoita eli muutamia perheyrityksiä, vrt. 20 perhettä, ja sen takia

3) tuontia yritetään hankaloittaa kaikin käytettävissä olevin keinoin, joita on kuitenkin verraten vähän, ja joita kaikkia ei ole käsitelty tässä keskusteluketjussa.

Esimerkkinä kohdasta 3 voisin esittää vaikkapa sen, että Tulli myöntää siirtoluvan vain yhdelle yksityishenkilön tuomalle autolle kerrallaan, vaikka EY 28 artiklan mukaan kaikki jäsenvaltioiden väliset määrälliset ja vaikutuksiltaan vastaavat rajoitukset ovat kiellettyjä.

kylmäKalle kirjoitti:

kK:
”Myöskin pyörittely sen fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.”
kK aikaisemmin:
”Siis sen suhteen, onko Elviä jäljellä käytetyn auton hinnassa vaiko ei. Sehän nyt selkeästi on koko asian ydin. Ellei Elviä ole, ei ole mitään erimielisyyttäkään.”
Elevi:
Olet aikaisemmassa väitteessäsi täysin oikeassa. Mutta nyt väitteesi on muuttunut täysin päinvastaiseksi! Mikä on muuttanut mielesi? Muuttiko mielesi se, että myös Suomi myöntää vastauksessaan Elvin poistuneen auton hinnasta ja tämän vastauksen jälkeen jäit yksin "opetuksessasi" siitä, että suomiautossa on Elviä jäljellä.

______________________________

kK:
Enpä tiedä mistä asiayhteydestä tuo alempi teksti on reväisty, eli en pysty siinä mielessä vastaamaan. Eilisessä viestissäni esitin asian hyvin yleisesti ja tiivistetysti, koska olen tämän elvi-asian selvittänyt täällä monen monta kertaa.

Elvihän on "lisäautovero" - se ei ole arvonlisävero vaikka sen nimi onkin arvonlisävero ja sitä maksun jälkeen käsitellään kuten avia. Siitä "ammattislangisana" elvi (ei-arvonlisävero) erotukseksi alvista. Sitä koskee aivan sama periaate kuin autoveroakin, eli periä saa vain jäljelläolevan määrän. Siinä mielessä olennaista on jäljelläoleva määrä.

Koska jokainen autontuoja konkreettisesti maksaa tulliin Elvin, joka siis ei ole alvia, vaikka se valtion tileissä ja alv-velvollisen kirjanpidossa käsitellään kuten alvi, syntyy epäselvyys, kumpaa auton hinnassa on jäljellä, konkreettisesti maksettua Elviä, vaiko tilinpidollista alvia.

Täysin selvää on, että yksityishenkilön maksama Elvi ei voi muuttua alviksi, koska hän ei ole alv-velvollinen, eli yksityisten tuomissa autoissa on Elvi jäljellä. Muuttuuko sitten liiketoiminnassa maksettu Elvi alviksi vähennysoikeuden kautta? Tässä on nyt kyse tuosta viimeksi mainitsemastani fiktiivisestä asiasta, joka on täysin kunkin mielikuvituksen varassa. Onko jäljellä Elviä siitä syystä, että maksukuitissa lukee arvonlisävero autoverosta (=Elvi), vaiko alvi sen vuoksi että se on vähennetty alvi-järjestelmässä kuten alvi? Onko jäljellä Elvi vaiko alvi?

Itse näen, ettei ajatusta voida lähteä rakentamaan laittoman vähennysoikeuden varaan puuttumatta itse laittomuuteen. Kuten olen täällä moneen kertaan kirjoittanut, ei minun oikeaa verotusta voida lähteä muuttamaan sen vuoksi, että naapurin verotuksessa on virhe. Kyllä se virhe on korjattava siellä missä se virhe on, eli laiton vähennysoikeus on poistettava.

Näinollen sinänsä ratkaisevaa on se, onko sitä Elviä jäljellä vaiko ei, mutta sitä ratkaisua, onko sitä vaiko ei, ei voida perustaa laittomaan vähennysoikeuteen. Ts. koska Elviä ei EU-direktiivin mukaan saa vähentää alvista yritystoiminnassa, Elvi on jäljellä. Mikäli saisi vähentää, ei olisi koko Elviä, vaan se olisi arvonlisävero, jota ei saa periä yksityisiltä. Mutta EYT on päättänyt, että Elvi ei ole alvi ja asia on loppuunkäsitelty ja KHO on asian kahteen kertaan vahvistanut. Tämän takia pyörittely fiktiivisen asian ympärillä, onko Elviä jäljellä vaiko ei, on merkityksetöntä.

Lue lisää

kK:
"Opetelkaa edes lukemaan!"

Elevi:
Joo, eiköhän nämä mielikuvitustarinat riitäkin jo tältä päivää.

wifferi kirjoitti:

...pitää olla ainakin jonkin verran Kylmiksen kannalla. Nimittäin alinta hintaa ei tarvitse käyttää, ei edes EYT:n mielestä.

Voihan olla, ja todennäköisesti onkin, että se halvin auto on huonompikuntoinen tai siinä on jotain muuta syytä, että se halvin on "markkinahintaa" halvempi. Kiire myydä tms. Eli sen voimme suoraan poissuolkea, että käytettäisiin HALVINTA hintaa. Tästä asiasta on ihan turha puhua enää; kyseinen idea on vain autontuojien toiveajattelua.

