Nielurisaleikkaus

mimma

hellou kaikki! mulla ois parin viikon päästä meno nielurisaleikkaukseen ja totta puhuen vähä pelottaa... :( ! tahtoisinkin kuulla kokemuksia kuinka teillä sen kokeneilla on toimenpide menny ja lähinnä toipuminen siitä.kannattaako kipulääkettä syödä kuin kauan kuuriluontosesti...muutama päivä, viikko vai pari viikkoo? ja kuin pian uskaltaa alkaa olemaan "normaalisti"? ...eniten itteeni mietityttää että miten pian uskallan alkaa nostelemaan ja kantelemaan vuoden ikäistä lastani???

206

63845

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • netistä löytyy
    • ....mun...

      ...ainakin piti syödä kolmiosärkylääkkeitä pari viikkoa, oli niin jumalattoman kipeä se kurkku. Ja jäätelöön ja muuhun paskaan kyllästyt taatusti kahdessä päivässä!! =) Mutta nopeasti tuo aika loppujen lopuksi menee, ja kerranhan se leikkaus vaan on...Minulla se ainakin auttoi pahaan angiinakierteeseen, yhtäkään angiinaa ei ole leikkauksen jälkeen ollut.

    • Nielurisaleikattu

      Lääkäri ohjeistaa sitten ennen leikkausta kyllä hyvin. Kipulaakettä tulet takuulla tarvitsemaan ainakin viikon verran. Nostelu ja touhuilu vaan pahentaa kipua ja saattaapa aiheuttaa verenvuotoakin.

      Paraneminen on yksilöllistä. Isäntä makasi maksi viikkoa sängynpohjilla pirun kipeänä. Mulla taas ei mennyt yhtään päivää petipotilaana, toisena leikkauksen jälkeisenä päivänä tein jo varovasti kotitöitä.

      Itse operaatiota ei tarvitse pelätä, sitä ei kerkeä edes tajuta. Kipu on kurjaa, mutta pieni hinta risoista eroon pääsemisestä.

      • leikattu 01/06

        Joo, aivan samoille linjoille lähden, että se on pieni hinta, ja se 2 viikon sairasloma menee TOSI nopeasti. Kaikki se on pelkkä muisto enää!!
        Itse söin buranaa&panacodia 4x päivässä, säännöllisesti otettuna. Kurkku on kipeä (paljon) leikkauksen jälkeisinä päivinä, ja sitten noin viikon kuluttua, kun peitteet alkavat irtoilemaan. Itse rupesin syömään normaalia (kuitenkin pehmeää, et ei esim. näkkäriä!) ruokaa noin viikon kuluttua leikkauksesta. Kyllä sen kivun kestää. Itse operaatiohan menee vain unessa! Itse pelkäsin nukutusta, joka huvittaa näin jälkeenpäin. Sitä vaan nukahtaa, ja kohta kaikki onkin ohi! :D
        Kyllä varmaan nostella voi lasta, ja muitakin kevyitä kotitöitä ym. tehdä, mutta hengästymistä ym. rankkaa pitää välttää! Hyvin se menee! TSEMPPIÄ! :))


      • ...tuosta...
        leikattu 01/06 kirjoitti:

        Joo, aivan samoille linjoille lähden, että se on pieni hinta, ja se 2 viikon sairasloma menee TOSI nopeasti. Kaikki se on pelkkä muisto enää!!
        Itse söin buranaa&panacodia 4x päivässä, säännöllisesti otettuna. Kurkku on kipeä (paljon) leikkauksen jälkeisinä päivinä, ja sitten noin viikon kuluttua, kun peitteet alkavat irtoilemaan. Itse rupesin syömään normaalia (kuitenkin pehmeää, et ei esim. näkkäriä!) ruokaa noin viikon kuluttua leikkauksesta. Kyllä sen kivun kestää. Itse operaatiohan menee vain unessa! Itse pelkäsin nukutusta, joka huvittaa näin jälkeenpäin. Sitä vaan nukahtaa, ja kohta kaikki onkin ohi! :D
        Kyllä varmaan nostella voi lasta, ja muitakin kevyitä kotitöitä ym. tehdä, mutta hengästymistä ym. rankkaa pitää välttää! Hyvin se menee! TSEMPPIÄ! :))

        ...nukutuksesta. Itselläni oli armoton pahoinvointi pari vuorokautta sen jälkeen. Oksensin koko yön leikkauksen jälkeen ja seuraavan päivänkin, vaikka mitään ei tullut ulos. Refleksi vaan koko ajan päällä. Pahoinvointilääkkeestä ei ollut apua.


    • mimma

      oli mukava lukea noita "ei niin kielteisiä"-kokemuksia... luin jotain vanhaa ketjua nielurisaleikkauksesta ja sen jälkeen iski paniikki... niin paljon oli kauhukokemuksia joukossa. mut eiköhän niitä pahoja, sairaalahoitoa vaativia jälkivuotoja ja puhekyvyn menettämistä parix viikkoo jne. tapahdu kuitenki paljon harvemmin ku noita ns. normaaleja toipumisia?! tässä ne päivät vähenee ja leikkaus lähenee... ja oon yrittäny ajatella että turha etukäteen panikoida, sen näkee sit miten hyvin toipuu (huomatkaa positiivinen asenneyritys =)... )

      • ...että....

        ...kyseessä on yleisin leikkaus mitä Suomessa tehdään, nielurisaleikkauksia tehdään useita päivittäin ja lääkäreille se on täyttä rutiinia. Tosi huono tuuri sulla pitää olla että saat jonkun tuommoisen pahan jälkiseurauksen...Tsemppiä =)


      • Angie

        Joka leikkaus ja potilas on yksilö. Kipukin koetaan erilailla. Leikkaus oli mulla helppo eikä kurkku ollut yhtään kipeä. Jätskiin kyllästyy joo, olisin voinut syödä muutakin mutta piti varoa ettei leikkauksenjälkeiset peitteet irtoa.
        Sitten viikon päästä sinne iski tulehdus, ja jouduin sairaalaan tiputukseen jossa olin pari päivää. Sitten kun olin just päässy kotiin alkoi peitteet irrota ja tuli kova verenvuoto. Se on tosi ikävää kun veri valuu kurkkua pikin ja se maku alkaa oksettaa. No eikun takasin sairaalaan, jossa vuoto saatiin tyrehdytettyä ilman polttoa. Pari päivää oli aika kamalaa, en uskaltanut paljoa nukkua ja istuin vaan sohvalla tyynyjen varassa pesuvati edessä. Sitten se verenvuoto loppui ja se parani tosi nopeesti.
        En muistele pahalla vaikka pelottikin se verentulon määrä. 3 viikkoa kesti mun paraneminen mutta eipä enää ole angiinoita!

        Harvemmin näin hankalaa kuulema on, mutta mulla oli superpahat risat koska en ollut niitä ajoissa käynyt poistattamassa. Oma vika siis.

        Jokatapauksessa, tsemppiä sulle!


    • ...

      Minulta leikattiin lapsena nielurisat kiireellisenä tapauksena. Oli jo hengityskatkoksia ja ilmeisesti jotain mätääkin risoissa :( En kuitenkaan muista kärsineeni kovin pahoista kivuista. Söin normaalisti ja koulussa olin pian. Ei jäänyt mitään kammoa.

    • mimma

      kävin esikäynnillä sairaalassa ja nyt alko taas uus asia askarrutta...: mulla on leikkaus puoliltapäivin ja lekuri sano ett jos olo ei oo hyvä kuuteen mennessä ni sit yöx osastolle. kannattaako varautuu yöx jääntiin vai uskallanko luvata lapsille että tuun samana iltana kotiin?!
      ...kaikkee sitä miettiikin... =)
      onko sitä kuudessa tunnissa sen verran sielun ja ruumiin voimissa että kotiin pääsee? miten teillä on homma menny? onko kukaa joutunu oleen yötä?

      • .....

        Kannattaa varautua yöksi jääntiin. Sairaalassa pystyvät antamaan suoneen paljon tehokkaampaa lääkettä kipuun, kuin suun kautta otettavat. Itse jouduin olemaan 2 yötä sietämättömien kipujen takia, leikkaus oli aamu kahdeksalta. Tai ihan miltä itsestä tuntuu, jos ei ole kipuja niin kotiin vaan lasten luo.


      • ankka
        ..... kirjoitti:

        Kannattaa varautua yöksi jääntiin. Sairaalassa pystyvät antamaan suoneen paljon tehokkaampaa lääkettä kipuun, kuin suun kautta otettavat. Itse jouduin olemaan 2 yötä sietämättömien kipujen takia, leikkaus oli aamu kahdeksalta. Tai ihan miltä itsestä tuntuu, jos ei ole kipuja niin kotiin vaan lasten luo.

        Kannattaahan siihen yöhön varautua, mutta olis ne varmaan etukäteen ilmottanu jos näin käy varmasti.Mulle ainakin sanottiin että yön oon vähintään tarkkailussa ja se kauhistuttaa jo nyt älyttömästi, vaikka vielä muutama vko odotettava=(


      • ...olet....

        ..yhtään pahoinvoiva niin älä vaan mene kotiin!!!!! Se on yhtä helvettiä sitten kun ei ole pahoinvointilääkettä..
        t. kokemusta on


      • toipilas

        Mulla leikkaus oli 30.3, etukäteen sanottiin että yksi yö sairaalassa leikkauksen jälkeen. Ihan hyvä on olla, leikkauksen jälkeen ei ollut yhtään pahoinvointia missään vaiheessa mutta seuraavana aamuna muuten heikotti. Minulla on ollut tavallista hankalampi kipuineen, mutta hei, ei mikään kamala. Tietää kuitenkin että ohihan tämä meneee. Ja siihen lasten nosteluun... ohjeissa sanotaan ei kyykyssä nostoja, ei raskaita töitä, ei saunomista. kannatta noudattaa sairaalasta annettavia ohjeita, ja olla mieluummin liian varovainen kuin riskeerata ( samoin syömisten kanssa itse olen edelleen liemiruualla, kunnes viimeisetkin peitteet lähtee ) että ei alkais vuotaan verta. Hyvin kaikki menee kun noudatat ohjeita. Kipulääkkeitä olen ottanut säännöllisesti yli viikon arcoxia ja panacodia, vasta 11 päivää leikkauksesta olen vaihtanut arcoxian miedompaan ibuxiniin ja panacodin annostusta pienentänyt. 3 yönä imeskelin jääpalaa odotellessani seuraavan särkylääkkeen ottoa, mutta siinäkin auttoi se että tiesin että ei tää maailman loppuun kestä. Iskä nyt lasten kanssa ja hakemaan Muksu-vellejä kaupasta, on tosi hyviä :o)


      • Olga
        toipilas kirjoitti:

        Mulla leikkaus oli 30.3, etukäteen sanottiin että yksi yö sairaalassa leikkauksen jälkeen. Ihan hyvä on olla, leikkauksen jälkeen ei ollut yhtään pahoinvointia missään vaiheessa mutta seuraavana aamuna muuten heikotti. Minulla on ollut tavallista hankalampi kipuineen, mutta hei, ei mikään kamala. Tietää kuitenkin että ohihan tämä meneee. Ja siihen lasten nosteluun... ohjeissa sanotaan ei kyykyssä nostoja, ei raskaita töitä, ei saunomista. kannatta noudattaa sairaalasta annettavia ohjeita, ja olla mieluummin liian varovainen kuin riskeerata ( samoin syömisten kanssa itse olen edelleen liemiruualla, kunnes viimeisetkin peitteet lähtee ) että ei alkais vuotaan verta. Hyvin kaikki menee kun noudatat ohjeita. Kipulääkkeitä olen ottanut säännöllisesti yli viikon arcoxia ja panacodia, vasta 11 päivää leikkauksesta olen vaihtanut arcoxian miedompaan ibuxiniin ja panacodin annostusta pienentänyt. 3 yönä imeskelin jääpalaa odotellessani seuraavan särkylääkkeen ottoa, mutta siinäkin auttoi se että tiesin että ei tää maailman loppuun kestä. Iskä nyt lasten kanssa ja hakemaan Muksu-vellejä kaupasta, on tosi hyviä :o)

        Tervehdys!

        Tuntuu ainakin tekstien perusteella, että vastanneet ovat aikuisia ja siksi tiedustelenkin seuraavaa?

        Millaisia oireita teillä nuo nielurisat aiheuttivat ennen leikkausta? Minulla on ollut nyt kurkku kipeänä oikeastaan koko kesän. Se on koko ajan sellaisen turvonneen oloinen. Mielestäni nielurisani ovat turvoksissa ja punakat, lääkärit taasen väittävät, että eivät ne nyt kovin isot ole. Olen käynyt vaikka missä testeissä, mutta koskaan ei ole mitään kummempaa löytynyt. Välillä hampaidenpesun yhteydessä huomaan, että suuhuni ilmestyy sellaisia nuppineulanpäänkokoisia "mätäpalleroita", mitkä tulevat ilmeisesti ns. "propuista". Välillä kun nielurisoja pumpulitukolla puristelee, niin sieltä tulee sellaista vaaleaa mähnää joka haisee melko epämiellyttävältä.

        Onkohan tuolla mähnällä joku yhteys jatkuvasti kipeään kurkkuuni? Oliko teillä jo leikatut vastaavia kokemuksia ennen leikkausta?


      • leikattu 30.8
        Olga kirjoitti:

        Tervehdys!

        Tuntuu ainakin tekstien perusteella, että vastanneet ovat aikuisia ja siksi tiedustelenkin seuraavaa?

        Millaisia oireita teillä nuo nielurisat aiheuttivat ennen leikkausta? Minulla on ollut nyt kurkku kipeänä oikeastaan koko kesän. Se on koko ajan sellaisen turvonneen oloinen. Mielestäni nielurisani ovat turvoksissa ja punakat, lääkärit taasen väittävät, että eivät ne nyt kovin isot ole. Olen käynyt vaikka missä testeissä, mutta koskaan ei ole mitään kummempaa löytynyt. Välillä hampaidenpesun yhteydessä huomaan, että suuhuni ilmestyy sellaisia nuppineulanpäänkokoisia "mätäpalleroita", mitkä tulevat ilmeisesti ns. "propuista". Välillä kun nielurisoja pumpulitukolla puristelee, niin sieltä tulee sellaista vaaleaa mähnää joka haisee melko epämiellyttävältä.

        Onkohan tuolla mähnällä joku yhteys jatkuvasti kipeään kurkkuuni? Oliko teillä jo leikatut vastaavia kokemuksia ennen leikkausta?

        Lääkärit välttävät leikkauslähetteen tekemistä viimeiseen asti.. minulla on ollut lapsesta saakka todella isot nielurisat, ja vasta viime keväänä pääsinkin sitten todella kivuliaan mononukleoosin (kirjaimellisesti tukki kurkkuni yli viikoksi risojen pullistuessa) jälkeen leikkausjonoon. Leikkaukseen yritin päästä vuosia. 11 päivää sitten viimeinkin minulta leikattiin golfpallon kokoiset risat pois.

        Ja asiaan: vonkaa ahkerasti leikkaukseen, muuten sinne et luultavasti pääse. Tunnistan kuvailemasi oireet varsin hyvin; itselläni oli tuota vaaleaa haisevaa mätää risojen sisällä, ja risoja puristaessa sitä pursusi risoista..
        Tulehduksia ja kurkkukipua enemmän ja vähemmän koko ajan.

        Lääkärit vähättelevät leikkaustarvetta selvästi - olisi ne muuten minultakin leikattu vuosia sitten. Ahkerasti vaan ajamaan asiaa. :)


      • jepe
        leikattu 30.8 kirjoitti:

        Lääkärit välttävät leikkauslähetteen tekemistä viimeiseen asti.. minulla on ollut lapsesta saakka todella isot nielurisat, ja vasta viime keväänä pääsinkin sitten todella kivuliaan mononukleoosin (kirjaimellisesti tukki kurkkuni yli viikoksi risojen pullistuessa) jälkeen leikkausjonoon. Leikkaukseen yritin päästä vuosia. 11 päivää sitten viimeinkin minulta leikattiin golfpallon kokoiset risat pois.

        Ja asiaan: vonkaa ahkerasti leikkaukseen, muuten sinne et luultavasti pääse. Tunnistan kuvailemasi oireet varsin hyvin; itselläni oli tuota vaaleaa haisevaa mätää risojen sisällä, ja risoja puristaessa sitä pursusi risoista..
        Tulehduksia ja kurkkukipua enemmän ja vähemmän koko ajan.

        Lääkärit vähättelevät leikkaustarvetta selvästi - olisi ne muuten minultakin leikattu vuosia sitten. Ahkerasti vaan ajamaan asiaa. :)

        edelliseen viestiin viitaten. mun ei tarvinut anoa lääkäriltä lähetettä leikkaukseen. lääkäri sano et aivan selvä juttu, pakko mennä leikkaukseen. nyt on menossa kolmas angiina putkeen.. risat on todella isot.


      • leikkauksessa ollut
        jepe kirjoitti:

        edelliseen viestiin viitaten. mun ei tarvinut anoa lääkäriltä lähetettä leikkaukseen. lääkäri sano et aivan selvä juttu, pakko mennä leikkaukseen. nyt on menossa kolmas angiina putkeen.. risat on todella isot.

        Tuskin kukaan lääkäri lähettää pelkän kurkkukivun takia nielurisaleikkaukseen. Yleensä lähete tulee toistuvista angiinoista.

        Mulla oli noin 5 kertaa vuodessa angiina(kurkkukipu ja korkea 39-40 asteen kuume). Sain lähetteen, kun lääkäri varmaan kyllästyi kirjoittamaan jatkuvasti uusia antibioottikuureja:) Leikkauksen jälkeen elämäni helpottui todella paljon, sillä angiinat loppui kuin seinään.


      • pinkku
        leikkauksessa ollut kirjoitti:

        Tuskin kukaan lääkäri lähettää pelkän kurkkukivun takia nielurisaleikkaukseen. Yleensä lähete tulee toistuvista angiinoista.

        Mulla oli noin 5 kertaa vuodessa angiina(kurkkukipu ja korkea 39-40 asteen kuume). Sain lähetteen, kun lääkäri varmaan kyllästyi kirjoittamaan jatkuvasti uusia antibioottikuureja:) Leikkauksen jälkeen elämäni helpottui todella paljon, sillä angiinat loppui kuin seinään.

        Itse menin ensin sairaanhoitajalle proppuja näyttämään. Sairaanhoitaja sitten pelästyi risojeni kokoa ja passitti lääkärille. Lääkäri taasen passitti taas eteen päin. Kävin allergiatesteissä kurkkunenäkorvapolilla ja samalla käynnillä varattiin leikkausaika. Leikkaus on ylihuomenna. Minulla ei ole ollut angiinoja paljon nimeksikään, muksuna viimeksi. Kurkku on kyllä herkästi kipeä, ja nenä on jatkuvasti tukossa. Flunssan olen sairastanut tänä vuonna jonkun 6 kertaa ainakin.

        Risat on aika isot. Ottavat yhteen kun nielua jännittää. Lapsesta asti kaikki hammaslääkärit ja muut lääkärit ovat kokoa ihmetelleet. Pääsin luultavasti leikkaukseen siksi, että määrätietoisesti ilmoitin, että haluan leikkaukseen. Leikkauspäätöksen tehnyt lääkäri vain totesin että ei auta sitten muu kuin leikata.

        Maanantaita siis odotellessa. Minulle sanottiin, että joudun jäämään yöksi.


      • Nielurisa
        pinkku kirjoitti:

        Itse menin ensin sairaanhoitajalle proppuja näyttämään. Sairaanhoitaja sitten pelästyi risojeni kokoa ja passitti lääkärille. Lääkäri taasen passitti taas eteen päin. Kävin allergiatesteissä kurkkunenäkorvapolilla ja samalla käynnillä varattiin leikkausaika. Leikkaus on ylihuomenna. Minulla ei ole ollut angiinoja paljon nimeksikään, muksuna viimeksi. Kurkku on kyllä herkästi kipeä, ja nenä on jatkuvasti tukossa. Flunssan olen sairastanut tänä vuonna jonkun 6 kertaa ainakin.

        Risat on aika isot. Ottavat yhteen kun nielua jännittää. Lapsesta asti kaikki hammaslääkärit ja muut lääkärit ovat kokoa ihmetelleet. Pääsin luultavasti leikkaukseen siksi, että määrätietoisesti ilmoitin, että haluan leikkaukseen. Leikkauspäätöksen tehnyt lääkäri vain totesin että ei auta sitten muu kuin leikata.

        Maanantaita siis odotellessa. Minulle sanottiin, että joudun jäämään yöksi.

        Mite leikkaus meni,ja miten olet toipunnut siitä?


      • pinvis
        Nielurisa kirjoitti:

        Mite leikkaus meni,ja miten olet toipunnut siitä?

        Leikkaus meni hyvin, lääkäri kertoi jälkeen päin, että risani olivat arpiset, täynnä proppumätää ja kroonisesti tulehtuneet, joten suunta on vain ylös päin.

        Nyt onkin jo melkein kaksi viikkoa kulunut leikkauksesta. Alku meni hyvin, keskivaiheilla 4.-8. päivän aikana iski polttavat kivut jotka nosti kyyneleet silmiin. Söin buranaa Ketorinin ja Panacodin lisäksi noina päivinä. Peitteethän ne alkoi silloin irtoilla ja se teki kipeää.

        Nyt tuosta on muistona pienoinen kirvely jos yrittää jotain ekstremeä syödä tai juoda, kuten ananasmehua. Torstaina taisin lopettaa kipulääkkeiden syönnin, kun ne loppuivat. Nyt olen pärjännyt mainiosti, enää sattuu niellessä vasemmalle puolelle ja eilen söin menestyksellä pitsaa!

        Toipuminen on siis edennyt hyvin ja tiistaina viimeistään voisin kokeilla kuntosalille lähtöä. Iisisti pitää ottaa, mutta mikäli pystyn juomaan vetta esteettä niin mikäpä sen mukavempaa kuin kunnon hikijumppa! :)

        Tsemppiä vaan muidenkin toipumisiin. Kurjalta tuntuu varsinkin sen kipupiikin kohdalla, mutta ei siinä ole kuin pari kamalaa päivää. Eikä auennut suonia (eli ei jälkeen päin tarvinnu poltella reikiä umpeen) enkä oksentanu leikkauksen jälkeen enkä muuta. Osastolla oli ihanaa, henkilökunta oli mahtavaa ja jätin heille positiivisen palautelappusenkin kun olin niin otettu!


      • isosisko72
        pinvis kirjoitti:

        Leikkaus meni hyvin, lääkäri kertoi jälkeen päin, että risani olivat arpiset, täynnä proppumätää ja kroonisesti tulehtuneet, joten suunta on vain ylös päin.

        Nyt onkin jo melkein kaksi viikkoa kulunut leikkauksesta. Alku meni hyvin, keskivaiheilla 4.-8. päivän aikana iski polttavat kivut jotka nosti kyyneleet silmiin. Söin buranaa Ketorinin ja Panacodin lisäksi noina päivinä. Peitteethän ne alkoi silloin irtoilla ja se teki kipeää.

        Nyt tuosta on muistona pienoinen kirvely jos yrittää jotain ekstremeä syödä tai juoda, kuten ananasmehua. Torstaina taisin lopettaa kipulääkkeiden syönnin, kun ne loppuivat. Nyt olen pärjännyt mainiosti, enää sattuu niellessä vasemmalle puolelle ja eilen söin menestyksellä pitsaa!

        Toipuminen on siis edennyt hyvin ja tiistaina viimeistään voisin kokeilla kuntosalille lähtöä. Iisisti pitää ottaa, mutta mikäli pystyn juomaan vetta esteettä niin mikäpä sen mukavempaa kuin kunnon hikijumppa! :)

        Tsemppiä vaan muidenkin toipumisiin. Kurjalta tuntuu varsinkin sen kipupiikin kohdalla, mutta ei siinä ole kuin pari kamalaa päivää. Eikä auennut suonia (eli ei jälkeen päin tarvinnu poltella reikiä umpeen) enkä oksentanu leikkauksen jälkeen enkä muuta. Osastolla oli ihanaa, henkilökunta oli mahtavaa ja jätin heille positiivisen palautelappusenkin kun olin niin otettu!

        oli sairaalassa.
        Olen itse menossa ko. operaatioon tammikuussa, ja kovasti pelottaa se toipuminen.


      • Nielu tai kitarisoista?
        isosisko72 kirjoitti:

        oli sairaalassa.
        Olen itse menossa ko. operaatioon tammikuussa, ja kovasti pelottaa se toipuminen.

        Moi, eli minulla on ollut jo jonkin aikaa kuivaa yskää ja nieleminen todella vaikeaa esim.ruoka tahtoo jumittua aina matkalle, ja jos juon nestettä tulee paksua limaa jota vaikea saada alas ja välillä taas kurkku todella kuiva


      • Irmeli69
        Nielu tai kitarisoista? kirjoitti:

        Moi, eli minulla on ollut jo jonkin aikaa kuivaa yskää ja nieleminen todella vaikeaa esim.ruoka tahtoo jumittua aina matkalle, ja jos juon nestettä tulee paksua limaa jota vaikea saada alas ja välillä taas kurkku todella kuiva

        Ei todellakaan ole noin helppoa KAIKILLA!! itse olen kärsinyt nyt viikon ihan helvetilliset kivut ollut. Särkylääkkeit tulee popsittuu kourallinen päiväs,ääni on muuttunut tosi oudoks ja korvat on tukossa,nielua polttelee ja kurkkua...masentaa ja heikottaa!! ehkä tää josksu loppuu mut nyt en ainakaan jaksa ajatella positiivisesti kun kaikki voimat on loppu...


      • mhiia
        Irmeli69 kirjoitti:

        Ei todellakaan ole noin helppoa KAIKILLA!! itse olen kärsinyt nyt viikon ihan helvetilliset kivut ollut. Särkylääkkeit tulee popsittuu kourallinen päiväs,ääni on muuttunut tosi oudoks ja korvat on tukossa,nielua polttelee ja kurkkua...masentaa ja heikottaa!! ehkä tää josksu loppuu mut nyt en ainakaan jaksa ajatella positiivisesti kun kaikki voimat on loppu...

        Miulla oli se viime keskiviikkon, eli kohta viikko siitä. ei oo ollu ku vähästä tuskaa, aamut yleensä. Lääkkeitä menee se mitä pitikin, 4 päivässä. Nyt kun alkaa noi peitteet lähtee ni pari poretta lisäks. Kovin Kipu on mahassa ku on nii kova nälkä. Riisivelli on muute tosi hyvä syötävä haaleena. :) suosittelen. Onneks parempaa päi koko aja.


      • tiiaaaaaaaaaaaaaa..
        leikkauksessa ollut kirjoitti:

        Tuskin kukaan lääkäri lähettää pelkän kurkkukivun takia nielurisaleikkaukseen. Yleensä lähete tulee toistuvista angiinoista.

        Mulla oli noin 5 kertaa vuodessa angiina(kurkkukipu ja korkea 39-40 asteen kuume). Sain lähetteen, kun lääkäri varmaan kyllästyi kirjoittamaan jatkuvasti uusia antibioottikuureja:) Leikkauksen jälkeen elämäni helpottui todella paljon, sillä angiinat loppui kuin seinään.

        hei:) minulle varattiin tänään leikkaus aika suurien nielurisojen takia.. eivät muuten haitanneet paitsi että sairastelin kurkkukipua melkeimpä joka kuukausi ja niitä valkoisia proppuja tulee suusta vähänväliä.. nyt sitä leikkausta odotellaan.. se on vasta 16. tammikuuta


      • kokenut
        pinkku kirjoitti:

        Itse menin ensin sairaanhoitajalle proppuja näyttämään. Sairaanhoitaja sitten pelästyi risojeni kokoa ja passitti lääkärille. Lääkäri taasen passitti taas eteen päin. Kävin allergiatesteissä kurkkunenäkorvapolilla ja samalla käynnillä varattiin leikkausaika. Leikkaus on ylihuomenna. Minulla ei ole ollut angiinoja paljon nimeksikään, muksuna viimeksi. Kurkku on kyllä herkästi kipeä, ja nenä on jatkuvasti tukossa. Flunssan olen sairastanut tänä vuonna jonkun 6 kertaa ainakin.

        Risat on aika isot. Ottavat yhteen kun nielua jännittää. Lapsesta asti kaikki hammaslääkärit ja muut lääkärit ovat kokoa ihmetelleet. Pääsin luultavasti leikkaukseen siksi, että määrätietoisesti ilmoitin, että haluan leikkaukseen. Leikkauspäätöksen tehnyt lääkäri vain totesin että ei auta sitten muu kuin leikata.

        Maanantaita siis odotellessa. Minulle sanottiin, että joudun jäämään yöksi.

        kyllä, nielurisojen leikkaamiseen on myös usein syynä niiden suuri koko. minulla leikattiin juuri viikko sitten. lääkärin mukaan risat olivat jättiläissuuret. suurten risojen takia hengitykseni haisi ja tulin helposti kipeäksi. joten suosittelen kaikille joilla on edellämainittuja oireita, hakeutumaan lääkärin juttusille. ja kannattaa mainita että haluaa kyseiseen leikkaukseen. kivut voivat olla olla kovia, mutta se on yksilöllistä. aluksi ainakin nappia suuhun jatkuvasti, mutta nyt helpottaa jo. nielu on outo ainakin koko ensimmäisen viikon. kannattaa syödä jäätelöä ja muuta kylmää(esim imeskellä mehujäätä/jääpaloja)ja huuhdella nielu ja hampaat välillä. kts moi!


      • Armoa
        kokenut kirjoitti:

        kyllä, nielurisojen leikkaamiseen on myös usein syynä niiden suuri koko. minulla leikattiin juuri viikko sitten. lääkärin mukaan risat olivat jättiläissuuret. suurten risojen takia hengitykseni haisi ja tulin helposti kipeäksi. joten suosittelen kaikille joilla on edellämainittuja oireita, hakeutumaan lääkärin juttusille. ja kannattaa mainita että haluaa kyseiseen leikkaukseen. kivut voivat olla olla kovia, mutta se on yksilöllistä. aluksi ainakin nappia suuhun jatkuvasti, mutta nyt helpottaa jo. nielu on outo ainakin koko ensimmäisen viikon. kannattaa syödä jäätelöä ja muuta kylmää(esim imeskellä mehujäätä/jääpaloja)ja huuhdella nielu ja hampaat välillä. kts moi!

        Itse olin 8.4. leikkauksessa eli vajaa viikko sitten. Kipu on vaihdellut päivittäin. Tänään on sellainen päivä, että tekisi mielini hypätä jyrkänteeltä alas, jos täällä sellainen olisi! ;)
        Minulla oli pienet, mutta erittäin proppuiset risat, joista onneksi pääsin eroon. Toivon, että loppuisi turhat kurkkukivut, nuhat ja poskiontelotulehdukset tähän.


      • miij

        Hei!

        Ajattelin kirjoitella tänne vähän positiivisemmankin kokemuksen leikkauksesta. Miun nielurisat leikattiin 21.10. päiväkirurgiassa. Menin sairaalaan 7:10, sit oli sairaanhoitajan, anestesialääkärin ja leikkaavan korvalääkärin haastattelut, kerkesin vessassa käydä ja sit jo pyydettiinkin kasin aikaan leikkaussaliin. Pyysin etukäteen pahoinvointilääkkeen, koska ajatus oksentelusta risattomana kuullosti aivan kammottavalta. MInut kytkettiin monitoreihin, kaikkiin kysymyksiin vastattiin asiallisesti ja nukutuslääkkeen suoneen antamisen jälkeen seuraava havainto oli, että yskin heräämön puolella. Kello oli tässä vaiheessa 9:15. Halusin eroon happimaskista ja hoitaja sen ottikin pois. Pyysin samalla myös juotavaa koska yskä tuntui inhottavalta. Sain jotain leikkauksen jälkeistä energiajuomaa. Vähän ajan kuluttua pyysin ipodin repustani ja makoilin ja kuuntelin musiikkia, välilä istuskelin. Tunti heräämisestäni hoitaja irrotti seurantalaitteet ja pyysi minua nousemaan istumaan sekä koittamaan kävelyä. Kävelin nojatuolille katsomaan telkkaria, sain mehujään ja jäin sinne istuskelemaan. Kysyin ohikulkeneelta hoitajalta saanko ottaa myös pillimehua, söin myös viiliksen. Lopulta vähän jälkeen klo 11 minua pyydettiin soittamaan hakijalle ja 11:30 pääsin kotiin.

        Ei siis mitään ennakkokäyntejä, leikkausjonoja tai sairaalayöpymisiä, ei edes 6 tunnin seurantaa. Tämä kaikki siis julkisen sairaanhoidon puolella keskussairaalassa! Nopea ja helppo toimenpide. Jälkikivuista on nyt vaan yritettävä päivä kerrallaan selvitä.

        En myöskään tarvinnut erityisempiä syitä leikkaukseen. Kookkaat nielurisani piti leikata jo lapsena, minua uhkailtiin että "vielä yksi angiina niin ne lähtee", eikä sitä yhtä angiinaa koskaan tullut. Nyt hakeuduin kouluterveydenhoitajalle proppujen ja toistuvien flunssien takia, sain lähetteen korvalääkärille ja sieltä suoraan leikkausajan päiväkirurgiaan. Tosin, kuten sanoin, nielurisani olivat kookkaat.

        Nyt vahdin kellon tarkasti Panacodin ja Buranan ottamista. Otan molempia 3 krt vuorokaudessa (panacodia 1-2 poretta kerralla ja buranaa 600mg). Kipuja on, etenkin kun innostuin tässä välissä syömään kiinteää ruokaa, puhumaan paljon ja miettimään miten helpolla pääsin. Tänään on 5. päivä leikkauksesta ja koittanut paluu mehujää jääteelinjalle. Älkää siis innostuko syömään liian aikaisin, kivut iskevät jälkijunassa.

        Tsemppiä leikkaukseen menijöille, se voi olla myös helppo operaatio!!
        Peitteiden irtoamista odotellessa. :)


      • Lässy lässyn vastaan
        Irmeli69 kirjoitti:

        Ei todellakaan ole noin helppoa KAIKILLA!! itse olen kärsinyt nyt viikon ihan helvetilliset kivut ollut. Särkylääkkeit tulee popsittuu kourallinen päiväs,ääni on muuttunut tosi oudoks ja korvat on tukossa,nielua polttelee ja kurkkua...masentaa ja heikottaa!! ehkä tää josksu loppuu mut nyt en ainakaan jaksa ajatella positiivisesti kun kaikki voimat on loppu...

        mie kuule popsin pienenä suunnilleen 4-5 vuoden iässä 16 lääkettä päivässä eli 112 lääkettä viikossa ja kun minulta leikattiin viime maanantaina niin kpuja ei missään!!!!


      • Anonyymi
        leikkauksessa ollut kirjoitti:

        Tuskin kukaan lääkäri lähettää pelkän kurkkukivun takia nielurisaleikkaukseen. Yleensä lähete tulee toistuvista angiinoista.

        Mulla oli noin 5 kertaa vuodessa angiina(kurkkukipu ja korkea 39-40 asteen kuume). Sain lähetteen, kun lääkäri varmaan kyllästyi kirjoittamaan jatkuvasti uusia antibioottikuureja:) Leikkauksen jälkeen elämäni helpottui todella paljon, sillä angiinat loppui kuin seinään.

        Nyt tasan kaksi viikkoa leikkauksesta!
        Minä nimenomaan sain lähetteen toistuvien kurkkukipujen takia leikkaukseen. Angiinaa ei ole muistaakseni ollut ikinä ja ikää löytyy 38v.
        Leikkaus sujui todella hyvin. Prin päivän kuluttua söin jo viileitä nuudeleita. Sairasloma pitkittyi koska peitteiden irtoaminen alkoi oikeastaan vasta pari päivää ennen töihinpaluuta, enkä vuotoriskin takia voi palata ruumiillisen työn pariin.


    • Nimetön

      Minä taas jos olisin näistä kivuista saanut tietää, en olisi suostunut leikkaukseen. Onhan noita kurkkukipuja ja angiinoita ollut jos on tullut vilustuttua mutta näin pahaa ei koskaan ole ollut. Lääkkeet ei tehoa, ei burana eikä mikään. Nieltävät vahvemmat lääkkeet rupee oksettamaan ja eikä niistäkään tunnu olevan hyötyä. Kaikki olisi oikeastaan hyvin jos mitään ei tarvitsisi niellä. Nyt on melkein viikko leikkauksesta enkä edes muutamaa lusikallista jugurttia saa alas. Kokeilin kaikenlaisia keittoja ja viilejä ym mutta sattuu liikaa niellä. Anelin äitiä järjestämään minut tiputukseen, ei tarvitsisi niellä. Olen jo 4 yötä itkenyt tuskissani ja muutaman päivän. Tässä ainakin leikkaus johon en lapsiani laittaisi kuin pakolla.

      Kaiken lisäksi jos ei kurkku ole kipeä, oksettaa ihan kamalasti ja kaikki tulee ylös. Se lisää vaan kipua. Puhumisesta ei ole puhettakaan. Kaikki täällä ovat ärtyneitä siihen, etten voi puhua enkä syödä ja se itsessään lannistaa. Kyllä mielelläni söisin jos voisin, nälkä kuitenkin on. Nyt juuri koitellaan saada tietoja lääkäriltä, toivon että pääsen sairaalaan, jossa on vahvemmat kipulääkkeet jotka ennen kaikkea laitettaisiin suonen kautta. Se olis mun pelastus.

      • minullakin

        Täällä on näköjään joku uudempikin viesti joukossa... Koska sinut leikattiin? Olotilasi on varmaan jo ruvennut helpottamaan? Kuinka monta päivää siihen meni, että aloit olla voiton puolella? Kyllä silloin kannattaa hakeutua sairaalaan, jos nesteet eivät pysy sisällä.

        Minun nielurisani poistettiin 3.3. eli viikko sitten ja kipu on edelleen pahinta mahdollista laatua. Pari päivää meni ensin sillä lailla, että ajattelin ettei tarvitse ottaa kuin Ketorinia, mutta sitten se iski... Vihloo kielen tyvestä korviin saakka, vaikka ei söisi eikä joisi mitään, nieleminen ja puhuminen on vaikeaa ja suuta polttaa, polttaa, polttaa:( Panacodin puolikkaan otan joka 3. tunti, mutta kipu on silti helvetillistä. Yöllä heräilen tunnin välein syljeskelemään limaa, joten nukkuminenkaan ei helpota tätä tilannetta. No, taas alkaa olla yksi päivä takana ja herää pieni toive, että josko huominen olisi jo vähän helpompi...


