Mitä jyvitys tarkoittaa?

Rivitalossa

Käytännössä mitä se merkitsee ja mihin?
Kuka laskee ja miten?

Esim. asumistukea laskettaessa miten tehdään?

Vuokra/todellinen m2 tai vuokra/jyvitetty m2, miten se muuttaa vuokralaisen olemista, koska todellinen m2 on sama!

Tässäkin on tervejärki unohdettu ja ihmisiä laitetaan tosi kyykkyyn kaikella tasolla, varsinkin isännöitsijät, joilla on vaikka mitkä AITet ja ISat, joita käyttävät meriitteinään...!

27

18953

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • todella tyhmä

      Katoppas yhtiöjärjestystä. Se ei ole sitten isännöitsijän laatima.
      Sieltä löytyy jyvitysperusteet.
      Miten muuten isännöitsijää pitäisi jonkun vuokralaisen asumistuki kiinnostaa.Meeppäs ihan rauhassa kyykkyyn ja hanki lisää tietoa, muuten kuin haukkumalla ihan väärää puuta.

      • itse olet?

        Miten täällä jotkut eivät tajua, ettei ihminen voi tietää kaikkea kaikesta? Miksi ei voi antaa asiallista vastausta vaan pitää ruveta haukkumaan?


      • Anonyymi

        Aivan oikeutetusti olet nimennyt itsesi "todella tyhmä"ksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan oikeutetusti olet nimennyt itsesi "todella tyhmä"ksi.

        Oli jo aikakin todeta tosiasia. Jätkä on 17-vuotta elänyt luuloissaan.


    • Yhtiön perustaja

      määrittää jm2.

      Kerrostaloissa yleensä 1. krs m2=jm2 ja kymmenennessä kerroksessa samat asunnot isommilla jyvillä(kulutkin isommat).

      Rivitaloissa on yleensä kellaritiloja(ei siis asuintiloja), jotka eivät rasita rakennusoikeutta ja ne "varustetaan" alemmilla jyvityksillä. Lämmityshän niihin menee, muttei monia muita asoy kuluja.

    • yläkerta merelle

      päin maksaa enemmän kuin alakerta pihalle.

      Näin jyvitetyt vuokrat eroaa pelkästään pinta-alojen mukaan lasketuista.

      Sitä en tiedä miten asumistuki niihin suhtautuu, mutta luulisin ettei merinäköalavuokranlisälle saa asumistukea.

    • kerrostalossa...........

      Meillä (asunto-osakeyhtiö) on jyvitys hoidettu niin, että mitä ylemmäs mennään, sitä enemmän on asuntoa kohden osakkeita. Esim. 1. krs 4h k 199 osaketta, 2. kerroksessa 201 osaketta, 3. kerroksessa 203 osaketta ja 4. kerroksessa 205 osaketta. Sekä hoito- että rahoitusvastike lasketaan per osake. Neliöt on yhtiöjärjestyksessä todelliset. Yhtiössämme on myös muutama rivarinpätkä ja niissä osakemäärät on ihan samat samankokoisissa asunnoissa.

    • Sami_

      Neliöt on määritelty eri kerroksissa erihintaisiksi ja sitä sanotaan jyvitykseksi. Sinun ei tarvi välittää niistä mitään.

    • Päätyasunnon jyvitys

      Onko normaalia että rivitaloissa keskimmäiset asunnot ovat "normaalisti" hinnoitellut neliöiden mukaan mutta rivitalon päätyasunnot jyvitetty isommmiksi? Esim. rivitalon päätyasunnon kulut oikeasti laskettu neljä neliötä isommaksi kuin mitä asunto todellisuudessa on.

    • 16-16-16

      """Onko normaalia että rivitaloissa keskimmäiset asunnot ovat "normaalisti" hinnoitellut neliöiden mukaan mutta rivitalon päätyasunnot jyvitetty isommmiksi? Esim. rivitalon päätyasunnon kulut oikeasti laskettu neljä neliötä isommaksi kuin mitä asunto todellisuudessa on. """

      En ole aikaisemmin kuullut, mutta mitä merkitystä tolla tiedolla on?

      (en rupea tässä miettimään ikkunoita, enkä lämmön karkaamista jostain päädystä, se ei ole relevanttia)

      ps. olisit aloittanut uuden ketjun.

    • Oisko näin?

      "Rivitalossa" tarkoittaa ilmeisesti Kelan tekemää "jyvitystä". Kela ei siis hyväksy kaikkia neliöitä asumistuen pohjaksi, vaan ainoastaan tietyn neliömäärät / asukas.
      Kysymyksestä ei kyllä saanut täyttä selvyyttä.