Sen sijaan nykyinen käytäntökään ei anna realistista hintaa ajoneuvolle, ja tämä itse asiassa suurinta osaa täällä kirjoittajista ja autontuojistakin harmittaa. Eli se, että valtio ei toimi oikeudenmukaisesti ja avoimesti. Siihen asti kun avoimuutta ja ennakoivuutta ei autoverotuksessa ole, ainoa mahdollisuus käydä oikeutta on itse määritellä omia lähteitä käyttäen autolle arvo ja verrata sitä sitten HAO:ssa tullin antamaan arvoon. Turhaa resurssien haaskausta.

Lisäksi Suomessa myytävien käytettyjen autojen todellinen arvo näyttää olevan useimmissa tapauksissa selvästi alempi kuin tullin määrittämä verrokkihinta. Tämä siis vanhan lain mukaisessa tapauksessa. Uuden lain mukaan taas kuukausiperustaisten veroprosenttien määritysperusteet eivät kestä päivänvaloa, koska kuukauden sisällä reksiteröityjen autojen varusteluvaihtelu ja rekisteröintien lukumäärä vaihtelee niin selvästä. Ongelmana on erityisesti kalliimmissa ja harvinaisemmissa autoissa, mitä nimen omaan ulkomailta haetaan. Normaalien käyttöautojen hinnat kun ovat sen verran hyvin kilpailtuja Suomessakin, että kovin suurta hyötyä ei ulkomailta tuonnilla saavuteta. Tai ainakin harvinaisemmissa autoissa hyöty on vieläkin suurempi.

Lue lisää

Olen eri mieltä kanssasi tuosta, että vain vanhan lain mukaisissa päätöksissä autojen todellinen arvo olisi pienempi kuin tullin määrittämä verrokkihinta.

Tullin nykykäytäntö on hintahajonnan keskiarvo, josta on raakattu pois hintapiikit niin ylä kuin alapäässäkin.

Kun toin auton Saksasta syksyllä 2003, käytin sen tavarantarkastajan syynättävänä ennenkuin vein sen tulliin.

Tavarantarkastaja arvioi auton arvoksi virheineen ja puutteineen 9500 euroa.

Tulli taas antoi arvoksi 11500 euroa.

Pulma on, ettei millekään autolle löydy täysin vastaavaa verrokkiautoa Suomesta, joten tulli sitten käyttää tätä hintahajonnan keskiarvoa verrokkiarvona.

Tavarantarkastajan antama arvo on taas autoille, joita olisi samankuntoisina samanlaisilla varusteilla mahdollista ostaa Suomesta.

On toki teoriassa mahdollista ostaa sama auto myös tuohon 11500 euron hintaan, mutta miksi käyttää tätä verotusarvona, kun on mahdollista ostaa samanlainen 9500 euron hintaan?

Kun esimerkiksi tietyillä teollisuudenaloilla tehdään kokeita, samaa koetta toistetaan niin kauan aikaa, kunnes päästään alle 2% virhemarginaaliin.

Tässä tapauksessa tullin tekemä arvio oli 21% suurempi.

Saattaisin sulattaa jopa 3-4% suuremman verrokkihinnan kuin se, jolla vastaava olisi ostettavissa Suomesta, mutta 21% on liikaa, varsinkin kun rahallinen häviö minulle oli 30% alv(tai elv) tuosta 2000 eurosta.

Olen muuten kyllä samaa mieltä tuosta prosenttipelleilystä.

Uuspaavali kirjoitti:

Olen eri mieltä kanssasi tuosta, että vain vanhan lain mukaisissa päätöksissä autojen todellinen arvo olisi pienempi kuin tullin määrittämä verrokkihinta.

Tullin nykykäytäntö on hintahajonnan keskiarvo, josta on raakattu pois hintapiikit niin ylä kuin alapäässäkin.

Kun toin auton Saksasta syksyllä 2003, käytin sen tavarantarkastajan syynättävänä ennenkuin vein sen tulliin.

Tavarantarkastaja arvioi auton arvoksi virheineen ja puutteineen 9500 euroa.

Tulli taas antoi arvoksi 11500 euroa.

Pulma on, ettei millekään autolle löydy täysin vastaavaa verrokkiautoa Suomesta, joten tulli sitten käyttää tätä hintahajonnan keskiarvoa verrokkiarvona.

Tavarantarkastajan antama arvo on taas autoille, joita olisi samankuntoisina samanlaisilla varusteilla mahdollista ostaa Suomesta.

On toki teoriassa mahdollista ostaa sama auto myös tuohon 11500 euron hintaan, mutta miksi käyttää tätä verotusarvona, kun on mahdollista ostaa samanlainen 9500 euron hintaan?

Kun esimerkiksi tietyillä teollisuudenaloilla tehdään kokeita, samaa koetta toistetaan niin kauan aikaa, kunnes päästään alle 2% virhemarginaaliin.

Tässä tapauksessa tullin tekemä arvio oli 21% suurempi.

Saattaisin sulattaa jopa 3-4% suuremman verrokkihinnan kuin se, jolla vastaava olisi ostettavissa Suomesta, mutta 21% on liikaa, varsinkin kun rahallinen häviö minulle oli 30% alv(tai elv) tuosta 2000 eurosta.

Olen muuten kyllä samaa mieltä tuosta prosenttipelleilystä.

Lue lisää

Tässä EU-komission käsitys keskiarvoista, kun Suomi on antanut keskimääräisiä hintoja 0 – 18 kk vanhoista käytetyistä autoista.

