AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  / Ilmausongelmia öljylämmityksessä

Ilmausongelmia öljylämmityksessä

13 Vastausta 2 383 Lukukertaa
Kyseessä vajaa 10 vuotta vanha omakotitalo, jossa vesikiertoinen öljylämmitys. Koko järjestelmä on minulle täysin vieras ja kaipaisin tietoa perusasioista. Patterit eivät juuri ole olleet kesällä ja syksyllä päällä (talossa kaksi takkaa) ja nyt pakkasilla termostaattien avauksen jälkeen patterit eivät pelkästään lirise vaan niistä kuuluu myös voimistuvia sihinöitä jotka päättyvät paukaukseen. Patterien ilmaus ei asiaan auta (lämpiävät kyllä). Joissain pattereissa on paljon ilmaa joissain ei yhtään. Entinen omistaja käski aina välillä lisätä vettä paisuntasäiliöön. Onko tämä normaali toimenpide vai onko järjestelmässä jotain vikaa? Kuinka paljon sinne säiliöön uskaltaa vettä päästää? Säiliöstä ei mielestäni lähde mitään ylivuotoputkea. Jossain oli myös mainita, että säiliön pohjassa on joku venttiili, josta voi koittaa päästää pois ilmaa/vettä. Pitäisikö tuossa säiliössä olla pelkkää ilmaa vai vettä vai molempia? Ja pitääkö sieltä päästää vettä jossain tapauksessa pois? Pitäisikö paineen olla tällaisessa n. 180m2 2-kerroksisessa omakotitalossa jotain 0,8 baria vai enemmän? Ovatko lämpökattilan ja paisuntasäiliön paineet samat vai täysin eri asia? Pahoittelen tyhmiä kysymyksiä!

EI OO TYHMIÄ

Sanoisin että ensinnäkin tuo paine on mielestäni pieni 2 kerroksiseen taloon,asettaisin sen arvoon 1-1,5baria lisäämällä vettä kattilaan!!!
kattilan päällä tai vieressä on 2 samanlaista hanaa peräkkäin,avaa ensin toinen ja sit hitaasti toinen ja seuraa painemittarista kun olet saavuttanut esim. tuon 1bar tai hivenen yli ja sit sulje hanat päinvastaisessa järjestyksessä.
Seuraavaksi aseta kiertovesipumppu pyörimään nopeampaa,ellei ole automaattinen tai nopeus säätöä ei ole ja anna pyöriä veden verkostossa vaikka seuraavaan päivään.
Ilmaa seuraavana päivänä patterit sammuta kiertovesipumppu ennen ilmausta kun joskus on käynyt niin että kun pumppu pyörii niin se imee ilmausruuvista uutta ilmaa verkostoon!!!ja eikun ilmaamaan...
ilmauksen jälkeen tarkista jälleen kattilan paine,se yleensä putoaa isossa järjestelmässä,ja lisää vettä kunnes paine on taas 1-1,5bar ja sitten ei muuta kuin kiertovesipumppu päälle...
Pitäsisi asettua jos ei niin kutsu lvi asentaja kylään tarkastamaan tilanne että mikä mättää!!!
Onnea työllesi...

Itsellä Jämä

Edellisen nimim. ”KYSYMYKSIÄ” hyvän neuvon lisäksi HARRASTELIJAN omia kokemuksia:
Kysyt mm.
>Entinen omistaja käski aina välillä lisätä vettä paisuntasäiliöön. Onko tämä normaali toimenpide vai onko järjestelmässä jotain vikaa? Kuinka paljon sinne säiliöön uskaltaa vettä päästää? Säiliöstä ei mielestäni lähde mitään ylivuotoputkea. Jossain oli myös mainita, että säiliön pohjassa on joku venttiili, josta voi koittaa päästää pois ilmaa/vettä. Pitäisikö tuossa säiliössä olla pelkkää ilmaa vai vettä vai molempia? Ja pitääkö sieltä päästää vettä jossain tapauksessa pois? Pitäisikö paineen olla tällaisessa n. 180m2 2-kerroksisessa omakotitalossa jotain 0,8 baria vai enemmän? Ovatko lämpökattilan ja paisuntasäiliön paineet samat vai täysin eri asia? Pahoittelen tyhmiä kysymyksiä!<

