Itsemurha

Itsemurhat lisääntyy kun orpopiru pisti säästövaihteen päälle. Eduskunnan menoista ei säästetä. Minkä verran mamuista säästetään. Pitää löytää kunnon kauppias joka valmistaa kuoleman koktailin. Odottelen

Anonyymi kirjoitti:

Itsemurhat lisääntyy kun orpopiru pisti säästövaihteen päälle. Eduskunnan menoista ei säästetä. Minkä verran mamuista säästetään. Pitää löytää kunnon kauppias joka valmistaa kuoleman koktailin. Odottelen

Lue lisää

Ei kai tuollaisia kauppiaita ole olemassakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai tuollaisia kauppiaita ole olemassakaan.

Helium tai hiilidioksidi toimii vallan mainiosti ja tuskattomasti.

Toivon tosiaan ettei tämä "poikasi veli" koskaan näe tätä viestiä. Et kutsu häntä edes omaksi lapseksesi, ainoastaan "poikasi veljeksi". Miltä veikkaat että hänestä tuntuu, kun sanot ettei hänen veljensä kuoleman jälkeen ole enää mitään syytä elää? Hänestä tuntuu varmaan mahtavalta ettei hän ole yksi syy elää, kuten hänen veljensä oli.

Anonyymi kirjoitti:

Toivon tosiaan ettei tämä "poikasi veli" koskaan näe tätä viestiä. Et kutsu häntä edes omaksi lapseksesi, ainoastaan "poikasi veljeksi". Miltä veikkaat että hänestä tuntuu, kun sanot ettei hänen veljensä kuoleman jälkeen ole enää mitään syytä elää? Hänestä tuntuu varmaan mahtavalta ettei hän ole yksi syy elää, kuten hänen veljensä oli.

Lue lisää

Miksi takerru asiaa jonka surun täyttämä ihminen on kirjoittanut jajopamolettnjompäättänyt tuolla ” veli analyysilläsi” asioita
Tämä äiti ajattelee ihan normaalisti siitä että pojan veli tuntee tuskaa. Olisko hänen pitänyt mielestäsi laittaa aukukertomus mukaan kun sinä et edes ymmärrä hänen sanomaansa. Siis kaikki eivät ajattele kuten sinä , ja sekin on ihan okay.

voin kuvitela sitä surua ja tuskaa kun oma ystävä/perheenjäsen tekee itsemurhan

en itse toivoisi sitä tuskaa ja surua kellekkään

mulla ei oo kuollu ketään.

TiesitköSen kirjoitti:

mulla ei oo kuollu ketään.

no ei mullakaan mut ei mulla ei ees oo kun äiti,isä ja hyvin ärsyttävä äitipuoli joka näytti yks aamu mulle keskaria ja sanoo mua idiootiks

ikävää=( kirjoitti:

voin kuvitela sitä surua ja tuskaa kun oma ystävä/perheenjäsen tekee itsemurhan

en itse toivoisi sitä tuskaa ja surua kellekkään

Itsemurhan tekeminen on asia, joka varmistaa tulevalle vainajalle sopivan ajan poistua elämisestä.

TiesitköSen kirjoitti:

mulla ei oo kuollu ketään.

Toivottavasti olet ollut kiitollinen siitä.

Olen ollut uskossa neljäkymmentä vuotta. Olen oppinut, että ihminen on heikko. Kuitenkin, tällä matkalla olen nähnyt, että kun Jumala antaa jollekin uskon, niin tilanteisiin tulee valoa, vaikka olisi pilkkopimeää. On filosofisestikin järkevää ajatella, että jos Jumala on todella Jumala, niin hän tietää ihmisen kivun.

Jumala tietää myös epätoivoisen teon tekijän tilanteen TARKASTI, joten jätetään ne pohdinnat, kuka pääsee taivaaseen, Jeesuksen käsiin. Olemme kaikki ainutkertaisia, eli jälkeen jääneiden ei tulisi ajatella, että omakin elämäni on turhaa. Elä'mä on arvokasta, vaikka olosuhteet olisivat rankat.
Voimaa ja siunausta omaisille.

Jeesus on nyt läsnä. Pura pahaa oloasi.

Kaikki tulee menemään vielä hyvin.

Kiitä tuurias , monella on paljon nupissa pielessä, eikä ne edes huomaa.

Hei

Otan osaa teidän suruunne, jotka olette menettäneet rakkaanne itsemurhan uhrina. Voimia tuleville päiville. Omasta kokemuksesta tiedän, että ensin ei ole voimia elää kuin hetki kerrallaan, minuutti, tunti, vuorokausi. Päivää pidemmälle ei ole tarpeenkaan katsoa. Alkaa uusi ajanlasku: aika ennen itsemurhaa ja aika sen jälkeen. Usko Jumalaan horjuu, mutta ajan oloon se muuttuu syvemmäksi ja todemmaksi. Jonain päivänä, kun ei jäljellä tunnu olevan enää mitään, mikä kannattelee, löytyy Kaikkivaltias Jumala.
Kun et jaksa rukoilla, voit olla varma, että sinun puolestasi rukoillaan - ainakin seurakunnan jumalanpalveluksessa jokainen sunnuntai: "Älä pelkää, minä olen sinut lunastanut, minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun. Vuoret järkkykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun rakkauteni ei sinusta väisty, eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi." Tämän ja monet muut lupaukset saa uskoa todeksi niin lähteneelle kuin meille jälkeen jääneille.

Ota yhteys seurakuntaan ja tiedustele itsemurhan tehneiden läheisten sururyhmää. Tavallinen sururyhmä ei välttämättä tunnu omalta tällaisen tragedian kokeneelle, mutta on sekin parempi kuin yksin surra. Noin puolen vuoden kuluttua menetyksestä on otollisin aika, kun on jo itse käynyt suruaan lävitse, eikä shokkivaihe ole enää niin rankasti yllä. Koin omalla kohdallani, että lähes joka kerta oli vaikea lähteä ryhmään, mutta yhtä monta kertaa oli kiitollinen, kun tuli lähdetyksi. Itsemurhan tehneiden läheisten sururyhmässä puhutaan samaa kieltä. Eikä siellä ole edes pakko puhua, voi kuunnellakin vain. Mutta puhuminen helpottaa. Siunausta sinulle läheisesi menettänyt. Meidän menetyksestämme on n. viisi ja puoli vuotta..

Onneksi ei tarvitse helvettiä pelätä kun en oo edes lapsena ollut niin herkkäuskoinen et oisin uskonut niin yliluonnollisiin taruihin kun raamatusta löytää. Joo on se kurjaa, kun yhdet parhaista kavereista on päättäneet päivänsä oman käden kautta ja vielä kurjempaa on jälkiviisaus, kun tajuaa et oli ehkä aavistanut jotakin ja ehkä viimeksi tavatessa olisi voinut olla mukavampikin. Monta läheistä ystävää on lähtenyt oman käden kautta ja on se joskus nuorempana ollut itselläkin mielessä, mutta onneksi elämä on ajan kanssa muuttunut aina vain mukavamman tuntuiseksi. Ei siitä ole montaakaan vuotta kun halusi lähteä junanradalle junaa odottamaan ja sen kanssa päätä puskemaan, mutta kun siitä kertakaikkiaan olisi tullut liian paha mieli niille, jotka musta välittää esim. äidille. No onneksi se yleensä oli sellaista krapulamasennusta, joka meni muutamassa päivässä ohi. Tällä hetkellä elämän haluni on melkein korkeammalla kuin koskaan. Oon niin kovasti nauttinut yksin elämisestä ja sen suomista vapauksista tehdä juuri mitä ikinä haluaa. Eikä kukaan ole määräilemässä niinkuin armeijassa.