Komission kirje Suomen hallitukselle s 9:
”Ensinnäkin Suomen viranomaiset ovat käyttäneet keskimääräisiä lukuja. TUOMIOISTUIMEN VAKIINTUNEEN OIKEUSKÄYNTÄNNÖN ratkaisevana perusteena on kuitenkin juuri, että verotettava arvo lasketaan siten, että TAATAAN, ettei maksettavan veron määrä ylitä harvoissakaan tapauksissa sen jäännösveron määrää, joka sisältyy kyseisen jäsenvaltion alueella jo rekisteröityjen samanlaisten ajoneuvojen arvoon. KESKIMÄÄRÄISET ARVOT ovat LÄHTÖKOHTAISESTI sellaisia, että monet luvut ovat niitä alhaisempia.”

http://autovero.fi/uutinen.php?uid=35

Elevi kirjoitti:

Tässä EU-komission käsitys keskiarvoista, kun Suomi on antanut keskimääräisiä hintoja 0 – 18 kk vanhoista käytetyistä autoista.

Komission kirje Suomen hallitukselle s 9:
”Ensinnäkin Suomen viranomaiset ovat käyttäneet keskimääräisiä lukuja. TUOMIOISTUIMEN VAKIINTUNEEN OIKEUSKÄYNTÄNNÖN ratkaisevana perusteena on kuitenkin juuri, että verotettava arvo lasketaan siten, että TAATAAN, ettei maksettavan veron määrä ylitä harvoissakaan tapauksissa sen jäännösveron määrää, joka sisältyy kyseisen jäsenvaltion alueella jo rekisteröityjen samanlaisten ajoneuvojen arvoon. KESKIMÄÄRÄISET ARVOT ovat LÄHTÖKOHTAISESTI sellaisia, että monet luvut ovat niitä alhaisempia.”

http://autovero.fi/uutinen.php?uid=35

Lue lisää

Tuo tarkoittaa käytännössä, että kaikki autoveropäätökset, sekä Tullin että oikeusasteiden, tulee avata. Ainakin Tullin osalta se tulee tehdä virkatyönä tai muuten täyttynee virkarikoksen tunnusmerkistö. Saa nähdä, itse ottaisin ainakin yhteyttä ppoliisiin, mikäli ei piakkoin ala kuulua yhteydenottoa.

KPy kirjoitti:

Tuo tarkoittaa käytännössä, että kaikki autoveropäätökset, sekä Tullin että oikeusasteiden, tulee avata. Ainakin Tullin osalta se tulee tehdä virkatyönä tai muuten täyttynee virkarikoksen tunnusmerkistö. Saa nähdä, itse ottaisin ainakin yhteyttä ppoliisiin, mikäli ei piakkoin ala kuulua yhteydenottoa.

Lue lisää

Auton verotusarvon keskimääräisten lukujen lisäksihän tämä sama asia koskee myös keskimääräisiä veroprosentteja. ” KESKIMÄÄRÄISET ARVOT ovat LÄHTÖKOHTAISESTI sellaisia, että monet luvut ovat niitä alhaisempia.”

Ei tästä taida enää valtionvarainministeriö/tulli propagandalla selvitä.

>>Ei voi olla niin, että HTT:n lausunnolla ei olisi mitään merkitystä, kun taustalla kummittelee EYT:n vaatimus yksittäistapauksen tasolle viedystä tarkkuudesta veron määrässä (miinus kohtuulliset likimääräisyydet).

kylmäKalle kirjoitti:

>>Ei voi olla niin, että HTT:n lausunnolla ei olisi mitään merkitystä, kun taustalla kummittelee EYT:n vaatimus yksittäistapauksen tasolle viedystä tarkkuudesta veron määrässä (miinus kohtuulliset likimääräisyydet).

Lue lisää

Joo. Tulli saa määritellä hinnan vaikka tuollakin tavalla, mutta hinta ei saa yhdessäkään tapauksessa ylittää maassa jo olevan auton arvoa.

Tullin ei tarvitsekaan alkaa hankkimaan tavarantarkastajan lausuntoa jokaiselle autolle, mutta mikäli autontuoja sen hankkii ja arvo on pienempi, niin eihän postaamasi kappale mitenkään estä tarkemman arvon (tavarantarkastajan lausunnon) käyttämistä.

Tiedätkö muuten, onko HAO:sta tullut vielä yhtään päätöstä, jossa nimenomaan hylätään tavarantarkastajan lausuntoon perustettu valitus?

kylmäKalle kirjoitti:

>>Ei voi olla niin, että HTT:n lausunnolla ei olisi mitään merkitystä, kun taustalla kummittelee EYT:n vaatimus yksittäistapauksen tasolle viedystä tarkkuudesta veron määrässä (miinus kohtuulliset likimääräisyydet).

Lue lisää

C-393/98 António Gomes Valente
"Tämän tuomion 21-23 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä ei kuitenkaan seuraa, että ajoneuvon arvon todellinen aleneminen tulee otetuksi huomioon vain kutakin ajoneuvoa koskevan arvioinnin tai asiantuntijalausunnon kautta. Näin raskaan järjestelmän sijasta jäsenvaltio voisi vahvistaa käytetylle ajoneuvolle arvon sellaisten arvioperusteisten asteikkojen mukaisesti, jotka on vahvistettu laissa, asetuksessa tai hallinnollisessa määräyksessä ja jotka on laskettu soveltaen sellaisia kriteerejä kuin ajoneuvon ikä, ajokilometrimäärä, yleinen kunto, käyttövoima, merkki ja malli, ja näin määritetty arvo olisi pääsääntöisesti hyvin lähellä ajoneuvon todellista arvoa."

Missään yllä olevassa tekstissä EI KIELLETÄ käyttämästä yksitäisen ajoneuvon arvon määritystä. On vain todettu, että valtio VOI KÄYTTÄÄ arvoperustaisia asteikkoja mikäli näin määritelty arvo olisi pääsääntöisesti hyvin lähellä ajoneuvon todellista arvoa.

