Opetetaanko missään kilpajiven rytmistä ja askelluksista, mutta vapaaseen vientiin ja kuvioihin perustuvaa Jiveä. Joitakin yhden illan kursseja olisi, mutta niillä sitä ei opi. Tuntuisi vaativan hiukan enemmän kuin tunnin tai parin opettelua. Jotain muutakin napakampaa pitäisi oppia kuin tylsän Fuskun ja velton Boogie Woogien. Mutta missä. Kävelyaskelluksinen Jive on aika napakka tanssi, mutta kun se oikea Jivekin kiinnostaisi.
Kyllä sitä nykyään (taas?) opetetaan, riippuu paikkakunnastasi. Itse kyllä näkisin vapaan jiven ja boogien samaksi tanssiksi joita mennään musiikin nopeuden mukaan eri tyyleillä.
Tai oikeastaan kolmella tyylillä; hidas BW, jive ja nopea BW.
Yhteistä on, että tanssitaan tosiaankin vapaasti musiikin mukaan.
Meillä ainakin Jive ja BW opetetaan selkeästi eri tansseina. Jive alkaa aina 1;2 Rock-askeleella ja BW 1;2 eteenpäin kävelyaskeleilla. Lisäksi Jiven chaseet ja BW:n triplestepit ovat ajoitukseltaan hiukan erilaiset. Tosin nopeat kulkevat lähes samalla ajoituksella. Suurin ero 1;2 askelien lisäksi askelluksissa ovat Jiven päkiäaskeleet kun taas BW:n kaikki askeleet ovat koko jalan askeleita. Molemmista tansseista opetellaan nopeat ja hitaat versiot. Ehkä erityisen hitaat kulkevat yleensä BW:na ja "ylinopeat" Jivenä. Näillä periaatteilla on tarkoitus pitää jive Jivenä ja boogie woogie Boogie Woogiena. Lavalla tanssit sitten kulkevat joskus enemmän tai vähemmän seka-askelluksilla.
Hyviä vapaan Jiven ohjaajia taitaa tällä hetkellä olla koko maassa vaan muutama henkilö. Kilpa-Jiven ohjaajia löytyy, mutta Kilpa-Jive kun ei oikein lavatanssiksi riitä - eikä se nykymuodossaan edes lavatanssiksi sovellu.
Mielestäni BW ja Jive ovat eri tanssit. Boogie Woogie:n yksi ja kaksi ovat tuntumani mukaan aivan erilaiset kuin jiven vastaavat. Boogiin tanssitaan triplet ja jiveen jotkut saseet. Boogieta kun jonkun verran tunnen, niin minusta jive tuntuu erilaiselta. Se mainitsemani kävelyjive tuntuu ihan kivalta, vaikka ei vielä oikein kulje. Joidenkin tanssimana se näyttää paljon näyttävämmältä kuin nämä oikeammat jivet ja buugit.
Ei kait kannata miettiä eri nimellä kutsuttavien tanssien
teknisiä eroja ,antaa soivan musiikin neuvoa jalkoja.
En makuasioita muille tyrkytä,näin minä vaan ajattelen.
Tarkoitan tyylierolla lähinnä sitä, että tanssia voi eri tyylillä
kuten vaikka lasketellakin; mäessä voi tulla lukemattomilla
toisiaan hyvin vähän muistuttavilla tyyleillä, silti laji on sama.
Boogienhan tekee musiikin tulkinta, chaseilla voidaan liikkua
jos se sattuu olemaan tarpeellista, joissain tyyleissä boogien
askel on lähellä jiveä.
Kannattaa kuitenkin harjoitella boogie ja jive -askellus puhtaina
erikseen, koska monipuolisuus tekee tanssijan eikä tarvitse
sitten puolustella sitä ainoaa jonka osaa.
Mutta siinä olemme samaa mieltä, että harjoittelu
kaikkine versioineen on tarpeellista ja tanssiminen hauskaa!
: )
Olet ilmeisesti perehtynyt kumpaankin tanssiin, koska miellät ne selkeästi eri tansseiksi. Perusaskel-eron ja askeltamiseron lisäksi tansseilla on niin erilaiset baunssit, että pelkkä baunssiero tekee niistä jo eri tanssit. Tosin se baunssin erilaisuus perustuu erilaisiin askeltamistapoihin.
Jos otetaan vertailuesimerkki, niin Jiven ja Boogie Woogien ero on paljon suurempi kuin esim. lavafoksin ja lavatangon ero.
Tempon nopeutuessa Jive ja Boogie Woogie hieman lähestyvät toisiaan. BW:n triplestepit siirtyvät hieman päkiöille ja Jiven chase-askeleet lähestyvät ajoituseltaan puolikkaita.
Kertokaapa aloittelijalle, miten jiven ja boogien chasen ja triple steppien ajoitus musiikkiin oikein eroaa toisistaan (oli sitten kyse hitaasta tai nopeasta musiikista)? Eikö niitä oteta samalla 3a4-tavalla? Entäpä tuo baunssiero?
Jiven opettaminen on ollut aikaisemmin ja on vieläkin hiukan mutkikas ympäristö. Jiveä on opetettu kymmeniä vuosia single time swing askelluksisena tanssina eli SSQQ-jivenä. Suomessa sitä opettiin myös foksiluonteisena joka sai nimen fusku. Edelleenkin monet lavatanssijat tunteen fukun jive nimisenä. 90-luvulla fusku kehittyikin lähes yksinomaan foksitanssiksi ja jostain syystä se swingiinja rock 'n' rolliin tanssittu SSQQ-swing unohtui lähes täydellisesti.
90-luvun chasse-jive oli käytännössä lavatanssiksikin opetettuna käytännössä yhtä tiukasti määriteltyä kuin kilpamuotoisenakin. Samaan aikaan bw tuli suomeen ja lavamuotoisena chasse-jive saikin vaikutteita boogin tanssityylistä, vaikkakin boogimaista lavoilla tanssittu jive oli jo aikaisemminkin. Suurin ero jivellä ja boogilla olikin askelten suunnista ja myös nopeuksista johtuvaa. Onhan hidas bw nopeus 120-130 ja jiven nopeus lähes 180. Se kilpajiven baunssi unohtui -onneksi- harjoitussaleille.
Nykyisin on yleistynyt jiven ja bw:n opettaminen käytännössä samaksi tanssiksi. Jivessä on romutettu aikaisemmin tarkasti määritelty rock-askel ja boogin kävelyt. Eli kaikki askeleet ovat vapaita suuntien suhteen, eli aikaisemmin vakio-oletuksin ei enää tanssita, vaan kaikki askeleet perustuvat vapaaseen vientiin.
Jiven ja boogin oleellisin ero onkin nopeuksien edellyttämissä seikoissa hidas jive on käytännössä sama tanssi kuin aikaisemmin vakioitu bw ja keskinopea bw lähestyy jiven tyyliä. Nopea yli 200 nopeuksiset jive ja bw ovat jo nopeutensa takia käytännössä sama tanssi.