Itseasiassa mulle on aika sama vaikka Jumala olisikin olemassa, sillä niin mukavaksi kaveriksi se vanhoissa taruissa kuvataan, että en todellakaan usko että taivaaseen pääsy olisi uskosta kiinni. Minkä sille ihminen voi että yliluonnolliset asiat ei tunnu loogisilta ja että loogiseen ajatteluun mahtuisi paljon helpommin usko siihen että muuallakin maailmankaikkeudessa on jonkinlaista elämää. Eikä siinä älyttömässä tähtien ja planeettojen määrässä ole mitään sellaista, joka tukisi väitettä ettei elämää muualla olisi. Matematiikka on ollut minusta aina helppoa ja sen verran todennäköisyyslaskentaakin on tullut opiskeltua, että en edes voi uskoa että maapallolla asuvat ihmiset voisivat olla juuri ne viisaimmat olennot kaikista elollisista joita maailmankaikkeuteen mahtuu.

No mulle on ihan sama, vaikka ihmiset uskoisikin raamattuun, kyllähän se varmaan jollain tavalla tekee elon helpommaksi, kun uskoo elämän jatkuvan kuoleman jälkeen. Ateisti joutuu vaan nauttimaan vähäisistä vuosistaan maan päällä niin paljon kuin suinkin kykenee. Onneksi uskovaiset ihmiset suomessa uskoo yleensä raamattuun eivätkä ole islaminuskoisia. Mä en kyllä haluaisi elää suomessa päivääkään, jos jotkut muslimit täällä asioista päättäisi. Ihan tarpeeksi vituttaa tupakkalaitkin. Kohta täällä suomessa laki kieltää varmaan voin käytön paistamisessa ja määrää paistamiseen käytettävän oliiviöljyä. Niin ja makkarakin varmaan menee kiellettyjen listalle kun kalan rasva on terveellisempää. Enpä ihmettelisi vaikka kohta ihmisten olisi pakko tehdä päivittäin tunnin kävelylenkki, kun sekin on paljon terveellisempää kuin laiskottelu. Tupakan savuttelusta pihalla vielä toteaisin sen verran, että vaikka en ole asiantuntija, niin veikkaisin että autojen pakoputkista tulee ulkona paljon enemmän myrkkyjä kuin tupakasta, ellei sitten puhuta sähköautosta.

ja siekö sen sitte tiät. Kuka meistä tietää mihin täältä jokanen joutuu kuoltuaan. Reilua tulla tänne surupalstalle tuolleen tulilla saarnaan :(

Taas tämä nuorimies täällä, olet ennenkin kirjoitellut varmoja mielipiteitäsi täällä. Et tiedä miten meidän kunkini käy kuoleman jälkeen. Jotenkin me täältä lähdemme kaikki jonakin päivänä. Jos ihmiset voisivat vihdoinkin tajuta, että on sairauksia jotka voivat johtaa kuolemaan, mielen sairaudetkin on meille annettu kiusaksi ja ihminen ei aina "valitse" mitä tekee. Moni yrittää itsemurhaa "hätähuutona", viimeisenä sellaisena ympäristölleen ja toisinaan käy niin, että se hätähuuto päättyy henkilön kuolemaan. Monet itsemurhat esim lääkesellaiset) ovat vahinkoja, traagisia onnettomuuksia. Ovatko ne edes itsemurhia ,me vain puhumme sellaisesta. Joskus ihmisen päässä voi vain naksahtaa ja silloin voi tapahtua vaikka mitä.

minusta kirjoitti:

Taas tämä nuorimies täällä, olet ennenkin kirjoitellut varmoja mielipiteitäsi täällä. Et tiedä miten meidän kunkini käy kuoleman jälkeen. Jotenkin me täältä lähdemme kaikki jonakin päivänä. Jos ihmiset voisivat vihdoinkin tajuta, että on sairauksia jotka voivat johtaa kuolemaan, mielen sairaudetkin on meille annettu kiusaksi ja ihminen ei aina "valitse" mitä tekee. Moni yrittää itsemurhaa "hätähuutona", viimeisenä sellaisena ympäristölleen ja toisinaan käy niin, että se hätähuuto päättyy henkilön kuolemaan. Monet itsemurhat esim lääkesellaiset) ovat vahinkoja, traagisia onnettomuuksia. Ovatko ne edes itsemurhia ,me vain puhumme sellaisesta. Joskus ihmisen päässä voi vain naksahtaa ja silloin voi tapahtua vaikka mitä.

Lue lisää

Itsemurha tarkoittaa aina harkiten tehtyä murhaa, joka kohdistuu omaan itseensä.

Vahingot ja onnettomuudet ovat asia erikseen.

Tilastoinnissa , eri kuolintavoissa, tulee vääriä analyysejä, koska asian ehdoton tietäjä on kuollut.

Totta. Useimmiten itsemurhan tehneitä leimataan egoisteiksi. Mielestäni lastenteko on asteen verran itsekkäämpää (vanhemmat: "No, on ainakin joku, joka hoitaa eläkepäivinä."), varsinkin, ellei lasta pystytä kasvattamaan turvallisissa olosuhteissa naperosta aikuisenalkuun. Nimittäin, lapsuus- ja puberteetti-iän traumaattiset kokemukset (esim. hyväksikäyttö, väkivalta, vanhempien riitaisa ero, jne.) saattavat jäädä alitajunnan tasolla käsittelemättä, näin kuvastuen yksilön toimintaan erilaisina "mielenterveysongelmina".

kausaalisuus pätee aina kirjoitti:

Totta. Useimmiten itsemurhan tehneitä leimataan egoisteiksi. Mielestäni lastenteko on asteen verran itsekkäämpää (vanhemmat: "No, on ainakin joku, joka hoitaa eläkepäivinä."), varsinkin, ellei lasta pystytä kasvattamaan turvallisissa olosuhteissa naperosta aikuisenalkuun. Nimittäin, lapsuus- ja puberteetti-iän traumaattiset kokemukset (esim. hyväksikäyttö, väkivalta, vanhempien riitaisa ero, jne.) saattavat jäädä alitajunnan tasolla käsittelemättä, näin kuvastuen yksilön toimintaan erilaisina "mielenterveysongelmina".

Lue lisää

itse ei tulisi meileenkään tehdä itsemurhaa kun minulla on tosi hyvät välit minun ystäviin,perheenjäseniin ja muihin tuttuihin.ja rakastan heitä kaikkia mutta joskus se surkkin iskee. esim yksi ystävistä johon en ollut paljonkaan yhteyksissä teki kuulemma itsemurhan 3vuotta sitten. näin jälkeenpäin miettinyt olisiko kannattanut pitää enemmän yhteyttä häneen? yhteydenpito oli vaikeaa koska hän oli melkein aina humalassa(alkoholiongmainen) nii en viitsinyt pajoa soitella hänelle vaikka ois pitänyt koska kaikkiin muihin tuttihini oon yhteyden 1-3 päivän välein mutta siitä on jo yli päästy enkä enää syytä itseäni ystävän kuolemasta PS ÄLKÄÄ TEKÄÄN SYYTTÄKÖ ITSEÄNNE MUIDEN KUOLEMASTA!