      • Päin mäntyä
        minullakin kirjoitti:

        Täällä on näköjään joku uudempikin viesti joukossa... Koska sinut leikattiin? Olotilasi on varmaan jo ruvennut helpottamaan? Kuinka monta päivää siihen meni, että aloit olla voiton puolella? Kyllä silloin kannattaa hakeutua sairaalaan, jos nesteet eivät pysy sisällä.

        Minun nielurisani poistettiin 3.3. eli viikko sitten ja kipu on edelleen pahinta mahdollista laatua. Pari päivää meni ensin sillä lailla, että ajattelin ettei tarvitse ottaa kuin Ketorinia, mutta sitten se iski... Vihloo kielen tyvestä korviin saakka, vaikka ei söisi eikä joisi mitään, nieleminen ja puhuminen on vaikeaa ja suuta polttaa, polttaa, polttaa:( Panacodin puolikkaan otan joka 3. tunti, mutta kipu on silti helvetillistä. Yöllä heräilen tunnin välein syljeskelemään limaa, joten nukkuminenkaan ei helpota tätä tilannetta. No, taas alkaa olla yksi päivä takana ja herää pieni toive, että josko huominen olisi jo vähän helpompi...

        Nyt on onneksi 2 viikon jälkeen helpottanut, olin tiputuksessa, jonka yhteydessä sain uudet tehokkaammat lääkkeet. Viikonloppuna lähti peitteet ja verta tuli jotain 4-5 tuntia, joten lähdettiin ambulanssilla hyksiin. Siellä arvet poltettiin kiinni ja sain lisää nestettä. Sen jälkeen on tuntunut helpommalta. Tässä on kyllä mennyt kaikki pieleen mitä mennä voi, harkitsen kaksi kertaa kyllä omien lapsien leikkausta.


      • minullakin
        Päin mäntyä kirjoitti:

        Nyt on onneksi 2 viikon jälkeen helpottanut, olin tiputuksessa, jonka yhteydessä sain uudet tehokkaammat lääkkeet. Viikonloppuna lähti peitteet ja verta tuli jotain 4-5 tuntia, joten lähdettiin ambulanssilla hyksiin. Siellä arvet poltettiin kiinni ja sain lisää nestettä. Sen jälkeen on tuntunut helpommalta. Tässä on kyllä mennyt kaikki pieleen mitä mennä voi, harkitsen kaksi kertaa kyllä omien lapsien leikkausta.

        Sinä vedit sitten tuon homman pidemmän kaavan kautta:(

        Kerrotko vielä, miten syöminen käynnistyi sinulla. Koska pystyit esim. ensimmäisen kerran syömään leipää? Minua tuskastuttaa, kun vielä 11. leikkauksen jälkeisenä päivänäkään ei mene leipä eikä mikään muukaan karkea kurkusta alas vaan tuntuu jäävän kurkkuun kiinni ja pysyvän siellä pari tuntia. Minulla on kova nälkä ja haluaisin todella syödä jo kunnolla, en jaksa enää keittoja!

        Minäkin olen moittinut tätä leikkausta sen verran, ettei kukaan tuttu varmaan uskalla lähteä tähän. Toisaalta se on huono juttu, koska joillakin onnekkaillahan on noita "joo, olihan se kurkku pari päivää aika kipeä"-kokemuksia, joten jotkut pääsevät tästä kuin koirat veräjästä. Sairaanhoitaja sanoi minulle, että lapset toipuvat nielurisaleikkauksesta tosi nopeasti, eikä tämä ole heille ollenkaan niin kivuliasta kuin aikuisille.


      • Käkönen

        Moikka!
        Tyttäreni (15 v) nielurisat leikattiin maanantaina 2.6. ja nyt perjantaina 6.6. hän on edelleen kamalan kipeä. Pystynyt vain juomaan vettä ja imeskelemään jääpaloja. Pelottaa ajatuskin, että tästä vielä pahemmaksi muuttuu. Ei pysty puhumaan eikä heikkona pysty muuta kuin makaamaan, ressukka. Pyysin kipulääkkeet suppoina, koska jo vedenkin nieleminen on vaikeaa. En halua laittaa häntä edes yrittämään minkään kapselin nielemistä. Mutta kerrotko, pääsitkö silloin sairaalaan ja miten sitten toivuit siitä eteenpäin!


      • Nallekarhu 75
        minullakin kirjoitti:

        Täällä on näköjään joku uudempikin viesti joukossa... Koska sinut leikattiin? Olotilasi on varmaan jo ruvennut helpottamaan? Kuinka monta päivää siihen meni, että aloit olla voiton puolella? Kyllä silloin kannattaa hakeutua sairaalaan, jos nesteet eivät pysy sisällä.

        Minun nielurisani poistettiin 3.3. eli viikko sitten ja kipu on edelleen pahinta mahdollista laatua. Pari päivää meni ensin sillä lailla, että ajattelin ettei tarvitse ottaa kuin Ketorinia, mutta sitten se iski... Vihloo kielen tyvestä korviin saakka, vaikka ei söisi eikä joisi mitään, nieleminen ja puhuminen on vaikeaa ja suuta polttaa, polttaa, polttaa:( Panacodin puolikkaan otan joka 3. tunti, mutta kipu on silti helvetillistä. Yöllä heräilen tunnin välein syljeskelemään limaa, joten nukkuminenkaan ei helpota tätä tilannetta. No, taas alkaa olla yksi päivä takana ja herää pieni toive, että josko huominen olisi jo vähän helpompi...

        Mut leikattiin 12.06.08 ja kaikki meni hyvin.Sairaalassa hienoa hoitoa ja lääkitys hyvä(ei tuskia).Leikattiin aamulla ja lähdin pois samana iltapäivänä.
        Reseptillä sain panacodia(pore)/ketorinia ja ne puri kovahkoihin kipuihin hyvin,kunhan otti niitä ohjeidenmukaisesti aina ajoissa - ns. ennaltaehkäisevästi.
        Mutta sitten koitti tää 5. päivä - tervetuloa Helevetin porteille!! Tää ohjeidenmukainen annostus ei vaan enää riitä, sattuu niin #%##sti!!! Helppohan se on tuolta sisältä ja piilosta satuttaa,tulis tohon naaman eteen,ni vetäisin turpaan Perkele!!
        Osasin odottaa pahaa näiltä 5-7 päiviltä,mut tää panee lujille ku edes panacodi ei enää jeesaa.Otan panacodii 4x2 poretta 24h 3xketorin(100mg)päivässä,eikä uskalla lähtee sooloilee ja ylittää ohjeita,vaikka houkuttais.
        Veet valuu silmistä,mut pakko syödä jogurttia,jacky-vanukasta ja kauravelliä.Verta ei oo tullu missää vaiheessa ja sormet/varpaat on ristissä,ettei tulis mitään pahaa vuotoo. Hammasta purren talvisodan hengellä eteenpäin!!!!


    • Jessica0000

      Eilen olin sitten nielurisaleikkauksessa. 9.30 alkoi, ja heräsin 11.30. Tuohon aikaan olisin vielä odottanut suurempaa kipua, mutta suoneen sain tosiaan kipulääkettä ja hoitajahan siinä vieressä seurasi sen 2h.
      Sieltä sitten pääsin makoilemaan päiväsaliin, mehujäätä sain imeskellä ja kurkkua särki jonkun verran. Paikat aika turvoksissa, kielikin!

      Pääsin jo 15 maissa kotiin, ja täällä olen nyt vanhempieni luona makoillut yön yli. Leikkauksesta on nyt se 12 tuntia kulunut, kipulääkkeitä popsinut, mm. Buranaa ja Panacodia. Uni ei meinannut eilen yöllä tulla ennen niitä kahta Panacodia, tuntui että joka paikassa oli limaa ja ettei sitä saanut nieltyä. Istuma-asennossa onnistuu nukkuminenkin paremmin, mutta selkä rupeaa olemaan kipeä.

      Toivon vaan että itse säästyisin tuolta verenvuodolta, ahdistaa ajatuskin siitä että viikon päästä sairaalaan takaisin.

      • Jessica0000

        Eli siis 24h kulunut leikkauksesta, ei 12h.


      • minullakin

        Miten sinulla nyt menee? Ikävä sanoa, mutta kivut pahenevat luultavasti siinä vaiheessa, kun kurkun arvet alkavat irrota...

        Kova turvotus oli minulle suurin yllätys. Se oli tukalaa ja laski tosi hitaasti. Muutama eka yö meni istuma-asennossa nuokkuessa, etten olisi tukehtunut. Minulla on nyt 11. leikkauksen jälkeinen päivä menossa ja toinen puoli kurkusta on edelleen niin turvoksissa, ettei nielun takaseinää näe. Kova kipu kesti minulla 8 päivää, mikä on mielestäni aivan liikaa... Siihen kipuun eivät nimittäin Panacod ja Ketorin tuntuneet auttavan yhtään. Kyllä oli kokemus, vaikka olen ollut monessa eri leikkauksessa (mm. suuria vatsa ja olkapääleikkauksia), tämä on ehdottomasti kivuliainta, mitä olen kokenut! Pahimmat olivat päivät 3.-8. kun nielussa oli avohaavat ja kaikki mitä laittoi suuhun, kirveli aivan sairaasti. Nyt olen kolme päivää tehnyt ruokakokeiluja, että mitä kaikkea saan menemään kurkusta alas. Kiinteän ruuan kanssa on edelleen ongelmia eli kaikki tuntuu takertuvan kurkkuun, mutta on kiva vähän jo maistella, miltä oikea ruoka maistuu. Nälkä alkaakin olla jo kova näiden keittopäivien jälkeen!


      • Jessica0000
        minullakin kirjoitti:

        Miten sinulla nyt menee? Ikävä sanoa, mutta kivut pahenevat luultavasti siinä vaiheessa, kun kurkun arvet alkavat irrota...

        Kova turvotus oli minulle suurin yllätys. Se oli tukalaa ja laski tosi hitaasti. Muutama eka yö meni istuma-asennossa nuokkuessa, etten olisi tukehtunut. Minulla on nyt 11. leikkauksen jälkeinen päivä menossa ja toinen puoli kurkusta on edelleen niin turvoksissa, ettei nielun takaseinää näe. Kova kipu kesti minulla 8 päivää, mikä on mielestäni aivan liikaa... Siihen kipuun eivät nimittäin Panacod ja Ketorin tuntuneet auttavan yhtään. Kyllä oli kokemus, vaikka olen ollut monessa eri leikkauksessa (mm. suuria vatsa ja olkapääleikkauksia), tämä on ehdottomasti kivuliainta, mitä olen kokenut! Pahimmat olivat päivät 3.-8. kun nielussa oli avohaavat ja kaikki mitä laittoi suuhun, kirveli aivan sairaasti. Nyt olen kolme päivää tehnyt ruokakokeiluja, että mitä kaikkea saan menemään kurkusta alas. Kiinteän ruuan kanssa on edelleen ongelmia eli kaikki tuntuu takertuvan kurkkuun, mutta on kiva vähän jo maistella, miltä oikea ruoka maistuu. Nälkä alkaakin olla jo kova näiden keittopäivien jälkeen!

        Sitä tässä kavereille sanonkin, että olo on kun tuomiopäivää odottaisi. Ei ainakaan vielä tunnu siltä että ruvet irtoaisivat, ja eiköhän se sitten tunnu kunnolla. Eniten pelkään juuri sitä verenvuotoa. Eli yritän rauhassa makoilla enkä hosua mihinkään. Minulla on lupa makoilla se kaksi viikkoakin.

        Minua ei kipu pelota, vaikka se varmasti ärsyttääkin siinä tilanteessa. Eniten pelottaa se, jos pitää lähteä takaisin polttamaan haavoja kiinni. Pitikö sinun käydä?

        Nukkumisen kanssa on minullakin ongelmia, limaa niin suu täynnä että istuma-asennossa nukun yhä. Viime yön nukuin ihan hyvin, ärsyttää vain herätä joka kerta siihen kun nenä ja kurkku menee tukkoon limasta. Turvotusta ei enää ole muualla kuin pikkukielen kohdalla, voi toki olla että turvotus nousee taas kun ruvet irtoaa.


      • Jessica0000
        Jessica0000 kirjoitti:

        Sitä tässä kavereille sanonkin, että olo on kun tuomiopäivää odottaisi. Ei ainakaan vielä tunnu siltä että ruvet irtoaisivat, ja eiköhän se sitten tunnu kunnolla. Eniten pelkään juuri sitä verenvuotoa. Eli yritän rauhassa makoilla enkä hosua mihinkään. Minulla on lupa makoilla se kaksi viikkoakin.

        Minua ei kipu pelota, vaikka se varmasti ärsyttääkin siinä tilanteessa. Eniten pelottaa se, jos pitää lähteä takaisin polttamaan haavoja kiinni. Pitikö sinun käydä?

        Nukkumisen kanssa on minullakin ongelmia, limaa niin suu täynnä että istuma-asennossa nukun yhä. Viime yön nukuin ihan hyvin, ärsyttää vain herätä joka kerta siihen kun nenä ja kurkku menee tukkoon limasta. Turvotusta ei enää ole muualla kuin pikkukielen kohdalla, voi toki olla että turvotus nousee taas kun ruvet irtoaa.

        Noniin, nyt on viikko mennyt ja tuskissaan nämä kaksi viimeistä päivää! Tosiaan kipu niin kova kielen takaa kurkkua pitkin korviin asti että öisin saa tyynyä puristella sylissään. Eilenkin tuli hikoiltua koko sänky täyteen.

        Ja juuri tuo, että mitä tahansa pistät suuhun, se vihloo koko päässä. Mutta ruvet irtoilevat ja se on hyvä asia.

        Vähän huono olo ollut nyt viimeisimpinä päivinä, johtunee siitä että ruoka ei oikein maistu (vaikka vatsa kurniikin). Verta eilen tuli pikkasen syljen mukana, mutta ei sen kummemmin, eli ei polttamaan tarvittu mennä. Jääpussien kans nukun yhä yöt.

        Panacodia ja buranaa vetelen 4h välein.

        Kauanko tätä kipua pitää kestää? Kertokaa ihmiset!


      • minullakin
        Jessica0000 kirjoitti:

        Noniin, nyt on viikko mennyt ja tuskissaan nämä kaksi viimeistä päivää! Tosiaan kipu niin kova kielen takaa kurkkua pitkin korviin asti että öisin saa tyynyä puristella sylissään. Eilenkin tuli hikoiltua koko sänky täyteen.

        Ja juuri tuo, että mitä tahansa pistät suuhun, se vihloo koko päässä. Mutta ruvet irtoilevat ja se on hyvä asia.

        Vähän huono olo ollut nyt viimeisimpinä päivinä, johtunee siitä että ruoka ei oikein maistu (vaikka vatsa kurniikin). Verta eilen tuli pikkasen syljen mukana, mutta ei sen kummemmin, eli ei polttamaan tarvittu mennä. Jääpussien kans nukun yhä yöt.

        Panacodia ja buranaa vetelen 4h välein.

        Kauanko tätä kipua pitää kestää? Kertokaa ihmiset!

        Minulla pahin kipuvaihe oli 2.-9. päivä eli arvet irtosivat ilmeisesti tosi aikaisin (verta ei tullut yhtään). Silloin kipu juili korvissa asti ja nieleminen oli helvettiä. Minä suosittelisin sinua välttämään mehua, mehujäätä ym. marjapohjaista syömistä ja samoin maustettuja ruokia, koska ne polttavat kaikista eniten. Ainoa mikä minulla upposi noina päivinä jollain lailla, olivat vanilja- ja suklaavanukkaat, keitetyt kananmunat ja pinaattikeitto. Suola saattaa myös kirvellä, mutta sitä kannattaa lisätä ruokiin, jos ruokavalio on muuten kovin makeavoittoista. Muuten voi tulla tosi heikko olo.

        Otan osaa kärsimyksiisi, tuo tila on täysin epäinhimmillinen:( Minulla tuo vaihe kesti 7 päivää, mutta toivotaan että sinulla on osa arvista irronnut jo aikaisemmin ja selviät tuosta vähän nopeammin.

        Minulla on nyt 2,5 viikkoa leikkauksesta, enkä vieläkään pysty syömään leipää, enkä mitään hapanta. Samoin kurkku on vieläkin jonkun verran kipeä. En tiedä olenko tavallista hitaammin toipuvaa sorttia, mutta mikäs tässä on ollessa, kun kivut ovat nyt vain jotain 1/5 pahimmasta vaiheesta...


      • Jessica0000
        minullakin kirjoitti:

        Minulla pahin kipuvaihe oli 2.-9. päivä eli arvet irtosivat ilmeisesti tosi aikaisin (verta ei tullut yhtään). Silloin kipu juili korvissa asti ja nieleminen oli helvettiä. Minä suosittelisin sinua välttämään mehua, mehujäätä ym. marjapohjaista syömistä ja samoin maustettuja ruokia, koska ne polttavat kaikista eniten. Ainoa mikä minulla upposi noina päivinä jollain lailla, olivat vanilja- ja suklaavanukkaat, keitetyt kananmunat ja pinaattikeitto. Suola saattaa myös kirvellä, mutta sitä kannattaa lisätä ruokiin, jos ruokavalio on muuten kovin makeavoittoista. Muuten voi tulla tosi heikko olo.

        Otan osaa kärsimyksiisi, tuo tila on täysin epäinhimmillinen:( Minulla tuo vaihe kesti 7 päivää, mutta toivotaan että sinulla on osa arvista irronnut jo aikaisemmin ja selviät tuosta vähän nopeammin.

        Minulla on nyt 2,5 viikkoa leikkauksesta, enkä vieläkään pysty syömään leipää, enkä mitään hapanta. Samoin kurkku on vieläkin jonkun verran kipeä. En tiedä olenko tavallista hitaammin toipuvaa sorttia, mutta mikäs tässä on ollessa, kun kivut ovat nyt vain jotain 1/5 pahimmasta vaiheesta...

        Minulla siis nyt 9. leikkauksen jälkeinen päivä menossa, ja tänään meni jo mehua alas.
        Parasta syötävää on ollut tähän mennessä kaurapuuro voilla. Täyttävää ja samalla suolaista.

        Kipu on pahin yöllä ja aamulla, mutta heti 12 jälkeen päivällä kivusta ei ole tietoakaan. Tänään olen syönyt jo mansikkakeittoa (luulisi polttavan?) ja kaurapuuroa. Neljän viljan puuroa yritin syödä, mutta huomasin että se on aika "kovaa" loppujen lopuksi eri viljojen takia. Elikkä pysyttelen kaurapuurossa.

        Eniten vihloo kylmä; kylmä juotava ja jäätelöt. Niitä en halua syödä ollenkaan. Semmoinen sopivan viilea on hyvä. Maito ja maitotuotteet menevät tosiaan parhaiten, piimä vihloi vielä eilen, mutta en tiedä tästä päivästä kun ei tuo mansikkakeittokaan vihlonnut?

        Onko parantuminen oikeasti näin yksilöllistä vai onko minulla tiedossa vielä takapakkia? Nimittäin olo ei ole ollenkaan huono, vaan päinvastoin, todella hyvä!

        Pitää vaan nyt ottaa kuitenkin rauhallisesti ja syödä noita soseruokia ettei varmasti tule sitä takapakkia.


      • Engaru
        Jessica0000 kirjoitti:

        Eli siis 24h kulunut leikkauksesta, ei 12h.

        Niin, tosiaan, miulla oli nielurisaleikkaus eilen. Ei mitenkään pahat kivut vielä, mutta nieleminen tuottaa tuskaa. Ja sen kivunkin kestäisi, jos ei olisi tuota sitkeää limaa suussa koko ajan. En varmaankaan juo tarpeeksi.... Toivottavasti ei mene pahempaan suuntaan.


      • Engaru
        Engaru kirjoitti:

        Niin, tosiaan, miulla oli nielurisaleikkaus eilen. Ei mitenkään pahat kivut vielä, mutta nieleminen tuottaa tuskaa. Ja sen kivunkin kestäisi, jos ei olisi tuota sitkeää limaa suussa koko ajan. En varmaankaan juo tarpeeksi.... Toivottavasti ei mene pahempaan suuntaan.

        Suositteln muuten lämpimästi kylmäpakkausta niskaan ja kurkun alueelle. Se nimittäin tepsii ihan kivasti. Tänään rupes tuo kurkku haisemaan, ei mitenkään miellyttävää jäätelöä syödessä, kun kurkku haisee ihan mädäntyneelle banaanille, johon on sekoitettu kala-aromeja.... Yäks.


    • Jessica0000

      Huomenna täyttyy se kaksi viikkoa ja kaikki ruoka ja juoma menee jo alas. Tiettyjä en ole uskaltanut vielä kokeilla, kuten esimerkiksi kovat ruuat (näkkäri, hapankorppu yms.) enkä ole limsojakaan vielä maistellut. Mutta muut ruoka menee vaivattomasti alas.

      Pientä vihlontaa tuntuu harvoin enää vasemmalla puolella, sekin yleensä sillon jos syö liian nopeasti. Särkylääkkeet alkavat loppua, pärjäänkin pelkällä buranalla.

      Vaikka viime viikko tuntui siltä kuin olisi maansa myynyt, nyt tuntuu siltä että ihan oikein tein kun leikkauksessa kävin.

      • 3.3. leikattu

        Onnitelen, että tilanteesi on jo noin hyvä! Minulla tuli 14 päivän kohdalla sellainen merkillinen tunne kurkkuun, kuin siellä olisi jotain ylimääräistä ja herään useasti öisin siihen, kun meinaan oksentaa sänkyyn. Siinä samassa kohdassa on myös kohtalaisesti kipua. Kävin näyttämässä kurkkua poliklinikalla, mutta ei siellä kuulemma mitään näkynyt. Nyt sitten elellään jatkuvan kivun ja kurkkuärsytyksen kanssa. Suun aukaiseminen tekee myös kiristävän tunteen kurkkuun. Toivon ettei minulle jää loppuiäksi tällaisia oireita, koska silloin katuisin katkerasti tätä leikkausta:/ Tuntuuko sinun kurkussasi mitään, jos avaat suusi ihan auki?


      • Jessica0000
        3.3. leikattu kirjoitti:

        Onnitelen, että tilanteesi on jo noin hyvä! Minulla tuli 14 päivän kohdalla sellainen merkillinen tunne kurkkuun, kuin siellä olisi jotain ylimääräistä ja herään useasti öisin siihen, kun meinaan oksentaa sänkyyn. Siinä samassa kohdassa on myös kohtalaisesti kipua. Kävin näyttämässä kurkkua poliklinikalla, mutta ei siellä kuulemma mitään näkynyt. Nyt sitten elellään jatkuvan kivun ja kurkkuärsytyksen kanssa. Suun aukaiseminen tekee myös kiristävän tunteen kurkkuun. Toivon ettei minulle jää loppuiäksi tällaisia oireita, koska silloin katuisin katkerasti tätä leikkausta:/ Tuntuuko sinun kurkussasi mitään, jos avaat suusi ihan auki?

        Tuntuuhan minulla vielä vasemmalla puolella kuin jotain ylimääräistä olisi, mutta olen kuullut niin monelta samasta asiasta etten siitä huolehdi. Kipeä se ei kuitenkaan ole, öisin vähän kuivan oloinen jos on nukkunut suu auki.

        Suutakaan en saa kunnolla auki vielä, sattuu esimerkiksi ylänielussa ja kielen alla jos avaa liian isoksi. Katotaan vielä tämä viikko miten menee!

        Olen kuitenkin niin monesta paikasta kuullut että normaalia on, etten ole asiaa edes miettinyt. Eilen söin pitsaa ihan normisti ilman ongelmia. :)

        Mutta harmi tuo, että sinulla jopa kipuja vielä. En minä usko että se kuitenkaan loppuiäksi jää, kaikkien parantuminen on vain yksilöllistä!


      • 3.3. leikattu
        Jessica0000 kirjoitti:

        Tuntuuhan minulla vielä vasemmalla puolella kuin jotain ylimääräistä olisi, mutta olen kuullut niin monelta samasta asiasta etten siitä huolehdi. Kipeä se ei kuitenkaan ole, öisin vähän kuivan oloinen jos on nukkunut suu auki.

        Suutakaan en saa kunnolla auki vielä, sattuu esimerkiksi ylänielussa ja kielen alla jos avaa liian isoksi. Katotaan vielä tämä viikko miten menee!

        Olen kuitenkin niin monesta paikasta kuullut että normaalia on, etten ole asiaa edes miettinyt. Eilen söin pitsaa ihan normisti ilman ongelmia. :)

        Mutta harmi tuo, että sinulla jopa kipuja vielä. En minä usko että se kuitenkaan loppuiäksi jää, kaikkien parantuminen on vain yksilöllistä!

        Minulla ei ole enää sitä tunnetta, että kurkussa olisi jotain ylimääräistä, enkä onneksi enää heräile öisin kurkun takia. Karhealta kurkku tuntuu edelleen ja siinä on aikamoinen kiristys, jos esim. haukottelee. Samoin hampaita pestesttä tulee helposti yökötys, kun joku kurkussa ei ole ihan normaalisti. Mutta ehkä tämä tästä alkaa menemään. Ihan vielä en kuitenkaan uskalla uskoa siihen, että kurkku olisi joskus kuin ennen;)

        Yksi lapsena nielurisaleikkauksessa ollut tuttava kertoi saaneensa sairaalasta jotain venytysohjeita, ettei kurkkuun jäisi kireyttä. Olisi kiinnostavaa tietää mitä sellaiset ovat olleet. Ainkin minulla kireys on ihan ilmiselvä, mutta luultavasti sairaalat ovat luopuneet niistä ohjeista siitä syystä, että kireys poistuu itsestäänkin. Muuten ohjeita jaettaisiin varmasti vieläkin.

        Sinun kanssasi on ollut mukava kirjoitella, tuli vähän toivoa tähän kauheuteen:)


    • SOS

      hei!

      Olen nyt viidettä päivää kotona leikkauksen jälkeen ja nyt sattuu kurkussa eniten. Olen 50v mieshenkilö. Heräämössä kannattaa olla tarkkana ja välttää veren nielemistä. Saivat vuodot tyrehtymään jääpusseilla kurkun päällä ja niskan alla, mutta ehdin niealsta liikaa ja siiitä tulee paha olo. Panacod särkylääke aiheutti hieman pahoinvointia ja muutin tänään lääkitystä niin, että vaihdon toisen pretabletin panadoliin, joka ei sisällä coffeiinia. Eli otan 4 kertaa päivässä yhden panacodin ja yhden panadolin poretabletteina. Nyt tuntuu paremmalta. Ekat 4 päivää otin 4000-mg (8x500 mg) / vuorokausi ja lisäksi Ketoriinia siinä välissä. 5-7 päivää leikkauksen jälkeen on kuulemma kivuliain jakso.

      Olin HYKSissä korva- ja kurkkukliniikalla ja jäin yön yli tarkkailuun kun on uniapnea. En olisi kyllä ollut kunnossa lähteä kotiin leikkauspäivänä. Sairaslomaa sain kaksi viikkoa. Hoito oli erinomaista.

      Onneksi minulla on kommunikaattori, jolla voin tutkia mobiilimaailmaa. Kaurapuuroa ja viileetä 'lämmin kuppi':ia voi nauttia. Lisäksi tietenkin jätskiä ja mustikkakeittoa.

      Onnea leikkaukseen!

      T. Sos

    • risaton

      10 pv leikkauksesta,leikkaus polttopinsetein tehty,lääkkeet kannattaa ottaa just ajallaan eli kello herättämään,leikkauksen jälkeen ei verenvuotoja enkä muutenkaan nähnyt tähän mennessä pisaraakaan verta,katteiden irtoamista vielä tässä odottelen.Kannattaa kysellä eri leikkausmenetelmiä niissäkin kun on eroja...panacod ja burana riittäneet kipuihin.

      • nielukipuja...

        Mä olen 28 vuotias potilas. Mulla on nyt menossa kahdeksas päivä leikkauksen jälkeen. Tähän asti olen syönny ahkerasti buranaa ja panacodia kuuden tunnin välein. Pahimmat kivut oli tuossa 5-7 päivää leikkauksesta. Nyt kivut on ihan siedettäviä ja mietin, jos sen panacodin jo jättäis pois. Siitä kun tulee niin tukkonen olo... Miten pitkään olette vedelleet kahta lääkettä säännöllisesti?


    • |pörriäinen|

      Itse olen toistuvasti sairas, lähes joka toinen kuukausi(ei kumminkaan angiinaa) Kurkku aina turvonnut ja punainen. Kurkusta tulee "proppuja" ja hengitys haisee pahalle. Kuumetta ja lämpöä on usein. Aina nuha ja flunssaa. Pääseekö näillä oireilla leikkaukseen. Olen jo väsynyt sairasteluun. Sillä elämäni on oireiden vuoksi hankalaa ja aina pois töistä ja koulusta!!!!

    • Epäonnenlapsi

      Itsellä leikattiin nielurisat kohta 2 viikkoa sitten akuuttina. Oli niin turvonnu että muuta mahdollisuutta ei enää ollut ja leikkauksen jälkeen selvisi että pahanlaiset paiseet oli ollut.Aika kovat kivut on kyllä ollut enkä vieläkään ole pystynyt syömään mitään oikeeta ruokaa, särkylääkkeitä on saanu syödä kyllä paljon. Sellasta vielä haluisin kysellä että koska "valkoisten peitteiden" pitäisi hävitä? Itsellä vieläkäkin aikamoiset peitteet suussa... :/ Ja vieläkin juomat tuppaa menee nenään ja nieleminen kyllä vielä vaan sattuu. Mut kyllä mä suosittelen silti leikauttaa nielurisat jos on hankaluuksia niitten kanssa. Kyllä tästä hengissä selvii (paria kiloa hoikempana):)

    • KPMT

      Nielurisani leikattiin 2 päivää sitten. En tiedä millaisia tissiposkia tännekin oikein kirjottelee ja pelottelee ihmisiä, mutta itselläni ainakin kaikki on mennyt todella hyvin tähän asti. En halua vähätellä toisten kipuja, mutta kun itsekin luin tätä topiccia ennen leikkausta, menin täyteen paniikkiin ja luulin kärsiväni helvetin tuskia ja kaikkea kamalaa.

      Höpönlöpö! Kurkku on samallalailla kipeä kun olisi pikkanen angiina, kipu ei vedä vertoja edes keskivertoangiinalle. Ainot vaikea asia tässä on olla paikoillaan, kun tekisi mieli jo puuhastella kaikkea, mutta verenvuotoriskin takia en tietenkään viitsi hirveästi rehkiä.

      Tsemppiä kaikille nielurisaleikkaukseen meneville! Kauhukertomuksia on täysin turha lukea ja kirjoittaa, en ymmärrä ihmisten motiiveita jotka niin tekevät. Pitää nyt kuitenkin järjellä ajatella tätä asiaa, tämä on yksi yleisimmistä leikkauksista mitä tehdään eikä ole mikään maailman kamalin juttu.

      Odotan jo innolla sitä aikaa kun en ole koko aikaa kipeä, enkä sairasta jatkuvia angiinoita ja flunssia.

      • uhri_123

        Olen 26-vuotias mieshenkilö, risat lähti 1.10. eli 6 päivää sitten. Leikkaus oli helppo; vaivaton nukutus ja sen jälkeen tokkurainen, joskaan ei huonovointinen comeback heräämössä suonensisäisten kipulääkkeiden avustuksella. Hienosti, yllättävän hienosti meni. Yön olin sairaalassa katkonaisesti nukkuen ja aamupäivällä pääsin kotiin.

        Ja sitten niistä kivuista. Nyt on tosiaan kuudes päivä menossa, eikä kivut ole vielä yltyneet kovinkaan pahoiksi. Ruokalistalla on ollut kolmannesta päivästä lähtien nesteitä&mössöjä. Jos vertaa helvetillisiin kurkkutulehduksiin ja paiseisiin, jotka olen vuosien saatossa sairastanut, tämä ei ole juuri mitään. Lääkkeet (päivässä 4-8 X panacod ja 3 X ketorin) tietysti pitää ottaa ajallaan.

        Oikea puoli on hieman kivuliaampi ja estää kiinteän syömisen. Pahinta tässä onkin ollut lähinnä tukkoinen yleistunne kurkussa; mätää kertyy öisin aika lailla ja sitä saa sylkeä pois välillä isojakin satseja. Parina edellisenä yönä aamuyöstä on myös ollut vähän verenvuotoa. Ikävinä asioina mainittakoon myös nielemisen oikealla puolella aiheuttaman kivun säteily korvaan ja samalla puolella turvonnut kaulan imusolmuke.

        Mutta siinäpä ne minulla. Tietysti täytyy muistaa, että vielä saattaa tulla käänne huonompaankin, vasta alle viikko toipumisaikaa takana. Vanha klishee pitää kuitenkin paikkansa: toipuminen todellakin on yksilöllistä. Sairaalasta saa hyvät ohjeet, kaikki menee yleensä hyvin jos niitä noudattaa. Jos tulee ongelmia tai kysyttävää, sinne voi myös soittaa. Itsekin olen jo kerran soittanut kuumeen takia.

        Ja loppukaneetti: kertokaa kokemuksenne mahdollisimman todenmukaisina, älkää mehustelko ja järkyttäkö tämän keskustelun mahdollisesti leikkausta odottavia lukijoita turhaan.

        Onnea leikkauksiin ja hyviä toipumisia!


      • Nimetön
        uhri_123 kirjoitti:

        Olen 26-vuotias mieshenkilö, risat lähti 1.10. eli 6 päivää sitten. Leikkaus oli helppo; vaivaton nukutus ja sen jälkeen tokkurainen, joskaan ei huonovointinen comeback heräämössä suonensisäisten kipulääkkeiden avustuksella. Hienosti, yllättävän hienosti meni. Yön olin sairaalassa katkonaisesti nukkuen ja aamupäivällä pääsin kotiin.

        Ja sitten niistä kivuista. Nyt on tosiaan kuudes päivä menossa, eikä kivut ole vielä yltyneet kovinkaan pahoiksi. Ruokalistalla on ollut kolmannesta päivästä lähtien nesteitä&mössöjä. Jos vertaa helvetillisiin kurkkutulehduksiin ja paiseisiin, jotka olen vuosien saatossa sairastanut, tämä ei ole juuri mitään. Lääkkeet (päivässä 4-8 X panacod ja 3 X ketorin) tietysti pitää ottaa ajallaan.

        Oikea puoli on hieman kivuliaampi ja estää kiinteän syömisen. Pahinta tässä onkin ollut lähinnä tukkoinen yleistunne kurkussa; mätää kertyy öisin aika lailla ja sitä saa sylkeä pois välillä isojakin satseja. Parina edellisenä yönä aamuyöstä on myös ollut vähän verenvuotoa. Ikävinä asioina mainittakoon myös nielemisen oikealla puolella aiheuttaman kivun säteily korvaan ja samalla puolella turvonnut kaulan imusolmuke.

        Mutta siinäpä ne minulla. Tietysti täytyy muistaa, että vielä saattaa tulla käänne huonompaankin, vasta alle viikko toipumisaikaa takana. Vanha klishee pitää kuitenkin paikkansa: toipuminen todellakin on yksilöllistä. Sairaalasta saa hyvät ohjeet, kaikki menee yleensä hyvin jos niitä noudattaa. Jos tulee ongelmia tai kysyttävää, sinne voi myös soittaa. Itsekin olen jo kerran soittanut kuumeen takia.

        Ja loppukaneetti: kertokaa kokemuksenne mahdollisimman todenmukaisina, älkää mehustelko ja järkyttäkö tämän keskustelun mahdollisesti leikkausta odottavia lukijoita turhaan.

        Onnea leikkauksiin ja hyviä toipumisia!

        ja siltä myös tuntui. Nukutettiin ja se puoli meni hienosti. Kun heräsin oli kurkku turvonnut, ei kipeä mutta turvonnut ja rutikuiva, sitä sitten jäävedellä availemaan. Lääkkeet kun ottaa säännöllisesti ei kipu ole todellakaan kova. Ruokaa ei saa vielä 3 päivän jälkeenkään alas ilman muutamaa kyyneltä, nesteet menee alas ihan ok. Hemmetillinen nälkä ja ketutus kun kaveri syö tossa vieressä burgeria ;) Veren vuotoa kurkusta pelkään eniten, jos sitä ei tule niin 2 viikkoo rauhassa olemista on todellakin sen arvosta ettei kurkku ole jo kk kipeänä. Verta ei tullu nieltyä ja ei oo tullut syljenkään mukana, tosin jopa sylkeminenkin ei oikeen onnistu kun kieli/suu niin turvoksissa vieläkin. Suosittelen leikkausta ehdottomasti kaikille jolla ongelmia näiden kanssa ollut!


      • XyZ4
        Nimetön kirjoitti:

        ja siltä myös tuntui. Nukutettiin ja se puoli meni hienosti. Kun heräsin oli kurkku turvonnut, ei kipeä mutta turvonnut ja rutikuiva, sitä sitten jäävedellä availemaan. Lääkkeet kun ottaa säännöllisesti ei kipu ole todellakaan kova. Ruokaa ei saa vielä 3 päivän jälkeenkään alas ilman muutamaa kyyneltä, nesteet menee alas ihan ok. Hemmetillinen nälkä ja ketutus kun kaveri syö tossa vieressä burgeria ;) Veren vuotoa kurkusta pelkään eniten, jos sitä ei tule niin 2 viikkoo rauhassa olemista on todellakin sen arvosta ettei kurkku ole jo kk kipeänä. Verta ei tullu nieltyä ja ei oo tullut syljenkään mukana, tosin jopa sylkeminenkin ei oikeen onnistu kun kieli/suu niin turvoksissa vieläkin. Suosittelen leikkausta ehdottomasti kaikille jolla ongelmia näiden kanssa ollut!