OIKEIN kattilan ja paisuntasäiliön paineet ovat eri asia, 0,8 on liian pieni kattilavedelle:
Esipaine riippuu lämmönjakolaitteiden ja lämmöntuottolaitteiden (kattila) korkeuserosta. Tavallisen yksikerroksisen talon paisuntasäiliön esipaine 0,3 - 0,5 bar, ja kaksikerroksissa 0,5 - 0,8 bar. Kolmikerroksissa taloissa esipaine on n. 1 bar.
Lämpimän järjestelmän paine vähitään 0,2 bar korkeampi säiliön painetta, tässä tapauksessa korkeintaan 1,0-1,4 bar, kun varoventtiilin avautumispaine on 1,5 bar.

Tietoa kalvopaisuntasäiliöstä:
>Kalvopaisunta-astia on umpinainen metallisäiliö, jonka keskellä on kumikalvo. Kalvon kattilan puoleinen osuus paisunta-astiasta on täynnä lämmitysverkoston vettä ja toisella puolella on täytekaasua. Kaasun paineen mittaukseen säätämistä varten astiassa on auton renkaasta tuttu venttiili.
Toimivassa kalvopaisunta-astiassa kattilan ja lämmitysverkoston lämpötilan vaihtelusta johtuvat veden tilavuuden muutokset kompensoituvat, kun kalvo ja sen takana oleva kaasu joustavat. Siten verkoston paine pysyy vakaana, vaikka vesitilavuus muuttuukin. Veden lämpenemisestä johtuva tilavuuden kasvaminen ei avaa varoventtiiliä eikä siten aiheuta myöhemmin veden lisäystarvetta.
Tyypillinen kalvopaisunta-astiaan ajan mittaan tuleva vika on kalvon irtoaminen tai hajoaminen. Jos näin käy, ei paisunta-astia kykene enää suoriutumaan tehtävästään. Paine verkostossa vaihtelee ja saattaa esiintyä veden lisäystarvetta. Jos lisäystarvetta on jatkuvasti (eikä putkistossa ole vuotoja), paisunta-astia on alunperin ollut liian pieni verkoston tilavuuteen nähden<.

Omia kokemuksia:
Edellisessä omakotitalossa ei tullut seurattua kalvoastian alapuolella ollutta painetta, tuli aina vaan lisättyä vettä, ja kävi näin että kalvo vulganisoitui alas, eli kiinni pytyn pohjaan, enkä saanut enää painetta kalvon alapuolelle, ja piti uusia koko paisunta-astia.
Nykyisessä 1-kerrostalossa jossa on melko uusi kalvoastia, olen huolehtinut paineesta ja olen pitänyt 0,5 baarin paineen, ilmaa voi lisätä kalvoastian alaosassa olevasta venttiilistä joko auton käsipumpulla (vähän vaikeaa) tai ilmakompuralla.
Sinun lämmitysjärjestelmäsi vika saattaa olla juuri tämä, että siellä ei ole ilmaa lainkaan, vaan nostat painetta lisäämällä kylmää vettä joka ei anna lainkaan periksi aivan kun 0,5 baarin ilma ja lämmön noustessa vesi pakenee hukkaputken kautta viemäriin?.
Näin ”pähkäilee” öljylämmitteisessä omakotitalossa asuva itsenäinen ajattelija ( asensin kylmä- ja lämminvesiputket pintaan koska täältähän se varsinainen vuoto tulee, jos se on tullakseen ).
Lämmitysjärjestelmässä on hukkaputki jonka kautta lämmön noustessa lorisee jonkin verran ja luonnollisen haihtumisen kautta, omassa järjestelmässä hukkaputki lähtee noin 20 cm ennen kalvosäiliötä ja venttiilissä on punainen hattu, putki menee pesuhuoneen kaivoon, koska kattilahuoneessa ei ole kaivoa.
Itse tarkistin ja säädin kattilan vaihdon yhteydessä vanhan Reflex 3 bar RS 745-84 koko 25 l, ja lämpötila 120°C, säiliön esipaineen, vaihdoin täyttöventtiilin sielun uuteen ja painoin kompressorilla ( käsipumpulla ) 0,5 bar ( alun perin typpeä ).

