Mitä typpiarvo

Etusivu: Tiedonvälitys: Verkkolehdet: Työterveiset: 2003-01: Uloshengitysilman typpioksidimittaus – lupaava uusi hengitystieoireiden tutkimusmenetelmä

Uloshengitysilman typpioksidimittaus – lupaava uusi hengitystieoireiden tutkimusmenetelmä
Ritva Piipari


Typpioksidia erittyy terveillä ihmisillä normaalioloissa pieniä määriä alahengitysteistä, mutta hengitystietulehdusten yhteydessä sekä tietyissä sairauksissa erityksen määrä lisääntyy. Uloshengityksen NO-pitoisuutta voidaan mitata yksinkertaisella ja tutkittavalle helpolla menetelmällä. Mittaustuloksia voidaan käyttää apuna astman ja ammattiastman diagnostiikassa.


Työterveyslaitoksessa on vuoden 2000 alusta alkaen tutkittu uloshengityksen NO-mittauksen käyttökelpoisuutta ammattiastman toteamisen yhteydessä ja saatu lupaavia tuloksia. Lisäksi NO-mittauksien käyttökelpoisuutta työpaikka-altistusten yhteydessä ja astman primaaridiagnostiikassa selvitetään.

Typpioksidipitoisuudet kasvavat tulehdusten yhteydessä
Typpioksidilla on elimistössä monenlaisia sekä tulehdusta edistäviä että estäviä vaikutuksia. Hengitysteissä typpioksidi aiheuttaa muun muassa verisuonten ja keuhkoputkien laajentumista, limanerityksen lisääntymistä, värekarvatoiminnan tehostumista ja tulehdussolujen kertymistä. Terveiden ihmisten uloshengitysilmasta voidaan mitata pieniä määriä (< 10 ppb, parts per billion) typpioksidia. Typpioksidin eritys hengitysteistä lisääntyy monien tulehduksen välittäjäaineiden vaikutuksesta, jolloin uloshengitysilmasta mitattava typpioksidimäärä voi lisääntyä moninkertaiseksi. Kohonneita pitoisuuksia todetaan muun muassa ylä- ja alahengitystietulehduksissa, astmassa, atoopikoilla ja bronkiektasiataudissa. Astman hoitoon käytettävät hengitettävät kortisonivalmisteet vähentävät uloshengityksen NO-tuotantoa ja uloshengityksen NO-mittaus kuvaakin hyvin astman hoitotasapainoa. Allergeeneilla tehtyjen altistuskokeiden aiheuttaman myöhäisen astmareaktion yhteydessä on todettu NO-tason nousua, mutta puhtaisiin välittömiin reaktioihin nousua ei yleensä ole liittynyt.

Uloshengitysilman NO-pitoisuus voidaan mitata kemiluminesenssiin perustuvalla mittausmenetelmällä, josta on olemassa kansainväliset suositukset. Menetelmä on tutkittavalle helppo ja yksinkertainen: maksimaalisen sisäänhengityksen jälkeen tutkittava puhaltaa hitaan, pitkän uloshengityksen vakiovirtauksella vakiovastusta vasten, jolloin ylähengitystieperäinen typpioksidi ei häiritse mittausta. Noin 15–30 sekunnin pituisen uloshengityksen lopussa NO-pitoisuus tasoittuu ja tästä tasoittumisvaiheesta otetaan peräkkäisiä näytteitä, joista NO analysoidaan. Useimmiten tehdään kolme peräkkäistä mittausta. Suomalaisten tutkijoiden mukaan terveiden tupakoimattomien uloshengityksen NO-pitoisuuden yläraja on 12 ppb. Ulkomaisissa julkaisuissa normaaliarvot ovat olleet samalla tasolla, mutta virallisia hyväksyttyjä viitearvoja ei vielä ole.

Uloshengityksen NO-mittausta voidaan käyttää keuhkoputken altistuskokeiden yhteydessä
Ammattiastmaa epäiltäessä diagnoosi varmistetaan nykyisin useimmiten tekemällä
keuhkoputken altistuskoe, jolloin tutkittava henkilö altistetaan valvotuissa oloissa työpaikan altisteille ja seurataan mahdollisen astmareaktion kehittymistä. Astmareaktion kehittymistä seurataan keuhkojen toimintaa mittaavilla testeillä, joilla pystytään osoittamaan keuhkoputkien ahtautumisreaktio. Nykyisin mittaukset tehdään valvotusti taskukokoisilla mikrospirometreillä, joilla rekisteröidään uloshengityksen sekuntikapasiteetti- (FEV1) ja uloshengityksen huippuvirtaus (PEF) -arvot. Nämä mittarit ovat kuitenkin epäherkkiä ja alttiita puhallusteknisille virheille, minkä vuoksi tarvittaisiin uusia, entistä herkempiä, mutta spesifisiä ja puhallustekniikasta riippumattomia mittausmenetelmiä astmareaktion toteamiseen.

Tutkimukseen osallistui 40 henkilöä
Mittasimme uloshengitysilman NO-pitoisuuden 40 potilaalta keuhkoputken altistuskokeiden yhteydessä. Potilaat olivat Työterveyslaitoksen Työlääketieteen osaston potilasosastolla tutkimuksissa ammattiastmaepäilyn vuoksi. Jokaiselle potilaalle tehtiin kontrollialtistuskoe ja aktiiviainealtistuskoe yhdellä tai useammalla työpaikan aineella. Uloshengityksen NO-mittaus tehtiin jokaisen altistuspäivän aamuna ja seuraavan päivän aamuna samaan aikaan. Muu altistuskoeseuranta oli tavanomainen (FEV1- ja PEF-mittaukset sekä oireiden ja keuhkojen kuuntelulöydöksen seuranta). Yhteensä tehtiin 42 kontrolli- ja 50 aktiiviainealtistuskoetta. Altistusaineet on lueteltu taulukossa 1.

Taulukko 1. Altistusaineet (yhteensä 50 altistuskoetta)

Aspergillus fumigatus (19)*
Lehmäepiteeli (1)

Acremonium kilense (3)
Akrylaatit (1)

Isosyanaatit (8)
Puupöly (1)

Happoanhydridit (3)
Krysanteemi (1)

Vehnäjauho (3)
Pehmeäjuotos (1)

Kaksikomponenttimaalit (2)
Luonnonkumi (1)

Entsyymit (2)
Ruost.teräksen hitsaus (1)

Persulfaatit (1)
Koristekasvit (1)

Kolofoni (1)



* Ko. aineella tehtyjen altistuskokeiden lukumäärä




Potilaat olivat työikäisiä (20–59 v.), miehiä oli 23 ja naisia 17. Tupakoivia oli 12, aiemmin tupakoineita 8 ja täysin tupakoimattomia 20. Atoopikkoja oli 15 ja astmadiagnoosi oli tehty 27:lle.