        8 päivää menikin oikeen hienosti, kurkku ehtis jo vähän parantumaan mutta eilen sitten aukes kurkusta joku haava auki, verta tuli semmonen 1,5L, ei siinä muuta kun kauheella kiireella sairaalaan paikattavaks, onneks ei vaatinu polttoja tai mitään vaan saivat ihan adrenaliinilla haavan kiinni. Pelottavan paljon sitä verta kyllä tuli mutta laittoivat tipan ni sitten pärjäs. Ei tullu edes ylös, omaa verta EI KANNATA SIIS NIELLÄ vaan syljin sitä vaan pois kokoaja.Vuoto alko 22 sairaalas olin n klo 22.30, lääkäri sai vuodon tyrehdytetyksi n klo 23.15 ja sairaalasta pääsin pois sitten 23.45. tänä aamuna kävin vielä näyttämässä erikoislääkäril kurkkuu ja se vaa sanos että "jatka normaalisti vaan". No, näin oonki tehny. Ei pidentäny toipumisaikaa, se paikkausoperaatio ei sattunu, korkeintaa yökötti kun verta tuli joka paikasta ja ne sohis sitä pumpulia kurkkuun mutta kyllä sen kestää. Menossa siis päivä 10 leikkauksesta..
        Kurkku ei oo enää kipee, en oo syöny kipulääkkeitä enää 3 päivään, vähä pirteempi olo. Joskus oon ottanu buranan ennen nukkumaan menemistä, en muuta. Kurkku vähän on vielä arka eikä kyllä vieläkään tee mieli oikeen syödä mitään.. vaikka nälkä onkin mutta sen verran arka on kurkku, tai ainakin nyt sitä sitten varoo todenteolla.Kannattaa olla tarkkana ettei todellakaan "pinnistä"/Ponnista, se aukasee kurkun tosi lahjakkaasti.. Eipä tuo vuoto nyt mitään haitannu.. ainakaan vielä kuha ei nyt heti uusis ;)


      • Alexxx_76
        Nimetön kirjoitti:

        ja siltä myös tuntui. Nukutettiin ja se puoli meni hienosti. Kun heräsin oli kurkku turvonnut, ei kipeä mutta turvonnut ja rutikuiva, sitä sitten jäävedellä availemaan. Lääkkeet kun ottaa säännöllisesti ei kipu ole todellakaan kova. Ruokaa ei saa vielä 3 päivän jälkeenkään alas ilman muutamaa kyyneltä, nesteet menee alas ihan ok. Hemmetillinen nälkä ja ketutus kun kaveri syö tossa vieressä burgeria ;) Veren vuotoa kurkusta pelkään eniten, jos sitä ei tule niin 2 viikkoo rauhassa olemista on todellakin sen arvosta ettei kurkku ole jo kk kipeänä. Verta ei tullu nieltyä ja ei oo tullut syljenkään mukana, tosin jopa sylkeminenkin ei oikeen onnistu kun kieli/suu niin turvoksissa vieläkin. Suosittelen leikkausta ehdottomasti kaikille jolla ongelmia näiden kanssa ollut!

        Hitto! Kerran perunut operaation kun ajatellut että joskos kurkkukivut lakkaisivat ilman leikkaustakin. 6kk aamuja verenmaku suussa, 4 antibioottikuuria ja poskiontelontulehdus. Nyt se on menoa. Aamulla 0745 lääkäriasemalle ja illalla(?) pois. Saas nähdä! Talvisotamentaliteetillä tuleen, mutta vihaan kipua, kaikenlaista.
        Pakastin täynnä jääpaloja, mehujätskiä... Jääkaapissa mustikkasoppaa, litkujugurttia ja blandattua sekamehua. Kaapissa Cz85....
        Tsemppiä kaikille silvotuille/silvottaville!


      • suippe

        ne alku päivät siin helpoimpia onkin.. aattelin kans et helpolla pääsee mut nyt yhtä tuskaa vaik jo 10.pvää leikkauksesta...


    • enni r.

      joo, mulla oli EILEN sellanen nielurisa leikkaus se ei ollu paha.. syön aika normaalisti jo nyt.. ei oo mitään pelättävää!! nukutusta ei ees huomannu!!!

      • joopajoo!!

        Mullakin on leikkaus eessä ja jännittää. Toisaalta haluan risoista eroon pikimmiten, joten olen erittäin motivoitunut. Lähinnä kiinnostaa se kipu leikkauksen jälkeen! Itselläni on takana synnytys ilman kivunlievitystä ja jos se ei ole sitä pahempaa, niin enköhän selviä!?


      • risaton
        joopajoo!! kirjoitti:

        Mullakin on leikkaus eessä ja jännittää. Toisaalta haluan risoista eroon pikimmiten, joten olen erittäin motivoitunut. Lähinnä kiinnostaa se kipu leikkauksen jälkeen! Itselläni on takana synnytys ilman kivunlievitystä ja jos se ei ole sitä pahempaa, niin enköhän selviä!?

        Mulla on neljäs päivä leikkauksen jälkeen menossa. Eilen alko jo jonkin verran helpottamaan, ainoastaan aamut on tuskasia ku herää ja lääkkeiden otto on tuskallista. Pitäisi varmaan laittaa kello soittamaan ja ottaa lääkkeet aiemmin. En ole uskaltanut syödä oikein mitään, ainoostaan jogurttia, jätskiä ja mehukeittoa.

        Peitteiden irtoamista odottaessa. Onko tuo ollut kaikilla hirveen tuskallista?


      • risaton kirjoitti:

        Mulla on neljäs päivä leikkauksen jälkeen menossa. Eilen alko jo jonkin verran helpottamaan, ainoastaan aamut on tuskasia ku herää ja lääkkeiden otto on tuskallista. Pitäisi varmaan laittaa kello soittamaan ja ottaa lääkkeet aiemmin. En ole uskaltanut syödä oikein mitään, ainoostaan jogurttia, jätskiä ja mehukeittoa.

        Peitteiden irtoamista odottaessa. Onko tuo ollut kaikilla hirveen tuskallista?

        Itse kävin to leikkauksessa ja se tehtiin nukutuksessa. Leikkauksen jälkeen sain hyvin kipulääkkeitä ja jätski oli ainoa minkä pystyin syömään kun jugurtti kirveli niin pirusti kurkkua. Seuraavana aamuna pääsin sitten kotia ja hain apteekista 100mg ketomix ja panacodeja ja kyl sanon että itsellä ei kyllä panacoodeista ole juuri kauaa apua et paremmin noi ketomixit auttaa kipuun. Keittoja olen syönyt ja jädeä. Tänään sitten päätin kokeilla juoda kahvia mutta en todellakaan kuumaa semmoista vaan haaleaa mutta ilmeisesti kurkku ei siitä tykännyt koska alkoi hirveä verenvuoto ja sitten pikaisesti sairaalaan mutta sanoivat että se on ihan normaalia koska se kumminkin loppui suht nopsaa. Johtuu siitä että arpikudos rupeaa irtolilemaan. Sanoi vain että veri pitää sylkeä pois eikä saa niellä koska se aiheuttaa sitten pahoinvointia. Sitten vain kylmää jädeä ja särkylääkkeitä niin nytten on taas parempi olotila :) En kyllä silti leikkausta kadu vaikka se hiukka pelottikin :)


      • Riitue
        janskuli79 kirjoitti:

        Itse kävin to leikkauksessa ja se tehtiin nukutuksessa. Leikkauksen jälkeen sain hyvin kipulääkkeitä ja jätski oli ainoa minkä pystyin syömään kun jugurtti kirveli niin pirusti kurkkua. Seuraavana aamuna pääsin sitten kotia ja hain apteekista 100mg ketomix ja panacodeja ja kyl sanon että itsellä ei kyllä panacoodeista ole juuri kauaa apua et paremmin noi ketomixit auttaa kipuun. Keittoja olen syönyt ja jädeä. Tänään sitten päätin kokeilla juoda kahvia mutta en todellakaan kuumaa semmoista vaan haaleaa mutta ilmeisesti kurkku ei siitä tykännyt koska alkoi hirveä verenvuoto ja sitten pikaisesti sairaalaan mutta sanoivat että se on ihan normaalia koska se kumminkin loppui suht nopsaa. Johtuu siitä että arpikudos rupeaa irtolilemaan. Sanoi vain että veri pitää sylkeä pois eikä saa niellä koska se aiheuttaa sitten pahoinvointia. Sitten vain kylmää jädeä ja särkylääkkeitä niin nytten on taas parempi olotila :) En kyllä silti leikkausta kadu vaikka se hiukka pelottikin :)

        Hei kaikille kohtalotovereille..
        Keskiviikkoaamuna leikattiin ja leikkaus oli helppo ja veretön (lääk. mukaan verta tuli vain teelusikallinen)
        Mutta nämä kolme päivää olen ollut mitään ihmeitä tekemättä, sohvalla TV:tä katsonut ja Burana 800 mg ottanut 4x vrk vielä tar. Panagod poretta, yölläkin on kello ollut soimassa lääkkeenottoa varten, se kannattaa...
        Nyt odottelen sitten näiden katteiden lähtöä..kertokaa kokemuksista..tuntuuko se..vai lähteekö ne huomaamatta..? Olen muuten erikoistapaus kun "risoja" ei yleensä leikata yli 45v. ja minä olen jo 57v. Kestääköhän minun tapauksessa tämä toipuminen pidempää kuin nuorilla...Kaikesta huolimatta tämä kannatti, jos ainaiset kurkkutulehdukset ym. sinne jäivät..!!
        T: Riitue


    • rlf

      Hei.....risat läks n.viikko sitten ja vointi ok.Kipu siedettävää.Nälkä suurehko......kuitenkin pystyy vetämään pastaa etc.Mut kysymys:Kasvaako nämä aika vitun isot montut umpeen????Koska golfpallon kokoiset montut suussa käyvät hyvänä ruokaloukkona!

    • leikattu....

      Multa leikattiin tuossa viikko sit. Leikkaus meni kiltisti nukutuksessa :) pääsin samana päivänä pois :) Eka päivä meni ihan hyvin... puhuminen ei oikein onnistunu mut pahemmat kivu oli poissa, VIELÄ! Sit seuraavana päivänä alko kauhea yskiminen ku alko lima irtoamaan. Ilmeisesti sitä ihan eritty muuten vaan ja sit sen takia kans kait ku poltin. Kuitenki sitä yskimistä kesti sellaset 4-5 päivää. Nyt enää satunnaisesti. Noin 3 päivään en ole voinu syyä oikein mitään... edes jugurttia saati jäätelöä ku nielu ollu ihan s******n kipiä :( eli meinaa vähän nälkä olla... vettä on menny ja samoin kipulääkkeitä. Öisin kannattaa tosiaan laittaa herätyskello herättään ottaan kipulääke. Ite popsinu buranaa ja panacodia. Puhe alkaa nyt jo vähän luonnistuun ja suuta saa auki enemmän ennen leikkauksen jälkeen eli alkanu paikat palautuun osittain turvotuksesta. On tämä ollu oikeastaan nii tympäisevää ja hirvittävää mitä kuvittelin mut ei tähän kuitenkaan kuole :) mullaki nuita tulehduksia ollu helkatin paljon nii jos ne nyt sit tähän loppuis :) Nii ja grandia on menny tooodella paljon :PPPP

      • nielurisatpoissa

        Voin sanoa että minulla ehkä paras kokemus leikkauksen jälkeen. Pystyin puhumaan heti leikkauksen jälkeen ja kipuja ei ollut ollenkaan. Ainut oli vain että koulussa käynti kärsi. Vaikeinta oli ehkä se NÄLKÄ mikä oli, kun ei voinut syödä kunnolla. Mutta olin vuosi sitten leikkauksessa ja jo parin päivän jälkeen kävin lenkillä ja urheilin ihan normaalisti miten päivärutiineihin kuuluu. Kipulääkkeitä ei tarvinnut ottaa pois, katteetkin lähti ihan kunnolla pois oman aikansa myötä. Ääni kyllä kuulosti sille kuin olisi itkenyt, mutta se nyt olikin pientä.
        Toki, kipujahan oli ennen leikkausta todella paljon ,olin todella pitkään kipeänä ja minulta löytyi paiseita kurkusta, sillon en voinut puhua enkä syödä. Positiiviset kokemukset leikkauksesta, outoa sinällään. :)


    • Juupa joopa

      6 päivä menossa nielurisaleikkauksesta ja tänään tuntuu että kivut olisivat loppuneet kuin seinään. Nyt tuntuu että kurkkua "kutittaa" niin vietävästi että tekisi mieli raapia jollain pumpulipuikolla sieltä kurkun perukoilta sitä valkoista aluetta. Tosin eipä taida kannattaa ettei iske jälkiverenvuotoa.

      Ja kyllä nielu minullakin oli todella kipeä ensimmäiset 4-5 päivää, mutta eilen ja tänään on kivun suhteen menty harppauksilla eteenpäin parempaan suuntaan. Tänään on jopa pystynyt syömään kunnolla ensimmäistä kertaa. Tosin kyllä sen vielä huomaa ettei kurkku ole ihan vielä kunnossa.

      Puhuminen kuulostaa kuin yrittäisi peruna suussa selittää jollekin jotain, mutta se taas tuntuu helpottavan tuota ärsyttävää kutinaa nielussa. Vähän samaan tapaan silloin kun on roska silmässä ja sitä tekisi mieli hieroa koko ajan.

      Onkos muilla ollut sellaista "kutinan" tunnetta toipumisvaiheessa siellä nielun perukoilla? ja kasvaako nuo pingispallon kokoiset kolot umpeen?

      Ja tsemppiä kaikille kelle on sama operaatio suoritettu vastikään. Kyllä se kipu helpottaa!! :-)

      • Diia 98

        Mulla on angiina jo kolmatta kertaa mutta leikkausta ei ole tehty. Sairaalasta pitäs tulla lähete lääkärin tarkastukseen, että tarvitseeko leikkausta tehdä... Haluaisin sen että ei olisi enää näitä kipuja... Mutta toivoisin että kipuja ei tarvitse kestää ;DD


      • Poika 16v
        Diia 98 kirjoitti:

        Mulla on angiina jo kolmatta kertaa mutta leikkausta ei ole tehty. Sairaalasta pitäs tulla lähete lääkärin tarkastukseen, että tarvitseeko leikkausta tehdä... Haluaisin sen että ei olisi enää näitä kipuja... Mutta toivoisin että kipuja ei tarvitse kestää ;DD

        Minulla oli noin 1,5 viikkoa sitten nielurisaleikkaus. Lääkäri käski syödä panacodia ja ketorinia vuorotellen noin 2 tunnin välein. Leikkaus onnistui hyvin, ei ollut yhtään suuria kipuja ja puoli viikkoa leikkauksesta pystyin jo ihan hyvin syömään mössättyä ruokaa, vaikka sitä ei saanu lämmittää juurikaan. Ei ilmennyt oksentelua, eikä veren vuotoja, viikon jälkeen harvensin lääkitystä ja nyt ei tarvitse enää ollenkaan.
        Nämä asiat ovat yksilöllisiä, mutta minulla leikkaus ei ollut ärhäkkää kurkkutulehdusta kummempi.


      • Ikävä kokemus -75
        Poika 16v kirjoitti:

        Minulla oli noin 1,5 viikkoa sitten nielurisaleikkaus. Lääkäri käski syödä panacodia ja ketorinia vuorotellen noin 2 tunnin välein. Leikkaus onnistui hyvin, ei ollut yhtään suuria kipuja ja puoli viikkoa leikkauksesta pystyin jo ihan hyvin syömään mössättyä ruokaa, vaikka sitä ei saanu lämmittää juurikaan. Ei ilmennyt oksentelua, eikä veren vuotoja, viikon jälkeen harvensin lääkitystä ja nyt ei tarvitse enää ollenkaan.
        Nämä asiat ovat yksilöllisiä, mutta minulla leikkaus ei ollut ärhäkkää kurkkutulehdusta kummempi.

        Olin leikkauksessa 5,5 viikkoa sitten. Heti herättyäni huomasin että kipu tulee olemaan jotain, mitä en osannut odottaa. Kurkku oli todella kipeä ja puhetta ei meinannut saada tuotettua noin 3 viikkoon kunnolla. Nyt puhe kulkee, mutta ääni on hieman nasaalinen. Kurkussa tuntui jo heräämössä sellainen omituinen tunne, kun siellä olisi jotain ylimääräistä. Tunne on edelleen ja se painaa selällään maatessa ilmareitin nenään kiinni ja herään siihen välillä öisin.

        Kieli oli todella kipeä muutaman viikon ja syöminen ja jopa juominen oli melkein mahdotonta. Söin panacodia maksimi annoksella 8 tabl vuorokaudessa ja volttarenia kanssa maksimilla. Kivun kanssa pystyi nukkumaan maksimissaan 4h yössä, jonka jälkeen heräsi kamalaan kipuun. 2 viikon kuluttua hain antibiootti kuurun ja lisää lääkettä (tramal 50mg). 2 viikonkuluttua aloin myös käymään terkkarissa tiputuksessa, kun ei nesteetkään menneet sisään. 4 päivän tiputuksen, antibiootin ja mahdottoman lääkemäärän kanssa pystyin alkamaan syömään noin 2.5 viikon kuluttua. Ensin meni jäätelö, mehukeitot ja mannapuuro. Nyt on olo muuten ok, mutta vähän heikko olo, kurkussa tuntuu tosiaan vieläkin jotain ylimääräistä ja makuaisti puuttuu vielä melkolailla kokonaan. Kaikki ruoka kyllä haisee mahdottoman hyvältä, mutta maistuu muovilta.

        Ei ole siis sujunut mukavasti, mutta toivottavasti tulehdukset olisivat nyt historiaa.

        Makuaistia vielä kovasti kaipaan ja toivon että tuo palakurkussa fiilis häviäisi. Mukavasti olen kyllä laihtunut, eli kunhan pääsee taas juoksemaan ja jaksaa treenata, niin eiköhän tässä olla kaikinpuolin paremmassa kunnossa kun aikoihin. Aikaisemmen treenausta haittasi jatkuvat tulehduset ja kuumeilut.


      • anselmi866
        Ikävä kokemus -75 kirjoitti:

        Olin leikkauksessa 5,5 viikkoa sitten. Heti herättyäni huomasin että kipu tulee olemaan jotain, mitä en osannut odottaa. Kurkku oli todella kipeä ja puhetta ei meinannut saada tuotettua noin 3 viikkoon kunnolla. Nyt puhe kulkee, mutta ääni on hieman nasaalinen. Kurkussa tuntui jo heräämössä sellainen omituinen tunne, kun siellä olisi jotain ylimääräistä. Tunne on edelleen ja se painaa selällään maatessa ilmareitin nenään kiinni ja herään siihen välillä öisin.

        Kieli oli todella kipeä muutaman viikon ja syöminen ja jopa juominen oli melkein mahdotonta. Söin panacodia maksimi annoksella 8 tabl vuorokaudessa ja volttarenia kanssa maksimilla. Kivun kanssa pystyi nukkumaan maksimissaan 4h yössä, jonka jälkeen heräsi kamalaan kipuun. 2 viikon kuluttua hain antibiootti kuurun ja lisää lääkettä (tramal 50mg). 2 viikonkuluttua aloin myös käymään terkkarissa tiputuksessa, kun ei nesteetkään menneet sisään. 4 päivän tiputuksen, antibiootin ja mahdottoman lääkemäärän kanssa pystyin alkamaan syömään noin 2.5 viikon kuluttua. Ensin meni jäätelö, mehukeitot ja mannapuuro. Nyt on olo muuten ok, mutta vähän heikko olo, kurkussa tuntuu tosiaan vieläkin jotain ylimääräistä ja makuaisti puuttuu vielä melkolailla kokonaan. Kaikki ruoka kyllä haisee mahdottoman hyvältä, mutta maistuu muovilta.

        Ei ole siis sujunut mukavasti, mutta toivottavasti tulehdukset olisivat nyt historiaa.

        Makuaistia vielä kovasti kaipaan ja toivon että tuo palakurkussa fiilis häviäisi. Mukavasti olen kyllä laihtunut, eli kunhan pääsee taas juoksemaan ja jaksaa treenata, niin eiköhän tässä olla kaikinpuolin paremmassa kunnossa kun aikoihin. Aikaisemmen treenausta haittasi jatkuvat tulehduset ja kuumeilut.

        Näyttää olevan teillä tosi paljon erilaisia kokemuksia. Noista kivuista sen verran, että mulla on nyt kestänyt kurkkukipu sen 16 päivää ja tää on ihan helevettiä..et mielummin mä haluaisin leikkaukseen ja kurkkukipu kestäisi sen 2vko ja olisi sitten ohi lopullisesti. Mulla siis nämä proput aiheuttavat hirveet kurkkukivut..tai lähinnä noi risat siis ovat ihan sairaan kipeät..joka päivä vedän säkylääkettä enkä voi kunnolla syödä. Lääkärissä oon käynyt, mut ei ne mitään voi tehä..nyt sitten menen huomenna omalle lääkärille ja pyydän päästä leikkaukseen. josko nämä proppuongelmat sitten häviäisivät..


      • erilainen nuori
        anselmi866 kirjoitti:

        Näyttää olevan teillä tosi paljon erilaisia kokemuksia. Noista kivuista sen verran, että mulla on nyt kestänyt kurkkukipu sen 16 päivää ja tää on ihan helevettiä..et mielummin mä haluaisin leikkaukseen ja kurkkukipu kestäisi sen 2vko ja olisi sitten ohi lopullisesti. Mulla siis nämä proput aiheuttavat hirveet kurkkukivut..tai lähinnä noi risat siis ovat ihan sairaan kipeät..joka päivä vedän säkylääkettä enkä voi kunnolla syödä. Lääkärissä oon käynyt, mut ei ne mitään voi tehä..nyt sitten menen huomenna omalle lääkärille ja pyydän päästä leikkaukseen. josko nämä proppuongelmat sitten häviäisivät..

        Mulla oli viime 13.10 leikkaus ja se meni ihan hyvin mutta mikään muu ei sitten olekaan mennyt hyvin. Niinkun mikään mun terveyden kohdalla menisi normaalin kaavan mukaan. Heräilin nukutuksesta siinä joskus 12 jälkeen. Kaikki oli sillon vielä ihan hyvin. Kunnes sit 14 aikaan kun olin panacodia saanu tuli aivan törkeän huono olo. Siinä sitten suoraan suoneen pahoinvointilääkettä ja se meni ohi ihan suht hyvin. No 16 aikaan lääkäri tuli sitten kierrokselle ja tarkasti kurkkua ja vointia. Kurkkuun oli tullut aivan mahdottoman kokoinen verihyytymä. Se sitten poistettiin silmät vedestä täynnä ja kurkku ihan tajuttoman kipeänä. Verisuoni sieltä jouduttiin sitten polttamaan mutta se oli puudutuksen ansiosta helppo juttu. 19 aikaan sitten pääsin lähtemään kotiin. Olo oli todella heikko mutta yöstä ja seuraavasta päivästä kyllä selvittiin. Sitten tuli TODELLA huono olo. Oksensin jatkuvasti, mikään ei mennyt alas, jos meni niin samantien tuli ylös. Mukaan lukien kaikki lääkkeet. 2 päivää vain oksensin ja olin todella huonossa kunnossa ja saatiin sitten aika uudestaan samalle lääkärille joka sitten määräsi zofrania pahoinvointiin. Lääke oli todella kallis, 10 tabl. 105€! Mutta auttoi. Lisäksi kurkkuun oli kasvanut ison herneen kokoinen patti. Sanoi ettei ikinä ennen ole tälläistä nähnyt tulevan kenellekään vaikka yksityinen kurkkunenäkorva lääkäri olikin ollut pari kymmentä vuotta. Se imuletkulla sitten poistettiin, oli pelkkää mätää täynnä. Siitä sitten takasin kotiin lääkkeiden voimalla. Rukoilin silti äitiä viemään minut tiputukseen, syke oli todella korkea, jalat ja kädet vapisi, mitään ei jaksanut tehdä eikä pystynyt edes syömään. Kotona kuitenkin olen edelleen. Ja mätäpatti on kasvanut kurkkuun takaisin. Ja enää ei auta panacod 4x2 tablettia päivässä sekä voltaren 3 kertaa päivässä. Katteet on todennäkösesti lähtemässä, ja kipu on helvetillinen. Kukaan ei tee mitään kurkussa olevalle mätäpatille ja ottaa ihan päähän kun tuntuu ettei kukaan välitä siitä kivusta joka mulla tällä hetkellä on. Mutta pää pystyssä ainakin yritän eteenpäin kahlata.


      • -.-
        erilainen nuori kirjoitti:

        Mulla oli viime 13.10 leikkaus ja se meni ihan hyvin mutta mikään muu ei sitten olekaan mennyt hyvin. Niinkun mikään mun terveyden kohdalla menisi normaalin kaavan mukaan. Heräilin nukutuksesta siinä joskus 12 jälkeen. Kaikki oli sillon vielä ihan hyvin. Kunnes sit 14 aikaan kun olin panacodia saanu tuli aivan törkeän huono olo. Siinä sitten suoraan suoneen pahoinvointilääkettä ja se meni ohi ihan suht hyvin. No 16 aikaan lääkäri tuli sitten kierrokselle ja tarkasti kurkkua ja vointia. Kurkkuun oli tullut aivan mahdottoman kokoinen verihyytymä. Se sitten poistettiin silmät vedestä täynnä ja kurkku ihan tajuttoman kipeänä. Verisuoni sieltä jouduttiin sitten polttamaan mutta se oli puudutuksen ansiosta helppo juttu. 19 aikaan sitten pääsin lähtemään kotiin. Olo oli todella heikko mutta yöstä ja seuraavasta päivästä kyllä selvittiin. Sitten tuli TODELLA huono olo. Oksensin jatkuvasti, mikään ei mennyt alas, jos meni niin samantien tuli ylös. Mukaan lukien kaikki lääkkeet. 2 päivää vain oksensin ja olin todella huonossa kunnossa ja saatiin sitten aika uudestaan samalle lääkärille joka sitten määräsi zofrania pahoinvointiin. Lääke oli todella kallis, 10 tabl. 105€! Mutta auttoi. Lisäksi kurkkuun oli kasvanut ison herneen kokoinen patti. Sanoi ettei ikinä ennen ole tälläistä nähnyt tulevan kenellekään vaikka yksityinen kurkkunenäkorva lääkäri olikin ollut pari kymmentä vuotta. Se imuletkulla sitten poistettiin, oli pelkkää mätää täynnä. Siitä sitten takasin kotiin lääkkeiden voimalla. Rukoilin silti äitiä viemään minut tiputukseen, syke oli todella korkea, jalat ja kädet vapisi, mitään ei jaksanut tehdä eikä pystynyt edes syömään. Kotona kuitenkin olen edelleen. Ja mätäpatti on kasvanut kurkkuun takaisin. Ja enää ei auta panacod 4x2 tablettia päivässä sekä voltaren 3 kertaa päivässä. Katteet on todennäkösesti lähtemässä, ja kipu on helvetillinen. Kukaan ei tee mitään kurkussa olevalle mätäpatille ja ottaa ihan päähän kun tuntuu ettei kukaan välitä siitä kivusta joka mulla tällä hetkellä on. Mutta pää pystyssä ainakin yritän eteenpäin kahlata.

        siis mitä, teillä kolmen angiinan jälkeen leikkaukseen??
        mulla oli edelliskesä kokoajan kotona angiinassa 40 asteen kuumeessa, ja niitä angiinoitakin oli se 11 kpl. sit ku antibiootit vaihdettii ja jaksoin jäädä sairastamaan nii ne hävis. nyt on kummiski tullu säännöllisin väliaijoin taas niitä, oisko nyt angiina nro 14 tai 15 menossa. ja koko ikäni kärsiny propuista.. pitäis ehkä alkaa ruikuttaa itteeni leikkausjonoo. tosiaan pelkään vaan leikkauksia ylitse kaiken.


      • kävin tänään
        -.- kirjoitti:

        siis mitä, teillä kolmen angiinan jälkeen leikkaukseen??
        mulla oli edelliskesä kokoajan kotona angiinassa 40 asteen kuumeessa, ja niitä angiinoitakin oli se 11 kpl. sit ku antibiootit vaihdettii ja jaksoin jäädä sairastamaan nii ne hävis. nyt on kummiski tullu säännöllisin väliaijoin taas niitä, oisko nyt angiina nro 14 tai 15 menossa. ja koko ikäni kärsiny propuista.. pitäis ehkä alkaa ruikuttaa itteeni leikkausjonoo. tosiaan pelkään vaan leikkauksia ylitse kaiken.

        Mene yksityiselle maksaa 1600€ mut leikkaukseen pääsee 2vk sisällä.


      • erilainen nuori
        -.- kirjoitti:

        siis mitä, teillä kolmen angiinan jälkeen leikkaukseen??
        mulla oli edelliskesä kokoajan kotona angiinassa 40 asteen kuumeessa, ja niitä angiinoitakin oli se 11 kpl. sit ku antibiootit vaihdettii ja jaksoin jäädä sairastamaan nii ne hävis. nyt on kummiski tullu säännöllisin väliaijoin taas niitä, oisko nyt angiina nro 14 tai 15 menossa. ja koko ikäni kärsiny propuista.. pitäis ehkä alkaa ruikuttaa itteeni leikkausjonoo. tosiaan pelkään vaan leikkauksia ylitse kaiken.

        Mulla maksoi vakuutus koko homman, lääkkeet ja leikkauksen ja kaikki yksityisellä.


      • risat napsastu
        erilainen nuori kirjoitti:

        Mulla maksoi vakuutus koko homman, lääkkeet ja leikkauksen ja kaikki yksityisellä.

        pari päivää nielurisaleikkauksen jälkeen? On nimittäin nyt noi "peitteet" tonne kurkkuun ilmestyneet ja sanottiin että suuvedellä/purkalla voi peittää sitä hajua, mikä ei oo kauheen kiva. Mut onkohan Betadine laimennettunakin liian vahvaa? Ettei vie peitteitä mukanansa tms.
        Kiitoksia vastanneille!


      • risarisa
        kävin tänään kirjoitti:

        Mene yksityiselle maksaa 1600€ mut leikkaukseen pääsee 2vk sisällä.

        Mulla olis ens ke nielu ja kitarisaleikkaus yksityisel.hommattii aika tänää ja saatii kyl aika nopessti ja se maksaa jotai 2000e. Kyllä vähän jännittää toi leikkaus


    • Leikattu

      Laitanpa minäkin kokemukseni viestiketjun jatkoksi. Leikkauksesta nyt melkein kaksi viikkoa ja töihin paluu edessä keskiviikkona. Nukutus oli ensimmäinen minulle ja kaikki meni ihan hyvin. Eniten pelkäsin jos tulee pahoinvointia nukutuksen jälkeen, mutta ei onneksi tullut. Kipu oli herätessä asteikolla 0-10 ykkösen luokkaa. Panacod-poretabletti ensi kokeilulla aiheutti huimausta, minkä vuoksi laitettiin tippa ja kipulääkitystä suoneen. Ihmeekseni pystyin ihan hyvin syömään sairaalassa lautasellisen keittoa ja jälkiruuan. Ruuan jälkeen Panacod ei enää aiheuttanut mitään oireita. Pääsin kotiin saman päivän iltana. Kipu oli pahinta kolme ensimmäistä päivää, sitten alkoi pikku hiljaa helpottaa ja kun leikkauksesta oli kulunut 9 päivää pärjäsin ilman lääkitystä. Lääkityksestä huolimatta nieleminen oli alussa mielettömän kivuliasta, mutta vedet silmissä pakotin itseni nielemään 1,5 litraa nestettä ja nestemäistä ruokaa päivässä. Kurkussa oli turvotusta ja jouduin lisäksi nielemään kaiken kahteen kertaan, koska neste meni poistettujen risojen tilalla oleviin kuoppiin. Söin kaiken pillillä, sillä suoraan lasista juominen sattui enemmän. Kivun vuoksi oli vaikea puhua ja avata suuta. Kun pari päivää oli mennyt ja kipu aina vaan jatkui mietin, etten kestä tätä kyllä enää kovin pitkään. Mutta onneksi sitten tosiaankin helpotti. Pelkäsin myös peitteiden irtoamista ja verenvuotoa, mutta pelko oli turhaa. Kurlasin ahkerasti ja peitteet ohenivat ja lähtivät kuin huomaamatta. Tosin mulla on vieläkin toisella puolella peitettä jäljellä, vaikka luulin, että lähtisi jo aiemmin. Edelleen myös ruokaa jää nielurisojen tilalla oleviin kuoppiin ja aiempaa selkeämmin näkyvissä olevat kitapurjeet (vai miksi niitä kutsutaan, jotka risojen takana) varmaankin myös estävät ruuan kulkua. Välillä niellessä nielusta toiselta puolelta kuuluu vinkaisu, mikä on ärsyttävää ja toivon, että on ohimenevää. Luin ennen leikkausta paljon tietoa leikkauksesta, mutta vasta leikkauslääkäriltä kuulin, että makuaisti voi mennä väliaikaisesti. Tällä hetkellä en vieläkään maista makeaa juuri lainkaan ja toivon todella, että makuaisti vielä palautuu! Mutta selvisin siis oikein mallikelpoisesti leikkauksesta, huolimatta siitä, että olen kärsinyt psyykkisistä nielemisvaikeuksista enkä myöskään pysty nielemään tabletteja. Tsemppiä kaikille leikkaukseen meneville :)

      • j

        Ittellä leikkaus oli 12 päivää sitten. Jutut mitä luin etukäteen ni pisti kyllä miettiin. Noh nyt ko aikaa on kohta kulunu 2 viikkoo, ni täytyy sanoo, ettei ollu edes paha. Ikää siis 21v.

        Leikkauksen jälkeen kun heräili nukutuksesta ni ei ollu juuri lainkaan kipua, luultavasti lääkkeitten ansiosta. Ihan hyvin pysty samana päivänä nieleen, eikä ollu mitään erityisen suurta kipua kurkussa. Päivällä varmaan sain jotain lääkkeitä ja illalla. Yön olin sairaalassa. Kipu ei ensimmäisenä yönä tullut mitenkään kovin ihmeelliseksi, niin ei tarvinut yöllä pyydellä lisää lääkkeitä. Itte pystyin kyllä heti leikkauksen jälkeen puhumaan, kun minut vietiin osastolle takaisin. Toki puhe oli vaikeutunutta, mutta kumminkin.

        Seuraavana päivänä sitten apteekin kautta kotiin. Panacodia ja ketoriinia lääkkeiksi. Niitä ko napsi jonku 4h välein ni iha mukavasti pärjäs :D (en tiä kuinka kovat yliannostukset tuli välillä otettua, mutta ei siitä muuta haittaa ollu ko helvetillinen ummetus, johon muuten sitte kannattaa varautua. Tota panacodia ei kannata tosiaan ottaa ko se 1 tabletti kerralla) . Miksi päästää kipu liian kovaks, jos sen voi ehkäistä? Toisena yönä sitte kuvittelin, ettei olisi kipeempi ko ekana yönä. Mutta sitte ko yöllä heräs ja huomas, että sattuu kyllä kurkkuun ni siitä sitten vaa lääkettä lisää, ensin panacodia, koska se on poretabletti ja sitten kun helpottaa ni ottaa toisen lääkkeen. Tästä viisastuneena, seuraavina öinä herätyskello soittaan ensin 03:00 ja sitte 07:00 ni hyvin meni. Ei ollu ittellä kertaakaan niin etteikö lääkkeitten jälkeen olisi pystyny juomaan ja "syömään". Toiset on kans puhunu siitä verenvuodosta, ni ittellä sitä ei tullu juuri lainkaan. Ottaa vaa tarpeeks varovaisesti ja nukkuu aina pää koholla tyynyjen avulla ni hyvi menee. Aikansa kuluks imeskelee jääpaloja jne.

        Siitä sitte jatku viikko eteenpäin. Oletan, että peitteet alko irtoileen, koska öisin oli jo vähemmän kipua, mutta tuolloin, kun heräsi ottamaan lääkkeitä niin kipu oli kovempaa kuin aiemmin. Pari päivää jatku tuota ja sen jälkeen alkoi paranemaan. Nyt lääkkeitä ei varmaan tarttis enää juurikaan ottaa, mutta muutamia menee vieläkin, koska kyllä se kurkku vielä hieman araksi tulee. Ekan kerran jotain kiinteetä uskalsin syödä joku 10 päivää leikkauksesta (nuudeleita).

        Eli kaiken kaikkiaan omasta mielestäni hyvin onnistunut operaatio.


      • painFOREVER
        j kirjoitti:

        Ittellä leikkaus oli 12 päivää sitten. Jutut mitä luin etukäteen ni pisti kyllä miettiin. Noh nyt ko aikaa on kohta kulunu 2 viikkoo, ni täytyy sanoo, ettei ollu edes paha. Ikää siis 21v.

        Leikkauksen jälkeen kun heräili nukutuksesta ni ei ollu juuri lainkaan kipua, luultavasti lääkkeitten ansiosta. Ihan hyvin pysty samana päivänä nieleen, eikä ollu mitään erityisen suurta kipua kurkussa. Päivällä varmaan sain jotain lääkkeitä ja illalla. Yön olin sairaalassa. Kipu ei ensimmäisenä yönä tullut mitenkään kovin ihmeelliseksi, niin ei tarvinut yöllä pyydellä lisää lääkkeitä. Itte pystyin kyllä heti leikkauksen jälkeen puhumaan, kun minut vietiin osastolle takaisin. Toki puhe oli vaikeutunutta, mutta kumminkin.

        Seuraavana päivänä sitten apteekin kautta kotiin. Panacodia ja ketoriinia lääkkeiksi. Niitä ko napsi jonku 4h välein ni iha mukavasti pärjäs :D (en tiä kuinka kovat yliannostukset tuli välillä otettua, mutta ei siitä muuta haittaa ollu ko helvetillinen ummetus, johon muuten sitte kannattaa varautua. Tota panacodia ei kannata tosiaan ottaa ko se 1 tabletti kerralla) . Miksi päästää kipu liian kovaks, jos sen voi ehkäistä? Toisena yönä sitte kuvittelin, ettei olisi kipeempi ko ekana yönä. Mutta sitte ko yöllä heräs ja huomas, että sattuu kyllä kurkkuun ni siitä sitten vaa lääkettä lisää, ensin panacodia, koska se on poretabletti ja sitten kun helpottaa ni ottaa toisen lääkkeen. Tästä viisastuneena, seuraavina öinä herätyskello soittaan ensin 03:00 ja sitte 07:00 ni hyvin meni. Ei ollu ittellä kertaakaan niin etteikö lääkkeitten jälkeen olisi pystyny juomaan ja "syömään". Toiset on kans puhunu siitä verenvuodosta, ni ittellä sitä ei tullu juuri lainkaan. Ottaa vaa tarpeeks varovaisesti ja nukkuu aina pää koholla tyynyjen avulla ni hyvi menee. Aikansa kuluks imeskelee jääpaloja jne.

