Grove-nosturiautojen mylvintä jäi lapsuudesta mieleen..Oliko se ääni peräisin 2-tahti diiselistä.
Mikä idea on 2-tahti diiselissä, kierokset varmaan korkeammat kuin 4-tahti koneessa..Entä teho?
Kaksitahti diesel
Utelias
29
17805
Vastaukset
- Rudolf Diesel
2-tahtidiesel eroaa toiminnaltaan 2-tahtisesta bensakoneesta aika lailla. Siinä on pakoventtiilit koneistoineen ja ilma tuodaan sylinteriin paineistettuna - imutahdin puuttuessa ei mäntä muodosta sylinteriin alipainetta, joka imisi ilman sisään, vaan tarvitaan ulkoinen ylipainetta muodostava laite (turbo- tai muu ahdin). Imuventtiileitä ei ole, vaan ilma pääsee sylinteriin sivulla olevasta aukosta. Polttoaine ei tule sylinteriin imuilmaan sekoitettuna vaan se ruiskutetaan kokoonpuristuneen ilman sekaan tietyllä hetkellä kuten dieseleissä yleensäkin.
2-tahtidieselin etuna 4-tahtiseen nähden on lähinnä yksinkertaisempi rakenne, liikkuvien osien vähyys ja parempi teho/paino-suhde. Käyntinopeus ei ole välttämättä yhtään korkeampi kuin nelitahtidieseleissä, vaikka moottorin kumeankorkea käyntiääni (”mylvintä”, kuten sanoit) saa helposti niin luulemaan. Oikeastaan päinvastoin: kaikkein suurimmat ja tehokkaimmat dieselmoottorit, suurimmat laivadieselit, ovat 2-tahtisia ja ne kiertävät varsin verkalleen, vain 90-120 varvia minuutissa.
Wärtsilä tekee yli kolmasosan maailman keskinopeista isoista dieseleistä ja hitaista noin neljäsosan. Wärtsilän 4-tahtikoneet kattavat tehoalueen 500 kW - 35 MW ja 2-tahtikoneet vastaavasti alueen 7 - 80 MW (80 megawattia tekee yli 100.000 hv!). 4-tahtitekniikka lienee lähinnä Wärtsilän omaa, kun taas 2-tahtiset ovat sveitsiläisen Sulzerin peruja.
2-tahtidieseleitä on käytetty laivojen ohella vuosikymmenien ajan myös mm. vetureissa.
Kuorma-autoista on korviini jäänyt 1960-luvun Ukko-Kontion (Sisu) kumea 2-tahtimylvintä. Lieköhän tuo vajaatahtidiesel ollut peräisin Cumminsilta vai Detroit Dieseliltä?- Deltic Fan
Jos ketä kiinnostaa kuunnella ison ja erikoisen 2-tahtimyllyn mylvintää (18 pyttyä, 36 mäntää, kolmiorakenne, 3 kampiakselia jne.), niin klikatkaapa linkkiä http://www.55s.co.uk/
Sieltä kohtaa "Soundfiles" klikkaamalla löytyy muutama upea äänitiedosto. Hivelevät moottorifanaatikon korvia!
Kyseistä Napier Deltic -dieseliä käytettiin Ison-Britannian rautateillä veturin moottorina. - Topias
Tuossahan tuo 2-tahtidieselit tuli selostettua perin pohjin.
Ukko-Kontiota en tavannut, mutta mieleeni jäi kyllä muuan 2-tahti Petteri (Bedford), jolla ajettiin soraa vielä 1980-luvun puolivälissä.
Se oli melko järeä auto, mutta kerrottiin sen kaipaavan kierroksia enemmän kuin samantehoinen nelitahtinen. Muuten se saattoi sammua tupsahtaa soramontulla.
Käyntiääni paljasti auton kaksitahtiseksi kuulaalla ilmalla jo kilometrin päähän.
Muistelen myös Kuopion Liiikenteellä olleen kaukolinjan busseina Detroitin kaksitahtidieselillä varustettuja linja-autoja?
>Kuorma-autoista on korviini jäänyt 1960-luvun
>Ukko-Kontion (Sisu) kumea 2-tahtimylvintä.
>Lieköhän tuo vajaatahtidiesel ollut peräisin
>Cumminsilta vai Detroit Dieseliltä? - Sami
Topias kirjoitti:
Tuossahan tuo 2-tahtidieselit tuli selostettua perin pohjin.
Ukko-Kontiota en tavannut, mutta mieleeni jäi kyllä muuan 2-tahti Petteri (Bedford), jolla ajettiin soraa vielä 1980-luvun puolivälissä.
Se oli melko järeä auto, mutta kerrottiin sen kaipaavan kierroksia enemmän kuin samantehoinen nelitahtinen. Muuten se saattoi sammua tupsahtaa soramontulla.
Käyntiääni paljasti auton kaksitahtiseksi kuulaalla ilmalla jo kilometrin päähän.
Muistelen myös Kuopion Liiikenteellä olleen kaukolinjan busseina Detroitin kaksitahtidieselillä varustettuja linja-autoja?
>Kuorma-autoista on korviini jäänyt 1960-luvun
>Ukko-Kontion (Sisu) kumea 2-tahtimylvintä.
>Lieköhän tuo vajaatahtidiesel ollut peräisin
>Cumminsilta vai Detroit Dieseliltä?Eikös Ukko-Kontion voimalähteenä ollut kuitenkin Cumminsin 185-heppainen 4-tahtidiesel, jonka "huutaminen" johtui korkeista kierroksista, muistaakseni huipputeholla 3300 rpm? Ellen väärin erehdy, Klaus Bremer koeajoi tämmöisen Viikko-lehdelle 60-luvun lopussa, ja artikkelissa oli nimenomaan puhetta koneen korkeista kierrosluvuista.