ALOITA TÄSTÄ- paljonko paisuntasäiliössä on painetta? jos ei pihaustakaan, ja vettä ei tule venttiilistä.
Niin vika löytyy paisuntasäiliöstä, tekisin seuraavasti:
Sammuttaisin polttimen, ja vääntäisin sulut kiinni ja odottaisin kunnes järjestelmä on jäähtynyt.
Irrottaisin paisuntasäiliön järjestelmästä ja tyhjentäisin kalvon vesiliitoksen puolelta veden pois, jos vettä on myös kalvon täyttöventtiilin puolella ( missä on ilman lisäysventtiili ) niin ilmeisesti kalvo on rikki, tai typpi ( ilma ) tilaa ei ole enää lainkaan!
Sitten vaan ostaisin uuden typellä täytetyn oikeankokoisen, öljykeskusjärjestelmääni sopivan kalvopaisuntasäiliön.
Jos vanha säilin kalvo on ehjä ja asennat sen takaisin ( paine pitää laittaa säiliö irrotettuna ) vaihdan uuden sielun ( lyhyt ) venttiiliin ja painan ”ilmakompuralla” esipainetta ( uudessa astiassa esipaine on typpeä ) kalvon alapuolelle noin 0,6 ( korkeintaan 0,8 ) bar. ( kPa )
Järjestelmää vedellä täyttäessäni pidän ylinnä olevaa varoventtiiliä auki kunnes ylhäältä ilma poistuu ja tulee yksistään vettä, sitten suljen venttiilin,
ja pistän vedenpaineen noin 1,0 (korkeintaan 1,5) bar. ( kPa ).
Sitten vaan seurantaan pysyykö järjestelmän vedenpaine asetetussa paineessa!

Ostaessa uuden vaikkapa Reflex ”T” sarjan kalvopaisuntasäiliön, typpikaasun esipaine on voitu tehtaalla täyttää 1,5 bar, koska oletetaan että ammattimies vaihtaa säiliön ja laskee paineen esim. kaksikerroksisen omakotitalon tarpeisiin sopivaksi 0,6 bar, vedenkorkeus 5 m.
Lämpimän järjestelmän paine vähitään 0,2 bar korkeampi säiliön painetta, tässä tapauksessa korkeintaan 1,0-1,4 bar, kun varoventtiilin avautumispaine on 1,5 bar.
Ensiasennuksen yhteydessä on tarkastettava, että varoventtiili avautuu 1,5 barin paineessa. Jatkossa varoventtiilien toiminta tulee tarkastaa vähintään syksyisin ennen lämmityskautta. Venttiilin avautuminen tarkistetaan venttiilin päällä olevasta vipu- tai ruuvikeventimestä.

Ps. ilmasta 15 % on happea, ja hapen molekyylikoko on sen verran pieni, että se aikojen kuluessa pääsee kalvon läpi vesitilaan, ja näin esipaine pääsee laskemaan, typpi (N2) jota
uudessa säiliössä, on suurempi molekyylinen kaasu, joka ei molekyylikokonsa vuoksi läpäise astiassa olevaa kumikalvoa.

Yleistä tietoa noviiseille (itsellekin)!
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/opastus/faq.asp
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/opastus/faq.asp?Viite1=OF257

Klikkaa KÄYNNISTÄ nappia, voi kytkeä järjestelmän laitteita päälle ja pois yksitellen tekstin edessä olevaa laatikkoa klikkaamalla.
Voit suurentaa animaation omaan ikkunaan painamalla NETSCAPE painiketta!
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/opastus/animaatio/animaatio.asp
Mitoitustaulukot ja käyttö:
http://www.teknocalor.fi/lv/paisunta-astiat/reflex_asennus_kaytto.pdf
http://www.teknocalor.fi/lv/paisunta-astiat/reflex_luettelo.pdf

Ps tulihan romaani!!!

Kiitoksia!

Harvinaisen asiallisia ja kattavia vastauksia molemmat!