Nainen 27vuotta kirjoitti:

itse ei tulisi meileenkään tehdä itsemurhaa kun minulla on tosi hyvät välit minun ystäviin,perheenjäseniin ja muihin tuttuihin.ja rakastan heitä kaikkia mutta joskus se surkkin iskee. esim yksi ystävistä johon en ollut paljonkaan yhteyksissä teki kuulemma itsemurhan 3vuotta sitten. näin jälkeenpäin miettinyt olisiko kannattanut pitää enemmän yhteyttä häneen? yhteydenpito oli vaikeaa koska hän oli melkein aina humalassa(alkoholiongmainen) nii en viitsinyt pajoa soitella hänelle vaikka ois pitänyt koska kaikkiin muihin tuttihini oon yhteyden 1-3 päivän välein mutta siitä on jo yli päästy enkä enää syytä itseäni ystävän kuolemasta PS ÄLKÄÄ TEKÄÄN SYYTTÄKÖ ITSEÄNNE MUIDEN KUOLEMASTA!

Lue lisää

tarkoitan siis että olin yhteydessä tuttuihini 1-3 päivän välein

kausaalisuus pätee aina kirjoitti:

Totta. Useimmiten itsemurhan tehneitä leimataan egoisteiksi. Mielestäni lastenteko on asteen verran itsekkäämpää (vanhemmat: "No, on ainakin joku, joka hoitaa eläkepäivinä."), varsinkin, ellei lasta pystytä kasvattamaan turvallisissa olosuhteissa naperosta aikuisenalkuun. Nimittäin, lapsuus- ja puberteetti-iän traumaattiset kokemukset (esim. hyväksikäyttö, väkivalta, vanhempien riitaisa ero, jne.) saattavat jäädä alitajunnan tasolla käsittelemättä, näin kuvastuen yksilön toimintaan erilaisina "mielenterveysongelmina".

Lue lisää

Turhaan kirjoitit mielenterveysongelmat lainausmerkkeihin. Kyllä ne on ihan oikeita ongelmia, jos isä raiskaa ja raivoaa lapsuusaikana.

Cheek rulaa

HerraAurinkoinen kirjoitti:

Cheek rulaa

Täysin paska esiintyjä ja sontaa musaakin.

KoskaTekeeJojot kirjoitti:

Täysin paska esiintyjä ja sontaa musaakin.

Cheek on jumala, koeta kestää kateutesi kanssa 🤸‍♂️🌞✌

Rauhoitu lapsipieni. Haluatko halin?

Rauhoitu ja ota lasi vettä.

Anonyymi kirjoitti:

Rauhoitu ja ota lasi vettä.

Kuoleman Sato on rajattu ihmismäärään

Olen monia vuosia ollut masentunut ja ajatellut itsemurhaa, itsesiassa sitä myös yrittänyt. Tiedän, että minulla on paljon ystäviä sukulaisia, jotka rakastavat minua ja haluaisivat parantaa oloani. Kukaan ei kuitenkaan pysty tekemään sitä.

Sen takia, että ihmiset ovat sanoneet minulle itsemurhan olevan itsekäs teko, olen vielä täällä. Joka päivä on kuitenkin minulle yhtä tuskaa. Olen iloinen, että ymmärrät, miksi veljesi lähti pois ja olet antanut hänelle anteeksi. Kieltämättä jokin viesti olisi ollut hyvä jättää, mutta aina siihen ei pysty. Hetki on lyhyt.

Otan osaa niille kaikille, jotka ovat menettäneet lähimmäisensä. Toivoisin, että yrittäisitte edes jotenkin ymmärtää itsemurhan tehneitä. "Se, että hän puhuu, ei tarkoita, että se tapahtuu. Mutta jos se tapahtuu, se tarkoittaa, että hän oli tosissaan."

Jaksamista kaikille.

Ann-Mariie,1973 kirjoitti:

Olen monia vuosia ollut masentunut ja ajatellut itsemurhaa, itsesiassa sitä myös yrittänyt. Tiedän, että minulla on paljon ystäviä sukulaisia, jotka rakastavat minua ja haluaisivat parantaa oloani. Kukaan ei kuitenkaan pysty tekemään sitä.

Sen takia, että ihmiset ovat sanoneet minulle itsemurhan olevan itsekäs teko, olen vielä täällä. Joka päivä on kuitenkin minulle yhtä tuskaa. Olen iloinen, että ymmärrät, miksi veljesi lähti pois ja olet antanut hänelle anteeksi. Kieltämättä jokin viesti olisi ollut hyvä jättää, mutta aina siihen ei pysty. Hetki on lyhyt.

Otan osaa niille kaikille, jotka ovat menettäneet lähimmäisensä. Toivoisin, että yrittäisitte edes jotenkin ymmärtää itsemurhan tehneitä. "Se, että hän puhuu, ei tarkoita, että se tapahtuu. Mutta jos se tapahtuu, se tarkoittaa, että hän oli tosissaan."

Jaksamista kaikille.

Lue lisää

minulla on sama tilanne. haluasin kuolla ja olen ollut masentunut n. 7 vuotta. ainut ongelma on etten tiedä kuinka tehdä itsemurha ja kuinka tehdä se kivuttomasti ja niin että varmasti onnistun. tuntuu että läheiset eivät ymmärrä minun tuskaani. he vain sanovat että kyllä se siitä sitten helpottaa. koska muka? olen nyt odottanut että elämä helpottaisi 3 vuotta. itsemurhaa olen miettinyt todella paljon viimeisin kolmen kuukauden ajan. perheeni sanoo myös että itsemurha on itsekkäin teko mitä voi tehdä. mutta olen itse sitä mieltä että jos on kerta kaikkiaan niin paha olla ettei kerta kaikkiaan jaksa niin en näe mitään ulospääsytietä, niin parasta on thedä itsemurha. en jaksa tätä tuskaa enää! ei ihminen voi elää vain sen takia että muut haluaa hänen jatkavan elämäänsä, ihminen elää ennen kaikkea itselleen ja minulla ei tunnu olevan mitään minkä takia elää!

syy miksi en jaksa tätä elämää enää on se että minulla ei ole ystäviä ja tunnen koko ajan ulkopuolisuuden tunnetta. perhe sanoo että kyllä sinä sitten niitä kavereita saat, on sanonut jo muutaman vuoden. mutta enpähän ole saanut. luin jostain että itsemurhaa hautovan olisi hyvä tajuta, että kyseessä on vain tietty elämän vaihe, että tilanne voi näyttää aivan toiselta viikkojen tai kuukausien päästä. vaan eipä ole minun elämäni muuttunut! edes vuosien saatossa!

voimia sinulle Ann-Mariie,1973

(n87) kirjoitti:

minulla on sama tilanne. haluasin kuolla ja olen ollut masentunut n. 7 vuotta. ainut ongelma on etten tiedä kuinka tehdä itsemurha ja kuinka tehdä se kivuttomasti ja niin että varmasti onnistun. tuntuu että läheiset eivät ymmärrä minun tuskaani. he vain sanovat että kyllä se siitä sitten helpottaa. koska muka? olen nyt odottanut että elämä helpottaisi 3 vuotta. itsemurhaa olen miettinyt todella paljon viimeisin kolmen kuukauden ajan. perheeni sanoo myös että itsemurha on itsekkäin teko mitä voi tehdä. mutta olen itse sitä mieltä että jos on kerta kaikkiaan niin paha olla ettei kerta kaikkiaan jaksa niin en näe mitään ulospääsytietä, niin parasta on thedä itsemurha. en jaksa tätä tuskaa enää! ei ihminen voi elää vain sen takia että muut haluaa hänen jatkavan elämäänsä, ihminen elää ennen kaikkea itselleen ja minulla ei tunnu olevan mitään minkä takia elää!

