Assit ja psykiatria

Ikävä kyllä edelleen. Helsingin nuoriso-osatoillakin asperger tunnistetaan. Paitsi Jorvissa.

osastolla kirjoitti:

Ikävä kyllä edelleen. Helsingin nuoriso-osatoillakin asperger tunnistetaan. Paitsi Jorvissa.

Lapsemme oli aikanaan (-98) tutkimuksissa Jorvissa lastenpsykiatrilla. Samansuuntaiset kokemukset meilläkin. Vihjailtiin vaan, että haluammeko todelllakin lapsellamme todettavan jonkinlaisen "piuhavian", eikä jokin neurologinen juttu kuulemma ratkaisisi mitään ja as on muotidiagnoosi jne.
Muutaman vuoden kuluttua lapsemme ollessa uudelleen tutkimuksissa Lastenlinnassa törmäsimme samaiseen Jorvissa toimineeseen jo hieman iäkkäämpään nais-lastenpsykiatriin (I.K.), joka pyrki vesittämään ja mitätöimään lapsemme tutkimuksia ja diagnosointia lastenlinnassa.

meilläkin kirjoitti:

Lapsemme oli aikanaan (-98) tutkimuksissa Jorvissa lastenpsykiatrilla. Samansuuntaiset kokemukset meilläkin. Vihjailtiin vaan, että haluammeko todelllakin lapsellamme todettavan jonkinlaisen "piuhavian", eikä jokin neurologinen juttu kuulemma ratkaisisi mitään ja as on muotidiagnoosi jne.
Muutaman vuoden kuluttua lapsemme ollessa uudelleen tutkimuksissa Lastenlinnassa törmäsimme samaiseen Jorvissa toimineeseen jo hieman iäkkäämpään nais-lastenpsykiatriin (I.K.), joka pyrki vesittämään ja mitätöimään lapsemme tutkimuksia ja diagnosointia lastenlinnassa.

Lue lisää

Koko ajan tulee uusia paljastuksia näistä vääristä diagnooseista. Muistan, kuinka olin vanhempainryhmässä, jossa kaikki lapset oli lasten psykiatrian osastoilla diagnoosina psykoosi. Me vanhemmat uskoimme, että diagnoosi piti paikkansa, kunnes hakeuduimme kummallisten hoitokokemuksien jälkeen yksi toisemme jälkeen neurologisiin tutkimuksiin, jos ei muuten saanut lähetettä, niin yksityissektorille. Ihme ja kumma vuoden kuluttua kaikilla lapsilla oli neurologinen diagnoosi.

Olisipa hyvä koota kaikki kokemukset yksiin kansiin tai yhteiseen blogiin. Nyt kokemukset jäävät hyödyntämättä ja muutos toteutumatta, lasten kasvaessa ja vanhat käytännöt jatkuvat vuodesta toiseen.

kansiin kirjoitti:

Koko ajan tulee uusia paljastuksia näistä vääristä diagnooseista. Muistan, kuinka olin vanhempainryhmässä, jossa kaikki lapset oli lasten psykiatrian osastoilla diagnoosina psykoosi. Me vanhemmat uskoimme, että diagnoosi piti paikkansa, kunnes hakeuduimme kummallisten hoitokokemuksien jälkeen yksi toisemme jälkeen neurologisiin tutkimuksiin, jos ei muuten saanut lähetettä, niin yksityissektorille. Ihme ja kumma vuoden kuluttua kaikilla lapsilla oli neurologinen diagnoosi.

Olisipa hyvä koota kaikki kokemukset yksiin kansiin tai yhteiseen blogiin. Nyt kokemukset jäävät hyödyntämättä ja muutos toteutumatta, lasten kasvaessa ja vanhat käytännöt jatkuvat vuodesta toiseen.

Lue lisää

lapsilla johtuu juuri jostain neurologisista poikkeavuuksista. Neuroosit ja psykoosit ovat lapsilla hyvin harvinaisia. Tavallisista ehjistä kunnollisista perheistä tulevilla lapsilla ei juuri koskaan ole psykiatrisia sairauksia.