Aikaisempi rock 'n' roll/swing tanssien eriyttäminen perustui norminopeuksiin ja siitä aiheutuviin tanssityylien vakioimiseen. Käytännössä kuitenkin tanssitaan jiveä ja boogia nopeusalueella 110 - 220. Niin aika saman kaltaiseksi tanssit muodostuvat varsinkin vapain askelsuunnin silloin kun niitä tanssitaan samaan nopeuteen.
Varsinkin swing-kursseilla jive ja boogi todetaan usein olevan saman tanssin. Lajikursseilla pitäydytään enemmän tanssilajityypillisyydessä ja tanssilajityypillisissä nopeuksissa, mutta sielläkin todetaan suurimman eron olevan nopeuksien aiheuttamaa, varsinkin silloin, kun tanssitaan vapain askelsuunnin.
Meillä on jo vuosikausia opetettu jive ja bw lavatanssiksi vapaasti vietävinä, vapain suunnin, vapain kuvioin, ja myös vapain askelluksin.
nimittäin jos olet yhtään perehtynyt tanssin tekniikkaan, nimen omaan latinalaistansseihin, niin ymmärrät että kuvioita ei voi yhdistellä ihan miten sattuu, niin kuin ns. vapaassa viennissä tehdään.
Lue vaikka Imperial Society of Teachers of Dancing -kirja Latin American Jive, tai toinen hyvä opus on Walter Lairdin Technique of Latin Dancing ja siihen kuuluva Supplement -kirja.
Jää toi turha itse keksitty teoretisointi vähemmälle....
Kirjoitus nyt sattui käsittelemään lavoilla tanssittavaa tripletti-lavajiveä. Lattarikilpajive on aivan eri tanssi. Tämä tuli aivan selvästi kirjoituksesta ilmi.
Vapaassa viennissä kuvioita ei yhdistellä miten sattuu. Aina vienti ja seuraaminen etenee tilanteen mukaan loogisen joustavasti.
Lavoilla tanssittava jive on rock/swing tanssi ja sillä ei ole mitään tekemistä "Imperial Society of Teachers of Dancing: Latin American Jive", ja "Walter Lairdin Technique of Latin Dancing" "kirjoissa oheismateriaaleineen" esitetyn latinalaisjiven kanssa. Kaiken lisäksi nykyisessä muodossaan "latinalaisjive" on tanssilavaympäristöihin lähes käyttökelvoton tanssi - sama koskee muitakin kilpatansseja, niin lattareita kuin vakioitakin.
Lavatanssiksi triplettijiveä on opetettu selvästi kevyempänä versiona niin kauan kuin sitä on yleensä lavatanssina tanssittu, ja nopeuskin on ollut selvästi kilpajiven norminopeutta hitaampi, mikä tekee lavajivestä selvästi kilpajivestä poikkeavan. Lisäksi kilpajiven musiikki on tarkasti määriteltyä ja harvoin "oikeaa latinalais-jivemusiikkia" lavoilla edes soi. Tosin viimeaikoina musiikki on jonkin verran vapautunut swingin ja rock 'n' rollin suuntaan.
Lavajive on käytännössä sama tanssi kuin "east coast swing", ja siinä musiikki on ei ole samaan tapaan määritelty kuin "normitetussa latinalaisjivessä. Lavajiven musiikin nopeusalue on sama kuin triplettiswingien nopeusalue, eli 120-210 iskua minuutissa. Jo tästä syystä lavajive täytyy olla "vapaa jive" verrattuna tarkasti 176 iskua minuutissa tanssittuun "latinalaiskilpajiveen".
On lisäksi huomattava, että myös kilpatanssiseurojen lavajiven opetus on lähes poikkeuksetta "east coast swing-tyyliin" perustuvaa lavatanssikelpoista "jiveä".
Silloin ennen vanhaan kun tanssin ja opiskelin tanssin tekniikkaa, tehtiin aikas selväksi se, että luonnollinen vartalon liike ja loogisesti toisiinsa yhdistyvät kuviot tekevät tanssista mukavaa tanssittavaa kummallekin osapuolelle ja nautittavaa katseltavaa katselijoille.
Omat kokemukseni "lavajivestä" tms. kädenalitanssista on se, että joudun oman tasapainoni uhraamaan että pysyisin pojan ns. viennissä mukana. En vaan voi olla yks kaks jossain muualla viejän oikusta, jos sen hetkisen tanssini liike on itselläni vielä tekemättä loppuun asti.
Vartalon liikkeet jäävät tekemättä loppuun kun jo revitään ties minne käden ali, täysin miten sattuu," vapaalla viennillä" ja "musiikkia tulkiten".
Kuviot ja kuvioyhdistelmät on suunniteltu vartalon liikkeet ja liikeradat huomioiden, niin että kaksi eri tanssijaa pystyy tanssimaan yhdessä.
Totta kai "vapaa vienti", jos se tarkoittaa sitä että kuvioita ja mahdollisia kuvioyhdistelmiä ei ole ennalta sovittu, on mahdollista silloinkin kun tanssit puhdasta tekniikkaa. Tekniikkahan juuri auttaa tähän.
Juu ja musiikin tulkinta on mielestäni kanssa jotain muuta kun että jossain musiikin breikin kohdalla vähän keikutetaan pyllyä, pahin jos poika tekee niin ;)
Olin mm. kaverin parina yks vuosi tanssikurssilla, missä opettajat ihan pokkana opetti, että jiven avoimesta otteesta hyökätään suoraan käden ali käännökseen oikealta vasemmalle. Tähänhän ei kenenkään fysiikka taivu, vaan väliin tarvitaan tietysti linkki, jonka jälkeen poika rupee valmistelemaan tytön vientiä käden ali.
Tämä kuvioyhdistelmä on tietysti vain yksi esimerkki, mutta kyseisissä kirjoissa tai ammattilaisen opettamana nämäkin salaisuudet aukeavat, tanssin suunnat ja vartalon suunnat on opeteltava ettei tanssi näytä päättömältä kohellukselta.
Mutta täähän on vain mun mielipide, saa joku muukin päteä täällä ihan vapaasti.
Ennalta sovittujen kuvioiden tanssiminen johtaa kaaokseen kun lattialla ei läheskään aina ole tilaa tehdä sitä kuviota mikä olisi nyt vuorossa. Kyllähän parisenkymmentä vuotta sitten, kun yritti tanssia jotakin jiven tapaista, daameilla oli tapana moittia, jos kuviot eivät tulleetkaan siinä järjestyksessä kuin miten ne oli tanssikursseilla opetettu. Seuraamisesta ei ollut monien kohdalla tietoakaan kun niitä ulkoa oppimiaan kuvioita tietyssä järjestyksessä tarkoin suunnin ja suuntamuutoksin tanssivat sen mukaan miten kurssilla oli opetettu. "Ei tätä näin kuulu tanssia" tai "ei tämä näin mene" ja vastaavat kommentit olivat yleisiä. Onneksi tästä kuvioiden "oikeaoppisuudesta" ja "oikeista ennalta sovituista kuviojärjestyksistä" ja päättömästä koheltamisesta päästiin varsin nopeasti eroon.