syy miksi en jaksa tätä elämää enää on se että minulla ei ole ystäviä ja tunnen koko ajan ulkopuolisuuden tunnetta. perhe sanoo että kyllä sinä sitten niitä kavereita saat, on sanonut jo muutaman vuoden. mutta enpähän ole saanut. luin jostain että itsemurhaa hautovan olisi hyvä tajuta, että kyseessä on vain tietty elämän vaihe, että tilanne voi näyttää aivan toiselta viikkojen tai kuukausien päästä. vaan eipä ole minun elämäni muuttunut! edes vuosien saatossa!

voimia sinulle Ann-Mariie,1973

Lue lisää

Minun ystäväni lähti pois tästä maailmasta perjantaina oman käden kautta. Me osasimme aavistaa tämän päivän tulevan, mutta emme pystyneet sitä estämään. Hän tiesi mitä teki, itsemurha ei ollut vahinko, vaan selkeä päämäärä. Hänen on varmasti parempi olla nyt. Hän menetti kaiken elämässään, hän yritti ja yritti jaksaa jatkaa, mutta ei jaksanut. Siihen päälle vielä rakastamansa ihmisen suoranainen toive, että hän katoaisi maanpäältä, riitti sysäämään hänet tähän karmeaan tekoon ja lähtöön.

Itsemurha itsekästä? Ystäväni oli koko elämänsä kaikkea muuta kuin itsekäs. Hän teki kaikkensa muiden puolesta. Uhrautui. Antoi aikaansa. Jakoi voimiansa. Antoi vähästänsä. Ymmärsi ja auttoi heikoimpiansa. Itsemurha- ainoa asia minkä hän teki vain itsensä vuoksi. Me kaikki ymmärrämme häntä.

Olkoon hänen nyt parempi olla. Tuntekoon nyt rauhan sydämessään. Levätköön mielensä. Me rakastamme häntä.

ainatainaystäväsi kirjoitti:

Minun ystäväni lähti pois tästä maailmasta perjantaina oman käden kautta. Me osasimme aavistaa tämän päivän tulevan, mutta emme pystyneet sitä estämään. Hän tiesi mitä teki, itsemurha ei ollut vahinko, vaan selkeä päämäärä. Hänen on varmasti parempi olla nyt. Hän menetti kaiken elämässään, hän yritti ja yritti jaksaa jatkaa, mutta ei jaksanut. Siihen päälle vielä rakastamansa ihmisen suoranainen toive, että hän katoaisi maanpäältä, riitti sysäämään hänet tähän karmeaan tekoon ja lähtöön.

Itsemurha itsekästä? Ystäväni oli koko elämänsä kaikkea muuta kuin itsekäs. Hän teki kaikkensa muiden puolesta. Uhrautui. Antoi aikaansa. Jakoi voimiansa. Antoi vähästänsä. Ymmärsi ja auttoi heikoimpiansa. Itsemurha- ainoa asia minkä hän teki vain itsensä vuoksi. Me kaikki ymmärrämme häntä.

Olkoon hänen nyt parempi olla. Tuntekoon nyt rauhan sydämessään. Levätköön mielensä. Me rakastamme häntä.

Lue lisää

Eli jos uhrautuu toisten ihmisten puolesta, niin silloin elämästä tulee tuskaa vain, ei opi elämään omaa elämää koskaan.

Onko tämä oikeaa elämää ollenkaan?

Tämähän on vain niinkuin eläisi jonkun toisen elämää.

H E R Ä T Y S ! ! !

Opetelkaa kaikki jotka eksytte tälle sivulle rakastamaan itseänne itsekkäästi, vasta sitten voitte rakastaa muita, kun olette oppineet oikealla tavalla rakastamaan ja elämään omaa elämäänne.

Turha uhriutuminen ja itsensä uhraaminen pois, itse erehdyin aikoinaan samaan harhaan, ja muistan kuinka ahdisti, oli paha olla, tuolla toiset viilettää menemään sen kuin vain, eivät ole moksiskaan muista, he rakastavat elämää, ja he muuten haluavat jakaa tämän kaiken, myös sinun kanssa !

Muistakaa tämä.

Ei toisen tekoon voi vaikuttaa tietenkään, mutta se että pitää tekoa itsekkäänä on jokseenkin ymmärrettävää.Ainakin omassa "tapauksessa.Jätttihän mieheni pienen rakkaan tyttärensä kasvamaan tänne ilman isää.
Minä puhuin puhelimessa hänen kanssaan ja yritin estää häntä ja kuulin taustalla kuinka hän "järjesteli" viimeistä paikkaansa-autoaan ja pakoputkiviritelmäänsä.

Ei ole kyllä helpppoa kellään. Ihan kauheita tapahtumia. Sit ainainen ikuisuus kysymys-MIKSI? Ja kun aattelee miksi mulle?No eihän se mulle pelkästään olekkaan vaan sille (helpotus) ja kaikille läheisille (tuska). Josko se tuska, mikä on ollut itsemurhan tehneellä on jakautunut läheisille.Joku ajattelutapa, oli se sitten toisten mielestä kuinka hassu on ihan hyvä saada päähänsä. Se jälleennäkemisen toivo on sellainen asia, mitä aatellessa mua helpottaa. Ja kun yrittää ymmärtää, miten joku voi oikeesti riistää hengen itseltään, voi vaan aatella, että se tuska on ollut hänellä paljon pahempi kuin meillä surijoilla, olemmehan me vielä täällä.

Ja mitä tulee helvettiin, niin eiköhän me olla se jo nähty.

Elämä jatkuu jos vain niin haluaa. Surra saa ja pitää, mutta yrittäkäämme jatkaa silti elämää.Ei tiedä koskaan milloin tulee lähtö.

Tää on vähän korni juttu,mutta vanhaväki on mulle kertonut, kuinka eräässä radiossa haastateltiin pappia, josta oli tullut leski-vaimo oli kuollut. Haastattelu tapahtui kesällä. No kuitenkin,haastattelija kysyi koska on viimeksi käynyt vaimon haudalla. Pappi kertoi käynneensä viimeksi jouluna, jolloin vei kynttilän perinteisesti haudalle. Perusteluna, koska tätähän tietenkin ihmeteltiin, pappi sanoi, että kaikki aika mikä annetaan kuolleille on eläviltä pois. -kuulostaa erikoiselle, mutta tyylinsä ja ajatuksensa kullakin.


Parempia aikoja ja elämää odotellessa.

niin ja Rauhallista joulua ja parempaa uuttavuotta kaikille.

tsatsatsa kirjoitti:

Ei toisen tekoon voi vaikuttaa tietenkään, mutta se että pitää tekoa itsekkäänä on jokseenkin ymmärrettävää.Ainakin omassa "tapauksessa.Jätttihän mieheni pienen rakkaan tyttärensä kasvamaan tänne ilman isää.
Minä puhuin puhelimessa hänen kanssaan ja yritin estää häntä ja kuulin taustalla kuinka hän "järjesteli" viimeistä paikkaansa-autoaan ja pakoputkiviritelmäänsä.

