AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  / Kesärunoja

Kesärunoja

35 Vastausta 6 288 Lukukertaa
Kesäruno
Lehdet huojuu tuulessa,
Ja laineet rantaan lyö,
mikään ei ole hienompaa,
kuin tämä lämmin kesäinen yö.
vaikka aurinko on laskenut pois
ja pimeys tulla vois
on valo vielä täällä
kauniilla kesäsäällä

Kesäruno
Toukokuu toi tullessaan kesän,
lintu rakensi keväällä pesän.
Kesällä voi mansikoita poimia
ja syksyä varten kerätä voimia.
Kesällä voi jäätelöä syödä
ja palloa pesäpallomailalla lyödä.
Kesällä voivat lapset lelulehtiä selata
ja ulkona ulkopelejä pelata.
Nauttikaa kesästä,
hyttyset ovat tulleet pois pesästä!

Löysin nämä runot jostain netistä.

HYVÄÄ KESÄÄ KAIKILLE PALSTAN LUKIJOILLE!

Yksi ajankohtainen ja tuttu

Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen,
kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Nyt lämpöänsä suopi
taas säteet auringon,
ne luonnon uudeks luopi,
sen kutsuu elohon.

Taas niityt vihannoivat
ja laiho laaksossa,
puut metsän huminoivat
jo lehtiverhossa.
Nyt linnut sinitaivaan
kauniisti visertää,
ja aallon kaarnalaivaan
käy reima tuulispää.

Jo joutui armas aika
ja suven ihanuus,
tää vehreys, sen taika
on aina ihan uus.
Se vuosi vuoden jälkeen
mun valtahansa saa,
oot vehmastoista kaunein,
sä kesäöiden maa!

Tuo on

:D Tuo runo on tuttu luultavasti kaikille ketkä käy koulussa. :)Mut niin hyvä!

Keksitkö...?

Keksitkö noihin joihinkin kohtaan omia sanoja, vai onko tuo ihan jostain kopsattu?
Meidän koulussa se on nimittäin erillainen ^^
juu etsiskelen runoja mutta ei löydy vinkkejä?
On kesä
Aurinko paistaa
Voi Vesku,
Huuliasi en saa maistaa
Tuoksuasi en voi haistaa

Musta tuntuu
Että ajan väärää kaistaa
Onneton rakkaus

Meren rannalla metsän reunassa
kaksi hanhipariskuntaa ylittää polun
molemmilla viisi harmaata, pientä ja pöyheää poikasta
näky lämmittää mieltä ja nostaa hymyn huulille
mutta muutaman askelen jälkeen kurkkua taas kuristaa
ja rintaa puristaa vanne.
Halkopino, pikapano - kotimaista energiaa molemmat.
Kesä on vaan
Lentämistä unelmaan
Sen tunteen luo
kukkaset ihanat nuo
ja kun kesä uutta luo
Tulla voin sun luo
kesällä katselen naisia, lihavia ja karvaisia.
niitä kainuussa riittää, senkun alkaa niittää.

metri vartta, toinen pyllyy
jumaleissön kun laardi hyllyy.
Voi mitä kirjoitit senkin apina
minulle tuli kova vapina
kun ajattelin suuria rintojani
ja höllyviä pintojani
vatsakin hyllyy ja heiluu
tää ei kyl oo reiluu...
Aivan hetken mielijohteesta,
aloin luoksesi taas haluta,
vain nauttia sun lämmöstä
sekä puutarhasi kauniista väreistä.

Portillesi varovasti kolkuttelin,
hellin sanoin sua kosiskelin,
ovi pysyi silti lukossa
-liekö korvasi vain tukossa?

Jälkeen talven pakkasten,
portillasi yksinäni yskien,
kauheen kankeana kaivaten,
vain sinusta mielessäni haaveilen.

Tule,tule nyt kultani!
Avain käännä näin lukkooni!
Voitko porttis mulle avata,
ja lämpöäsi hieman tarjota?

Eipä auta nyt koputus,
eikä sulosointujen taivutus;
porttiasi taida et avata,
etkä mua luokses edes haluta!

Onko sulla puutarhassa
kukat kaikki vielä nupussa?
Ei tarjolla kevään väriloistoa
eikä ensi huumaavaa tuoksua?!

Olen kuin kevään viimeinen,
se epäonninen kimalainen,
joka jäi räntäsateeseen
ja kuoli yksin kai kylmyyteen.