        Siitä sitte jatku viikko eteenpäin. Oletan, että peitteet alko irtoileen, koska öisin oli jo vähemmän kipua, mutta tuolloin, kun heräsi ottamaan lääkkeitä niin kipu oli kovempaa kuin aiemmin. Pari päivää jatku tuota ja sen jälkeen alkoi paranemaan. Nyt lääkkeitä ei varmaan tarttis enää juurikaan ottaa, mutta muutamia menee vieläkin, koska kyllä se kurkku vielä hieman araksi tulee. Ekan kerran jotain kiinteetä uskalsin syödä joku 10 päivää leikkauksesta (nuudeleita).

        Eli kaiken kaikkiaan omasta mielestäni hyvin onnistunut operaatio.

        Omat risani leikattiin 4.11. Leikkaus meni hyvin eikä ollut nukutuksen jälkeistä pahoinvointia. Kipukin oli siedettävä. Olin osastolla iltaan asti ja pääsin kotiin. Aluksi virtsaaminen oli hankalaa nukutustilan jälkeen, mutta sekin alkoi sujua parin päivän sisällä.
        Kaksi päivää leikkauksesta sain myös kuumeen, yli 38 astetta, ja kävin sen takia sairaalassa. Tuloksena oli Tamiflu-resepti ja lääkäreiden mielestä sikainfluenssa, joka kuitenkin oli aiheeton ja tiesin itsekin ettei se sitä ollut. Kuume onneksi laski saman päivän puoleen yöhön mennessä ja sen jälkeen jokainen päivä on ollut vain pikku lämpöilyä.
        Ummetus alkoi välittömästi.
        Vaikka neste- ja kiisselikuurilla olenkin, on tullut syötyä kiinteääkin ruokaa, mutta ulos ei tule mitään eikä laksatiivit auta. Tähän kannattaa varautua, koska nukutus on sen verran rankka kokemus elimistölle, että se menee helposti sekaisin vaikka muuten olisit toipunut nukutuksesta hyvin ilman pahoinvointeja ja huimauksia.
        Toipuminen alkoi kotona runsaan lääkityksen kera. Sain Ketorinia ja poretabletti Panacodia. Kipu oli kotosalla aika kovaa ja puhuminen, suun aukominen ja nieleminen olivat äärimmäistä tuskaa noin 4-5 ensimmäistä päivää. Runsaasti join jäävettä ja kaikkea kylmää, joka helpotti oloa pikkiriikkisen.
        6 päivän päästä katteet irtosivat. Ja alkoi verenvuoto. Sairaalassa sanottiin että 2% kärsii jälkivuodoista. Itse en edes tajunnut kauan olin kotona vuotanut ennen kuin kumppanini sanoi että tunti oli mennyt. Vuoto ei ollut mitään pikku tiputtelua, vaan tunsin kuinka se pulppusi kurkusta ja hyyti miltei saman tien kurkkuun ja suuhun. Sitten sairaalaan. Vuotoa tyrehdytettiin polttamalla 3:een kertaan ennenkuin se asettui. Jouduin myös jäämään yöksi sairaalaan. Tämän operaation jälkeen kipuoireet olivat kaikkista pahimmat koko aikana ja kaikki muuttui entistä tuskallisemmaksi.
        Edelleenkin, 13 päivää leikkauksesta poltettu puoli on todella todella kipeä, joudun syömään lääkkeitä kuurinomaisesti edelleenkin, syöminen sattuu ja kurkussa on peitteitä.
        Sairaslomaa sain vain 10 päivää ja vuotoepisodin jälkeen 2 päivää lisää. Onneksi töihin on mentävä kuitenkin vasta torstaina.
        Minun tapaukseni on esimerkki huonosta toipumisesta, mutta onneksi valtaosa toipuu nopeampaa ja ilman komplikaatioita.
        Toivoisin omalla kohdallani kipujen viimein alkavan hellittää, koska tämä jatkuva kova kipu on niin turhauttavaa, varsinkin näin monen päivän jälkeen, ja jatkuva tulehduskipulääkekuuri ei tee hyvää elimistölle.

        Toivon kaikille risaleikatuille parasta mahdollista toipumista, ilman komplikaatioita :)


      • veitsikö?
        painFOREVER kirjoitti:

        Omat risani leikattiin 4.11. Leikkaus meni hyvin eikä ollut nukutuksen jälkeistä pahoinvointia. Kipukin oli siedettävä. Olin osastolla iltaan asti ja pääsin kotiin. Aluksi virtsaaminen oli hankalaa nukutustilan jälkeen, mutta sekin alkoi sujua parin päivän sisällä.
        Kaksi päivää leikkauksesta sain myös kuumeen, yli 38 astetta, ja kävin sen takia sairaalassa. Tuloksena oli Tamiflu-resepti ja lääkäreiden mielestä sikainfluenssa, joka kuitenkin oli aiheeton ja tiesin itsekin ettei se sitä ollut. Kuume onneksi laski saman päivän puoleen yöhön mennessä ja sen jälkeen jokainen päivä on ollut vain pikku lämpöilyä.
        Ummetus alkoi välittömästi.
        Vaikka neste- ja kiisselikuurilla olenkin, on tullut syötyä kiinteääkin ruokaa, mutta ulos ei tule mitään eikä laksatiivit auta. Tähän kannattaa varautua, koska nukutus on sen verran rankka kokemus elimistölle, että se menee helposti sekaisin vaikka muuten olisit toipunut nukutuksesta hyvin ilman pahoinvointeja ja huimauksia.
        Toipuminen alkoi kotona runsaan lääkityksen kera. Sain Ketorinia ja poretabletti Panacodia. Kipu oli kotosalla aika kovaa ja puhuminen, suun aukominen ja nieleminen olivat äärimmäistä tuskaa noin 4-5 ensimmäistä päivää. Runsaasti join jäävettä ja kaikkea kylmää, joka helpotti oloa pikkiriikkisen.
        6 päivän päästä katteet irtosivat. Ja alkoi verenvuoto. Sairaalassa sanottiin että 2% kärsii jälkivuodoista. Itse en edes tajunnut kauan olin kotona vuotanut ennen kuin kumppanini sanoi että tunti oli mennyt. Vuoto ei ollut mitään pikku tiputtelua, vaan tunsin kuinka se pulppusi kurkusta ja hyyti miltei saman tien kurkkuun ja suuhun. Sitten sairaalaan. Vuotoa tyrehdytettiin polttamalla 3:een kertaan ennenkuin se asettui. Jouduin myös jäämään yöksi sairaalaan. Tämän operaation jälkeen kipuoireet olivat kaikkista pahimmat koko aikana ja kaikki muuttui entistä tuskallisemmaksi.
        Edelleenkin, 13 päivää leikkauksesta poltettu puoli on todella todella kipeä, joudun syömään lääkkeitä kuurinomaisesti edelleenkin, syöminen sattuu ja kurkussa on peitteitä.
        Sairaslomaa sain vain 10 päivää ja vuotoepisodin jälkeen 2 päivää lisää. Onneksi töihin on mentävä kuitenkin vasta torstaina.
        Minun tapaukseni on esimerkki huonosta toipumisesta, mutta onneksi valtaosa toipuu nopeampaa ja ilman komplikaatioita.
        Toivoisin omalla kohdallani kipujen viimein alkavan hellittää, koska tämä jatkuva kova kipu on niin turhauttavaa, varsinkin näin monen päivän jälkeen, ja jatkuva tulehduskipulääkekuuri ei tee hyvää elimistölle.

        Toivon kaikille risaleikatuille parasta mahdollista toipumista, ilman komplikaatioita :)

        Oletteko kyselleet millä tekniikalla leikkaavat? itse olen menossa hus:in alueella leikkaukseen ja mietinkin että miten risat poistavat.. niihin kun on olemassa useampia laitteita nykyisin käytössä.


      • Shieet
        veitsikö? kirjoitti:

        Oletteko kyselleet millä tekniikalla leikkaavat? itse olen menossa hus:in alueella leikkaukseen ja mietinkin että miten risat poistavat.. niihin kun on olemassa useampia laitteita nykyisin käytössä.

        Mulla vähän huonompia kokemuksia, eka leikkaus oli 5.12 ja vieläkin toipilaana. Leikkaus hoidettiin Helsingissä aamulla ja 5-6 aikaa pääsin jo himaa. Haavat ei kuitenkaa ollu vissii ihan kunnol kiinni ku sielt kokoajan vuos pikkasen ja sit yöllä tuli oksennettuu verta ja siin samal ne aukes sit kunnol, noh ei muuta ku hyksii takas polttaa haavoi kiinni. Tästä taas joku 6 päivää eteenpäin ja taas aukes ja polteltii kiinni, ei kiva. Sit parantelin itteeni pari päivää ja taas se alko, noh taas poltettiin ja tällä kertaa ne otti mut osastolle seurantaa ja ihan hyvä et otti koska samana iltana aukes taas kerran ja ne ei saanu sitä siin sit edes tyrehtymään vaan leikkauspöydälle mentiin uudemman kerran. Tästä toisesta operaatiosta on nyt sellanen 13 päivää eikä oo sen jälkee tullu mitään ongelmia, tosin oon koittanu juoda vähintää 4litraa nesteitä mitä en siin ekan leikkauksen jälkee kyl tehny. Kivuista sen verran et ne ei tosiaankaa oo pahat, lähinnä toi vuotelu oli se mun ongelma ja ne ikävät polttelut mut kyl niistä selvii. Ketomexit jätin kokonaan pois myös toisen leikkauksen jälkeen koska ne kuulemma ohentaa verisuonia tai jotain että niille joilla vuotaa helpommin suosittelen myös samaa.


      • hoh....
        Shieet kirjoitti:

        Mulla vähän huonompia kokemuksia, eka leikkaus oli 5.12 ja vieläkin toipilaana. Leikkaus hoidettiin Helsingissä aamulla ja 5-6 aikaa pääsin jo himaa. Haavat ei kuitenkaa ollu vissii ihan kunnol kiinni ku sielt kokoajan vuos pikkasen ja sit yöllä tuli oksennettuu verta ja siin samal ne aukes sit kunnol, noh ei muuta ku hyksii takas polttaa haavoi kiinni. Tästä taas joku 6 päivää eteenpäin ja taas aukes ja polteltii kiinni, ei kiva. Sit parantelin itteeni pari päivää ja taas se alko, noh taas poltettiin ja tällä kertaa ne otti mut osastolle seurantaa ja ihan hyvä et otti koska samana iltana aukes taas kerran ja ne ei saanu sitä siin sit edes tyrehtymään vaan leikkauspöydälle mentiin uudemman kerran. Tästä toisesta operaatiosta on nyt sellanen 13 päivää eikä oo sen jälkee tullu mitään ongelmia, tosin oon koittanu juoda vähintää 4litraa nesteitä mitä en siin ekan leikkauksen jälkee kyl tehny. Kivuista sen verran et ne ei tosiaankaa oo pahat, lähinnä toi vuotelu oli se mun ongelma ja ne ikävät polttelut mut kyl niistä selvii. Ketomexit jätin kokonaan pois myös toisen leikkauksen jälkeen koska ne kuulemma ohentaa verisuonia tai jotain että niille joilla vuotaa helpommin suosittelen myös samaa.

        ohenna verisuonia....


      • herää jo
        hoh.... kirjoitti:

        ohenna verisuonia....

        voi anteeks...mut jotenki vaikuttaa verenkiertoon kuitenkin.


      • hyksissä
        herää jo kirjoitti:

        voi anteeks...mut jotenki vaikuttaa verenkiertoon kuitenkin.

        3 päivää leikkauksesta eikä mitään ongelmia. Kotiin tultuani eilen keitin jauhelihakeiton ja söin sitä moneen otteeseen. Tänään söin sipsejä!!!!
        Kurkku on lievästi nielemisarka eikä lääkkeitäkään ole järin tarvinnut. Ihme juttu. Peitteet tullu ja ruskeaa limaa räkiny ulos. Voiko tämä mennä näin helposti koko homma?


      • hyksissä
        hyksissä kirjoitti:

        3 päivää leikkauksesta eikä mitään ongelmia. Kotiin tultuani eilen keitin jauhelihakeiton ja söin sitä moneen otteeseen. Tänään söin sipsejä!!!!
        Kurkku on lievästi nielemisarka eikä lääkkeitäkään ole järin tarvinnut. Ihme juttu. Peitteet tullu ja ruskeaa limaa räkiny ulos. Voiko tämä mennä näin helposti koko homma?

        Nyt peitteet irtoillu 5 pvää leikkauksen jälkeen eikä ongelmia. Paranee nopeesti eikä vieläkään kipuja kummempia. Lähes lääkkeittä toivun. Rautanen kurkku...


      • lsfiugwghuhcuhudh
        hyksissä kirjoitti:

        Nyt peitteet irtoillu 5 pvää leikkauksen jälkeen eikä ongelmia. Paranee nopeesti eikä vieläkään kipuja kummempia. Lähes lääkkeittä toivun. Rautanen kurkku...

        viikko leikkauksesta ja peitteitä räkiny 3 päivää niin, että kurkunpää karrella. Lie järkevää räkiä sillä tavalla niitä? Tänään tuli leikkausraportti, missä kyllä mainittiin äreä verenvuoto alanielussa molemmin puolin. Polttokaan ei vuotoa ollut pysäyttänyt, addrenaliinitullot vasta, joten on ollut siunausta matkassa. Koko päivänä ei ensimmäistäkään kipulääkettä, leivän syönti kyllä tekee hiukan kipeää, kun uudet limakalvot, mutta mainiosti menee. Vielä viikko saikkua, joten varma paraneminen sinne, ellei nyt koputetaan puuta, ala alanielupeitteet irrota ja vuotamaan.

        Ihanaa - proputon - hajuton elämä edessä!!!!!!!!!!!!!!!!


      • jj
        lsfiugwghuhcuhudh kirjoitti:

        viikko leikkauksesta ja peitteitä räkiny 3 päivää niin, että kurkunpää karrella. Lie järkevää räkiä sillä tavalla niitä? Tänään tuli leikkausraportti, missä kyllä mainittiin äreä verenvuoto alanielussa molemmin puolin. Polttokaan ei vuotoa ollut pysäyttänyt, addrenaliinitullot vasta, joten on ollut siunausta matkassa. Koko päivänä ei ensimmäistäkään kipulääkettä, leivän syönti kyllä tekee hiukan kipeää, kun uudet limakalvot, mutta mainiosti menee. Vielä viikko saikkua, joten varma paraneminen sinne, ellei nyt koputetaan puuta, ala alanielupeitteet irrota ja vuotamaan.

        Ihanaa - proputon - hajuton elämä edessä!!!!!!!!!!!!!!!!

        Itse olin leikkauksessa 6 päivää sitten. Täytyy sanoa, että tämä kipu on ollut jotain uskomatonta. En todellakaan olisi uskonut, että lääkkeet eivät auta tippaakaan, tai että missään vaiheessa ei hellitä. Tuntuu, ettei kurkusta ole lähtenyt peitteitä vielä yhtään! Herään joka yö JÄRKYTTÄVÄÄN kurkku-ja korvakipuun.
        Olen sairastanut useaan otteeseen VAIKEITA angiinoja, eikä ne tunnu enää miltään verrattuna tähän. Ne oli lääkkeillä hoidettavissa, nyt ei auta mikään. Alkaa uskokin pikku hiljaa hiipumaan :


      • JN2010
        jj kirjoitti:

        Itse olin leikkauksessa 6 päivää sitten. Täytyy sanoa, että tämä kipu on ollut jotain uskomatonta. En todellakaan olisi uskonut, että lääkkeet eivät auta tippaakaan, tai että missään vaiheessa ei hellitä. Tuntuu, ettei kurkusta ole lähtenyt peitteitä vielä yhtään! Herään joka yö JÄRKYTTÄVÄÄN kurkku-ja korvakipuun.
        Olen sairastanut useaan otteeseen VAIKEITA angiinoja, eikä ne tunnu enää miltään verrattuna tähän. Ne oli lääkkeillä hoidettavissa, nyt ei auta mikään. Alkaa uskokin pikku hiljaa hiipumaan :

        Minultakin leikattiin 21.4. risat pois jatkuvien angiinojen takia. Kivut ollu aivan järkyttäviä ja niinku sanoit lääkkeet ei tosiaan auta yhtään mitään. Aamut on ollu tuskasimpia mutta päivän mittaa helpottaa.

        Innostuin tuossa syömään sipsejä ja suklaata, varovasti..vaan veikkaampa että sipsit raapi jotenki niitä haavoja kun nyt ei mitään kärsi niellä kirvelee ihan liikaa ja korviin sattuu. Omaa tyhmyyttäni aiheutin. Toivottavasti nämä kivut olis nopiasti ohi, tuntuu niinkö olis ikuisuuven näistä kärsinyt.


    • netrockcity

      Minulta napattiin nielurisat kuusi päivää sitten. Kipu on ollut kyllä sellaista, etten olisi ikinä uskonut. Aamut ovat kauheimpia, kun edellisen särkylääkkeen ottamisesta on kulunut jo monta tuntia. Kannattaa ehdottomasti ottaa kipulääke jo silloin, kun alkaa vasta tuntua pahalta, eikä odottaa siihen asti, että juuri ja juuri kykenee sietämään olotilaansa. Eka päivä leikkauksen jälkeen oli helppo, mutta seuraavina päivinä alkoi tilanne pahentua. Peitteet lähtivät kurkusta tänään, mutta puhe on sellaista mokeltamista ja pinna on kivun ja säryn vuoksi kireällä. Jogurtit, kiisselit ja jätskit tulevat jo korvista ulos, jos sallitaan pieni liioittelu. Suolaista sapuskaa on huutava ikävä, mutta on todella syytä noudattaa sairaalassa annettuja ohjeita ja olla turhia hidastamatta omaa toipumistaan. Itse leikkaus valmistelevine toimenpiteineen kyllä hoitui kiitettävällä ammattitaidolla.

      • *

        Mitä sulle on sanottu suolaisen syömisestä? Sain myös ohjeet sairaalasta mukaan, eikä niissä sanota suolasta mitään. Olisiko suolaa pitänyt välttää?

        Ensimmäiset pari päivää leikkauksen jälkeen olivat melko kivuttomat ja sitten 3. päivästä alkaen kivut olivat kovemmat. Olen kuitenkin selviytynyt hyvin pelkällä Ketorinilla. Kivut ovat olleet 8. ja 9. päivän välisestä yöstä lähtien tosi vähäiset ja korvasäryt ovat onneksi jo loppuneet.

        Nyt on menossa 10. leikkauksen jälkeinen päivä, eivätkä kaikki peitteet ole vielä irronneet. Sain aikaisemmin viikolla jälkivuodon, enkä sen vuoksi ole enää kauhean innokkaasti odottanutkaan peitteiden irtoamista... Hitaammin tämä toipuminen on tapahtunut kuin toivoin, välillä tuntui jo siltä, ettei sairastaminen lopu koskaan. Nyt odottelen viimeisten peitteiden irtoamista ja toivon, ettei jälkivuotoja enää tulisi.


      • 12+2
        * kirjoitti:

        Mitä sulle on sanottu suolaisen syömisestä? Sain myös ohjeet sairaalasta mukaan, eikä niissä sanota suolasta mitään. Olisiko suolaa pitänyt välttää?

        Ensimmäiset pari päivää leikkauksen jälkeen olivat melko kivuttomat ja sitten 3. päivästä alkaen kivut olivat kovemmat. Olen kuitenkin selviytynyt hyvin pelkällä Ketorinilla. Kivut ovat olleet 8. ja 9. päivän välisestä yöstä lähtien tosi vähäiset ja korvasäryt ovat onneksi jo loppuneet.

        Nyt on menossa 10. leikkauksen jälkeinen päivä, eivätkä kaikki peitteet ole vielä irronneet. Sain aikaisemmin viikolla jälkivuodon, enkä sen vuoksi ole enää kauhean innokkaasti odottanutkaan peitteiden irtoamista... Hitaammin tämä toipuminen on tapahtunut kuin toivoin, välillä tuntui jo siltä, ettei sairastaminen lopu koskaan. Nyt odottelen viimeisten peitteiden irtoamista ja toivon, ettei jälkivuotoja enää tulisi.

        Olin aamulla ko. leikkauksessa. Leikkaussalissa vähän mietitytti vielä, mutta kun taju lähti niin oli jo myöhäistä. Seuraavaksi heräsin heräämöstä, hirmu korinalla ja tokkuraisena. Muutoin ok olo mutta vasen puoli nielusta ja oikea kielen sivu olivat kipeinä. Aikani siinä makailin ja vähän vielä torkahtelin, kunnes siirsivät hieman sivummalle. Kun kävi vessassa tekemässä tarpeensa ja osoitti olevansa hyvässä kunnossa niin pääsi pois. Kaiken kaikkiaan sisälle menosta aikaa kului hieman päälle 6 h.

        Illan mittaan kipu on vaihdellut; välillä kovempaa kipua, välillä hieman lievempää. Sain kolmet eri kipulääkkeet (Panacod 500, Panadol 1000 ja ketorin 100 mg). Olen ottanut muutaman Panacodin ja yhden Ketorinin tähän mennessä. Illalla nukuin tunnin verran, jonka jälkeen tuntui että nielu turposi entistä pahemmaksi ja molemmat puolet olivat melko turpeina. Lisäksi korvissa tuntuu puhuessa ns. rutina, kuin myös vasemmalla leuan alta korvaan päin painaessa ja samaan aikaan alaleuasta korvaan päin vetäessä. Ihan kuin olisi jotain nestettä siellä sisällä. Korvat vähän vinkuu ja limaa irtoaa. Kipua ei juuri nyt ole oikeastaan yhtään, mutta jos nielaisee, niin muistuttaa kyllä leikatuista risoista.

        Katsoin nieluun aiemmin ja aika törkyä siellä nyt tällä hetkellä on. Mustaa yms. väristä peitettä, hengitys on alkanut haisemaan illan mittaan. Verta tulee säännöllisesti pari tiplua syljen mukana, syljen eritys suhteellisen isoa verrattuna risojen ollessa vielä paikallaan. Yhdessä vaiheessa kipulääkkeitä oli aika kettumainen niellä kun koski ihan ketun paljon nielaisun jälkeen, mutta nyt ei kai enää niin paljon tunnu. Ilmeisesti viimeisimpänä otettu Ketorin on minulle niin hyvä lääke että poistaa kivun lähes täysin, lisäksi on mukavan pieni ja siten helppo niellä. Vettä olen juonut ainakin enemmän mitä normaalisti mutta varmaan lääkäri patistaisi enemmän juomaan. Tänään olen saanut syötyä 2 Ingmanin 200g purkkijogurttia, eli nälkä meinaa olla aikamoinen.

        Muutoin ei kai mitään sen kummempaa, vaikka aiemmin illalla tuntuikin että turpoaako nielu kiinni. Nukkuessa selällään aiemmin tuntui samanlainen tukkeutumisen tunne, mutta kyljellään onnistui ihan hyvin. Toivon tosiaan että pahimmat kivut jo olisi ohi, sillä siinä tapauksessa keissini olisi ollut tosi helppo verrattuna muiden kertomuksiin. Huomenissa voisi kotiutua sukulaisilta jos ei mitään sen ihmeempiä komplikaatioita ilmaannu yön / aamun mittaan. Jospa tämä vielä tästä voiton puolelle kääntyy, ja viimeistään 2 vkon päästä pääsee eroon propuista ja pahan hajuisesta hengityksestä sekä sairauskierteistä! :)


      • 12+2
        12+2 kirjoitti:

        Olin aamulla ko. leikkauksessa. Leikkaussalissa vähän mietitytti vielä, mutta kun taju lähti niin oli jo myöhäistä. Seuraavaksi heräsin heräämöstä, hirmu korinalla ja tokkuraisena. Muutoin ok olo mutta vasen puoli nielusta ja oikea kielen sivu olivat kipeinä. Aikani siinä makailin ja vähän vielä torkahtelin, kunnes siirsivät hieman sivummalle. Kun kävi vessassa tekemässä tarpeensa ja osoitti olevansa hyvässä kunnossa niin pääsi pois. Kaiken kaikkiaan sisälle menosta aikaa kului hieman päälle 6 h.

        Illan mittaan kipu on vaihdellut; välillä kovempaa kipua, välillä hieman lievempää. Sain kolmet eri kipulääkkeet (Panacod 500, Panadol 1000 ja ketorin 100 mg). Olen ottanut muutaman Panacodin ja yhden Ketorinin tähän mennessä. Illalla nukuin tunnin verran, jonka jälkeen tuntui että nielu turposi entistä pahemmaksi ja molemmat puolet olivat melko turpeina. Lisäksi korvissa tuntuu puhuessa ns. rutina, kuin myös vasemmalla leuan alta korvaan päin painaessa ja samaan aikaan alaleuasta korvaan päin vetäessä. Ihan kuin olisi jotain nestettä siellä sisällä. Korvat vähän vinkuu ja limaa irtoaa. Kipua ei juuri nyt ole oikeastaan yhtään, mutta jos nielaisee, niin muistuttaa kyllä leikatuista risoista.

        Katsoin nieluun aiemmin ja aika törkyä siellä nyt tällä hetkellä on. Mustaa yms. väristä peitettä, hengitys on alkanut haisemaan illan mittaan. Verta tulee säännöllisesti pari tiplua syljen mukana, syljen eritys suhteellisen isoa verrattuna risojen ollessa vielä paikallaan. Yhdessä vaiheessa kipulääkkeitä oli aika kettumainen niellä kun koski ihan ketun paljon nielaisun jälkeen, mutta nyt ei kai enää niin paljon tunnu. Ilmeisesti viimeisimpänä otettu Ketorin on minulle niin hyvä lääke että poistaa kivun lähes täysin, lisäksi on mukavan pieni ja siten helppo niellä. Vettä olen juonut ainakin enemmän mitä normaalisti mutta varmaan lääkäri patistaisi enemmän juomaan. Tänään olen saanut syötyä 2 Ingmanin 200g purkkijogurttia, eli nälkä meinaa olla aikamoinen.

        Muutoin ei kai mitään sen kummempaa, vaikka aiemmin illalla tuntuikin että turpoaako nielu kiinni. Nukkuessa selällään aiemmin tuntui samanlainen tukkeutumisen tunne, mutta kyljellään onnistui ihan hyvin. Toivon tosiaan että pahimmat kivut jo olisi ohi, sillä siinä tapauksessa keissini olisi ollut tosi helppo verrattuna muiden kertomuksiin. Huomenissa voisi kotiutua sukulaisilta jos ei mitään sen ihmeempiä komplikaatioita ilmaannu yön / aamun mittaan. Jospa tämä vielä tästä voiton puolelle kääntyy, ja viimeistään 2 vkon päästä pääsee eroon propuista ja pahan hajuisesta hengityksestä sekä sairauskierteistä! :)

        Joo, nyt on leikkauksen jälkeinen toinen päivä. Yö meni suht hyvin, aamulla vain ruskeita limaklönttejä rykimään pois nielusta, ja kun niistä pääsi eroon oli olo aivan normaali. Aamulla otettuani Ketorin Panacod -yhdistelmän turvotus hävisi kuin taikaiskusta eikä mihinkään koskenut. Iltapäivällä nukuin muutamia tunteja jonka jälkeen turvotus oli tullut takaisin oikealle puolelle. Olen heräämisen jälkeen napannut ensin yhden Panacodin ja reilu tunti sen jälkeen yhden Ketorinin. Söin yhden kermaviilin aiemmin päivällä ja vähän aikaa sitten söin mustikkajogurtin, hyvin menee alas. Vettä olen juonut enemmän mitä eilen, vähän väliä pienen kulauksen jotta saa kostuketta kurkulle. On nimittäin turhan ilkeä antaa kurkun kuivaa, heti tuntuu paljon pahemmalta. Kielen oikea sivu on vieläkin turvonneena, ei ole auttanut lääkkeet siihen mitään. Nyt lääkkeet otettuani on turvotus laskenut hieman ja nieleminen ei tunnu niin kivuliaalta. Lisäksi olen viilentänyt kylmällä vesipussilla ulkoapäin alaleuasta turvonneita imusolmukkeita jne. joka tuntui tosi mukavalta. Päähän on hieman koskenut, ihme kun ei nuo lääkkeet pääkipuun ole nyt auttaneet. Verta ei ole enää tullut syljen mukana, paitsi jos olen kunnolla nielusta kurauttanut limoja pois. Limaneritys on runsasta ja hieman runsaampaa mitä eilen.


      • -S-
        12+2 kirjoitti:

        Joo, nyt on leikkauksen jälkeinen toinen päivä. Yö meni suht hyvin, aamulla vain ruskeita limaklönttejä rykimään pois nielusta, ja kun niistä pääsi eroon oli olo aivan normaali. Aamulla otettuani Ketorin Panacod -yhdistelmän turvotus hävisi kuin taikaiskusta eikä mihinkään koskenut. Iltapäivällä nukuin muutamia tunteja jonka jälkeen turvotus oli tullut takaisin oikealle puolelle. Olen heräämisen jälkeen napannut ensin yhden Panacodin ja reilu tunti sen jälkeen yhden Ketorinin. Söin yhden kermaviilin aiemmin päivällä ja vähän aikaa sitten söin mustikkajogurtin, hyvin menee alas. Vettä olen juonut enemmän mitä eilen, vähän väliä pienen kulauksen jotta saa kostuketta kurkulle. On nimittäin turhan ilkeä antaa kurkun kuivaa, heti tuntuu paljon pahemmalta. Kielen oikea sivu on vieläkin turvonneena, ei ole auttanut lääkkeet siihen mitään. Nyt lääkkeet otettuani on turvotus laskenut hieman ja nieleminen ei tunnu niin kivuliaalta. Lisäksi olen viilentänyt kylmällä vesipussilla ulkoapäin alaleuasta turvonneita imusolmukkeita jne. joka tuntui tosi mukavalta. Päähän on hieman koskenut, ihme kun ei nuo lääkkeet pääkipuun ole nyt auttaneet. Verta ei ole enää tullut syljen mukana, paitsi jos olen kunnolla nielusta kurauttanut limoja pois. Limaneritys on runsasta ja hieman runsaampaa mitä eilen.

        Mulla on leikkauksesta nyt 4 päivää ja ihmettelin tuota suolattomasta ruoasta koskevaa keskustelua. Ei mulle sanottu ainakaan suolaisen ruoan välttämisestä mitään, ainoastaan että ei saa syödä kuumaa ja mahdollisimman nestemäisenä nielemisen helpottamiseksi. Eilenkin söin siis tuunattuja lasten ruokia (olisikohan ollut jotain perunaa, maissia ja makkaraa, jota maustoin hieman lisää ja ajelin sauvasekoittimella pienemmäksi) ja haaleaa keittoa, joka myös soseutettiin. Mulla ainakin tulee vain huono olo kun syö nälkäänsä makeaa ja jo pieni määrä täytti vatsan mukavasti. Myös mannapuuro/velli oli hyvää haaleanakin!
        Lääkkeet väsyttävät aika tavalla ja päivä meneekin aika pitkälle torkkuessa. Ja tosiaan kannatan tuota ennakoivaa särkylääkkeen ottoa, sillä aamusta on kivut aika kaameat kun edellisestä särkylääkkeestä on ehtinyt kulua se tuntikin liikaa ... :( ja jännästi tuntuu kuin oikealta puolelta kurkusta menisi suora reikä korvaan...kylmät mehut ja jäätelö tuntuu aina "kiertävän" oikean korvakäytävän kautta. Eihän se mahdollista ole mutta aika omituisen tuntuista :D
        Vielä ei ole peitteet alkaneet irrota ja täytyy kyllä myöntää etten todellakaan odota sitä innolla. Toivon kovasti ettei suurta vuotoa tulisi.


      • Jona83
        -S- kirjoitti:

        Mulla on leikkauksesta nyt 4 päivää ja ihmettelin tuota suolattomasta ruoasta koskevaa keskustelua. Ei mulle sanottu ainakaan suolaisen ruoan välttämisestä mitään, ainoastaan että ei saa syödä kuumaa ja mahdollisimman nestemäisenä nielemisen helpottamiseksi. Eilenkin söin siis tuunattuja lasten ruokia (olisikohan ollut jotain perunaa, maissia ja makkaraa, jota maustoin hieman lisää ja ajelin sauvasekoittimella pienemmäksi) ja haaleaa keittoa, joka myös soseutettiin. Mulla ainakin tulee vain huono olo kun syö nälkäänsä makeaa ja jo pieni määrä täytti vatsan mukavasti. Myös mannapuuro/velli oli hyvää haaleanakin!
        Lääkkeet väsyttävät aika tavalla ja päivä meneekin aika pitkälle torkkuessa. Ja tosiaan kannatan tuota ennakoivaa särkylääkkeen ottoa, sillä aamusta on kivut aika kaameat kun edellisestä särkylääkkeestä on ehtinyt kulua se tuntikin liikaa ... :( ja jännästi tuntuu kuin oikealta puolelta kurkusta menisi suora reikä korvaan...kylmät mehut ja jäätelö tuntuu aina "kiertävän" oikean korvakäytävän kautta. Eihän se mahdollista ole mutta aika omituisen tuntuista :D
        Vielä ei ole peitteet alkaneet irrota ja täytyy kyllä myöntää etten todellakaan odota sitä innolla. Toivon kovasti ettei suurta vuotoa tulisi.

        Tässä vaihteeksi positiivinen tarina!
        Minulta lähti nielurisat huhtikuun lopussa ja onneksi en lukenut näitä kauhutarinoita ennakkoon. Huh. En olisi varmaan uskaltanut leikkaukseen. Ennen leikkausta jännitti hiukkasen, mutta nukutus meni erinomaisesti ja kun heräsin siitä, oli kurkku vain hieman kipeä niellessä. Ei kuitenkaan tehnyt yhtään mieli syödä tai juoda nielemisen vaikeudesta johtuen, joten sain tippaletkun suoneen ja torkuin noin kuusi tuntia kunnes tuli kotiin lähdön aika. Mehujäähän kyllästyin jo heti ensimmäisten puikkojen jälkeen. Kotiin viemisiksi oli sitten kunnon arsenaali kipupillereitä, joita popsin säännöllisin väliajoin pitkin päivää.
        Ensimmäiset pari päivää oli lähinnä torkkumista ja tv:n tuijottelua. Kipuja ei ollut melkein ollenkaan silloin kun ei niellyt! Nieleminen teki tiukkaa ensimmäisinä päivinä, joten keskityin lähinnä veden lipitykseen ja soseisiin ottamalla kipulääkkeen noin puoli tuntia ennen kuin söin/join. Toisaalta olin menettänyt ruokahalunikin kokonaan päriksi päiväksi, joten en kärsinyt lainkaan nälkää. Vain kaksi kertaa heräsin yöllä kovaan särkyyn, joka sekin helpotti vartin sisällä siitä, kun otti nestemäisen kipulääkkeen. Noin neljä-viisi aamua on ollut kurkku kipeä ennen kuin kipulääke on ehtinyt vaikuttaa. Viidennestä päivästä alkaen aloin jo nauttimaan rauhallisesta ulkoilusta. Summa summarum: 90% ajasta lähes täysin kivutonta, 5% prosenttia lievää särkyä/jomotusta, 5% kovaa särkyä, joka sekin laimeni nopeasti kipulääkkeen oton jälkeen. Viikon jälkeen pystyin jo syömään ihan normaalisti. Suurin haitta koko operaatiosta oli se, että puhuminen oli vaikeaa noin viikon verran. Nyt on olo jo kuin ei mitään. Kurkussa vain pieni arkuus niellessä.
        Ehkä operaation helppous oli vain perinnöllistä kohdallani. Äidilläni leikattiin myös aikuisiällä nielurisat ja hänkin kertoi ihmetelleensä sitä, miten helposti ja lievillä kivuilla koko operaatio hoitui.
        Se voi siis sujua näinkin helposti. Kyse on kuitenkin maailman yleisimmästä operaatiosta, joten kirjoon mahtuu paljon myös positiivisia tarinoita. Yleensä vain ne pahimmat kauhutarinat on ne, jotka kirjataan ylös. Tsemppiä kaikille kanssatoipujille!


      • 12+2
        12+2 kirjoitti:

        Joo, nyt on leikkauksen jälkeinen toinen päivä. Yö meni suht hyvin, aamulla vain ruskeita limaklönttejä rykimään pois nielusta, ja kun niistä pääsi eroon oli olo aivan normaali. Aamulla otettuani Ketorin Panacod -yhdistelmän turvotus hävisi kuin taikaiskusta eikä mihinkään koskenut. Iltapäivällä nukuin muutamia tunteja jonka jälkeen turvotus oli tullut takaisin oikealle puolelle. Olen heräämisen jälkeen napannut ensin yhden Panacodin ja reilu tunti sen jälkeen yhden Ketorinin. Söin yhden kermaviilin aiemmin päivällä ja vähän aikaa sitten söin mustikkajogurtin, hyvin menee alas. Vettä olen juonut enemmän mitä eilen, vähän väliä pienen kulauksen jotta saa kostuketta kurkulle. On nimittäin turhan ilkeä antaa kurkun kuivaa, heti tuntuu paljon pahemmalta. Kielen oikea sivu on vieläkin turvonneena, ei ole auttanut lääkkeet siihen mitään. Nyt lääkkeet otettuani on turvotus laskenut hieman ja nieleminen ei tunnu niin kivuliaalta. Lisäksi olen viilentänyt kylmällä vesipussilla ulkoapäin alaleuasta turvonneita imusolmukkeita jne. joka tuntui tosi mukavalta. Päähän on hieman koskenut, ihme kun ei nuo lääkkeet pääkipuun ole nyt auttaneet. Verta ei ole enää tullut syljen mukana, paitsi jos olen kunnolla nielusta kurauttanut limoja pois. Limaneritys on runsasta ja hieman runsaampaa mitä eilen.

        Jeppan, nyt on viikko takana leikkauksesta. Oikeastaan kivut loppui sunnuntaipäivän jälkeen täysin (maanantaina leikattiin). Tänään vedin jo kokonaisen pizzan hyvällä ruokahalulla. Painoa on tippunut viikon aikana noin 4 kiloa poies, eli on vara täyttää takaisin. :) Vaihdoin 5:nnen päivän tienoilla särkylääkkeissä linjalle Burana 800mg Panadol 1000 Mg joka ei auttanut mitenkään, oli pakko vaihtaa takaisin Panacod Ketorin linjalle. Viimeksi sunnuntaina otin "täyden satsin" troppeja. Eilen maanantaina meni vain yksi Panacod ja Ketorin, nekin ehkä enemmän muodon vuoksi. Hieman turvotusta vielä on ja pureskellessa ruokaa alkaa tuntumaan hieman erilailla mitä leukojen ollessa levossa.