Ei ole kyllä helpppoa kellään. Ihan kauheita tapahtumia. Sit ainainen ikuisuus kysymys-MIKSI? Ja kun aattelee miksi mulle?No eihän se mulle pelkästään olekkaan vaan sille (helpotus) ja kaikille läheisille (tuska). Josko se tuska, mikä on ollut itsemurhan tehneellä on jakautunut läheisille.Joku ajattelutapa, oli se sitten toisten mielestä kuinka hassu on ihan hyvä saada päähänsä. Se jälleennäkemisen toivo on sellainen asia, mitä aatellessa mua helpottaa. Ja kun yrittää ymmärtää, miten joku voi oikeesti riistää hengen itseltään, voi vaan aatella, että se tuska on ollut hänellä paljon pahempi kuin meillä surijoilla, olemmehan me vielä täällä.

Ja mitä tulee helvettiin, niin eiköhän me olla se jo nähty.

Elämä jatkuu jos vain niin haluaa. Surra saa ja pitää, mutta yrittäkäämme jatkaa silti elämää.Ei tiedä koskaan milloin tulee lähtö.

Tää on vähän korni juttu,mutta vanhaväki on mulle kertonut, kuinka eräässä radiossa haastateltiin pappia, josta oli tullut leski-vaimo oli kuollut. Haastattelu tapahtui kesällä. No kuitenkin,haastattelija kysyi koska on viimeksi käynyt vaimon haudalla. Pappi kertoi käynneensä viimeksi jouluna, jolloin vei kynttilän perinteisesti haudalle. Perusteluna, koska tätähän tietenkin ihmeteltiin, pappi sanoi, että kaikki aika mikä annetaan kuolleille on eläviltä pois. -kuulostaa erikoiselle, mutta tyylinsä ja ajatuksensa kullakin.


Parempia aikoja ja elämää odotellessa.

niin ja Rauhallista joulua ja parempaa uuttavuotta kaikille.

Lue lisää

Jos ihminen voi pahoin pitkään, hänellä on oikeus itsemurhaan. Siinä ei ole mitään itsekästä.

Mitä hyötyä olisi ollut isästä, joka voi pahoin eikä pysty sen vuoksi elämään täysipainoista elämää?

tsatsatsa kirjoitti:

Ei toisen tekoon voi vaikuttaa tietenkään, mutta se että pitää tekoa itsekkäänä on jokseenkin ymmärrettävää.Ainakin omassa "tapauksessa.Jätttihän mieheni pienen rakkaan tyttärensä kasvamaan tänne ilman isää.
Minä puhuin puhelimessa hänen kanssaan ja yritin estää häntä ja kuulin taustalla kuinka hän "järjesteli" viimeistä paikkaansa-autoaan ja pakoputkiviritelmäänsä.

Ei ole kyllä helpppoa kellään. Ihan kauheita tapahtumia. Sit ainainen ikuisuus kysymys-MIKSI? Ja kun aattelee miksi mulle?No eihän se mulle pelkästään olekkaan vaan sille (helpotus) ja kaikille läheisille (tuska). Josko se tuska, mikä on ollut itsemurhan tehneellä on jakautunut läheisille.Joku ajattelutapa, oli se sitten toisten mielestä kuinka hassu on ihan hyvä saada päähänsä. Se jälleennäkemisen toivo on sellainen asia, mitä aatellessa mua helpottaa. Ja kun yrittää ymmärtää, miten joku voi oikeesti riistää hengen itseltään, voi vaan aatella, että se tuska on ollut hänellä paljon pahempi kuin meillä surijoilla, olemmehan me vielä täällä.

Ja mitä tulee helvettiin, niin eiköhän me olla se jo nähty.

Elämä jatkuu jos vain niin haluaa. Surra saa ja pitää, mutta yrittäkäämme jatkaa silti elämää.Ei tiedä koskaan milloin tulee lähtö.

Tää on vähän korni juttu,mutta vanhaväki on mulle kertonut, kuinka eräässä radiossa haastateltiin pappia, josta oli tullut leski-vaimo oli kuollut. Haastattelu tapahtui kesällä. No kuitenkin,haastattelija kysyi koska on viimeksi käynyt vaimon haudalla. Pappi kertoi käynneensä viimeksi jouluna, jolloin vei kynttilän perinteisesti haudalle. Perusteluna, koska tätähän tietenkin ihmeteltiin, pappi sanoi, että kaikki aika mikä annetaan kuolleille on eläviltä pois. -kuulostaa erikoiselle, mutta tyylinsä ja ajatuksensa kullakin.


Parempia aikoja ja elämää odotellessa.

niin ja Rauhallista joulua ja parempaa uuttavuotta kaikille.

Lue lisää

Itsemurhan syy voi olla myös se, että on luonteeltaan tarkka. Haluaa tietää koska kuolee, ilman itsemurhaa, arvailua.
Ei välttämättä ainoa syy tekoon.

Älkää antako periksi!!!
vu91, voimia sullekin vaikka äitisi on mielestäni typerä kun ei osaa arvostaa Sinua!

Ymmärrän tosi hyvin noi fiilikset, mutta älä anna periksi!!!

Itselläni on auttanut esim.
http://www.rikurinne.com/comehome/radio (arkisto sivun alareunassa, klikkaa)
radio-ohjelma nuorille tulee vieläkin viikoittain, ja niitä voi kuunnella arkistosta!!!
Noi on ollut sairaan hyviä ainakin mulle, suosittelen lämpimästi :)

Mulle henk.koht. usko on antanut voimaa jaksaa, normaalisti en varmasti olisi
jaksanut - kouluajat oli hirveän kurjia mulle, elävää painajaista :(
Nyt on kouluajoista on mennyt jokunen vuosi, ja tällä hetkellä voin sanoa
päässeeni niistä ylitse. En tarkoita ettenkö muistaisi vielä ilkeitä sanoja tai tekoja jossa minuun käytiin käsiksi, mutta se ei ole taakka enää mun harteilla.
On ollut läheisten kuolemia, ystävien kuolemia, vakavia sairastumisia ym, ym...

Tiedän että nyt varmasti kaikki vaikuttaa synkältä ja tuntuu ettei tulevaisuutta
ole, mutta aivan varmasti tilanteet muuttuu paremmaksi, ja silloin ajattelet että
onneksi et antanut periksi!
On niin paljon kaikkea ihanaa koettavaa ja elettävää, joita et osaisi ikinä uskoakaan!
Jumala rakastaa sua yli kaiken ja haluaa auttaa suakin!

Voimia ja tsemppiä kaikille masentuneille!!!
Valoa on tunnelin päässä, älä anna periksi!!
Sunkin elämällä on tarkoitus !

Jos ihminen elää yli aikansa, niin itsemurha on jopa suositeltavaa. Jokaisella on se raja olemassa, mistä enempää ei enää jaksa. Pitää vain toivoa kuolevansa luonnollisesti ennen kuin se raja tulee vastaan, mutta jos näin ei käy, ei ole mitään väärää korjata luonnon virhe.

ghjkhdfsg kirjoitti:

Jos ihminen elää yli aikansa, niin itsemurha on jopa suositeltavaa. Jokaisella on se raja olemassa, mistä enempää ei enää jaksa. Pitää vain toivoa kuolevansa luonnollisesti ennen kuin se raja tulee vastaan, mutta jos näin ei käy, ei ole mitään väärää korjata luonnon virhe.