Sama teksti voidaan lukea myös seuraavasti: Ajoneuvon arvon todellinen aleneminen voidaan ottaa huomioon vain kutakin ajoneuvoa koskevan arvioinnin tai asiantuntijalausunnon kautta, mikäli ei pääsääntöisesti päästä riittävän lähelle ajoneuvon todellista arvoa.

kylmäKalle kirjoitti:

>>Ei voi olla niin, että HTT:n lausunnolla ei olisi mitään merkitystä, kun taustalla kummittelee EYT:n vaatimus yksittäistapauksen tasolle viedystä tarkkuudesta veron määrässä (miinus kohtuulliset likimääräisyydet).

Lue lisää

81:

EY 90 artiklaa on tulkittava niin, ettei pääasian oikeudenkäynnissä esillä olevan perusveron kaltainen vero ole sen vastainen, mikäli tuon veron määrä tarkoin vastaa yksityishenkilön maahantuoman käytetyn auton todellista arvonalennusta eikä sen johdosta näiden autojen verotuksessa veron määrä missään tapauksessa ole suurempi kuin vastaavan kotimaassa jo rekisteröidyn käytetyn ajoneuvon arvoon sisältyvä verosta jäljellä oleva määrä.

Miten sinä, kylmäKalle selität tämän? Tuomiohan on uudempi kuin Gomes-case, ja vaatimus syrjimättömyydestä tiukempi?

tuomion kohta kirjoitti:

81:

EY 90 artiklaa on tulkittava niin, ettei pääasian oikeudenkäynnissä esillä olevan perusveron kaltainen vero ole sen vastainen, mikäli tuon veron määrä tarkoin vastaa yksityishenkilön maahantuoman käytetyn auton todellista arvonalennusta eikä sen johdosta näiden autojen verotuksessa veron määrä missään tapauksessa ole suurempi kuin vastaavan kotimaassa jo rekisteröidyn käytetyn ajoneuvon arvoon sisältyvä verosta jäljellä oleva määrä.

Miten sinä, kylmäKalle selität tämän? Tuomiohan on uudempi kuin Gomes-case, ja vaatimus syrjimättömyydestä tiukempi?

Lue lisää

73
Tämän arvioinnin osalta yhteisöjen tuomioistuin on katsonut, että vaikka ajoneuvon arvon todellinen aleneminen voidaan ottaa huomioon vain kutakin ajoneuvoa koskevan arvioinnin tai asiantuntijalausunnon kautta, näin raskaan järjestelmän sijasta jäsenvaltio voi vahvistaa käytetylle ajoneuvolle arvon sellaisten arvioperusteisten asteikkojen mukaisesti, jotka on vahvistettu laissa, asetuksessa tai hallinnollisessa määräyksessä ja jotka on laskettu soveltaen sellaisia kriteerejä kuin ajoneuvon ikä, ajokilometrimäärä, yleinen kunto, käyttövoima, merkki ja malli, jolloin näin määritetty arvo on pääsääntöisesti hyvin lähellä ajoneuvon todellista arvoa (em. asia Gomes Valente, tuomion 24 kohta).

74
Yhteisöjen tuomioistuin on niin ikään katsonut, että näiden asteikkojen laadinnassa jäsenvaltion viranomaiset voivat tukeutua autoalan lehtiin, joista ilmenevät käytettyjen ajoneuvojen keskihinnat kansallisilla markkinoilla, tai luetteloon autoalalla viitteenä käytettävistä keskimääräisistä käyvistä hinnoista (em. asia Gomes Valente, tuomion 25 kohta).

75
Syrjinnän estämiseksi on tämän johdosta välttämätöntä, että Eurotax-arvojen nojalla asetetut KIINTEÄT maksut vastaavat tarkoin ajoneuvojen todellista arvonalentumista ja että niiden perusteella on mahdollista päästä maahantuotujen käytettyjen autojen verotuksessa siihen, ettei veron määrä missään tapauksessa ole suurempi kuin vastaavan kotimaassa jo rekisteröidyn käytetyn ajoneuvon arvoon sisältyvä verosta jäljellä oleva määrä.

76
Kansallisen tuomioistuimen on tutkittava, onko käypään arvoon perustuva menetelmä edellisessä kohdassa mainittujen ehtojen mukainen.

kK:
itävallan järjestelmä perustuu kiinteisiin maksuihin, ei yleiseen vähittäismyyntiarvoon, kuten Suomessa. Siinä on se ratkaiseva ero.

kylmäKalle kirjoitti:

73
Tämän arvioinnin osalta yhteisöjen tuomioistuin on katsonut, että vaikka ajoneuvon arvon todellinen aleneminen voidaan ottaa huomioon vain kutakin ajoneuvoa koskevan arvioinnin tai asiantuntijalausunnon kautta, näin raskaan järjestelmän sijasta jäsenvaltio voi vahvistaa käytetylle ajoneuvolle arvon sellaisten arvioperusteisten asteikkojen mukaisesti, jotka on vahvistettu laissa, asetuksessa tai hallinnollisessa määräyksessä ja jotka on laskettu soveltaen sellaisia kriteerejä kuin ajoneuvon ikä, ajokilometrimäärä, yleinen kunto, käyttövoima, merkki ja malli, jolloin näin määritetty arvo on pääsääntöisesti hyvin lähellä ajoneuvon todellista arvoa (em. asia Gomes Valente, tuomion 24 kohta).

74
Yhteisöjen tuomioistuin on niin ikään katsonut, että näiden asteikkojen laadinnassa jäsenvaltion viranomaiset voivat tukeutua autoalan lehtiin, joista ilmenevät käytettyjen ajoneuvojen keskihinnat kansallisilla markkinoilla, tai luetteloon autoalalla viitteenä käytettävistä keskimääräisistä käyvistä hinnoista (em. asia Gomes Valente, tuomion 25 kohta).