Itseasiassa ihmiskunnalle tehtäisiin palvelus, jos nykyinen psykiatria lakkautettaisiin kokonaan ja ihmismielen häiriöitä ruvettaisiin tutkimaan kokonaan toisesta näkökulmasta.

Asperger- pojan äiti kirjoitti:

lapsilla johtuu juuri jostain neurologisista poikkeavuuksista. Neuroosit ja psykoosit ovat lapsilla hyvin harvinaisia. Tavallisista ehjistä kunnollisista perheistä tulevilla lapsilla ei juuri koskaan ole psykiatrisia sairauksia.

Itseasiassa ihmiskunnalle tehtäisiin palvelus, jos nykyinen psykiatria lakkautettaisiin kokonaan ja ihmismielen häiriöitä ruvettaisiin tutkimaan kokonaan toisesta näkökulmasta.

Lue lisää

pidä paikkaansa. Psykiatriset häiriöt ovat lapsilla lisääntyneet huomattavasti eikä aspergerin oireyhtymä suojaa mahdollisilta psyykkisiltä liitännäisoireilta, pikemminkin päinvastoin. Mikään "kunnollinen, ehjä perhe" ei ole tae yhtään mistään. Näistä Petri Gerdteistä ja muista, "kunnollisista, ehjistä" perheistä olevista lapsista ja nuorista, jotka tappavat joko itsensä tai muita saa lukea lehdistä aivan liian usein. Ja ne "kunnolliset, ehjät perheet" ovat olleet joko sokeita tai niin välinpitämättömiä, etteivät ole edes huomanneet lastensa hätää. Tai ehkä heillä on ollut liian kiire pitää yllä tuota kunnollisen, ehjän perheen imagoa.

ollenkaan kirjoitti:

pidä paikkaansa. Psykiatriset häiriöt ovat lapsilla lisääntyneet huomattavasti eikä aspergerin oireyhtymä suojaa mahdollisilta psyykkisiltä liitännäisoireilta, pikemminkin päinvastoin. Mikään "kunnollinen, ehjä perhe" ei ole tae yhtään mistään. Näistä Petri Gerdteistä ja muista, "kunnollisista, ehjistä" perheistä olevista lapsista ja nuorista, jotka tappavat joko itsensä tai muita saa lukea lehdistä aivan liian usein. Ja ne "kunnolliset, ehjät perheet" ovat olleet joko sokeita tai niin välinpitämättömiä, etteivät ole edes huomanneet lastensa hätää. Tai ehkä heillä on ollut liian kiire pitää yllä tuota kunnollisen, ehjän perheen imagoa.

Lue lisää

Jos lasten ja nuorten psyykkiset häiriöt ovat lisääntyneet, se johtunee juuri siitä, että kunnolliset ehjät perheet ovat vähentyneet. Avioerot, avoliitot ja au-lapset ovat tulleet aivan tavallisiksi ja perheiden kyky huolehtia jäsenistä aikuisten itsekkyyden lisääntyessä on heikentynyt.

En tiedä kuka on mainitsemasi Petri Gerd, mutta tuskin hän on as-ihminen.

Asperger-pojan äiti kirjoitti:

Jos lasten ja nuorten psyykkiset häiriöt ovat lisääntyneet, se johtunee juuri siitä, että kunnolliset ehjät perheet ovat vähentyneet. Avioerot, avoliitot ja au-lapset ovat tulleet aivan tavallisiksi ja perheiden kyky huolehtia jäsenistä aikuisten itsekkyyden lisääntyessä on heikentynyt.

En tiedä kuka on mainitsemasi Petri Gerd, mutta tuskin hän on as-ihminen.