Lue lisää

joskus asiat vain on niin huonosti että ei jaksaisi elää ja itsemurha houkuttelee mutta jos on esim vast 17-28v nii elämähän on vasta alussa mutta en voi ymmärtäämiksi he jota sen aikovat tehdä puhuisi ongelmistaan vaikkapa ystävän kanssa niin henkikin saattaisi säilyä

ja vielä lisäksi äskeiseen:

eniten vituttaa se että oman elämän lopettaminen aiheuttaisi niin paljon tuskaa monelle ihmiselle.. itsemurha on erittäin itsekäs teko. Mutta loppujen lopuksi elämä on yleensä kahden pahan välillä tasapainoilemista, pitää vain löytää se vähemmän paha niistä kahdesta. Välillä vaan toivoisi ettei olisi niitä läheisiä että kaikki olisi paljon helpompaa

Just niin!

Kyllä se elämä paistaa taas meidänkin risukasaan, periksi ei anneta, ei väistetä kun kuolema vastaan tulee, ei väistetä, ei väistetä, ei väistetä. . . ! ! !

Olispa asia oikeesti noin yksinkertaista.

Ei junan alle, konduktööri ja muut joutuisivat osallistumaan tuohon hirveään valintaasi.

Luuletko että kiinnostaa tuollaiset pikkuseikat, jos on päästään vialla?

Raiskattiinko sut? Kerro lisää.

Mietivielä kirjoitti:

Ei junan alle, konduktööri ja muut joutuisivat osallistumaan tuohon hirveään valintaasi.

Arvaa kiinnostaako masentunutta tuollainen.... EI!!!

Mietivielä kirjoitti:

Ei junan alle, konduktööri ja muut joutuisivat osallistumaan tuohon hirveään valintaasi.

Vitun depiili, tavarajunan alle , enemmän massaa.

Itse mentin miehen toiselle naiselle noin 40-vuotiaana. Olimme melko rikkaita, mutta omaisuus meni myös konkurssin myötä ja jouduin vielä selvittelemään kaiken jälkipyykin.
Sittten vain tätyi koota elämä uudestaan: muutto isosta omakotitalosta kerrostaloyksiöön ja kirpputorilta huonekalut. Lapsia ei ole, vanhemmat ovat kuolleet jat sitten. Kaksi siskoa on, mutta heillä on oma elämänsä ja tapaamme harvoin. Ei ole paljon biologista sukua.
Alussa oli rankkaa, mutta nyut 15 vuoden jälkeen, vasta olen löytänyt todellisen elämän. Olen uskossa ja en antaisi entistä kokemsutani enää pois. Kyllä minä olen käynyt myös välillä rakkaussurun. Rakastuin ja jouduin jälleen nöyryytetyllä tavalla jätetyksi. Sekään ei ole vienyt mahollisuutta rakentaa ja kokea onnellista elmää.
Ei ole niin synkkää kuin nyt luulet?

Niin, itse sitä rakentaa elämänsä. Rakensin sitä nelisenkymmentä vuotta. Sitten se tuhoutui täysin, tarkoitan todella täysin - kaikkia inhimillisen materiaalisen elämän osa-alueita.

En näe että voisin rakentaa omaa elämäkäsitystäni vastaavaa arvokasta ihmiselämää enää. Silloin kuolema on järkevin vaihtoehto. Itsekästä tottakai, mutta pidän tärkeimpänä oman kärsimykseni poistamisen nyt. Ja se että eläisin vielä toiset 40v on todella tuskainen ajatus...

Kerro hieman itsestäsi: minkä ikäinen olet ja mikä mattää noin tässä elämässä?

Vie terveisiä.

Perässä tullaan

Cheek on hyvää musaa.

NedFlanders kirjoitti:

Cheek on hyvää musaa.

Onko cheekki poskisolisti, kun on äänessä

Koita jaksaa, sun pitäs suunnata elämäsi energia siihen mitä pystyt ja kykenet tekemään, itse kun aloin miettimään yhä enemmän kuolemaa, enkä vain päässyt ajatuksistani eroon, niin huomasin, mulle tuli omansanlainen kiero huumori, tai en nyt tiedä onko musta huumori kieroa, synkkyydestäni tämä huumori kuitenkin ammensi ja ammentaa, tällä hetkellä elämä menee omalla painollaan, mutta jos olisin syntynyt neliraajahalvaisena ja joku ihmeparannus parantaisi raajani kuntoon, niin luulen että taivas repeäisi kohdallani, siis sen yllä. Nyt kun olen normi-kunnossa niin se mikä minut sai hyvälle tuulelle opiskeluaikoinani oli Auswitch-vertaus : jos joutuisit asumaan Auswitschissa, valittaisitko yhtään? Se tepsi silloin. En tiedä henkilöhistoriaasi mutta toivon että saat oman kämpän ja oppisit näkemään elämän suhteellisuudet, wahlroosin nallellakin on aivan varmasti omat helvettinsä, koska kaikilla meillä on.

Kysymys on sunkin kohdalla asenteesta, jos päätät olla onnellinen ja iloinen ja levittää tätä lähiympäristöösi keinoilla millä hyvänsä 60/60/24/52/50 70v niin takuulla se takaisin sulle tulee. Ihmettelen ihmisiä jotka kääntyvät pimeän puolelle vihaan, ja lopulta katkeruuteen. Helppo sanoa sen jolle aurinko paistaa, jotkut sanovat, mutta aurinko paistaa meille kaikille.

Joku Summa Summarum sulle, itse mietin mustan huumorini kanssa kaikkia niitä tapoja joilla lähtisin ja höystin niitä sitten tietysti, patologit veistelee patologi-vitsejä, itsemurhakandidaatit itsarivitsejä joten mikset sinä veistelisi paskavitsejä, niin minä sinuna tekisin, jos muuta ei elämässä enää ole kuin tikku, niin tehdään sitten siitä tikusta asiaa, sanovat kaikki juutalaiset pilkunviilaajalakimiehetkin.

Toivotan sulle hyvää ironista iloista jatkoa, sinne missä oletkin, katkeruus ei kanna, rakkaus on kaiken voittava, ja kun laakson aika on, niin jospa odottelisimme, me sitten, sitä ylös nousua sieltä. Eikö.

Ps,

Muista pilke.

Haluaisitko puhua jollekin tuntemuksistasi ja kokemuksistasi? Jollekin joka ymmärtää hyvin paljon miltä sinusta tuntuu. Jos kiinnostaa, niin meilaa osoiteeseen [email protected]

Darkness My Joy kirjoitti:

Ps,

Muista pilke.

Jorma pilkevaara, pilkku, oli koripallo pelaaja.
Namika, tai jotain.

Darkness My Joy kirjoitti:

Ps,

Muista pilke.

Jorma pilkku pilkevaara pelaa korist joskus 60 luvulla

Jos et pysty etkä vaan halua kertoa kellekkään läheisellesi, niin yritä sit nähdä tää elämä siten että tää ei ole niin vakava asia, eikä sun pidä pilata elämääs olemalla masentunu.

Vanhemmat purkaa kai omaa voimattomuuttaan Sinuun, vaikka niiden pitäisi olla vahvoja aikuisia. Ei nekään osaa aina olla fiksuja. On väärin purkaa lapseen aikuisten ongelmia. Yritä Sinä olla järkevä perheen koossa pitävä voima, jos vaan jaksat. Tsemppiä, olet hyvä ihminen :)

Jumala auttaa sinuakin.

Jumala on läsnä. Tule uskoon ja Teuvo parantaa sinutkin.

Aika lailla on mitätön seikka evoluutiossa, koska ja miten kuolee, kun kuitenkin kuolee.

😁

minä olen onnellinen

BatmanRules kirjoitti:

minä olen onnellinen

Olen muuten vieläkin.

