RÖNTGENSÄTEILY

eräs niistä potilaista puhui useaan otteeseen tymuksesta, eli kateenkorvasta, ja suomentaja oli kääntänyt kilpirauhaseksi.

kaikki se on kiellettävä, josta voi saada käsityksen, että myös tämän ns. "oikean" terveydenhoidon käytännöissä voi olla myös toivomisen varaa.
Jopa terveysriskejäkin?

kumpi on suurempi riski: kuvata vai ei? Hoitaa kuvan avulla vai ilman kuvaa?
Näin se lääkärikin asian punnitsee.

sitroen. kirjoitti:

kumpi on suurempi riski: kuvata vai ei? Hoitaa kuvan avulla vai ilman kuvaa?
Näin se lääkärikin asian punnitsee.

......eihän siitä olekaan kyse. Tässä ihmiset pohtivat nimenomaan säteilyn terveyshaittoja. Totta kai moni asia on vielä vaarallisempaa, mutta eihän se sitä tarkoita etteikö niitä vähemmän vaarallisia asioita voisi myös pohtia.

sivusta seurannut kirjoitti:

......eihän siitä olekaan kyse. Tässä ihmiset pohtivat nimenomaan säteilyn terveyshaittoja. Totta kai moni asia on vielä vaarallisempaa, mutta eihän se sitä tarkoita etteikö niitä vähemmän vaarallisia asioita voisi myös pohtia.

Lue lisää

Lapseltani otettiin ne kuvat ihan turhaan. Niissä diagnosoitiin vierasesine ihan väärässä paikassa. Yksityisesti sitten vein ultraan, jossa se tajuttiin olevan juuri siinä paikassa, jossa se sitten todellisuudessa oli ja poistettiin. Turhauttaa, kun röntgenkuvaus oli ihan turhaa.

vieläpä kirjoitti:

Lapseltani otettiin ne kuvat ihan turhaan. Niissä diagnosoitiin vierasesine ihan väärässä paikassa. Yksityisesti sitten vein ultraan, jossa se tajuttiin olevan juuri siinä paikassa, jossa se sitten todellisuudessa oli ja poistettiin. Turhauttaa, kun röntgenkuvaus oli ihan turhaa.

Lue lisää

Minkähän vierasesine-epäilyn takia otetaan koko kehon röntgentutkimus kahteen kertaan? Ja väität, että sen olisi voinut paremmin tehdä ultralla? Jos tehdään koko kehon röntgentutkimus, niin silloin ei ole hajuakaan siitä, missä vierasesine on. Ja jos siitä ei ole hajuakaan, on ulträänellä etsiminen turhaa hommaa.

Tuota kirjoitti:

Minkähän vierasesine-epäilyn takia otetaan koko kehon röntgentutkimus kahteen kertaan? Ja väität, että sen olisi voinut paremmin tehdä ultralla? Jos tehdään koko kehon röntgentutkimus, niin silloin ei ole hajuakaan siitä, missä vierasesine on. Ja jos siitä ei ole hajuakaan, on ulträänellä etsiminen turhaa hommaa.

Lue lisää

Kyllä näin vain tapahtui. Ekassa röntgenissä näkyi, että muka on jo menossa paksusuolessa ja seuraavassa samaten, mutta koska paksusuoli on mahan kohdalla, ei voi tarkkaan sanoa, missa vierasesine on. Oli vielä mahassa ja röntgenlausunnot olivat väärin. Se nähtiin mahassa ultrassa ja sieltä poistettiin. Kyllä se vaan koko kehosta otettiin.

tosiaankin kirjoitti:

Kyllä näin vain tapahtui. Ekassa röntgenissä näkyi, että muka on jo menossa paksusuolessa ja seuraavassa samaten, mutta koska paksusuoli on mahan kohdalla, ei voi tarkkaan sanoa, missa vierasesine on. Oli vielä mahassa ja röntgenlausunnot olivat väärin. Se nähtiin mahassa ultrassa ja sieltä poistettiin. Kyllä se vaan koko kehosta otettiin.

Lue lisää

Jos kerran oli tiedossa, että kyse oli suuhun pannun vierasesineen paikallistamisesta, niin minkä ihmeen takia piti kuvata pää, kädet ja jalatkin? Eikös se ole ihan perustietoa, missä ruuansulatuskanava sijaitsee? Mitä ne oikein opettavat nykyään siellä lääkäri- ja hoitajakouluissa?

Anatomian tuntija kirjoitti:

Jos kerran oli tiedossa, että kyse oli suuhun pannun vierasesineen paikallistamisesta, niin minkä ihmeen takia piti kuvata pää, kädet ja jalatkin? Eikös se ole ihan perustietoa, missä ruuansulatuskanava sijaitsee? Mitä ne oikein opettavat nykyään siellä lääkäri- ja hoitajakouluissa?

Lue lisää

Anteeksi, jos olen kirjoittanut väärin, mutta käsitin, että sana keho tarkoittaa jalkojen ja kaulan välistä aluetta. Se alue siis kuvattiin. Ei toki jalkoja tai päätä. Harmittaa kumminkin nämäkin turhat kuvaukset, kun en heti tajunnut mennä yksityiselle ultraan. Mistäköhän saisin selville tarkan säteilymäärän. Röntgenhoitajat, gastrolääkäri ja muut eivät kunnolla tienneet, ihme kyllä, mutta paljon siitä tuli.

korjaan kirjoitti:

Anteeksi, jos olen kirjoittanut väärin, mutta käsitin, että sana keho tarkoittaa jalkojen ja kaulan välistä aluetta. Se alue siis kuvattiin. Ei toki jalkoja tai päätä. Harmittaa kumminkin nämäkin turhat kuvaukset, kun en heti tajunnut mennä yksityiselle ultraan. Mistäköhän saisin selville tarkan säteilymäärän. Röntgenhoitajat, gastrolääkäri ja muut eivät kunnolla tienneet, ihme kyllä, mutta paljon siitä tuli.