75
Syrjinnän estämiseksi on tämän johdosta välttämätöntä, että Eurotax-arvojen nojalla asetetut KIINTEÄT maksut vastaavat tarkoin ajoneuvojen todellista arvonalentumista ja että niiden perusteella on mahdollista päästä maahantuotujen käytettyjen autojen verotuksessa siihen, ettei veron määrä missään tapauksessa ole suurempi kuin vastaavan kotimaassa jo rekisteröidyn käytetyn ajoneuvon arvoon sisältyvä verosta jäljellä oleva määrä.

76
Kansallisen tuomioistuimen on tutkittava, onko käypään arvoon perustuva menetelmä edellisessä kohdassa mainittujen ehtojen mukainen.

kK:
itävallan järjestelmä perustuu kiinteisiin maksuihin, ei yleiseen vähittäismyyntiarvoon, kuten Suomessa. Siinä on se ratkaiseva ero.

Lue lisää

Itävallan valtiovarainministeriön 1.9.1995 normikulutusveroa koskevien ohjeiden muuttamisesta antaman yleiskirjeen 5.2 kohdassa (valtiovarainministeriö, IV osasto, GZ. 14 0609/8 IV/11/95, jäljempänä 1.9.1995 annettu yleiskirje) tarkennetaan seuraavasti normikulutusveron laskemista:

”5.2 − Käypä arvo:

Aina kun verovelkaa ei synny luovutuksen yhteydessä (esimerkiksi leasing, yksityinen tuonti, esineen käyttötarkoituksen muutokseen liittyvä tilanteen muuttuminen, omaan käyttöön ottaminen), veron perusteena on käypä arvo ilman arvonlisäveroa ja normikulutusveroa (ks. NoVAG:n 5 §:n 3 momentti). Käypä arvo lasketaan BeWG:n 10 §:n mukaisesti ja riippuu kaupan portaasta, jossa maksuvelvollinen on – – .

Seuraavat laskentatavat tulevat kyseeseen:

5.2.1 Yhteisön sisäinen maahantuonti:

Käypä arvo perustuu kansallisiin Eurotax-arvoihin. Se muodostuu jälleenmyyjän osto‑ ja myyntihinnan välisestä keskiarvosta (ilman arvonlisäveroa ja normikulutusveroa). Tämä keskiarvo vastaa yleensä hintaa, joka voitaisiin saada myytäessä maahantuotu ajoneuvo yksityishenkilölle maan alueella (= BeWG:n 10 §:ssä tarkoitettu yksilöllinen myyntihinta). Konkreettisesti käypä arvo voi erota tästä keskiarvosta ajoneuvon takuuehdoissa, huollossa, mahdollisesti tarvittavissa korjauksissa, varustuksessa tai käytössä olevien erojen vuoksi. Ostohintaa ulkomailla voidaan pitää viran puolesta käypänä arvona, josta normikulutusvero lasketaan, ellei se eroa yli 20:tä prosenttia Eurotax-arvosta. Maksuvelvollisen on perusteltava tapauskohtaisesti yli 20 prosentin suuruinen ero.”



22
Normikulutusveron suuruudesta säädetään NoVAG:n 6 §:ssä. Pääasian oikeudenkäynnin kantajiin sovellettiin tämän pykälän 6 momentissa tarkoitettua, korkeampaa veroprosenttia.



23
NoVAG:n 6 §:ssä säädetään seuraavaa:

”1) – –

2) Veroprosenttina on muiden moottoriajoneuvojen osalta kaksi kertaa litroina ilmaistu polttoaineen kulutus, josta on vähennetty kolme litraa (kaksi litraa dieselajoneuvojen osalta); kokonaisnormikulutus määritetään MVEG‑normin [’Motor Vehicle Emissions Group’ (moottoriajoneuvojen päästöjä käsittelevä työryhmä)] perusteella direktiivillä 93/116 muutetun direktiivin 80/1268 mukaisesti. Mikäli keskikulutus on enintään 3 litraa (2 litraa dieselajoneuvojen osalta), veroprosentti on nolla.

3) Näin saatu veroprosentti pyöristetään lähimpään prosenttilukuun. Vero on enintään 16 prosenttia veron perusteesta.

– –

6) Veroa korotetaan 20 prosentilla, jos normikulutusvero ei sisälly arvonlisäveron perusteeseen.”


Mistä olet saanut päähäsi, että maksu olisi kiinteä? Se on tietty ominaiskulutuksen mukaan vaihtuva prosentti käyvästä arvosta. Eroa Suomen autoveroksi kutsuttuun rekisteröintiveroon on käytännössä nolla, paitsi Itävallan veroprosentti on progressiivinen.

vääristelet kirjoitti:

Itävallan valtiovarainministeriön 1.9.1995 normikulutusveroa koskevien ohjeiden muuttamisesta antaman yleiskirjeen 5.2 kohdassa (valtiovarainministeriö, IV osasto, GZ. 14 0609/8 IV/11/95, jäljempänä 1.9.1995 annettu yleiskirje) tarkennetaan seuraavasti normikulutusveron laskemista:

”5.2 − Käypä arvo:

Aina kun verovelkaa ei synny luovutuksen yhteydessä (esimerkiksi leasing, yksityinen tuonti, esineen käyttötarkoituksen muutokseen liittyvä tilanteen muuttuminen, omaan käyttöön ottaminen), veron perusteena on käypä arvo ilman arvonlisäveroa ja normikulutusveroa (ks. NoVAG:n 5 §:n 3 momentti). Käypä arvo lasketaan BeWG:n 10 §:n mukaisesti ja riippuu kaupan portaasta, jossa maksuvelvollinen on – – .