        Ilmeisesti peitteet eivät vielä ole lähteneet lipettiin, mielenkiinnolla odotan että mitä silloin tapahtuu. Suuta en vieläkään voi täysin ammolleen avata turvotuksesta johtuen, mutta eiköhän se ollu muutoin tässä. Su-ma välisenä yönä viimeisen Panacodin otettuani tunsin itseni hieman humaltuneeksi ja pupillit oli kuin pöllöllä, tiedä sitten vaikuttiko sunnuntaipäivän vähäinen ravinnon nauttiminen painon lähtö siihen myönteisesti. Morfiiniksihan se kodeiini elimistössä muuttuu, joten nyt päätin että mikäli kipuja tulee niin vedän siihen vaan sitten Ketorinia tai Panadolia.

        Yhteenvetona; omalla kohdallani ekan päivän jälkeen alkoi kipu, joka kesti 6 päivää jonka jälkeen hellitti. Lääkkeitä jouduin ottamaan maksimimäärän ja ennen kivun alkamista, että kivulta jotenkuten välttyi. Alkuvaiheessa pystyi syömään vain viiliä yms. joka tiputti painoa suht rankasti. Kuudentena päivänä pystyi syömään jo karkkia (Omar-pussi piti ostaa kun niin himotti) ja seuraavana päivänä meni jo pizzakin. Nyt vain peitteet poies ja loppuparantelut niin eiköhän se sitten siinä ollut!


      • *
        * kirjoitti:

        Mitä sulle on sanottu suolaisen syömisestä? Sain myös ohjeet sairaalasta mukaan, eikä niissä sanota suolasta mitään. Olisiko suolaa pitänyt välttää?

        Ensimmäiset pari päivää leikkauksen jälkeen olivat melko kivuttomat ja sitten 3. päivästä alkaen kivut olivat kovemmat. Olen kuitenkin selviytynyt hyvin pelkällä Ketorinilla. Kivut ovat olleet 8. ja 9. päivän välisestä yöstä lähtien tosi vähäiset ja korvasäryt ovat onneksi jo loppuneet.

        Nyt on menossa 10. leikkauksen jälkeinen päivä, eivätkä kaikki peitteet ole vielä irronneet. Sain aikaisemmin viikolla jälkivuodon, enkä sen vuoksi ole enää kauhean innokkaasti odottanutkaan peitteiden irtoamista... Hitaammin tämä toipuminen on tapahtunut kuin toivoin, välillä tuntui jo siltä, ettei sairastaminen lopu koskaan. Nyt odottelen viimeisten peitteiden irtoamista ja toivon, ettei jälkivuotoja enää tulisi.

        Pientä päivitystä. Leikkauksesta tuli tänään kuluneeksi neljä viikkoa. Viimeiset peitteet lähtivät muutama päivä sitten. Nyt mitään valkoista en enää leikkauspinnoilla näe, mutta aamuisin on vieläkin samanlainen paha maku suussa kuin peitteiden aikana. Kai haju joskus lähtee pois? Peitteiden irtoaminen tapahtui jotenkin ihan omituisesti: ne eivät oikeastaan missään vaiheessa irronneet, vaan liukenivat hyvin hyvin hyvin hitaasti. Jos vertasi peitteitä kahtena päivänä peräkkäin, ei välttämättä nähnyt mitään eroa. Englanninkielisiltä palstoilta luin, ettei ole ihan tavatonta, että peitteitä on vielä 3 - 4 viikkoa leikkauksen jälkeen. Sairauslomaa hain kuitenkin vain pari päivää lisää, vaikka töissä olikin ikävä olla sen pahan maun vuoksi ja verenvuotojen pelossa. Uusia jälkivuotoja ei onneksi tullut. Olen kolmannen viikon jälkeen palaillut hiljalleen normaaliin elämään ja pystyn syömään jo ihan huoletta tavallista ruokaa. Kurkussa on edelleen pientä kipua ja turvotusta, mutta eniten häiritsee makuaistin heikkeneminen. Sekin on kuulemma normaalia, mutta ei paljon lohduta, kun viikkojen tauon jälkeen pystyy vihdoinkin syömään suklaata ja sitten se ei maistukaan juuri miltään! Kurkun kuivuminen vaivasi öisin ja ulkoillessa noin viikon ajan, nyt pari päivää sekin oire on ollut poissa.


    • Bänhäm

      Hyvää huomenta, torstaina leikattiin nielurisat heti aamusta, ja kirjottelen tätä tekstiä ti-ke välisenä yönä neljän aikaan. Eli operaatiosta kulunut vajaa 6vrk. Pari ensimmäistä päivää oli todella helpot, ja tuli puheltua kavereille jne. että tämä on kohta kuitattu, todellisuus iski sitten neljä päivää leikkauksen jälkeen. Nyt on ollut 2 päivää kurkku paljon kipeämpi mitä aluksi, eikä meinaa tulla tuon Panacodin poretabun nielemisestäkään mitään (ja ei, en ole niin typerä, että yritän niellä sitä itse nappia...=). Ihmettelin kovasti, miten voi tapahtua näin raju takapakki paranemisessa, ennenkuin aloin lukea netistä näitä tarinoita. Sunnuntaina pystyin kuitenkin huoletta juomaan pullosta litran verran vettä netissä surffatessa, kun taas maanantaina alkoi vaikeat ajat. Tämän linkin alla on mielestäni varsin rohkaiseva teksti itse operaatiosta ja toipumisesta http://www.kimmosaloranta.com/artikkelit/nielurisaleikkaus.html Olen huomannut aamuisin herätessäni, että kurkku on vuotanut unen aikana, koska syljen mukana tulee sellasta ns hyytynyttä verta. Muutenkin kurkku on ollut parin viimeisen päivän ajan juuri heräämisen jälkeen kaikkein kipein. Uskon sen johtuvan nielun kuivumisesta sekä siitä että tulee snorattua yöllä. Itselläni oli pientä lämpöä ensimmäisten päivien ajan, sekä jälleen maanantaina, mutta se kuuluu asiaan. Noin tunti sitten sain pahan yskäkohtauksen, jonka seurauksena nielu alkoi ensimmäistä kertaa leikkauksen jälkeen vuotamaan. Hieman tuo tilanne kuumotti, koska verta tuli yllättävän reilusti ja sairaalasta mukaan annettavassa hoito-ohjeessa sanotaan, että on veren vuodon jatkuessa on tultava polille, yölläkin. Pitelin sitten jääpussia niskassa puolen tunnin ajan, ja vuoto loppui. Taitaa siellä vieläkin vähän jotain tihkua, mutta ei ainakaan mitään niin vakavaa, etteikö voisi kohta siirtyä istuma-asentoon sänkyyn ja alkaa kattoa leffaa. Sitä en tiedä, mitä yskin irti sieltä nielusta koska vuoto alkoi, mutta jännällä tavalla kipu helpotti myös samalla..:D Ehkäpä siellä vaan paikat öljyyntyi verestä, tiedä häntä! Vaikeinta koko toipumisessa on ollut nämä pari päivää, kun on ihmetellyt mistä tämä kipu nyt yhtäkkiä tuli, kun oli aluksi niin hyvä. Olisi säästynyt tältäkin "vitutukselta" jos olisi lukenut noita artikkeleita toipumisesta etukäteen. Mutta joo, tässä on tullut höpistyä jo vaikka mitä, niin sanon vaan loppuun, että kannattaa varata pakkaseen jotain, siltä varalta, että vuotoa tulee ja sinne niskaan joutuu sitä säkkiä laittamaan. Itse en ollut asiaan varautunut, mutta onneksi oli jääpalapusseja pakastin täynnä. Viili uppoaa parhaiten, ja sen avulla saa nieltyä sen tulehduskipulääke buranan, jos ei veden kanssa meinaa tabu mennä alas. Ei tämä maailman loppu kuitenkaan ole, ei huolta!

      • mymmel1

        Mullakin on leikkaus tässä alle kuukauden päästä ja vähän pelottaa... toivottavasti kurkkukipu ei ylly niin pahaksi kuin on joskus ollu ku on ollu tulehdusta yms (osasyy leikkauspäätökseen) kun ei omaa sylkeäkää voi niellä vaan pitää sylkeä pois (sekin sattuu).. miten teillä on tupakointi sujunut leikkauksen jälkeen, pystyykö polttamaan normaalista vai joutuuko varautumaan siihen et on vittumaisella päällä kun ei pääse sauhuille? onko hyviä vinkkejä pahaan oloon tai kipuihin?


      • mymmel1
        mymmel1 kirjoitti:

        Mullakin on leikkaus tässä alle kuukauden päästä ja vähän pelottaa... toivottavasti kurkkukipu ei ylly niin pahaksi kuin on joskus ollu ku on ollu tulehdusta yms (osasyy leikkauspäätökseen) kun ei omaa sylkeäkää voi niellä vaan pitää sylkeä pois (sekin sattuu).. miten teillä on tupakointi sujunut leikkauksen jälkeen, pystyykö polttamaan normaalista vai joutuuko varautumaan siihen et on vittumaisella päällä kun ei pääse sauhuille? onko hyviä vinkkejä pahaan oloon tai kipuihin?

        ja mulla leikataan sekä nielu- että kitarisat samalla kertaa, mahtaako aiheuttaa kovemmat kivut, kokemuksia?


      • migä
        mymmel1 kirjoitti:

        ja mulla leikataan sekä nielu- että kitarisat samalla kertaa, mahtaako aiheuttaa kovemmat kivut, kokemuksia?

        käni nielurisaleikkauksessa niilääkärileikkas vahingisssa pään irti oon syöny panacodia mutta ei tunnu auttavan? onko kellään kokemuksia?


      • helpmeeee
        migä kirjoitti:

        käni nielurisaleikkauksessa niilääkärileikkas vahingisssa pään irti oon syöny panacodia mutta ei tunnu auttavan? onko kellään kokemuksia?

        Kävin nielurisa leikkauksessa 6 vuorokautta sitten ja suu edelleen tosi turvonnut etenkin se päärynän muotononen juttu mikä roikkuu siellä suussa? onko kellään mitä apuja kerrottavana? onko ihan normaalia?


      • Antero71
        helpmeeee kirjoitti:

        Kävin nielurisa leikkauksessa 6 vuorokautta sitten ja suu edelleen tosi turvonnut etenkin se päärynän muotononen juttu mikä roikkuu siellä suussa? onko kellään mitä apuja kerrottavana? onko ihan normaalia?

        Minulla oli pari kuukautta sitten nielurisaleikkaus. Eka päivä ei ollut edes kovinkaan kipeä, puhuakin pystyi heti leikkauksen jälkeen, mutta sitten 2-3 päivä olivat kyllä aika helvettiä. Jäätelö auttoi todella hyvin. Yli viikkoon ei puhettakaan kiinteästä ruoasta, mehukeittoja ja jäätelöä. Oikeastaan en n.9 päivään tehnyt mitään muuta kuin makasin sohvalla. Nukkuakin piti istualtaan, koska muuten tuntui tukehtuvan tyystin.

        Kaikkein surkein hetki oli kun otin oikohan toka yö liikaa särkkäreitä ja sitten oksentelin sellaiset neljä-viisi tuntia aamuyöllä, oli todella ihana kokemus kun tuntui kuin olisi partateria oksentanut vaikka pelkkää nestettä nousikin.

        Nyt hieman olen miettinyt pitäisikö käydä tarkistuttamassa...edelleen on aika vahvasti sellainen tunne kuin olisi karva nielussa/siellä kielen takareunassa jossain. Liekö sitten joku arpikudos joka vielä hieman kiristää? Melkoisen ärsyttävä fiilis kuitenkin.

        Jatkanpa seuraavaan ettei mene mekit täyteen...


      • Antero71
        Antero71 kirjoitti:

        Minulla oli pari kuukautta sitten nielurisaleikkaus. Eka päivä ei ollut edes kovinkaan kipeä, puhuakin pystyi heti leikkauksen jälkeen, mutta sitten 2-3 päivä olivat kyllä aika helvettiä. Jäätelö auttoi todella hyvin. Yli viikkoon ei puhettakaan kiinteästä ruoasta, mehukeittoja ja jäätelöä. Oikeastaan en n.9 päivään tehnyt mitään muuta kuin makasin sohvalla. Nukkuakin piti istualtaan, koska muuten tuntui tukehtuvan tyystin.

        Kaikkein surkein hetki oli kun otin oikohan toka yö liikaa särkkäreitä ja sitten oksentelin sellaiset neljä-viisi tuntia aamuyöllä, oli todella ihana kokemus kun tuntui kuin olisi partateria oksentanut vaikka pelkkää nestettä nousikin.

        Nyt hieman olen miettinyt pitäisikö käydä tarkistuttamassa...edelleen on aika vahvasti sellainen tunne kuin olisi karva nielussa/siellä kielen takareunassa jossain. Liekö sitten joku arpikudos joka vielä hieman kiristää? Melkoisen ärsyttävä fiilis kuitenkin.

        Jatkanpa seuraavaan ettei mene mekit täyteen...

        Eniten ihmetyttää se, kun tunnustelin sieltä kitapurjeen ja sen kaaren takaa että mitäs siellä on, niin huomasin että siinä missä oikealla puolella sen kaaren takana tuntuu vaan siis ihan normaalisti kurkun sisäpintaa, niin vasemmalla ilmeisesti se nenään yhdistyvä aukko yltää ihan sinne kaarelle asti! Sillai, että voin ujuttaa sormen sinne kaaren taakse ja ylös(!) jonnekin, ikäänkuin takaisin eteenpäin mutta kitalaen päällä! Tosin ei kovin pitkälle sormi toki yllä enää siinä asennossa. Mutta hurjalle tuntuu!

        Sitä olenkin nyt hieman epäillyt, kun tuo 'karva' kurkussa tuntuu juuri siellä vasemmalla, niin voisikohan olla niin, että sieltä nenän puolelta tulee kunnolla ilmaa nyt kurkkuun paljon edemmäksi kuin ennen, ihan kielen takareunalle asti, ja kuivattaa sen kurkun siitä kohden mikä tuntuu sitten karkealta/kuivalta tai kuin karvalta niellessä? Mene ja tiedä...

        Mutta anyway, kyllä sen kivun ja vaivan kesti, ihan helvettiähän se oli, mutta kerran minulla oli jokin kurkkutulehdus aiemmin joka oli vielä kipeämpi, se oli silloin pari päivää niin kipeä että ei todellakaan voinut edes maatessa päätäkään liikauttaa pikkuistakaan vertaa ilman että kyyneleet kihosi silmiin...ei tämä niin paha ollut, mutta kesti pidempään.


      • leikkaus munasta
        Antero71 kirjoitti:

        Eniten ihmetyttää se, kun tunnustelin sieltä kitapurjeen ja sen kaaren takaa että mitäs siellä on, niin huomasin että siinä missä oikealla puolella sen kaaren takana tuntuu vaan siis ihan normaalisti kurkun sisäpintaa, niin vasemmalla ilmeisesti se nenään yhdistyvä aukko yltää ihan sinne kaarelle asti! Sillai, että voin ujuttaa sormen sinne kaaren taakse ja ylös(!) jonnekin, ikäänkuin takaisin eteenpäin mutta kitalaen päällä! Tosin ei kovin pitkälle sormi toki yllä enää siinä asennossa. Mutta hurjalle tuntuu!

        Sitä olenkin nyt hieman epäillyt, kun tuo 'karva' kurkussa tuntuu juuri siellä vasemmalla, niin voisikohan olla niin, että sieltä nenän puolelta tulee kunnolla ilmaa nyt kurkkuun paljon edemmäksi kuin ennen, ihan kielen takareunalle asti, ja kuivattaa sen kurkun siitä kohden mikä tuntuu sitten karkealta/kuivalta tai kuin karvalta niellessä? Mene ja tiedä...

        Mutta anyway, kyllä sen kivun ja vaivan kesti, ihan helvettiähän se oli, mutta kerran minulla oli jokin kurkkutulehdus aiemmin joka oli vielä kipeämpi, se oli silloin pari päivää niin kipeä että ei todellakaan voinut edes maatessa päätäkään liikauttaa pikkuistakaan vertaa ilman että kyyneleet kihosi silmiin...ei tämä niin paha ollut, mutta kesti pidempään.

        Kuulostaa siltä, että tuskin tolle voi tehä mitään. Mulla on mennyt muutaman päivän päästä tasan kuukausi leikkauksesta ja suun kunnolla avaaminen tuntuu vieläkin vähän oudolta, varsinkin vasemmalla puolella.

        Ja mun kokemuksista sen verran, että en todellakaan ymmärrä ihmisiä, jotka hakevat nielurisaleikkaukseen jonkun kuorsauksen takia. Mä jouduin leikkaukseen siksi, että olin kroonisessa nielurisatulehduksessa ja kerran kuukaudessa oli lähemmäs 40 astetta kuumetta ja kurkkupaisekin on ollut. Leikkaus itsessään oli niin pikku juttu mulle, että ei mulla ollut mitään pahoinvointia eikä suurempia kipuja. Ne isommat kivut alko tulla vasta viikon jälkeen, mutta ei nekään ollut koskaan mulle mikään huolenaihe.

        No viidentenä päivänä kurkku alkoi vuotamaan runsaasti, mutta sain sen loppumaan lääkärin antamien ohjeiden mukaan. Seuraavana aamuna tuli taas, mutta paljon vähemmän ja se loppuikin muutamissa minuuteissa. Samana iltana sitten alkoi tulemaan kunnolla ja jouduin sitten ambulanssilla sairaalaan, mutta tämäkin vuoto loppui paikanpäällä itekseen ja jouduin olemaan tiputuksessa jonkin aikaa ennen kotiinpalua.

        Verenvuodot päättyivät siihen asti kunnes neljä päivää edellisen sairaalareissun jälkeen alkoi tulemaan taas vuotoja. Ensimmäiseksi tuli ihan vain tilkka verta, mutta muutama tunti sen jälkeen aloin vuotamaan niin paljon että ambulanssilla takaisin sairaalaan. Olin jo siihen mennessä menettänyt verta aika paljon ja sitä vain tuli kokoajan. Sairaalassa sitten vuotokohtia yritettiin poltella kiinni, mutta se ei meinannut onnistua. Olin menettänyt ihan saatanasti verta, joten olin hädintuskin edes tajuissani ja operaatiota ei helpottanut sekään että oksensin kokoajan verta. Vikaks mahollisuudeks jäi väen soittaminen paikalle ja leikkaussalireissu jos ei vuoto lopu pian, ja onneksi se loppuikin. Mulle sitten tilattiin välittömästi uutta verta ja jouduin sairaalapotilaaksi pariksi päiväksi.

        Siihen päättyi vuodot ja uskalsin kiinteetä syömään ekan kerran vasta viime viikolla, eli kolme viikkoa leikkauksen jälkeen. Nyt kurkku on parantunut ja oon vihdoinkin päässyt normaaliin elämään kiinni, mutta kovat traumat ja hematofobia tästä jäi. Mutta nyt kun oon toipunut, niin oon ehdottomasti sitä mieltä että leikkaus kannatti ja jo ennen leikkausta tiesin, että mulla on hieman suurempi vuotoriski suurentuneiden ja kroonisesti tulehtuneiden nielurisojeni takia.

        Mutta tietenkin lähes kaikilla nielurisaleikkaus sujuu ongelmitta kivuista huolimatta. :) Ja oon nyt tietty onnellinen että kovat sairastelut päättyivät.


      • kppkppk
        leikkaus munasta kirjoitti:

        Kuulostaa siltä, että tuskin tolle voi tehä mitään. Mulla on mennyt muutaman päivän päästä tasan kuukausi leikkauksesta ja suun kunnolla avaaminen tuntuu vieläkin vähän oudolta, varsinkin vasemmalla puolella.

        Ja mun kokemuksista sen verran, että en todellakaan ymmärrä ihmisiä, jotka hakevat nielurisaleikkaukseen jonkun kuorsauksen takia. Mä jouduin leikkaukseen siksi, että olin kroonisessa nielurisatulehduksessa ja kerran kuukaudessa oli lähemmäs 40 astetta kuumetta ja kurkkupaisekin on ollut. Leikkaus itsessään oli niin pikku juttu mulle, että ei mulla ollut mitään pahoinvointia eikä suurempia kipuja. Ne isommat kivut alko tulla vasta viikon jälkeen, mutta ei nekään ollut koskaan mulle mikään huolenaihe.

        No viidentenä päivänä kurkku alkoi vuotamaan runsaasti, mutta sain sen loppumaan lääkärin antamien ohjeiden mukaan. Seuraavana aamuna tuli taas, mutta paljon vähemmän ja se loppuikin muutamissa minuuteissa. Samana iltana sitten alkoi tulemaan kunnolla ja jouduin sitten ambulanssilla sairaalaan, mutta tämäkin vuoto loppui paikanpäällä itekseen ja jouduin olemaan tiputuksessa jonkin aikaa ennen kotiinpalua.

        Verenvuodot päättyivät siihen asti kunnes neljä päivää edellisen sairaalareissun jälkeen alkoi tulemaan taas vuotoja. Ensimmäiseksi tuli ihan vain tilkka verta, mutta muutama tunti sen jälkeen aloin vuotamaan niin paljon että ambulanssilla takaisin sairaalaan. Olin jo siihen mennessä menettänyt verta aika paljon ja sitä vain tuli kokoajan. Sairaalassa sitten vuotokohtia yritettiin poltella kiinni, mutta se ei meinannut onnistua. Olin menettänyt ihan saatanasti verta, joten olin hädintuskin edes tajuissani ja operaatiota ei helpottanut sekään että oksensin kokoajan verta. Vikaks mahollisuudeks jäi väen soittaminen paikalle ja leikkaussalireissu jos ei vuoto lopu pian, ja onneksi se loppuikin. Mulle sitten tilattiin välittömästi uutta verta ja jouduin sairaalapotilaaksi pariksi päiväksi.

        Siihen päättyi vuodot ja uskalsin kiinteetä syömään ekan kerran vasta viime viikolla, eli kolme viikkoa leikkauksen jälkeen. Nyt kurkku on parantunut ja oon vihdoinkin päässyt normaaliin elämään kiinni, mutta kovat traumat ja hematofobia tästä jäi. Mutta nyt kun oon toipunut, niin oon ehdottomasti sitä mieltä että leikkaus kannatti ja jo ennen leikkausta tiesin, että mulla on hieman suurempi vuotoriski suurentuneiden ja kroonisesti tulehtuneiden nielurisojeni takia.

        Mutta tietenkin lähes kaikilla nielurisaleikkaus sujuu ongelmitta kivuista huolimatta. :) Ja oon nyt tietty onnellinen että kovat sairastelut päättyivät.

        Onko ketään jolle nielurisaleikkaus tehty kuorsauksen vuoksi?
        Auttoiko leikkaus kuorsaukseen? Olen iäkkäämpi nainen.


    • Nielurisaton87

      Itse kauhistuneena ennen leikkausta olin lukenut kauhutarinoita netistä. Olin varma, että kuolema tässä tulee. No leikkaukseen reippaana kuitenkin menin ja muutaman tunnin jouduin odotella saliin pääsyä. Ja lopulta sinne pääsi sitten lämpöisen huovan alle makaamaan. Nukutusaine oli aivan kamalaa! Sattui hirveästi ja muutenkin teki kamalaa. Seuraavaksi herään heräämöstä, jossa sai heti tosi voimakasta lääkettä suoneen. Kipuja ei yhtään. Pienien nukutusvaiheen ongelmien vuoksi jouduin viettämään yöni sairaalassa. Lääkkeitä sai heti kun pyysi. Poretabletit tuntuivat pahemmilta mitä puolitetut lääkkeet, porejuoma kirveli hirveästi kurkussa. Aamulla sitten kotiutus ja lääkkeitä söin säännöllisesti muutaman tunnin välein. Panacodia kuudesti päivässä ja 3 x burana 600. Ensimmäiset päivät vaan meni nukkuessa. Kurkku tuntui oudolta, kipua ei hirveästi. Pahinta oli kipu korvissa. Syöminen oli aika mahdotonta, jossain vaiheessa huomasi, ettei juurikaan mitään ollut tullut syötyä, särkylääkkeet oli lähinnä ainoa "ravinto" päivässä. Ne sitten saivat huonon olon aikaiseksi. Mutta sekin helpotti kun vaan makasi ja yritti edes vähän jotain syödä, helpoiten meni alas vanukas. Ensimmäiset viisi päivää oli vaikeimpia, enkä tiedä aiheuttiko sen nyt varsinaisesti kipu vaan se turhautuneisuus, nälkä, tylsyys... Pahimpana ehkä, että kurkku ei kestänyt yhtään puhetta! Onneksi on keksitty messengerit, facebookit yms. joilla pystyi kommunikoimaan toisten kanssa. Minut leikattiin 21. päivä ja nyt oikeastaan kivut ovat jo ohi. Normaalia ruokaakin pystyy jonkin verran syömään, normaalia hitaammalla rytmillä. Peitteiden irtoamista en edes huomannut erityisemmin. Verenvuotoa todella vähän jos ollenkaan. Eli ei se aina ole pelkkää verta, hikeä ja kyyneleitä ;)

      Tärkeimpänä pidän sitä, että muistaa juoda, juoda ja juoda. Öisinkin kannattaa juoda aina herätessä paljon vettä, kannattaa pitää vesipulloa koko ajan vierellä. Kurkun ollessa kuiva, kipu myös koveni huomattavasti. Ja sitten, ota lääke ennen ruokailua, helpottaa huomattavasti elämää. Positiivisin mielin vaan eteenpäin :)

    • JC

      Moikka,

      Kyselisin, että onko kukaan saanut vahvempia troppeja kun Panacod? Ittellä ollut niin tuhottoman monta kertaa noita kurkku vaivoja ja ihan immuuni jo Panacodille. Tarvitsisin ehdottomasti jotain vahvempia kipulääkkeitä, mutta epäilen että antavat, koska ne taitavat mennä jo huumausaineiden puolelle?

      Täytyy yrittää vongata kuitenkin...parin viikon päästä leikkaus :)

      • ei enää angiinaa :)

        Kyllä saa voimakkaampiakin kuin Panacod. Itse sain nielurisaleikkauksen jälkeen Tramalia, söin sitä ( Panadolia) kaksi viikkoa ja kivut pysyivät siedettävissä rajoissa.


    • äänimiest

      Kuinka paljon nielurisojen ja kitarisojenleikkaus voi muuttaa ääntä? Itsellä leikattiin kymmenenvuotiaana molemmat ja vanhemmat ovat sanoneet että ääni oli ennen sitä voimakkaampi ja selvempi... muistaakseni kävin myös puheterapeutilla koska ääni oli hyvin epäselvä ja säröilevä mutta sanottiin että kyllä äänemmurros varmaan parantaa asian. Mutta silti tuntuu kuitenkin vielä nykyäänkin (21v) olevan epäselvä ääni ja ihmiset usein joutuu kysymään mitä sanoinkaan yms. ja tämä haittaa nykyisellä koulutusalallani jossa paljon puhumista :(

    • risat pois.

      Onks kukaan röökaaja joutunut leikkaukseen? ei varmaan tupakointi tule kysymykseenkään leikkauksen jälkeen? entäs makuaistin palautuminen onkoaina palannut normaaliksi? Leikkaus enskuussa :(

    • Ei mitään ongelmia!

      Voi herranjestas, kun ihmiset lukee näitä painajaistarinoita juuri ennen leikkausta, niin pelkäävät varmasti pahinta.. Niin juuri, PAHINTA, suurin osa ketjuun kirjoittajista kuuluu pieneen vähemmistöön, joilla paraneminen on ollut hankalaa ja enemmän ja vähemmän vakavia jälkioireita ilmennyt.
      Itse olen pian 20-vuotias nuori nainen ja olin nielurisaleikkauksessa viime viikon torstaina. Jouduin kyseiseen operaatioon jatkuvien angiinojen ja niistä seuranneiden nielupaiseiden takia. Leikannut lääkäri kertoi leikkauksen olleen erittäin tarpeellinen kurkusta löytyneen arpikudoksen vuoksi, kudos oli syntynyt juuri paiseiden takia.
      Toimenpideaamuna menin sairaalaan, vaihdoin vaatteet ja juttelin osaston hoitajan kanssa, sain esilääkkeet(2g Panadolia suun kautta). Parin tunnin päästä leikkaussaliin ja siellä uneen. Leikkaus alkoi noin kello 10.30 ja heräsin nukutuksesta pienessä tokkurassa 11.30. Olin jalkeilla 45 minuuttia heräämisen jälkeen, siihen mennessä olin jo juonut kolme lasia nestettä:vettä, mehua ja mustikkakeittoa. Koituduin sairaalasta 13 jälkeen.

      Tähän päivään mennessä kaikki on mennyt hyvin, olen pystynyt ongelmitta syömään pehmeää ja viileää ruokaa (jugurttia, rahkaa, jätksiä, pilttiä jne) ja olen syönyt myös suklaata ja muita karkkeja ;) jääpaloja imeskelen noin neljä muotillista päivässä ja vettä ja muita nesteitä juon runsaasti, saa juosta vessassa koko ajan. Eli mitään ongelmia syömisen ja juomisen kanssa ei ole ollut, tekee koko ajan mieli jotaan raskaampaa ruokaa, mutta viikon päästä sitten..

      Tänään on siis maanantai ja leikkaus tapahtui viime viikon torstaina. Kivut eivät ole olleet kovia, syön vaihtelevasti Burana 600mg ja Panacod-poretabletteja, vähän miltä kurkku tuntuu... Tänään olen ottanut kaksi annosta Panacodia ja yhden Buranan. Saattavathan kivut alkaa kovina vasta 7pv leikkauksen jälkeen, mutta toivon parasta.

      Leikkauksen jälkeen olen ulkoillut joka päivä, jo perjantai kävin äitini kanssa kaupassa kävellen parin kilometrin päässä, lauantaina olin koko yön baarikeikalla(seisoin hieman sivummassa ja join koko ajan jäävettä) ja sunnuntaipäivän kaverilla kylässä, joten en ole todellakaan joutunut vain sängynpohjalla kotona makaamaan.

      En tietenkään aio kahteen viikkoon tehdä mitään raskasta urheilua, saunoa, ottaa liian pitkää kuumaa suihkua tai juoda alkoholia, mutta en myöskään aio pienten kipujen häiritä elämääni, varsinkin kun ne pysyvät kurissa kipulääkitykseellä.

      Äänenmuutoksesta oli aikaisemmin myös puhetta. Itselläni ääni on tällä hetkellä hieman normaalista poikkeava, ehkä hieman totuttua korkeampi ja hieman tukkoisen kuuloinen, mutta uskon sen palautuvan normaaliksi turvotuksen hävitessä kokonaan.

      Itse en polta tupakkaa, mutta jos polttaminen on tuskaa, niin onhan sitten kaikki nikotiinin korvausvalmisteita, itse ainakin syön purkkaa tai kurkkupastilleja lähes koko ajan, koska peitteet nielussa tuovat suuhun ja täten hengitykseen erittäin pahaa hajua/makua. Suosittelen myös suuvedenkäyttöä, desinfioihan se myös tuota nielua.

      Minut leikannut lääkäri kertoi, että on koko uransa aikana(arvelisin hänen olleen noin 40vuotias) hän on tavannut muutaman tapauksen, joissa makuasiti on VÄLIAIKAISESTI heikentynyt, mutta palannut tosiaan normaaliksi ajan kuluessa.

      Päätin kirjoittaa tänne, koska itse ennen leikkausta luin juuri kaikkia kauhukertomuksia ja jopa lääkäri tuntui pelottelevan(leikkauspäivänä tosin kaikki olivat erittäin positiivisia ja kannustivat paranemaan pian). Varmasti suurimmalla osalla nielurisaleikkauksen kokeneilla toipuminen menee about yhtä hyvin kuin minulla, mutta he eivät tule kirjoittamaan tänne yhtä helposti kuin kauhukertomuksia omaavat henkilöt. Suurimmalla osalla kun toipuminen normaaliin tilaan menee kahdessa viikosa ilman mitään suuria kipuja, vuotoja tai muita ongelmia.

      Joten tsemppiä kaikille tuleville nielurisattomille ja varatkaa pakkaseen paljon jäitä ja jäätelöä, niillä pääsee pitkälle!

    • Leikattu

      Itellä oli nielurisaleikkaus tuossa 29.3 aamulla ja nyt on tosiaan viides päivä toipumista menossa. Ku menin leikkaukseen niin jännitti yllättävän vähän eikä tarvinnu mitään rauhottaviakaan. Sit leikkauksen jälkeen heräsin parin tunnin päästä ja kipua ei juuri ollu ja oli hyvä olo, joten pääsin kotia neljän tunnin päästä heräämisestä. Kerkesin jo iloita että jes, pääsin näin helpolla. Mutta seuraavana päivänä iski pahoinvointi ja käytiin hakemassa pahoinvointilääkettä ensiavusta, ettei tarvis oksentaa kurkku leikattuna.
      Eilen sitte alkoki kivut ja jouduin ekaa kertaa käyttää panacodia, ku aiemmin pärjäsin vaan parilla panadolilla ja buranalla päivässä. Tänään aamulla ku heräsin, oli kivut pahimmat tähän mennessä ja maha aivan sekasin. Jouduin jättää panacodit sitten pois ja yritän nyt pärjätä panadolilla ja buranalla. Toivottavasti tää kipu ei tästä pahenis ja pahoinvointiki helpottais. Luulen että peitteet alkaa jo aika pian irtoilla ja toivotaan ettei tulis kauheeta verenvuotoa siitä sitten.

    • edellinen

      7.päivä leikkauksesta menossa ja kivut on kovat, varsinki yöllä ja aamulla ku herää. Eilen illalla lähti ensimmäinen pala peitettä irti ja syljen mukana tuli ihan pikkusen verta. Tänään sitte peitteet on ruvennu lähteen varsinki oikeelta puolelta ihan vauhilla ja olipa sieltä ilmeisesti vähän vertaki tullu, mutta se hyyty samantien. Nyt vaan toivon kovasti että ei sen enempää verta tule, koska ei huvittais joutua oksentelemaan tai poltettavaks ja pitkittää sairaslomaa yhtään.

    • JC

      Heipparallaa,

      Kirjoittelinkin tuossa jo aiemmin. Eilen oli siis leikkaus ja kipu ei niin paha kun pelkäsin. Pari kertaa joutunut tiputukseen kurkkukivun takia, mutta ainakaan vielä tämä ei niin paha ole.
      Mutta mulla ei tosiaan tuo Panacod oikein suostu toimimaan, kun joutunut sitä niin paljon aiemmin syömään, joten nyt on aika tuskainen olo. Otin n. tunti sitten muutaman Panacodin naamariin, että pystyn soittamaan sairaalaan ja vaatimaan niitä vahvempia kipulääkkeitä (=Tramadoli). Kohta heidän pitäisi soittaa kuulemma takasinpäin, en lopeta puhelua ennenkun ne olen saanut reseptille ^^

      Mutta siis vaikka minullakin on ollut aivan sietämättömiä kurkkukipuja aiemmin, niin ei tämä sieltä pahimmasta päästä ole...ainakaan vielä. Ja jos Panacodi toimisi, niin varmasti ei olisi olossa paljonkaan valittamista, eli uskon kyllä että useimmille tämä leikkaus ei ole mikään kummoinen juttu. Kyllä tämän viimeisen etapin vielä kestää. Itse ainakin niin kyllästynyt jatkuviin kurkkukipuihin, että jos ne tällä lähtee niin aivan loistavaa. :)
      Infoilen myöhemmin lisää jos meinaan kuolla, hahaa!

    • Mies 41 ja risat

      Terveiset pirkanmaalta.


      Olen -69 syntynyt mies ja lueskellut näitä viesejä aikani kuluksi varmaan 5 kertaa ja saanut itse mukavasti voimaa ja uskoa siihen, että joku päivä tämä helpottaa.

      Kärsin noin 5 vuotta yhtä jaksoisesti kurkkukivusta, sekä erittäin ikävästä proppuongelmasta, niitä lenteli suusta kun aivasteli eikä niitä itse saanut mitenkään "hammasharjan varrella" tökittyä pois. Olen juonut litratolkulla kaikenmoisia suuvesiä, ilman pysyvää tulosta. Nyt viimeisen vuoden aikana on ollut lisäksi lukuisia pieniä flunssan poikasia, ja lähes joka viikko utnne siitä että nyt varmaan olen tuossa kipeäksi.
      Olen syyttänyt jo pidemmän aikaa nielurisoja näistäö vaivoista ja toivon todella että syy nissä myös oli...

      Itselläni oireili eniten kurkun vasen puoli, ja se on ultrattu 2 kertaan ja muutenkin tähystelty lukemattomat kerrat.
      Nyt viihdoinkin päsin nielurisaleikkaukseen viime tiistaina, eli tällä hetkellä tulee 8 päivää tunnilleen, leikkauksesta. Leikkaus tehtiin TAYS:ssa ja sielä kaikki meni hienosti, ja henkilökunta oli tosi mukavaa.
      Menin sinne tiistai iltapäivällä ollen viimeinen leikattava sinä päivänä, kotia pääsin seuraavana päivänä n.12.00 maissa, kun olin lounasta ensin sielä syönyt.

      Leikkauksessa todettiin pienet risat, muta erittäin proppuiset, sekä vasemmalla puolella jälkiä koteloituneesta paiseesta.
      Lisäksi risoista oli vuotanut keltaista mätää, kun nitä oli paineltu (Eli olivat kyllä poiston tarpeessa)
      Leikkauksen jälkeen olen joutunut joka päivä vetämään max annoksen anettuja reseptilääkkeitä,4 x Panacod 500mg sekä 3x Ketorin100mg.
      Näillä kipu on ollut siedettävä.

      Ensimmäiset 2-3 päivää meni suht hyvin, mutta sitten alkoivat kivut yltyä. Vettäkin nieltäessä, tunne oli kun joukossa olisi ollut lasinpaloja.
      Ja aluksi aamuisin tuli isoja, jopa mansikan kokoisia hyytymiä suusta. Niitä sitten syljeskelin wc pönttöön.
      4 päivänä alkoi ensimmäisen kerran vuotaa hieman verta suusta, mutta sain sen loppumaan kun imeskelin jäitä, sekä pidin niskassa jääpussia noin tunnin.
      6 ja 7 päivänä tuli myös verta suusta, peilistä kun katsoi niin näki, että haavat tihkuivat juuri risojen leikkaus kohdasta hieman.
      Aluksi verta tuli hieman enemmän, mutta nämäkin tihkut loppuivat jäitä syömällä ja kylmää nisassa pitämällä reilun tunnin verran. Hieman siinä jo alkoi välilä jännittämään, että tuleeko lähtö sairaalaan kesken yön, mutta toisaiseksi on vielä selvitty.