Jossain kotimaisessa näytelmäelokuvassa muistan olleen Tammelundin Liikenteen takamoottorisen Sisu-linja-auton, jonka koneen ääni kuulosti Detroit Dieseliltä.
Koiviston Auto (sis. Kuopion Liikenne) asensi Detroit Dieseleitä itse valmistamiinsa busseihin ennenkuin ryhtyi käytäämään brittiläisiä Gardnereita. Muistaakseni Koiviston Autolla oli ainakin yksi Sisu, rek. HYG-12 tai 33?, jonka koneena oli ilmiselvästi Detroit. Olen ollut tämän auton kyydissäkin Lahti-Kotka-linjalla.
Bedfordin TM-mallissa käytettiin 2-tahtista Detroit Dieseliä.
Ajoimme männävuosina 2-tahtisen amerikanrekan perässä Arkansasin kanjoneissa. Sen ääni oikein korostui kaikuessaan vuorenseinistä. Sen kun olisi saanut nauhalle.... - Rudolf Diesel
Sami kirjoitti:
Eikös Ukko-Kontion voimalähteenä ollut kuitenkin Cumminsin 185-heppainen 4-tahtidiesel, jonka "huutaminen" johtui korkeista kierroksista, muistaakseni huipputeholla 3300 rpm? Ellen väärin erehdy, Klaus Bremer koeajoi tämmöisen Viikko-lehdelle 60-luvun lopussa, ja artikkelissa oli nimenomaan puhetta koneen korkeista kierrosluvuista.
Jossain kotimaisessa näytelmäelokuvassa muistan olleen Tammelundin Liikenteen takamoottorisen Sisu-linja-auton, jonka koneen ääni kuulosti Detroit Dieseliltä.
Koiviston Auto (sis. Kuopion Liikenne) asensi Detroit Dieseleitä itse valmistamiinsa busseihin ennenkuin ryhtyi käytäämään brittiläisiä Gardnereita. Muistaakseni Koiviston Autolla oli ainakin yksi Sisu, rek. HYG-12 tai 33?, jonka koneena oli ilmiselvästi Detroit. Olen ollut tämän auton kyydissäkin Lahti-Kotka-linjalla.
Bedfordin TM-mallissa käytettiin 2-tahtista Detroit Dieseliä.
Ajoimme männävuosina 2-tahtisen amerikanrekan perässä Arkansasin kanjoneissa. Sen ääni oikein korostui kaikuessaan vuorenseinistä. Sen kun olisi saanut nauhalle....Voit olla oikeassa: en ole ollenkaan varma siitä että Ukko-Kontion kone todellakin olisi ollut 2-tahtinen. Kovin poikkeava sen käyntiääni joka tapauksessa oli muihin senaikaisiin kuorma-autoihin verrattuna. Olin kerran tuon kuvailemani Ukko-Kontion kyydissä ja omistaja-kuljettajan kanssa varmastikin puhuttiin auton tekniikasta sitä sun tätä, mutta en jaksa muista noita juttuja tarkemmin reilun kolmannesvuosisadan takaa.
- Sami
Rudolf Diesel kirjoitti:
Voit olla oikeassa: en ole ollenkaan varma siitä että Ukko-Kontion kone todellakin olisi ollut 2-tahtinen. Kovin poikkeava sen käyntiääni joka tapauksessa oli muihin senaikaisiin kuorma-autoihin verrattuna. Olin kerran tuon kuvailemani Ukko-Kontion kyydissä ja omistaja-kuljettajan kanssa varmastikin puhuttiin auton tekniikasta sitä sun tätä, mutta en jaksa muista noita juttuja tarkemmin reilun kolmannesvuosisadan takaa.
Muistin juuri, että Ukko-Kontion Cumminshan oli lisäksi V-8, joten kyllähän se oli jo siksikin toisenääninen kuutosiin verrattuna.
Kaksitahtisen korkeaäänisyys taas johtunee siitä, että sytytys tapahtuu joka kierroksella eli puolet useammin kuin nelitahtisessa, joten saman sylinterimäärän kone kuulostaa siltä kuin se kävisi puolta kovempaa kuin vastaava nelitahtinen. Oman lisänsä antaa vielä vanhan Upo-pulsaattoripesukoneen ääntä muistuttava mekaaninen Roots-ahdin. - Poikanen
Rudolf Diesel kirjoitti:
Voit olla oikeassa: en ole ollenkaan varma siitä että Ukko-Kontion kone todellakin olisi ollut 2-tahtinen. Kovin poikkeava sen käyntiääni joka tapauksessa oli muihin senaikaisiin kuorma-autoihin verrattuna. Olin kerran tuon kuvailemani Ukko-Kontion kyydissä ja omistaja-kuljettajan kanssa varmastikin puhuttiin auton tekniikasta sitä sun tätä, mutta en jaksa muista noita juttuja tarkemmin reilun kolmannesvuosisadan takaa.