Tutkimuksen tulokset
Altistuskokeista oli positiivisia 14 ja negatiivisia 36 kpl. Kuvassa 1 on esitetty NO-mittausten tulokset kontrollialtistuksissa, positiivisissa ja negatiivisissa altistuskokeissa sekä positiivisten altistuskokeiden tulokset sen mukaan, oliko lähtötilanteen NO-taso normaali vai kohonnut. Kontrollialtistuskokeissa NO-taso ei noussut merkitsevästi. Aktiiviainealtistuskokeissa, joissa ei todettu astmareaktiota muilla mittareilla, ei todettu myöskään NO-tason nousua. Sen sijaan niissä aktiiviainealtistuskokeissa, joissa NO-lähtötaso oli normaali ja altistuskoe oli positiivinen muilla mittareilla mitattuna aiheuttaen viivästyneen astmareaktion, kaikissa paitsi yhdessä todettiin merkittävä NO-tason nousu. Aktiiviainealtistuskokeissa, joissa NO-lähtötaso oli kohonnut, merkitsevää NO-tason nousua ei todettu, vaikka muilla mittareilla todettiin astmareaktio.

Kuva 1. NO-pitoisuudet altistuskokeiden aikana


Tämän alustavan potilasaineiston perusteella voidaan todeta, että uloshengityksen typpioksidimittauksista saadaan tukea altistuskokeiden tulkintaan silloin, kun NO-lähtötaso on normaalialueella. Tällöin merkitsevä NO-tason nousu tukee positiivista altistuskoetulosta ja NO-tason säilyminen normaalialueella negatiivista altistuskoetulosta. Jos sen sijaan NO-lähtötaso on kohonnut, ei NO-mittauksista saada lisäapua altistuskokeiden tulkintaan. Kirjallisuuden ja tämän aineiston yhden potilaan perusteella merkitsevää NO-tason nousua ei todeta myöskään niissä tapauksissa, joissa altistuskokeessa ilmenee puhdas välitön reaktio.

Uloshengityksen typpioksidimittauksen muita käyttömahdollisuuksia
Altistuskoeseurannan lisäksi Työterveyslaitoksen Työlääketieteen poliklinikalla ja potilasosastolla on käytetty uloshengityksen NO-mittausta työpaikka-altistuskokeiden ja työpaikan PEF-seurannan yhteydessä. Parhaillaan on meneillään tutkimus, jossa seurataan systemaattisesti tällaisten kahden viikon työpaikka-altistusjaksojen aikana uloshengityksen NO-pitoisuuden muutoksia yhdessä hyperreaktiviteetin ja PEF-muutosten kanssa. Tällaisissa seurannoissa sekoittavia tekijöitä on huomattavasti enemmän kuin laboratorio-oloissa tehdyissä altistuskokeissa. NO-pitoisuuden muutoksia pitääkin näissä yhteyksissä arvioida varauksellisesti. Joka tapauksessa ne antavat objektiivista tietoa siitä, lisääntyykö hengitysteiden tulehdusaste työjakson aikana, johtuupa se joko yksittäisestä allergisoivasta tekijästä tai työpaikan ärsyttävien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Tällä tiedolla voi olla olennaista käyttöä arvioitaessa astmaatikkojen selviytymistä työssä.

Uloshengityksen NO-pitoisuus on usein koholla tilanteessa, jossa henkilöllä on astmaan viittaavia oireita, mutta astmadiagnoosia ei vielä voida tehdä muilla perusteilla. Vaikuttaa siltä, että NO-mittaus kuvaa hengitystietulehdusta herkemmin kuin toiminnalliset mittaukset ja voi auttaa tunnistamaan niin sanotun astman kaltaisen tulehduksen hengitysteissä jo ennen, kuin varsinaista astmaa on ehtinyt kehittyä. Jos tässä vaiheessa aloitetaan tulehdusta ehkäisevä lääkitys, astman kehittyminen voi olla mahdollista ehkäistä. Tämänsuuntaisia tutkimustuloksia on jo esitetty, mutta pitkäaikaisseurannat puuttuvat.

Uloshengityksen NO-mittaus apuna astman kaltaisten hengitysoireiden selvittämisessä
Uloshengityksen typpioksidimittaus antaa merkittävää lisäapua astman kaltaisten hengitystieoireiden selvittämisessä. Työterveyslaitoksessa tutkitun potilasaineiston perusteella uloshengityksen NO-pitoisuuden nousu liittyy altistuskokeiden aiheuttamaan astmaattiseen myöhäisreaktioon. Se saattaa olla herkempi mittari kuin perinteiset keuhkojen toimintakokeet, jolloin siitä saadaan apua ammattiastman diagnostiikkaan. Lisäksi sitä voidaan käyttää apuna varhaisvaiheen astman tunnistamisessa, astman hoidon seurannassa, tutkittaessa astmapotilaiden selviytymistä työssä ja työolojen vaikutusta astmaoireisiin. Tutkimuksen saatavuus on kuitenkin toistaiseksi rajallinen ja sen käyttö rajoittuu yliopistollisiin keskussairaaloihin.

KIRJALLISUUS
Silkoff PE. Noninvasive measurement of airway inflammation using exhaled nitric oxide and induced sputum. Current status and futureuse. Clin in Chest Med 2000;21:345–60.

Kharitonov S, Alving K, Barnes PJ. Exhaled and nasal nitric oxide measurements: recommendations. The European Respiratory Society Task Force. Eur Respir J 1997;10:1683–93.

Kharitonov SA, O’Connor BJ, Evans DJ, Barnes PJ. Allergen-induced late asthmatic reactions are associated with elevation of exhaled nitric oxide. Am J Respir Crit Care Med 1995;151:1894–9.

Paredi P, Leckie MJ, Horvath I, Allerga L, Kharitonov SA, Barnes PJ. Changes in exhaled carbon monoxide and nitric oxide levels following allergen challenge in patients with asthma. Eur Respir J 1999;13: 48–52.

Ekroos H, Tuominen J, Sovijärvi ARA. Exhaled nitric oxide and its long-term variation in healthy non-smoking subjects. Clin Physiol 2000;20:434–9.

Piipari R, Piirilä P, Keskinen H, Tuppurainen M, Sovijärvi A, Nordman H. Exhaled nitric oxide in specific challenge tests to assess occupational asthma. Eur Respir J 2002;20:1532–7.

Työterveiset 1/2003, s.15-17


http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveiset/2003-01/08.htm

123 kirjoitti:

Etusivu: Tiedonvälitys: Verkkolehdet: Työterveiset: 2003-01: Uloshengitysilman typpioksidimittaus – lupaava uusi hengitystieoireiden tutkimusmenetelmä

Uloshengitysilman typpioksidimittaus – lupaava uusi hengitystieoireiden tutkimusmenetelmä
Ritva Piipari


Typpioksidia erittyy terveillä ihmisillä normaalioloissa pieniä määriä alahengitysteistä, mutta hengitystietulehdusten yhteydessä sekä tietyissä sairauksissa erityksen määrä lisääntyy. Uloshengityksen NO-pitoisuutta voidaan mitata yksinkertaisella ja tutkittavalle helpolla menetelmällä. Mittaustuloksia voidaan käyttää apuna astman ja ammattiastman diagnostiikassa.


Työterveyslaitoksessa on vuoden 2000 alusta alkaen tutkittu uloshengityksen NO-mittauksen käyttökelpoisuutta ammattiastman toteamisen yhteydessä ja saatu lupaavia tuloksia. Lisäksi NO-mittauksien käyttökelpoisuutta työpaikka-altistusten yhteydessä ja astman primaaridiagnostiikassa selvitetään.

