Lääkärihoitajat

Sairaanhoitajasta pikakoulutettua "lääkäriä" pitäisi kutsua vaikka "välskäriksi" tai "lääkärihoitajaksi". Ja mitä sairaanhoitajan kokemukseen tulee, se ei ole lääketieteellistä eikä ole näin ollen hyödyksi lääketieteellisissä opinnoissa eikä lääkärin toimessa. "Pojannassikka", johon viittaat, tietää jokseenkin enemmän alastaan kuin lääkärihoitaja, sillä hän on opiskellut täyden ajan, toisin kuin pikakoulutettu lääkärihoitjaja.

eräs vain kirjoitti:

Sairaanhoitajasta pikakoulutettua "lääkäriä" pitäisi kutsua vaikka "välskäriksi" tai "lääkärihoitajaksi". Ja mitä sairaanhoitajan kokemukseen tulee, se ei ole lääketieteellistä eikä ole näin ollen hyödyksi lääketieteellisissä opinnoissa eikä lääkärin toimessa. "Pojannassikka", johon viittaat, tietää jokseenkin enemmän alastaan kuin lääkärihoitaja, sillä hän on opiskellut täyden ajan, toisin kuin pikakoulutettu lääkärihoitjaja.

Lue lisää

miten voi sanoa, ettei sairaanhoitajakoulutuksesta ole mitään hyötyä lääkiksessä?? jos on työskennellyt 15 vuotta alalla, osaa jo tilata oikeat labrat ja tehdä diagnoosinkin paremmin, kun päivystämässä oleva kandi. kyllä hoitajat joutuvat vastaamaan suurimman osan ajasta potilaista,sillä kun lääkäri käy kiertämässä, ei häntä enää sen jälkeen näy, joten vastuu on suuri ja on osattava reagoida voinnin muutoksiin ja tiedettävä, mikä voi olla voinnin huononemisen taustalla.siinäkö ei ole mitään lääketieteellistä?? olen varma, että sairaanhoitaja, joka kouluttautuu vielä lääkäriksi, tietää varmasti enemmän anatomiasta ja sairauksista, kun lukion penkiltä lääkikseen päässyt. ja mikä koulutustausta hoitajalla sitten onkaan, 8,5 vuotta!!.tosi lyhyttä ja pikakoulutusta!!

sairaanhoitaja kirjoitti:

miten voi sanoa, ettei sairaanhoitajakoulutuksesta ole mitään hyötyä lääkiksessä?? jos on työskennellyt 15 vuotta alalla, osaa jo tilata oikeat labrat ja tehdä diagnoosinkin paremmin, kun päivystämässä oleva kandi. kyllä hoitajat joutuvat vastaamaan suurimman osan ajasta potilaista,sillä kun lääkäri käy kiertämässä, ei häntä enää sen jälkeen näy, joten vastuu on suuri ja on osattava reagoida voinnin muutoksiin ja tiedettävä, mikä voi olla voinnin huononemisen taustalla.siinäkö ei ole mitään lääketieteellistä?? olen varma, että sairaanhoitaja, joka kouluttautuu vielä lääkäriksi, tietää varmasti enemmän anatomiasta ja sairauksista, kun lukion penkiltä lääkikseen päässyt. ja mikä koulutustausta hoitajalla sitten onkaan, 8,5 vuotta!!.tosi lyhyttä ja pikakoulutusta!!

Lue lisää

Sairaanhoitajan koulutus kestää 3,5 vuotta ja vaaditaan 3 vuoden kokemus jotta pääsee hoitajille räätälöityyn muuntokoulutukseen joka kestää 5 tai 5,5 vuotta. Kokonaiskoulutusaika 11,5 tai 12 vuotta. Jos sairaanhoitokoulu loppuu tai on loppunut vuodenvaihteen tietämissä niin silloin sairaanhoitaja on kerännyt työkokemusta vähintään 3,5 vuotta eli kokonaiskoulutusajaksi tulee 12 tai 12,5 vuotta.
Jos aloittaa lääkärikoulun lukion jälkeen niin kouluttautuminen kestää 5,5 (kesät töitä) tai 6 vuotta. Näin ollen lukioreittiä kouluttautunut on ehtinyt kerätä lääkärin hommista kokemusta jo 5-7 vuotta enemmän kokemusta eli hän on parhaimmassa tapauksessa kouluttautunut jo erikoislääkäriksi kun muuntokoulutettu tutkii vastaa ensimmäistä 1000 potilaan kiintiötään. Kumman sinä haluat omaksi lääkäriksesi: vihreän muuntokoulutetun lääkärin vai erikoislääkärin?

Tri kirjoitti:

Sairaanhoitajan koulutus kestää 3,5 vuotta ja vaaditaan 3 vuoden kokemus jotta pääsee hoitajille räätälöityyn muuntokoulutukseen joka kestää 5 tai 5,5 vuotta. Kokonaiskoulutusaika 11,5 tai 12 vuotta. Jos sairaanhoitokoulu loppuu tai on loppunut vuodenvaihteen tietämissä niin silloin sairaanhoitaja on kerännyt työkokemusta vähintään 3,5 vuotta eli kokonaiskoulutusajaksi tulee 12 tai 12,5 vuotta.
Jos aloittaa lääkärikoulun lukion jälkeen niin kouluttautuminen kestää 5,5 (kesät töitä) tai 6 vuotta. Näin ollen lukioreittiä kouluttautunut on ehtinyt kerätä lääkärin hommista kokemusta jo 5-7 vuotta enemmän kokemusta eli hän on parhaimmassa tapauksessa kouluttautunut jo erikoislääkäriksi kun muuntokoulutettu tutkii vastaa ensimmäistä 1000 potilaan kiintiötään. Kumman sinä haluat omaksi lääkäriksesi: vihreän muuntokoulutetun lääkärin vai erikoislääkärin?

Lue lisää

että aika usein varmasti sen muuntokoulutetun.Joudun olemaan niin tiheään sairaalassa että kyllä hyvän sairaanhoitajan ammattitaito on kullanarvoinen,ja luulen että "muuntokoulutettu"tietää ja ymmärtää pahimmat lääkärin viatkin.Ja nythän ei kai verrattu erikoislääkäriä ja s.hoitajaa?