Lue lisää

Vaikea kommentoida tarkemmin kun ei tiedä tapauksen yksityiskohtia, mutta antamiesi tietojen perusteella lapsesta otettiin tavallinen röntgenkuva eli ns natiivikuva. Ei siis TT-kuvaa jossa annos on hieman suurempi. (korjaa toki jos olen väärässä. TT-kuvauksessa kuvattava potilas menee "putkeen")

Vatsan natiivikuvauksen keskimääräinen annos aikuisella on n. 2,2 mSv. Lapsella annos on todennäköisesti pienempi. (Riippuu lapsen koosta, koska pienillä lapsilla saadaan sama säteiden läpäisy pienemmällä annoksella)

Muutaman millisievertin annos ei merkittävästi lisää säteilyn riskiä. Kuten jo aiemmin sanoin, vaikka taaperosi ei olisi koskaan röntgenissä käynytkään hänen vuosiannoksensa on n 3-4 mSv. Jotta säteilyn riski olisi huomattava olisi annoksen oltava satakertainen.

Lisäksi vierasesinehän löytyi röntgenillä. Ultraäänella sen paikantaminen ei välttämättä olisi onnistunut koska millään ultraäänilaitteella ei käytännössä nähdä luiden taakse (esim suoliluut, kylkiluut) eikä kaasutaskujen taakse (keuhkot, suolikaasukuplat)

Jos tutkimus olisi tehty pelkällä ultraäänellä riskinä olisi ollut ns. väärä negatiivinen tulos. Jos vierasesine olisi esim. ollut suolistossa kaasukuplan takana, pelkällä UÄ:llä se ei löydy.
-> Olisi saattanut aiheuttaa suolistotukkeuman ja sitä seuraavat komplikaatiot.

Marssijärjestys on mielestäni ihan oikein, että ensin tsekataan röntgenillä ONKO vierasesinettä ja sen jälkeen JOS ANATOMISESTI mahdollista esim ultraääni tutkimus tarkemman sijainnin määrittämiseksi. Röntgen kun "näkee" myös luiden ja kaasutaskujen taakse.

Eli älä turhaan huolehdi mitätöntä annoslisäystä. Lapsesi saa koko ajan (niin kuin me kaikki) säteilyä ympäroivästä luonnosta. Huomattavasti viisaampaa on välttää esim liiallista auringonottoa. Se kun kiistatta lisää (varsinkin lapsilla) melanoomariskiä.

.ruoska

.ruoska kirjoitti:

Vaikea kommentoida tarkemmin kun ei tiedä tapauksen yksityiskohtia, mutta antamiesi tietojen perusteella lapsesta otettiin tavallinen röntgenkuva eli ns natiivikuva. Ei siis TT-kuvaa jossa annos on hieman suurempi. (korjaa toki jos olen väärässä. TT-kuvauksessa kuvattava potilas menee "putkeen")

Vatsan natiivikuvauksen keskimääräinen annos aikuisella on n. 2,2 mSv. Lapsella annos on todennäköisesti pienempi. (Riippuu lapsen koosta, koska pienillä lapsilla saadaan sama säteiden läpäisy pienemmällä annoksella)

Muutaman millisievertin annos ei merkittävästi lisää säteilyn riskiä. Kuten jo aiemmin sanoin, vaikka taaperosi ei olisi koskaan röntgenissä käynytkään hänen vuosiannoksensa on n 3-4 mSv. Jotta säteilyn riski olisi huomattava olisi annoksen oltava satakertainen.

Lisäksi vierasesinehän löytyi röntgenillä. Ultraäänella sen paikantaminen ei välttämättä olisi onnistunut koska millään ultraäänilaitteella ei käytännössä nähdä luiden taakse (esim suoliluut, kylkiluut) eikä kaasutaskujen taakse (keuhkot, suolikaasukuplat)

Jos tutkimus olisi tehty pelkällä ultraäänellä riskinä olisi ollut ns. väärä negatiivinen tulos. Jos vierasesine olisi esim. ollut suolistossa kaasukuplan takana, pelkällä UÄ:llä se ei löydy.
-> Olisi saattanut aiheuttaa suolistotukkeuman ja sitä seuraavat komplikaatiot.

Marssijärjestys on mielestäni ihan oikein, että ensin tsekataan röntgenillä ONKO vierasesinettä ja sen jälkeen JOS ANATOMISESTI mahdollista esim ultraääni tutkimus tarkemman sijainnin määrittämiseksi. Röntgen kun "näkee" myös luiden ja kaasutaskujen taakse.

Eli älä turhaan huolehdi mitätöntä annoslisäystä. Lapsesi saa koko ajan (niin kuin me kaikki) säteilyä ympäroivästä luonnosta. Huomattavasti viisaampaa on välttää esim liiallista auringonottoa. Se kun kiistatta lisää (varsinkin lapsilla) melanoomariskiä.

.ruoska

Lue lisää

Kiitos asiantuntevasta viestistäsi. Kyllä vain kyseessä oli juuri sellainen natiiviröntgen. Kumminkin siitä varmaankin tuli enemmän kuin se vatsanalueen annos, koska otettiin kaulaan asti molemmilla kerroilla. Eli sekin tässä vielä lisää annosta. Pelottaa ja harmittaa.

Röntgenin ongelma on, että ei voida tietää missä kerroksessa esine on, kun mahalaukku, paksusuoli ja ohutsuoli on päällekkäin. Tästä johtuivat röntgenlausuntojen virheelliset sijaintimääritelmät. Vein yksityisesti ultraan. Varmaankin sairaalassa olisivat vaan ottaneet lisää röntgenkuvia. En olisi suostunut niihinkään kahteen, jos olisin tajunnut sädemäärien olevan ihan eri tasolla kuin esim tavallisessa keuhkokuvassa. Vaikeaa antaa itselleni anteeksi, kun en ymmärtänyt kysyä sädemäärää.

Käsittääkseni lapseni on saanut suunnilleen saman verran säteilyä, kuin saa vaikka keuhkojen tietokonetomografiasta, mikä järkyttää minua.

Paljonko vähemmän säteilyä saa parikymmentäkiloinen lapsi? Voivatko hoitajat sädettää aikuisten ensiavussa vahingossa myös aikuisten annoksella?

Olen käsittänyt, että hiljalleen tulevan taustasäteilyn vastaava millisievertmäärä on vaarattomampaa, kuin sama määrä kerralla saatuna. Onko näin?

asiantuntevasta kirjoitti:

Kiitos asiantuntevasta viestistäsi. Kyllä vain kyseessä oli juuri sellainen natiiviröntgen. Kumminkin siitä varmaankin tuli enemmän kuin se vatsanalueen annos, koska otettiin kaulaan asti molemmilla kerroilla. Eli sekin tässä vielä lisää annosta. Pelottaa ja harmittaa.