Mutta ei kovin pitkää aikaa kun olin kurssilla missä ohjaaja opetti tanssimaan kuviot tarkoin suunnin ja kuvioilla oli myös tarkka tanssimisjärjestys. Sallittuja suuntia olivat perussunta ja perussuntaan nähden 90 asteen eli suorassa kulmassa liikkuvat kuviot. Välisuuntien mukaiset kuviot olivat ohjaajan mukaan niin vaikeita, että ne eivät sovi tanssilavoilla tanssittavaksi, koska suuntien ylläpitäminen tulee lähes mahdottomaksi.
Kilpatanssi-ihmiset puhuvat kuin kilpatanssitekniikka olisi ainoa ja ainoa oikea tansitekniikka. Siinä teknistellessä eivät kaikki ole huomanneet perehtyä tekniikoihin oikeasti laaja-alaisesti eli siihen, että on olemassa tekniikoita joissa vapaata tanssia tukevia "tekniikoita" opetetaan. Siis kaikki liikkeitä edeltävät painopiste- ja liikehtimisasiat otetaan huomioon ennen kuvioita. Siis ns. kuvioita ei todellakaan viedä tuosta vaan minne huvittaa milloin tahansa.
Näiden juttujen oppiminen ei tapahdu parin kurssin aikana vaan siihen menee lahjakkaallakin vuosia.
Viime vuosina suomenkin tanssissa on swing-puolen takia tapahtunut selvää kehitystä vapaissa tansseissa joita osaa myös lavatansseiksi sanotaan. On ymmärrettävästi kova paikka vähän aikaa kilpatanssia harrastaneelle se, että ei osaa enää kaikkea mitä lavoillakin tanssitaan.
Paljon kilpatanssia harrastanut kyllä tietää, että kaikkea ei voi osata eikä ainakaan harjoittelemattomia lajeja.
Lavatanssin perustekniikka on yksinkertaisempaa. Yksinkertaiseen tekniikkaan on helppo tanssia näyttävää tanssia, koska ei ole samoja askellus ja suuntarajoitteita, mitä kilpatanssissa on. Esimerkiksi hidas valssi lavalla tanssittuna on hyvinkin näyttävää koska se kulkee käännöksissä noin kolmasosaa nopeammin kuin kilpatanssi, ja jo pelkkä nopeus lisää tanssin näyttävyyttä - siitäkin huolimatta vaikka vaikeusaste voi olla monin verroin helpompaa kilpatanssiin verrattuna. Ja helppous on myös osatekijä näyttävyydessä.
Jo 80-luvulla alkoi yleistymään vanhan jiven rinnalle kilpatanssipohjainen triplettijive. Triplettijive kehittyikin varsin nopeasti näyttäväksi lavatanssiksi. Lavatanssijoiden kuviovalikoima oli usein moninkertainen verrattuna kilpajiven tanssijoiden kuviovalikoimaan. Tästä muodostui jopa ohjaajienkin välinen kiista niin että kilpatanssin ohjaajista osa jopa vaati triplettijiven opettamisen kieltämistä lavatanssiksi. Ainakin ohjaajien saaminen lavatanssikursseille opettamaan triplettijiveä oli joillakin alueilla aika hankalaa, mutta kilpatanssiin valmentavana kurssina niitä muutama saatiin järjestettyä.
"Esimerkiksi hidas valssi lavalla tanssittuna on hyvinkin näyttävää koska se kulkee käännöksissä noin kolmasosaa nopeammin kuin kilpatanssi, ja jo pelkkä nopeus lisää tanssin näyttävyyttä"
Mihin perustuu väitteesi, että lavatanssin hidas valssi on "nopeampaa" jos soitettu musiikki
on sama.
Ajatteles nyt vähän. Kilpatanssin käännös on noin 130-140 astetta ja lavatanssin käännös 180 astetta. Lavatanssin nopeus käännöksissä on noin 1/2 verran nopeampi kuin kilpatanssin, eikä 1/3, nin kuin väitit. No onhan se kilpatanssin nopeus käännöksissä kuitenkin noin 1/3 hitaampi kuin lavatanssin nopeus. Hhymm...... mutta pieleen meni nämäkin murtoluvut. Laskisiko joku tarkemmin.
Sanoit jotain mutta et mitään!? Tanssin tekniikka sana on aivan sama kuin missä tahansa urheilulajissa liikekinetiikka. Suoritteen /päämäärän toteutukselle. Tanssi ei tee mitään poikkeusta teknisesti lihasaktiviteetin käytössä.
Taas erilaisilla snoppailu ja kikkailu sanoilla elvistely ei myöskään tanssi ja sen tietämystä edistä vaan tulee välittää tietoa ja kannustusta sekä todellista käistystä siitä ettei mikään tanssiin lilityvä ole mitään avaruustiedettä vaan hyvin yksinkertaista kehon käyttöä liikunnallisesti tämän suuntaiseen tavoitteeseen kuin tanssi. Kehon käytön liikkumis vaatimukset on asettuneet lajien ym esteettisistä ja tavoittellisista tarpeista. Se on totta että aikaa ja harjoittelua tarvitaan ja paljon. Mutta kyse ei ole mistään salatiede tekniikasta jota vain jokin voi ymmärtää?!
Lähes poikkeuksetta boogi todetaan vapaasti vietäväksi ja seurattavaksi tanssiksi. Mutta totuus on toinen. Lukemattomilla boogi-kursseilla on aina tanssittu tarkasti määrättyjä kuvioita ja tanssisuunnat on määrätty erittäin tarkasti. Väitetään boogin kehitetyn korvaamaan tarkasti vakioitua jiveä korvaamaan. Mutta kuinka kävikään, boogista on tullut jiveäkin tarkemmin määritelty tanssi ja tässä suhteessa mentiin ojasta allikkoon ja vielä aika rajusti.
Onneksi asiaan on tullut parannusta "swing-kurssi" otsikon alla. Näillä kursseilla opetetaan vapaata boogia ja myös vapaata jiveä ja usein nämä tanssit todetaan samaksi tanssiksi ja oleellinen ero on lähinnä nopeuksissa. Kun swingeissä askelten suunnat ovat vapaat niin askelkaava-eroa ei näillä mainituilla tansseilla lavatanssina ole.
Kisoissa on ainakin nopeassa boogissa pakko olla sovittu koreografia. Ei niin monimutkaisia kuvioita ja askelsarjoja kykene vapaalla viennillä ja seuraamisella tanssimaan. Hitaaseen on helpompi tanssia vapaasti vieden ja seuraten, mutta käytännössä nekin tanssitaan koreografian mukaisesti.