    • Päätyasunnon jyvitys

      En tarkoita Kelan hyväksymiä neliöitä vaan että rakennuttaja on päättänyt että vaikka 50 neliön asunnosta saa pyytää vastiketta kuin se olisi 59 neliön kokoinen asunto. Keskimmäisistä asunnoista pyydetään neliöiden mukaan mutta päätyasunnoista pyydetään enemmän kuin mitä todellisten neliöiden mukaan olisi.

      En löytänyt edes googlella aiheesta joten lienee harvinaista sitten. Kerrostaloissahan on jyvitykset mutta en ole koskaan tiennyt että rivitaloissa tehdään samaa, ja mitkä ovat jyvityksen perusteet? Onko talon pääty sellainen? Mitään muuta en keksi, koska talo on 1-taso.

      • Olisko näin helppoa

        Kirjoita Google Jyvitys, niin asia selviää.


    • 16-16-16

      """En tarkoita Kelan hyväksymiä neliöitä vaan että rakennuttaja on päättänyt että vaikka 50 neliön asunnosta saa pyytää vastiketta kuin se olisi 59 neliön kokoinen asunto. Keskimmäisistä asunnoista pyydetään neliöiden mukaan mutta päätyasunnoista pyydetään enemmän kuin mitä todellisten neliöiden mukaan olisi.

      En löytänyt edes googlella aiheesta joten lienee harvinaista sitten. Kerrostaloissahan on jyvitykset mutta en ole koskaan tiennyt että rivitaloissa tehdään samaa, ja mitkä ovat jyvityksen perusteet? Onko talon pääty sellainen? Mitään muuta en keksi, koska talo on 1-taso. """

      Sinulle esitettiin kysymys:
      En ole aikaisemmin kuullut, mutta mitä merkitystä tolla tiedolla on?

      Olisiko kuitenkin sillein, että ne asunnot ovat eri kokoisia johtuen jostain pannuhuoneesta ja sähkökeskuksesta niissä päädyissä?

    • JOs asunnon

      neliömääräksi ilmoitetaan 50 se on 50 oli sitten pääty tai keskellä oleva asunto. Mittaa ASUNTOSI pinta-ala sillon tiedät oikean tuloksen.

    • Päätyasunnon jyvitys

      "Sinulle esitettiin kysymys:
      En ole aikaisemmin kuullut, mutta mitä merkitystä tolla tiedolla on?"

      Siltä kantilta merkitystä että onko se tavallinen käytäntö, oikeuden- ja lainmukainen vai onko tässä nyt sovellettu jotain "omaa lakia tai harkintaa".

      Ei johdu pannuhuoneista tai sähkökeskuksista. Täällä on erillinen rakennus niitä varten.

      Valehteleeko toimisto sitten että asunto olisi 50 neliötä mutta oikeasti isompi? Vaikea uskoa tuota.

      • Päätyasunnon jyvitys

        Jaaha, on se sitten ilmeisen normaali käytäntö että nimenomaan päädyt ovat kalliimpia kuin keskimmäiset asunnot eli ne on jyvitetty suuremmiksi. Tai sillä ei ole mitään tekemistä järjen tai minkään kanssa, niin on vain päätetty wikin mukaan arvioidun kysynnän ja tarjonnan perusteella.

        Siellä kyllä sanotaan että pienemmät asunnot on jyvitetty isommiksi mutta se ei kai päde tänne jossa pienimmät asunnot pääsee keskikokoisia vähemmällä rasituksella. Hmm..


    • 16-16-16

      """Siltä kantilta merkitystä että onko se tavallinen käytäntö, oikeuden- ja lainmukainen vai onko tässä nyt sovellettu jotain "omaa lakia tai harkintaa".""

      Jos / kun se on yhtiöjärjestykseen noin laitettu, niin se on sitten noin.

      Jossain esimerkiksi liikehuonoistojen vastike on muita suurempi neliöä kohti.

    • ansaila

      Itse käsitän jyvityksen olevan esim. kerrostalossa sellainen, että pienemmistä asunnoista maksetaan korkeampaa vasike-neliövuokraa kuin isommista, huomioiden sama kerros.
      44 m2 asunto 14.00 euroa neliöltä
      55 " " 12.20 " "
      60 " " 11.80 " "
      Laskelmista on oma kaavansa, jota käyttää henkilö jyvityksiä määrittäessään.

      • ei...

        Ei sillä ole merkitystä miten sinä olet asian käsittänyt. Vain sillä on merkitystä, miten asia oikeasti menee, ja tässä tapauksessa se menee muulla tavalla kuin sinun käsityksesi mukaan.