      Syöminen on ollut erittäin huonoa, kovasta yrityksestä huolimatta, jugurttia, mehukeittoja ja tehosekottimella hienonettua jauhelihakeittoa on mennyt hyin pieni annoksia kerralla max desi. Ja tietenkin muutama jäätelo joka päivä.

      Tämään ei vielä ole vuotoja ollut ja olen koittanut pysytellä kiltisti jääpala jäätelo linjalla. Hetki sitten koitin syödä kanaa perunalla pienen märän (kylmänä tietenkin) ja oli se mahtavan hyvää, pelkkien makeiden ruokien jälkeen.

      Aika on kulunut lukien ja elokuvia katsellen, ja tietenkin niitä jäitä imeskellen. Tämän jälkeen en varmaan koskaan enää halua jäitä nähdäkkään?

      Mutta tämä foorumi on auttanut ainakin minua kun on voinut hymyssä suin , lueskella muiden kamppailuja saman ongeman kanssa, ja toivonkin että tämän lukijat saavat tästä hieman lohtua, on ne päivät pitkiä kun joutuu paikallaan olemaan ja pelkäämään että koska alkaa vuodot.

      Sairaalassa sanottiin että vuodon riski on pieni, mutta ainakin oman kaveripiirin kesken jako on ollut lähes 50% ja 50%.

      Mutta huomista odotellessa, josko huomenna helpottaisi ja pahin vuoto riski menisi ohi, ja pääsisi pikku hiljaa palaamaan arkeen, normaali syöminen tuskin tule onnistumaan vielä pitkäääään aikaan.

      Voimia kaikille kohtalo tovereille

    • Antero71

      Jälkikommenttina 6kk leikkauksen jälkeen,

      Muuten hyvä - ääni aavistuksen korkeammaksi noussut - mutta edelleen välillä tuntee selvästi arvet kurkussa, mikä tuntuu oudolta välillä. Varsinkin kylmällä ilmalla tekee mieli nieleskellä ja tunnustella niitä arpia siellä. Lieköhän koskaan katoavat.

      Mutta ei ole ollut kertaakaan flunssaa enää eikä kurkkukipuja!

    • Leikattu

      Nyt alkaa helpottaa. Leikkauksesta on 10 päivää ja peitteet on lähteneet hyvin, mutta vielä niitä kyllä on sen verran että saa nähdä kerkeääkö lähteä kaikki ennen ens viikkoa. Kivut alkoivat helpottaa toissapäivänä ja sen jälkeen onkin saanut kokoajan vähentää lääkkeiden käyttöä. Tänään on mennyt vain 1g panadol, ja sain jopa nukuttua kokonaisen yön. Eilen kurkusta oli hieman ilmeisesti tullut verta koska siellä oli taas sellainen pieni hyytymä. Mutta tähän mennessä verta ei ole tullut niin paljoa että sitä huomaisi muuten kuin katsomalla kurkkuun. Toivottavasti tää nyt oli tässä ja mitään kunnon jälkivuotoja ei enää tässä vaiheessa tulisikaan.

      • Leikattu

        heti tän kirjotettuani huomasin että oikeella puolella tuolla kuopassa näyttää ihan siltä niinku ois joku purkka jääny sinne kiinni, irtoavia peitteitäkö? :o


    • mies 41ja risat

      Moorjenttes.

      Nyt on sitten 10 päivää takana ja elämä alkaa voittamaan.
      Tänään sain syötyä jo käden lämmöstä oikeata ruokaa.
      Särkylääkkeissä on pärjännyt tavallisella pore paanadoolilla.
      Verta ei ole enää vuotanut jäitkään ei ole ihan koko aikaa tarvinnut syödä.
      Eiköhän tämä tästä. Tsemppiä muille joilla vielä edessä

    • Ei mitään ongelmaa

      Kirjoitin tuossa viime viikolla nimimerkillä "ei mitään ongelmaa". Ehkä sitä tuli sitten juhlittua vähän liian aikaisin.

      Viikko leikkauksen jälkeen olin normaalisti liikkeellä kaupungilla. Yhtäkkiä tunsin, että suuhuni alkoi kerääntyä epämääräisen oloista nestettä. Menin ulos lähimmästä kauppakeskuksen ovesta ja räkäsin sitten maahan kiitettävän kokoisen verilammikon. Siinä sitten hieman ihmettelyä, vartijat tulivat paikalle, ambulanssia kehiin ja sairaalaan polttohommiin, kun ei meinannut vuoto hyytymien muodostuksen takia loppua.

      Poltto-opertaaio oli nopeasti ohi, onhan tuo aina ikävää, kun puudutellaan ja sörkitään nielua. Mietin vain, että iso hatun nosto ihmisille, jotka ovat olleet nielurisaleikkaukessa ilman nukutusta, oli se hieman epämukavaa haistaa oma palanut liha ;D Polton jälkeen pari tuntia seurannassa ja taksilla kotiin.

      Jatkoin elämää ihan samalla tavalla kuin leikkauksenkin jälkeen, kävin ulkona, tapasin ystäviäni ja harrastin kevyttä liikuntaa. Eikä mitään ongelmia ole ollut.

      Tänään on kulunut kaksi viikkoa ja päivä leikkauksesta. Yritin tänään käydä juoksemassa, mutta kurkkuun tuli samanlainen kuivumisfiilis kuin ennen tuota jälkivuotoa. Tässä kirjotellessa juon ensimmäistä alkoholiannosta sitten leikakuksen, ei tunnu pahalta, mutta en mitään lärvejä ajatellut lähteä vetämään..

      Suosittelen kaikille, että pidätte sen nielun kosteana, koska se vähentää huomattavasti jälkivuotoriskiä!

    • Jomppe2

      Sanoin näin lyhyesti itselläni leikkaus oli toissapäivänä. Itseäni ei juuri jännittänyt lainkaan jostain syystä. Koko kokemus oli omalla tavalla jännittävä/ "siisti".

      Kivusta ja jäljestäpäin sen verran, että minulla kipukynnys ei juuri ylitä normaali nielutulehduksen tasoa (angiina), vaikka monet väittävät suuria ja sietämättömiä kipuja. Tämä yllätti miten yksilökohtaista tämä voi olla.

      Ainut haitta on tämä puhe. Puuroutunutta mussutusta ja sönköstystä lähinnä. Ja toki "rupien" vuotaminen n. 7-10 päivää leikkauksesta

      Summasumarum, ei niin paha, mitä oletin.

    • 16vuotias leikattu:(

      Oli tuossa 11 päivää sit nielurisaleikkaus. aamulla menin ja kun heräsin siinä heräämössä eimitään kipuja sit siintä osastolle ja pari tuntia etennpäin nii johan tuli kivut yritin siinä jotain juua ja jäätelöä syödä. 3 purkkii jätskii söin ja sit alko oksettaa tuli 2 kaarimaljallist verta mahasta ja siintä sit iltaan asti ja 5 kertaa yrjösin ja jouduin jäämää yöks ku ei mikään pysyny sisäl enää :( kipulääkkeet suonensisäset sit.

      Viiikko meni kipujen kanssa ja mitään ei oikeen pystyny syömään :(
      Viikko leikkauksen jälkeen ja yhtäkkii klo 22 kun lähin suihkuun klimppasin lattialle ja tuli verilöntti, sit pelästyin ja puin päälle ja menin lavuaaarii syljeskeleen nii sitä tuli vähän mutta sit alko tulee ihan tajuttomasti lähin ensiapuu ja lääkärit alko poltteleekiinni mutta 3 kertaa meni ihan turhaan ei loppunu sit laitettiin tippa tulemaan jotain hyytymis ainetta. sit yritti adrenaliinil jollai nesteel tyrehdyttää se sattu iha tajuttomast ku painetaa täysii sinne koloo :( sit lääkäri soitti hesan sairaalaa ja kysy etmitä tehäää. siin se sai neuvoja ja poltti sellases koneel ja sano mulle et jos nyt ei lopunu nii sit ambulanssilla hesaa et muuta ei voi tehä.
      Siiin se sit loppu ja 6 kaarimaljallist verta syljin ja 2 oksensin mahastatullutta veerta :( kaiken lisäks lääkäri vähä sohas ja nyt ala huuli mustaan ku poltti huulenki samal iha ku turpaa olis tullu :(

      vähän paniikissa olin tossakun verta tuli niin paljon meinas usko jo loppuu ku 4 tuntia tuli koko aja verta, en ikinä ole noin paljoo verta nähny mut olenhan vasta 16 vuotias tyttö :( no jos se tästä sitten:)

    • Viikko leikkauksesta

      Hei!
      Mulla leikattiin nielurisat tasan viikko sitten.
      Leikattiin nukutuksessa. Minulle anettiin jo enne leikkausta pahoinvointilääkettä, sillä aikaisemmasta leikkauksesta tiedettiin taipumukseni voimakkaaseen pahoinvointiin.
      Jouduin jäämään yöksi sairaalaan. Kivut olivat kovat, ei ollut helppo puhua, joka nielemisellä sattui.
      Seuraavana aamuna alkoi pahoinvointi, oksensin kaiken mitä laitoin suuhun, kipulääkkeet ja pahoinvointilääkkeet annettiin suoneen. Oksensin koko päivän.
      Kolmantena päivänä pahoinvointi loppui.
      Kipulääkkeinä on Buranaa ja Panacodia. Otan vieläkin n. 5 kipulääkettä päivässä. Aamulla, päivällä, illalla, ennen nukkumaanmenoa ja yöllä herään ottamaan yhden.
      Kipu ei ole hellittänyt viikossa yhtään. Nielu on täynnä valkoisia peitteitä jotka alkavat nyt lähtemään.
      Olen pystynyt kuitenkin syömään suht normaalisti, mutta kipeä on.
      Toivottavasti tämä tästä helpottaisi. -.-

    • 6.6.2011 leikattu

      Hyksissä. Ei ollu ees kipuja leikkauksen jälkeen,eikä sinä päivänä. Aamulla leikattiin ja klo18.00 pääsin kotiin... kivut oli pahimmat 3-7päivänä,ei pystyny syömään,eikä puhumaan ku kieliki oli niin kipee.. jääpäloja vaan imeskellen ja mehujäätä syöden se meni.. ja kun lääkettä otti reilusti ja piti suun kiinni,niin ei se kipu niin pahalta tuntunut.... 6päivänä tuli vähän verta,silleen syljen mukana,ei muuten ollenkaan... 8päivä alkoi tuntua jo paremmalta,pelkkää buranaa enää otin. peitteiden lähtöä en tuntenut mitenkään,mutta pikkuhiljaa ne sieltä irtoili.. 2viikkoa leikkauksesta näky vielä vähän valkoista kurkussa... nyt 2,5viikkoa leikkauksesta ja kurkku tuntuu vieläkin vähän kipeeltä(ei nyt tohon aikasempaan kipuun verrattuna voi ees sanoo,että kipeeltä,mutta kuitenkin) semmoselta kun ois flunssa ja kurkku kipeä,,että vähän joutuu varovasti nielemään jos esim pitsaa syö.... Kai se tästä pikku hiljaa paranee kokonaan.... Mutta ei toi nyt mikään niin paha kokemus ollu,kun luulin... Noi veren vuoto jutut taitaa kyllä olla niin harvinaisia...

    • Leikattu 13.6.2011

      Moi! Mulla leikattiin 13.6 nielurisat. Tokana päivänä jouduin sairaalaan tiputukseen kovan oksentelun takia. Pääsin onneksi samana iltana kotiin kun olo helpotti heti kun sai nesteytystä. Lääkäri kirjoitti sit Panacod poretablettien sijalle Panadol Forte särkylääkettä. Murskasin sen aina jauheeksi kun ei muuten olis saanut nielyä. Miksiköhän lääkärit kirjoittaa aina ensisijaisesta Panacodia? Noi poretabletit maksoi ihan sikana 23,5€ 60kpl ja mä ostin niitä sen tuplamäärän kerralla minkä lääkäri määräs ja syömättä jäi suurin osa. Panadol forte 100kpl maksoi vaan 4,95! Meni siis 47€ rahaa hukkaan! Nojoo toi oli aiheen vierestä...

      Mulla irtos peitteet tosi hitaasti ja 11 päivää leikkauksesta tuli vuoto vasemmalle puolelle ja 10min ajan vuosi verta. Se onneksi tyrehtyi itsestään, mutta n.1dl sitä verta vuosi! :O (Mulla oli kertakäyttömuki johon syljin verta että pystyin seuraamaan paljonko vuotaa). Jos olisin lavuaarin syljeskellyt olisin varmaan soittanut ambulanssin heti.

      3 viikkoa kesti mulla toipuminen ja särkylääkkeiden syönti. Nyt huomasin sellasen "vaivan" että nielaistessa korvissa kuuluu samanlainen naksahdus/loksahdus mikä ennen kuului sillon kun korvat on lukossa/tukossa ja sit kun ne aukeaa niin kuuluu sellanen kovempi ääni korvasta! Toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan? Nyt se ääni kuuluu joka kerta nielaistessa :( Ihan kuin korvat joka kerta aukenis. Onko kellään muulla ollut tällasta ongelmaa leikkauksen jälkeen? Mulla nyt siis 4,5viikkoa leikkauksesta. Soittelin jo polillekkin missä leikattiin ja sieltä sanottiin että menee 2-3kk leikkauksesta ennen kuin täysin on toipunut, että sitä ennen saattaa olla kaikenlaisia tuntemuksia. Täytyy siihen nyt sit luottaa että parin kuukauden sisällä helpottaa.

    • Risat leikattu 30.8

      Hei vaan kaikille!

      Olen 21-v nainen ja multa leikattiin nielurisat tuossa viime tiistaina. Ajattelin jakaa oman kokemukseni täällä. Pääsin leikkaukseen jatkuvasti toistuneiden nielurisatulehdusten ja angiinojen vuoksi. Itse en aluksi juuri ollenkaan jännittänyt tulevaa leikkausta, mutta sitten kun luin toisten "kauhukokemuksia" täältä netistä, niin alkoi itseänikin vähän pelottaa. Pelkoni osoittautui kuitenkin turhaksi. Jännitin myös vähän nukutusta, koska minua ei ole koskaan ennen nukutettu, mutta sitäkin jännitin ihan turhaan.

      Ennen leikkausta minulle annettiin tietoa miten leikkaus etenee ja sain hoito-ohjeet leikkauksen jälkeiselle ajalle. Aamulla klo 8:10 sain kipulääkettä suoneen (meinasin nukahtaa jo sen vaikutuksesta), sitten laitettiin happinaamari ja nukutusainetta suoneen - parin minutin päästä olin syvässä unessa ja leikkaus aloitettiin. Jo 8:45 heräsin yskimiseeni heräämössä, hoitaja juotti minulle puoli lasillista vettä ja pyysi nukkumaan vielä hetken. Kipuja ei ollut ja sain vielä kerran suoraan suoneen kipulääkettä.

      Heräsin uudestaan 9:50 ja minut siirrettiin "omaan" huoneeseen jossa sain katsella telkkaria ja lukea lehtiä. Sain mehua, vettä ja jäätelöä. Klo 13 minut kotiutettiin.

      Ensimmäiset kivut alkoivat vasta ilmaantua iltapäivän aikana, mutta olivat tosi lieviä. Keskiviikkona (leikkauksen jälk.pvnä) ja torstaina ei juuri kipuja ollut. Kipulääkkeet tepsi hyvin: 600mg burana 3-4 krt päivässä ja Panacod 1-3 tbl n.3 krt päivässä. Hyvin upposi jugurtit, kiisselit ja jäätelöt. Keskiviikkona tosin jäätelö alkoi tökkimään ja oksensin illalla. (Ei tuntunut kyllä kovin mukavalta leikattujen risojen kanssa). Myös Panacodilla saattoi olla vaikutusta asiaan.. Sen jälkeen ei kuitenkaan mitään pahoinvointia ole ollut.

      Perjantai ja lauantai ovat olleet selkeästi helpoimmat päivät. Kävin ulkonakin kavereiden kanssa ja kirpputorilla olen käynyt pyörimässä. Olen saanut syötyä jopa kiinteää ruokaa. Tosin jokaisen lusikallisen/haarukallisen jälkeen on pitänyt ottaa kulaus juotavaa, koska ruoka tuntuu takertuvan kurkkuun. Pe ja la-öinä en myöskään enää herännyt kipuun yöllä, kuten aiemmin oli käynyt. Muuten olen nukkunut hyvin. Aamut ovat aina yleensä pahimpia, mutta heti otettuani kipulääkettä alkaa helpottaa.

      Ehdin jo ehkä innostua liikaa hyvästä olostani, kun tänään sitten (viides päivä leikkauksesta) heräsinkin aamulla huomattavasti kovempaan kipuun. Kipu säteilee nyt myös korviin. Otin Panacodia ja aamupalaksi jäätelöä niin olo tasaantui puolessa tunnissa. :) Onneksi verenvuotoa ei ole tullut missään vaiheessa, en ole ainakaan huomannut. Nesteytyksestä olen kyllä huolehtinut, vesilasi oikeastaan koko ajan kädessä. :D

      Kivuilianta on kyllä tuo syöminen. Nämä kivut yleisesti ottaen ovat myös tosi pientä siihen verrattuna, millaisia kipuja minulla on ollut joskus esim. tulehdusten aikana. Ajattelin kyllä mennä jo huomenna takaisin koulun penkille, vaikka saikkua olisi vielä pari päivää jäljellä. Jollei nyt sit huomenna iske joku infernaalinen olo.

      Mutta leikkausta ei tosiaan etukäteen kannata jännitää. Ihmiset kokee kivun eri tavalla ja paraneminen on niin yksilöllistä. Tsemppiä kaikille leikkaukseen meneville! :)

    • Jemppu 28

      Pistämpä oman kokemukseni myös rikaksi rokkaan. Eli minut leikattiin viime keskiviikkona, tänään siis menossa päivä 5 ja huomenna päivä 6. Joka syksyiset angiinat sai riittää ja olihan nuo risat mulla aika isotkin.

      Sairaalassa kaikki meni niin hyvin kuin yleensä tämmösissä rutiinijutuissa voi mennä. Nukutus vissiin puoli kymmenen jälkeen, ja heräsin yhen maissa. Olo oli mielenkiintonen, mihinkään ei oikeestaan sattunut mutta oli semmonen "jotain on tehty" - fiilis. Kurkku tuntu tietty erilaiselta, turvonneelta ja kaikkea. Mulle kiikutettiin mansikkarahka syötäväksi lähes samantien kun silmät pysy auki, mutta sen verran olin sitten kai sitä verta nielly, ettei syöminen maittanu. Viiden aikaan kun en ollu oikeen vielä kauheesti mitään saanu alas, totesivat että jaahas lähetääs yöksi osastolle.

      Eka yö meni aika huonosti siellä sairaalassa kun henki ei tosiaan tahtonu kulkea. Kipulääkkeet oli hyvät, ainakin ne mitä oli laitettu suoneen, että siinä ei ollu ongelmaa. Seuraavana päivänä pääsin sitten jättikurkkuni kanssa kotiin ja ajattelin että eipä ees satu, tämähän oli helppoa.

      Lääkkeeksi tavanomasesti Panacodia (tabuina) ja Ketorinia. Panacodia 3 x 2 tablettia päivässä sekä Ketorin aamulla ja illalla. Tässä päivien mittaan olen ihmetelly "toispuoleista kurkkuani" kun ne eivät saaneet toista puolta niin hyvin leikattua kiinnikkeiden takia. Peitteet on ihan mukavasti siellä, tuntuvat jo vähän nyt rapisevankin. Lääkkeet on väsyttäny ja syöminen on jääny vähälle, varsinkin kun nyt parin ekan päivän jälkeen tuli nää kivut vähän niinkun jälkijunassa. Aamusin pahinta, kun en oo osannu kelloa laittaa herättämään, polttaa ja viiltää. Ruokana mulla lähinnä mannapuuro, jugurtti, jätski ja semmoset. Varovasti olen myös napsinu muutaman kinkkusiivun suolasenhimooni.

      Kaiken kaikkiaan ei tämä mitään mukavaa ole ollut, ja huomenna tosiaan edessä vasta kuudes päivä, joten saa nähä mitä vielä on edessä. Mutta onneksi nuo lääkkeet on tehneet tästä jokseenkin siedettävää. Turvonnut ja peitteinen tuo kurkku nyt on, mutta eipä tämä ikuisesti kestä, ja syöminenkin varmaan helpottuu päivien myötä. Jos tähän nyt loppu angiinakierre, proppupallerot, tulehdukset sekä epäilty uniapnea niin hyvä vaan.

      Ja arvatkaapa sitten kun tästä paranen, marssinko raxit, heset, mäkkärit, kebbab-paikat ja grillit läpi...

      • kitanielu

        Itselläni leikattiin nielurisat torstaina 29.pvä, joten viides päivä menossa. Omat risani olivat isot ja vasemmalla puolella kiinnikkeiset. Lääkärin mukaan ne olivat varsin tulehtuneet, ilmeisesti pidempään. Olen kärsinyt usein toistuvista poskiontelontulehduksista, tukkoisuudesta sekä unihäiriöistä jo pidempään.

        Leikkauspäivä

        Aamulla 7.30 polille. Klo. 9.00 leikkaus. Heräämössä silmät auki noin klo. 13. Kipuja ei juuri ole kiitos hyvien kipulääkkeiden, mutta kurkusta toki huomaa että jotain on tehty. Itse leikkaus menee nukutuksessa kuin tanssi.
        Siirto vuodeosastolle 15.00 maissa. Juotavaksi mehua ja jäätelöä kitaan. Tuntuu epämukavalta mutta onnistuu, kotiutus ennen klo. 18.00.

        Päivät 2,3,4

        Kurkku on kipeä. Ruoka ei juuri maistu ja nieleminen sekä puhuminen on todella kivuliasta. Onneksi särkylääkkeet Panacod (pore) ja Ketorin auttavat mukavasti ja saa levättyä. Minulle nousi pieni kuume heti toisena päivänä, muta pysyi hyvin alle 38 rajan, jonka ylittyessä olisi hyvä olla yhteydessä polille mahd. tulehduksien jne. takia
        Juon 2-3 litraa vettä päivässä. Auttaa myös kipuun. Lisäksi jäätelö tuntuu auttavan hieman kipuun. Hoitaja painotti että suurin osa verenvuototapauksista johtuu riittämättömästä juomisesta.
        Yöllä herää muutaman kerran kipuun. Kurkku on kuiva ja täynnä paksua limaa. Tiedossa epämiellyttävä tunti, jonka jälkeen lääkkeet alkavat vaikuttamaan ja nukkuminen jälleen mahdollista. Tästä viisastuneena olen laittanut herätyksen yöllä 3-4 aikaan, jolloin lääkkeen ottaminen poistaa ed. ikävän herätyksen. Suosittelen kaikille.

        Päivä 5.

        Kurkku on kipeä aamulla, eri tavalla kuin ennen. Suussa on paha maku ja tuoksu...uuuh. Peitteethän ne sieltä irtoavat. Päivän mittaa alkaa hieman helpottamaan. Toki nieleminen yhä sattuu, mutta ensimmäistä kertaa päätän syödä perunamuusia ja jauhelihakastiketta hieman lämmitettynä. Syöminen onnistuu kohtuullisesti. Ruoka pyrkii menemään ensin nenään, mutta kuuluu asiaan ja tekniikka löytyy nopeasti. Saan syötyä ison lautasellisen ja olo tuntuu heti paremmalta. Jäätelö-keittolinjalla jää nälkä, mutta ihme kyllä näläntunnetta en muista näiltä päiviltä juuri kokeneeni.

        Eli tässä omia kokemuksiani 5pv leikkauksesta. Koitin kirjoittaa mahdollisimman selkeästi jotta jokainen leikkaukseen menevä saisi jonkinlaisen käsityksen jälkeisestä ajasta. Jokainen ihminen kokee kivun ja asiat eri tavalla. Mielestäni kipu on ollut lääkkeillä hyvin hallittavissa. Mikäli viikon kärvistelyllä poistuu kuorsaaminen, usein toistuvat tulehdukset, pahanhajuinen henki, nielun ahtaus ja yöuninen laatu paranee, niin suosittelen ehdottomasti kaikille. Vaimon mukaan ainakin kuorsaus on loppunut täysin ja heti leikkauksen jälkeen ensimmäisiä huomioita oli helpottunut hengittäminen ja hapen parempi kulku

        En usko että kivutonta leikkausta voidaan ihmisen suuhun tehdä. Lapset toki toipuvat aikuisia nopeammin. Myös lähtötilanne vaikuttaneen oleellisesti paranemisaikaan. Kyseessä on joka tapauksessa yleisin leikkaus, rutiinitoimenpide ja ainakin itse olen iloinen että päätin siihen mennä


    • tyttö 11v

      Mooi(:Oon tosi nuori tyttö, 11. Oon menossa leikkaukseen n.viikon päästä ja mua jännittää. Itkin tuos vähä aika siten ku sain tietää et se on jo nii pian. HELP?

      • turhaa pelkoa

        Turhaan etukäteen jännität!

        Vaikka itsekin jännitin, mutta vain nukutusta, koska itseäni ei ole ennen koskaan nukutettu. Ikää minulla on yli 40 vuotta. Yleisesti sanotaan, että mitä vanhempi leikattava on, sen hankalampaa toipuminen. Joten tuolla tiedolla olettaisi, että sinulla tulee olemaan todella helppo toipuminen ;)

        Minulta leikattiin sekä nielu- että kitarisat sekä arpeutettiin nenän alakuorikoita samalla nukutuksella. Syynä sairastamani uniapnea. Itse halusin leikkaukseen, jotta mahdollisesti voisin lopettaa nukkumisen ylipainelaitteen kanssa (cpap-laite apnean hoitoon).

        Itse (vaikka ikää onkin), toivuin yllättävän helposti. Kipulääkitys auttoi tehokkaasti, kun otti säännöllisesti. Tosin Panacod poretabletti sai aikaan parin päivän ummetuksen. Se taisi olla ikävin kokemus koko toipumisessani! Siihen auttoi apteekista haettu peräruiske ja luumusoseet, joita söin muutamana päivänä. Panacodin syömisen pystyin lopettamaan kokonaan viikon sisällä, vähensin sen ottamista vain yhteen päivässä jo sitä ennen. Miksi turhaan syödä vahvaa lääkettä, kun kipua ei ollut. Kolmesti päivässä söin kuitenkin Ketorinin, tulehduskipulääkkeen.

        Peitteiden irtoaminen sujui sekin melko kivuttomasti. Vielä on joku valkoinen pieni kohta tuolla kurkun perällä. Pystyn jo syömään normaali ruokaa. Minut leikattiin 17.10. eli eilen tuli kaksi viikkoa ja palasin töihin.

        Sinulle ja muillekin: jokaisen toipuminen on yksilöllistä, joten näiden juttujen lukemisesta voi saada vain turhia pelkoja leikkausta kohtaan.

        Kunhan muistat juoda paljon jäävettä, syödä kylmää, niin kivut ja verenvuodot pysyvät parhaiten poissa. Itseltäni ei vuotanut verta koko aikana kuin teelusikallinen!

        Tsemppia!


    • tyttö 11v

      Kiitos, millä sut nukutettiin ? Pelottaa jos se on joku piikki..

    • IInna

      Toki sulle piikki joudutaan laittaa..


      Tohon kämmenselkään laitetaan kanyyli..(kirjoita googleen kanyyli ja kuvahaku) siellä näät millanen!
      Sitä kautta sulle laitetaan sitten nukutusaineet ym.

      Ei se satu! :)

      Älä jännitä, hyvin se menee!
      minut leikattu kanssa sinun ikäsenä! :)

    • tyttö 11v

      Ok :)

    • xONAMe

      Jeij, mut leikattiin tänä aamuna, eikä tossa mitää kummallista ole. Missään vaiheessa ei oo vielä kunnolla sattunut, vaikka kurkku onki vähän arka. Lääkäri sano, että oli ollu normaalii vaikeempi leikkaus, verenvuotoa jonkiverra ja näköjään ollu krooninen tauti, vai mikä lie jo pidemmän aikaa.
      Toistaseksi vielä tuntuu et tää oli iha hauska kokemus.

    • xONAMe

      Tänään jo vedelty kunnon kotiruokaa, tosin viileenä ja vähä muussattuna - ai helvetti että on muute hyvää jogurttien, jätskien ja kiisselien jälkee. :D

    • xONAMe

      Naps, meikä onki sit jo melkei terve ku pukki. Vähä vaan arastelee, mut ei se oo nii justiinsa.

    • IInna

      xONAMe:
      Sähän olet toipunut tosi nopeesti ja todella, todella hyvin!!! :)

      Muistan oman toipumisen ihan "kauheaksi",
      säteili korviin ja suuhun sattui ihan hirveesti..
      Ei siinä auttanu ku vollottaa ja syödä kipulääkettä ja koittaa
      syödä/juoda vaan kylmää!
      Pari viikkoa meni omaan toipumiseen, mutta
      sen jälkeen ei ole ollut kertaakaan enää kurkkukipua ym. tulehuksia nielussa!!! :))

    • kummitus98

      mulla huomenna leikkaus heti aamusta...jännittää:)

    • totaalinen v#tutus

      Eilen leikattiin ja oli muuten varsinainen liskojen yö. Nielu on jonkun verran arka mutta kieli sitäkin enemmän. Sitten yhtäkkiä iski kauhee kylmyys ja vapina sitä kautta kuumeilua. Samaa ollut tämäkin päivä. Onnistuin tuossa äsken jo syömään pehmeän munakkaan, mutta sitä saakelin ruskeeta mätää tulee suusta kokoajan....
      Joten täytyy kysyä että tietääkö kukaan, että saako suuvesiä käyttää nielurisaleikkauksen jälkeen?

    • ketuttaa:(

      mä käytin ainakin... nyt on 7päivä leikkauksesta ja sattuu ihan hirveesti ='(

    • kohta parantunut

      Luin tämän ketjun ennen omaa leikkausta, joten ajattelin jakaa omat kokemukseni! Olen 30v nainen ja olin nielurisaleikkauksessa 9.11 eli 9pv sitten. Jonkin verran pelotti ennen leikkausta vaikka on kaksi muuta leikkausta aiemmin tehty, ja pelkästään hyviä kokemuksia. Leikkauspöydällä vielä mietin että lähden kotiin :D

      Heräsin heti kun pääsin heräämöön, vointi loistava, nielu toki turvonnut ja kuiva mutta ei kipuja (koska leikkauksessa saa vahvaa kipulääkettä). Hoitaja tarjosi heti suonensisäistä kipulääkettä, mutta kieltäydyin koska ei ollut tarvetta. Huomasin samantien kuinka paljon helpompaa oli hengittää ilman nielurisoja, syy leikkaukseen oli kuitenkin aiemmin ollut nielupaise ja toistuvat nielurisatulehdukset (vähintään 15krt vuodessa)

      Minut siirrettiin toiseen päähän heräämöstä koska olin niin hyvässä kunnossa, ettei tarvinnu kattoa niitä muita (heh) ja sain vettä, mehua, jäätelöä ja sitä energiajuomaa (ihan kuin Gainomax) eli hyvä aamupala kaikin puolin.

      Leikkaava lääkäri tuli kertomaan miten leikkaus oli mennyt, ja oli ollut arpisuuden takia hyvin vaikea. Arpisuus oli muodustunut lukuisten tulehdusten ja yhden pahan nielupaiseen johdosta. Etulakikaareen (se limakalvo mikä on suuhun katsottaessa sivuilla ja peittää osan nielurisoista) oli jouduttu laittamaan kaksi tikkiä koska se oli jotenkin kiinni siinä nielurisassa ja sitä oli leikattu (samaan kohtaan oli tehty viilto aiemman nielupaiseen puhkaisun yhteydessä). Lääkäri sanoi ettei tästä tule ongelmia vaikka tikit eivät tule pysymään, mutta ne yhteenommellut palat etulakikaaresta irtosivat toisistaan jo monta päivää sitten ja se alempi pala roikkuu vähän ikävästi nielussa..Sen voi varmasti leikata pois sitten kun on toipunut tästä.

      No, 2h heräämisen jälkeen pääsin pois sairaalasta (2h on minimi seuranta-aika), isä tuli hakemaan ja mentiin ruokakaupan ja apteekin kautta hänen luokse (eka päivä ja yö ei saa olla yksin). Väsymystä tai huonovointisuutta ei ollut ollenkaan, enkä syönyt mitään särkylääkkeitä kahden ensimmäisen päivän aikana. Sitten alkoi tulla lievää kipua ja alotin Voltarenin 3x päivässä, auttoi tosi hyvin, aiheutti alussa väsymystä. Söin leikkausta seuraavana päivänä jäätelön ja jogurtin lisäksi karjalanpiirakkaa (kaiken paitsi kovan reunan) ja kolmantena päivänä lohta, perunaa ja salaattia ilman mitään ongelmia. Hidasta tuo syöminen toki on.

      Ihmettelin kovasti miten olen päässyt niin helpolla, lääkäri sanoi että leikkausta seuraavasta päivästä eteenpäin on poikkeuksetta ihan järkyttävän kipeä. Viidentenä päivänä alkoi sitten kovemmat kivut (edelleenkään ei lähelläkään nielurisatulehduksien kipua) ja aloitin panacodin 4x2 päivässä, mutta sen vaikutus on lievä ja kestää mulla n. 2h.. Aamulla kurkku on tosi kipeä koska on nukkunut suu auki ja sen takia kuivunut. Kannattaa yrittää nukkua aika pystyssä että voisi hengittää nenän kautta (se voi olla mahdotonta). Kun tietää syyn kivulle, se ei ole niin paha asia!

      Kuudentena päivänä makasin sohvalla, en ollut rasittanut itseäni mitenkään, ja verenvuoto alkoi. Ensin tuntui vaan oudolta, niin kuin lima valuisi kurkussa, mutta sitten veri alkoi pulppuamaan ja tajusin mitä tapahtuu. Otin puhelimen, jääpussin ja juoksin vessaan ja annoin veren valua vessaan. Yritin samalla soittaa tutuille että voisivat soittaa tarvittaessa ambulanssin koska kun sitä verta tulee, sitä tulee PALJON ja se on pelottavaa ja kamalaa, varsinkin jos asuu yksin niin kuin minä. Siihen ei voi millään varautua etukäteen. Oli yö, eikä kolme ekaa vastannut, mutta sitten sain äitini kiinni ja se ei tajunnut mitä tapahtuu koska ei saanut puheesta selvää :) Aikani sönkötettyä sain sanottua että on vuotanut n.5min ja jos jatkuu vielä yli 5min tai se ei enää kuule mun ääntä, niin soittaa ambulanssin. Yhtäkkiä vuoto loppui ja tuntui että pyörryn. Menin makaamaan kylppärin lattialle ja seuraavaksi olikin tosi huono olo ja oksensin. Olin siis ehtinyt niellä verta. Tämän jälkeen kaikki oli täysin ok, heikko olo tietysti ja pelko siitä että vuoto uusii. En uskaltanut nukkua tänä yönä ollenkaan, ja seuraavat kaksi päivää makasin sohvalla jääpussi niskassa varmuuden vuoksi :)

      Vuotoa ei siis voi ennakoida, mutta tee suunnitelma etukäteen 'mitä teen jos alkaa'. Sairaalaan ei tarvitse mennä jos loppuu vartin sisällä!!!

      Päivä yhdeksän siis menossa tänään, peitteitä lähtenyt runsaasti (ja sieltä lähtee ISOJA paloja, mulla yksi viinirypäleen kokoinen, joka on aika oksettavaa..) Kipu oli yöllä klo 01 todella voimakas (8/10) mutta kun heräsin klo 7 kipu oli poissa? Kipulääkkeitä en siis enää syö kun ne ei auta. Paraneminen on siis se joka sattuu. Ensi vkon torstaina pystyn lääkärin mukaan juoksemaan maratonin, saa nähdä...maratonia en siis ole juoksemassa, mutta pitää työn puolesta liikkua 3h ja rasitus on kovaa. Hoitajat sanoivat että ei kannata edes kokeilla sellaista niin en tiedä ketä uskoa?!

      Voiko kahden viikon kohdalla vielä tulla vuotoja jos silloin joutuu harrastamaan kovaa liikuntaa 3h?! Kipu ei haittaa.

      • kohta parantunut

        ...ja TIEDOKSI jos jonotatte julkiselle puolelle leikkaukseen, siellä on myös peruutusaikajono jos ette halua odottaa kuukausikaupalla! Pääsin itse kolmessa päivässä enkä ollut akuutti tapaus.


    • ERITTÄINTYYTYVÄINEN

      Mukava kokemus..

      Kävin yksityisellä 15.11 leikkauttamassa nielurisat, toteutetaan erikoisterällä jolla saadaan paranemisen kannalta merkittävää hyötyä. Luin itsekkin aluksi näitä leikkaustapahtumia ja totesin hyötyjen voittavan epämiellyttävien kokemusten. Itsellä tiesin risojen olevan todella isot ja leikkauksen jälkeen kirurgi sanoi risojen ollen: isot, ulkonevat ja olivat nielun tiellä. Tämän olin tiedostanutkin ja siksi halusinkin risoista eroon.

      Itse leikkaus. Esivalmisteluissa en ehtinyt kissaa sanomaan kun jo nukkumatti tuli. Herättyäni toimenpiteestä luulin ettei mitään olis tehtykkään. Ei mitään kipuja, särkyä, hengittämis vaikeuksia vaan ainoastaan tunsin nielun olevan takaa turvoksissa.

      Toipuminen. Suosittelen pyytämään kaikki särkylääkkeet poreina, joten helpottaa kipulääkkeitten ottamista. En käytä koskaan kipulääkkeitä, koska en ole tarvinnut niitä tähän päivään mennessä ja olen 32 vuotias mies. Joten otin alusta asti maltillisesti panaco poretta 4kpl päivässä ensimmäiset pari vuorokautta. Tämän jälkeen kun en tuntenut mitään kipuja ja särkyjä, niin en ole ottanut enään mitään lääkitystä. Olen itsekkin ihan ihmeissäni, että mitenkä kaikki voi olla niin hyvin eikä tunnu missään. Säästin ensimmäisen parin vuorokauden aikana kurkkua, etten yrittänytkään puhua. Haluan nyt kaikille sanoa vain, että kokemus oli enemmän kuin miellyttävä mitä nyt voi odottaakkaan kun operoidaan. Mutta itselle ei tullut mitään komplikaatioita, ei kipuja ei särkyjä. Odotan vain, että pääsee syömään kunnon pihvin sillä nälkä on mieletön :) Joten suosittelen enemmän kuin paljon toimenpidettä.