Typpioksidipitoisuudet kasvavat tulehdusten yhteydessä
Typpioksidilla on elimistössä monenlaisia sekä tulehdusta edistäviä että estäviä vaikutuksia. Hengitysteissä typpioksidi aiheuttaa muun muassa verisuonten ja keuhkoputkien laajentumista, limanerityksen lisääntymistä, värekarvatoiminnan tehostumista ja tulehdussolujen kertymistä. Terveiden ihmisten uloshengitysilmasta voidaan mitata pieniä määriä (< 10 ppb, parts per billion) typpioksidia. Typpioksidin eritys hengitysteistä lisääntyy monien tulehduksen välittäjäaineiden vaikutuksesta, jolloin uloshengitysilmasta mitattava typpioksidimäärä voi lisääntyä moninkertaiseksi. Kohonneita pitoisuuksia todetaan muun muassa ylä- ja alahengitystietulehduksissa, astmassa, atoopikoilla ja bronkiektasiataudissa. Astman hoitoon käytettävät hengitettävät kortisonivalmisteet vähentävät uloshengityksen NO-tuotantoa ja uloshengityksen NO-mittaus kuvaakin hyvin astman hoitotasapainoa. Allergeeneilla tehtyjen altistuskokeiden aiheuttaman myöhäisen astmareaktion yhteydessä on todettu NO-tason nousua, mutta puhtaisiin välittömiin reaktioihin nousua ei yleensä ole liittynyt.

Uloshengitysilman NO-pitoisuus voidaan mitata kemiluminesenssiin perustuvalla mittausmenetelmällä, josta on olemassa kansainväliset suositukset. Menetelmä on tutkittavalle helppo ja yksinkertainen: maksimaalisen sisäänhengityksen jälkeen tutkittava puhaltaa hitaan, pitkän uloshengityksen vakiovirtauksella vakiovastusta vasten, jolloin ylähengitystieperäinen typpioksidi ei häiritse mittausta. Noin 15–30 sekunnin pituisen uloshengityksen lopussa NO-pitoisuus tasoittuu ja tästä tasoittumisvaiheesta otetaan peräkkäisiä näytteitä, joista NO analysoidaan. Useimmiten tehdään kolme peräkkäistä mittausta. Suomalaisten tutkijoiden mukaan terveiden tupakoimattomien uloshengityksen NO-pitoisuuden yläraja on 12 ppb. Ulkomaisissa julkaisuissa normaaliarvot ovat olleet samalla tasolla, mutta virallisia hyväksyttyjä viitearvoja ei vielä ole.

Uloshengityksen NO-mittausta voidaan käyttää keuhkoputken altistuskokeiden yhteydessä
Ammattiastmaa epäiltäessä diagnoosi varmistetaan nykyisin useimmiten tekemällä
keuhkoputken altistuskoe, jolloin tutkittava henkilö altistetaan valvotuissa oloissa työpaikan altisteille ja seurataan mahdollisen astmareaktion kehittymistä. Astmareaktion kehittymistä seurataan keuhkojen toimintaa mittaavilla testeillä, joilla pystytään osoittamaan keuhkoputkien ahtautumisreaktio. Nykyisin mittaukset tehdään valvotusti taskukokoisilla mikrospirometreillä, joilla rekisteröidään uloshengityksen sekuntikapasiteetti- (FEV1) ja uloshengityksen huippuvirtaus (PEF) -arvot. Nämä mittarit ovat kuitenkin epäherkkiä ja alttiita puhallusteknisille virheille, minkä vuoksi tarvittaisiin uusia, entistä herkempiä, mutta spesifisiä ja puhallustekniikasta riippumattomia mittausmenetelmiä astmareaktion toteamiseen.

Tutkimukseen osallistui 40 henkilöä
Mittasimme uloshengitysilman NO-pitoisuuden 40 potilaalta keuhkoputken altistuskokeiden yhteydessä. Potilaat olivat Työterveyslaitoksen Työlääketieteen osaston potilasosastolla tutkimuksissa ammattiastmaepäilyn vuoksi. Jokaiselle potilaalle tehtiin kontrollialtistuskoe ja aktiiviainealtistuskoe yhdellä tai useammalla työpaikan aineella. Uloshengityksen NO-mittaus tehtiin jokaisen altistuspäivän aamuna ja seuraavan päivän aamuna samaan aikaan. Muu altistuskoeseuranta oli tavanomainen (FEV1- ja PEF-mittaukset sekä oireiden ja keuhkojen kuuntelulöydöksen seuranta). Yhteensä tehtiin 42 kontrolli- ja 50 aktiiviainealtistuskoetta. Altistusaineet on lueteltu taulukossa 1.

Taulukko 1. Altistusaineet (yhteensä 50 altistuskoetta)

Aspergillus fumigatus (19)*
Lehmäepiteeli (1)

Acremonium kilense (3)
Akrylaatit (1)

Isosyanaatit (8)
Puupöly (1)

Happoanhydridit (3)
Krysanteemi (1)

Vehnäjauho (3)
Pehmeäjuotos (1)

Kaksikomponenttimaalit (2)
Luonnonkumi (1)

Entsyymit (2)
Ruost.teräksen hitsaus (1)

Persulfaatit (1)
Koristekasvit (1)

Kolofoni (1)



* Ko. aineella tehtyjen altistuskokeiden lukumäärä




Potilaat olivat työikäisiä (20–59 v.), miehiä oli 23 ja naisia 17. Tupakoivia oli 12, aiemmin tupakoineita 8 ja täysin tupakoimattomia 20. Atoopikkoja oli 15 ja astmadiagnoosi oli tehty 27:lle.

Tutkimuksen tulokset
Altistuskokeista oli positiivisia 14 ja negatiivisia 36 kpl. Kuvassa 1 on esitetty NO-mittausten tulokset kontrollialtistuksissa, positiivisissa ja negatiivisissa altistuskokeissa sekä positiivisten altistuskokeiden tulokset sen mukaan, oliko lähtötilanteen NO-taso normaali vai kohonnut. Kontrollialtistuskokeissa NO-taso ei noussut merkitsevästi. Aktiiviainealtistuskokeissa, joissa ei todettu astmareaktiota muilla mittareilla, ei todettu myöskään NO-tason nousua. Sen sijaan niissä aktiiviainealtistuskokeissa, joissa NO-lähtötaso oli normaali ja altistuskoe oli positiivinen muilla mittareilla mitattuna aiheuttaen viivästyneen astmareaktion, kaikissa paitsi yhdessä todettiin merkittävä NO-tason nousu. Aktiiviainealtistuskokeissa, joissa NO-lähtötaso oli kohonnut, merkitsevää NO-tason nousua ei todettu, vaikka muilla mittareilla todettiin astmareaktio.