Tri kirjoitti:

Sairaanhoitajan koulutus kestää 3,5 vuotta ja vaaditaan 3 vuoden kokemus jotta pääsee hoitajille räätälöityyn muuntokoulutukseen joka kestää 5 tai 5,5 vuotta. Kokonaiskoulutusaika 11,5 tai 12 vuotta. Jos sairaanhoitokoulu loppuu tai on loppunut vuodenvaihteen tietämissä niin silloin sairaanhoitaja on kerännyt työkokemusta vähintään 3,5 vuotta eli kokonaiskoulutusajaksi tulee 12 tai 12,5 vuotta.
Jos aloittaa lääkärikoulun lukion jälkeen niin kouluttautuminen kestää 5,5 (kesät töitä) tai 6 vuotta. Näin ollen lukioreittiä kouluttautunut on ehtinyt kerätä lääkärin hommista kokemusta jo 5-7 vuotta enemmän kokemusta eli hän on parhaimmassa tapauksessa kouluttautunut jo erikoislääkäriksi kun muuntokoulutettu tutkii vastaa ensimmäistä 1000 potilaan kiintiötään. Kumman sinä haluat omaksi lääkäriksesi: vihreän muuntokoulutetun lääkärin vai erikoislääkärin?

Lue lisää

olet varmman niitä lääkäreitä, jotka ei sairaanhoitajia pidä minään, vaan oma koulutus on ns. noussut päähän ja olet se kaikkitietävä, joka ei koskaan myönnä virheitään.
20 vuotta alalla ollut hoitaja on jo kyllä ns. pikkulääkäri, joka teholla neuvoo kandia, kuinka toimia, se on totta ja tiedät sen itsekin.

sairaanhoitaja kirjoitti:

olet varmman niitä lääkäreitä, jotka ei sairaanhoitajia pidä minään, vaan oma koulutus on ns. noussut päähän ja olet se kaikkitietävä, joka ei koskaan myönnä virheitään.
20 vuotta alalla ollut hoitaja on jo kyllä ns. pikkulääkäri, joka teholla neuvoo kandia, kuinka toimia, se on totta ja tiedät sen itsekin.

Lue lisää

Arvostan erittäin paljon sairaanhoitajien työtä ja en oikein usko että sairaanhoitaja- tai lääkärikoulutus on ainoa asia joka tekee potilaiden hoitamisessa päteväksi vaan nimenomaan lääkärin työssä tarvitaan työkokemusta lääkärin työstä jota saa vain tekemällä lääkärin työtä.
Jos olet ollut 20 vuotta teholla sairaanhoitajana niin varmasti osaat neuvoa kandia hyvin teholla mutta ei se tee sinua päteväksi hoitamaan terveyskeskuksen potilaita kun potilaskirjo on niin laaja (gynekologisia, pienkirurgisia, sisätautisia, neurologisia ihopotilaita, mielenterveyspotilaita, silmäpotilaita, fysiatriaa, todistuksia jne). Vaikea uskoa että sairaanhoitaja kolmen vuoden työnteon aikana oppisi laajasti juuri terveyskeskuksessa tarvittavia lääkärin taitoja.
Kun nyt rehvastelet 20 vuoden kokemuksellasi teholla niin kerro oletko saanut riittävästi oppia toimiaksesi terveyskeskukssa tai neuvoloissa ja missä välissä olet tämän opin saanut.
Omasta mielestäni sairaanhoitajana kerättyä työkokemusta ei voi verrata suoraan lääkärinä saatuun kokemukseen. Mielestäni tavallisesti koulutettu lääkäri on muuntokoulutetun sairaanhoitajalääkärin kanssa valmistuttuaan aika lailla samassa tilanteessa ja osaaminen on vielä lähempänä ensimmäisen terveyskeskuksessa vietetyn vuoden jälkeen. Perinteistä reittiä koulutettu on käyttänyt keskimäärin 7 vuotta päästäkseen tälle osaamistasolle ja sairaanhoitajalääkäri puolestaan 12 vuotta. Opetusministeriön kannanotoissa ollaan huolestuneita pitkistä koulutusajoista mutta käytännön teot kertovat toista.
Voin itsekin tähän kirjoittaa: olet varmaan niitä sairaanhoitajia jotka ei pidä lääkäreitä minään vaan oma koulutus on noussut ns päähän ja olet se kaikkitietävä joka ei koskaan myönnä virheitään.
Jos teet virheen vaikka väärien punasolujen annossa niin kuka kantaa ns vastuun, sairaanhoitaja vai lääkäri?

No sittenhän sinä voit valita sellaisen lääkärihoitajan. Onhan ihmisellä oikeus kysyä onko kyseinen henkilö päässyt koulutukseen keittiön oven kautta vai ihan pääsykokeiden kautta. Itse haluan oikean lääkärin.

tri kirjoitti:

Arvostan erittäin paljon sairaanhoitajien työtä ja en oikein usko että sairaanhoitaja- tai lääkärikoulutus on ainoa asia joka tekee potilaiden hoitamisessa päteväksi vaan nimenomaan lääkärin työssä tarvitaan työkokemusta lääkärin työstä jota saa vain tekemällä lääkärin työtä.
Jos olet ollut 20 vuotta teholla sairaanhoitajana niin varmasti osaat neuvoa kandia hyvin teholla mutta ei se tee sinua päteväksi hoitamaan terveyskeskuksen potilaita kun potilaskirjo on niin laaja (gynekologisia, pienkirurgisia, sisätautisia, neurologisia ihopotilaita, mielenterveyspotilaita, silmäpotilaita, fysiatriaa, todistuksia jne). Vaikea uskoa että sairaanhoitaja kolmen vuoden työnteon aikana oppisi laajasti juuri terveyskeskuksessa tarvittavia lääkärin taitoja.
Kun nyt rehvastelet 20 vuoden kokemuksellasi teholla niin kerro oletko saanut riittävästi oppia toimiaksesi terveyskeskukssa tai neuvoloissa ja missä välissä olet tämän opin saanut.
Omasta mielestäni sairaanhoitajana kerättyä työkokemusta ei voi verrata suoraan lääkärinä saatuun kokemukseen. Mielestäni tavallisesti koulutettu lääkäri on muuntokoulutetun sairaanhoitajalääkärin kanssa valmistuttuaan aika lailla samassa tilanteessa ja osaaminen on vielä lähempänä ensimmäisen terveyskeskuksessa vietetyn vuoden jälkeen. Perinteistä reittiä koulutettu on käyttänyt keskimäärin 7 vuotta päästäkseen tälle osaamistasolle ja sairaanhoitajalääkäri puolestaan 12 vuotta. Opetusministeriön kannanotoissa ollaan huolestuneita pitkistä koulutusajoista mutta käytännön teot kertovat toista.
Voin itsekin tähän kirjoittaa: olet varmaan niitä sairaanhoitajia jotka ei pidä lääkäreitä minään vaan oma koulutus on noussut ns päähän ja olet se kaikkitietävä joka ei koskaan myönnä virheitään.
Jos teet virheen vaikka väärien punasolujen annossa niin kuka kantaa ns vastuun, sairaanhoitaja vai lääkäri?