Röntgenin ongelma on, että ei voida tietää missä kerroksessa esine on, kun mahalaukku, paksusuoli ja ohutsuoli on päällekkäin. Tästä johtuivat röntgenlausuntojen virheelliset sijaintimääritelmät. Vein yksityisesti ultraan. Varmaankin sairaalassa olisivat vaan ottaneet lisää röntgenkuvia. En olisi suostunut niihinkään kahteen, jos olisin tajunnut sädemäärien olevan ihan eri tasolla kuin esim tavallisessa keuhkokuvassa. Vaikeaa antaa itselleni anteeksi, kun en ymmärtänyt kysyä sädemäärää.

Käsittääkseni lapseni on saanut suunnilleen saman verran säteilyä, kuin saa vaikka keuhkojen tietokonetomografiasta, mikä järkyttää minua.

Paljonko vähemmän säteilyä saa parikymmentäkiloinen lapsi? Voivatko hoitajat sädettää aikuisten ensiavussa vahingossa myös aikuisten annoksella?

Olen käsittänyt, että hiljalleen tulevan taustasäteilyn vastaava millisievertmäärä on vaarattomampaa, kuin sama määrä kerralla saatuna. Onko näin?

Lue lisää

Oikeasti hermoilet suotta. Lapsesi ei ole missään nimessä saanut suurta annosta. Ei edes vaikka ko. kuvat olisi otettu "aikuisten annoksilla"

Piti ihan kaivaa faktoja tueksi ja pelkosi rauhoittamiseksi.

Seuraava lainaus löytyy STUK: in julkaisemasta säteilyn epidemiologia kirjasta jota käytetään mm. oppikirjana.

"Esimerkiksi 50 millisievertin
säteilyannos saattaa suurentaa syövän suhteellista riskiä kolmella prosentilla,
eli syöpävaara on 1,03-kertainen. Jos syöpäilmaantuvuus ilman
säteilyaltistusta on 250 tapausta 100 000 henkilövuotta kohti, niin säteilyn
aiheuttaman ylimääräisen riskin havaitseminen vaatisi vähintään 500 000
altistuneen ja yhtä monen altistumattoman ihmisen seuraamista 20 vuoden
ajan. Seuranta edellyttäisi, että käytettävissä olisi tarkat ja vertailukelpoiset
tiedot sekä altistuksesta että syöpäilmaantuvuudesta. Lisäksi altistuneiden
ja altistumattomien tulisi olla muuten vertailtavissa, eli he muistuttaisivat
toisiaan muiden syöpävaaraan vaikuttavien tekijöiden suhteen mukaan
lukien muut säteilyaltistukset."

Eli suomeksi: Vaikka lastasi olisikin kuvattu aikuisten annoksilla ja oletetaan, että hän sai 2,2 mSv annoksen (Lasken nyt siis reilusti isommalla annoksella kuin hän todellisuudessa sai) Olisi hänet pitänyt kuvata tekstissä esitettyyn 50 mSv annokseen 23 kertaa!'

Ja siltikin vaikka hänet olisi kuvattu 23 kertaa mahdollisen syövän esiintulo vaatisi miljoonan ihmisen seurannan 20 vuoden ajan, jotta RISKIN KASVU voitaisiin edes havaita tilastoista.

Kuten edellisessä viestissäni totesin AINUT TAPA todeta onko vierasesine kehossa LUOTETTAVASTI on ottaa natiiviröntgen. Ilman röntgenkuvausta suolistotukoksen huomaamatta jääminen on tuhansia kertaluokkia suurempi riski lapsesi tervydelle. Suolistotukokset ja sitä seuraavat tulehdukset/vatsakalvon tulehdukset/sisäiset verenvuodot, joita voi tulla vierasesineen joutuessa elimistöön ovat niin vakavia uhkia, että röntgenin käyttö on ehdottoman tärkeää ja suorastaan välttämätöntä.

Ultraäänellä EI VOI NÄHDÄ tilannetta luotettavasti. Jos esine siirtyy suoliston normaalin toiminnan seurauksena vaikkapa kaasutaskun tai luun taakse. Ei sitä näe minkään valtakunnan UÄ laitteella. Ymmärräthän, että väärä negatiivinen tulos on satoja kertoja isompi riski lapsellesi. Jos tutkimus olisi aloitettu UÄ:llä, tuloksena olisi voinut pahimmassa tapauksessa olla, että lapsi olisi kotiutettu ja sanottu että: "ei siellä mitään näy" vaikka todellisuudessa suolistotukos olisi ollut tekemässä tuhojaan...

Sanot että: "Käsittääkseni lapseni on saanut suunnilleen saman verran säteilyä, kuin saa vaikka keuhkojen tietokonetomografiasta, mikä järkyttää minua."

Ei pidä paikkaansa ja VAIKKA lapsesi olisi käynytkin tietokonetomografiassa EI SEKÄÄN OLE VAARALLISTA.

En oikein ymmärrä miksi hysterisoit röntgenkuvauksia? Aiheutat turhaan itsellesi ja lapsellesi stressiä asiasta, josta ei todellakaan kannata olla huolissaan.

.ruoska kirjoitti:

Oikeasti hermoilet suotta. Lapsesi ei ole missään nimessä saanut suurta annosta. Ei edes vaikka ko. kuvat olisi otettu "aikuisten annoksilla"

Piti ihan kaivaa faktoja tueksi ja pelkosi rauhoittamiseksi.

Seuraava lainaus löytyy STUK: in julkaisemasta säteilyn epidemiologia kirjasta jota käytetään mm. oppikirjana.

"Esimerkiksi 50 millisievertin
säteilyannos saattaa suurentaa syövän suhteellista riskiä kolmella prosentilla,
eli syöpävaara on 1,03-kertainen. Jos syöpäilmaantuvuus ilman
säteilyaltistusta on 250 tapausta 100 000 henkilövuotta kohti, niin säteilyn
aiheuttaman ylimääräisen riskin havaitseminen vaatisi vähintään 500 000
altistuneen ja yhtä monen altistumattoman ihmisen seuraamista 20 vuoden
ajan. Seuranta edellyttäisi, että käytettävissä olisi tarkat ja vertailukelpoiset
tiedot sekä altistuksesta että syöpäilmaantuvuudesta. Lisäksi altistuneiden
ja altistumattomien tulisi olla muuten vertailtavissa, eli he muistuttaisivat
toisiaan muiden syöpävaaraan vaikuttavien tekijöiden suhteen mukaan
lukien muut säteilyaltistukset."