Kuva 1. NO-pitoisuudet altistuskokeiden aikana


Tämän alustavan potilasaineiston perusteella voidaan todeta, että uloshengityksen typpioksidimittauksista saadaan tukea altistuskokeiden tulkintaan silloin, kun NO-lähtötaso on normaalialueella. Tällöin merkitsevä NO-tason nousu tukee positiivista altistuskoetulosta ja NO-tason säilyminen normaalialueella negatiivista altistuskoetulosta. Jos sen sijaan NO-lähtötaso on kohonnut, ei NO-mittauksista saada lisäapua altistuskokeiden tulkintaan. Kirjallisuuden ja tämän aineiston yhden potilaan perusteella merkitsevää NO-tason nousua ei todeta myöskään niissä tapauksissa, joissa altistuskokeessa ilmenee puhdas välitön reaktio.

Uloshengityksen typpioksidimittauksen muita käyttömahdollisuuksia
Altistuskoeseurannan lisäksi Työterveyslaitoksen Työlääketieteen poliklinikalla ja potilasosastolla on käytetty uloshengityksen NO-mittausta työpaikka-altistuskokeiden ja työpaikan PEF-seurannan yhteydessä. Parhaillaan on meneillään tutkimus, jossa seurataan systemaattisesti tällaisten kahden viikon työpaikka-altistusjaksojen aikana uloshengityksen NO-pitoisuuden muutoksia yhdessä hyperreaktiviteetin ja PEF-muutosten kanssa. Tällaisissa seurannoissa sekoittavia tekijöitä on huomattavasti enemmän kuin laboratorio-oloissa tehdyissä altistuskokeissa. NO-pitoisuuden muutoksia pitääkin näissä yhteyksissä arvioida varauksellisesti. Joka tapauksessa ne antavat objektiivista tietoa siitä, lisääntyykö hengitysteiden tulehdusaste työjakson aikana, johtuupa se joko yksittäisestä allergisoivasta tekijästä tai työpaikan ärsyttävien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Tällä tiedolla voi olla olennaista käyttöä arvioitaessa astmaatikkojen selviytymistä työssä.

Uloshengityksen NO-pitoisuus on usein koholla tilanteessa, jossa henkilöllä on astmaan viittaavia oireita, mutta astmadiagnoosia ei vielä voida tehdä muilla perusteilla. Vaikuttaa siltä, että NO-mittaus kuvaa hengitystietulehdusta herkemmin kuin toiminnalliset mittaukset ja voi auttaa tunnistamaan niin sanotun astman kaltaisen tulehduksen hengitysteissä jo ennen, kuin varsinaista astmaa on ehtinyt kehittyä. Jos tässä vaiheessa aloitetaan tulehdusta ehkäisevä lääkitys, astman kehittyminen voi olla mahdollista ehkäistä. Tämänsuuntaisia tutkimustuloksia on jo esitetty, mutta pitkäaikaisseurannat puuttuvat.

Uloshengityksen NO-mittaus apuna astman kaltaisten hengitysoireiden selvittämisessä
Uloshengityksen typpioksidimittaus antaa merkittävää lisäapua astman kaltaisten hengitystieoireiden selvittämisessä. Työterveyslaitoksessa tutkitun potilasaineiston perusteella uloshengityksen NO-pitoisuuden nousu liittyy altistuskokeiden aiheuttamaan astmaattiseen myöhäisreaktioon. Se saattaa olla herkempi mittari kuin perinteiset keuhkojen toimintakokeet, jolloin siitä saadaan apua ammattiastman diagnostiikkaan. Lisäksi sitä voidaan käyttää apuna varhaisvaiheen astman tunnistamisessa, astman hoidon seurannassa, tutkittaessa astmapotilaiden selviytymistä työssä ja työolojen vaikutusta astmaoireisiin. Tutkimuksen saatavuus on kuitenkin toistaiseksi rajallinen ja sen käyttö rajoittuu yliopistollisiin keskussairaaloihin.

KIRJALLISUUS
Silkoff PE. Noninvasive measurement of airway inflammation using exhaled nitric oxide and induced sputum. Current status and futureuse. Clin in Chest Med 2000;21:345–60.

Kharitonov S, Alving K, Barnes PJ. Exhaled and nasal nitric oxide measurements: recommendations. The European Respiratory Society Task Force. Eur Respir J 1997;10:1683–93.

Kharitonov SA, O’Connor BJ, Evans DJ, Barnes PJ. Allergen-induced late asthmatic reactions are associated with elevation of exhaled nitric oxide. Am J Respir Crit Care Med 1995;151:1894–9.

Paredi P, Leckie MJ, Horvath I, Allerga L, Kharitonov SA, Barnes PJ. Changes in exhaled carbon monoxide and nitric oxide levels following allergen challenge in patients with asthma. Eur Respir J 1999;13: 48–52.

Ekroos H, Tuominen J, Sovijärvi ARA. Exhaled nitric oxide and its long-term variation in healthy non-smoking subjects. Clin Physiol 2000;20:434–9.

Piipari R, Piirilä P, Keskinen H, Tuppurainen M, Sovijärvi A, Nordman H. Exhaled nitric oxide in specific challenge tests to assess occupational asthma. Eur Respir J 2002;20:1532–7.

Työterveiset 1/2003, s.15-17


http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveiset/2003-01/08.htm

Lue lisää

Kuten tuosta TTL:n keuhkolääkäri Ritva Piiparin kirjoittelusta kävi ilmi, TTL on ottanut ammattiastman toteamiseen yhden uuden tutkimusmenetelmän, typpioksidimittauksen.
Ja kirjoituksesta selvisi myös se, että TTL olettaa työpaikan allergeeni/antigeenialtistuksen aiheuttavan vain ja ainoastaan astmaa.

Astmaatikkojen työssäselviytymisen takia he ovat käynnistäneet tutkimuksen, jolla seurataan parin viikon työpaikka-altistusjaksojen aikana uloshengityksen NO-pitoisuuden muutoksia yhdessä hyperrekativiteetin ja PEF-muutoksen kanssa.

Eli TTL laittaa astmaa sairastavan työpaikalle, joka hänet on jo sairastuttanut astmaan.

TTL kertoilee keuhkolääkäri Piiparin suulla, että on olemassa myös astman kaltaista hengitystieoireilua, joka ilmenee altistuksen jälkeisenä astmaattisena myöhäisreaktiona ja joka rektio TTL:n mielestä toimii AINOASTAAN JA VAIN ASTMAN edelläkävijänä.
Nähtävästi tämänkaltaisen reaktion TTL:n keuhkoaltistuksesta saaneita TTL diagnostisoi: sisäsyntyinen astma.
Ei siis akuutti allerginen keuhkoputkitulehdus, kuten heidän kuuluisi tehdä.

TTL:n pitäisi alkaa keskustelemaan AKUUTISTA ALLERGISESTA KEUHKOPUTKITULEHDUKSESTA, joka reaktiona on länsimaisessakin lääketieteessä tunnettu jo kauan ennen TTL:n olemassaoloa.

TTL:n pitäisi alkaa myös selvittelemään edeltävätkö nuo toistuvat allergiset keuhkoputkitulehdukset niiden pienen pienien keuhkotiehyiden ja niiden päissä olevien pienten rypälemäisten keuhkorakkuloiden tulehdusta, kuten on todettu jo ennen TTL:n perustamista.
TTL:nkin pitäisi alkaa tietää, että on olemassa sellainenkin sairaus kuin AKUUTTI ALLERGINEN ALVEOLIITTI, joka siis tarkoittaa allergeenialtistuksen aiheuttamaa tulehdusreaktiota noissa pienen pienissä keuhkotiehyissä ja jopa keuhkorakkulatason tulehdusta.