Parit opettelevat 8 ja 12 tahdin pituisiin fraaseihin sopivat koreografiat ja muusiikista riippuen valitaan sopiva koreografia. Lisäksi voi olla joku 4 tahtiin sovitettu koreografia ja sitä sijoitetaan sopiviin kohtiin koristeluna ja sopivina kerrannaisina.
Kappalekohtaisia korografiat eivät ole, vaikka usein annetaan näin ymmärtää. Tiukka fraasiin opeteltu tanssiminen mahdollistaa myös soivan kappaleen musiikin huomioon ottamisen, koska energiaa ei tarvi kuluttaa vapaaseen vientiin ja seuraamiseen - aika pienellä pystyy musiikin "näyttämään" tanssisuorituksessa, kun koreografia on muuten ulkoa opeteltu.
Jiveä opetetaan runsaasti myös lavatanssiksi, vaikkakin se eroaa jonkin verran lattareihin kuuluvasta kilpatanssijivestä. Lavatanssimuotoisena jive on selkeä swingtanssi.
Swingtanssiseuroissa opetettu "east coast swing" - ja joskus myös "jitterbug" - on käytännössä sama tanssi kuin lavoilla tanssittu chase-jive. Lavatanssiseuroissa opetetaan yleisesti myös jive-kursseilla chase-jiveä. Lavatanssikurssien chase-jive on käytännössä sama tanssi kuin 80-luvun ja aivan 90-luvun alun kilpajive - silloin jive oli kilpatanssinakin aika selkeä swing vaikka lattariksi olikin luokiteltu - ja myöhemmin 90-luvulla kilpajive kehittyi sellaiseksi että sen tanssiminen ei oikein onnistu tanssilavoilla, ja vaatii myös sellaista taitoa mitä lavatanssijoilla ei ole.
Onkohan se kilpatanssin saavutus, että kisoissa käytetty jivemusiikkia on ihan hirveää soopaa?
Menkää ja ostakaa CD jossa on musiikkia kilpajiveen, ihan hirveää tasapaksua mössöä joka on vielä herkullisesti päällystetty 70-luvun sähköurkusoundilla.
Alkuperäisellä jivellä ja tällä lattarimallilla ei todellakaan ole mitään yhteistä, jälkimmäisen tappioksi.
Sambassa, cha-chassa ja rumbassa on sentään viime vuosina palattu musiikillisesti lattarisoundeihin, mutta jive on yhä usein jostain poppilistalta.
Kilpatanssien tempoja voisi muuten ihan virallisestikin muuten tiputtaa, silloin kilpa-jivekin aika nopeasti hidastuisi nykyiseltä 41,5- 43 tahtia minuutissa tasolta neljänkympin korville. Nyt Jive on kilpatanssin jämälaji, jota treenataan lattareista vähiten ja tanssitaan sen mukaisesti.
(Virallisesti Kilpa-Jiven tempo on 44 tahtia minuutissa, mutta eihän noin nopeita kappaleita enää kisoissa soiteta.)
Kiinnitti huomiota: "...velton Boogie Woogien..."
Mahdat olla samaa kastia kuin se joka väitti hip-hopia veltoksi. Voit mennä kokeilemaan kumpaa tahansa ja lyön vetoa 97% ettet opi kunnolla. Pysy vaan vakiotansseissa niin voit olla hyvällä verukkeella rautakanki selässä.
Me tanssin ohjaajat käytämme "karrikointia ja ylilyöntejä" eri tanssilajeja keskenään vertailtaessa. Esimerkiksi hitaan boogin ja jiven keskinäisessä vertailussa käytetään usein "veltto-jäntevä" vertailua ja se ymmärretään mitä tarkoitetaan. Usein boogin harjoitteena käytetään "ylivelttoilua", kun siihen haetaan oikeaa joustoa. Se boogin oikea jousto kun löytyy helpommin veltosta jäntevyydestä, kuin jiven napakasta ja terävästä jäntevyydestä. Varsinkin jiven osaajilla on vaikea päästä kiinni boogin joustoon, ja siihen on hyvä tapa hakea se velttoilun kautta.
Se tanssilavojen jive on selvästi veltompaa verrattuna kilpajiveen - oikeestaan aika lähellä boogia. Tai no... toiset vain tanssii jiveä boogimaisesti ja toiset boogia jivemäisesti.
Mutta muistaako kukaan, miten tanssittiin "laistoa", jossa vältettiin - kuten tanssin nimikin sanoo - vaikeita askelia?
Olen jo niin vanha, etten muista, mitä tanssia siinä välteltiin suomalaisin askelin.
Oikeestaan "laisto" on iänikuinen vanha jive. Vanhassa jivessä laistettiin askelia ja siitä oikeesti myös tanssin nimi jive muotoitui, ja sen suomennos "laisto".
Todellisuudessa kysymys ei ole erityisen suomalaisin askelin tapahtuvasta laistamisesta, vaan siitä että nopeampaa askelsarjaa korvattiin hitailla askelilla. Swingien hitaampiin rytmeihin on tanssittu kasteen iskuun niinsanottua kolmiaskelta ja tämä kolmiaskel on laistettu niin että siihen on tanssittua kaksi iskun askelta tai yksi hidas kahden iskun askel.
No neuvokaa sitten? Tanssin Jiwe musiikin siten kuin kuulen! Siis Musiikin fraasien mukaan johon teen etukäteen tempoon ja liikkumiseen sopivan vientikoreografian ja haastan parin kuulemaan sen joko musiikista tai viennistä. Askeleet tulee itsekseen kuullun mukaan.
Usein myös laulajan sanoitoituksen käyttämän "jakamisen" mukaan. Meneekö oikein vain miten?
tanssit
Kyllä sitä nykyään (taas?) opetetaan, riippuu paikkakunnastasi. Itse kyllä näkisin vapaan jiven ja boogien samaksi tanssiksi joita mennään musiikin nopeuden mukaan eri tyyleillä.Tai oikeastaan kolmella tyylillä; hidas BW, jive ja nopea BW.
Yhteistä on, että tanssitaan tosiaankin vapaasti musiikin mukaan.
Jive
Meillä ainakin Jive ja BW opetetaan selkeästi eri tansseina. Jive alkaa aina 1;2 Rock-askeleella ja BW 1;2 eteenpäin kävelyaskeleilla. Lisäksi Jiven chaseet ja BW:n triplestepit ovat ajoitukseltaan hiukan erilaiset. Tosin nopeat kulkevat lähes samalla ajoituksella. Suurin ero 1;2 askelien lisäksi askelluksissa ovat Jiven päkiäaskeleet kun taas BW:n kaikki askeleet ovat koko jalan askeleita. Molemmista tansseista opetellaan nopeat ja hitaat versiot. Ehkä erityisen hitaat kulkevat yleensä BW:na ja "ylinopeat" Jivenä. Näillä periaatteilla on tarkoitus pitää jive Jivenä ja boogie woogie Boogie Woogiena. Lavalla tanssit sitten kulkevat joskus enemmän tai vähemmän seka-askelluksilla.Hyviä vapaan Jiven ohjaajia taitaa tällä hetkellä olla koko maassa vaan muutama henkilö. Kilpa-Jiven ohjaajia löytyy, mutta Kilpa-Jive kun ei oikein lavatanssiksi riitä - eikä se nykymuodossaan edes lavatanssiksi sovellu.