Lue lisää

ensinnäkin arvostan erittäin suuresti lääkärin ammattissa työskenteleviä, heillä on suuri vastuu ja paljon työtä ja kaiken lisäksi joskus palkkana, varsinkin terveyskeskuksissa, pelkkää moitetta.poikkeuksia on meidän kummankin ammattiryhmissä, eli on hyviä ja huonoja.
toiseksi oma ammatti ei ole noussut päähän, vaan tiedän oman ammattitaitoni ja osaan sitä arvostaa.nuorena hoitajana ei osannut pelätä sitä vastuun määrää, mitä oli, eikä ollut ns. kuudetta aistia, joka nyt jo antaa singnaalin, ettei kaikki ole kunnossa.
kolmanneksi, en ole vaatimassa sairaanhoitajille eritasoista koulutusta, eli pääsykokeet voisivat olla samansuuntaiset kuin muillakin. kuitenkin katson, että yhden vuoden hyvitys ei ole paljon siihen nähden, mitä sairaanhoitaja jo tietää ja osaa.
neljänneksi jokainen erikoistuu omalle mielenkiinnon kohteelleen ja omaa siitä vankimmat tiedot ja taidot, ei kaikkea tarvitse hallita. siksi tiedän kyllä, miten monta erikoisalaa terveyskeskuslääkärin on hallittava, se ei ole helppoa, siksi ihmettelen yleisen arvostuksen puuttumista tk-lääkärien työstä.missä vika, missä mättää??

sairaanhoitaja kirjoitti:

ensinnäkin arvostan erittäin suuresti lääkärin ammattissa työskenteleviä, heillä on suuri vastuu ja paljon työtä ja kaiken lisäksi joskus palkkana, varsinkin terveyskeskuksissa, pelkkää moitetta.poikkeuksia on meidän kummankin ammattiryhmissä, eli on hyviä ja huonoja.
toiseksi oma ammatti ei ole noussut päähän, vaan tiedän oman ammattitaitoni ja osaan sitä arvostaa.nuorena hoitajana ei osannut pelätä sitä vastuun määrää, mitä oli, eikä ollut ns. kuudetta aistia, joka nyt jo antaa singnaalin, ettei kaikki ole kunnossa.
kolmanneksi, en ole vaatimassa sairaanhoitajille eritasoista koulutusta, eli pääsykokeet voisivat olla samansuuntaiset kuin muillakin. kuitenkin katson, että yhden vuoden hyvitys ei ole paljon siihen nähden, mitä sairaanhoitaja jo tietää ja osaa.
neljänneksi jokainen erikoistuu omalle mielenkiinnon kohteelleen ja omaa siitä vankimmat tiedot ja taidot, ei kaikkea tarvitse hallita. siksi tiedän kyllä, miten monta erikoisalaa terveyskeskuslääkärin on hallittava, se ei ole helppoa, siksi ihmettelen yleisen arvostuksen puuttumista tk-lääkärien työstä.missä vika, missä mättää??

Lue lisää

Itse en soisi lyhennettyä koulutusta sairaanhoitajille (ja luulen että koulutettavat huomaavat tämän aikanaan) koska kuusi vuotta tuntui riittävän juuri ja juuri sillä välillä tuntui että enemmänkin opetusta olisi voinut olla. Omasta mielestäni mitään selkeää isoa opintokokonaisuutta ei löydy lääkärikoulutuksesta jonka voisi korvata sairaanhoitajaopinnoilla ellei mukaan oteta ensiapukoulutusta. Käsitykseni mukaan liki kaikki ellei kaikki sairaanhoitajat jotka ovat opiskelleet lääkäriksi ovat muuntokoulutusta vastaan. Jos on ollut sairaanhoitajana töissä niin kyllä lääkärin työn aloittaminen on varmasti helpompaa kun muistaa ja tietää enemmän aivan rutiinijuttuja labrojen tilaamisesta ja muusta sairaalan tai terveyskeskuksen toiminnasta. Tavanomaista reittiä kouluttautuneella on paljon oppimista aivan yksinkertaisista asioista.

En missään tapauksessa vastusta sairaanhoitajien kouluttautumista lääkäreiksi mutta soisin sen tapahtuvan perinteiseen malliin vaikka omissa kiintiöissä (ainakin Helsingissä on oma kiintiö). Mitä tulee tk-lääkäreiden arvostukseen niin työnantajalla ja työilmapiirillä on paljon merkitystä. Työ itsessään tk:ssa on tosi mukavaa jos sitä on sopiva määrä. Luulen että tk-lääkärin työ tulee taas muutaman vuoden päästä suositummaksi sillä tällaiset asiat muuttuvat ajan myötä (arvostusasia).

tri kirjoitti:

Itse en soisi lyhennettyä koulutusta sairaanhoitajille (ja luulen että koulutettavat huomaavat tämän aikanaan) koska kuusi vuotta tuntui riittävän juuri ja juuri sillä välillä tuntui että enemmänkin opetusta olisi voinut olla. Omasta mielestäni mitään selkeää isoa opintokokonaisuutta ei löydy lääkärikoulutuksesta jonka voisi korvata sairaanhoitajaopinnoilla ellei mukaan oteta ensiapukoulutusta. Käsitykseni mukaan liki kaikki ellei kaikki sairaanhoitajat jotka ovat opiskelleet lääkäriksi ovat muuntokoulutusta vastaan. Jos on ollut sairaanhoitajana töissä niin kyllä lääkärin työn aloittaminen on varmasti helpompaa kun muistaa ja tietää enemmän aivan rutiinijuttuja labrojen tilaamisesta ja muusta sairaalan tai terveyskeskuksen toiminnasta. Tavanomaista reittiä kouluttautuneella on paljon oppimista aivan yksinkertaisista asioista.

En missään tapauksessa vastusta sairaanhoitajien kouluttautumista lääkäreiksi mutta soisin sen tapahtuvan perinteiseen malliin vaikka omissa kiintiöissä (ainakin Helsingissä on oma kiintiö). Mitä tulee tk-lääkäreiden arvostukseen niin työnantajalla ja työilmapiirillä on paljon merkitystä. Työ itsessään tk:ssa on tosi mukavaa jos sitä on sopiva määrä. Luulen että tk-lääkärin työ tulee taas muutaman vuoden päästä suositummaksi sillä tällaiset asiat muuttuvat ajan myötä (arvostusasia).