Haluaisin todella saada lääketieteellistä tutkimustulosta siitä kuinka monta prosenttia kosteusvauriomikrobialtistetuista sairastuu eri lajisiin astmoihin ja kuinka monta prosenttia akuuttiin allergiseen alveoliittiin ja sen lisäksi vielä tietynlajiseen astmaan.

Haluaisin saada tutkimustietoa myös kosteusvauriotyöpaikan ja keuhkokuumeen välisestä syy-yhteydestä.
Työtoverillani esiintyi toistuvasti kuumeettomia kehkokuumeita. No hänet löydettiin kuolleena kotonaan reilu vuosi sitten. Omaiset kertoivat minulle, että ruumiinavauksessa oli todettu keuhkotulehdus.

Kun keuhkokuumettakin esiintyy (siis kuumeellisena tai kuumeettomana), vastaanotolla oleva lääkäri pitää sen syynä aina joko virusta tai bakteeria, ja lääkitysenä tietysti antibioottikuuri.

Eli haluaisin tietää kuinka monta prosenttia maamme kansalaisilla esiintyvistä keuhkokuumeista on eosinofiilinen alkuperää?
Vaan tuotakaan tietoa en löydä mistään.

No elämme huippulääketiedeosaajien maassa; niinhän meille kerrotaan päivästä paivään.

Ei ihan siltä kuitenkaan näytä, vai mitä mieltä olet, 123?

Homeherkkä kirjoitti:

Kuten tuosta TTL:n keuhkolääkäri Ritva Piiparin kirjoittelusta kävi ilmi, TTL on ottanut ammattiastman toteamiseen yhden uuden tutkimusmenetelmän, typpioksidimittauksen.
Ja kirjoituksesta selvisi myös se, että TTL olettaa työpaikan allergeeni/antigeenialtistuksen aiheuttavan vain ja ainoastaan astmaa.

Astmaatikkojen työssäselviytymisen takia he ovat käynnistäneet tutkimuksen, jolla seurataan parin viikon työpaikka-altistusjaksojen aikana uloshengityksen NO-pitoisuuden muutoksia yhdessä hyperrekativiteetin ja PEF-muutoksen kanssa.

Eli TTL laittaa astmaa sairastavan työpaikalle, joka hänet on jo sairastuttanut astmaan.

TTL kertoilee keuhkolääkäri Piiparin suulla, että on olemassa myös astman kaltaista hengitystieoireilua, joka ilmenee altistuksen jälkeisenä astmaattisena myöhäisreaktiona ja joka rektio TTL:n mielestä toimii AINOASTAAN JA VAIN ASTMAN edelläkävijänä.
Nähtävästi tämänkaltaisen reaktion TTL:n keuhkoaltistuksesta saaneita TTL diagnostisoi: sisäsyntyinen astma.
Ei siis akuutti allerginen keuhkoputkitulehdus, kuten heidän kuuluisi tehdä.

TTL:n pitäisi alkaa keskustelemaan AKUUTISTA ALLERGISESTA KEUHKOPUTKITULEHDUKSESTA, joka reaktiona on länsimaisessakin lääketieteessä tunnettu jo kauan ennen TTL:n olemassaoloa.

TTL:n pitäisi alkaa myös selvittelemään edeltävätkö nuo toistuvat allergiset keuhkoputkitulehdukset niiden pienen pienien keuhkotiehyiden ja niiden päissä olevien pienten rypälemäisten keuhkorakkuloiden tulehdusta, kuten on todettu jo ennen TTL:n perustamista.
TTL:nkin pitäisi alkaa tietää, että on olemassa sellainenkin sairaus kuin AKUUTTI ALLERGINEN ALVEOLIITTI, joka siis tarkoittaa allergeenialtistuksen aiheuttamaa tulehdusreaktiota noissa pienen pienissä keuhkotiehyissä ja jopa keuhkorakkulatason tulehdusta.

Haluaisin todella saada lääketieteellistä tutkimustulosta siitä kuinka monta prosenttia kosteusvauriomikrobialtistetuista sairastuu eri lajisiin astmoihin ja kuinka monta prosenttia akuuttiin allergiseen alveoliittiin ja sen lisäksi vielä tietynlajiseen astmaan.

Haluaisin saada tutkimustietoa myös kosteusvauriotyöpaikan ja keuhkokuumeen välisestä syy-yhteydestä.
Työtoverillani esiintyi toistuvasti kuumeettomia kehkokuumeita. No hänet löydettiin kuolleena kotonaan reilu vuosi sitten. Omaiset kertoivat minulle, että ruumiinavauksessa oli todettu keuhkotulehdus.

Kun keuhkokuumettakin esiintyy (siis kuumeellisena tai kuumeettomana), vastaanotolla oleva lääkäri pitää sen syynä aina joko virusta tai bakteeria, ja lääkitysenä tietysti antibioottikuuri.

Eli haluaisin tietää kuinka monta prosenttia maamme kansalaisilla esiintyvistä keuhkokuumeista on eosinofiilinen alkuperää?
Vaan tuotakaan tietoa en löydä mistään.

No elämme huippulääketiedeosaajien maassa; niinhän meille kerrotaan päivästä paivään.

Ei ihan siltä kuitenkaan näytä, vai mitä mieltä olet, 123?

Lue lisää

Tässä voisi olla olooni jotakin kättäpidempää - ehkä täytyy pyytää antibioottikuuri ja katsoa auttaako oloon.

Jatkuva kuumeilu ja kuumeilun tunne on tosi väsyttävä -

Homeherkkä kirjoitti:

Kuten tuosta TTL:n keuhkolääkäri Ritva Piiparin kirjoittelusta kävi ilmi, TTL on ottanut ammattiastman toteamiseen yhden uuden tutkimusmenetelmän, typpioksidimittauksen.
Ja kirjoituksesta selvisi myös se, että TTL olettaa työpaikan allergeeni/antigeenialtistuksen aiheuttavan vain ja ainoastaan astmaa.

Astmaatikkojen työssäselviytymisen takia he ovat käynnistäneet tutkimuksen, jolla seurataan parin viikon työpaikka-altistusjaksojen aikana uloshengityksen NO-pitoisuuden muutoksia yhdessä hyperrekativiteetin ja PEF-muutoksen kanssa.

Eli TTL laittaa astmaa sairastavan työpaikalle, joka hänet on jo sairastuttanut astmaan.

TTL kertoilee keuhkolääkäri Piiparin suulla, että on olemassa myös astman kaltaista hengitystieoireilua, joka ilmenee altistuksen jälkeisenä astmaattisena myöhäisreaktiona ja joka rektio TTL:n mielestä toimii AINOASTAAN JA VAIN ASTMAN edelläkävijänä.
Nähtävästi tämänkaltaisen reaktion TTL:n keuhkoaltistuksesta saaneita TTL diagnostisoi: sisäsyntyinen astma.
Ei siis akuutti allerginen keuhkoputkitulehdus, kuten heidän kuuluisi tehdä.