Muistan poikasena ,alle 10-vuotiaana,Ukko-Kontion.Sen ääni oli erikoinen,siksi se jäikin mieleen.Asia selvisi varttuneemmalla iällä ollessani VR:llä töissä,siellä oli ollut käytössä Sisun tekemiä ratakuorma-autoja,joissa oli ollut Cummins V-8,peräisin Ukko-Kontosta.VR luopui vähän ajan kuluttua Cumminseista ja vaihtoi ne Leylandeihin:Cumminsin murheena oli moderni sylinterikohtainen pumppusuutinyksikkö ja niihin liittyvä sähköinen polttoaineensiirtopumppu.Toisinaan kävi niin,että moottori sammutettiin,mutta virrat jäi päälle ja jostakin ruiskusuuttimesta kusi löpöä sylinteriin.Eipä enää pyörähtänytkään startilla käyntiin.Niin, se Cummins oli nelitahtinen,vapaastihengittävä.
VR-rata OY:llä on nykyään raiteenvaihtokone Veera,siinä on Detroit Diesel V-12,tuplaturbot ja välijäähdyttimet.ON POJAT SOUNDIA!!! - Topias
Poikanen kirjoitti:
Muistan poikasena ,alle 10-vuotiaana,Ukko-Kontion.Sen ääni oli erikoinen,siksi se jäikin mieleen.Asia selvisi varttuneemmalla iällä ollessani VR:llä töissä,siellä oli ollut käytössä Sisun tekemiä ratakuorma-autoja,joissa oli ollut Cummins V-8,peräisin Ukko-Kontosta.VR luopui vähän ajan kuluttua Cumminseista ja vaihtoi ne Leylandeihin:Cumminsin murheena oli moderni sylinterikohtainen pumppusuutinyksikkö ja niihin liittyvä sähköinen polttoaineensiirtopumppu.Toisinaan kävi niin,että moottori sammutettiin,mutta virrat jäi päälle ja jostakin ruiskusuuttimesta kusi löpöä sylinteriin.Eipä enää pyörähtänytkään startilla käyntiin.Niin, se Cummins oli nelitahtinen,vapaastihengittävä.
VR-rata OY:llä on nykyään raiteenvaihtokone Veera,siinä on Detroit Diesel V-12,tuplaturbot ja välijäähdyttimet.ON POJAT SOUNDIA!!!Mm. tuosta syystä veturimoottorit piti ennen vanhaan aina paaksata ennen käynnistämistä.
>kusi löpöä sylinteriin.Eipä enää pyörähtänytkään
>startilla käyntiin....
Toinen paaksauksen aihe taisi olla veden pääsy sylinteriin?
Vieläköhän nykyisin veturimoottorit paaksataan enne käynnistämistä? - Rudolf Diesel
Topias kirjoitti:
Mm. tuosta syystä veturimoottorit piti ennen vanhaan aina paaksata ennen käynnistämistä.
>kusi löpöä sylinteriin.Eipä enää pyörähtänytkään
>startilla käyntiin....
Toinen paaksauksen aihe taisi olla veden pääsy sylinteriin?
Vieläköhän nykyisin veturimoottorit paaksataan enne käynnistämistä?Pitipä ihan etsiä, mistä tuollainenkin sana löytyy. Merenkulkijoiden kieltä!
http://www.hylyt.net/sanasto/sanasto.html
http://koti.mbnet.fi/calacu/sanasto.htm
Sekin on kai sitten paaksaamista, kun työkoneen dieselmoottoria pyöritetään ja esilämmitetään "penikalla" eli bensakäyttöisellä käynnistysmoottorilla ennen "pääkoneen" polttoaineen syötön päällekytkemistä (vrt. vanhat Caterpillar- ja John Deere -traktorit, joista on ollut juttua tuolla traktoripalstalla talven mittaan). - Topias
Rudolf Diesel kirjoitti:
Pitipä ihan etsiä, mistä tuollainenkin sana löytyy. Merenkulkijoiden kieltä!
http://www.hylyt.net/sanasto/sanasto.html
http://koti.mbnet.fi/calacu/sanasto.htm
Sekin on kai sitten paaksaamista, kun työkoneen dieselmoottoria pyöritetään ja esilämmitetään "penikalla" eli bensakäyttöisellä käynnistysmoottorilla ennen "pääkoneen" polttoaineen syötön päällekytkemistä (vrt. vanhat Caterpillar- ja John Deere -traktorit, joista on ollut juttua tuolla traktoripalstalla talven mittaan).>kun työkoneen dieselmoottoria pyöritetään ja
>esilämmitetään "penikalla" eli bensakäyttöisellä
>käynnistysmoottorilla ennen "pääkoneen"
>polttoaineen syötön päällekytkemistä...
Ei ihan näin, tarkkaan ottaen. Totta on että paaksattaessa ei saa polttoaineensyöttö olla päällä: siitä saattaa aiheutua yllättäviä seuraamuksia (paljon savua konehuoneeseen, jos vahinko sattuu)...
Veturimoottoreita paaksattaessa avattiin paaksausventtiilit - hana ("cock") tai joissakin moottoreissa paaksausruuvi - ja pyöritettiin hitaasti moottoria ainakin kaksi täyttä kierrosta sylintereihin joutuneen veden tai polttoaineen poistamiseksi ja moottorivaurion ehkäisemiseksi.
Moottoria piti periaatteessa pyörittää käsikäyttöisen kampimekanismin avulla, mutta monasti moottori paaksattiin laiskuuttaan ja vastoin ohjeita käynnistimen (dynastartti) avulla koska se oli helpompaa ja nopeampaa. Tällöin oli olemassa vaara että moottori yritti käynnistyä, jolloin sen pysäyttäminen tai paaksausruuvien sulkeminen oli enemmän kuin akrobaattinumero :o) - Poikanen
Topias kirjoitti:
Mm. tuosta syystä veturimoottorit piti ennen vanhaan aina paaksata ennen käynnistämistä.