Lue lisää

todistit juuri yleissivistyksesi ja tiedollisen tasosi. Otan osaa.

ollenkaan kirjoitti:

pidä paikkaansa. Psykiatriset häiriöt ovat lapsilla lisääntyneet huomattavasti eikä aspergerin oireyhtymä suojaa mahdollisilta psyykkisiltä liitännäisoireilta, pikemminkin päinvastoin. Mikään "kunnollinen, ehjä perhe" ei ole tae yhtään mistään. Näistä Petri Gerdteistä ja muista, "kunnollisista, ehjistä" perheistä olevista lapsista ja nuorista, jotka tappavat joko itsensä tai muita saa lukea lehdistä aivan liian usein. Ja ne "kunnolliset, ehjät perheet" ovat olleet joko sokeita tai niin välinpitämättömiä, etteivät ole edes huomanneet lastensa hätää. Tai ehkä heillä on ollut liian kiire pitää yllä tuota kunnollisen, ehjän perheen imagoa.

Lue lisää

kyllä tämä väkivaltainen käyttäytyminen on nurkkaan ajetun ihmisen reaktio.

Googleta haastava käytös

kommentilla kirjoitti:

todistit juuri yleissivistyksesi ja tiedollisen tasosi. Otan osaa.

juorulehtiä käydäkseen "yleissivistyneestä". Sinullahan on kummallisia käsityksiä.

Asperger-pojan äiti kirjoitti:

Jos lasten ja nuorten psyykkiset häiriöt ovat lisääntyneet, se johtunee juuri siitä, että kunnolliset ehjät perheet ovat vähentyneet. Avioerot, avoliitot ja au-lapset ovat tulleet aivan tavallisiksi ja perheiden kyky huolehtia jäsenistä aikuisten itsekkyyden lisääntyessä on heikentynyt.

En tiedä kuka on mainitsemasi Petri Gerd, mutta tuskin hän on as-ihminen.

Lue lisää

Pari kysymystä sinulle assin äiti.

1. Mitä tarkoittaa kunnollinen perhe???
isä äiti 2lasta talo koira???
Tiesitkö että avoliitto on sama kuin avioliitto, mutta ilman papin aamenta...

2. Miksi annat kuvan että yh-äidit eivät osaa kasvattaa lapsiaan varsinkin jos heillä on as tai ADHD???
Olisiko lapsen parempi elää perheessä jossa vanhemmat eivät tule toimeen, tappelua yms...

ollenkaan kirjoitti:

pidä paikkaansa. Psykiatriset häiriöt ovat lapsilla lisääntyneet huomattavasti eikä aspergerin oireyhtymä suojaa mahdollisilta psyykkisiltä liitännäisoireilta, pikemminkin päinvastoin. Mikään "kunnollinen, ehjä perhe" ei ole tae yhtään mistään. Näistä Petri Gerdteistä ja muista, "kunnollisista, ehjistä" perheistä olevista lapsista ja nuorista, jotka tappavat joko itsensä tai muita saa lukea lehdistä aivan liian usein. Ja ne "kunnolliset, ehjät perheet" ovat olleet joko sokeita tai niin välinpitämättömiä, etteivät ole edes huomanneet lastensa hätää. Tai ehkä heillä on ollut liian kiire pitää yllä tuota kunnollisen, ehjän perheen imagoa.

Lue lisää

"Psykiatriset häiriöt ovat lapsilla lisääntyneet huomattavasti eikä aspergerin oireyhtymä suojaa mahdollisilta psyykkisiltä liitännäisoireilta, pikemminkin päinvastoin."

Psykiatriset sairaudet eivät varmaankaan ole lisääntyneet mitenkään huomattavasti, vaan ainoastaan niiden diagnosointi lisääntynyt. Saatavilla ei oikeastaan edes ole minkäänlaista tilastoa, joka osoittaisi minkään häiriöiden voimakkaati lisääntyneen, sillä tietoa ja käytäntöä ei ole oikein ennen ollut.
Sata vuotta sitten jossain takapajuisessa Suomessa kulttuurista poikkeava käytös saatettiin defensiivisesti torjua sulkemalla henkilö sairaalaan, esim. "yhdenillan-juttujen" harrastaja.