Sua silti tahdo en soimata,
enkä pahalla mä muistella,
kun rappusilta poistun haamuna
ja tuuleen katoan mä savuna.
minne katsoin
minne eksyin
mihin katosin
tietäni löytämättä

matkoillani eksyin
puutarhoihin
lukittuihin
joissa vain kaunis ruusu kasvoi
teljettyinä kylmiin rauta-aitoihin
ilman vapautta
lohtua

kyyneleet katkerat
vuodatin
kun muistin
ruusun kauneimman
jonka joskus kohtasin
Juhannus lähestyy hiljalleen
Toivon mukaan kaikille
Keskikesän kaunein juhlaviikonloppu
Ilman alkoholin tuomaa hoppua
ja muita murheita.

Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen,
kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.

Nauttikaamme kesän lämmöstä ja kukkasista antaumuksella.
Älkää sotkeko niiden ihanuuksien loistoa roskilla.

HYVÄÄ KESÄÄ KAIKILLE PALSTAN LUKIJOILLE!
Kesäyö on rauhallisen nautinnon aikaa
Yöuinnin aikaa
Rauhoittumisen aikaa
Laineet liplattaa rantaan
Aurinko laskee taivaanrantaan
Luonto hiljenee hiljalleen
.
Hikisenä sohvalla palleja raavin,
viimesiä energian rippeitä haalin,

jotta saisin viime aikaan sen,
notta haiksin kylmän oluen.
On sekyllä vaikiata, vallan melekosta sotkua,
päeväkauvet pittee terassilla notkua.

On se pentele rankkoo, on se totista hommoo.
Ku pittee kännissä olla mutta ku on tota lommoo.
Silloin oli kesä keli,
hempalta kun poikuus meni

Muistoi's on tuo kaunis nainen,
Jäljel vain on kulku mainen

Ah runo tää on kuin linnun lento,
Se joskus on kovin rento

Mut lopuksi vain mennyt jää,
Sellaista on elomme tää
Hemppa hoo moilanen,
antoi poikuuden, sai satiaisen
Lintulautaruno (kirjoittanut Pasi Kuikka)

Punatulkku ja talitintti
lintulaudalla yhtyivät.
Voiko lintu olla hintti?
Rastaat miettimään ryhtyivät.

Tintti jyysti tulkkua,
höyhenet tutisi,
pyrstö hieroi mulkkua
se kutisi.

Pakoon lähti lintukirput,
rastaat onanoi
tulkku lauloi: lirput, lirput!
kaikkialla soi.

Ruisrääkkä,
vanha kääkkä
himoissansa asteli
muita kuikki
kusta ruikki
tikanpojan kasteli.
Taitaa olla nää viimeset runot ainakin öh, puutteessa olevilta miehiltä.
Runosuoni ainakin sykkii.
Miksette sitten myös romanttisempia runoja rustaa?
Metsänväkiruno (kirjoittanut Pasi Kuikka)

Repo-retku, vanha ketku
karhukuomalta kysyy
miten pysyy
tuo letku
kiinni kiimassa,
vai onko salaisuus liimassa?

Vastaa kuoma murahdellen
ylpeänä urahdellen:
"Repo rakas, jos sallit,
nämä ovat aidot pallit.
Tekopenistä en tarvii,
jos vedän pari varvii."

Metsään luikkii kettu kade
turkin kastaa tihkusade.
Entisestään pili typistyy,
kylmässä vielä rypistyy.

Vastaan tulee jänis-rukka
nyt sen kyllä perii hukka.
Kettu jänön maahan paiskaa
siihen paikkaan heti raiskaa.

Karhu jossain tahollansa
ihastelee pallejansa.
Mukavaa on metsän väki
jossain hiljaa kukkuu käki.
Runosuoni ok, mut muuta sanoja vähän vaikka romanttisemmaksi, näin Juhannuksen lähestyessä.