Eli suomeksi: Vaikka lastasi olisikin kuvattu aikuisten annoksilla ja oletetaan, että hän sai 2,2 mSv annoksen (Lasken nyt siis reilusti isommalla annoksella kuin hän todellisuudessa sai) Olisi hänet pitänyt kuvata tekstissä esitettyyn 50 mSv annokseen 23 kertaa!'

Ja siltikin vaikka hänet olisi kuvattu 23 kertaa mahdollisen syövän esiintulo vaatisi miljoonan ihmisen seurannan 20 vuoden ajan, jotta RISKIN KASVU voitaisiin edes havaita tilastoista.

Kuten edellisessä viestissäni totesin AINUT TAPA todeta onko vierasesine kehossa LUOTETTAVASTI on ottaa natiiviröntgen. Ilman röntgenkuvausta suolistotukoksen huomaamatta jääminen on tuhansia kertaluokkia suurempi riski lapsesi tervydelle. Suolistotukokset ja sitä seuraavat tulehdukset/vatsakalvon tulehdukset/sisäiset verenvuodot, joita voi tulla vierasesineen joutuessa elimistöön ovat niin vakavia uhkia, että röntgenin käyttö on ehdottoman tärkeää ja suorastaan välttämätöntä.

Ultraäänellä EI VOI NÄHDÄ tilannetta luotettavasti. Jos esine siirtyy suoliston normaalin toiminnan seurauksena vaikkapa kaasutaskun tai luun taakse. Ei sitä näe minkään valtakunnan UÄ laitteella. Ymmärräthän, että väärä negatiivinen tulos on satoja kertoja isompi riski lapsellesi. Jos tutkimus olisi aloitettu UÄ:llä, tuloksena olisi voinut pahimmassa tapauksessa olla, että lapsi olisi kotiutettu ja sanottu että: "ei siellä mitään näy" vaikka todellisuudessa suolistotukos olisi ollut tekemässä tuhojaan...

Sanot että: "Käsittääkseni lapseni on saanut suunnilleen saman verran säteilyä, kuin saa vaikka keuhkojen tietokonetomografiasta, mikä järkyttää minua."

Ei pidä paikkaansa ja VAIKKA lapsesi olisi käynytkin tietokonetomografiassa EI SEKÄÄN OLE VAARALLISTA.

En oikein ymmärrä miksi hysterisoit röntgenkuvauksia? Aiheutat turhaan itsellesi ja lapsellesi stressiä asiasta, josta ei todellakaan kannata olla huolissaan.

Lue lisää

sen voi noinkin ajatella. Eli siis ajatella paljonko se suurentaa syöpäänsairastumisen riskiä. Tuo sinun esittämäsi laskutapa oli jotenkin lohdullinen. Itse olin ajatellut niin, että kun kerran 5 % kuolee syöpään saatuaan yhden sievertin annoksen, niin jos saa 4,4 mSv:n annoksen (=2x2,2), on syöpäriski neljäsosaihminen tuhannesta.

Kumminkin tämä laskukaava on aikuiselle ja otettiin laajemmalta alueelta kuin vatsasta, niin syöpäriski on kai sitten suurempi. Onhan lapsella elämää edessään paljon ja muutenkin herkempi. Paljonkohan sekin vaikuttaa.

Lisäksi mietin, että onko tuossa vatsan natiivikuvan 2,2 mSv:n annoksessa huomioitu se, että sukuelimiä ei peitetty. Kukaan ei oikein siellä sairaalassa osannut minulle kertoa, miten paljon lapseni sai säteilyä. (Heidän vastauksensa vaihtelivat yhdestä tavallisesta keuhkokuvasta 140:een keuhkokuvaan) Kuitenkin se jäi mieleeni, että olennaisesti annosta lisäsi se, että sukuelimiä ei oltu peitetty. Siispä tietäisitkö sinä vastausta siihen, että onko tuo 2,2 annos laskettu sukuelimet peitettynä vai ei? Ihmettelen vaan, kun vertaan esim colografiasta saatavaan annokseen, joka on 9 mSv. Miksi siitä saisi niin paljon enemmän kuin vatsan kuvauksesta? (Minulla oli sattumalta olemassa taulukko näistä annoksista.)

Kiitos, kun olet jaksanut keskustella kanssani mieltäni vaivaavasta asiasta.

kyllähän kirjoitti:

sen voi noinkin ajatella. Eli siis ajatella paljonko se suurentaa syöpäänsairastumisen riskiä. Tuo sinun esittämäsi laskutapa oli jotenkin lohdullinen. Itse olin ajatellut niin, että kun kerran 5 % kuolee syöpään saatuaan yhden sievertin annoksen, niin jos saa 4,4 mSv:n annoksen (=2x2,2), on syöpäriski neljäsosaihminen tuhannesta.

Kumminkin tämä laskukaava on aikuiselle ja otettiin laajemmalta alueelta kuin vatsasta, niin syöpäriski on kai sitten suurempi. Onhan lapsella elämää edessään paljon ja muutenkin herkempi. Paljonkohan sekin vaikuttaa.

Lisäksi mietin, että onko tuossa vatsan natiivikuvan 2,2 mSv:n annoksessa huomioitu se, että sukuelimiä ei peitetty. Kukaan ei oikein siellä sairaalassa osannut minulle kertoa, miten paljon lapseni sai säteilyä. (Heidän vastauksensa vaihtelivat yhdestä tavallisesta keuhkokuvasta 140:een keuhkokuvaan) Kuitenkin se jäi mieleeni, että olennaisesti annosta lisäsi se, että sukuelimiä ei oltu peitetty. Siispä tietäisitkö sinä vastausta siihen, että onko tuo 2,2 annos laskettu sukuelimet peitettynä vai ei? Ihmettelen vaan, kun vertaan esim colografiasta saatavaan annokseen, joka on 9 mSv. Miksi siitä saisi niin paljon enemmän kuin vatsan kuvauksesta? (Minulla oli sattumalta olemassa taulukko näistä annoksista.)