Vapaa Jive
Mielestäni BW ja Jive ovat eri tanssit. Boogie Woogie:n yksi ja kaksi ovat tuntumani mukaan aivan erilaiset kuin jiven vastaavat. Boogiin tanssitaan triplet ja jiveen jotkut saseet. Boogieta kun jonkun verran tunnen, niin minusta jive tuntuu erilaiselta. Se mainitsemani kävelyjive tuntuu ihan kivalta, vaikka ei vielä oikein kulje. Joidenkin tanssimana se näyttää paljon näyttävämmältä kuin nämä oikeammat jivet ja buugit.tyyliero
Ei kait kannata miettiä eri nimellä kutsuttavien tanssienteknisiä eroja ,antaa soivan musiikin neuvoa jalkoja.
En makuasioita muille tyrkytä,näin minä vaan ajattelen.
Tarkoitan tyylierolla lähinnä sitä, että tanssia voi eri tyylillä
kuten vaikka lasketellakin; mäessä voi tulla lukemattomilla
toisiaan hyvin vähän muistuttavilla tyyleillä, silti laji on sama.
Boogienhan tekee musiikin tulkinta, chaseilla voidaan liikkua
jos se sattuu olemaan tarpeellista, joissain tyyleissä boogien
askel on lähellä jiveä.
Kannattaa kuitenkin harjoitella boogie ja jive -askellus puhtaina
erikseen, koska monipuolisuus tekee tanssijan eikä tarvitse
sitten puolustella sitä ainoaa jonka osaa.
Mutta siinä olemme samaa mieltä, että harjoittelu
kaikkine versioineen on tarpeellista ja tanssiminen hauskaa!
: )
Jive
Olet ilmeisesti perehtynyt kumpaankin tanssiin, koska miellät ne selkeästi eri tansseiksi. Perusaskel-eron ja askeltamiseron lisäksi tansseilla on niin erilaiset baunssit, että pelkkä baunssiero tekee niistä jo eri tanssit. Tosin se baunssin erilaisuus perustuu erilaisiin askeltamistapoihin.Jos otetaan vertailuesimerkki, niin Jiven ja Boogie Woogien ero on paljon suurempi kuin esim. lavafoksin ja lavatangon ero.
Tempon nopeutuessa Jive ja Boogie Woogie hieman lähestyvät toisiaan. BW:n triplestepit siirtyvät hieman päkiöille ja Jiven chase-askeleet lähestyvät ajoituseltaan puolikkaita.
Vai silleen
Missähän päin tämä jenkkaaja vaikuttaa? Olisi hauska nähdä, miten tämä tanssiminen onnaa sinulta käytännössä.Monesti nämä teoreetikot ovat todellisuudessa aika vaisuja tanssijoita, Arstilaa lukuun ottamatta.
Jiven ja Boogien eroista
Kertokaapa aloittelijalle, miten jiven ja boogien chasen ja triple steppien ajoitus musiikkiin oikein eroaa toisistaan (oli sitten kyse hitaasta tai nopeasta musiikista)? Eikö niitä oteta samalla 3a4-tavalla? Entäpä tuo baunssiero?Jiven ja Boogien eroista
Kun Mika saa noita näppylöitä, niin ei viitsi häntä aivan tahallaan hermostuttaa.Kaikilla jive-kurseilla opetetaan
Varsinaista kilpajiveä opetetaan sitten vasta kilpaileville vakiopareille kilpatanssiharjoituksissa. Ei kursseilla.Ja vapaammaksi muuttuu
Jiven opettaminen on ollut aikaisemmin ja on vieläkin hiukan mutkikas ympäristö. Jiveä on opetettu kymmeniä vuosia single time swing askelluksisena tanssina eli SSQQ-jivenä. Suomessa sitä opettiin myös foksiluonteisena joka sai nimen fusku. Edelleenkin monet lavatanssijat tunteen fukun jive nimisenä. 90-luvulla fusku kehittyikin lähes yksinomaan foksitanssiksi ja jostain syystä se swingiinja rock 'n' rolliin tanssittu SSQQ-swing unohtui lähes täydellisesti.90-luvun chasse-jive oli käytännössä lavatanssiksikin opetettuna käytännössä yhtä tiukasti määriteltyä kuin kilpamuotoisenakin. Samaan aikaan bw tuli suomeen ja lavamuotoisena chasse-jive saikin vaikutteita boogin tanssityylistä, vaikkakin boogimaista lavoilla tanssittu jive oli jo aikaisemminkin. Suurin ero jivellä ja boogilla olikin askelten suunnista ja myös nopeuksista johtuvaa. Onhan hidas bw nopeus 120-130 ja jiven nopeus lähes 180. Se kilpajiven baunssi unohtui -onneksi- harjoitussaleille.
Nykyisin on yleistynyt jiven ja bw:n opettaminen käytännössä samaksi tanssiksi. Jivessä on romutettu aikaisemmin tarkasti määritelty rock-askel ja boogin kävelyt. Eli kaikki askeleet ovat vapaita suuntien suhteen, eli aikaisemmin vakio-oletuksin ei enää tanssita, vaan kaikki askeleet perustuvat vapaaseen vientiin.
Jiven ja boogin oleellisin ero onkin nopeuksien edellyttämissä seikoissa hidas jive on käytännössä sama tanssi kuin aikaisemmin vakioitu bw ja keskinopea bw lähestyy jiven tyyliä. Nopea yli 200 nopeuksiset jive ja bw ovat jo nopeutensa takia käytännössä sama tanssi.
Aikaisempi rock 'n' roll/swing tanssien eriyttäminen perustui norminopeuksiin ja siitä aiheutuviin tanssityylien vakioimiseen. Käytännössä kuitenkin tanssitaan jiveä ja boogia nopeusalueella 110 - 220. Niin aika saman kaltaiseksi tanssit muodostuvat varsinkin vapain askelsuunnin silloin kun niitä tanssitaan samaan nopeuteen.
Varsinkin swing-kursseilla jive ja boogi todetaan usein olevan saman tanssin. Lajikursseilla pitäydytään enemmän tanssilajityypillisyydessä ja tanssilajityypillisissä nopeuksissa, mutta sielläkin todetaan suurimman eron olevan nopeuksien aiheuttamaa, varsinkin silloin, kun tanssitaan vapain askelsuunnin.