Seuraavat laskentatavat tulevat kyseeseen:

5.2.1 Yhteisön sisäinen maahantuonti:

Käypä arvo perustuu kansallisiin Eurotax-arvoihin. Se muodostuu jälleenmyyjän osto‑ ja myyntihinnan välisestä keskiarvosta (ilman arvonlisäveroa ja normikulutusveroa). Tämä keskiarvo vastaa yleensä hintaa, joka voitaisiin saada myytäessä maahantuotu ajoneuvo yksityishenkilölle maan alueella (= BeWG:n 10 §:ssä tarkoitettu yksilöllinen myyntihinta). Konkreettisesti käypä arvo voi erota tästä keskiarvosta ajoneuvon takuuehdoissa, huollossa, mahdollisesti tarvittavissa korjauksissa, varustuksessa tai käytössä olevien erojen vuoksi. Ostohintaa ulkomailla voidaan pitää viran puolesta käypänä arvona, josta normikulutusvero lasketaan, ellei se eroa yli 20:tä prosenttia Eurotax-arvosta. Maksuvelvollisen on perusteltava tapauskohtaisesti yli 20 prosentin suuruinen ero.”



22
Normikulutusveron suuruudesta säädetään NoVAG:n 6 §:ssä. Pääasian oikeudenkäynnin kantajiin sovellettiin tämän pykälän 6 momentissa tarkoitettua, korkeampaa veroprosenttia.



23
NoVAG:n 6 §:ssä säädetään seuraavaa:

”1) – –

2) Veroprosenttina on muiden moottoriajoneuvojen osalta kaksi kertaa litroina ilmaistu polttoaineen kulutus, josta on vähennetty kolme litraa (kaksi litraa dieselajoneuvojen osalta); kokonaisnormikulutus määritetään MVEG‑normin [’Motor Vehicle Emissions Group’ (moottoriajoneuvojen päästöjä käsittelevä työryhmä)] perusteella direktiivillä 93/116 muutetun direktiivin 80/1268 mukaisesti. Mikäli keskikulutus on enintään 3 litraa (2 litraa dieselajoneuvojen osalta), veroprosentti on nolla.

3) Näin saatu veroprosentti pyöristetään lähimpään prosenttilukuun. Vero on enintään 16 prosenttia veron perusteesta.

– –

6) Veroa korotetaan 20 prosentilla, jos normikulutusvero ei sisälly arvonlisäveron perusteeseen.”


Mistä olet saanut päähäsi, että maksu olisi kiinteä? Se on tietty ominaiskulutuksen mukaan vaihtuva prosentti käyvästä arvosta. Eroa Suomen autoveroksi kutsuttuun rekisteröintiveroon on käytännössä nolla, paitsi Itävallan veroprosentti on progressiivinen.

Lue lisää

75
Syrjinnän estämiseksi on tämän johdosta välttämätöntä, että Eurotax-arvojen nojalla asetetut KIINTEÄT MAKSUT vastaavat tarkoin ajoneuvojen todellista arvonalentumista

kylmäKalle kirjoitti:

75
Syrjinnän estämiseksi on tämän johdosta välttämätöntä, että Eurotax-arvojen nojalla asetetut KIINTEÄT MAKSUT vastaavat tarkoin ajoneuvojen todellista arvonalentumista

Lue lisää

5.2.1 Yhteisön sisäinen maahantuonti:

Käypä arvo perustuu kansallisiin Eurotax-arvoihin. Se muodostuu jälleenmyyjän osto‑ ja myyntihinnan välisestä keskiarvosta (ilman arvonlisäveroa ja normikulutusveroa). Tämä keskiarvo vastaa yleensä hintaa, joka voitaisiin saada myytäessä maahantuotu ajoneuvo yksityishenkilölle maan alueella (= BeWG:n 10 §:ssä tarkoitettu yksilöllinen myyntihinta). Konkreettisesti käypä arvo voi erota tästä keskiarvosta ajoneuvon takuuehdoissa, huollossa, mahdollisesti tarvittavissa korjauksissa, varustuksessa tai käytössä olevien erojen vuoksi. Ostohintaa ulkomailla voidaan pitää viran puolesta käypänä arvona, josta normikulutusvero lasketaan, ellei se eroa yli 20:tä prosenttia Eurotax-arvosta. Maksuvelvollisen on perusteltava tapauskohtaisesti yli 20 prosentin suuruinen ero.”

myös kirjoitti:

5.2.1 Yhteisön sisäinen maahantuonti:

Käypä arvo perustuu kansallisiin Eurotax-arvoihin. Se muodostuu jälleenmyyjän osto‑ ja myyntihinnan välisestä keskiarvosta (ilman arvonlisäveroa ja normikulutusveroa). Tämä keskiarvo vastaa yleensä hintaa, joka voitaisiin saada myytäessä maahantuotu ajoneuvo yksityishenkilölle maan alueella (= BeWG:n 10 §:ssä tarkoitettu yksilöllinen myyntihinta). Konkreettisesti käypä arvo voi erota tästä keskiarvosta ajoneuvon takuuehdoissa, huollossa, mahdollisesti tarvittavissa korjauksissa, varustuksessa tai käytössä olevien erojen vuoksi. Ostohintaa ulkomailla voidaan pitää viran puolesta käypänä arvona, josta normikulutusvero lasketaan, ellei se eroa yli 20:tä prosenttia Eurotax-arvosta. Maksuvelvollisen on perusteltava tapauskohtaisesti yli 20 prosentin suuruinen ero.”