>kusi löpöä sylinteriin.Eipä enää pyörähtänytkään
>startilla käyntiin....
Toinen paaksauksen aihe taisi olla veden pääsy sylinteriin?
Vieläköhän nykyisin veturimoottorit paaksataan enne käynnistämistä?-80 luvun puolivälissä paaksattiin ainakin ns pikku-mannia,joka oli 8-sylinterinen rivimoottori,iskutilavuudeltaan vajaa 100 litraa,kangella.Sen vauhtipyörässä oli säännöllisin väliajoin koloja,johon paaksauskanki sovitettiin.Paaksausventtiilit auki kansista ja kangella nitkuttamaan konetta ympäri ne 2 kierrosta.Tarkoituksena oli poistaa mahdollisen kannentiivistevaurion vuotama vesi pois sylinteristä.Kanki pahus joskus unohtui vauhtipyörälle käynnistyksen ajaksi.Tämä MAN-merkkinen moottori oli muuten 850 hv ja IC-mallina 950 hv ja sakemannit olivat suunnitelleet sen -42 sukellusveneiden voimalaitteeksi.Suomalaisten veturien moottorit valmisti Tampereella Tampella Oy lisenssivetoisesti.
- Topias
Poikanen kirjoitti:
-80 luvun puolivälissä paaksattiin ainakin ns pikku-mannia,joka oli 8-sylinterinen rivimoottori,iskutilavuudeltaan vajaa 100 litraa,kangella.Sen vauhtipyörässä oli säännöllisin väliajoin koloja,johon paaksauskanki sovitettiin.Paaksausventtiilit auki kansista ja kangella nitkuttamaan konetta ympäri ne 2 kierrosta.Tarkoituksena oli poistaa mahdollisen kannentiivistevaurion vuotama vesi pois sylinteristä.Kanki pahus joskus unohtui vauhtipyörälle käynnistyksen ajaksi.Tämä MAN-merkkinen moottori oli muuten 850 hv ja IC-mallina 950 hv ja sakemannit olivat suunnitelleet sen -42 sukellusveneiden voimalaitteeksi.Suomalaisten veturien moottorit valmisti Tampereella Tampella Oy lisenssivetoisesti.
Tätä minä juuri kaipailinkin! Hienoa että joku vielä tiesi :-)
>Sen vauhtipyörässä oli säännöllisin väliajoin
>koloja,johon paaksauskanki sovitettiin.
Noista paaksauskoloista löysinkin kuvia netistä Googlella. Se oli siis veturimoottoreissa kankihommaa, tuo paaksaaminen.
Suurissa (lue: talonkokoisissa) laivamoottoreissa lienee käytetty erityisiä paaksauskoneita.
>Paaksausventtiilit auki kansista ja kangella
>nitkuttamaan konetta ympäri ne 2 kierrosta.
Tämäkin taisi olla pääpiirtein niin kuin muistelinkin. Oliko ne hanoja vai ruuveja?
>Tarkoituksena oli poistaa mahdollisen
>kannentiivistevaurion vuotama vesi pois
>sylinteristä
Siinäpä tuo tarkoituskin tuli varmistetuksi :-)
Olikos noissa moottoreissa pumppusuuttimien ja siirtopumpun kanssa ongelmia (valuttiko seisoessa naftaa palotilaan)? - koltiainen
Poikanen kirjoitti:
Muistan poikasena ,alle 10-vuotiaana,Ukko-Kontion.Sen ääni oli erikoinen,siksi se jäikin mieleen.Asia selvisi varttuneemmalla iällä ollessani VR:llä töissä,siellä oli ollut käytössä Sisun tekemiä ratakuorma-autoja,joissa oli ollut Cummins V-8,peräisin Ukko-Kontosta.VR luopui vähän ajan kuluttua Cumminseista ja vaihtoi ne Leylandeihin:Cumminsin murheena oli moderni sylinterikohtainen pumppusuutinyksikkö ja niihin liittyvä sähköinen polttoaineensiirtopumppu.Toisinaan kävi niin,että moottori sammutettiin,mutta virrat jäi päälle ja jostakin ruiskusuuttimesta kusi löpöä sylinteriin.Eipä enää pyörähtänytkään startilla käyntiin.Niin, se Cummins oli nelitahtinen,vapaastihengittävä.
VR-rata OY:llä on nykyään raiteenvaihtokone Veera,siinä on Detroit Diesel V-12,tuplaturbot ja välijäähdyttimet.ON POJAT SOUNDIA!!!Meitä oli useampia pojankoltiaisia 50-luvun loppupuolella Rovaniemen maalaiskunnassa. Tällöin rakennettiin Valajaskosken voimalaitosta. Eräs siihen aikaan iso kuormuri jäi mieleeni, kun katselimme ohimeneviä autoja. Se oli punainen Kemijoki Oy:n International "raana-auto" ja lavettiauto, jolla kuljetettiin työkoneita (pillareita ym.) eri työmaille. Tässä autossa (kuulin myöhemmin) oli jokin 180 heppainen Cummings-diesel, jonka jyrinä kuului kilometrien päähän auton lähestyessä lavetteineen. Auto oli 10-pyöräinen hinaustakanosturilla ja keulavinssillä varustettu korkea ilmestys. Tämä jyrinä hälytti meidät aina tien varteen katsomaan, mitä natikan kyytissä nyt on. Olisi kiva tietää, onko se entisöitynä jossakin vaikka todennäköisesti se on romutettu. Tietääkseni Kemijoki Oy myi auton joskus 60-luvun alussa. En ole netistäkään löytänyt vastaavanlaista natikkaa jenkkien sivuilta.