Kiitos, kun olet jaksanut keskustella kanssani mieltäni vaivaavasta asiasta.

Lue lisää

Kun arvioit mahdollisia haittoja röntgentutkimuksista, haitat on syytä
suhteuttaa riskiin, joka on olemassa MYÖS ILMAN SÄTEILYÄ: alle 15-vuotiaan
riski sairastua syöpään on Suomessa noin 1:380, ja samanikäisten syöpäkuoleman riski on noin 1:1 900.
(Lähde: STUK julkaisu: Säteilyn käyttö)

Nämä todennäköisyydet siis ilman ylimääräistä säteilyä! (röntgen, isotooppikuvaus yms.)

Kuvauksesi riskin lisäys on luokkaa 1:30000 (Vaikea arvioida tarkasti kun ei tiedä sukupuolta, ikää painoa, kuvausgeometriaa yms) eli
siis

Riski sairastua syöpään ilman röntgeniä 1:380 eli
0,26315%
röntgensäteilyllä 1:380 1:30000 = 0,2665%

Ihmisiä kuolee siis syöpään aina. On aina kuollut ja tulee aina kuolemaan. Kävi röntgenissä tai ei.
Riskin lisäys on täysin marginaalinen.

Aivan samalla tavalla, jos haluat tuplata lottovoiton "riskin" tee 2 lottoriviä. Nyt voit julistaa että voitto riski tuplaantui vaikka todennäköisyys on edelleen pieni. Monesti unohdetaan, että kun riski esim. tuplaantuu ei tapahtuma välttämättä edelleenkään ole kovinkaan todennäköinen.

"umminkin tämä laskukaava on aikuiselle ja otettiin laajemmalta alueelta kuin vatsasta, niin syöpäriski on kai sitten suurempi."

Ei välttämättä. Voi olla myös pienempi.

sukuelinten peittämisestä on vaikea sanoa kun ei tiedä mittausgeometriaa. (Mistä kuvattu, missä asennossa, valotusaika yms)

Ei kestä kiittää. Ilo on minun puolellani.

kyllähän kirjoitti:

sen voi noinkin ajatella. Eli siis ajatella paljonko se suurentaa syöpäänsairastumisen riskiä. Tuo sinun esittämäsi laskutapa oli jotenkin lohdullinen. Itse olin ajatellut niin, että kun kerran 5 % kuolee syöpään saatuaan yhden sievertin annoksen, niin jos saa 4,4 mSv:n annoksen (=2x2,2), on syöpäriski neljäsosaihminen tuhannesta.

Kumminkin tämä laskukaava on aikuiselle ja otettiin laajemmalta alueelta kuin vatsasta, niin syöpäriski on kai sitten suurempi. Onhan lapsella elämää edessään paljon ja muutenkin herkempi. Paljonkohan sekin vaikuttaa.

Lisäksi mietin, että onko tuossa vatsan natiivikuvan 2,2 mSv:n annoksessa huomioitu se, että sukuelimiä ei peitetty. Kukaan ei oikein siellä sairaalassa osannut minulle kertoa, miten paljon lapseni sai säteilyä. (Heidän vastauksensa vaihtelivat yhdestä tavallisesta keuhkokuvasta 140:een keuhkokuvaan) Kuitenkin se jäi mieleeni, että olennaisesti annosta lisäsi se, että sukuelimiä ei oltu peitetty. Siispä tietäisitkö sinä vastausta siihen, että onko tuo 2,2 annos laskettu sukuelimet peitettynä vai ei? Ihmettelen vaan, kun vertaan esim colografiasta saatavaan annokseen, joka on 9 mSv. Miksi siitä saisi niin paljon enemmän kuin vatsan kuvauksesta? (Minulla oli sattumalta olemassa taulukko näistä annoksista.)

Kiitos, kun olet jaksanut keskustella kanssani mieltäni vaivaavasta asiasta.

Lue lisää

Syöpään sairastuminen on ns. stokastinen haittavaikutus, eli satunnainen. Sen riski ei kasva suoraan annoksen funktiona, eli 4,4 mSv annoksella riski ei suinkaan ole 4,4mSv/1Sv kertaa sairastuvuus yhden Sv:n annoksella, vaan paljon pienempi.

Noissa taulukoissa on nimenomaan laskettu efektiivinen annos, eli huomioitu eri elinten painotuskertoimet.

fys. kirjoitti:

Syöpään sairastuminen on ns. stokastinen haittavaikutus, eli satunnainen. Sen riski ei kasva suoraan annoksen funktiona, eli 4,4 mSv annoksella riski ei suinkaan ole 4,4mSv/1Sv kertaa sairastuvuus yhden Sv:n annoksella, vaan paljon pienempi.

Noissa taulukoissa on nimenomaan laskettu efektiivinen annos, eli huomioitu eri elinten painotuskertoimet.

Lue lisää

Mutta ajattelinkin, että onko ne eri elinten painotuskertoimet huomoitu siinä 2,2 millisievertin annoksessa vai onko se laskettu niin, että kun vatsaa on kuvattu, niin sukupuolielimet on peitetty. Eli olisikohan yleensä vatsan kuvauksessa, johon tuo 2,2 liittyy, sukuelimet peitettyinä.

Muistan kerran nähneeni teoreettisen laskelman syöpään sairastumisesta keuhkojen tietokonetomografian seurauksena. Se oli tehty suoraan tuon kaavan mukaan, että 1 Sv vastaa 5 %:n kuolleisuutta. Eli siis tuosta suoraan laskettu verrannolla.

.Ruoska kirjoitti:

Kun arvioit mahdollisia haittoja röntgentutkimuksista, haitat on syytä
suhteuttaa riskiin, joka on olemassa MYÖS ILMAN SÄTEILYÄ: alle 15-vuotiaan
riski sairastua syöpään on Suomessa noin 1:380, ja samanikäisten syöpäkuoleman riski on noin 1:1 900.
(Lähde: STUK julkaisu: Säteilyn käyttö)

Nämä todennäköisyydet siis ilman ylimääräistä säteilyä! (röntgen, isotooppikuvaus yms.)