Lue lisää

olemme tainneet tämän aiheen nyt käydä lävitse, kitos aktiivisesta keskustelusta. mielipiteitä on mukava vaihtaa, vaikka ajatukset olisivatkin erisuuntaisia.
Onko helsingissä todella eri kiintiö sairaanhoitajille, tiedätkö millainen? Onko muualla?

sairaanhoitaja kirjoitti:

miten voi sanoa, ettei sairaanhoitajakoulutuksesta ole mitään hyötyä lääkiksessä?? jos on työskennellyt 15 vuotta alalla, osaa jo tilata oikeat labrat ja tehdä diagnoosinkin paremmin, kun päivystämässä oleva kandi. kyllä hoitajat joutuvat vastaamaan suurimman osan ajasta potilaista,sillä kun lääkäri käy kiertämässä, ei häntä enää sen jälkeen näy, joten vastuu on suuri ja on osattava reagoida voinnin muutoksiin ja tiedettävä, mikä voi olla voinnin huononemisen taustalla.siinäkö ei ole mitään lääketieteellistä?? olen varma, että sairaanhoitaja, joka kouluttautuu vielä lääkäriksi, tietää varmasti enemmän anatomiasta ja sairauksista, kun lukion penkiltä lääkikseen päässyt. ja mikä koulutustausta hoitajalla sitten onkaan, 8,5 vuotta!!.tosi lyhyttä ja pikakoulutusta!!

Lue lisää

Hoitajakoulutuksen jälkeen lääkiksen läpi käynyt hoitaja tietänee melko tarkasti saman verran anatomiasta ja sairauksista kuin lukion penkiltäkin lähtenyt.

Eri asia sitten on, miten hyvä ote kullakin ihmisellä on potilastyöhön. Oman näkemykseni mukaan koulutustaustalla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Sekä lääkäreistä että hoitajista löytyy hyvinkin ihmisten kanssa huonosti toimeentulevia; kyse on henkilökohtaisesta luonteenlaadusta, ei koulutuksesta.

Noin näppituntumalta yleensä kullekin lääkiksen kurssille tentittiin (Turussa) hoitajien oppimäärä kutakin kliinistä alaa, jonka jälkeen aloitettiin varsinainen opetus. Koko kliininen vaihe pohjautui siihen että prekliinisesti oltiin opeteltu elimistön makro- ja mikroanatomia reseptoritasolle saakka, näperretty mikroskoopissa kaikki kudostyypit ja aika iso osa erilaisista kudospatologioista läpi, pähkäilty ja käytännössä testattu mekaaniseen, metaboliseen ja neurofysiologiaan liittyvät tutkimukset ja opeteltu farmakologiassa lääkkeiden toimintaperiaatteet. Ennen tätä perusopetusta sairauksien patofysiologiaa *ei ymmärrä*.

Sairaanhoitajien massakiintiökoulutuksessa mennään takapuoli edellä puuhun. Veikkaanpa että kun on vuosikausia oppinut tietyn oirekuvan tai potilastyypin edessä toimimaan tietyllä tavalla, kärsivällisyys ei enää kovin helpolla anna periksi ottaa asian peruseepoksia käteen ja vihdoin vuositolkulla opiskella mihin teoriaan se tosiaan perustuukaan että meidän sairaalassa tilataan tietyllä oirekuvalla tietty labrasetti. Kuitenkin, ennenkuin perusteet patofysiologian ymmärtämiselle on kunnossa, erilaisten rutiinien opettelu perustuu ulkoaoppimiseen; tästä löytyy tärkein ero kokeneen hoitajan ja opettelevan kandin/tuoreen lääkärin välillä.

Apinakin oppii leikkaamaan umpilisäkkeitä, mutta ei milloinkaan ymmärtämään miksi niin tehdään.

Melko tuoreena lääkärinä törmää jatkuvasti tilanteisiin, joissa saatuani hyvän vinkin kokeneelta hoitajalta käy keskustelussa ilmi, ettei tällä kuitenkaan ole ollut käsitystä mihin jokin paikallinen talon tapa perustuu. Hoitorutiinit auttavat monessa kohtaa, mutta kun eteen tulee tapauksia joihin takaraivoon iskostuneet rutiinit eivät toimi, on lääketieteellisen perustiedon merkitys oikeiden hoitopäätösten syntymiseksi ehdoton edellytys.

Pikakoulutuksella tällaista ei voisi saavuttaa.
Ja väärinkäsitysten välttämiseksi: pidän hoitajien työtä ja hoitajia erittäin suuressa arvossa. Hoitsujen työ on vaativaa ja korvaamatonta hoitotiimissä. Työn luonne on kuitenkin ratkaisevasti erilaista kuin lääkärin työ.

sairaanhoitaja kirjoitti:

olemme tainneet tämän aiheen nyt käydä lävitse, kitos aktiivisesta keskustelusta. mielipiteitä on mukava vaihtaa, vaikka ajatukset olisivatkin erisuuntaisia.
Onko helsingissä todella eri kiintiö sairaanhoitajille, tiedätkö millainen? Onko muualla?

Lue lisää

Helsingissä on sairaanhoitajan tai vastaavan tason koulutuksen käyneille ollut 6% kiintiö mutta tietysti he ovat mukana myös muissa kiintiöissä jos ovat kirjoittaneet ylioppilaiksi. Vain valintakokeen perusteella valitaan karkeasti sanottuna puolet ja toinen puolisko valintakokeen ja ylioppilaspapereiden perusteella. Jos hoitajaa ei ole valittu näissä kiintiöissä niin hänet voidaan valita vielä sairaanhoitajien omassa kiintiössä jos valintakoetulos ei ole 10 pistettä huonompi suomenkielisenä viimeksi valittua.
Jotta voi tulla valituksi valintakokeen ja ylioppilaspisteiden perusteella ei saa kirjoituksista olla kulunut 5 vuotta enempää. Jotta voi tulla valituksi sairaanhoitajakiintiössä ei saa sairaanhoitajatutkinnon suorittamisesta olla kulunut 10 vuotta enempää.
Muista tiedekunnista en tiedä mutta olisi varmaan hyvä olla samantapainen järjestely muuallakin.

tri kirjoitti:

Helsingissä on sairaanhoitajan tai vastaavan tason koulutuksen käyneille ollut 6% kiintiö mutta tietysti he ovat mukana myös muissa kiintiöissä jos ovat kirjoittaneet ylioppilaiksi. Vain valintakokeen perusteella valitaan karkeasti sanottuna puolet ja toinen puolisko valintakokeen ja ylioppilaspapereiden perusteella. Jos hoitajaa ei ole valittu näissä kiintiöissä niin hänet voidaan valita vielä sairaanhoitajien omassa kiintiössä jos valintakoetulos ei ole 10 pistettä huonompi suomenkielisenä viimeksi valittua.
Jotta voi tulla valituksi valintakokeen ja ylioppilaspisteiden perusteella ei saa kirjoituksista olla kulunut 5 vuotta enempää. Jotta voi tulla valituksi sairaanhoitajakiintiössä ei saa sairaanhoitajatutkinnon suorittamisesta olla kulunut 10 vuotta enempää.
Muista tiedekunnista en tiedä mutta olisi varmaan hyvä olla samantapainen järjestely muuallakin.