TTL:n pitäisi alkaa keskustelemaan AKUUTISTA ALLERGISESTA KEUHKOPUTKITULEHDUKSESTA, joka reaktiona on länsimaisessakin lääketieteessä tunnettu jo kauan ennen TTL:n olemassaoloa.

TTL:n pitäisi alkaa myös selvittelemään edeltävätkö nuo toistuvat allergiset keuhkoputkitulehdukset niiden pienen pienien keuhkotiehyiden ja niiden päissä olevien pienten rypälemäisten keuhkorakkuloiden tulehdusta, kuten on todettu jo ennen TTL:n perustamista.
TTL:nkin pitäisi alkaa tietää, että on olemassa sellainenkin sairaus kuin AKUUTTI ALLERGINEN ALVEOLIITTI, joka siis tarkoittaa allergeenialtistuksen aiheuttamaa tulehdusreaktiota noissa pienen pienissä keuhkotiehyissä ja jopa keuhkorakkulatason tulehdusta.

Haluaisin todella saada lääketieteellistä tutkimustulosta siitä kuinka monta prosenttia kosteusvauriomikrobialtistetuista sairastuu eri lajisiin astmoihin ja kuinka monta prosenttia akuuttiin allergiseen alveoliittiin ja sen lisäksi vielä tietynlajiseen astmaan.

Haluaisin saada tutkimustietoa myös kosteusvauriotyöpaikan ja keuhkokuumeen välisestä syy-yhteydestä.
Työtoverillani esiintyi toistuvasti kuumeettomia kehkokuumeita. No hänet löydettiin kuolleena kotonaan reilu vuosi sitten. Omaiset kertoivat minulle, että ruumiinavauksessa oli todettu keuhkotulehdus.

Kun keuhkokuumettakin esiintyy (siis kuumeellisena tai kuumeettomana), vastaanotolla oleva lääkäri pitää sen syynä aina joko virusta tai bakteeria, ja lääkitysenä tietysti antibioottikuuri.

Eli haluaisin tietää kuinka monta prosenttia maamme kansalaisilla esiintyvistä keuhkokuumeista on eosinofiilinen alkuperää?
Vaan tuotakaan tietoa en löydä mistään.

No elämme huippulääketiedeosaajien maassa; niinhän meille kerrotaan päivästä paivään.

Ei ihan siltä kuitenkaan näytä, vai mitä mieltä olet, 123?

Lue lisää

Vanhanajan lääkärit kirjoittavat aina antibiootin, jos potilaalla on keuhkoputkentulehdus tai ylipäätään tulehdus keuhkoissa. (siitä yli mistä aita on matalin )
Olen sairastanut vuosikymmeniä eosinofilisiä tulehduksia. Olen saanut väärää hoitoa noin 25-30 vuotta!
Lääkärit vain eivät väiltä tutkia. Eosinofiliset tulehdukset ovat rajusti kudoksia tuhoavia tulehduksia, eikä niihin auta antibiootti.
Lääkärti piiloutuvat astman taakse heti, kun potilaalla eosinofiilit ovat korkeat.

Eosinofilia on yksi itsenäinen sairaus, johon liittyy oireina astaman kaltaisia oireita.... ja paljon paljon muita oireita, niinkuin olemme saaneet lukea toisten samaa sairastavien potilaiden kirjoituksista.
Interferoni ja sytostaatin ovat oikeita lääkkeitä.
Eos-viitearvot keuhkojen ysköksestä ovat 0-2000
ja itselläni on lähes 50 000 yksikköä. Hölömöläisen hommaa edes yrittää antibiotilla tuhota ärhäköitynyttä valkosolua.
Veren eosinofilimääräni tällä hetkellä on 22 %, eli noin luokkaa 1,7 jatkuvasti. Viitearvot ovat 0.1-0.4.
Olo on aina erittäin tukala ja hankala. Väsymys on aivan hirveä.
Muualla Euroopassa tämäkin sairaus tunnetaan ja hoidetaan heti ja kunnolla.
esim. Ruotsissa sanottiin, että te olette siellä Suomessa 20 vutta lääketieteessä jäljessä !
Tervetuloa ostamaan palveluita täältä Ruotsista.
Sieltä sain omaan eosinofiliaan ensiavun, ja tiedon tänne omalle kylällenikin.
ps. söin vuosikymmeniä jopa 12 antibioottikuuria per vuosi esoinfiliaan, ennen kuin sain oikeaa hoitoa.
Lisäksi satoja turhia käyntejä lääkäreiden vastaanotolla. Olin vain yksi tyhmä lääkäreiden korskeiden vastaanottotilojen vuokran maksaja.

Homeherkkä kirjoitti:

Kuten tuosta TTL:n keuhkolääkäri Ritva Piiparin kirjoittelusta kävi ilmi, TTL on ottanut ammattiastman toteamiseen yhden uuden tutkimusmenetelmän, typpioksidimittauksen.
Ja kirjoituksesta selvisi myös se, että TTL olettaa työpaikan allergeeni/antigeenialtistuksen aiheuttavan vain ja ainoastaan astmaa.

Astmaatikkojen työssäselviytymisen takia he ovat käynnistäneet tutkimuksen, jolla seurataan parin viikon työpaikka-altistusjaksojen aikana uloshengityksen NO-pitoisuuden muutoksia yhdessä hyperrekativiteetin ja PEF-muutoksen kanssa.

Eli TTL laittaa astmaa sairastavan työpaikalle, joka hänet on jo sairastuttanut astmaan.

TTL kertoilee keuhkolääkäri Piiparin suulla, että on olemassa myös astman kaltaista hengitystieoireilua, joka ilmenee altistuksen jälkeisenä astmaattisena myöhäisreaktiona ja joka rektio TTL:n mielestä toimii AINOASTAAN JA VAIN ASTMAN edelläkävijänä.
Nähtävästi tämänkaltaisen reaktion TTL:n keuhkoaltistuksesta saaneita TTL diagnostisoi: sisäsyntyinen astma.
Ei siis akuutti allerginen keuhkoputkitulehdus, kuten heidän kuuluisi tehdä.

TTL:n pitäisi alkaa keskustelemaan AKUUTISTA ALLERGISESTA KEUHKOPUTKITULEHDUKSESTA, joka reaktiona on länsimaisessakin lääketieteessä tunnettu jo kauan ennen TTL:n olemassaoloa.

TTL:n pitäisi alkaa myös selvittelemään edeltävätkö nuo toistuvat allergiset keuhkoputkitulehdukset niiden pienen pienien keuhkotiehyiden ja niiden päissä olevien pienten rypälemäisten keuhkorakkuloiden tulehdusta, kuten on todettu jo ennen TTL:n perustamista.
TTL:nkin pitäisi alkaa tietää, että on olemassa sellainenkin sairaus kuin AKUUTTI ALLERGINEN ALVEOLIITTI, joka siis tarkoittaa allergeenialtistuksen aiheuttamaa tulehdusreaktiota noissa pienen pienissä keuhkotiehyissä ja jopa keuhkorakkulatason tulehdusta.