On kyllä tietysti aivan perusfakta tuoa, että esim. perheen varakkuus ei automaattisesti takaa terveitä kasvuolosuhteita.
Rikkinäisestäkin perheestä saattaa kasvaa terveitä lapsia ja hyvästä ja varakkaasta perheestä tulla psykopaatteja.
Häiriintyneitä ihmisiä on myös kaikenlaisilla koulutustaustoilla. Persoonallisuushäiriöisiä on varmasti jopa enemmän korkeasti koulutetuissa ihmisissä, kuin matalasti koulutetuissa.

Kuitenkin olen huomannut sellaisen seikan, että yleensä, kun olen tavannut jonkun persoonallisuushäiriöisen ihmisen, häneltä on löytynyt taustaa vanhempien erosta, kun persoonallisuushäiriöinen oli vielä alle kouluikäinen.
Mutta aivan ehjistä ja ulkoisesti "hyvistäkin" perheistä heitä tulee. Luulen, että tällaisessa perheessä esim. äidin persoonallisuushäiriöinen käytös saattaa ajaa lapsenkin persoonallisuushäiriöön.
Esim. rajatilapersoonallisuushäiriöinen nainen saattaa koittaa manipuloida pienen lapsensa kokemaan kestämättömiä riippuvuuden tunteita, sekä aivan oikeasti sadistisesti toimimalla ehdollistaa lapsen identifioitumisen sadistiseen vanhempaan.

ollenkaan kirjoitti:

pidä paikkaansa. Psykiatriset häiriöt ovat lapsilla lisääntyneet huomattavasti eikä aspergerin oireyhtymä suojaa mahdollisilta psyykkisiltä liitännäisoireilta, pikemminkin päinvastoin. Mikään "kunnollinen, ehjä perhe" ei ole tae yhtään mistään. Näistä Petri Gerdteistä ja muista, "kunnollisista, ehjistä" perheistä olevista lapsista ja nuorista, jotka tappavat joko itsensä tai muita saa lukea lehdistä aivan liian usein. Ja ne "kunnolliset, ehjät perheet" ovat olleet joko sokeita tai niin välinpitämättömiä, etteivät ole edes huomanneet lastensa hätää. Tai ehkä heillä on ollut liian kiire pitää yllä tuota kunnollisen, ehjän perheen imagoa.

Lue lisää

"Psykiatriset häiriöt ovat lapsilla lisääntyneet huomattavasti eikä aspergerin oireyhtymä suojaa mahdollisilta psyykkisiltä liitännäisoireilta, pikemminkin päinvastoin."

Psykiatriset sairaudet eivät varmaankaan ole lisääntyneet mitenkään huomattavasti, vaan ainoastaan niiden diagnosointi lisääntynyt. Saatavilla ei oikeastaan edes ole minkäänlaista tilastoa, joka osoittaisi minkään häiriöiden voimakkaati lisääntyneen, sillä tietoa ja käytäntöä ei ole oikein ennen ollut.
Sata vuotta sitten jossain takapajuisessa Suomessa kulttuurista poikkeava käytös saatettiin defensiivisesti torjua sulkemalla henkilö sairaalaan, esim. "yhdenillan-juttujen" harrastaja.

On kyllä tietysti aivan perusfakta tuoa, että esim. perheen varakkuus ei automaattisesti takaa terveitä kasvuolosuhteita.
Rikkinäisestäkin perheestä saattaa kasvaa terveitä lapsia ja hyvästä ja varakkaasta perheestä tulla psykopaatteja.
Häiriintyneitä ihmisiä on myös kaikenlaisilla koulutustaustoilla. Persoonallisuushäiriöisiä on varmasti jopa enemmän korkeasti koulutetuissa ihmisissä, kuin matalasti koulutetuissa.

Kuitenkin olen huomannut sellaisen seikan, että yleensä, kun olen tavannut jonkun persoonallisuushäiriöisen ihmisen, häneltä on löytynyt taustaa vanhempien erosta, kun persoonallisuushäiriöinen oli vielä alle kouluikäinen.
Mutta aivan ehjistä ja ulkoisesti "hyvistäkin" perheistä heitä tulee. Luulen, että tällaisessa perheessä esim. äidin persoonallisuushäiriöinen käytös saattaa ajaa lapsenkin persoonallisuushäiriöön.
Esim. rajatilapersoonallisuushäiriöinen nainen saattaa koittaa manipuloida pienen lapsensa kokemaan kestämättömiä riippuvuuden tunteita, sekä aivan oikeasti sadistisesti toimimalla ehdollistaa lapsen identifioitumisen sadistiseen vanhempaan.