Meillä on jo vuosikausia opetettu jive ja bw lavatanssiksi vapaasti vietävinä, vapain suunnin, vapain kuvioin, ja myös vapain askelluksin.
Ja sen se on näköistäkin....
nimittäin jos olet yhtään perehtynyt tanssin tekniikkaan, nimen omaan latinalaistansseihin, niin ymmärrät että kuvioita ei voi yhdistellä ihan miten sattuu, niin kuin ns. vapaassa viennissä tehdään.Lue vaikka Imperial Society of Teachers of Dancing -kirja Latin American Jive, tai toinen hyvä opus on Walter Lairdin Technique of Latin Dancing ja siihen kuuluva Supplement -kirja.
Jää toi turha itse keksitty teoretisointi vähemmälle....
Triplettilavajivestä kysymys
Kirjoitus nyt sattui käsittelemään lavoilla tanssittavaa tripletti-lavajiveä. Lattarikilpajive on aivan eri tanssi. Tämä tuli aivan selvästi kirjoituksesta ilmi.Vapaassa viennissä kuvioita ei yhdistellä miten sattuu. Aina vienti ja seuraaminen etenee tilanteen mukaan loogisen joustavasti.
Lavoilla tanssittava jive on rock/swing tanssi ja sillä ei ole mitään tekemistä "Imperial Society of Teachers of Dancing: Latin American Jive", ja "Walter Lairdin Technique of Latin Dancing" "kirjoissa oheismateriaaleineen" esitetyn latinalaisjiven kanssa. Kaiken lisäksi nykyisessä muodossaan "latinalaisjive" on tanssilavaympäristöihin lähes käyttökelvoton tanssi - sama koskee muitakin kilpatansseja, niin lattareita kuin vakioitakin.
Lavatanssiksi triplettijiveä on opetettu selvästi kevyempänä versiona niin kauan kuin sitä on yleensä lavatanssina tanssittu, ja nopeuskin on ollut selvästi kilpajiven norminopeutta hitaampi, mikä tekee lavajivestä selvästi kilpajivestä poikkeavan. Lisäksi kilpajiven musiikki on tarkasti määriteltyä ja harvoin "oikeaa latinalais-jivemusiikkia" lavoilla edes soi. Tosin viimeaikoina musiikki on jonkin verran vapautunut swingin ja rock 'n' rollin suuntaan.
Lavajive on käytännössä sama tanssi kuin "east coast swing", ja siinä musiikki on ei ole samaan tapaan määritelty kuin "normitetussa latinalaisjivessä. Lavajiven musiikin nopeusalue on sama kuin triplettiswingien nopeusalue, eli 120-210 iskua minuutissa. Jo tästä syystä lavajive täytyy olla "vapaa jive" verrattuna tarkasti 176 iskua minuutissa tanssittuun "latinalaiskilpajiveen".
On lisäksi huomattava, että myös kilpatanssiseurojen lavajiven opetus on lähes poikkeuksetta "east coast swing-tyyliin" perustuvaa lavatanssikelpoista "jiveä".
niin niin ja edelleenkin on just sen näköistäkin
Silloin ennen vanhaan kun tanssin ja opiskelin tanssin tekniikkaa, tehtiin aikas selväksi se, että luonnollinen vartalon liike ja loogisesti toisiinsa yhdistyvät kuviot tekevät tanssista mukavaa tanssittavaa kummallekin osapuolelle ja nautittavaa katseltavaa katselijoille.Omat kokemukseni "lavajivestä" tms. kädenalitanssista on se, että joudun oman tasapainoni uhraamaan että pysyisin pojan ns. viennissä mukana. En vaan voi olla yks kaks jossain muualla viejän oikusta, jos sen hetkisen tanssini liike on itselläni vielä tekemättä loppuun asti.
Vartalon liikkeet jäävät tekemättä loppuun kun jo revitään ties minne käden ali, täysin miten sattuu," vapaalla viennillä" ja "musiikkia tulkiten".
Kuviot ja kuvioyhdistelmät on suunniteltu vartalon liikkeet ja liikeradat huomioiden, niin että kaksi eri tanssijaa pystyy tanssimaan yhdessä.
Totta kai "vapaa vienti", jos se tarkoittaa sitä että kuvioita ja mahdollisia kuvioyhdistelmiä ei ole ennalta sovittu, on mahdollista silloinkin kun tanssit puhdasta tekniikkaa. Tekniikkahan juuri auttaa tähän.
Juu ja musiikin tulkinta on mielestäni kanssa jotain muuta kun että jossain musiikin breikin kohdalla vähän keikutetaan pyllyä, pahin jos poika tekee niin ;)
Olin mm. kaverin parina yks vuosi tanssikurssilla, missä opettajat ihan pokkana opetti, että jiven avoimesta otteesta hyökätään suoraan käden ali käännökseen oikealta vasemmalle. Tähänhän ei kenenkään fysiikka taivu, vaan väliin tarvitaan tietysti linkki, jonka jälkeen poika rupee valmistelemaan tytön vientiä käden ali.
Tämä kuvioyhdistelmä on tietysti vain yksi esimerkki, mutta kyseisissä kirjoissa tai ammattilaisen opettamana nämäkin salaisuudet aukeavat, tanssin suunnat ja vartalon suunnat on opeteltava ettei tanssi näytä päättömältä kohellukselta.
Mutta täähän on vain mun mielipide, saa joku muukin päteä täällä ihan vapaasti.
Päätöntä koheltamista
Ennalta sovittujen kuvioiden tanssiminen johtaa kaaokseen kun lattialla ei läheskään aina ole tilaa tehdä sitä kuviota mikä olisi nyt vuorossa. Kyllähän parisenkymmentä vuotta sitten, kun yritti tanssia jotakin jiven tapaista, daameilla oli tapana moittia, jos kuviot eivät tulleetkaan siinä järjestyksessä kuin miten ne oli tanssikursseilla opetettu. Seuraamisesta ei ollut monien kohdalla tietoakaan kun niitä ulkoa oppimiaan kuvioita tietyssä järjestyksessä tarkoin suunnin ja suuntamuutoksin tanssivat sen mukaan miten kurssilla oli opetettu. "Ei tätä näin kuulu tanssia" tai "ei tämä näin mene" ja vastaavat kommentit olivat yleisiä. Onneksi tästä kuvioiden "oikeaoppisuudesta" ja "oikeista ennalta sovituista kuviojärjestyksistä" ja päättömästä koheltamisesta päästiin varsin nopeasti eroon.Mutta ei kovin pitkää aikaa kun olin kurssilla missä ohjaaja opetti tanssimaan kuviot tarkoin suunnin ja kuvioilla oli myös tarkka tanssimisjärjestys. Sallittuja suuntia olivat perussunta ja perussuntaan nähden 90 asteen eli suorassa kulmassa liikkuvat kuviot. Välisuuntien mukaiset kuviot olivat ohjaajan mukaan niin vaikeita, että ne eivät sovi tanssilavoilla tanssittavaksi, koska suuntien ylläpitäminen tulee lähes mahdottomaksi.