Lue lisää

lääkärin ja sairaanhoitajan alentuvan moiseen lapsellisuuksien viljelyyn. Ennen kuin menette töihin niin menkää peilin eteen ja ajatelkaa:"Olenko valinnut väärän alan?" Olette kuin pikkulapset! Hävetkää! Tuollaisten ihmisten asiakkaana en haluaisi olla!

Terveydenhoitaja kirjoitti:

lääkärin ja sairaanhoitajan alentuvan moiseen lapsellisuuksien viljelyyn. Ennen kuin menette töihin niin menkää peilin eteen ja ajatelkaa:"Olenko valinnut väärän alan?" Olette kuin pikkulapset! Hävetkää! Tuollaisten ihmisten asiakkaana en haluaisi olla!

Lue lisää

Edellä käyty mielipiteidenvaihto on ihan asiallista: juuri sen vuoksi tällaisia sivustoja on olemassa. En minäkään muuten haluaisi olla terveydenhuollon "asiakkaana". Potilas on edelleenkin potilas vaikka AMK-väki muuta yrittää selittää. Ei potilas-lääkäri -suhdetta voi pitää asiakassuhteena kuten esim. suutarin ja asiakkaan välistä suhdetta.

Terveydenhoitaja kirjoitti:

lääkärin ja sairaanhoitajan alentuvan moiseen lapsellisuuksien viljelyyn. Ennen kuin menette töihin niin menkää peilin eteen ja ajatelkaa:"Olenko valinnut väärän alan?" Olette kuin pikkulapset! Hävetkää! Tuollaisten ihmisten asiakkaana en haluaisi olla!

Lue lisää

Tänään televisiossa Sailas selvitti omaa työllisyys- ja muuta hyvinvointiohjelmaansa ja muistutti että suomalaiset valmistuvat työelämään keskimäärin 28 vuotiaina. On suoranainen ihme jos opetusministeriö onnistuu pidentämään nykyisiä opiskeluaikoja ilman Sailaksen tukea. Ainakaan rahaa sairaanhoitajien muuntokoulutuksiin ei tule riittämään.

Iivana kirjoitti:

Hoitajakoulutuksen jälkeen lääkiksen läpi käynyt hoitaja tietänee melko tarkasti saman verran anatomiasta ja sairauksista kuin lukion penkiltäkin lähtenyt.

Eri asia sitten on, miten hyvä ote kullakin ihmisellä on potilastyöhön. Oman näkemykseni mukaan koulutustaustalla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Sekä lääkäreistä että hoitajista löytyy hyvinkin ihmisten kanssa huonosti toimeentulevia; kyse on henkilökohtaisesta luonteenlaadusta, ei koulutuksesta.

Noin näppituntumalta yleensä kullekin lääkiksen kurssille tentittiin (Turussa) hoitajien oppimäärä kutakin kliinistä alaa, jonka jälkeen aloitettiin varsinainen opetus. Koko kliininen vaihe pohjautui siihen että prekliinisesti oltiin opeteltu elimistön makro- ja mikroanatomia reseptoritasolle saakka, näperretty mikroskoopissa kaikki kudostyypit ja aika iso osa erilaisista kudospatologioista läpi, pähkäilty ja käytännössä testattu mekaaniseen, metaboliseen ja neurofysiologiaan liittyvät tutkimukset ja opeteltu farmakologiassa lääkkeiden toimintaperiaatteet. Ennen tätä perusopetusta sairauksien patofysiologiaa *ei ymmärrä*.

Sairaanhoitajien massakiintiökoulutuksessa mennään takapuoli edellä puuhun. Veikkaanpa että kun on vuosikausia oppinut tietyn oirekuvan tai potilastyypin edessä toimimaan tietyllä tavalla, kärsivällisyys ei enää kovin helpolla anna periksi ottaa asian peruseepoksia käteen ja vihdoin vuositolkulla opiskella mihin teoriaan se tosiaan perustuukaan että meidän sairaalassa tilataan tietyllä oirekuvalla tietty labrasetti. Kuitenkin, ennenkuin perusteet patofysiologian ymmärtämiselle on kunnossa, erilaisten rutiinien opettelu perustuu ulkoaoppimiseen; tästä löytyy tärkein ero kokeneen hoitajan ja opettelevan kandin/tuoreen lääkärin välillä.

Apinakin oppii leikkaamaan umpilisäkkeitä, mutta ei milloinkaan ymmärtämään miksi niin tehdään.

Melko tuoreena lääkärinä törmää jatkuvasti tilanteisiin, joissa saatuani hyvän vinkin kokeneelta hoitajalta käy keskustelussa ilmi, ettei tällä kuitenkaan ole ollut käsitystä mihin jokin paikallinen talon tapa perustuu. Hoitorutiinit auttavat monessa kohtaa, mutta kun eteen tulee tapauksia joihin takaraivoon iskostuneet rutiinit eivät toimi, on lääketieteellisen perustiedon merkitys oikeiden hoitopäätösten syntymiseksi ehdoton edellytys.

Pikakoulutuksella tällaista ei voisi saavuttaa.
Ja väärinkäsitysten välttämiseksi: pidän hoitajien työtä ja hoitajia erittäin suuressa arvossa. Hoitsujen työ on vaativaa ja korvaamatonta hoitotiimissä. Työn luonne on kuitenkin ratkaisevasti erilaista kuin lääkärin työ.

Lue lisää

10v. kokemuksesta hyvitetään 1v. koulutuksessa?
Eikö koulutukseen valittavia ( lukio / lukio ammattilainen) voi valinta kokeilla ja psyk.testein tai muuten validoida ?