Asperger- pojan äiti kirjoitti:

lapsilla johtuu juuri jostain neurologisista poikkeavuuksista. Neuroosit ja psykoosit ovat lapsilla hyvin harvinaisia. Tavallisista ehjistä kunnollisista perheistä tulevilla lapsilla ei juuri koskaan ole psykiatrisia sairauksia.

Itseasiassa ihmiskunnalle tehtäisiin palvelus, jos nykyinen psykiatria lakkautettaisiin kokonaan ja ihmismielen häiriöitä ruvettaisiin tutkimaan kokonaan toisesta näkökulmasta.

Lue lisää

"Suurin osa poikkeavasta käytöksestä lapsilla johtuu juuri jostain neurologisista poikkeavuuksista. Neuroosit ja psykoosit ovat lapsilla hyvin harvinaisia. Tavallisista ehjistä kunnollisista perheistä tulevilla lapsilla ei juuri koskaan ole psykiatrisia sairauksia."

Kyllä neurooseja esiintyy lapsilla siinä, missä aikuisillakin. Suurin osa poikkeavuuksista on kuitenkin psyykkistä, eikä neurologista.(Jossain määrin psyykkiset ja neurologiset tosin lienevät yhtenäisiä)
Tavallisista ehjistä perheistä ei tule esim. rajatilahäiriötä niin paljoa, kuin eroperheistä, mutta varhaisempi narsismi ei yleensä johdu sellaisista seikoista ja sitä esiintyy samallalailla myös ehjissä perheissä.


"Itseasiassa ihmiskunnalle tehtäisiin palvelus, jos nykyinen psykiatria lakkautettaisiin kokonaan ja ihmismielen häiriöitä ruvettaisiin tutkimaan kokonaan toisesta näkökulmasta."

Ehkä kaikkien aikojen monimutkaisimpia ristiriitaisia kirjoituksia, joita olen lukenut.
Mikähän tämä näkökulma sitten mahtaisi olla?
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että hoitohenkilöstön tekemät väärintoimimiset ovat seurausta juuri samanlaisesta suoraviivaisesta ajattelusta, mitä itse tässä esittelet?

ritalin kirjoitti:

"Psykiatriset häiriöt ovat lapsilla lisääntyneet huomattavasti eikä aspergerin oireyhtymä suojaa mahdollisilta psyykkisiltä liitännäisoireilta, pikemminkin päinvastoin."

Psykiatriset sairaudet eivät varmaankaan ole lisääntyneet mitenkään huomattavasti, vaan ainoastaan niiden diagnosointi lisääntynyt. Saatavilla ei oikeastaan edes ole minkäänlaista tilastoa, joka osoittaisi minkään häiriöiden voimakkaati lisääntyneen, sillä tietoa ja käytäntöä ei ole oikein ennen ollut.
Sata vuotta sitten jossain takapajuisessa Suomessa kulttuurista poikkeava käytös saatettiin defensiivisesti torjua sulkemalla henkilö sairaalaan, esim. "yhdenillan-juttujen" harrastaja.

On kyllä tietysti aivan perusfakta tuoa, että esim. perheen varakkuus ei automaattisesti takaa terveitä kasvuolosuhteita.
Rikkinäisestäkin perheestä saattaa kasvaa terveitä lapsia ja hyvästä ja varakkaasta perheestä tulla psykopaatteja.
Häiriintyneitä ihmisiä on myös kaikenlaisilla koulutustaustoilla. Persoonallisuushäiriöisiä on varmasti jopa enemmän korkeasti koulutetuissa ihmisissä, kuin matalasti koulutetuissa.