- kielitieteilijä
Rudolf Diesel kirjoitti:
Pitipä ihan etsiä, mistä tuollainenkin sana löytyy. Merenkulkijoiden kieltä!
http://www.hylyt.net/sanasto/sanasto.html
http://koti.mbnet.fi/calacu/sanasto.htm
Sekin on kai sitten paaksaamista, kun työkoneen dieselmoottoria pyöritetään ja esilämmitetään "penikalla" eli bensakäyttöisellä käynnistysmoottorilla ennen "pääkoneen" polttoaineen syötön päällekytkemistä (vrt. vanhat Caterpillar- ja John Deere -traktorit, joista on ollut juttua tuolla traktoripalstalla talven mittaan).sana "paaksaus" tulee ruotsinkielen sanasta "baxning". Paaksaus tarkoittaa esim. ison laivadieselin kampiakselin pyörittämistä erityisen "paaksaus"-moottorin voimalla, kun koneeseen suoritetaan korjaus- ja säätötoimenpiteitä (esim. venttiilejä säädetään). Myös teollisuudessa on isoja pyöriviä laitteita, esim. pyöriviä sementti- tai meesauuneja, jotka on varustettu paaksauslaitteistoilla, jotta niitä voidaan pyörittää vuosihuoltojen yhteydessä. Eli kyseessä on aivan virallisestikin käytetty ammattitermi. Mainitsemasi Caterpillarin apumoottori ei siis ole paaksauskone, vaan käynnistinmoottori. (Se olikin hyvä laite, kun pillari piti käynnistää Lapin voimalaitostyömailla yli 30 asteen pakkasessa, kunhan sen ensin sai käyntiin. Nämä apukoneet taisivat hävitä pillareista 70-luvun alussa?)
- Topias
koltiainen kirjoitti:
Meitä oli useampia pojankoltiaisia 50-luvun loppupuolella Rovaniemen maalaiskunnassa. Tällöin rakennettiin Valajaskosken voimalaitosta. Eräs siihen aikaan iso kuormuri jäi mieleeni, kun katselimme ohimeneviä autoja. Se oli punainen Kemijoki Oy:n International "raana-auto" ja lavettiauto, jolla kuljetettiin työkoneita (pillareita ym.) eri työmaille. Tässä autossa (kuulin myöhemmin) oli jokin 180 heppainen Cummings-diesel, jonka jyrinä kuului kilometrien päähän auton lähestyessä lavetteineen. Auto oli 10-pyöräinen hinaustakanosturilla ja keulavinssillä varustettu korkea ilmestys. Tämä jyrinä hälytti meidät aina tien varteen katsomaan, mitä natikan kyytissä nyt on. Olisi kiva tietää, onko se entisöitynä jossakin vaikka todennäköisesti se on romutettu. Tietääkseni Kemijoki Oy myi auton joskus 60-luvun alussa. En ole netistäkään löytänyt vastaavanlaista natikkaa jenkkien sivuilta.
>Tämä jyrinä hälytti meidät aina tien varteen
>katsomaan, mitä natikan kyytissä nyt on.
Edustamallani työyhteisölllä on käytössään mm. yksi Sisu lavetti, jossa on Cumminsin dieseli.
Se on tuossa kuvassa se keskimmäinen niistä Sisuista:
http://www.hattijahunen.com/kuvat/sisut.jpg
Tuon auton tunnistaa kyllä äänestä: koko seutukunta tietää että sieltä on tulossa VOIMAN KONE eikä mikään mopo :o)
Ennyt muista paljonko siinä on hevosia, oliko 470?
Järeä se kuitenkin on. Ja Ääni on sen mukainen :o) - Topias
kielitieteilijä kirjoitti:
sana "paaksaus" tulee ruotsinkielen sanasta "baxning". Paaksaus tarkoittaa esim. ison laivadieselin kampiakselin pyörittämistä erityisen "paaksaus"-moottorin voimalla, kun koneeseen suoritetaan korjaus- ja säätötoimenpiteitä (esim. venttiilejä säädetään). Myös teollisuudessa on isoja pyöriviä laitteita, esim. pyöriviä sementti- tai meesauuneja, jotka on varustettu paaksauslaitteistoilla, jotta niitä voidaan pyörittää vuosihuoltojen yhteydessä. Eli kyseessä on aivan virallisestikin käytetty ammattitermi. Mainitsemasi Caterpillarin apumoottori ei siis ole paaksauskone, vaan käynnistinmoottori. (Se olikin hyvä laite, kun pillari piti käynnistää Lapin voimalaitostyömailla yli 30 asteen pakkasessa, kunhan sen ensin sai käyntiin. Nämä apukoneet taisivat hävitä pillareista 70-luvun alussa?)
Tätähän minä olen kaipailllutkin!
Nytpä tuon sanan alkuperäkin selvisi :o)
Kyllä tuo Katikan penikka on minullekin tutuksi tullut, eipä sen puoleen. On harmi että penikkakäynnistys jäi pois Pillareista :o(
Se apumoottorikäynnistys oli näyttävä seremonia, ja pilarimiehet itsekin tiesivät sen: he hyvin mielellään lisäsivät siihen hommaan omaa mystiikkaansa ;o)
Pillareitten kruunaamaton kuningas on mielestäni D7. Se nelipyttyinen versio.