Et ole tainnut??
Mahdatko olla koskaan opetellut tanssin tekniikkaa? Sitä mihin kaikki tanssi perustuu? Ei sitä millään amatöörikursseilla opi....Mikä tekniikka
Mikä on se tanssin tekniikka, mihin kaikki tanssi perustuu.Tanssin tekniikkaa
Vastaa nyt yksinkertaiseen kysymykseen, kun tunnut asiasta tietävän ja sitä kysytään."Mikä on se tanssin tekniikka, mihin kaikki tanssi perustuu?"
tekniikka ja "tekniikka"
Kilpatanssi-ihmiset puhuvat kuin kilpatanssitekniikka olisi ainoa ja ainoa oikea tansitekniikka. Siinä teknistellessä eivät kaikki ole huomanneet perehtyä tekniikoihin oikeasti laaja-alaisesti eli siihen, että on olemassa tekniikoita joissa vapaata tanssia tukevia "tekniikoita" opetetaan. Siis kaikki liikkeitä edeltävät painopiste- ja liikehtimisasiat otetaan huomioon ennen kuvioita. Siis ns. kuvioita ei todellakaan viedä tuosta vaan minne huvittaa milloin tahansa.Näiden juttujen oppiminen ei tapahdu parin kurssin aikana vaan siihen menee lahjakkaallakin vuosia.
vihdoin asiaa
Viime vuosina suomenkin tanssissa on swing-puolen takia tapahtunut selvää kehitystä vapaissa tansseissa joita osaa myös lavatansseiksi sanotaan. On ymmärrettävästi kova paikka vähän aikaa kilpatanssia harrastaneelle se, että ei osaa enää kaikkea mitä lavoillakin tanssitaan.Paljon kilpatanssia harrastanut kyllä tietää, että kaikkea ei voi osata eikä ainakaan harjoittelemattomia lajeja.
Kilpatanssi-Lavatanssi
Lavatanssin perustekniikka on yksinkertaisempaa. Yksinkertaiseen tekniikkaan on helppo tanssia näyttävää tanssia, koska ei ole samoja askellus ja suuntarajoitteita, mitä kilpatanssissa on. Esimerkiksi hidas valssi lavalla tanssittuna on hyvinkin näyttävää koska se kulkee käännöksissä noin kolmasosaa nopeammin kuin kilpatanssi, ja jo pelkkä nopeus lisää tanssin näyttävyyttä - siitäkin huolimatta vaikka vaikeusaste voi olla monin verroin helpompaa kilpatanssiin verrattuna. Ja helppous on myös osatekijä näyttävyydessä.Jo 80-luvulla alkoi yleistymään vanhan jiven rinnalle kilpatanssipohjainen triplettijive. Triplettijive kehittyikin varsin nopeasti näyttäväksi lavatanssiksi. Lavatanssijoiden kuviovalikoima oli usein moninkertainen verrattuna kilpajiven tanssijoiden kuviovalikoimaan. Tästä muodostui jopa ohjaajienkin välinen kiista niin että kilpatanssin ohjaajista osa jopa vaati triplettijiven opettamisen kieltämistä lavatanssiksi. Ainakin ohjaajien saaminen lavatanssikursseille opettamaan triplettijiveä oli joillakin alueilla aika hankalaa, mutta kilpatanssiin valmentavana kurssina niitä muutama saatiin järjestettyä.
perus
"Esimerkiksi hidas valssi lavalla tanssittuna on hyvinkin näyttävää koska se kulkee käännöksissä noin kolmasosaa nopeammin kuin kilpatanssi, ja jo pelkkä nopeus lisää tanssin näyttävyyttä"Mihin perustuu väitteesi, että lavatanssin hidas valssi on "nopeampaa" jos soitettu musiikki
on sama.
Minäkin ymmärsin
Olihan se siinä tekstissä mainittu... siinä lainauksessakin.Mitä minäkö tyhmä
Siis anteeksi vaan mutta en ymmärrä mitä tarkoitetaanPieleen meni
Pieleen meni sun arvios.Ajatteles nyt vähän. Kilpatanssin käännös on noin 130-140 astetta ja lavatanssin käännös 180 astetta. Lavatanssin nopeus käännöksissä on noin 1/2 verran nopeampi kuin kilpatanssin, eikä 1/3, nin kuin väitit. No onhan se kilpatanssin nopeus käännöksissä kuitenkin noin 1/3 hitaampi kuin lavatanssin nopeus. Hhymm...... mutta pieleen meni nämäkin murtoluvut. Laskisiko joku tarkemmin.
Ylistystäkö?
Sanoit jotain mutta et mitään!? Tanssin tekniikka sana on aivan sama kuin missä tahansa urheilulajissa liikekinetiikka. Suoritteen /päämäärän toteutukselle. Tanssi ei tee mitään poikkeusta teknisesti lihasaktiviteetin käytössä.Taas erilaisilla snoppailu ja kikkailu sanoilla elvistely ei myöskään tanssi ja sen tietämystä edistä vaan tulee välittää tietoa ja kannustusta sekä todellista käistystä siitä ettei mikään tanssiin lilityvä ole mitään avaruustiedettä vaan hyvin yksinkertaista kehon käyttöä liikunnallisesti tämän suuntaiseen tavoitteeseen kuin tanssi. Kehon käytön liikkumis vaatimukset on asettuneet lajien ym esteettisistä ja tavoittellisista tarpeista. Se on totta että aikaa ja harjoittelua tarvitaan ja paljon. Mutta kyse ei ole mistään salatiede tekniikasta jota vain jokin voi ymmärtää?!
Vastaa jo ihmeessä
Kovin kauan kestää vastaaminen!kysymys kysymyksen
Hieman asiaa lippaa, mutta onko noissa BW-kisoissa vapaata vientiä vai onko ne ennaltasovitut kuviot.
Finaaliin...
...saa valita suppeasta valikoimasta kappaleen, johon voi sitten nopeasti yrittää parinsa kanssa jotakin sopia.Muuten tulee musiikki yllätyksenä kilpailijoille, joten improvisoida pitää.
Koreografian mukaan
Yleisesti boogie woogien "vapaasta viennistä".Lähes poikkeuksetta boogi todetaan vapaasti vietäväksi ja seurattavaksi tanssiksi. Mutta totuus on toinen. Lukemattomilla boogi-kursseilla on aina tanssittu tarkasti määrättyjä kuvioita ja tanssisuunnat on määrätty erittäin tarkasti. Väitetään boogin kehitetyn korvaamaan tarkasti vakioitua jiveä korvaamaan. Mutta kuinka kävikään, boogista on tullut jiveäkin tarkemmin määritelty tanssi ja tässä suhteessa mentiin ojasta allikkoon ja vielä aika rajusti.