Lisäkysymyksiä

Järjestelmässä ei ole kuin yksi painemittari ja se sijaitsee kattilassa. Kattilan paine oli 1,2 baria lämpötilassa 78 astetta. Paisuntasäiliön venttiilistä tuli ilmaa (jota en toki paljon päästänyt pois). Patterien (jostain syystä ilma kertyy yhteen yläkerran patteriin eikä muihin juuri lainkaan) ilmaamisen jälkeen paine putosi n. 1 bariin ja päästin vettä paisuntasäiliöön niin, että paine nousi takaisin 1,2 bariin. Edelleen samainen patteri lirisee, mutta ei enää pauku. Kannattanee muutaman kerran tuo operaatio toistaa jotta saisi kaiken ilman pois? Vesipumppuun en uskaltanut koskea. Siinä on portaattomasti säädettävä talttapäinen ruuvi ja sitten katkaisija 1-2-3. Mitä nuo katkaisijat ovat?

1-2-3

Oletan että sinulla on grundfors merkkinen kiertovesipumppu,nuo 1-2-3 ovat pumpun nopeuksia 1 hitain-3nopein,itsellä pyörii talvella nopeudella 2 ja oikein paukkupakkasella nopeudella 3 kesäisin nopeudella 1,ei vaikuta muuta kuin virtaamis nopeuteen kattilasta verkostoon...

Jatkokertomus

Kirjoitit ”Yksi mittari”!

>Järjestelmässä ei ole kuin yksi painemittari ja se sijaitsee kattilassa. Kattilan paine oli 1,2 baria lämpötilassa 78 astetta. Paisuntasäiliön venttiilistä tuli ilmaa (jota en toki paljon päästänyt pois). Patterien (jostain syystä ilma kertyy yhteen yläkerran patteriin eikä muihin juuri lainkaan) ilmaamisen jälkeen paine putosi n. 1 bariin ja päästin vettä paisuntasäiliöön niin, että paine nousi takaisin 1,2 bariin. Edelleen samainen patteri lirisee, mutta ei enää pauku. Kannattanee muutaman kerran tuo operaatio toistaa jotta saisi kaiken ilman pois? Vesipumppuun en uskaltanut koskea. Siinä on portaattomasti säädettävä talttapäinen ruuvi ja sitten katkaisija 1-2-3. Mitä nuo katkaisijat ovat?<

MITTARIT:
Painemittarit: minullakin on kattilassa painemittari ja lisäksi ennen kalvopaisuntasäiliötä toinen.
Lämpömittarit: järjestelmässä pitäisi olla vähintään kaksi jopa kolme lämpömittaria, lämmityskattilan kyljessä on yksi mittari joka kertoo kattilaveden lämpötilan (+75-85° C ), lämmitysjärjestelmään lähtevään (pattereille) putkeen yksi ja mahdollisesti paluuputkeen vielä yksi.
Uusimmissa kattiloissa on vielä savukaasujen lämpömittari
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/opastus/faq.asp?Viite1=OF258#Mitä%20ovat%20lämpötilan-%20ja%20paineenmittausyhteet?

ILMAAMINEN:
Näitä pannuhuoneessa ylinnä olevia ilmanpoistimia voi olla enemmän kun yksi (yleensä kaksi).
Ilmattaessa nämä jää usein vuotamaan (tarvittaessa venttiilit on uusittava )
Ilma pyrkii jäämään aina ylimpään kohtaan pannuhuoneessa ja myös ylimpiin pattereihin.
Lirinä voi kertoa myös tukoksesta, esimerkiksi patterin sulku- tai säätöventtiili on liian pienellä.
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/opastus/faq.asp?Viite1=OF235#Mikä%20on%20ilmanpoistin?

KIERTOVESIPUMPPU:

Itselläni oli vanhassa Jämässä Grundfos type UP20-45, 380 V, ( 3-vaiheinen ) 4 W. nopeudensäätö 5- asentoa virtauksensäätimessä eli 1- asennossa kuristettiin veden virtausta ( pidin 2-3:mos asennossa ), jossa melko äänetön.
Uudessa kattilassa on UPS 25-40 on 1x230 V jossa on 3 asentoa katkaisijassa, eli sähkömoottori kierrättää vettä eri nopeudella (pidän 1-kös nopeudella ja melko äänetön).
Kiertovesipumppu on paluu eli kylmällä puolella (voisi olla myös lähtevällä eli kuumalla puolella).

Kiertovesipumpun kestoikä ehkä myös pitenee pienemmällä nopeudella, pumppu kannattaa antaa olla pyörimässä myös kesällä, ainakin jos pesuhuoneessa on vesikiertoinen lattialämmitys, eikä pumppu ole niin herkkä jumiutumaan jos on pidempi katkos.