Kuitenkin olen huomannut sellaisen seikan, että yleensä, kun olen tavannut jonkun persoonallisuushäiriöisen ihmisen, häneltä on löytynyt taustaa vanhempien erosta, kun persoonallisuushäiriöinen oli vielä alle kouluikäinen.
Mutta aivan ehjistä ja ulkoisesti "hyvistäkin" perheistä heitä tulee. Luulen, että tällaisessa perheessä esim. äidin persoonallisuushäiriöinen käytös saattaa ajaa lapsenkin persoonallisuushäiriöön.
Esim. rajatilapersoonallisuushäiriöinen nainen saattaa koittaa manipuloida pienen lapsensa kokemaan kestämättömiä riippuvuuden tunteita, sekä aivan oikeasti sadistisesti toimimalla ehdollistaa lapsen identifioitumisen sadistiseen vanhempaan.

Lue lisää

kaikenlaista voi arvuutella, mutta vaatisi tutkimusta todistaa hypoteesisi oikeaksi. Yksi asia mikä hämää tät keskustelua on asioiden kaikenlainen psykologisointi. Tämä on ongelma myös autismin diagnosoinnissa - sekoitetaan neurologiset ja psyyken ongelmat.
Kannattaisi lukea Harilon

http://www.ajatuskirjat.fi/suomi/lukunayte_1396.asp

aivan liian usein yritämme säätää päätämme - menemme terapiaan, psykologisoimme toistemme motiiveja, haemme yhteiskunnallisille ongelmille psykologisia selityksiä - ja aivan liian usein suljemme silmämme häiriöiltä todellisuudessa. On kuitenkin syytä tarkentaa, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan "todellisuudella". Vielä parikymmentä vuotta sitten tällä tavoin muotoillun psykologiakritiikin "todellisuus" olisi viitannut vain yhteiskuntaluokkien välisiin eturistiriitoihin.
Usein "häiriö todellisuudessa" liittyy ennemminkin lähivuorovaikutuksen sanattomiin normeihin kuin lainsäädäntöön tai taloudellisiin rakenteisiin. Jos parisuhde kärsii toisen osapuolen pornonkatselusta, vikaa on parin seksuaalisessa yhteensopivuudessa tai suhteen epäselvissä pelisäännöissä, tuskin kummankaan osapuolen itsetunnossa tai riippuvuuksissa. Erilaiset seksivalistajat tarjoavat palveluitaan, jotta olisimme "sinut" oman seksuaalisuutemme kanssa. Elävässä elämässä seksuaaliset konfliktit johtuvat kuitenkin useimmiten siitä, ettemme ole "sinut" vallitsevien seksinormien kanssa - tai käymistilassa olevat normit törmäävät toisiinsa, kuten edellisessä pornoesimerkissä. Koulukiusaaminen alettiin ottaa vakavasti vasta kun osapuolien psykologisoiminen - milloin kiusaajan, milloin kiusatun - lopetettiin ja kiusaamista alettiin tarkastella juridisesti: kiusaajat, koulut ja kunnat pantiin oikeudelliseen vastuuseen.

Harva on työelämässä välttynyt kuulemasta edustavansa muutosvastarintaa, jos on esittänyt kritiikkiä jotakin älytöntä uudistusta kohtaan. "Muutosvastarinta" on tyypillinen psykokulttuurinen termi, jolla todelliset ongelmat työpaikan johtamiskulttuurissa ja pelisäännöissä leimataan keskustelussa työntekijän asenneongelmiksi.

Joskus häiriö todellisuudessa on yksilön biologiassa. Psykoterapeutit sanovat usein, että lääkehoito vain lieventää mielenterveyden häiriön oireita ja ainoastaan terapia voi kajota häiriön syihin. Vakavat mielenterveyden ongelmat, kuten skitsofrenia tai autismi, ovat kuitenkin aivosairauksia. Jos niitä ylipäätään voidaan hoitaa, se tapahtuu lääkkeillä. Terapeutti voi lähinnä auttaa yksilöä tulemaan toimeen oireidensa kanssa käytännön elämässä - ja muistuttaa säännöllisen lääkkeidensyönnin tärkeydestä.