Koulutushan on juuri sitä varten jotta opetellaan, opitaan ja se todennetaan kokein ?

Samaan aikaan puuhataan muuntokoulutusta ja toisaalla opetusministeriö on lisännyt ns perinteistä lääkärikoulutusta 360 aloituspaikasta jo 600 viiden vuoden aikana ilman että tiedekunnat olisivat saaneet riittävästi rahallista kompensaatiota lisäopettajien ja tilojen saamiseksi. Hoitajien kouluttautuminen vaatii omat opetustilat ja opettajat ja rahoituksen joita ei vielä ole millään tavalla järjestetty tai edes suunniteltu.

Vaikealta tuntuu Turu lääketieteellisen tiedekunnan tilanne kun opiskelijat ovat napit vastakkain professoreiden kanssa. Tämä on varmaan sosiaalidemokraattista "hajoita ja hallitse"-taktiikkaa jolla saadaan lääkärit riitelemään keskenään. Tavoitteena on tietysti lääkäreiden ylikoulutus kortistoon jotta syrjäseutujen terveyskeskusten rekrytontiongelma saadaan ratkaistua. Parasta vaalien jälkeisessä tilanteessa on sosiaalidemokraattien häviö mikä antaa mahdollisuuden päästä eroon lehtien ministeriarvioinneissa viimeiseksi jääneestä opetusministeri Raskista.

Yliopistosairaaloissa ei tosiaan näe juurikaan ihan tavallisesti sairaita, se on huono puoli opetuksessa...

Hoitajien koulutukseen ei kuitenkaan kuulu lähimainkaan riittävän kattavasti ennen kliinistä vaihetta tarvittavia perusteita, jotka ovat elintärkeitä siinä vaiheessa kun herää epäilys jostain sellaisesta mihin ei haukionkala-menetelmällä opetellut rutiinit enää pädekään. On tosi vaikeaa yrittää luoda hoitajille yhtenäinen lyhennetty opinto-ohjelma, kun jokaiselle pitäisi taata perustiedot *kaikilta* osa-alueilta.

Mitä jättäisimme pois? Osan anatomiasta? Fysiologiasta? Patologiasta? Mikä osa olisi vähemmän tärkeä? Vai kenties kliinisestä vaiheesta jotain? Opetus koostuu hyvin suurelta osin potilaiden tutkimisesta ja löydösten tulkinnan opettelusta; tätä ei hoitajan työhön ja koulutukseen kuulu lainkaan... (poislukien nämä hoitajarutiinit...)

Hoitajarutiinit oppii jokainen lääkäri käytännön elämässä muutaman toiston jälkeen, se ei ole mikään ongelma...

Esko kirjoitti:

Yliopistosairaaloissa ei tosiaan näe juurikaan ihan tavallisesti sairaita, se on huono puoli opetuksessa...

Hoitajien koulutukseen ei kuitenkaan kuulu lähimainkaan riittävän kattavasti ennen kliinistä vaihetta tarvittavia perusteita, jotka ovat elintärkeitä siinä vaiheessa kun herää epäilys jostain sellaisesta mihin ei haukionkala-menetelmällä opetellut rutiinit enää pädekään. On tosi vaikeaa yrittää luoda hoitajille yhtenäinen lyhennetty opinto-ohjelma, kun jokaiselle pitäisi taata perustiedot *kaikilta* osa-alueilta.

Mitä jättäisimme pois? Osan anatomiasta? Fysiologiasta? Patologiasta? Mikä osa olisi vähemmän tärkeä? Vai kenties kliinisestä vaiheesta jotain? Opetus koostuu hyvin suurelta osin potilaiden tutkimisesta ja löydösten tulkinnan opettelusta; tätä ei hoitajan työhön ja koulutukseen kuulu lainkaan... (poislukien nämä hoitajarutiinit...)

Hoitajarutiinit oppii jokainen lääkäri käytännön elämässä muutaman toiston jälkeen, se ei ole mikään ongelma...

Lue lisää

Muuntokouluttettavat ajetaan Satakunnan keskussairaalaan opiskelemaan kliinistä lääketiedettä ja tämä ei voi millään vastata yliopistolliselta koulutukselta vaadittavaa vaatimustasoa. Satakunnassa potilasaineisto on paljon kapeampaa kuin mitä lääkärin koulutuksessa vaaditaan ja moni tauti ja sairaus jää vain kirjatiedon varaan. Kun tositilanteessa vaaditaan lääkärin osaamista on paljon hyötyä jos on aikaisemmin nähnyt samaan sairauteen tai tautiin sairastuneen potilaan aikaisemmin.

ne 5 muuta vuotta, kun kattoo viestien vuoden koulutuksen opintoja ?

Edelleenkin ihmettelen mitä L ammattikunnalla
on vastaan jos henkilö on (useimmiten lukion suorittanut) opiskellut 4 vuotta SH:jaksi ja
omaa muutaman vuoden työkokemuksen (-10v)ja hakeutuu lääkärikoulutukseen joka on vuoden ehkä
lyhyempi ajaltaan.

Muilla ammattialoilla eteenpäin meno urallaan
on hyväksi kaikille "osapuolille".

että jollekin ryhmälle räätälöidään pienryhmäpetusta kun lääkiksissä opiskelevat kärvistelevät tilojen ym puutteessa. Mutta olenkin sitä mieltä, että ei hoitajatason (labrahoitajat, rtg-hoitsut ym. vastaavat)koulutuksen saanut muuten lääkärintutkintoa pystyisi suorittamaankaan. Itse terveyskeskuksessa 25 vuotta opistotasoisessa virassa toimineena, voin todeta, että hoitajat kuvittelevat hallitsevansa diagnoosin teon , kun eivät ymmärrä, että ihmisen elimistön toiminta on todella monimutkaista tiedettä. Täytyy ymmärtää ja osata soveltaa fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa jotka aineet ovat useimmiten kompastuskivenä, kun haaveillaan lääkikseen pääsystä. Mutta luulisin että varmaankin hoitoalan ihmisistä löytyy ne muuta kymmen näidenkin asioiden osaajia. Mutta silti korostan, että hoitotiede ei ole lääketieteen esiaste.