    • Älä nyt

      nyt horise.Kyllä YHTIÖVASTIKE on kerroksessa sama onko se 50 tai 100 neliötä mitä ylemmäksi mennään joka kerroksessa yhtiövastike kallistuu sama myös asuntojen osto hinnoissa.

    • aina ei jyvitellä...

      Tässä yhtiössä ei ole jyvitetty asuinhuoneistoja mitenkään. Kuusi kerrosta ja ikkunoita voi olla joka suuntiin. Ensimmäisen kerroksen pihan puolen asunnosta näkee takapihan ja viereisen talon seinän, ja kuudennessa kerroksessa pohjaltaan täysin samasta asunnosta järvinäköala. Molemmat maksavat sentilleen saman vastikkeen. Myöskään tulevaa hissiremonttia ei jyvitetty vaikka laki sen nykyään mahdollistaakin. Ensimmäisen kerroksen vetreä kolmekymppinen, joka ei käytä hissiä kertaakaan vuodessa maksaa hissistä saman kuin kuudennen kerroksen saman kokoisessa asunnossa asuva, joka käyttää hissiä joka kerta päivä.

      Autotalleissa sentään vastike puolet pienempi neliötä kohden ja liikehuoneistoissa kaksinkertainen.

      • art7

        Ei hissin käyttömenoja jyvitetä, ainoastaan uuden hissin hankinta antaa mahdollisuuden kerrosjyvitykseen


      • jaajajaa...
        art7 kirjoitti:

        Ei hissin käyttömenoja jyvitetä, ainoastaan uuden hissin hankinta antaa mahdollisuuden kerrosjyvitykseen

        En puhunut hissin käyttömenoista, vaan hissiremontista, eli hissin saneerauksesta. (vaihdetaan koneistot, kori, jne. ei kuitenkaan rakenneta kokonaan uutta hissiä).

        (Ja vaikka rakennettaisiin kokonaan uusi hissi, puhutaan silti "hissiremontista", vrt. "putkiremontti", "ikkunaremontti" tms. vaikka putkistot ja ikkunat vaihdetaan kokonaan uusiksi, niin ei silti monikaan jaksa saivarrella että "remontti tarkoittaa vanhan korjaamista ja uuteen vaihto on uuteen vaihto". Silti löytyy aina muutama joka jaksaa, ja alkaa vertaamaan "auton remonttiin" ja "auton vaihtoon", vaikka ymmärsi mitä tarkoitettiin.)


      • art7
        jaajajaa... kirjoitti:

        En puhunut hissin käyttömenoista, vaan hissiremontista, eli hissin saneerauksesta. (vaihdetaan koneistot, kori, jne. ei kuitenkaan rakenneta kokonaan uutta hissiä).

        (Ja vaikka rakennettaisiin kokonaan uusi hissi, puhutaan silti "hissiremontista", vrt. "putkiremontti", "ikkunaremontti" tms. vaikka putkistot ja ikkunat vaihdetaan kokonaan uusiksi, niin ei silti monikaan jaksa saivarrella että "remontti tarkoittaa vanhan korjaamista ja uuteen vaihto on uuteen vaihto". Silti löytyy aina muutama joka jaksaa, ja alkaa vertaamaan "auton remonttiin" ja "auton vaihtoon", vaikka ymmärsi mitä tarkoitettiin.)

        No joka tapauksessa sama homma, hissin täyskorjausta tai muuta semmoista ei voi jyvittää kerrosjyvityksellä, ainoastaan aivan uusi hissi jolloin se myös kirjanpidossa aktivoidaan.


    • Kohtuullistako?

      Meidän kerrostaloyhtiössä on ensimmäisen kerroksen vastike kuukaudessa 320 €, seitsemännessä 417 €. Tuntuu aika suurelta erolta.

      Mitä pitäisi tehdä, että edes hieman tilanne muuttuisi. Talo on rakennettu v. 1975. Kun tulevat remonttikulut jyvitetään samaan malliin, aika kalliiksi tulee yläkerrosten asukkaille sauna- ja kellaritilojen remontti suhteessa alhaalla asuviin.

      Muuttoko ainut mahdollisuus?

      • örkki

        Muutto on ainoa mahdollisuus!
        Yhtiövastikkeen jaon muutos on melkeimpä mahdottomuus saada vietyä läpi.
        Yhdenkin osakkaan vastarinta tyssää muutoksen.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      66
      6402
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      27
      4123
    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      268
      2543
    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      26
      2000
    5. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      30
      1508
    6. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      97
      1367
    7. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      304
      1107
    8. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      54
      1080
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      77
      1026
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      39
      1011
    Aihe