Onneksi asiaan on tullut parannusta "swing-kurssi" otsikon alla. Näillä kursseilla opetetaan vapaata boogia ja myös vapaata jiveä ja usein nämä tanssit todetaan samaksi tanssiksi ja oleellinen ero on lähinnä nopeuksissa. Kun swingeissä askelten suunnat ovat vapaat niin askelkaava-eroa ei näillä mainituilla tansseilla lavatanssina ole.
Kisoissa on ainakin nopeassa boogissa pakko olla sovittu koreografia. Ei niin monimutkaisia kuvioita ja askelsarjoja kykene vapaalla viennillä ja seuraamisella tanssimaan. Hitaaseen on helpompi tanssia vapaasti vieden ja seuraten, mutta käytännössä nekin tanssitaan koreografian mukaisesti.
On ennalta sovittu
Parit opettelevat 8 ja 12 tahdin pituisiin fraaseihin sopivat koreografiat ja muusiikista riippuen valitaan sopiva koreografia. Lisäksi voi olla joku 4 tahtiin sovitettu koreografia ja sitä sijoitetaan sopiviin kohtiin koristeluna ja sopivina kerrannaisina.Kappalekohtaisia korografiat eivät ole, vaikka usein annetaan näin ymmärtää. Tiukka fraasiin opeteltu tanssiminen mahdollistaa myös soivan kappaleen musiikin huomioon ottamisen, koska energiaa ei tarvi kuluttaa vapaaseen vientiin ja seuraamiseen - aika pienellä pystyy musiikin "näyttämään" tanssisuorituksessa, kun koreografia on muuten ulkoa opeteltu.
jive
jiveä vain kilpatanssi seuroissaJiveä opetetaan lavatanssikursseilla
Jiveä opetetaan runsaasti myös lavatanssiksi, vaikkakin se eroaa jonkin verran lattareihin kuuluvasta kilpatanssijivestä. Lavatanssimuotoisena jive on selkeä swingtanssi.Swingtanssiseuroissa opetettu "east coast swing" - ja joskus myös "jitterbug" - on käytännössä sama tanssi kuin lavoilla tanssittu chase-jive. Lavatanssiseuroissa opetetaan yleisesti myös jive-kursseilla chase-jiveä. Lavatanssikurssien chase-jive on käytännössä sama tanssi kuin 80-luvun ja aivan 90-luvun alun kilpajive - silloin jive oli kilpatanssinakin aika selkeä swing vaikka lattariksi olikin luokiteltu - ja myöhemmin 90-luvulla kilpajive kehittyi sellaiseksi että sen tanssiminen ei oikein onnistu tanssilavoilla, ja vaatii myös sellaista taitoa mitä lavatanssijoilla ei ole.
Kaameeta jivemusiikkia
Onkohan se kilpatanssin saavutus, että kisoissa käytetty jivemusiikkia on ihan hirveää soopaa?Menkää ja ostakaa CD jossa on musiikkia kilpajiveen, ihan hirveää tasapaksua mössöä joka on vielä herkullisesti päällystetty 70-luvun sähköurkusoundilla.
Alkuperäisellä jivellä ja tällä lattarimallilla ei todellakaan ole mitään yhteistä, jälkimmäisen tappioksi.
onko?
En tiedä minkä levyn olet ostanut, mutta en tuota ihan komppaa.http://www.ballroomdancers.com/Music/search_style.asp?PageNum=3&Dance=Jive&Style=
linkin takaa löytyy kyllä aika klassikoita ilman mainitsemaasi "70-luvun sähköurkusoundia"
Onnettomia ovat
Kilpa-Jivet ovat pääasiassa surkeita.Sambassa, cha-chassa ja rumbassa on sentään viime vuosina palattu musiikillisesti lattarisoundeihin, mutta jive on yhä usein jostain poppilistalta.
Kilpatanssien tempoja voisi muuten ihan virallisestikin muuten tiputtaa, silloin kilpa-jivekin aika nopeasti hidastuisi nykyiseltä 41,5- 43 tahtia minuutissa tasolta neljänkympin korville. Nyt Jive on kilpatanssin jämälaji, jota treenataan lattareista vähiten ja tanssitaan sen mukaisesti.
(Virallisesti Kilpa-Jiven tempo on 44 tahtia minuutissa, mutta eihän noin nopeita kappaleita enää kisoissa soiteta.)
Jälleen kerran
"Virallisesti Kilpa-Jiven tempo on 44 tahtia minuutissa, mutta eihän noin nopeita kappaleita enää kisoissa soiteta.)"Erään persoonan kieltä lainatakseni:
Jälleen kerran osoitit tietämättömyytesi kilpatanssista.
Virallinen tempo Jivessä on 42-44 tahtia/min
Veltto
Kiinnitti huomiota: "...velton Boogie Woogien..."Mahdat olla samaa kastia kuin se joka väitti hip-hopia veltoksi. Voit mennä kokeilemaan kumpaa tahansa ja lyön vetoa 97% ettet opi kunnolla. Pysy vaan vakiotansseissa niin voit olla hyvällä verukkeella rautakanki selässä.
Joustavaa velttoilua
Niimpä niin.Me tanssin ohjaajat käytämme "karrikointia ja ylilyöntejä" eri tanssilajeja keskenään vertailtaessa. Esimerkiksi hitaan boogin ja jiven keskinäisessä vertailussa käytetään usein "veltto-jäntevä" vertailua ja se ymmärretään mitä tarkoitetaan. Usein boogin harjoitteena käytetään "ylivelttoilua", kun siihen haetaan oikeaa joustoa. Se boogin oikea jousto kun löytyy helpommin veltosta jäntevyydestä, kuin jiven napakasta ja terävästä jäntevyydestä. Varsinkin jiven osaajilla on vaikea päästä kiinni boogin joustoon, ja siihen on hyvä tapa hakea se velttoilun kautta.
Ota siitä nyt selvää
Se tanssilavojen jive on selvästi veltompaa verrattuna kilpajiveen - oikeestaan aika lähellä boogia. Tai no... toiset vain tanssii jiveä boogimaisesti ja toiset boogia jivemäisesti.Olen jo niin vanha, etten muista, mitä tanssia siinä välteltiin suomalaisin askelin.
Todellisuudessa kysymys ei ole erityisen suomalaisin askelin tapahtuvasta laistamisesta, vaan siitä että nopeampaa askelsarjaa korvattiin hitailla askelilla. Swingien hitaampiin rytmeihin on tanssittu kasteen iskuun niinsanottua kolmiaskelta ja tämä kolmiaskel on laistettu niin että siihen on tanssittua kaksi iskun askelta tai yksi hidas kahden iskun askel.
Usein myös laulajan sanoitoituksen käyttämän "jakamisen" mukaan. Meneekö oikein vain miten?