En kannata muuntoa kirjoitti:

että jollekin ryhmälle räätälöidään pienryhmäpetusta kun lääkiksissä opiskelevat kärvistelevät tilojen ym puutteessa. Mutta olenkin sitä mieltä, että ei hoitajatason (labrahoitajat, rtg-hoitsut ym. vastaavat)koulutuksen saanut muuten lääkärintutkintoa pystyisi suorittamaankaan. Itse terveyskeskuksessa 25 vuotta opistotasoisessa virassa toimineena, voin todeta, että hoitajat kuvittelevat hallitsevansa diagnoosin teon , kun eivät ymmärrä, että ihmisen elimistön toiminta on todella monimutkaista tiedettä. Täytyy ymmärtää ja osata soveltaa fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa jotka aineet ovat useimmiten kompastuskivenä, kun haaveillaan lääkikseen pääsystä. Mutta luulisin että varmaankin hoitoalan ihmisistä löytyy ne muuta kymmen näidenkin asioiden osaajia. Mutta silti korostan, että hoitotiede ei ole lääketieteen esiaste.

Lue lisää

nehän menee just opettelemaan lääkäriksi, sulla on
selvästi sisäluku vikaa, kandeis mennä lääkäriin
vaikka arvauskeskukseen sieltä saa hyviä diaknoosseja kuten lempinimikin jo kertoo.

Kun tulee ja on hyviä lääkäreitä siellä, ehkä nimikin muuttuu ?

Karu totuushan on, että moni hoitaja yritti aikanaan lääkikseen, muttei päässyt. Hoitajista huomattava osa ei pääsisi lääkikseen perinteisen pääsykokeen kautta, koska matemaattis-luonnontieteellisten aineiden hallinta on heillä usein puutteellista. Lääkärin opinnoissa vaaditaan luonnontieteellistä osaamista ja loogista päättelyä, joita nykyinen pääsykoe testaa varsin hyvin. Lisäksi lääkärin täytyy oppia hallitsemaan hyvinkin laajoja kokonaisuuksia, esim. anatomiaa ja fysiologiaa aivan eri mittakaavassa kuin hoitajakoulutuksessa; luultavasti monenkaan (perheellisen) hoitajan rahkeet eivät tähän riitä. Tässä floppimaisessa hankkeessa siis yritetään sisään keittiön ovesta kun etuovi on kiinni. Ja todettakoon nyt vielä, että sairaanhoitajan työkokemukseen ei kuulu lääketieteellistä kokemusta: lääketiede on paljon muutakin kuin rokottamista ja lääkeiden antoa - näin kärjistetysti sanottuna.
Maija Rask ansaitsee kyllä pari riviä minun mielestäni. On peräti naurettavaa, että lääketieteellisestä koulutuksesta voi näinkin paljon päättää ihminen, jolla ei ole lääketieteellistä koulutusta! Rask varmaan tietää koko joukon asioita hoitajakoulutuksesta sairaanhoidon opettaja kun on, mutta LL:n tutkintoon liittyviin seikkoihin ei kannattaisi nenäänsä liikaa tunkea, jollei kompetenssi tähän riitä. Asiaa kuvaa hyvin Tieteentekijöiden liiton pj:n Antero Puhakan kommentti: "Toivottavasti näemme seuraavan hallituksen opetus- ja tiedeministerinä yliopistolaitosta tuntevan ja sitä arvostavan henkilön." (Acatiimi-lehti 2/2003)
Toivottavasti näin kävi...

medisiinari kirjoitti:

Karu totuushan on, että moni hoitaja yritti aikanaan lääkikseen, muttei päässyt. Hoitajista huomattava osa ei pääsisi lääkikseen perinteisen pääsykokeen kautta, koska matemaattis-luonnontieteellisten aineiden hallinta on heillä usein puutteellista. Lääkärin opinnoissa vaaditaan luonnontieteellistä osaamista ja loogista päättelyä, joita nykyinen pääsykoe testaa varsin hyvin. Lisäksi lääkärin täytyy oppia hallitsemaan hyvinkin laajoja kokonaisuuksia, esim. anatomiaa ja fysiologiaa aivan eri mittakaavassa kuin hoitajakoulutuksessa; luultavasti monenkaan (perheellisen) hoitajan rahkeet eivät tähän riitä. Tässä floppimaisessa hankkeessa siis yritetään sisään keittiön ovesta kun etuovi on kiinni. Ja todettakoon nyt vielä, että sairaanhoitajan työkokemukseen ei kuulu lääketieteellistä kokemusta: lääketiede on paljon muutakin kuin rokottamista ja lääkeiden antoa - näin kärjistetysti sanottuna.
Maija Rask ansaitsee kyllä pari riviä minun mielestäni. On peräti naurettavaa, että lääketieteellisestä koulutuksesta voi näinkin paljon päättää ihminen, jolla ei ole lääketieteellistä koulutusta! Rask varmaan tietää koko joukon asioita hoitajakoulutuksesta sairaanhoidon opettaja kun on, mutta LL:n tutkintoon liittyviin seikkoihin ei kannattaisi nenäänsä liikaa tunkea, jollei kompetenssi tähän riitä. Asiaa kuvaa hyvin Tieteentekijöiden liiton pj:n Antero Puhakan kommentti: "Toivottavasti näemme seuraavan hallituksen opetus- ja tiedeministerinä yliopistolaitosta tuntevan ja sitä arvostavan henkilön." (Acatiimi-lehti 2/2003)
Toivottavasti näin kävi...

Lue lisää

asian eteen josta kaikki on peräisin ?
Meillä on yksi ongelma joka vaivaa yhteiskunnan eteenpäinmenoa ja kehitystä. Se on ahneus ja välinpitämättömyys.
Diaknosien tarkkuutta ja hoitotulosten tehokkuutta voi todentaa ns. arvauskeskuksista (mistähän nimi tuleekaan).
On ikävää sanoa mutta yksi yhteiskunnan jarraava instanssi on juuri 1900 luvun alkuun jäänyt akateemisuus ja sen edunvalvonta tänä pävänä !
Tehokkuutta kannattaisi käydä tänäpäivänä vertaamassa teollisuudessa.

Niin edelleenkin, SH:t ovat ammattilaisia sairaanhoidossa ja osalle heistä halutaan tarjota jatkokouluttautumista lääkäreiksi.
Keinoja varmaan löytyy opiskelijaksi haluavien validointii jotta henkilöt joilla ei ole edellytyksiä opiskeluun karsiutuvat. Näin olisi hyvä olla joka Yliopistossa jossa koulutus on.
( 20-50 paikka vakiona)

Kouluttautuminen tarkoittaa sitä että opetellaan, opitaan ja ennen vatakirjan antoa pätevyys todennetaan.

tehneet kirjoitti:

asian eteen josta kaikki on peräisin ?
Meillä on yksi ongelma joka vaivaa yhteiskunnan eteenpäinmenoa ja kehitystä. Se on ahneus ja välinpitämättömyys.
Diaknosien tarkkuutta ja hoitotulosten tehokkuutta voi todentaa ns. arvauskeskuksista (mistähän nimi tuleekaan).
On ikävää sanoa mutta yksi yhteiskunnan jarraava instanssi on juuri 1900 luvun alkuun jäänyt akateemisuus ja sen edunvalvonta tänä pävänä !
Tehokkuutta kannattaisi käydä tänäpäivänä vertaamassa teollisuudessa.