Kuvauksesi riskin lisäys on luokkaa 1:30000 (Vaikea arvioida tarkasti kun ei tiedä sukupuolta, ikää painoa, kuvausgeometriaa yms) eli
siis

Riski sairastua syöpään ilman röntgeniä 1:380 eli
0,26315%
röntgensäteilyllä 1:380 1:30000 = 0,2665%

Ihmisiä kuolee siis syöpään aina. On aina kuollut ja tulee aina kuolemaan. Kävi röntgenissä tai ei.
Riskin lisäys on täysin marginaalinen.

Aivan samalla tavalla, jos haluat tuplata lottovoiton "riskin" tee 2 lottoriviä. Nyt voit julistaa että voitto riski tuplaantui vaikka todennäköisyys on edelleen pieni. Monesti unohdetaan, että kun riski esim. tuplaantuu ei tapahtuma välttämättä edelleenkään ole kovinkaan todennäköinen.

"umminkin tämä laskukaava on aikuiselle ja otettiin laajemmalta alueelta kuin vatsasta, niin syöpäriski on kai sitten suurempi."

Ei välttämättä. Voi olla myös pienempi.

sukuelinten peittämisestä on vaikea sanoa kun ei tiedä mittausgeometriaa. (Mistä kuvattu, missä asennossa, valotusaika yms)

Ei kestä kiittää. Ilo on minun puolellani.

Lue lisää

Hui tulipa pelottava ajatus mieleeni tekstistäsi. Siis ajattelin, että syöpäriski on koko elinaikainen, eli voi tulla vanhanakin säteilystä johtuen, mutta tosiaankin: jos saa säteilystä syövän, niin se ilmenee kai sitten muutaman vuoden sisällä. Kammottavaa. Näinkö on? Entä miten paljon vaarallisempaa säteily on lapslle kuin aikuiselle? Pitääkö riskisuhdetta lisätä huomattavasti siitä, että 1 Sv ja 5 % riski.

Lapsen paino on 20 kg ja hän on tyttö. Mitenköhän se vaikuttaa.

Seuraavassa kappaleessa on oikeampi tapa laskea, kuin se, joka on tässä kaksoispisteen jälkeen: Sairastumisen riski on siis mainitsemasi 1/380 eli 0,0026316 eli 0,26 % kaikilla alle 15-vuotiailla. Jos lasken sen mukaan, että 5 prosenttia saa syövän yhdestä sievertistä niin neljäsosaihminen tuhannesta eli 0,00025 eli 0,025 % saa 4,4 mSv:stä syövän. Tällöin perusriski on 0,26 % ja lisäriski säteistä 0,025 %. Tällöin kokonaisriski on 0,28816 %. Laskin siis hieman eri kaavan mukaan, mutta tavallaan harmittaa kamalasti tuo lisäriski ja taas toisaalta se on melko pieni. Kuitenkin on valtavasti epävarmuustekijöitä, esimerkiksi se, että ylipäätään kyseessä on pieni lapsi.

Huomasin laskutavassani oleellisen virheen nyt. Oikeampi tapa ajetella on seuraava: Tuo verranto 1 sievert per 5 % tarkoittaa kuolleisuutta. Pitäisikin verrata mainitsemaasi alle 15-vuotiaan yleiseen syöpäkuolleisuusriskiin eli 1/1900. Tällöin: Yleinen riski on 0,05263 % ja säteilyn lisäriski edelleen 0,025 % eli riski lisääntyi säteilyn vaikutuksesta siten, että lisäriski on puolet perusriskistä. Hui. Tämä ajatustapa on harmillinen.


Kiitos, kun jaksat keskustella kanssani tästä asiasta, vaikka et minua tunnekaan.

sinäkään siis ymmärrä mistä tässä keskustelussa on kyse? Tässä puhutaan RÖNTGENSÄTEILYN, ei radonin eikä tuberkuloosin(!), aiheuttamista terveyshaitoistahaitoista. Kiistätkö röntgensäteilyn syöpävaarallisuuden? Suhteellisuudentajusta on hyötyä vain jos tarkastelemme asiaa yleisellä tasolla, esim. kansanterveydellisestä näkökulmasta, vaikkapa pohtiaksemme röntgenkuvauksen hyödyllisyyttä sinänsä. Mutta se on aivan eri keskustelu.

Sivusta seurannut kirjoitti:

sinäkään siis ymmärrä mistä tässä keskustelussa on kyse? Tässä puhutaan RÖNTGENSÄTEILYN, ei radonin eikä tuberkuloosin(!), aiheuttamista terveyshaitoistahaitoista. Kiistätkö röntgensäteilyn syöpävaarallisuuden? Suhteellisuudentajusta on hyötyä vain jos tarkastelemme asiaa yleisellä tasolla, esim. kansanterveydellisestä näkökulmasta, vaikkapa pohtiaksemme röntgenkuvauksen hyödyllisyyttä sinänsä. Mutta se on aivan eri keskustelu.

Lue lisää

Ollaanpa sitä kiivaita!

hohhohhoijjaa kirjoitti:

Ollaanpa sitä kiivaita!

...mutta oikeassa. Kuten näköjään itsekin lopulta huomasit ;)

Sivusta seurannut kirjoitti:

...mutta oikeassa. Kuten näköjään itsekin lopulta huomasit ;)

kännykkään puhuminen aivokasvaimen :)

filosofia kirjoitti:

kännykkään puhuminen aivokasvaimen :)

...onko tehty tieteellisiä tutkimuksia jotka todistavat kännykkään puhumisen syöpävaarallisuuden... hmh. Eli aika yhteismitatonta rinnastusta. Pari vuotta sitten sen sijaan valmistui pitkäaikaistutkimus jossa todettiin aiempaa luultua pienemmän röntgensädeannoksen kohottavan syöpäriskiä. :)

"Huomasinpa työskennellessäni sairaalassa siivojana sen, että ainakin keskoslapset altistui usein turhaan röntgensäteilylle."

Jo on siivoojilla nykyisin hyvä koulutus kun voivat moppi kädessä tehdä säteilyn annoslaskentaa ;)

Itse olen tehnyt säteilymittauksia sairaalassa ja voin vakuuttaa, että säteilyannokset ovat varmasti suomalaisissa sairaaloissa oikeutetut.

Hoidoissahan aina lähdetään niin sanotusta oikeutusperiaatteesta eli pienestä säteilyannoksesta saatava hyöty on oltava marginaalista syöpäriskin lisäystä reilusti isompi.