Lue lisää

.... EYT:n tuomareiden lukutaitoon.

kylmäKalle kirjoitti:

>>Ei voi olla niin, että HTT:n lausunnolla ei olisi mitään merkitystä, kun taustalla kummittelee EYT:n vaatimus yksittäistapauksen tasolle viedystä tarkkuudesta veron määrässä (miinus kohtuulliset likimääräisyydet).

Lue lisää

kK:

"Näin raskaan järjestelmän sijasta jäsenvaltio VOISI vahvistaa käytetylle ajoneuvolle arvon sellaisten arvioperusteisten asteikkojen mukaisesti, jotka on vahvistettu laissa, asetuksessa tai hallinnollisessa määräyksessä ja jotka on laskettu soveltaen sellaisia kriteerejä kuin ajoneuvon ikä, ajokilometrimäärä, yleinen kunto, käyttövoima, merkki ja malli, ja näin määritetty arvo olisi pääsääntöisesti hyvin lähellä ajoneuvon todellista arvoa."

Uuspaavali:

Onko johonkin lakiin kirjattu, että HTT:n lausuntoa ei saa käyttää määritettäessä verotusarvoa autolle, varsinkin kun tällä lausunnolla päästään tarkempaan, verovelvollisen kannalta parempaan ja syrjimättömämpään tulokseen.

Jos asiakas itse toimittaa HTT:n lausunnon, se myös helpottaa tullin työtaakkaa, eikö vain?

Tärkeintä kuitenkin näyttää olevan edelleen verotulojen maksimointi eikä tavoite syrjimättömyydestä.

Uuspaavali kirjoitti:

kK:

"Näin raskaan järjestelmän sijasta jäsenvaltio VOISI vahvistaa käytetylle ajoneuvolle arvon sellaisten arvioperusteisten asteikkojen mukaisesti, jotka on vahvistettu laissa, asetuksessa tai hallinnollisessa määräyksessä ja jotka on laskettu soveltaen sellaisia kriteerejä kuin ajoneuvon ikä, ajokilometrimäärä, yleinen kunto, käyttövoima, merkki ja malli, ja näin määritetty arvo olisi pääsääntöisesti hyvin lähellä ajoneuvon todellista arvoa."

Uuspaavali:

Onko johonkin lakiin kirjattu, että HTT:n lausuntoa ei saa käyttää määritettäessä verotusarvoa autolle, varsinkin kun tällä lausunnolla päästään tarkempaan, verovelvollisen kannalta parempaan ja syrjimättömämpään tulokseen.

Jos asiakas itse toimittaa HTT:n lausunnon, se myös helpottaa tullin työtaakkaa, eikö vain?

Tärkeintä kuitenkin näyttää olevan edelleen verotulojen maksimointi eikä tavoite syrjimättömyydestä.

Lue lisää

>>Onko johonkin lakiin kirjattu, että HTT:n lausuntoa ei saa käyttää määritettäessä verotusarvoa autolle, varsinkin kun tällä lausunnolla päästään tarkempaan, verovelvollisen kannalta parempaan ja syrjimättömämpään tulokseen.>Tilastollisen arvonmäärityksen käyttämiselle auton verotusarvon pohjana ei taida juurikaan olla kovin hyviä vaihtoehtoja. Yksi esitetyistä vaihtoehdoista on asiantuntijan tekemä hinta-arvio siten, että asiatuntija tarkastelee päätöksensä tueksi samantyyppisten autojen hintoja esimerkiksi verkkopalveluista (Turunen, 2003). Tämä menetelmä on yksinkertaisuudessaan houkutteleva, mutta siihen sisältyy suuria ongelmia. Ensimmäinen ongelma on havaittujen hintojen satunnaisuus. Kuten aiemmin on todettu, samanlaisilla autoilla on markkinoilla eri hintoja. Jos autotyypistä havaitaan muutamia hintoja, ei voida tietää, ovatko havainnot alhaisia vai korkeita autotyypistä pyydettyjä hintoja (katso liitteen 4 esimerkki). Toinen ongelma on arvion subjektiivisuus. Miten voidaan näyttää, että tällainen asiantuntijan tekemä hinta-arvio on oikea ja miten voidaan taata verovelvollisten tasapuolinen kohtelu.

kylmäKalle kirjoitti:

>>Onko johonkin lakiin kirjattu, että HTT:n lausuntoa ei saa käyttää määritettäessä verotusarvoa autolle, varsinkin kun tällä lausunnolla päästään tarkempaan, verovelvollisen kannalta parempaan ja syrjimättömämpään tulokseen.>Tilastollisen arvonmäärityksen käyttämiselle auton verotusarvon pohjana ei taida juurikaan olla kovin hyviä vaihtoehtoja. Yksi esitetyistä vaihtoehdoista on asiantuntijan tekemä hinta-arvio siten, että asiatuntija tarkastelee päätöksensä tueksi samantyyppisten autojen hintoja esimerkiksi verkkopalveluista (Turunen, 2003). Tämä menetelmä on yksinkertaisuudessaan houkutteleva, mutta siihen sisältyy suuria ongelmia. Ensimmäinen ongelma on havaittujen hintojen satunnaisuus. Kuten aiemmin on todettu, samanlaisilla autoilla on markkinoilla eri hintoja. Jos autotyypistä havaitaan muutamia hintoja, ei voida tietää, ovatko havainnot alhaisia vai korkeita autotyypistä pyydettyjä hintoja (katso liitteen 4 esimerkki). Toinen ongelma on arvion subjektiivisuus. Miten voidaan näyttää, että tällainen asiantuntijan tekemä hinta-arvio on oikea ja miten voidaan taata verovelvollisten tasapuolinen kohtelu.