Vai ollaankos täällä eri mieltä ;o) - Poikanen
Topias kirjoitti:
Tätä minä juuri kaipailinkin! Hienoa että joku vielä tiesi :-)
>Sen vauhtipyörässä oli säännöllisin väliajoin
>koloja,johon paaksauskanki sovitettiin.
Noista paaksauskoloista löysinkin kuvia netistä Googlella. Se oli siis veturimoottoreissa kankihommaa, tuo paaksaaminen.
Suurissa (lue: talonkokoisissa) laivamoottoreissa lienee käytetty erityisiä paaksauskoneita.
>Paaksausventtiilit auki kansista ja kangella
>nitkuttamaan konetta ympäri ne 2 kierrosta.
Tämäkin taisi olla pääpiirtein niin kuin muistelinkin. Oliko ne hanoja vai ruuveja?
>Tarkoituksena oli poistaa mahdollisen
>kannentiivistevaurion vuotama vesi pois
>sylinteristä
Siinäpä tuo tarkoituskin tuli varmistetuksi :-)
Olikos noissa moottoreissa pumppusuuttimien ja siirtopumpun kanssa ongelmia (valuttiko seisoessa naftaa palotilaan)?Paaksausventtiileissä on ruuvit,tosin kuusiokantaiset,eli ne avataan ja suljetaan tavallisella kiintoavaimella."Nitkuttaminen" taas johtui siitä,että jäähdytysvesiputket olivat sijoitettu vähän pahasti:Paaksauskankeen oli tehty pieni mutka ja kangen "puolta" piti vaihtaa joka reijässä,koska kangen liikevara oli putkista johtuen pieni.
Tässä MAN moottorissa oli perinteinen ruiskutusjärjestelmä,tosin pumput eivät olleet rivipumppuja,vaan joka sylinterille oli oma pumppu.Sitten metrin putki ja lopuksi suutin.Siirtopumppu oli mekaaninen ja se pumppasi ainetta moottorin yläpuolella sijainneeseen,parikymmenlitraiseen "yläsäiliöön" josta se valui omalla painollaan ruiskupumpuille.Yläsäiliön sijainti varmisti,että seisoessa polttoainetta ei päässyt sylinteriin,olihan se lähes samalla korkeudella,kuin suuttimet jotenpaine on mitätön.Näitä moottoreita on vielä käytössä Dr-15 ja Dr-16 vaihtovetureissa,niissä joissa on yhdystangot pyörien sivuilla.
Kohta T.Kesseli ärähtää jotain kuorma-autopalstasta... - Rudolf Diesel
Poikanen kirjoitti:
Paaksausventtiileissä on ruuvit,tosin kuusiokantaiset,eli ne avataan ja suljetaan tavallisella kiintoavaimella."Nitkuttaminen" taas johtui siitä,että jäähdytysvesiputket olivat sijoitettu vähän pahasti:Paaksauskankeen oli tehty pieni mutka ja kangen "puolta" piti vaihtaa joka reijässä,koska kangen liikevara oli putkista johtuen pieni.
Tässä MAN moottorissa oli perinteinen ruiskutusjärjestelmä,tosin pumput eivät olleet rivipumppuja,vaan joka sylinterille oli oma pumppu.Sitten metrin putki ja lopuksi suutin.Siirtopumppu oli mekaaninen ja se pumppasi ainetta moottorin yläpuolella sijainneeseen,parikymmenlitraiseen "yläsäiliöön" josta se valui omalla painollaan ruiskupumpuille.Yläsäiliön sijainti varmisti,että seisoessa polttoainetta ei päässyt sylinteriin,olihan se lähes samalla korkeudella,kuin suuttimet jotenpaine on mitätön.Näitä moottoreita on vielä käytössä Dr-15 ja Dr-16 vaihtovetureissa,niissä joissa on yhdystangot pyörien sivuilla.
Kohta T.Kesseli ärähtää jotain kuorma-autopalstasta...Eiköhän noin dieselinkatkuiset jutut mahdu kuorma-autopalstalle ihan tervetulleina! Eipä täällä kakkosnelosessa näy veturimiehille ikiomaa foorumia olevankaan.
Se on tuo Augsburgin ja Nürnbergin Konetehdas (MAN) ollut aktiivisena tekijänä niin kumipyörä- kuin kiskokalustonkin markkinoilla – ja vielä vesilläkin! Tunnustettakoon, että minä (Rudolf Diesel) olen kirjoitellut tänne kuorma-autopalstalle joitakin juttuja "asian vierestä" nimimerkillä Lammikkolaivuri. Kuorma-auton ratissa en ole ollut aikoihin, mutta lukkarinrakkaus alaa kohtaan ei ole sammunut. - Poikanen
Rudolf Diesel kirjoitti:
Eiköhän noin dieselinkatkuiset jutut mahdu kuorma-autopalstalle ihan tervetulleina! Eipä täällä kakkosnelosessa näy veturimiehille ikiomaa foorumia olevankaan.
Se on tuo Augsburgin ja Nürnbergin Konetehdas (MAN) ollut aktiivisena tekijänä niin kumipyörä- kuin kiskokalustonkin markkinoilla – ja vielä vesilläkin! Tunnustettakoon, että minä (Rudolf Diesel) olen kirjoitellut tänne kuorma-autopalstalle joitakin juttuja "asian vierestä" nimimerkillä Lammikkolaivuri. Kuorma-auton ratissa en ole ollut aikoihin, mutta lukkarinrakkaus alaa kohtaan ei ole sammunut.No joo,en mimä nyt sentään veturimies ole,siis niinkuin ammatillisesti,-80 luvulla tuli huoltohommia tehtyä hiukan niihin.