Jokainen meistä saa noin 4 millisievertin vuotuisen säteilyannoksen vaikka ei röntgenissä kävisikään. Esimerkiksi yksi lentomatka vaikkapa espanjan lämpöön vastaa hyvinkin keuhkojen natiivikuvausta. (lisääntynyt kosmisen säteily yläilmakehässä.)

Oikeastaan radon säteilyn osuus (n 25% kokonaisvuosiannoksesta) on sellainen, johon kannattaa tietyilla alueilla (hiekkaperäinen maasto yms) kiinnittää huomiota. Sitä voi suhteellisen helposti pienentää huolehtimalla asuinrakennuksen riittävästä ilmanvaihdosta.

Kieltäytyminen röntgen, TT tai isotooppikuvauksista jonkin 4D-dokumentin tai sairaalasiivoojan lietsoman hysterian vuoksi on yksinkertaisesti typerää.

.ruoska kirjoitti:

"Huomasinpa työskennellessäni sairaalassa siivojana sen, että ainakin keskoslapset altistui usein turhaan röntgensäteilylle."

Jo on siivoojilla nykyisin hyvä koulutus kun voivat moppi kädessä tehdä säteilyn annoslaskentaa ;)

Itse olen tehnyt säteilymittauksia sairaalassa ja voin vakuuttaa, että säteilyannokset ovat varmasti suomalaisissa sairaaloissa oikeutetut.

Hoidoissahan aina lähdetään niin sanotusta oikeutusperiaatteesta eli pienestä säteilyannoksesta saatava hyöty on oltava marginaalista syöpäriskin lisäystä reilusti isompi.

Jokainen meistä saa noin 4 millisievertin vuotuisen säteilyannoksen vaikka ei röntgenissä kävisikään. Esimerkiksi yksi lentomatka vaikkapa espanjan lämpöön vastaa hyvinkin keuhkojen natiivikuvausta. (lisääntynyt kosmisen säteily yläilmakehässä.)

Oikeastaan radon säteilyn osuus (n 25% kokonaisvuosiannoksesta) on sellainen, johon kannattaa tietyilla alueilla (hiekkaperäinen maasto yms) kiinnittää huomiota. Sitä voi suhteellisen helposti pienentää huolehtimalla asuinrakennuksen riittävästä ilmanvaihdosta.

Kieltäytyminen röntgen, TT tai isotooppikuvauksista jonkin 4D-dokumentin tai sairaalasiivoojan lietsoman hysterian vuoksi on yksinkertaisesti typerää.

Lue lisää

Koskapa sinä osaat ottaa kantaa, ja myös mitätöidä joidenkin kansalaisten tuntemaa epäluuloa näitä säteitä ja säteilytyksiä kohtaan, niin kerroppa heille asian todellinen laita!

Sanotaanhan että tieto lisää tuskaa!
Tiedon puute aiheuttaa epävarmuutta ja antaa kaikelaisile huhuillekkin tilaisuuden.
Ainoastaan täydellinen tietämättömyys suo turvallisuuden ja onnellisuden tunteen ja olotilan!
Nähtävästi pyrkimyksesi on että kansalaiset, potilaat tuntevat olotilansa täysin turvalliseksi kaikkien säteiden ja säteilytysten keskelläkin, niin opeta ja kerro heille PERUSTELUSTI miksi heidän pelkonsa on täysin turhaa ja katselevat kaikenlaisia humpuuki?dokumentteja!

Tällaiset esittämäsi ylimalkaiset "lonkaltaheitot" kun eivät vielä oikein vakuuta!

Ei se röntgenlaite säteile joka puolella. Sillä suunnataan ne säteet varsin kapeana keilana kuvauskohteen suuntaan. Hajasäteily on loppujen lopuksi hyvin pientä. Hoitohenkilökunta suojautuu siltäkin, koska he saattavat tehdä sitä työtä joka päivä kymmeniä vuosia.

Millä tavoin voit todistaa, että ne lapset _altistuivat_ säteilylle? Mittaustuloksia?

Tarkennusta kirjoitti:

Koskapa sinä osaat ottaa kantaa, ja myös mitätöidä joidenkin kansalaisten tuntemaa epäluuloa näitä säteitä ja säteilytyksiä kohtaan, niin kerroppa heille asian todellinen laita!

Sanotaanhan että tieto lisää tuskaa!
Tiedon puute aiheuttaa epävarmuutta ja antaa kaikelaisile huhuillekkin tilaisuuden.
Ainoastaan täydellinen tietämättömyys suo turvallisuuden ja onnellisuden tunteen ja olotilan!
Nähtävästi pyrkimyksesi on että kansalaiset, potilaat tuntevat olotilansa täysin turvalliseksi kaikkien säteiden ja säteilytysten keskelläkin, niin opeta ja kerro heille PERUSTELUSTI miksi heidän pelkonsa on täysin turhaa ja katselevat kaikenlaisia humpuuki?dokumentteja!

Tällaiset esittämäsi ylimalkaiset "lonkaltaheitot" kun eivät vielä oikein vakuuta!

Lue lisää

"Koskapa sinä osaat ottaa kantaa, ja myös mitätöidä joidenkin kansalaisten tuntemaa epäluuloa näitä säteitä ja säteilytyksiä kohtaan, niin kerroppa heille asian todellinen laita! "

Asiallista tietoa (kansantajuisesti) saat esim säteilytyrvakeskuksen sivuilta www.stuk.fi

Jokainen saa minun puolestani uskoa siivoojia ja 4D-dokkareita säteilyasioissa. Suomi on vapaa maa.

Katsos vastuu itsensä sivistämisesä tässäkin asiassa on ihmisillä itsellään.

"Nähtävästi pyrkimyksesi on että kansalaiset, potilaat tuntevat olotilansa täysin turvalliseksi kaikkien säteiden ja säteilytysten keskelläkin, niin opeta ja kerro heille PERUSTELUSTI miksi heidän pelkonsa on täysin turhaa ja katselevat kaikenlaisia humpuuki?dokumentteja!"

Ei ole minun velvollisuuteni (eikä halunikaan) opettaa kenellekään yhtään mitään. Myöntänet kuitenkin, että MISSÄÄN asiassa ei kannata tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä yhden televisioohjelman tai siivoojan (tai minkään muunkaan ammattiryhmän edustajan) mielipiteen vuoksi.