Niin edelleenkin, SH:t ovat ammattilaisia sairaanhoidossa ja osalle heistä halutaan tarjota jatkokouluttautumista lääkäreiksi.
Keinoja varmaan löytyy opiskelijaksi haluavien validointii jotta henkilöt joilla ei ole edellytyksiä opiskeluun karsiutuvat. Näin olisi hyvä olla joka Yliopistossa jossa koulutus on.
( 20-50 paikka vakiona)

Kouluttautuminen tarkoittaa sitä että opetellaan, opitaan ja ennen vatakirjan antoa pätevyys todennetaan.

Lue lisää

Sairaanhoitajat ovat voineet hakea jo vuosien ajan uudelleenkoulutukseen lääkäreiksi omassa kiintiössään Helsingin yliopistossa ja kesäajat töitä tehden on mahdollista valmistua 5,5 vuoden aikana. Nyt Raskin uudelleenkoulutus kestää vähintään 5 vuotta joten varsin järjettömältä hanke vaikuttaa. Kukaan ei ole julkisuudessa vielä esittänyt mikä on se opetettava asia jota ei sairanhoitajille tarvitse opettaa yliopistossa.

Miten edellinen kirjoittaja tehostaisi terveyskeskusten ja sairaaloitten toimintaa? Sairaanhoitajien uudelleenkoulutuksessa noin 100 hoitajaa saa lääkärin paperit useiden vuosien kuluttua ja tällöin lisääntyy lääkärien määrä peräti 100/20000=0.5% ilman mitään takuuta heidän sijoittumisestaan maaseudun terveyskeskuksiin. Vaikea sanoa pitääkö heidän sitoutua työskentemään maaseudulla vähän samaan malliin kuin ilmavoimien lentäjät tekevät sitoumuksen.

Kuntatyönantajan pitäisi ehkä miettiä enemmän miksi lääkärin virkoihin maaseudulla ei ole hakijoita. Varmasti osalla lääkäreistä on muistissa kymmenen vuoden takaiset laman ajan työssä käytetyt lyhyet määräyskirjat joilla tälläkin hetkellä sairaanhoitajia nöyryytetään. Väestövastuuvirkoihin on kyllä ollut paljon paremmin hakijoita kun työnkuvaan voi itse vaikuttaa (esim työpäivän pituuteen) kun vain hommansa hoitaa.

Entinen LK kirjoitti:

Sairaanhoitajat ovat voineet hakea jo vuosien ajan uudelleenkoulutukseen lääkäreiksi omassa kiintiössään Helsingin yliopistossa ja kesäajat töitä tehden on mahdollista valmistua 5,5 vuoden aikana. Nyt Raskin uudelleenkoulutus kestää vähintään 5 vuotta joten varsin järjettömältä hanke vaikuttaa. Kukaan ei ole julkisuudessa vielä esittänyt mikä on se opetettava asia jota ei sairanhoitajille tarvitse opettaa yliopistossa.

Miten edellinen kirjoittaja tehostaisi terveyskeskusten ja sairaaloitten toimintaa? Sairaanhoitajien uudelleenkoulutuksessa noin 100 hoitajaa saa lääkärin paperit useiden vuosien kuluttua ja tällöin lisääntyy lääkärien määrä peräti 100/20000=0.5% ilman mitään takuuta heidän sijoittumisestaan maaseudun terveyskeskuksiin. Vaikea sanoa pitääkö heidän sitoutua työskentemään maaseudulla vähän samaan malliin kuin ilmavoimien lentäjät tekevät sitoumuksen.

Kuntatyönantajan pitäisi ehkä miettiä enemmän miksi lääkärin virkoihin maaseudulla ei ole hakijoita. Varmasti osalla lääkäreistä on muistissa kymmenen vuoden takaiset laman ajan työssä käytetyt lyhyet määräyskirjat joilla tälläkin hetkellä sairaanhoitajia nöyryytetään. Väestövastuuvirkoihin on kyllä ollut paljon paremmin hakijoita kun työnkuvaan voi itse vaikuttaa (esim työpäivän pituuteen) kun vain hommansa hoitaa.

Lue lisää

Asennetta tarvitaan, eli ei nosteta käsiä pystyyn.
Eräässä HUS: sin toimipaikassa oli toimenpide jonot, puhuttiin kuukaisista. Juttua mietittiin ja päätettiin nopeuttaa ihmisten pääsyä alustavaan tutkimukseen. Tehtiin Muutama kuukausi ylitöitä, eli purettiin "puskuri" ja nyt puhutaan Viikon jonosta.

Opetus:
Perutuu siihen että halutaan tehdä jotain asialle.
Henkilöt vaihtoivat vapaa ajan tekemiseen ja saivat siitä täyden lakiperustaisen ylityökorvauksen.
Jonon purku perustuu matemaattiseen kaavaan A = V / IP
Jossa V on ylläpidetty puskuri ja IP on hoitokerrat,kapasiteetti. A = jonotusaika.

Seuraus :
Lääkäreiden ei tarvinnut mennä muihin praktiikoille liepeet heiluen klo 16 jälkeen vaan
ottivat pari asiakasta muutaman tunnin aikana lisää. Hoitsut tienasivat myös etelänmatkojen verran lisää ja tai saivat rupeaman jälkeen vapaata. Kalliiden koneiden ja tilojen käyttö tehostui myös. Nykyään kun jonoja ei juurikaan ole siellä tehdään iltaisin muita yksityisen sektorin tutkimuksia joista sairaala saa korvauksen.

Muita säästöjä /tehokkuutta tuovia on tehokas suunniteltu hoitoputki. Ei päällekäisiä analysointeja, hoitotiedot kootusti jotta ei uusia "hoito" aloituksia.

Terkkarissa oli ennen yksi kunnanlääkäri joka hoiti kaikki ja aina pääsi hoitoon. Nykyään terkkareissa on 10 lääkäriä ja Jonot 1 vkko- 4vkkoa.

Kommunismissa väki pidetään nöyränä ja annetaan jonottaa, entä meillä ?