BatmanRules kirjoitti:

minä olen onnellinen

Maailman onnellisimmassa Suomessa on syytä tehdä itsari, notta taso säilyy

Tarkoitan tällä siis sitä, että vaikka kaikilla omat yksilölliset juttunsa onkin, niin juuri tämän "itsemurha on itsekäs" jne. kelan syöttäminen aivoihin oli viedä rajan yli. Ennen kaikkea siksi, että se "vei kaiken toivon" siinä ahdistuksessa.

Juuri näin se on.

Itsemurha on usein inhimillinen ratkaisu.

"meni psykoosiin"

Oletko varma asiasta? Mistä tiedät, etteikö se ollut ihan harkittu teko ilman mitään "psykoosia"? Se on voinut olla itsekäs valinta, mutta anna jo anteeksi hänelle. Älä syytä häntä psykoosista, jos et tiedä koko totuutta.

"Itsemurhasta olen kuullut teorioita ja kommentteja lukemattomasti"

Vika ei missään nimessä ole ollut sinussa. Päätellen tuosta ihmisten suhtautumisesta asiaan, ympäristö on ollut epäedullinen äidillesi. Jotkut ovat purkaneet vielä sinuunkin sitä, että sisimmissään tietävät äitisi olleen jotenkin ympäristön uhri. Äitisi on ollut ehkä loogisempi kuin käsität. Hänen poistuminen kuviosta on voinut antaa sinulle/teille tilan kasvaa eri tavalla. Hän on luottanut, että sinä selviät ja nyt sinä voit tarjoat lapsellesi sitä, mitä hän ei voinut sinulle tarjota. Keskity nykyisyyteen ja lapseesi. Jonain päivänä sinäkin voit olla mummo. Voimia Sinulle!

"Nykyisessä työssäni olen hoitanut..."

Et kai ole valinnut ammattiasi sen takia, mitä äidillesi tapahtui? Toivottavasti et.

voimia.Sinulle kirjoitti:

"meni psykoosiin"

Oletko varma asiasta? Mistä tiedät, etteikö se ollut ihan harkittu teko ilman mitään "psykoosia"? Se on voinut olla itsekäs valinta, mutta anna jo anteeksi hänelle. Älä syytä häntä psykoosista, jos et tiedä koko totuutta.

"Itsemurhasta olen kuullut teorioita ja kommentteja lukemattomasti"

Vika ei missään nimessä ole ollut sinussa. Päätellen tuosta ihmisten suhtautumisesta asiaan, ympäristö on ollut epäedullinen äidillesi. Jotkut ovat purkaneet vielä sinuunkin sitä, että sisimmissään tietävät äitisi olleen jotenkin ympäristön uhri. Äitisi on ollut ehkä loogisempi kuin käsität. Hänen poistuminen kuviosta on voinut antaa sinulle/teille tilan kasvaa eri tavalla. Hän on luottanut, että sinä selviät ja nyt sinä voit tarjoat lapsellesi sitä, mitä hän ei voinut sinulle tarjota. Keskity nykyisyyteen ja lapseesi. Jonain päivänä sinäkin voit olla mummo. Voimia Sinulle!

"Nykyisessä työssäni olen hoitanut..."

Et kai ole valinnut ammattiasi sen takia, mitä äidillesi tapahtui? Toivottavasti et.

Lue lisää

Kiitos hyvistä pointeista. En itse nähnyt äidistäni psykoottisuutta vaan luin sen hänen sairaalapapereistaan. Sisältyi diagnooseihin. Nuorempana naureskelin asialle että jos äitini oli psykoosissa hän oli ollut siinä 54 elinvuottaan.
Hän oli nainen joka halusi kontrolloida elämäänsä. Ja näköjään kuolemaansakin. Ikävä kyllä ymmärrän itsemurhan tekeviä. En vain voi sanoa asiaa ääneen. Niin moni masentunut tulkitsee asioita pahimmassa tarkoituksessa todella omaksi edukseen. Äitini katui ensimmäistä itsemurhayritystään koska oli kristillinen ihminen ja sanoi ettei yrittäisi samaa toisten kunnes sairaalan pappi sanoi hänelle että jumala antaa asian anteeksi...

Nykyinen työni on räikeä virhe. Toimin ihan toisaalla 20 vuotta ja koska laman myötä piti lukea uusi ammatti otin sen missä töitä riittää. Hoitajana. Kävi ilmeiseksi että homma kusee. Eikä suinkaan asiakkaiden vuoksi vaan hoitohenkilökunnan. Minä joka olen ollut hoidettavana ja omaisen vuoksi asiakkaana en kestä nähdä miten hädässä olevia ihmisiä kohdellaan. Yritän siirtyä pois hoitajuudesta. Hoitomaailmassa on paljon epätervettä vallan väärinkäyttöä ja työilmapiirin ovat kuin helvetin esikartanoita. Varmaan he jotka ovat aina olleet aina alalla eivät paremmasta tiedä. Otan osaa.

Nerokas oivallus sinulta liittyen äitini elinympäristöön. Kiitos.

Jaksolla kirjoitti:

Kiitos hyvistä pointeista. En itse nähnyt äidistäni psykoottisuutta vaan luin sen hänen sairaalapapereistaan. Sisältyi diagnooseihin. Nuorempana naureskelin asialle että jos äitini oli psykoosissa hän oli ollut siinä 54 elinvuottaan.
Hän oli nainen joka halusi kontrolloida elämäänsä. Ja näköjään kuolemaansakin. Ikävä kyllä ymmärrän itsemurhan tekeviä. En vain voi sanoa asiaa ääneen. Niin moni masentunut tulkitsee asioita pahimmassa tarkoituksessa todella omaksi edukseen. Äitini katui ensimmäistä itsemurhayritystään koska oli kristillinen ihminen ja sanoi ettei yrittäisi samaa toisten kunnes sairaalan pappi sanoi hänelle että jumala antaa asian anteeksi...

Nykyinen työni on räikeä virhe. Toimin ihan toisaalla 20 vuotta ja koska laman myötä piti lukea uusi ammatti otin sen missä töitä riittää. Hoitajana. Kävi ilmeiseksi että homma kusee. Eikä suinkaan asiakkaiden vuoksi vaan hoitohenkilökunnan. Minä joka olen ollut hoidettavana ja omaisen vuoksi asiakkaana en kestä nähdä miten hädässä olevia ihmisiä kohdellaan. Yritän siirtyä pois hoitajuudesta. Hoitomaailmassa on paljon epätervettä vallan väärinkäyttöä ja työilmapiirin ovat kuin helvetin esikartanoita. Varmaan he jotka ovat aina olleet aina alalla eivät paremmasta tiedä. Otan osaa.

Nerokas oivallus sinulta liittyen äitini elinympäristöön. Kiitos.

Lue lisää

On hyvinkin mahdollista, ettei mitään psykoosia ole ollutkaan ja psykiatrian asiakkaaksi joutuminen on ollut viimeinen niitti äitisi kohdalla ja todelliset vaikeudet ovat olleet jotain paljon pienempää verrattuna psykiatriseen väkivaltaan. Yritä muistaa äitisi hyvät puolet ja unohtaa katkeruus. Keskity lapsesi hyvinvointiin.

Älä ala työssäsi maailmanparantajaksi, et voi muuttaa alaa, joka perustuu kokonaan pseudotieteeseen ja lääkekeskeisyyteen (kemialliseen väkivaltaan). Oikea tiede on objektiivista. Psykiatria perustuu asioiden subjektiiviseen tarkasteluun eikä sillä ole tieteen kanssa mitään tekemistä. Ole onnellinen että sinulla on työpaikka. Ei se väärin ole että äitisi lapsena saat toimeentulon sieltä, hyvä että sentään jostain näinä niukkoina aikoina.