      Se mitä huomasin heti toimenpiteen jälkeen, niin aikaisemmin en pystynyt hengittämään vain nenänkautta vaan korvaavaa ilmaa täytyi ottaa suun kautta. Nyt ei ole mitään hätää hengitellä pelkästään nenänkautta :) Se on jo todella iso asia, sitten jos pääsis angiina kierteestä niin täydellistä! Sen tiedän, että tällä erikoisterällä saavutettiin suotuisat vaikutukset paranemiseen. Kun miettii, että vanhalla polttorauta kaavintameneltämällä leikataan risat pois niin en ihmettele yhtään jos nielunpohja on kipeenä. Tässä terässä on ylikuumenemisen suoja, eikä arpeutumaa tule läheskään niin paljon. Toimenpidehän maksoi turhan paljon, kun kunnallisella sektorilla olis päässyt pelkällä poliklinikkamaksulla. Mutta mielestäni tämä oli sen kaiken arvoista ja olen todella tyytyväinen, että sain vihdoin ja viimein aikaiseksi risojen poistamisen.

    • Selma

      Hei..
      Neljä päivää sitten poistettiin nielurisat toistuvien nielutulehdusten ja angiinoiden vuoksi. Risat itsessään oli pienet ja leikkaus meni kuulemma oppikirjan mukaan.

      Ensimmäisenä iltana kotona oksensin pariin kertaan. Sainkin jo lääkäriltä ennakkovaroituksen nielemäni veren perusteella. Taisin olla vielä niin sairaalan huuruissa, ettei ehtinyt edes koskea.
      Pari ekaa päivää meni ihan ok, hyvin vähäisten kipujen kanssa. Nyt nää pari muuta on sit olleet hieman kivuliaampia.
      Kieli on kipeä, reunaan on ihan selkeästi osunut jokin, joten puhuminen on jo senkin vuoksi hankalaa.
      Lääkettä pitää muistaa ottaa tasaisesti 4-5 tunnin välein, niin pysyy kurissa, käytössä panacodit ja burana.

      Nielu on suhteellisen turvoksissa, enkä sinne liioimmin ole halunnut kurkkia. PItää vaan muistaa juoda tasaisesti, yölläkin vesipullo kokoajan vieressä. Jääpussi aina välillä niskassa.
      Toivotaan, että verenvuodoilta säästyy ja peitteet/tikit irtoavat nätisti.

      Ei tästä mitään kauhukokemusta ainakaan vielä saa. Hyvä vaan jos pääsen kierteistä ja kivuista eroon tällä, eikä tartte kuukauden välein olla 40 kuumeessa ja kurkkukipuisena. Kyllä tän kestää.
      Suosittelen jos joku muu on vastaavissa kierteissä!

    • angiinaainavaan

      Itsellä tällä hetkellä JÄLLEEN kerran kova angiina. Lueskelin noita leikkauskokemuksia ja ihmettelen, että ei taida kovasta angiinasta erota: en pysty puhumaan kivulta, en saa nieltyä, hengittäminenkin sattuu kurkkuun.

      Jos leikkauksella pääsee eroon tästä jatkuvasta kierteestä, aion pyytää leikkauslähetteen heti kun tokenen ja saan varattua lääkärille ajan.

    • hanna456

      ei todellakaan ole lähelläkään niitä tuskia mitä on normaalin (pahan) tulehduksen yhteydessä! mulla varsinki aiheuttaja oli virus (ei A) eikä ollut mitään lääkettä mikä olisi parantanut, piti vain odottaa. leikkaukseen siis, ei tarvitse sen jälkeen enää kärsiä kuin hetken :)

    • kohta parantunut

      hehee, takapakkia! toiseksi viimeisenä sairauslomapäivänä nousi yhtäkkiä melkein 40 asteen kuume, leikkausalue tulehtunut...sohvalla makaan siis edelleen :( mutta jos nyt TÄN jälkeen olis kurkku kunnossa?

    • Ällöttävät peitteet

      Moikka! Mä olin ite torstaina nielurisaleikkauksessa, ja oon kuitenki pystyny syömää sillee suht.normaalisti.. Tänää söin jo ruisleivän, ja tällästä. Mut syön tosi varovasti. Mut eniten mikä mua häiritsee nii on noi peitteet, mulla vähä välii irtoilee niitä pienii palasii. Ja tuntuu jotenki, et ne peitteet roikkuu et tulee sellanen oksennus refleksi vähä välii. Voitteko kertota, että miten ne peitteet oikee irtoaa tuolta? Siis lähteeks ne tollee pienis palois, vai miten.. En haluu oksentaa niitten takii. Ja sit pelottaa viel se verenvuoto.. Oon ihan paniikis, ja mietin koko ajan et millonkohan ne irtoo ja millo tulee verta... Haluun nopeesti eroo noist peitteistä, ne oksettaa mua niin paljon :((

    • 10päivää takana

      Aika paljon lukenu kauhutarinoita eri forumeilta ja kyllähän nuo varmasti pitää varmaan paikkansakin. tutkimusten mukaan kuitenkin vain 2-5% leikkauksessa olleista joutuu kärsimään niin pahoista vuodoista että jouttuu lanssilla sairaalaan menemään ja usein vuodot voi aiheutua ihan omistakin virheistä taikka sairauksista jne.. itsellä nyt 10päivää leikkauksesta ja olo alkaa helpottua. sain eilen syötyä ekan kerran kiinteää ruokaa sillä aikasemmin ollut niin kovat kivut ettei ole pystynyt kuin vettä juomaan ja sitäkin huonosti.. leikkauksen jälkeen olo erittäin helpottunut ja hyvä johtuen sairaalan vahvemmista mömmöistä. itsellä pahimmat kipupäivät oli varmaankin 3-7. lukemalla näitä on myös tullut täysin varmaksi että jokanen tuntuu paranevan aivan yksilöllisesti.. joillakin kivut voi kestää monia viikkoja kun taas joillakin muutamia päiviä. joten on vaikea mennä sanomaan kellekkään millaiset hänen kivut tulevat olemaan, kauanko hänellä kestää parantua.. jokaiselle tämä on varmasti v-mäinen tapaus mutta uskon että jokainen joka on leikattu on ollut jatkossa tyytyväinen! =) tsemppiä kaikille muille toipilaille ja tuleville sellaisille! anteeksi tekstin sekavuudesta kun väsyynenä tuli kirjoiteltua... =)

    • poikaparaisilta

      ittekki oon menossa kohta nielurisaleikkaukseen. ensin pelotti jonkin veran ne jälkeenpäin olevat kivut, mutta nyt kun luin nämä kaikki jutut, niin ei enää pelota yhtä paljon... toivottakaa minulle onnea. peace ^^

    • elämisen arvoista?

      kysympä nyt sellaista, että eikö kenelläkään ole ollut yhtä pahaa proppuongelmaa kuin itsellä? siis aina kun syö jotain, niin jää ruokaa tuonne risojen onkaloihin, eikä siis saa edes pois niitä itse kaiveetua, kun onkalot ovat todella syvät. tälläkin hetkellä siellä jotain on, kun juuri söin. yritän kurlailla ja vanupuikolla aina kaivella, mutta ei auta.

      todella vittumainen vaiva, ja olen aivan loppu tämän kanssa.. lääkärissä käyty MONTA kertaa, sekä tavallisella että kurkku, nenä- ja korvalääkärillä. kaiken huippu on että sanovat vain: "vähän suurentuneet (risat) on". ei muuta. kävin jopa tähystyksessä (gastroskopia) tämän asian takia, koska ei selvinnyt mikä kurkussani ja/tai syvemmällä ruokatorvessa on! yksi oire siis paha palan tunne kurkussa myös.

      kerran myös jouduin lähtemään päivystykseen viime kesänä, kun tuntui että tukehdun. tutkivat ja ei mitään, vähän punoittivat. loppuyön sitten valvoin henkeä haukkoen kotona, kun oikeesti luulin tukehtuvani! ja lääkärit ei vaan ota todesta! on se hienoa elää tällaisen vaivan kanssa päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen...

      • elämisen arvoista?

        ja lisään vielä että leikkaukseen en ole siis päässyt vielä! vaatimaan menen kyllä kunhan saan taas voimaa jostain.. mutta oireina siis nuo joista tuossa kirjoitin.


    • heleppoja hommia

      Tiistaina oli leikkaus 24.1, nukutuksen jälkeen kurkkuni ei tuntunut mitenkään erikoiselta särkylääkkeiden ansiosta. Suurien poissaolojen takia menin jo keskiviikkona 25.1 kouluun, kurkkuani särki vain hieman ja pystyin syömään kiinteää kouluruokaa (karjalanpiirakoita). Myös torstaina menin kouluun ja söin kouluruuan. Itselläni ei ole kurkku ole ollut mitenkään suuremmin kipeä, aamuisin kun herää tuntuu vain ettei pysty puhumaan saati saamaan särkylääkettä alas. Kiinteän ruoan syönti ei tuota ongelmia kunhan se on tarpeeksi viileää ja on tarpeeksi nestettä mukana. Peitteiden irtoamista odotellessa...

    • että näin

      Eilen leikattiin ja kurkku oli/on kipeä eilen ja tänään mutta ei sietämätöntä kipua.. Kunnes tänään sitten tuli pahoinvointia ja oksensin, kyllä kirveli kurkkua!.. Syödä olen yrittänyt jogurttia, kiisseliä, keittoa, jäätelöä.. Ja juoda jäävettä. Panacod ja ketorin menee kipuun, ja pahoinvointia tuli jommasta kummasta ja ku yks kaks ku piti soosilinjalle.. Pahimmat päivät on varmaan vielä edessä...

    • nuhanenä2

      Minulla olisi tänään nielurisaleikkaus edessä, mutta saa nähdä pystyyvätkö leikkaamaan, koska olen flunssassa! Tottakai juuri ennen leikkausta sairastuin... Murr. Kuumetta ei ole/eikä ole ollut, mutta kauhea nuha ja limaa irtoo, tukkoisuutta ja vähän yskä. Käskivät mennä sairaalaan kuitenkin sovittuna ajankohtana, lääkäri sitten siellä päättää voiko leikata. Toisaalta haluais että sais tämän leikkauksen pois alta, mutta toisaalta haluais kyllä olla ihan täysin terve et kestää kaikki leikkauksen jälkeiset kivut jne.. Mua ei oo ennen nukutettu, se jännittää, ja inhoon piikkejä ja verta, joten se kanyylin laitto pelottaa varmaan eniten :D Saas nähä kuinka käy, voipi kyllä olla että leikkaus siirtyy..

    • että näin

      Maanantaina tuli kaksi viikkoa täyteen sairaslomasta ja täytyy sanoa, että vaikka kipeä oli ja vähän välillä pahoinvointiakin kipulääkkeistä, niin oikeastaan mennyt ihan hyvin, luulin että olis ollut pahempaa. Oksennuskin jäi vain siihen yhteen päivään, sen jälkeen en oksentanut vaik välillä oli heikko/etova olo. Melkein kaksi viikkoa söin kaikkea haaleaa/kylmää ruokaa kiisseleitä, keittoja, jogurttia yms. Nieleminen kävi kipeää, mutta ei se ollut sietämätöntä kipua. Kylmä vesi muutamalla jääpalalla oli kyllä mulle todella toimivaa, litkin vettä pitkin päivää ja välillä pidin kurkulla jääkallea. Kipulääkkeitä söin kyllä ni paljon kuin vain pystyi, säännöllisesti. Yöllä huomasi monesti et kun kurkku pääs kuivumaan ni oli kipeämpi, siihenkin auttoi jäävesi ja yölläki heräsin ottaan kipulääkettä. Ja kyllä mulla oli ehkä muutama kivuliaampi päivä sairaslomassa, mutta kyllä ne kesti. Lepo on myös tärkeää vaik välillä tuntui että jaksaa ihan hyvin. Kannattaa vaan yrittää syyä paljon säännöllisesti ettei heikota/tuu huonoa oloa. Nyt saikun päätyttyä kurkku tuntuu edelleen sellaiselta ei normaalilta, mutta kyllä ne limakalvot pikkuhiljaa paranee, kurkku ei ole kipeä kuitenkaan, ehkä pikkaisen niellessä tuntuu. Ja kipulääkkeetkin jätin pois kun jotain 9pvää oli kulunu leikkauksesta. Joten aika hyvi meni mulla, kipu on tietenkin yksilöllistä ja kaikilla ei mene samalla tavalla...

      Ja tuo nukutus niin eipä se ollut sen kummempaa, pistettiin kanyyli joka kirpas vain kerran, ja sen jälkeen hengittelin maskin kautta happia ja alkoi silmät lipsua vaik kuinka yritti pitää auki ja sit loppu onki sumun peitossa. Heräämössä heräilin sit ja olin ehkä vähän hämmentynyt kun muistin sit mitä oli tehty. Sit päiväkirralla toivuin muutaman tunnin ja pääsin kotia, eka yö meni vallan hyvin, ja ekat päivät, ei ollut ni kivuliasta ku sit ku ne peitteet alko irroilla kurkusta.. Mutta kyllä siitä selviää!

    • nuhanenä2

      Joo eipä siitä leikkauksesta silloin kaksi viikkoa sitten mitään tullut kurkunpääntulehduksen takia. Siitä paranin kyl nopeesti parissa päivässä, ja leikkaus tosiaan siirtyi kahden viikon päähän. Noh, mutta kuinkas ollakkaan, kerkesin saada uuden flunssan taas vklp ennen leikkausta.. :D Tänään siis leikkauspäivä, menin hieman epäilevin mielin sairaalaan, mutta onneksi pystyivät leikkaamaan!!
      Lääkkeiden vaikutusta oottelin tunnin ajan telkkaria katsellen, siitä sit leikkaussaliin. Kanyylin laitto ei sattunu juurikaan, mut en kyl voinu kattoo sitä (yh, kuvottavinta koko leikkauksessa :D). Sitten hengittelin maskista vähä höyryjä, ja simahin. Tunnin päästä heräsin, olo hyvä, Buranaa sain samantien lisää. Hetken torkuin, ja join vettä ja mehua, ja aloin taas kattelee telkkaria. Jätskiä söin ja parin tunnin ajan olin tarkkailtavana. Sitten iski vessahätä, ja vessareissulla jo totesivat et pääsen kotiin ku niin hyvä olo oli kuitenkin. Tällä hetkellä leikkauksesta noin viisi tuntia, kipuja ei ole, mut toki kurkku on arka ja tosi oudon tuntuinen (pala kurkussa). Parin tunnin päästä lisää lääkkeitä naamaan, saa nähdä saako yöllä nukuttua. Itse operaatio mielestäni todella helppo ja vaivaton, olo nyt hyvä, mutta tiedän kyllä et pahin on vielä eessä :s no, päivä kerrallaan, nyt näyttää vielä hyvältä!

    • nuhanenä2

      Tässäpä minun kokemukset leikkauksen jälkeen:
      - lääkkeenä Burana 600 neljä kertaa päivässä, eli kuuden tunnin välein, ja Pamol F 500 500 kolme kertaa päivässä, eli kahdeksan tunnin välein. Lisäksi tarvittaessa Tramal.
      Päivät 1-4: lääkkeet otin ajallaan, vahvemman lääkkeen (sairaalasta antoivat mukaan pari samaa mitä söin sairaalassa) otin muistaakseni 2. ja 3. päivänä. Ei kipuja kuin ainoastaan nielaistaessa, jos silloinkaan. Todella helppoja päiviä, jopa angiinat olleet kivuliaampia. Söin mm. keittoja, nakkeja, kananmunia, suklaata, karkkia. Nukuin todella hyvin, ei kipuja.
      Päivät 5-6: yöllä alkoi jo ensimmäiset merkit kivuista, jotka oli jo ihan erilaisia mitä aiempina päivinä. Kipu säteili korviin, ja kipua oli koko ajan, ei vain nielaistaessa. Päivällä syöminen hankalaa, jogurtinkin syöminen sattui järkyttävästi. 5. ja 6. päivinä oli pakko ottaa Tramalia. Nuo muut lääkkeet eivät tunnu auttavan juurikaan, tai vaikutus häviää jo tunnin jälkeen. Yöt pahimpia, jatkuvaa kipua.

      Huomenna tulee siis viikko leikkauksesta, ja nyt on tosiaan aika kivuliasta :/ Syöminen vaikeutunut huomattavasti, jogurtinkin syöminen tuottaa tuskaa. Peitteet on minusta vähä vähentyny, mut en oo syljeskellyt mitään paloja pois, oisko ne sit tullu nielaistua? Minun tilannetta pahentaa vielä tämä flunssan jälkitila, kun paksua limaa tuntuu olevan tuolla jossain nenänielussa, ja sitä kun yrittää ryystää suun kautta pois ni AUTS! Paraneminen kuitenkin edistyy kuhan nuo peitteet vaan lähtis kunnolla. Haju ja maku suussa on aika oksettava. Nyt vaan toivotaan että ei tule verenvuotoa ja kivut pysyy suht koht kurissa. Näin yhteenvetona voisin sanoa että luulin kipujen olevan paljon pahempia ja jatkuvia, mutta yllättävän helpolla kuitenkin olen päässyt! Kyllä tästä selviää :)

    • että näin

      Peitteiden irtoamista ei huomaa muuten kuin kipeämpänä kurkkuna ja jos kattoo kurkkuu ni huomaa et sieltä o alkanu lähtiä.. Limaa oli itselläkin kurkussa sairasloman aikana.. Turvonnu nielu oli tietysti kans. Ja jääveden litkintä pitkin päivää oli kyl tehokasta estää kurkun kuivumista ja limakalvojen paranemista, myös sitä kurkun kipua se lievitti.

    • nuhanenä2

      Hyh, tuolloin kuudentena päivänä sitten alkoikin verenvuoto, yök :s olin ehkä liian aikaisessa/väärässä vaiheessa liikenteessä, ramppasin 5. ja 6. päivänä kattomassa urheilujoukkueeni pelejä. 6. päivänä sitten yhtäkkiä alkoi tuntua kun jotain valuu kurkkua pitkin nieluun, jotain lämmintä ja paksua. Heti älysin että voi perkele, nyt vuotaa. Otin kylmäpussin niskan taakse ja menin lavuaarin luokse sylkemään verta pois, onneksi oli tiedossa ettei kannata niellä verta. Ei mitenkään älyttömästi tullut, mutta tarpeeksi kuitenkin että säikäytti. Inhoan veren näkemistä ja makua, enkä ollut edes kotona, niin ei ollu kiva kyl. Vuoto tyrehtyi noin 10 minuutissa. No, samana iltana sitten makasin sohvalla telkkaria katsomassa, kun vuoto alko taas, ja pahempana. Verta tuli selvästi enemmän ja voimakkaammin, ja mukana tuli hyytynyttä verta. Olo oli ihan järkyttävä, rupes pyörryttämään, joten hikosin ihan kauttaaltaan läpimäräks, tärisin, ja hyytyneet veripalat sai oksennusrefleksin aikaseks (mitään en kylläkään oksentanu). Taas nopeesti vaan kylmää niskaan ja noin vartin päästä alko helpottaa. Onneks en ollu yksin kotona, muuten olisin varmaan pyörtyny tai lähteny jo sairaalaan ku menin vähän paniikkiin :D 7. päivän aamuna alkoi vuotaa taas, mutta tosi vähän, lähinnä syljen mukana tuli. Tämä vuoto alkoi selkeesti sen seurauksena, kun jouduin tuota paksua limaa (kiitos flunssa) ryystämään ja sylkemään pois :/
      Eli opetuksena voisin sanoa, että kannattaa malttaa ne kriittisimmät päivät (itsellä noin 5. - 7. päivä) pysyä kotona sohvalla maaten. Toisaalta oishan se voinu alkaa vuotaa vaikka olisinkin malttanu kotona pysyä, mistäs sitä tietää.. Verenvuoto ei ollut todellakaan kivaa, mutta selvisin kuitenkin ilman sairaalareissua, jei :)

      Nyt menossa 8. päivä, olo on jo selkeästi parempi taas! Kurkku ei ole läheskään niin kipeä kuin eilen, ja olen jo syönyt mm. pastaa. Tänään mulla loppuukin nuo Pamol F lääkkeet, joten ajattelin kokeilla josko sitä pelkällä Buranalla pärjäis. Näyttää taas jo helpommalta, mut ei passaa liikaa innostua ;) Itseä mietityttää millonka sitä urheilun uskaltaa aloittaa, ei kyllä vielä tunnu että heti kahden viikon jälkeen uskallan, mutta katsotaan..

    • tomi

      heippa kaikille!

      Itselläni on leikkaus tehty 9 pv sitten. kaikki on mennyt ok, hieman ihmetyttää kun ihmiset kirjoittelevat kovasti kivuistaan, ei tämä nyt niin hirveä kipua ole. vastaa noin keskiverto angiinaa mutta kuumetta ei ole. Tsemppiä kaikille....kyllä tämä tästä sunttaantuu. :)

    • kyllä kannatti

      Omat isot "hirveännäköiset" ( sanoi leikkaava lääkäri avustajalleen) nielurisani leikattiin yli kolmekymmentä vuotta sitten paikallispuudutuksella.
      Olihan ne aikansa kipeät ja puhe vähän outoa, mutta kipua oli tuottanut myös krooninen angiina ja kurkkuajos ennen leikkausta, joten ne leikkauksen jälkeiset kivut kesti paremmin kun tiesi, että kohta on kaikin puolin helpompaa.

    • että näin

      Voi kyllä suosittelen leikkausta jos ongelmia risojen kanssa on! Se vaiva ja kipukin kannattaa kärsiä :) Odotin et ois ollu pahempaa ja en kyl sanois et jos uuelleen jostain syystä pitäs kokia tuo ni kyl mää tekisin sen :D Mut onneks ei tartte enää ainakaan tuota :)

    • little bird

      Hei! Itse pääsin muutaman kuukausi sitten nielurisaleikkaukseen vuosia jatkuneen angiina- ja nielutulehduskierteen vuoksi. Olin toisinaan jopa sairaalassa em. sairastelun vuoksi ja sain lähetteen leikkaukseen vasta nielupaiseen jälkeen, joskin julkisen puolen lääkäri oli vastahakoinen, koska "leikkauksen jälkeen kivut ovat hirveät".

      Itse operaatio oli nopeasti ohi ja pääsin kotiutumaan jo samana päivänä. Kivut olivat kovat seuraavan kahden viikon ajan ja lääkkeeksi alunperin määrättyjen Ketorinin ja Panacodin lisäksi jouduin peitteiden irtoamisen aikana syömään öisin myös Tramalia, mutta pääasia oli, että tiesin kipujen jossain vaiheessa loppuvan. Parantumisen aikana nielu haisi kuvottavalle, puhe oli aluksi epäselvää, limaa piti jatkuvasti syljeskellä ja niskassa jouduin usein pitämään kylmäpussia kivun lievittämiseksi. Panacodin aiheuttamaan ummetukseen kannattaa muuten varautua jo etukäteen Laxoberonin, Microlaxin tms. valmisteen avulla. Leikkauksen jälkeen ruokavalioni koostui pääasiassa nestemäistä ruoista (mehujää, jääpalat, mehukeitto, haaleat keitot), mutta jo seuraavalla viikolla pystyin syömään haaleita ja pehmeitä "tavallisiakin" ruokia ja palaamaan pikku hiljaa kohti normaalia elämänrytmiä vuodepotilaan roolista.

      Kokonaisuudessaan parantuminen nielurisaleikkauksesta oli kivuista huolimatta helpompaa kuin kuvittelin, eivätkä leikkaushaavat alkaneet vuotamaan, kuten moni on täällä pelotellut. Särkylääkkeet eivät aiheuttaneet minulle erityisen sekavaa oloa, mutta kovan päänsäryn ne toivat tulessaan ja myöhemmin vierotusoireita, vaikka lopetin käytön asteittain kipujen antaessa myötä. Valitettavasti suurten nielurisojeni poisto ei näytä helpottaneen ylähengitysteiden tulehdusalttiutta, nyt on menossa jo kolmas nielutulehdus kuumeiluineen operaation jälkeen. Suurimalla osalla leikatuista on onneksi hyviä kokemuksia sairastelukierteen loppumisesta kuin seinään -suosittelen operaatiota, jos ainaiset angiinat ja proppuiset suuret risat tekevät elämän hankalaksi!

    • möhhh

      Heippa
      Oon 17-vuotias tyttö ja menossa nielurisaleikkaukseen ellei tämänhetkinen antibiootti tehoa. Huhtikuussa vasemmalla puolella kurkkua alkoi tuntua sietämätöntä kipua ja menin lääkäriin, määräsivät dalacin nimisen antibioottikuurin. Söin kuurin mutta viikko sen jälkeen kipu ilmestyi takaisin. Menin jälleen lääkärille, jossa määräsivät uudelleen dalacinia. . Lääkäri sanoi että nielussani on virusperäinen tulehdus, niihin ei silloin antibiootit tehoa, mutta silti sain niitä? Jälleen söin kuurin ja ehti mennä vähän päälle viikko niin kipu oli taas takaisin! Vasen nielurisa punoittaa, on turvoksissa ja kova. Puhuminen sekä suun avaaminen isoksi tuottaa tuskaa. Niimpä eilen olin lääkärillä; puuduttivat kurkun ja pistivät ruiskulla kolmeen eri kohtaan, varmistuakseen että kurkussa ei ole mätää. Ja ei ollut. Sain kolmannen kerran kaksi antibioottia kerralla, ja jos nämä antibiootit eivät tehoa, on edessä ko. nielurisaleikkaus.

      Kieltämättä, pelottaa ja jännittä, varsinkin kipu. Nyt on kesäloma... ja kesätyöni alkavat ensi viikolla. Hieman harmittaa että söin turhaan aikaisemmat antibiootit, eikä leikkausta voinut heti suorittaa. Mutta lääkäreillä on tietyt kriteerit tämän suhteen.

      Tsemppiä kuitenkin kaikille jotka siihen menevät! :)

      • Hemliii

        Heippa hei!

        Toivottavasti pääset leikkaukseen, onhan se ikävä olla pari viikkoa kipeenä, mutta sitten ei risat enää vaivaa!

        Mä kävin leikkauksessa viikko sitten eli 19.7 ja kaikki sujui ihanasti. Ensimmäiset päivät olivat tosi helppoja, ei sattunut yhtään ja olin ehkä vähän liian innokas puhumaan ja syömään sillä nyt olin pari päivää aika kauheen kipee. Oon nukkunut about 20 tuntia päivässä, herään vaan ottamaan lääkkeet ja kattomaan pari jaksoa ohjelmia. Mulla ei levossa satu kurkkuun yhtään mikä on ihanaa! Saa nukkua rauhassa.

        Paljon paljon mehujäitä, jäitä, jäddee, vanukkaita ym kannattaa varata. Mä en oo nyt kolmeen päivään syöny mitään (ei satu, mutta jos alkaa syömään niin kipu palaa) mutta täytyy sanoa että tänään on ollut parempi päivä :)

        Mulle tää ei oo ollu kauheen vaikeeta varmaankin just sen takia että oon voinu nukkuu paljon. Jokaiselle tietty yksilöllistä ja varmasti kaikille kurjaa mutta hei, se on vaan 2 viikkoa!

        Paljon tsemppiä kaikille, hyvin se menee ja vaikka ei menisi niin 2 viikkoa on todella lyhyt aika loppujen lopuksi :) xoxo


    • Helou!

      Olen 19-vuotias tyttö ja leikkaus oli n. 4 viikkoa sitten. Leikkaukseen laittoivat isojen ja proppuisten nielurisojen takia, sekä mulla on ollut monta vuotta tärykalvossa reikä eikä meinaa mennä millään umpeen ja tällä yritetään parantaa ilman kulkua ja tätä kautta reijän umpeutumista. Koskaan en ole angiinaa sairastanut :)
      Kaikki meni aivan loistavasti, tosin siinä 4. päivänä alkoi kovat kivut ja kyllä itketti.
      Missään vaiheessa ei multa tullut verta ja pystyin syömään joka päivä esim. pastaa ja muuta pehmeetä ruokaa, muttei tarvinnut kuitenkaan pelkkää jäätelöä syödä.

      Kannattaa juoda monta litraa vettä päivässä, se vähentää verenvuodon riskiä. Jääpalat on todella hyviä ja kannattaa apteekista ostaa kylmäpussi pakkaseen. Helpotti kipua todella paljon. Lääkkeet otin juotavan jogurtin kanssa.

      Vielä o kurkku hieman kireän tuntuinen kun haukottelee, muuten kivut kyllä katosi parissa viikossa. Itse operaatio ei mulla kestänyt kuin n. 15min.


      Äkkiä se on ohi ja eron huomaa kyllä heti! Ilma kulkee paljon paremmin kuin ennen.
      Tsemppiä vaan kaikille leikkaukseen menijöille :)

    • Näinkin voi käydä...

      Morjensta pöytään!

      Kerrotaan nyt sitten tämmöinen oikein epäonnistunutkin tapaus.

      Elikkä Meikäläiseltä leikattiin nielurisat 15.8.12 Tammisaaren sairaalassa ja ensimäiset 5päivää leikkauksen jälkeen meni siinä sitten maatessa eikä ongelmia näkynyt. Sittenpä alkoikin totaalinen helvetti.

      19.8.12 Alkoi peitteet irrota illalla ja samalla alkoi veren vuodot. Samaisena iltana siis jouduin ensimäisen kerran Hangosta ambulanssilla Meilahteen/Haartmanin sairaalan korvakliniikan päivystykseen, jossa polttivat haavan kiinni. Yö sairaalassa ja seuraavana päivänä kotiin Hankoon.

      24.8.12 Kotona nukkuessani jälleen herään veren makuun suussa ja verta tuli taas ihan kiitettävästi. 112:ssa laitettiin luuria korvaan ekalla soitto yrityksellä. Lopulta sain ambulanssin paikalle ja taas lähdettiin Helsinkiin Korvakliniikalle, koska Hangosta lähin sairaala jossa voidaan päivystyksessä tehdä asialle jotain on Meilahti ja matka n.130km. Päivystyksessä poltettiin taas ja yö sairaalassa.

      26.08.12 Ja taas aukesi helvetin portit ja ajettiin Piipaa autolla Helsinkiin poltettavaksi.

      29.08.12 Vielä kertaalleen kunnes Sairaalassa alettiin ihmetellä, että kyllä tässä nyt jotain on mätänä kun hetken polton jälkeen alkoi uusi vuoto, tällä kertaa toiselta puolelta. Päättivät pitää seurannassa pari päivää jona aloitettiin veren hyytymistä edes auttavavan Caprilon-lääkkeen anto minulle suoraan suoneen.
      Tässä vaiheessa alkaa olla jo henkisesti niin loppu, että siinä kyynel tulee jo pakollakin silmään kun lääkärit sanoo joka kerralla, että nyt se on ohi jnejnejne. Mutta todellisuudessa hekin olivat yhtä ymmällään asiasta kuin minä. Veren hyytymis tekijät tutkittiin ja niissä ei näkynyt mitään erikoista. 5vuotoa yhteensä eikä lääkärien mukaan ole tapahtunut leikkaus virhettä. On se kumma.

      01.09.12 pääsin sitten kotihoitoon ja matkaan annettiin Caprilonia pilleri muodossa. tänään 05.09.12 asiat vielä kunnossa, mutta pelko perseessä, että koska alkaa taas tuo helvetti. Olen 24v mies ja perusterve.

    • eeevsku

      äääää pelottaa tuo leikkaus hurjasti :/ kai toi kanyyli :C sattuukse?? koska ei minuu muu siinä pelota paitsi tuo kanyyli !!! ja voinko leikkauksen 3pv jälkeen mennä koulukuvauksiin?

      • MH

        Voi mennä koulukuvauksiin, jos vain oma vointi sallii. Kanyylin laittaminen sattui itselläni ainakin ihan pirusti, mutta pian sen jälkeen sut nukutetaan, joten sitä tuskaa ei kauaa joudu kärsimään. Riippunee myös henkilöstä, että kuin paljon sattuu.

        Itselläni on nyt ensimmäinen yö leikkauksen jälkeen ohi, eikä olo ole mikään mahtavin... Mutta rennosti tässä koitan ottaa ja kipulääkkeiden avulla pystyy nielemään edes jotenkin.


      • Itse pelkään ihan älyttömästi piikkejä ja nimenomaan tuota kanyylin laittoa. Minua ainakin leikkauksissa on auttanut rauhoittavat (joita saa kun hoitajalta pyytää) sekä olen pyytänyt sellaista puudutusvoidella pistokohtaan, se vie paljon kipua pois :)


    • tuskaaonollut

      hei !
      minulla oli leikkaus tässä maanantaina 15.10.12 ja voin sanoa helppoa ei ole ollut.
      Leikkaus itsessään meni kuin unelma ja leikkauspäivänä ei ollut minkään laisia suuria kipuja.
      Seuraavana päivänä leikkauksesta se sit alkoi, hirveä kipu kielestä korviin ja särkylääkkeet eivät pahemmin auttaneet. Vertakin tuli kurkusta seuraavan päivän yönä, mutta ei paljoa joten sairaalaan ei ollut tarvetta lähteä.
      Kivut ovat olleet kovat ihan tähän päivään asti.
      Tänään sitten alkoi taas verta tulemaan sen verran paljon että sairaalaan oli pakko lähteä. No eipä sielä sairaalassa pahemmin mitään tehty ... särkylääkettä pistettiin kankkuun ja annettiin vuode missä levätä ja syljeskellä verta. Sanottiin että aivan normaalia että verta tulee niinkin paljon kun minulta tuli!
      Viisi tuntia makasin sielä sairaalassa ja eivät antaneet edes vahvempia lääkkeitä kotia vietäväksi vaikka kipu on ollut hirveä, eikä mitkää pamolit ja buranat hirveämmin auttanut.
      No kotona sain sitten pari tuntia nukuttua jonka jälkeen heräsin veren maku suussa ja kyllä vertahan sieltä tuli ja ihan vitukseen liikaa.
      Soittoa sairaalaan sitten rupesin tekemään ja sanoivat taas että normaalia tollanen... no kello jo kaksi yöllä ja kuudesta asti olen verta yskinyt,oksentanut ja sylkenyt kurkusta. Ja ihan puhdasta vertahan sieltä suurimaksi osaksi on tullut...
      Ja pakkohan tässä on kohta kääntyä taas sairaalan puolelle vaikka kuinka vakuuttavat tilani olevan "normaali"

      • Kärsijä

        Hei, itse olin myös maanantaina leikkauksessa ja lähes samoilla jalanjäljillä kuin sinä! Toissapäivänä oksentelin verta, heräsin aamulla siihen kun en saanut happea, koska kurkku oli niin täynnä verihyytymiä. Ja sen jälkeen laatta lensi. Oksensin saavillisen verta. Siinä kyllä säikähti ja olin pyörtyä. Ja eilen syljeskelin verta myös paljon. Saimme kuitenkin terveystalon hoitajilta vinkin (eivät minunkaan tapauksessani tehneet mitään, sanoivat tämän olevan normaalia) , joka ainakin minulla alkoi toimia (yksilöllistä tietysti) Kannattaa laittaa kylmää kaulan ja niskan ympärille ja kurlata jäävettä. Itse olen nyt eilisestä asti ollut koko ajan kylmäpussi kaulan/niskan alueella, eikä vuotoa enää ole ilmennyt. Toivottavasti toimii sinullakin!
        Ja unettomien öiden jälkeen todellakin toivon tämän tuskan olevan pian ohi.

        ps. KAIKILLE VINKIKSI jos ei saa mitään syötyä, apteekista saa ateriankorvikkeita. Sellaista pirtelöä mikä menee suht helposti alas ja pieni pirtelö vastaa kolmea leipäää ja yhtä maitolasillista.


    • Tghjggbkhghjk

      Kauheet jälkikivut

    • menosnieluleikkaukee

      voiks siin leikkaukses tapahtuu mitää pelottavaa? :D

      • Nielurisaton tyttö

        Voishan siinä jos joku ihme junnu tule ja vetäsee ohi saksilla 8DDDDD


      • minä edelleen xd
        Nielurisaton tyttö kirjoitti:

        Voishan siinä jos joku ihme junnu tule ja vetäsee ohi saksilla 8DDDDD

        ja ei herää nukutukseen....


    • Nielurisaton tyttö..

      Moikkelista vaan :) Tiedän että keskustelu tehtiin jo 2006 luvulla mutta kuitenkin iteltänikin on leikattu nielu -ja kitarisat 8D Leikkasivat kuulemma samalla myös jonkin vesikellon... Jos totta puhutaan olen nyt 12 - vuotias ja miul leikattiin risat kesälomalla , tänä vuonna. Minun äiti on kuollu ja isäkään ei päässyt leikkaukseen joten äreän mummoni piti tulla mukaan joka vain painosti minua enemmän xdd . Leikkauksen odotus-salissa jännitti nii et meinasin iha kusta housuun. sitte joku tyyppi kysyi multa että otanko piikillä nukutuksen vai naamarilla.. sanoin että piikillä, sitten se löi käsien päälle puudutustarrat ja lähti.. nukahdin odottaessa sohvalle ja kun heräsin mummoa ei näkynyt missään.. Joku nainen tuli ja kysyi nimeäni ja vei miut johonki leikkaus-saliin o_o Kysyin niiltä mummostani ja sanoivat että oli laittamassa mummon ladaan öhm.. XD Lisää parkkiaikaa. ne meinasivat jo laittaa piikin käteen ja sanoin että en haluakkaan piikkiä.. sitten ne toivat naamarin ja se kaasu HAISI HIRVEÄLTÄ . siinä välillä nukutuksessa kävi kaikkea tyhmää esim. se tyyppi joka piti naamaria vahingossa väärin nimittäin sormea välissä jne. Kun heräsin oli kurkku nii kipeä että miltei yrjösin.. ne kysy vointia mut ei ääntä tullu :D . Sanoivat et olin jossain heräämössä x< Ja leikkaus meni hyvin .. sain grandi-mehujään (JEEXD) ja olo pareni. Söin siellä kaiken näköistä viileää esim mehujäätä 83 ja tämmöstä :D sitten ne vetäsivät sen /letkun? mun kädestä ja pääsin pois . söin viikon peräjälkeen hirveästi kipu lääkkeitä . enkä onneksi oksentanut josta lääkäri varoitti .):D Kiva pikku tarina mulla tossa x3 Mutta totta :3 Zansku kuittaa ja moikkaa!