Motorwerke Augsburg-Nurnberg taitaa muistitietoni mukaan olla se verstas,jossa kaimasi Rudolf Diesel rakensi ensimmäisen toimivan puristussytytteisen moottorin.
Valalle en mene,tietävämmät saavat tarkentaa! - poroton
Poikanen kirjoitti:
Paaksausventtiileissä on ruuvit,tosin kuusiokantaiset,eli ne avataan ja suljetaan tavallisella kiintoavaimella."Nitkuttaminen" taas johtui siitä,että jäähdytysvesiputket olivat sijoitettu vähän pahasti:Paaksauskankeen oli tehty pieni mutka ja kangen "puolta" piti vaihtaa joka reijässä,koska kangen liikevara oli putkista johtuen pieni.
Tässä MAN moottorissa oli perinteinen ruiskutusjärjestelmä,tosin pumput eivät olleet rivipumppuja,vaan joka sylinterille oli oma pumppu.Sitten metrin putki ja lopuksi suutin.Siirtopumppu oli mekaaninen ja se pumppasi ainetta moottorin yläpuolella sijainneeseen,parikymmenlitraiseen "yläsäiliöön" josta se valui omalla painollaan ruiskupumpuille.Yläsäiliön sijainti varmisti,että seisoessa polttoainetta ei päässyt sylinteriin,olihan se lähes samalla korkeudella,kuin suuttimet jotenpaine on mitätön.Näitä moottoreita on vielä käytössä Dr-15 ja Dr-16 vaihtovetureissa,niissä joissa on yhdystangot pyörien sivuilla.
Kohta T.Kesseli ärähtää jotain kuorma-autopalstasta...>Kohta xxx ärähtää jotain kuorma-autopalstasta...
Tämä viestiketju on jo tarpeeksi pitkällä tuosta alkuperäisestä otsikosta, että näin kaukanan voi ihan hyvin jutella vaikka junista. Ketä ei keskustelu enää tässä vaiheessa kiinnosta uskottavasti jättää näin kaukana otsikosta olevat viestit avaamatta. Niin että ei kaiten siinä kellään ole aihetta ärähdellä? :o) - Rudolf Diesel
Poikanen kirjoitti:
No joo,en mimä nyt sentään veturimies ole,siis niinkuin ammatillisesti,-80 luvulla tuli huoltohommia tehtyä hiukan niihin.
Motorwerke Augsburg-Nurnberg taitaa muistitietoni mukaan olla se verstas,jossa kaimasi Rudolf Diesel rakensi ensimmäisen toimivan puristussytytteisen moottorin.
Valalle en mene,tietävämmät saavat tarkentaa!Kaimapoika syntyi Pariisissa 1858; hänen vanhempansa olivat kuitenkin baijerilaisia. Baijerihan on tunnetusti nykyisen Saksan eteläinen osavaltio. Rudold myös opiskeli Baijerissa, Münchenin Polyteknillisessä. ”Paperilla” hän esitteli itsesytytteisen polttomoottorinsa ensi kertaa 1893 ja sai vekottimen toimimaan kunnolla 1897. Seuraavana vuonna 1898 hän sai keksinnölleen patentin.
Lähteeni mukaan ensimmäinen toimiva proto pyöri jo 1893 ja nimenomaan Augsburgissa, joka on toinen MAN-yhtymän kotikaupungeista. Saattoi olla MANnin katon allakin, mene tiedä! Firman nimen M muuten ei tule Motorenwerke-sanasta kuten BMW:n M ja W, vaan sen takana on ”Maschinenfabrik” eli suomeksi ”konetehdas”. - Rudolf Diesel
Rudolf Diesel kirjoitti:
Kaimapoika syntyi Pariisissa 1858; hänen vanhempansa olivat kuitenkin baijerilaisia. Baijerihan on tunnetusti nykyisen Saksan eteläinen osavaltio. Rudold myös opiskeli Baijerissa, Münchenin Polyteknillisessä. ”Paperilla” hän esitteli itsesytytteisen polttomoottorinsa ensi kertaa 1893 ja sai vekottimen toimimaan kunnolla 1897. Seuraavana vuonna 1898 hän sai keksinnölleen patentin.
Lähteeni mukaan ensimmäinen toimiva proto pyöri jo 1893 ja nimenomaan Augsburgissa, joka on toinen MAN-yhtymän kotikaupungeista. Saattoi olla MANnin katon allakin, mene tiedä! Firman nimen M muuten ei tule Motorenwerke-sanasta kuten BMW:n M ja W, vaan sen takana on ”Maschinenfabrik” eli suomeksi ”konetehdas”.... kertoo, että Rudolf askarteli moottorinsa parissa todellakin nimenomaan MAN AG:n edeltäjäyrityksessä. Seuraavassa pieni ote (huom! anglosaksit kirjoittavat Nürnbergin nimen eri tavalla kuin saksalaiset itse).
"In August 1893 he went to Augsburg, Germany, where he showed the forerunner of MAN AG (Maschinenfabrik Augsburg-Nuerenberg) a three-meter-long iron cylinder with a piston driving a flywheel. It was an economic thermodynamic engine to replace the steam engine. Diesel called it an atmospheric gas engine, but the name didn't stick."
Sylinteri on ollut 3-metrinen, mutta iskunpituutta tässä ei mainita. Voisi olla vaikeaa sovittaa tuollaista moottoria nyky-MANnin konepellin alle, ainakin noissa pienemmissä jakelukuormureissa! - telafriikki
Topias kirjoitti:
Tätähän minä olen kaipailllutkin!