Niin, ihminen ei viime kädessä itse päätä millainen hän on. Maailma suosii ja tulee aina suosimaan tietyntyyppisiä ihmisiä, vaikka kaikille periaatteessa on tilaa.

Et kai sinä tosissasi kirjoita, että 32 v on liian vanha hankkimaan lapsia? Monikin on kypsä vanhemmuuteen vasta 30 täytettyään.
Elämässä tapahtuu jatkuvasti uusia ja ihmeellisiä asioita. Ole avoin ja ota haasteet vastaan. Tsemppiä sinulle!

Kyllä hedelmällisyyskin taitaa olla mennyt jo pikku hiljaa.

Valintasi on valheellinen, sillä kuolet.

Meediot on huuhaata, tiesitkö?

No voihan tuohonkin uskoa, jos haluaa.

Ei kuollutta voi enää syyllistää.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kuollutta voi enää syyllistää.

Kyllähän voi.

Niinpä. Siis ihan järkyttävää miten joku voi ajatella noin.

Anna kiusaajien nimet, niin vedän nenät mutkalle.

Pahinta on lasinen lapsuus.

1% vainajista jää kansakunnan muistiin jollain tasolla


99% on joutoväkeä

Niin, luulette, että kuoleman jälkeen olette helpottuneita, koska menette olemattomuuteen, mutta näin ei ole.

Itsemurhan tehnyt henkilö ei saa uutta fyysistä kehoa niin kauan kuin hänen olisi pitänyt elää tässä elämässä. Toisin sanoen niin kauan kuin hänellä olisi vielä elämää jäljellä tietyssä elämässä. Hän kärsii ilman fyysistä kehoa, koska hänellä on edelleen erilaisia haluja, esimerkiksi halu syödä ja juoda ja niin edelleen, mutta hänellä ei ole kehoa, jolla hän voisi täyttää nämä halut ja niin edelleen.

Itsemurhaajan ei tarvitse odottaa rangaistusta, sillä hän rankaisee itseään tuhoamalla kehonsa. Tämä on kuin ihminen, joka poltti oman talonsa ja on nyt tuomittu vaeltelemaan kellareissa. Elämä ilman fyysistä kehoa mutta ilman henkistä kypsyyttä on eräänlaista helvetillistä olemassaoloa, koska hänellä on edelleen monia aineellisia haluja, eikä hän voi täyttää niitä. Tämä tuottaa hänelle mittaamattomia kärsimyksiä, jotka eivät käytännössä eroa helvetin kärsimyksistä. Ainoastaan tähän helvettiin ihminen tuomitsee itsensä ja luulee, että itsemurha on ulospääsykeino. Tosiasiassa se on sisäänkäynti pahempaan todellisuuteen kuin se, josta ihminen yritti paeta itsemurhalla.


Kuolemasta sanotaan: "fyysisen kehon jättäminen".

Yksi Vedojen perusperiaatteista on ahimsa (väkivallattomuus). Itsemurha on väkivaltaa itseään kohtaan. Monet ihmiset ajattelevat tietämättömyyttään, että se on tie ulos kriisitilanteesta. Tosiasiassa se ei ole ulospääsy vaan pääsy vielä kauheampaan tilanteeseen, jossa aineelliset halut ovat yhä olemassa, mutta kehoa niiden täyttämiseksi ei enää ole. Se on yhtä tuskallista kuin kokea nälkää, mutta ei pystyä tyydyttämään sitä.

Ihmiset, jotka tekevät itsemurhan, jäävät ... eivätkä voi saada uutta fyysistä kehoa ennen kuin heille varattu elinikä päättyy.

Vedat sallivat vapaaehtoisen kuoleman vain kahdessa tapauksessa: kun henkilö kuolee vapaaehtoisesti taistelussa puolustaakseen kunniaansa tai kun iäkkäät joogit paastoavat kuolemaan, kun he ovat täysin vapaita kaikista aineellisista haluista.

Tätä ruumiin vapaaehtoisen jättämisen tapaa kutsutaan Prayopavesaksi, ja sille mainitaan kaksi ehtoa: korkea ikä ja täydellinen vapaus aineellisista haluista.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, luulette, että kuoleman jälkeen olette helpottuneita, koska menette olemattomuuteen, mutta näin ei ole.

Itsemurhan tehnyt henkilö ei saa uutta fyysistä kehoa niin kauan kuin hänen olisi pitänyt elää tässä elämässä. Toisin sanoen niin kauan kuin hänellä olisi vielä elämää jäljellä tietyssä elämässä. Hän kärsii ilman fyysistä kehoa, koska hänellä on edelleen erilaisia haluja, esimerkiksi halu syödä ja juoda ja niin edelleen, mutta hänellä ei ole kehoa, jolla hän voisi täyttää nämä halut ja niin edelleen.

Itsemurhaajan ei tarvitse odottaa rangaistusta, sillä hän rankaisee itseään tuhoamalla kehonsa. Tämä on kuin ihminen, joka poltti oman talonsa ja on nyt tuomittu vaeltelemaan kellareissa. Elämä ilman fyysistä kehoa mutta ilman henkistä kypsyyttä on eräänlaista helvetillistä olemassaoloa, koska hänellä on edelleen monia aineellisia haluja, eikä hän voi täyttää niitä. Tämä tuottaa hänelle mittaamattomia kärsimyksiä, jotka eivät käytännössä eroa helvetin kärsimyksistä. Ainoastaan tähän helvettiin ihminen tuomitsee itsensä ja luulee, että itsemurha on ulospääsykeino. Tosiasiassa se on sisäänkäynti pahempaan todellisuuteen kuin se, josta ihminen yritti paeta itsemurhalla.


Kuolemasta sanotaan: "fyysisen kehon jättäminen".

Yksi Vedojen perusperiaatteista on ahimsa (väkivallattomuus). Itsemurha on väkivaltaa itseään kohtaan. Monet ihmiset ajattelevat tietämättömyyttään, että se on tie ulos kriisitilanteesta. Tosiasiassa se ei ole ulospääsy vaan pääsy vielä kauheampaan tilanteeseen, jossa aineelliset halut ovat yhä olemassa, mutta kehoa niiden täyttämiseksi ei enää ole. Se on yhtä tuskallista kuin kokea nälkää, mutta ei pystyä tyydyttämään sitä.

Ihmiset, jotka tekevät itsemurhan, jäävät ... eivätkä voi saada uutta fyysistä kehoa ennen kuin heille varattu elinikä päättyy.

Vedat sallivat vapaaehtoisen kuoleman vain kahdessa tapauksessa: kun henkilö kuolee vapaaehtoisesti taistelussa puolustaakseen kunniaansa tai kun iäkkäät joogit paastoavat kuolemaan, kun he ovat täysin vapaita kaikista aineellisista haluista.

Tätä ruumiin vapaaehtoisen jättämisen tapaa kutsutaan Prayopavesaksi, ja sille mainitaan kaksi ehtoa: korkea ikä ja täydellinen vapaus aineellisista haluista.

Lue lisää

Hah.. Hah. Mitä soopaa saa kuulla, jolloin mielikuvitus lentää. Kun kuolee kaikki loppuun siihen that's it, perkele

"Toinen hyväksytty tapa on kuolla viinaan'' Tuskin. Monii suomalainen ei pysty hyväksymään
alkoholismia edes sairaudeksi.