Vaikka

Mukavaa on metsän väki
jossain hiljaa kukkuu käki.
Nalle jossain metsän siimeksessä
urahtelee nallerouvallensa
jokohan me pesäkolossamme
mättähälle köllähdämme.
Se mun sydäntäin kirveli
Kun rikki meni mun virveli

Ei tulee enää kalaa,
Etkä mua halaa

Sua vaikka rakastin,
Sä olit kuin jäinen pakastin

Rannalla nyt usein olen
Ja muistan sun lämpimän poven
Ihana
Lisää tollasia runoja.
Rantakoivun katvehessa,
Kesäaamun valjetessa

Kokko on jo hiipunut,
Kuin rakkaus tuo sammunut

Liekki tuo jok' roihuten leimuaa,
On muisto mieles ainiaan

Kipinät kuin kiirastulen,
Katos taivaan tuuliin lailla menneen lumen
Oi Irmeli
mun murmeli
Orvokkini tummasilmä

Ootatko mua siellä
metsätiellä

Oi Raafaeli
mun murmeli

Ootatko mua siellä
metsätiellä
Polttaa kesäkatu miestä,
kosteaa höyryä nousee tiestä.
Polttaa maria myös sisko,
balettia tanssii seinällä lisko.
Romantiikka on juhannuksena turhaa,
mölinä ja huuto tunnelman murhaa

ei suomen lippukaan salossa enää liehu,
tuulen kaverina leijuu vain äänekäs pieru.

on nykyinen nuoriso aivotonta ryhmää
ei tapoja, silkkaa idiotismia ja muuta tyhmää

päässä ei ole muuta kuin lippalakki,
housusta paistaa perse ja haisee kakki
Juntit huutaa naama vinos,
Ei honaa mikä meininki on menos'

Ne luulee tietävänsä jotain,
Vaikkei tiedä mis' päin on potain

Hei Hemmo kuule kerron sulle,
jos heität hundin mulle

Jutun kovin tärkeen,
Miks sulla ei oo päässä järkee
Jou Jou! Nyt rupee tulee nuorisöräppii, siitä kun meillä ei oo tarpeeksi täppii.
Vaik en ymmärräkkään missä on potain,
luulisin ymmärtäväni jotain.
Miks meidän pitäis heittää huntti sulle,
nuorison edustajalle kadotetulle?
Potain = torninosturi

Kato tuolta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Torninosturi

Ville-Elmeri taitaa olla raksamiehiä, kun nosturien merkkinimiä tietää.'

Mulla ei oo koskaan tullut niin tarkkaan katsottua ohikulkiessaan, mitä nostureissa lukee, vaikka ne isoja maamerkkejä onkin rakennustyömailla.
Tulee vain niitä miehiä vilkuiltua joskus.

Raksa-Ville tietää työstään.
Kala-Kalle tietää työstään.
Raksa-Villen rakas oottaa rakastaan rakastelemaan.
Kala-Kallen rakas oottaa kalojaan pakastamaan.

Näinköhän se on?
käytiin frendin rismas jou

siel valtuutettu go go

kärryi se siel työnteli

ja anlennuksil osteli

päättäjälle palkkaa näin

päätökset vaik väärin päin
Lähen taas terassille, moikkaan töihin lähtevää Jaskaa.
oluen ääressä näen kännykästä kun runoratsunne haukkaa paskaa
Jälkeen työviikon tosi rankan
lähdin käymään luona oman rakkaan.
Kesken ruuhka-ajon rankan
sain puhelun vähemmän kunniakkaan.

Missä sitä oikein luuhataan?
Mulla täällä pannu jo kylmettyy!
Eikö herra voisi tulla jo ajallaan?
Tämä rakkaus kyllä tähän hyytyy!

Perille kun pika-pikaa viimein saavuin,
ovikelloas hilpeänä mä soittelin.
Tervehdykseni iloiset pian laantui;
turhaan mielessäni sinua jo koettelin.

Hotkin perunat ,leikkeet ja muusit.
Surullinen vain oli mieleni
-sinä vieressäni kun täyttä kurkkua huusit
-kissa matkalla kai vei kieleni.

Pakoon piti minun luotas lähteä,
vaikka lämpöäs vain niin kaipasin.
Yksin noidun nyt kohtaloni tähteä
ja tulevaisuuteen katson silmin utuisin.

Voe vittu tätä pientä elämää,
pitäisi eteenpäin vain talloa.
Teki sitä taikka tätä-sama pää,
mut naista jos kaipaan -en valitse sinua

Joskus jälkeen työviikon rankan,
kun kaipaan taas hellyyttä;
niin pistän sohvalle;saan unen vankan,
enkä vuoksesi pidä enää kiirettä.

Käyn elämäni mä koulua,
lämpöäs silti mä muistelen.
Koetan väistellä vain Oulua,
jos naista joskus taas tapailen.
 /   /  /  / Kesärunoja

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Facebookissa suositeltua

Tietoa mainosten kohdentamisesta