Nytpä tuon sanan alkuperäkin selvisi :o)
Kyllä tuo Katikan penikka on minullekin tutuksi tullut, eipä sen puoleen. On harmi että penikkakäynnistys jäi pois Pillareista :o(
Se apumoottorikäynnistys oli näyttävä seremonia, ja pilarimiehet itsekin tiesivät sen: he hyvin mielellään lisäsivät siihen hommaan omaa mystiikkaansa ;o)
Pillareitten kruunaamaton kuningas on mielestäni D7. Se nelipyttyinen versio.
Vai ollaankos täällä eri mieltä ;o)juu, himoitsen kans tollasta d7d:tä. olis yks tiedossa pitäis löytää vaan se apumoottori jostain, aika hurja projekti muutenkin. mutta d6 hyster vinssi olis peräs kii!
kuvia on jos halut nähä! - palstalainenkin
Poikanen kirjoitti:
-80 luvun puolivälissä paaksattiin ainakin ns pikku-mannia,joka oli 8-sylinterinen rivimoottori,iskutilavuudeltaan vajaa 100 litraa,kangella.Sen vauhtipyörässä oli säännöllisin väliajoin koloja,johon paaksauskanki sovitettiin.Paaksausventtiilit auki kansista ja kangella nitkuttamaan konetta ympäri ne 2 kierrosta.Tarkoituksena oli poistaa mahdollisen kannentiivistevaurion vuotama vesi pois sylinteristä.Kanki pahus joskus unohtui vauhtipyörälle käynnistyksen ajaksi.Tämä MAN-merkkinen moottori oli muuten 850 hv ja IC-mallina 950 hv ja sakemannit olivat suunnitelleet sen -42 sukellusveneiden voimalaitteeksi.Suomalaisten veturien moottorit valmisti Tampereella Tampella Oy lisenssivetoisesti.
Video: käynnistetään 80 hv:n Fairbanks dieselmoottori paineilmalla. Ennenn käynnistämistä moottori paaksataan:
http://www.youtube.com/watch?v=t44dwcUcYlk
(jos ketä kiinnostaa) - tiiämpähä jotaki
Rudolf Diesel kirjoitti:
Voit olla oikeassa: en ole ollenkaan varma siitä että Ukko-Kontion kone todellakin olisi ollut 2-tahtinen. Kovin poikkeava sen käyntiääni joka tapauksessa oli muihin senaikaisiin kuorma-autoihin verrattuna. Olin kerran tuon kuvailemani Ukko-Kontion kyydissä ja omistaja-kuljettajan kanssa varmastikin puhuttiin auton tekniikasta sitä sun tätä, mutta en jaksa muista noita juttuja tarkemmin reilun kolmannesvuosisadan takaa.
kyllä se oli kakstahtine kumminssi
- hevonvittu
oikeen hävettää lukia nuita teän lapsellisia juttuja. ollaan niin asiantuntioita vaikka ei tiietä asiasta mittää.
- hevonvittu
ukko kontiossa oli v-8 kumminsin 2-tahti tiisseli uskokaa nyt.
- JJ
Hevonvittuun; Kyllä UKOSSA oli ja on Cumminsin 4-tahtinen korkeakierroksinen dieseli. jos alle 1800 kierroksen käytit, oli probleemia tiedossa. CUMMINS ei ole askarrellut 2-tahtisten kanssa, vaan homma on suuressa mahtivaltiossa ollut (lähes) kokonaan GM korporaation DETROIT-DIESEL divisioonan hallussa!!! Usko jo paksupää!!!
Ja, Detroit-Diesel ei käy korkeilla kierroksilla, vaan kuulostaa siltä! Jopa -80-luvun puoliväliä lähestyttäesssä moottorit oli saatu trimmattua ERITTÄIN TALOUDELLISEKSI. - Remontti
Tuon jälkimmäisenkin kommentin paikkansapitävyyden voi tarkistaa vaikkapa Markku Mäkipirtin kirjasta Ajoneuvot suomessa 4 Sisu. Sivulla 125 on kerrottuna Ukko-Kontion eli Sisu K-138BM:n tekniset tiedot. Ja mikä sen estää tarkistamasta myös tehtaalta, karjaalta, jos ei edes "gurua" usko.
Tuli mieleen tapaus Oulussa 80-luvun loppupuolella, kun urheilukeskuksessa oli stunt-ajoneuvotapahtuma. Siellä tuli keskustelu erään katsojan kanssa joka jäi mieleen, koska hän väitti kiven kovaa että Sisuissa ei ole koskaan ollut V8-moottoria, jonkalaisen olin poikasen nähnyt ja kuullut olevan ajossa. Olin siis oikeassa.
Sitten sivulla 90 on juttu siitä "Topiaksen" keromasta voimasisusta eli K-50SS joka todellakin on ollut juuri Kemijoki Oy:llä muistellunlaisissa tehtävissä. Sen moottorian on ollut 300 heppainen RR C6-TFL jonka tilavuus on ollut 12,7 litraa. Ei ihme etä se on aikalaisenaan kuulostanut pikkupoikien korvissa juhlavalta.
Eli tuotakin taustaa vasten voitaneen todeta että Sisuissa ei ole koskaan ollut kaksitahtisia diesel-koneita nokalla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031565
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781204- 881127
- 1391036
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt580985Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras1967Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8892- 20880
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9724Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8670