Haluaisin todella saada lääketieteellistä tutkimustulosta siitä kuinka monta prosenttia kosteusvauriomikrobialtistetuista sairastuu eri lajisiin astmoihin ja kuinka monta prosenttia akuuttiin allergiseen alveoliittiin ja sen lisäksi vielä tietynlajiseen astmaan.

Haluaisin saada tutkimustietoa myös kosteusvauriotyöpaikan ja keuhkokuumeen välisestä syy-yhteydestä.
Työtoverillani esiintyi toistuvasti kuumeettomia kehkokuumeita. No hänet löydettiin kuolleena kotonaan reilu vuosi sitten. Omaiset kertoivat minulle, että ruumiinavauksessa oli todettu keuhkotulehdus.

Kun keuhkokuumettakin esiintyy (siis kuumeellisena tai kuumeettomana), vastaanotolla oleva lääkäri pitää sen syynä aina joko virusta tai bakteeria, ja lääkitysenä tietysti antibioottikuuri.

Eli haluaisin tietää kuinka monta prosenttia maamme kansalaisilla esiintyvistä keuhkokuumeista on eosinofiilinen alkuperää?
Vaan tuotakaan tietoa en löydä mistään.

No elämme huippulääketiedeosaajien maassa; niinhän meille kerrotaan päivästä paivään.

Ei ihan siltä kuitenkaan näytä, vai mitä mieltä olet, 123?

Lue lisää

Lainaus yltä:
"Haluaisin saada tutkimustietoa myös kosteusvauriotyöpaikan ja keuhkokuumeen välisestä syy-yhteydestä.
Työtoverillani esiintyi toistuvasti kuumeettomia kehkokuumeita. No hänet löydettiin kuolleena kotonaan reilu vuosi sitten. Omaiset kertoivat minulle, että ruumiinavauksessa oli todettu keuhkotulehdus.

Kun keuhkokuumettakin esiintyy (siis kuumeellisena tai kuumeettomana), vastaanotolla oleva lääkäri pitää sen syynä aina joko virusta tai bakteeria, ja lääkitysenä tietysti antibioottikuuri."

Tuttavani myös kuoli kuumeettomaan keuhkokuumeeseen. Hänen kotonaan lattiakaivo vuoti. Niin jos lääkäri antaa antibioottikuurin mikrobimyrkkyjen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen, niin se on hoitovirhe.

Tuossa kirjoituksessaan "Homeherkkä" on yllättävän lähellä totuutta. Kyllä se vain on niin, että nämä mikrobimyrkyt aiheuttavat akuutin allergisen alveoliitin, kuten "Homeherkkä" kirjoittelee. Akuutilla tässä tarkoitetaan äkillistä tulehdusta keuhkorakkuloissa, ei siis tyypin III allergiaa.

Tästä kannattaa lukea tästä "akuutista allergisesta alveoliitista":
http://www.sisailmayhdistys.fi/attachments/sem2009/kosteusvauriomikrobeille_altistuminen.pdf

"Homeherkkä" esittää oikeutetun kysymyksen:

"Haluaisin todella saada lääketieteellistä tutkimustulosta siitä kuinka monta prosenttia kosteusvauriomikrobialtistetuista sairastuu eri lajisiin astmoihin ja kuinka monta prosenttia akuuttiin allergiseen alveoliittiin ja sen lisäksi vielä tietynlajiseen astmaan."

No nyt tänä päivänä me tiedämme vastauksen: astmaa nolla (0) %, allergista alveoliittia 100 %.

Tuossa "Homeherkän" kirjoituksessa on otettava huomioon sellainen asia, että hän luulee ihan tosissaan, että kosteusvauriossa sairastuttaisivat ITIÖT. Asiahan ei ole näin, vaan kosteusvauriossa sairastuttavat TOKSIINIT.

niin eosinofiilia liittyy läheisesti astmaan.

Kuten huomaatte, niin NO-mittaus liittyy astmaan.

luettavaa! kirjoitti:

Lainaus yltä:
"Haluaisin saada tutkimustietoa myös kosteusvauriotyöpaikan ja keuhkokuumeen välisestä syy-yhteydestä.
Työtoverillani esiintyi toistuvasti kuumeettomia kehkokuumeita. No hänet löydettiin kuolleena kotonaan reilu vuosi sitten. Omaiset kertoivat minulle, että ruumiinavauksessa oli todettu keuhkotulehdus.

Kun keuhkokuumettakin esiintyy (siis kuumeellisena tai kuumeettomana), vastaanotolla oleva lääkäri pitää sen syynä aina joko virusta tai bakteeria, ja lääkitysenä tietysti antibioottikuuri."

Tuttavani myös kuoli kuumeettomaan keuhkokuumeeseen. Hänen kotonaan lattiakaivo vuoti. Niin jos lääkäri antaa antibioottikuurin mikrobimyrkkyjen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen, niin se on hoitovirhe.

Tuossa kirjoituksessaan "Homeherkkä" on yllättävän lähellä totuutta. Kyllä se vain on niin, että nämä mikrobimyrkyt aiheuttavat akuutin allergisen alveoliitin, kuten "Homeherkkä" kirjoittelee. Akuutilla tässä tarkoitetaan äkillistä tulehdusta keuhkorakkuloissa, ei siis tyypin III allergiaa.

Tästä kannattaa lukea tästä "akuutista allergisesta alveoliitista":
http://www.sisailmayhdistys.fi/attachments/sem2009/kosteusvauriomikrobeille_altistuminen.pdf

"Homeherkkä" esittää oikeutetun kysymyksen:

"Haluaisin todella saada lääketieteellistä tutkimustulosta siitä kuinka monta prosenttia kosteusvauriomikrobialtistetuista sairastuu eri lajisiin astmoihin ja kuinka monta prosenttia akuuttiin allergiseen alveoliittiin ja sen lisäksi vielä tietynlajiseen astmaan."

No nyt tänä päivänä me tiedämme vastauksen: astmaa nolla (0) %, allergista alveoliittia 100 %.

Tuossa "Homeherkän" kirjoituksessa on otettava huomioon sellainen asia, että hän luulee ihan tosissaan, että kosteusvauriossa sairastuttaisivat ITIÖT. Asiahan ei ole näin, vaan kosteusvauriossa sairastuttavat TOKSIINIT.

Lue lisää

Kosteus- ja homevaurioituneissa kouluissa astman määrä kolminkertaistuu 5 % viiteentoista prosenttiin (15%). Yhtään alveoliittia ei ole vielä lapsilla todettu kosteusvaurioon tai mikrobialtistukseen liittyen. Aikuisillakin ne ovat hyvin, hyvin harvinaisia, alle prosentin luokkaa.

Ihan sama kuin väittäisit että suomalaisissa metsissä kasvaa vain valkoista kärpässientä ja että 100% sieniä syöneistä kuolisi kärpässienimyrkytykseen. Ei siis ole totta. Jokainen tietää tämän ilman "biokemistin" kirjekurssiakin.

!!!! kirjoitti:

Kosteus- ja homevaurioituneissa kouluissa astman määrä kolminkertaistuu 5 % viiteentoista prosenttiin (15%). Yhtään alveoliittia ei ole vielä lapsilla todettu kosteusvaurioon tai mikrobialtistukseen liittyen. Aikuisillakin ne ovat hyvin, hyvin harvinaisia, alle prosentin luokkaa.