Jos pumppu on käyttämättömyyden jälkeen jumiutunut, niin avataan kiertovesipumpun päässä oleva ”talttapäinen ruuvi” josta voi sormella koittaa pyöriikö pumppu jos ei niin käännetään vähän (sormella, puutikulla tjm.) akselia nuolen suuntaan.
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/opastus/faq.asp?Viite1=OF222

MAHDOLLINEN VUOTO:
On lämmitysputkistossa oleva pieni vuoto, jos lämmitysputket ovat eristeissä, niin tätä ei heti huomaa.
Katsoisin myös kattilan palotilaan josko olisi pientä vuotoa, ja vesi menisi höyrynä savupiipusta.
Pannun ja järjestelmän ikä ei kyllä antaisi aihetta vuotoon, mutta rautakin ruostuu !.

Jos ei näilläkään ”etä” eväillä mikään selvitä veden lisäämistarvetta: kutsuisin ”putkitohtorin” paikalle

Ilmanpoistin

Näillä neuvoilla tuntuu että ilma on nyt aika hyvin järjestelmästä pois. Haluaisin vielä tarkistaa tuon ilmanpoistimen tilanteen. Laite on täysin sama kuin lähettämäsi linkin sivustoilla esitetty. Kysymys kuuluu miten se toimii. Sivuston ohjeista ei ollut apua. Siinä on päällä ruuvattava muovikorkki, mutta pitäisikö sen alla olla vielä auton rengasventtiiliä vastaava neula jota painetaan? Ei tuntunut olevan?

Ihmettelen!

Kirjoitit:
>Sivuston ohjeista ei ollut apua. Siinä on päällä ruuvattava muovikorkki,
mutta pitäisikö sen alla olla vielä auton rengasventtiiliä vastaava neula jota painetaan?
Ei tuntunut olevan?<

Oikein on vastaavat kun auton renkaan venttiilit!
Kävin just´tarkistamassa omat vastaavanlaiset 2 kpl ilmanpoistimet,
kiersin venttiilihatun pois ja painoin kynnellä neulaa alaspäin,
toinen ruiskautti ainoastaan vettä (jäi vuotamaan, nostelin kynnellä sivuilta, vuoto loppu),
ylimmästä lähinnä kalvopaisuntasäiliötä sihautti muutaman kerran ilmaa
(aivan luonnollinen ilmiö), ilmaan noin kaksi kertaa vuodessa.

Jos sinun ilmausventtiili on jäänyt vuotamaan
ja tilalle on laitettu jokin tulppa (katso taskulampun kanssa)!
Jos näin on, vaihda ilmanpoistimet uusiin!

ILMAAMINEN:
Ilmattaessa nämä jää usein vuotamaan (tarvittaessa venttiilit on uusittava )
Ilma pyrkii jäämään aina ylimpään kohtaan pannuhuoneessa ja myös ylimpiin pattereihin.
Lirinä voi kertoa myös tukoksesta, esimerkiksi patterin sulku- tai säätöventtiili on liian pienellä.
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/opastus/faq.asp?Viite1=OF235#Mikä%20on%20ilmanpoistin?

Ps itsellä vastaavanlaiset Made in italy 10 bar, 110°C

Täälläkin ongelmia

Meillä 1979 rakennettu talo, jossa on öljylämmitys. Kattila on alkuperäinen Högfors 15 Maxi.

Ilmasin juuri patterit, yläkerran pattereissa oli kohtuullisen paljon ilmaa. Lisäsin vesikiertoon vettä 'kaksoissulun' kautta (johon tässäkin keskustelussa on viitattu).

Kattilassa on vain yksi mittari, joka osoittaa lämpötilaa ja painetta. Kattilan ohjeissa maksimipaineeksi on merkitty 1,5 bar. Nyt veden lisäyksen myötä painemittari näyttää arvoa 18, yksikkö ei ole hyvin näkyvillä. Näkyvissä on ensimmäinen m ja viimeinen r (ilmeisesti mbar?).

Paine on ilmeisesti nyt liian korkea? Miten sitä kannattaa laskea? Otanko patterin kautta vettä pois?

Kiitos etukäteen.