    • nielulima

      itse olin pari päivää sitten nielurisa leikkauksessa ja nyt tuntuu kurkussa olevan limaa kokoajan ja tekisi mieli yskiä se ulos, en vain tiedä uskaltaako sitä yskiä ettei tule mitään verenvuotoja?

    • Rohkeutta!

      Vinkkini teille! Apteekista saa nestemäisinä energiamehuja, monenmakuisia, niistä saa energiaa kun sairastaa.
      - Mua hellyttää nämä kirjoitukset, aikeissa itsekin pyytää nielurisaleikkausaikaa, ollaan prkl sitkeää sissikansaa!

    • Älkää peljätkö!

      En teidä kuinka moni enää lukee tätä, mutta itselläni tehtiin nielurisaleikkaus tasan viikko sitten pahan angiinin ja paiseen jälkeen (nielurisina ovat aina olleet niin isot että ovat peittäneet melkein koko nielun), 8 paikalla mentiin ja jo 1 pääsen kotiin kun ei ollut ollenkaan kipeä, pystyin ja sairaalassa syödä mehujäätlöä ja jugurttia. 5päivä alkoivat peitteet irrota ja noin. vk päästä oli kurkku kipeimmillään, mutta koko ajan pärjäsin samalla määrällä lääkkeitä.Parin päivän päästä kipu katosi kokonaan ja lopetin toisen lääkeen ottamisen, pystyin syödä jo hyvin kanaa,kalaa tai lihaa sekoitettuna perunamuussin ja maitoon.Nyt 2vk jälkeen on kuin mtn leikkausta ei olisi ollutkaan, puhe ehkä vielä sammaltaa hieman ja peitteitä on iha hieman kuopissa. Hyvinä puolina olen huomannut sen että hengitys ei enää haise olenkaan.

      Eli voi se leikkaus näinkin helposti ja kivuttomasti mennä.

      • sama5

        Siis leikkaus tehtiin 2viikko sitten, anteeksi kirjoitusvirheet


    • 8+11

      olin 8 päivää sitten nielurisaleikkauksessa. leikkauksen jälkeen ei sattunut juurikaan mitään. pystyin syödä jäätelöä ja juoda mehua. leikkauksen jälkeen jo seuraavana iltana kävin jopa syömässä kiinalaisessa ravintolassa (tyhmä mä, tiedetään) ja kolmantena päivänä pystyin syödä heseä ja pizzaa. neljäntemä päivänä kurkkua alkoi kirvellä ja särkeä. viidentenä päivänä alkoi pahin kurkkukipu. jatkui kuudentena ja seitsemmänennä päivänä, ja eilen myös. tuskailin ja itkin. oskentelim ja söin ylimääräistä annosta kipulääkkeitä. en pystynyt syödä enkä juonut milläkään paitsi lääkkeiden kanssa oli pakko syödä kera veden. mutta eilen pystyin syödä vähitellen esim. puuroa, hed.soseita ym. sattuu enää niellessä vasemmalle kurkulle ja korvalle ja sattuu kovasti. panacod burana ja jääpalat kylmägeelipussi auttaa vähän. odotan jo sitä hetkeä jolloin koko kipu katoaisi lopullisesti!!

    • NieluRisatOn

      En tiedä seurataanko tätä ketjua enää mutta kerron aikuisiän nielurisaleikkaustarinani kuitenkin. Olin leikattavana 22.1.2013 ja 9.2. pystyin alkaa elämään tavallista elämää. Leikkauksen jälkeen ensimmäiset 5 päivää meni pitkälti nukkuessa. Kivut oli aivan siedettävät kun otti lääkkeet ajallaan ja piti kylmää kaulalla. Vuorokaudet 6-9 nielua poltti kovasti, pelkkä vesikin kun katteet irtoilivat. Se oli silti mielestäni lohdullinen vaihe kun tiesi että nielun paraneminen eteni kohinalla katteiden irtoamisen jälkeen. Lääkkeet auttoivat kipuihin, mutta ruokaa ei tehnyt mieli tuolla kurkulla syödä. 9vrk kohdalla tuli ikävä takapakki toipumiseen, nielu alkoi vuotaa verta ja yritimme 3 tuntia saada vuotoa tyrehtymään kotikonstein kylmällä tuloksetta. Jouduin takaisin päivystykseen jossa vuotokohdat poltettiin uudestaan. Se oli ikävä toimenpide, kipeää se ei kuitenkaan tehnyt. Lohdutukseksi leikkaukseen meneville, tämä on kuitenkin suhteellisen harvinaista, vaikka tosi monelle nettikirjoittajalle näin onkin käynyt. Minulle sanottiin että 4 potilasta sadasta saa minun kohtaloni. Takapakin jälkeen meni n.5 vrk varovaisissa merkeissä mutta selkeää toipumista tapahtui kuitenkin koko ajan. Nyt koen että nieluni on kunnossa. Eli tasan 3 viikkoa operaatiosta. Tsemppiä teille joilla operaatio on edessäpäin tai toipuminen alkutaipaleella. Ikävää aikaa se toipuminen on mutta ei mielestäni missään nimessä kurjinta mitä voi kokea.

    • kätrsiin

      Itseltä leikattiin eilen 18.2.2013. Nieleminen sattuu, ja kitakieleke on turvoksissa sekä hipoo kokoajan kieltä... Aiheuttaa nielemisrefleksiä, ja se sattuu tuonnee kurkkuun aika lailla. Tuntuu mahassa vähän pyörivän, voi johtua vähästä syömisestä & lääkkeistä.
      Aamulla tuli syljen mukana vähän verta. Nukkuminen on myös vaikeaa, itse ainakin heräilin yöllä muutamaan otteeseen, mutta nukahdin kuitenkin suht. koht nopeasti uudelleen.
      Kitakieleke on tällä hetkellä suurin vaiva, meinaa aiheuttaa oksennusrektion..

      • kRSTSAA11

        Ok oksensin tuossa... Verta


    • P.P 34v

      Minulla leikkaus oli 20.2 ja nyt on 23.2.
      Kaikki mennyt hyvin, leikkauksessa oli ollut vuotoa runsaammin mutta polteltu suonut kiinni.
      Vielä ainakaan karmeita kipuja ei ole tullut, otan särkylääkettä säännöllisesti.
      Juuri näitä kipuja pelkäsin, mutta yllättävän vähän niitä on ollut. (koputtaa puuta)
      Inhottavinta oli nukutuksesta herääminen ja ylös nousu, ensimmäisellä kerralla kun nousin istuskelemaan, meinasin pökertyä. Toisella kerralla lensi oksennus *2.
      Pari ensimmäistä päivää kotona meni vain nukkuessa. Nyt jaksaa jo olla jalkeillakin ja ruoka maistuu paremmin, lähinnä jogurttia, soppaa ja mehujäätelöä olen syönyt. Kaikki vaan maistuu ihan peelle, ja paha maku suussa.
      Kieli tuntuu toiselta reunalta hieman oudolle, olisikohan saanut "palovamman" kun polteltu suonia, tiiäppä tuota.
      Mutta toivotaan että leikkaus katkaisee minun angiinakierteet,ja tsemppiä muille leikkauksesta toipuville!

    • TGE

      15.2.2013 oli leikkaus, nyt on siis mennyt jo yli kaksi viikkoa.

      Leikkaus itsessään oli mennyt hyvin, toisen nielurisan kanssa oli ollut ongelmia mutta olo leikkauksen jälkeen oli hyvä, kipulääkettä kyllä otin vielä heräämössä :)

      Panacodia ja Ketorinia vedeltiin n. pari viikkoa kunnes loppu, ei oo tarvinnu nyt lääkkeitä moneen päivään kun olo on ollut aika hyvä. Panacod on kyllä sellanen lääke että huhuh.. Ummetusta riitti :D

      Kaksi kertaa on tähän mennessä vuotanut. Ensimmäisellä kerralla saatiin tyrehdytettyä jääpaloilla, mutta sitten toisella kerralla (viime maanantai) sitä verta tuli ½ litraa ja jouduttiin ambulanssin kyydillä 50km päähän sijaitsevaan lääkäriin imemään verihyytymät pois, onneksi ei poltettu kiinni :)

      Ruoka on ollut aika mautonta , mutta jotain on yritetty saada alas ja jäätelö rupeaa tympimään jo ensimmäisen viikon jälkeen. Jugurtit, kylmät juomat, jäätelö, kaikki pehmeä on hyvää. Keitot ovat olleet itselleni paras vaikkeivat hirveän hyvältä maistu niin "kylmänä" :/

      Nielurisaleikkaus on todella hyödyllinen asia, pidemmällä aikavälillä sen tulee huomaamaan. Tsemiää!

      ps. Kiitokset TAYSin väelle :)

    • tyytymätön

      Olin eilen nielurisaleikkauksessa ja pakko sanoa, elämäni virhe. Kielessä kamala haava jonka takia kieli turvonnut ja tooodella kipeä, suupielet on revitty väkisin rikki, suuta en saa kovin paljon auki, kurkku aivan tajuttoman kipeä ja särkylääkkeet ei auta. Leikkauksen jälkeen iltamyöhään asti paha olo, yöllä nukuin kaks tuntia vaikka sain väsyttäviä lääkkeitä jne. Pientä jäätelöpalastakin saa reilut puoli tuntia syödä ja kipuja ei otettu tosissaan ainakaan Hämeenlinnassa. Varmaan uusi sairaalareissu tulee, kun ei tän kivun kaa pysty olemaan. En pysty edes puhumaan, pientä sössötystä saan aikaseksi ja kuulemma aika harvinaista.

    • Sebastian 86

      Tässä positiivinen tarina leikkausta jännittäville.
      Kävin pari kuukautta sitten nielurisaleikkauksessa. Kuten aiemmin todettu, leikkausta ei kannata pelätä ollenkaan. Nukutukseen vaipuu automaattisesti ja sitten jo herätään. Itselläni kipuja ei ollut ollenkaan. Pari kertaa kurkussa kirveli 8-9 päivän aikana kun söin esim. banaania, mutta ne oli ainoat kerrat. Ainoa kuumottava hetki oli kun 8. päivän aamuna kurkusta vuoti verta noin 2-3 desiä, mutta onneksi se tyrehtyi 15 minuutissa jääpussin avulla. Peitteitä mulla oli vielä 3,5 viikkoa leikkauksen jälkeen, mutta jo 2 viikon jälkeen söin lämmintä ruokaa.

      Itse pelkäsin, että kurkkuun sattuu tosi paljon, koska minulla on aiempien kokemusten perusteella tosi heikko kivunsietokyky. Mutta tosiaan kipuja ei ollut yhtään lääkkeiden kanssa. Veikkaisin, että jos en olisi käyttänyt mitään lääkkeitä, kipu oli ollut silti lievää. Pienempi kipu kuin perus-flunssassa.

      Pointti on se, että ei kannata pelätä leikkausta. Itse meinasin perua leikkauksen, koska jännitti niin paljon. Mutta veikkaisin, että tosi kova kipu leikkauksen jälkeen on aika harvinaista. Tiedän, että itselläni kävi hyvä tuuri, että kipua ei ollut yhtään, mutta varmaan normaalisti kipu on perus-flussakurkkukivun kaltaista. Kannattaa lähteä leikkaukseen sillä asenteella, että saa kurkkuongelmat kuntoon ja ei tarvitse pelätä pahinta. Eli todennäköisesti kipu ei ole sietämätöntä ja parhaimmassa tapauksessa kipua ei ole juuri ollenkaan. Ja vaikka olisikin tosi pahat kivut niin kyllä sen pari viikkoa helposti klaaraa, koska sen verran hyödyllinen leikkaus kuitenkin kyseessä.

    • krooninenvaiva

      Kovin on tapauskohtaista miten henkilöt paranee kun tätä ketjua lukee. Söin kolmea lääkettä kipuihin joista yhden pystyin jättämään ensimmäisen viikon jälkeen pois. Tulehdus oli kokoajan päällä 37 lämpöä joka varmasti olisi mennyt lähelle 39 ilman kahta eri lääkettä sitä tiputtamaan (burana/panacod). Lämpöily on kumminkin nyt huomattavasti helpompi kestää kuin kivut jotka aamulla ennen lääkkeiden ottoa oli.

      Itse en ole mikään itkupilli vaan se kipu ihan oikeasti esti suun avaamisen kun olis varmaan taju lähtenyt ja nykyään on lääkkeet siihen joten sitä virhettä älkää tehkö että kivusta kärsitte.

      Syömään pystyin aina ok kun säryt sai pois ja ulkoilin ensimmäisen viikon jälkeen aina pieniä kävely reissuja vaikka pientä lämpöä olikin. Raitis ilma kumminkin virkistää ja parantaa mielialaa kun pääsee ihmisten ilmoille.

    • Apua?!

      Moikka! En tiennyt oikein mihin kirjoittaa ja kysellä asiasta, mutta toivottavasti saisin täältä apua tai edes joitakin vastauksia... Tarinani on niin pitkä, että kerrottakoon se pähkinänkuoressa:

      15 vuotiaana sain poskiontelontulehduksen ja siitä lähtikin sitten loputon kierre. Nyt olen 22-vuotias ja olen kärsinyt jatkuvista poskiontelotulehduksista viimeiset 7 vuotta eikä loppua näy. Minulle on tehty 2 kertaa FESS eli ns ilmastointileikkaus poskionteloihin ja 2 pienempää operaatiota. Viimeisin leikkaus oli viime huhtikuussa. Kaiken piti olla tämän jälkeen hyvin ja kaikki meni niin kuin pitikin. Voin hetken aikaa paremmin kuin moneen vuoteen. mutta yhtäkkiä tilanne taas paheni ja huhtikuun jälkeen olen kärsinyt jo 4 poskiontelotulehdusta (sairastan vuoden aikana n.10 p.ontelotulehdusta). Allergiatestit ja kaikki mahdolliset on minulle tehty eikä mistään löytynyt mitään poikkeavaa. Jossakin kuitenkin törmäsin sellaiseen asiaan kun: nielurisat ja jatkuvat sivuontelotulehdukset.

      Missään ei minulle ole koskaan mainittu, että aikuisilla syynä voivat olla jopa nielurisat tosin tämä ei kuulemma ole niin yleistä, että tämä jää usein huomioimatta. Ihmettelen vain silti, ettei lääkäri tai kukaan ole näiden vuosien aikana ottanut asiaa edes kertaakaan puheeksi. Minulla on tosiaan todella paljon proppuja(?) nielurisoissa ja muutenkin ovat usein kipeät.

      Aloinkin tässä miettimään, kun minulle on melkein kaikki mahdollinen tehty eivätkä poskionteloleikkauksista ole pidemmän päälle apua niin voiko vaiva tosiaan johtua noista nielurisoista? Odotan nyt uutta aikaa korva, nenä, kurkku polille, mutta ajattelin kysellä jospa täältä löytyisi joku, joka kärsinyt samoista ongelmista. Alkaa toivo tässä pikku hiljaa hiipua paranemisen suhteen.. Kiitoksia vastauksista jo etukäteen!

    • Ei leikkaukseen

      Itselläni on nielurisapoistoarvio tulossa eli pelkkä arvio vasta. Ja itse en aijo suostua leikkaukseen mutta arvioon menen. Minua on vaivannu angiina melkeen joka vuosi mutta nyt tänä vuona se tuli kaksi kertaa heinäkuussa ja nyt. Syyn tiedän siihen miksi taas iski ja syy löytyy työstä mitä tein mutta työsuhde loppui ja uskon, että tämä angiinakin on taltutettu tälle vuoteen. Liittoon olen harkinnut olevani yhteydessä koska työ mitä tein vaaransi terveyteni ja alensi myös ihmisarvoa. Leikkaukeen en suostu koska katson sen tarpeettomaksi ja se harmittaisi kun, että tavallaan työantajan takia siihen joutuisin joka ei välittänyt paskaakaan terveydestäni. Leikkakseen hänen takiaan en mene. Oma on kroppani ja itse siitä myös vastuuni kannan vaikka lääkäri sanoisi mitä koska mitäänhän ei ole pakko paitsi kuolla. Joten luulisi, että potilas itse viimekädessä päätää suostuuko leikkaukseen vai ei ja minä siihen EN suostu. En ole mikään JOO JOO mies jolle sopii aina kaikki sen opin viimeistään entisessä työssäni. Ja on minulla muutakin elämässä kun tuntea jatkuvaa kipua koko ajan kurkussani. Pää ei kestä jatkuvaa kipua koska olen vasta tosiaan ollut pahassa angiinassa ja ajatuskin siitä, että taas tuntisin kipua leikkauksen takia niin ei kestä pää. En ole syntynyt tänne elämään tunteaksi jatkuvaa kipua.

    • risaton13

      Moi, en tiedä seurataanko keskustelua enää.. Minulta poistettiin nielurisat 8.11.2013 ja samalla tehtiin nenän rfa (kudoksenkuumentaminen, poltto) ..menin 8.11 sairaalaan jännitti. Leikkaus oli äkkiä ohi.
      Heräämössä harailin,about 12 aikaan. Silloin jo hoitajat kyseli vointia ja kertoivat että verta on leikkauksessa valunut vatsaan. (minulla reippaasti normalia ohuempi veri) ja pyysivät kertomaan pahoinvoinnista. Pahoinvointi alkoikin 2h heräämöstä pääsyn jälkeen. Oksensin paljon ekan iltapäiväl. Jättivät sairaalaan yöksi. Oksensin yön. Seuraava aamu sujui hyvin. Mutta klo 11 piti lähteä lääkärin luo. Oksensin taas. Pääsin kuitenkin kotiutumaan 9.11 klo 11:30. Lääkkeeksi tuli panadolin 1000, panacodia ja tramalia.
      9.11 päivä ja yö meni oksentaessa. Ja kipulääkkeet otin kotitekoisen mustikka kiisselin kanssa. 10.11 en enää oksentanut enkä suostunut ottamaan tramal merkistä lääkettä. Koska Se etoi heti. 11.11 sujui paremmin limaa tulee paljon ja oon jo syönyt nuudeleit. Ei veren vuotoa yms. Kipua tietenkin. Nyt 12.11 menee Kivasti, jääpaloja imeskellen.,toki oon yrittänyt syyä,purkkaa ja pastilleja, koska suu tosiaan haisee ja maistuu palaneelta mädältä banaanilta. Mutta pientä tämä kipu on vuosia kestäneisiin kurkku ja poskiontelo ongelmiin. Odotan innolla paranemista. Sitä ettei henkihaise taii etten jatkuvasti ole kipeä.
      Olen tosian,22 vuotta ja työterveyteen menin proppujen ja jatkuvien tulehduksien takia. Nielurisat olivat todella suuret ja täys proppumätää kirurgin mukaan.
      Zemppiä leikkaukseen meneville. Älkää turhaan säikkykö oksentelua, kipua ja verta. Itsellä tosiaan menossa 6 päivä ja kurkku on kyllä kipeä mutta kohta Tää on ohi :)

    • 4 ewö

      Minulta leikattiin 2.10-13 nielurisat, jota leikkausta jonotin osapuilleen 6kk.tta, vaikka lähetteen kirjoittanut lääkäri oli merkinnyt, että leikattava 3kk.n sisällä.

      noh sain sitten soiton sairaalasta ja ajan heti seuraavalle viikolle, kun olivat itse mokailleet kirjaamisen kanssa.

      Leikkaus meni hyvin ja ei ihmeempiä kipuiluja ollut, en kyllä syönytkään kuin aivan liemiä, jogurtteja yms.

      Sitten töihin, kunnes pari viikkoa leikkauksesta tämä leikkaava lääkäri soitti, että niistä risoista olikin sitten löytynyt imusolmukesyöpä :( , tämän "soiton" varaan jäin huuli pyöreänä ihmettelemään, että wtf?!

      Nyt on odoteltu jo sen verran, pari kuukautta että pääsen huomenna, mg.kuviin, luuydintutkimukseen, verikokeisiin.
      Peukkujakin saa pitää.

      Minullakin oli risat hiljalleen kasvaneet jo useamman vuoden, kunnes viime syksynä toinen alkoi kasvaa ja ikäänkuin "kovettua".
      Lymfoomaa oli silti molemmin puolin.

      Olen jo lähellä eläkeikää, mutta sittenkin harmittaa, että oliko tämä elämä sitten vaan työtä ja naps :(.

      Edulliseksi tulen siinä tapauksessa yhteiskunnalle.

      Leikkauttakaa ne risat, jos oireilevat, ei minunkaan "luulojani" ottanut lääkärit vakavasti, ennenkuin olin sen verran ikävä, että vaadin erik.lääkärille lähetettä.

    • simppa2

      Kuinka kauan muilla on kestänyt tuo pikkukielen turvotus. Mulla viikko leikkauksesta aikaa ja edelleen kauheasti turvoksissa. Haittaa puhumista ja on inhottavan tuntunen.

      • Apis1

        Mul se kielen turvotus kesti vaan semmosen jonku 2-4päivää mmut kai se voi olla vähän pidenkäämpi.


    • susususus

      Ajattelin tänne nyt itsekin kirjoittaa oman kokemuksen nielurisaleikkauksesta :)

      Olen pian 20 vuotta täyttävä nuori nainen. Mulla leikattiin risat kolme viikkoa sitten 4.6. Minut määrättiin leikkaukseen toistuvien angiinoiden takia. Mua jännitti hirveesti se leikkaus kun ei mua oltu ikinä ennen edes nukutettu. Mä ihan tärisin koko aamun ja itku oli herkässä. Ennen leikkausta vielä keskustelin lääkärin kanssa ja jännitys alkoi pikkuhiljaa helpottaa, kun olin saanut jotkut lääkkeet. Kun leikkauspöydälle pääsin ja siinä vielä hoitajille purin jännitystäni niin uni tuli sitten kyllä tosi äkkiä, eihän sitä kerennyt edes tajuta :D

      Herätessä kipu ei ollut minulla ollenkaan kova. Ainoastaan oksetti aika paljon. Pääsin sitten jo jossain ennen kolmea lähtemään kotiin. Kun lääkkeet vaan muisti ottaa ennen kuin kipu olisi kovimmillaan niin minulla ainakaan kivut eivät edes olleet kovinkaan kovat. Pahimmat kivut alkoivat 3. päivänä leikkauksesta, mutta niistäkin selvisi lääkkeillä. Lääkkeinä minulla siis oli panacodia ja ketorinia. Pahimmillaan kivut olivat aamulla herättyäni, silloin kyllä sattui korviin ja sattui leukoihin ja koko päähän mutta se taas meni lääkkeenoton jälkeen suht äkkiä ohi. Uskalsin ainoastaan syödä pilttiä, jäätelöä, mehukeittoa ja jotain proteiinijuomia. Pystyin kuitenkin tekemään ihan normaalisti jotakin kotiaskareita, mutta enimmäkseen vaan makasin kun lääkkeetkin väsyttivät niin paljon.

      Leikkauksesta oli kulunut kuusi päivää kun tiistaina illalla tunsin peitteiden irtoilevan. Oikealta puolelta ne irtoilivat ihan nätisti, mitä nyt vähän oli verenmakua suussa, mutta vasemmalta puolelta sitten alkoi vuotamaan oikein urakalla. Lähdin ambulanssilla sairaalaan, oksensin ja syljin verta melkein sellaisen taikinakulhon täyteen. Sairaalassa ne jotain tuppoja työnsivät sinne auenneen paikan kohdalle ja kyllähän teki kipeää. Siinä sitten yön yli olin seurattavana ja aamulla pääsin lähtemään kotiin. Verta olin menettänyt niin paljon, että oikeastaan nukuin vain koko sen päivän kun pääsin sairaalasta. Muutama päivä vuodosta aloin voida jo paremmin, kunnes lauantaina illalla söin vanukasta ja taas joku kurkussa repesi ja alkoi vuotamaan. Taas mentiin sairaalaan eikä siellä kuulemma ollut tarpeeksi osaavaa henkilökuntaa, että vuotava suoni olisi voitu polttaa. Joten samoilla tupoilla mentiin ja päästiin heti tyrehdyttämisen jälkeen lähtemään kotiin. Kotiin tultuani vuoto alkoi taas uudestaan ja menimme takaisin sairaalaan. Sitten kurkkuun työnnettiin jotkut kaksi piikkiä, muistaakseni niissä oli puudutusainetta että saataisiin verenvuoto tyrehdytettyä. Jäin sitten tämän jälkeen osastolle ihan siltä varalta että jos vuoto alkaisi uudestaan ettei tarvitse edestakaisin ajella kokoajan. Vuoto ei kuitenkaan alkanut ja seuraavana päivänä iltapäivällä pääsin kotiin. Tämän vuodon jälkeen en uskaltanut enää syödä yhtään mitään. Makasin vain sohvalla monta päivää ja join vettä ja välillä ihan vähän söin jäätelöä. Sitten minut passitettiin lääkäriin kun aloin jo ihan kuihtumaan. Hemoglobiiniarvot olivat todella alhaiset. Lääkäri katsoi kurkkuuni ja sanoi että siellä näyttää jo ihan hyvältä että minun täytyy alkaa syömään muutakin kuin jäätelöä. Paino minulla oli tippunut 7 kiloa. Tämän käynnin jälkeen piristyin hieman ja pakotin itseni syömään sosekeittoja että saisin voimani takaisin ja veriarvoni kondikseen.

      Nyt viimeisimmästä vuodosta on puolitoista viikkoa joten tuskin nyt enää mikään alkaa vuotamaan! Kurkussa kyllä edelleen on peitteitä ja ne roikkuvat ikävästi ja tuntuu vähän ärsyttäviltä, mutta kurkku on kipeä enää ainoastaan aamuisin. Eilen söin ensimmäistä kertaa kolmeen viikkoon mitään kiinteää ruokaa: makaronilaatikkoa ja lettuja. Huomenna palaan jo töihin.

      Tiivistettynä siis minulla kivut tai jälkivuodot eivät olleet kummatkaan mitenkään ihan hirveitä. Minulla on aiemmin ollut myös nenä sellainen hirveän herkkä vuotamaan verta joten ei se niin hirveää ollut kun sitä tuli suusta. Olihan se toki vähän ällöttävää kun sinne kerty niitä hyytymiä. Epätoivo vaan meinasi välillä iskeä että paranenko ikinä, mutta tässä ollaan. Enemmän mua ahdisti se kun olen lupautunut poikaystäväni aveciksi armeijan kurssijuhlaan, että mitä jos en pääsekään sinne. Mutta siihenkin on vielä hieman reilu viikko joten enköhän pääse :) Ja nälkä!!! Nälkä oli ihan mieletön tuona aikana ja tuntui että telkkaristakaan ei tullut muuta kuin ruokaohjelmia niin nälkä oli välillä ihan sietämätöntä :D Mutta mielestäni leikkaus kuitenkin kannatti joka tapauksessa tehdä, sillä nyt ei enää pitäisi angiinoita tulla. Välillä kyllä oli sellainen olo että jos uudelleen saisin päättää niin en olisi leikkaukseen mennyt, mutta nyt kun voin jo paljon paremmin niin todellakin kannatti :)

    • kysilläleikattu

      Joo itsellä on nyt reilu 5vuorokautta leikkauksesta, siis maanantai aamuna oli leikkaus ja nyt on lauantai aamu! Mitenkähän noista kivuista sanoisi, niitä on ollut koko ajan lääkettä on mennyt 10x panacod ja 5x burana 600mg, eli yliannostusta, mutta pakko on ollut ottaa ku kivut ollu kovia. ekat 2päivää meni ihan siinä, oli kipuja kovasti mutta yökivut ei ollu nii pahoja vielä. Keskiviikkona mulla aukes nielu verta tuli ku hanan ois laittanu päälle, sain sen kuitenki tyrehdetettyä minuutissa eikä siinä sen ihmeempää, säikähin kovasti.(johtui omasta hölmöydestä tuo aukeaminen mitäs rupesin liikaa touhuilemaan). sen jälkeen ollut viimeiset 3yötä tuskaa! yöllä herää aina kauheeseen kipuun äkkiä jäätelöö ja jäävettä naamariin väkisin! kivut kestää n.10min jonka jälkee aina pakko ottaa lääke yöllä menee lääkettä 3x2 panacod ja 3x1 burana. välillä mennyt jopa 6annosta lääkettä päivässä. Tänään lauantaina on vissiin parempana kun pystyin nyt olemaan sen 6tuntia ottamatta lääkettä eikä kivut ollu vieläkää semmoset et olis pakko ottaa, mut otin et jos vaikka sais jotain syötyä :P en oo syönykku iha hirveesti jäätelöö ja pikkuannoksia kylmäkeittoja. Toivottavasti tämä nyt olisi menossa parempaan päin :) ulkona en ole käynyt kun viimeksi viime sunnuntaina eli päivä ennen leikkausta. Ja paskalla en oo käynykku kerran leikkauksen jälkeen. Hieman ummetusta pukkaa, kakka tuli kun vetäsin jotai ummetusnappeja, jonka jälkeen tuli hieman verenvuotoo kurkusta joten en uskalla mennä änkäämään varmasti enää tällä viikolla :D katsotaan miten parantuinen edistyy 2päivässä. tosiaan 124tuntia leikkauksesta ja 48panacodia ja 24buranaa mennyt. se on iso määrä.

      • kysilläleikattu

        Vähä epäselvä kirjotus johtuu varmaa noista lääkkeistä x) mut tsemppiä kaikille leikkaukseen menijöille/toipilaille :)


    • Risaton ja onnelline

      Tsemppiä kaikille leikkaukseen menijöille! Tässä vertaistueksi omat selviytymisvinkkini kuinka selviytyä nielurisaleikkauksesta / nielurisojen poistosta:

      1. ajoita lääkkeiden otto tasaisesti ympäri vuorokauden. MYÖS YÖLLÄ. Itse otin 2 tunnin välein jonkun lääkkeen ja joka tunti join vettä, _ympäri_vuorokauden_. Eli heräsin yölläkin kerran tunnissa juomaan. Muuten kipu pääsi niin hirvittäväksi että tällainen järjestely oli vaan pakko ottaa käyttöön. Otin päivässä siis 8 Panadolia ja 4 Ketorinia. Muutamana päivänä otin 5 Ketorinia.

      2. Juo se vähintään 2 l vettä, oikeasti. Vaikka se sattuu aluksi kamalasti, se on ainut keino. Yhtenä päivänä join 4 litraa ja sinä päivänä oli paras olo. Jääpaloja jos siltä tuntuu.

      3. Halpa kylmäkääre: kostuta pyyhe suihkepullon avulla, rullaa ja pakasta. Näitä kääreitä sitten kaulan ympärille kun on pahimmat kivut.

      4. Kokeile olla puhumatta vaikka pystyisitkin puhumaan. Täydellinen lepo voi auttaa kurkkua vähän.

      5: Mitä suolaista voi syödä: jäähtynyttä pinaattikeittoa. Oikein vetelää jäähtynyttä perunamuussia. Kun alkaa olla jo vähän toipunut, niin munakokkelia! Munakokkeli oli aivan parasta! Myös kermaviili oli ok. Makeista syömisistä parasta oli itse tehty kermajäätelö, koska se oli niin rasvaista, että siitä sai hyvin energiaa, ja se rasva jotenkin tuntui tekevän hyvää nielulle. Ensimmäisten 7 päivän aikana itse tehty kermajäätelö oli ainut asia, mitä itse pystyin syömään varteenotettavia määriä.

      6: Poretablettiongelma: litku maistuu kamalalta ja poreet kirvelee kurkkua. Ratkaisu: liuota poretabletit hyvissä ajoin (itse tein aina yhden otettuani seuraavan annoksen valmiiksi, eli 2 tuntia etukäteen). Sekoittele litkua ahkerasti, jotta poreet haihtuu. Lisää karpalomehutiivistettä ja jäitä, niin sen kykenee juomaan yllättävän hyvin.

      7: Varaa paljon kirjoja ja elokuvia ajan kuluksi. Niinä hetkinä kun kivulta ja lääketokkuralta jaksat, kannattaa uppoutua muihin maailmoihin niin aika menee nopeammin. Itse luin 5 kirjaa 14 päivässä.

      8. Ota Sanasolia (nestemäinen hyvänmakuinen vitamiinivalmiste). Näin saat joka päivä tarvittavia vesiliukoisia vitamiineja vaikka et söisi mitään, eikä tarvitse koettaa niellä mitään tablettia.

      9: Älä katso kurkkuun? Itse valitsin olla katsomatta, miltä nielussa näyttää. Ensimmäisinä päivinä en kyllä olisi saanut suuta aukikaan niin paljoa. Mutta kun oli kamalat kivut, ajattelin, että tässä varmaan nyt lähtee ne rupikatteet, varmaan ne on jo melkein irti, kohta helpottaa. Jos olisin katsonut kurkkuun ja nähnyt, että peitteet on vielä irtoamatta ja vielä pahemmat kivut on vaan edessä, olisin varmaan ampunut itseni. Kun ei tiedä missä vaiheessa paraneminen on, voi pitää toivoa ylä. Plus että nielu näyttää joka tapauksessa niin kuvottavalta että ei sitä kannata katsoa.

      Taustaa: olen 25-vuotias, nielurisat leikattiin niiden äkkiä suurentuneen koon vuoksi. Ikinä ei ollut angiinaa tms ongelmia niiden kanssa.

      Leikkaus meni hyvin ja siinä itsessään ei ollut mitään pelättävää tai valittamista. Leikkauspäivänä olo oli heräämisestä alkaen loistava, ei ollenkaan kipua. 1vrk leikkauksesta tuli stoppi, olin ottanut liikaa Panacodia (8 kpl / vrk ja Ketorinit päälle, ei ihme ettei ollut lainkaan kipuja!) ja aloin oksentaa. Oksensin 12 tuntia aika tiuhaa tahtia. Olo oli pahempi kuin missään krapulassa. Siihen loppui Panacodin syöminen ja siitä alkoi kamalat kivut. Ensimmäisinä öinä nukkumisesta ei tullut mitään, kun kieli ja uvula oli niin turvoksissa, että aina kun meniasin nukahtaa, kieli / tms valui kurkkuun ja heräsin tukehtumisen tunteeseen. Kyljellään tai mahallaan ei voinut olla, koska kaulaa ei kestänyt painaa sivuilta. Mikään asento ei auttanut enkä keksinyt tähän mitään ratkaisua, mutta turvotus laski aika nopeasti niin, että 3. yö oli jo paljon helpompi.

      Mikään ennakkotieto siitä, että nielurisaleikkaus aikuisena on rankka kokemus, ei valmistanut minua siihen, miten rankkaa se oikeasti oli. Lähinnä se henkinen puoli: kun olo on päivästä toiseen yhtä kamala tai edellistäkin huonompi, ja tuntuu, ettei se kituminen lopu ikinä. Mutta lupaan teille kaikille: kyllä se loppuu. Itselläni alkoi todella nopea paraneminen 10. päivänä. 12. ja 13. päivänä olin jo täysin kunnossa, eli 14pv sairaslomasta 3 päivää oli pelkkää lomailua. Sitten elämä jatkui ja SÖIN kaiken mistä olin 2 viikkoa haaveillut. Laihduin sairasloman aikana 4 kg (58 kilosta 54 kiloon) mut kyllä tuli äkkiä takaisin:D Kyllä se siitä, tsemppiä kaikille!

      • Risaton ja onnelline

        Lisään vielä, että vain muutama viikko toipumisen jälkeen huomasin, että ei apua, toinen risa ikään kuin kasvaa takaisin. Arvatkaa vaan mitkä oli fiilikset siinä vaiheessa. No, tämä epämääräinen kudosriekale poistettiin lääkärissä samalla käynnillä kun menin sitä näyttämään (suihkepuudutetta vaan kurkkuun ja lääkäri repi sen pois, ei edes loppupäivää sairaslomaksi, mutta ihme kyllä, ei tullut mitään jälkiverenvuotoa eikä kipuja!). Tämä kudos meni patologille, kuten varsinaiset risatkin olivat menneet, ja kaikista tuli tulokseksi hyvälaatuinen liikakasvu ja krooninen tulehdus. Lääkäri kertoi, että se nielurisan tilalle kasvanut risa oli kielirisan kudosta, ja että niin voi toisinaan käydä, että kielirisa alkaa kasvaa nielurisoilta vapautuneelle paikalle.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En ole rakastunut

      Tai ihastunut sinuun. Kiinnostuin kyllä heti koska erotut massasta.
      Ikävä
      405
      4119
    2. Miksi suomalaisia vainajia säilytetään kylmäkonteissa ulkona? Näin kuolleita kohdellaan Suomessa

      Suomesta ei löydy enää tilaa kuolleille. Tänä päivänä vainajia säilytetään ympäri maata ulkona kylmäkonteissa. Kontit
      Maailman menoa
      229
      2047
    3. Olen ärtynyt koska

      minulla on tunteita sinua kohtaan. Tunteita joita en voi ilmaista. Kaipaan kaikkea sinussa. Siksi olen välillä hankala.
      Ikävä
      68
      1520
    4. Suomalaiset marjat loppuvat

      Suomalaiset marjat mätänevät metsään, koska ulkomaalaiset, lähinnä thaimaalaiset poimijat ovat huolehtineet suomalaisten
      Maailman menoa
      155
      1345
    5. Yhteiskuntaa hyväksi käyttäjät

      Kyllä täällä Suomussalmellakin osaavat käyttää näitä Suomen etuja hyväksi. Vuokrataan ns. asunto lapselle että saa asu
      Suomussalmi
      61
      1003
    6. Joku tukeva täti syyttää suomalaisia rasisteiksi Hesarissa

      ”Kaikki valkoiset ihmiset Suomessa ovat kasvaneet rasistiseen ajatteluun”, sanoo Maija Laura Kauhanen: https://www.hs.
      Maailman menoa
      167
      1001
    7. Mitä teen väärin?

      Alkaa pikku hiljaa tympäsemään ainainen pakkien saanti. Eka ennen kun nähdään, miehet ovat kiinnostuneita viestittelemää
      Sinkut
      127
      965
    8. Puhutko toisista ihmisistä

      pahaa, jotta näyttäytyisit itse jotenkin paremmassa valossa?
      Ikävä
      117
      913
    9. Hallitus korottaa yleisen arvonlisäveron 25,5 prosenttiin

      Yleisen arvonlisäveron kiristäminen 1,5 prosenttiyksiköllä on hallituksen järein toimi kehysriihessä. Se voi tuoda valti
      Perussuomalaiset
      222
      906
    10. Haluaisin tietää

      mikä saa sinut tuntemaan olosi rakastetuksi. Ja sitten haluaisin mahdollisuuden tehdä juuri niin. 💔
      Ikävä
      51
      888
    Aihe