Potilaiden kannattaa kysyä säteilyasioista säteilyn käyttöön koulutetuilta henkilöiltä, kuten radiologeilta ja sairaalafyysikoilta, jotka tietävät kunkin potilaan yksityiskohtaisen tilanteen ja osaavat kertoa MAHDOLLISISTA riskeistä.

Myöntänet myös, että elämä sisältää AINA riskejä eikä riskitöntä lääketieteellistä hoitoakaan ole olemassakaan.

"Tällaiset esittämäsi ylimalkaiset "lonkaltaheitot" kun eivät vielä oikein vakuuta! "

Kuten sanoin, voit uskoa minun puolestani ihan mihin vaan. Vaikka joulupukkiin. Ei ole minun tehtäväni vakuuttaa sinua mistään. Miksi olisi?

Vastaan kyllä mielelläni asiallisiin kysymyksiin esimerkiksi röntgenin käytöstä. Itse voit sitten eri lähteistä saamiesi tieojen ja/tai omien halujesi mukaan vakuuttua tai olla vakuuttumatta ;)

sitä tarvita kaikenlaisia tietellisiä? tutkimuksia väitteen todistamiseksi?

Eikös kirjoitti:

sitä tarvita kaikenlaisia tietellisiä? tutkimuksia väitteen todistamiseksi?

Aiemmin annettiin ihan hyvä linkki Säteilyturvakeskuksen sivuille. Sieltä löytyy. Perustuu tieteeseen. http://www.stuk.fi/

...> dokumentit ovat huuhaata ja pyrkii....

Sinulla varmaankin on asiasta tarkempaa tietoa myös väitteidesi todistamiseksi?

todisteita kirjoitti:

...> dokumentit ovat huuhaata ja pyrkii....

Sinulla varmaankin on asiasta tarkempaa tietoa myös väitteidesi todistamiseksi?

Sehän on jo aikaa sitten huomattu humpuukisarjaksi. Jos et itse sitä huomaa, niin sitä huonompi sinulle. Olet kaiketi helposti huijattava tyyppi.

todisteita kirjoitti:

...> dokumentit ovat huuhaata ja pyrkii....

Sinulla varmaankin on asiasta tarkempaa tietoa myös väitteidesi todistamiseksi?

Ja se todistustaakka olisi ollut siinä ohjelmassa esitetyistä väitteistä sen ohjelman tekijöillä.

todisteita kirjoitti:

...> dokumentit ovat huuhaata ja pyrkii....

Sinulla varmaankin on asiasta tarkempaa tietoa myös väitteidesi todistamiseksi?

Ko. dokkarissa tyttö yritti etsiä syitä syöpäänsairastumiselleen. Ihan ymmärrettävää. Dokkarissa ei kuitenkaan sanallakaan mainittu, kuinka paljon tytölle tehdyt tutkimukset laskennallisesti nostavat syöpäriskiä. Säteilyä oli niin vähän, että muutama mannertenvälinen lento ajaisi saman asian, ja ei ole mahdollista tilastollisesti todeta niin vähäisiä riskejä.

Syövän syitä ei myöskään pysty luotettavasti selvittämään. Vaikka kuinka hakisi vastausta, saa vain todennäköisyyksiä.

seurantalinjalle jätetty
minulle on tehty elämäniaikana paljon röntgen tutkimuksia.Ihmetyttääkin se miksi
terveyskeskus lääkärit määräävät aina ,jos valitat jotakin kolotusta,aina kuvaukseen.Edellisellä kuvauksessa ei ole mitään merkitystä lääkäreille, eikä ne edes katso niitä.Sitten on potilas ulkona vastaanotolta,ja uskoo että"tohtori" hoitaa.Helppo tulkinta yleistä nivelrikkoa ja sillä siisti.Ota nytvaan Arcoxiaa.
Seuraavan kerran:taas potilas valittaa vanhaa lonkkavaivaa.Röntgenkuvia mm.lonkasta otettu useita.Vuosien 1964-2011 välillä otettu kymmeniä ja taas kymmeniä.Myöskin olin nuorena hammaslääkärin vastaanottoapulaisena.Röntgenkuvia otettaessa minun piti pitää röntgenlipuketta potilaan suussa ja lääkäri meni eri huoneeseen painamaan nappia.Että tällä tavalla.
Palaan nyt nykyhetkeen:Minulle sattui tapaturma 10/2006 sitä ei kirjattu potilas asiakirjoihin."vanhaa lonkkavaivaa".sanoo taas lääkäri.Ortopedin vastaanotolle pääsin 2/2007.(ei siis selkää kuvattu TK:ssa, kun juuri silloin oli ollut TV.ohjelma)
MRI:ssä todettiin vasenvoittoinen LII-LIII prolapsi,Otettiin myös röntgenkuva vas.lonkasta: "ei mainittavaa" kirjoittaa lääkäri.Jätettiin seurantalinjalle.Tuntuu siltä, että röntgenkuviin määräämisellä on tyyli"potilas ulos".Nyt mainittu vaiva kirjataan 2011 vain vanha diskusprolapsi ja luetellaan mitä tutkimuksia on tehty vuosien mittaan.Nivelkipujen suhteen ei muuta tutkimusta kuin Latex-negatiivinen....Se terveyskeskustoiminnasta, valittaa ei kannata ylempiinkään Instansseihin, koska lääkärit pitävät toistensa puolia( Hippokraten vala) jopa valehtelevat kunnian ja omantunnon kautta.Nyt 50 vuoden jälkeen olen päässyt kudostyyppi tutkimukseen, nivelnestetutkimusta ei ole koskaan tehty.Siis perus-reumatutkimus on riittänyt. Mitäs siitä jos potilas invalisoituu, pitää ottaa rollaattori, että pääsee polven tekonivelleikkaukseen(tai hankkia yksityislääkärin lähete).Vaivoja kyllä riittää.Katsotaan nyt miten tässäkäy.

Sanotaan, että ainoa pelastava syöpähoito on tehdä lapsia. Ei sillä, että se raskausaika auttaisi asiassa yhtään mitenkään, mutta on maailmassa uusi yksilö jatkamassa ihmettelyä aiheen tiimoilta.