Korjaus

Korjaus painemittarin yksikköön. Näkyvissä on ensimmäinen m ja viimeinen p.

Vanhoissa 1 (kaksois) mittari

Kattilassa ja toinen kalvopaisunta säiliön läheisyydessä!

Kysyt?
>Kattilassa on vain yksi mittari, joka osoittaa lämpötilaa ja painetta. Kattilan ohjeissa maksimipaineeksi on merkitty 1,5 bar. Nyt veden lisäyksen myötä painemittari näyttää arvoa 18, yksikkö ei ole hyvin näkyvillä. Näkyvissä on ensimmäinen m ja viimeinen r (ilmeisesti mbar?).<
Onkohan 18, ettei 1,8 bar? on kyllä liian korkea eli päästä vettä vaikka pesuhuoneen lämmityspatterista!

Yksi mittari kaksi viisaria:
Itselläni oli vanhassa Jämä öljylämmityskattilassa osoitteesta aukeavan kaltainen mittari,
isompi on lämpömittari ja alin pienempi lämmitysjärjestelmän painetta kattilassa osoittava mittari.
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/1154

Jos kysyisit että öljykattilan kyljessä on lämpötila/painemittari,
ja kattilan lämpö on + 90° C ja painemittari näyttää 1,1 ( paineen yksikkö on mvp )

Kirjaviisautta!
Paineyksikkö mvp tarkoittaa metriä vesipatsasta.
Jos kattilan lämpö on + 90° C
Tuo on sama kuin 1,1 kp/cm2= 0,11 MN/m2.
paine on 1,1
http://koti.mbnet.fi/loge/linkit/pressu.htm
Uudemmissa 3 mittaria kattilassa,
lämpö, paine ja savukaasu, kalvosäiliön edessä yksi.
Uudessa öljylämmityskattilassa on painemittarissa lukema 1,1 bar,
ja lämpömittarissa noin + 80° C.

Itse olen lämmitysjärjestelmää enemmän tai vähemmän tyhjentäessä,
päästänyt vettä pesuhuoneen patterista lattiakaivoon.

Kiitos ....

... vastauksesta.

Nimenomaan kattilan kyljessä on tällainen kaksoismittari, jossa näkyy lämpötila ja paine. Paineen yksikkönä on Oskun vinkin perusteella mvp (m ja p näkyvissä, viisari peittää keskivälin). Mvp-arvo jaettuna 10:llä on suunnilleen lukema bareina. Eli kun mittari eilen veden lisäyksen jälkeen oli 18 mvp, se vastaa noin 1,8 bar. Paine oli siis liian suuri (max 1,5 bar).

Vähentelin patterin kautta vettä niin, että paine laski lukemaan 15 mvp. Vieläkin pitäisi vähän pudottaa. Veden vähennys tapahtuu vain kovin hitaasti, kun pesuhuoneessa ei ole patteria, jossa sen voisi kerralla valuttaa. Asuinhuoneessa valutus täytyy tehdä niin hitaasti ja varovasti, ettei kaikki paikat kastu.

Rättiä alle

Ja vaikka kupillisen kerralla, se voi olla pienestä kiinni, olet jo voiton puolella!

Veden tyhjennysventtiili/putki löytyy kyllä ainakin uudemmista kattiloista.
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/opastus/faq.asp?Viite1=OF76#Mikä%20on%20tyhjennysventtiili?
http://www.vhm.ee/index.php?page=48

Itsellä on lisäksi pattereille lähtevän lämmitysveden lähtöputkessa,
lähellä kattilahuoneen lattiaa tyhjennystroppu.
Varustin remontin yhteydessä tropun kunnon sululla.

Pitää antaa kattilaveden ensinnä jäähtyä ennen kuin menee avaamaan sulkua,
kuuma höyry polttaa!
Huom jos ei ole kunnon sulkua niin koko järjestelmä voi tyhjentyä,
itse laitoin letkun jonka vein ovesta pihalle (letkun kiristin ”klemmarilla,
koska olin tyhjentämässä vanhaa kattilaa!
On hyvä jos kattilahuoneessa on kaivo!
 /   /  / Ilmausongelmia öljylämmityksessä

Keskusteluhaku

Laaja haku



Facebookissa suositeltua

Tietoa mainosten kohdentamisesta