Lue lisää

Automarkkinoiden käytöntö ja tullin tilastojen teoria ei kohtaa. Vaikka tarkastajan näkemys olisi kuinka subjektiivinen tahansa on se todennäköisesti paljon lähempänä todellista myyntihintaa kun tullin tilaston tuotos. Näin se on samalla paljon varmemmin syrjimätön kun tullin nyt tekemä päätös.

Eduskunnassa autoverolakia käsiteltäessä ehdotettiin tullille ostovelvollisuutta veropäätöksen hintaan vähennyttynä pienellä alennuksella. Jos tulli kerran tekee keskimäärin oikeita päätöksiä ei heillä pitäisi olla mitään vaikeuksia myydä tuojien rantaan jättämiä autoja tähän hintatasoon. Siis mikäli tehdyt veropäätökset olisi oikealla tasolla. Olisiko nykyinen linja vielä käytössä mikäli tälläinen vaatimus olisi lakiin kirjattu? Vastaus tähän kysymykseen yksinään kertoo onko nykyiset veropäätökset syrjimättömiä edes keskimäärin vai ei.

kylmäKalle kirjoitti:

>>Onko johonkin lakiin kirjattu, että HTT:n lausuntoa ei saa käyttää määritettäessä verotusarvoa autolle, varsinkin kun tällä lausunnolla päästään tarkempaan, verovelvollisen kannalta parempaan ja syrjimättömämpään tulokseen.>Tilastollisen arvonmäärityksen käyttämiselle auton verotusarvon pohjana ei taida juurikaan olla kovin hyviä vaihtoehtoja. Yksi esitetyistä vaihtoehdoista on asiantuntijan tekemä hinta-arvio siten, että asiatuntija tarkastelee päätöksensä tueksi samantyyppisten autojen hintoja esimerkiksi verkkopalveluista (Turunen, 2003). Tämä menetelmä on yksinkertaisuudessaan houkutteleva, mutta siihen sisältyy suuria ongelmia. Ensimmäinen ongelma on havaittujen hintojen satunnaisuus. Kuten aiemmin on todettu, samanlaisilla autoilla on markkinoilla eri hintoja. Jos autotyypistä havaitaan muutamia hintoja, ei voida tietää, ovatko havainnot alhaisia vai korkeita autotyypistä pyydettyjä hintoja (katso liitteen 4 esimerkki). Toinen ongelma on arvion subjektiivisuus. Miten voidaan näyttää, että tällainen asiantuntijan tekemä hinta-arvio on oikea ja miten voidaan taata verovelvollisten tasapuolinen kohtelu.

Lue lisää

kK:

"Miten voidaan näyttää, että tällainen asiantuntijan tekemä hinta-arvio on oikea ja miten voidaan taata verovelvollisten tasapuolinen kohtelu."

Uuspaavali:

Miten on yleensä voitu näyttää tähän mennessä, että kaikki tapaukset(autojen lunastushinnat, tavaroiden arvioinnit ym.) ovat olleet oikeita, ja että kaikkia on kohdeltu tasapuolisesti?

Oletko tosiaan sitä mieltä, että HTT:n lausunnot ovat turhia ja vääriä?

Ei ollut Virtasen lausunto, vaan autoveropäällikkö Marko Kosken.

Koski sanoi vajaa vuosi sitten aamut-TV:ssä, että ne muutamat sisällä olevat valitukset johtuvat siitä, etteivät verovelvolliset ymmärrä autoverolain sisältöä.

Virtanen sanoi jo pari-kolme vuotta sitten koko autoverojärjestelmän olevan täyttä kehitysmaameininkiä ja siitä pitäisi luopua hetimiten.

kolmas maailma kirjoitti:

Ei ollut Virtasen lausunto, vaan autoveropäällikkö Marko Kosken.

Koski sanoi vajaa vuosi sitten aamut-TV:ssä, että ne muutamat sisällä olevat valitukset johtuvat siitä, etteivät verovelvolliset ymmärrä autoverolain sisältöä.

Virtanen sanoi jo pari-kolme vuotta sitten koko autoverojärjestelmän olevan täyttä kehitysmaameininkiä ja siitä pitäisi luopua hetimiten.

Lue lisää

Muistelin toista ohjelmaa missä Virtanen oli . Oliskohan ollu kuningaskuluttajassa tmv.

vahingossa toisen jo päätetyn eli kun auton TODELLISESTA arvosta oli näyttö myyntitapahtuman jälkeen.

Sillä autolla (tuotteella) on vain yksi hinta eikä mitään vaihteluväliä kuten yllä on esitetty.

Tarkastuskierros kertoo että ei ole päätetty mitään tapausta tavarantarkastajan lausunnosta. Omakin on jonossa. Postasin kerran tullin vastauksen jossa todettiin että arvonmäärityksessä voi käyttää tavarantarkastajaa, muistuuko mieleen.

Ctrl C+V kirjoitti:

vahingossa toisen jo päätetyn eli kun auton TODELLISESTA arvosta oli näyttö myyntitapahtuman jälkeen.

Sillä autolla (tuotteella) on vain yksi hinta eikä mitään vaihteluväliä kuten yllä on esitetty.

Tarkastuskierros kertoo että ei ole päätetty mitään tapausta tavarantarkastajan lausunnosta. Omakin on jonossa. Postasin kerran tullin vastauksen jossa todettiin että arvonmäärityksessä voi käyttää tavarantarkastajaa, muistuuko mieleen.

Lue lisää

että yhtään tapausta, jossa HTT on arvioinut auton ei HAO ole käsitellyt?