Ihan sama kuin väittäisit että suomalaisissa metsissä kasvaa vain valkoista kärpässientä ja että 100% sieniä syöneistä kuolisi kärpässienimyrkytykseen. Ei siis ole totta. Jokainen tietää tämän ilman "biokemistin" kirjekurssiakin.

Lue lisää

eikä ASTMA.

Tutkivat muuten ihan vääränlaista allergista alveoliittia eli HOMEPÖLYKEUHKOA. Sitä ei todellakaan kosteusvauriomikrobimyrkyt aiheuta, vaan tälläisen allergisen alveoliitin, jossa on vähän valkosluja, mutta silti lymfosytoosia:
http://www.sisailmayhdistys.fi/attachments/sem2009/kosteusvauriomikrobeille_altistuminen.pdf

Astma syntyy vasta sitten, kun kosteusvauriomikrobimyrkyt ovat vaurioittaneet pahoin normaalia immuunipuolustusta ja ns. Th1/Th2-tasapaino siirtyy TH2:n suuntaan. Vasta sitten on astma mahdollinen. Mutta se onkin sitten helppo diagnosoida eosinofiilian ja spesifisten IgE-vasta-aineiden avulla. Mutta sitten kun astma syntyykin, niin se syntyy jostain muusta kuin kosteusvauriosta.

HENGENAHDISTUS, kirjoitti:

eikä ASTMA.

Tutkivat muuten ihan vääränlaista allergista alveoliittia eli HOMEPÖLYKEUHKOA. Sitä ei todellakaan kosteusvauriomikrobimyrkyt aiheuta, vaan tälläisen allergisen alveoliitin, jossa on vähän valkosluja, mutta silti lymfosytoosia:
http://www.sisailmayhdistys.fi/attachments/sem2009/kosteusvauriomikrobeille_altistuminen.pdf

Astma syntyy vasta sitten, kun kosteusvauriomikrobimyrkyt ovat vaurioittaneet pahoin normaalia immuunipuolustusta ja ns. Th1/Th2-tasapaino siirtyy TH2:n suuntaan. Vasta sitten on astma mahdollinen. Mutta se onkin sitten helppo diagnosoida eosinofiilian ja spesifisten IgE-vasta-aineiden avulla. Mutta sitten kun astma syntyykin, niin se syntyy jostain muusta kuin kosteusvauriosta.

Lue lisää

Tämä on vain yhden ihmisen mielipide. Se ei kumoa satoja kansainvälisiä tutkimuksia kymmenissä eri maissa.
Hyttysen ininää...

tästäkin kirjoituksesta, kirjoitti:

niin eosinofiilia liittyy läheisesti astmaan.

Kuten huomaatte, niin NO-mittaus liittyy astmaan.

Kosteusvaurio ei aiheuta immuunikatoa, ei miniaidsia, eikä myrkkyalveoliittia.

Uloshengityksen typpioksidiarvoa nostaa KEUHKOPUTKITULEHDUS, olkoonpa tulehduksen aiheuttajana virus, bakteeri tai allergeeni/antigeeni. Jo nenän limakalvojen tulehduksen on todettu nostavan NO-arvoa.

Kun astman on lääkityksellä tasapainossa NO-arvo on normaali.

Jostain syystä palstaprofessorimme ei näytä muistavan, että astmakriteereihin ei kuulu eosinofiilia, eivät IgE:t, eivätkä Pricit.
Palstaprofessorimme kriteereillä minullakin olisi astma.

Homeherkkä# kirjoitti:

Kosteusvaurio ei aiheuta immuunikatoa, ei miniaidsia, eikä myrkkyalveoliittia.

Uloshengityksen typpioksidiarvoa nostaa KEUHKOPUTKITULEHDUS, olkoonpa tulehduksen aiheuttajana virus, bakteeri tai allergeeni/antigeeni. Jo nenän limakalvojen tulehduksen on todettu nostavan NO-arvoa.

Kun astman on lääkityksellä tasapainossa NO-arvo on normaali.

Jostain syystä palstaprofessorimme ei näytä muistavan, että astmakriteereihin ei kuulu eosinofiilia, eivät IgE:t, eivätkä Pricit.
Palstaprofessorimme kriteereillä minullakin olisi astma.

Lue lisää

Mille olet allerginen ja kuka, missä totesi sairautesi?

TTL:n tutkimuksissahan olit vielä oireileva, mutta täysin ilman kroonisia sairauksia. Ja nyt sinulla on akuutti alveoliitti?

Mistä sait akuutin alveoliitin ja miten se todettiin?

Olitko vielä työpaikallasi diagnoosin aikoihin, vai tuliko sairaus sairausloman, eläkkeen ainaka?

Tämän hetken menetelmissä uloshengitysilman typpoksidia ei yleensä ole erotettu sen perusteella onko se peräisin hengitysteistä vai alveolitasolta. Tältä alueelta on tehty useita tutkimuksia viime vuosina, mutta menetelmä on vielä tutkimusvaiheessa 18, 19.

mikä on alentunut arvo, joka kertoo keuhkojen ongelmista?

Korkea arvo kertoi keuhkoputkien tulehduksestako? Vain siitä, siis astmasta?
Vai onko tämä taas tutkimus, joka näyttää sitä mitä halutaan tutkia tai olla tutkimatta.

................... . kirjoitti:

mikä on alentunut arvo, joka kertoo keuhkojen ongelmista?

Korkea arvo kertoi keuhkoputkien tulehduksestako? Vain siitä, siis astmasta?
Vai onko tämä taas tutkimus, joka näyttää sitä mitä halutaan tutkia tai olla tutkimatta.

Lue lisää

täysien normaalien tutkimustulosten kertovan salaperäisestä sairaudesta jonka diagnoosi häneltä on pimitetty.

kuvittelee kirjoitti:

täysien normaalien tutkimustulosten kertovan salaperäisestä sairaudesta jonka diagnoosi häneltä on pimitetty.

Mahtavat kaikki potilaiden TODELLISET vastustajat naureskella partaansa kun täällä ja muuallakin potilaat ja alan tutkijat puukottavat toisiaan selkään ja tapella nahistellaan mitä diagnooseja itse kullakin on ja millä perusteella se on saatu. TODELLISET roistot voivat nukkua yönsä rauhassa, kun uhrit uuvuttavat toisensa tällä lantapaakkujen heitolla ja kampituksella.
Keneltä te sitten kuvittelette apua saavanne kun olette suututtaneet kaikki puolustajanne ja ystävänne????

................... . kirjoitti:

mikä on alentunut arvo, joka kertoo keuhkojen ongelmista?

Korkea arvo kertoi keuhkoputkien tulehduksestako? Vain siitä, siis astmasta?
Vai onko tämä taas tutkimus, joka näyttää sitä mitä halutaan tutkia tai olla tutkimatta.

Lue lisää

arvoja on tullut puhallettua, mutta aina ne ovat normaaleja. Vaihteluvälillä 6-28 ja kaikki on normaalia!