Myös ruokavalio, liikunta tai sen puute, e-pillerit ja monet muut vastaavat arkiset, biologiset seikat vaikuttavat esimerkiksi mielialojen vaihteluun. Näitä vaikutuksia yksilön on kuitenkin vaikea tunnistaa. Tällaiset biologiset, ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen vaikuttavat tekijät, joita ei periaatteessakaan voi elämyksellisesti tunnistaa, avaavat terapeuteille oven spekulatiiviseen psykologisointiin.

Pahimmillaan jopa täysin fyysisiä oireita vähätellään tai jätetään hoitamatta kutsumalla niitä "psykosomaattisiksi". On tunnettua, että esimerkiksi stressihormonit voivat heikentää vastustuskykyä - ilmiö on sinänsä todellinen, joskin ilmeisesti melko marginaalinen. Fyysisiin oireisiin keskittymällä tuskin kuitenkaan saadaan aikaan kovin paljon vahinkoa. Sen sijaan jo Freud teki järkyttäviä hoitovirheitä sepittämällä mielikuvituksellisia seksuaalipsykologisia syitä potilaittensa fyysisille oireille.

hmmmm... kirjoitti:

Pari kysymystä sinulle assin äiti.

1. Mitä tarkoittaa kunnollinen perhe???
isä äiti 2lasta talo koira???
Tiesitkö että avoliitto on sama kuin avioliitto, mutta ilman papin aamenta...

2. Miksi annat kuvan että yh-äidit eivät osaa kasvattaa lapsiaan varsinkin jos heillä on as tai ADHD???
Olisiko lapsen parempi elää perheessä jossa vanhemmat eivät tule toimeen, tappelua yms...

Lue lisää

siitä, että yhteiskunnassamme on tultu lyhytjännitteisemmiksi ihmissuhteissa. Perhesuhteet ja avioliitot ovat tarkoitettu kestämään koko ihmisiän, kunnes kuolema erottaa.

En ole arvostellut kenenkään (esim yksihuoltajien) kasvatuskykyä. Pidän vain perheiden hajoamista hälyttävänä ilmiönä. Hyvä perhe on sellainen, jonka jäsenet huolehtivat ja välittävät toisistaan.

Avoliitto ei ole lain mukaan sama asia kuin avioliitto, koska lakimme ei edes tunne sellaista. Sosiaaliviranomaiset ja KELA sen sijaan näkyvät tuntevan. Kummallista.

ritalin kirjoitti:

"Suurin osa poikkeavasta käytöksestä lapsilla johtuu juuri jostain neurologisista poikkeavuuksista. Neuroosit ja psykoosit ovat lapsilla hyvin harvinaisia. Tavallisista ehjistä kunnollisista perheistä tulevilla lapsilla ei juuri koskaan ole psykiatrisia sairauksia."

Kyllä neurooseja esiintyy lapsilla siinä, missä aikuisillakin. Suurin osa poikkeavuuksista on kuitenkin psyykkistä, eikä neurologista.(Jossain määrin psyykkiset ja neurologiset tosin lienevät yhtenäisiä)
Tavallisista ehjistä perheistä ei tule esim. rajatilahäiriötä niin paljoa, kuin eroperheistä, mutta varhaisempi narsismi ei yleensä johdu sellaisista seikoista ja sitä esiintyy samallalailla myös ehjissä perheissä.


"Itseasiassa ihmiskunnalle tehtäisiin palvelus, jos nykyinen psykiatria lakkautettaisiin kokonaan ja ihmismielen häiriöitä ruvettaisiin tutkimaan kokonaan toisesta näkökulmasta."

Ehkä kaikkien aikojen monimutkaisimpia ristiriitaisia kirjoituksia, joita olen lukenut.
Mikähän tämä näkökulma sitten mahtaisi olla?
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että hoitohenkilöstön tekemät väärintoimimiset ovat seurausta juuri samanlaisesta suoraviivaisesta ajattelusta, mitä itse tässä esittelet?

Lue lisää

Sillehän ei voi mitään. Ehkä joku muu ymmärtää, mitä yritin sanoa.

yleistää kirjoitti:

kaikenlaista voi arvuutella, mutta vaatisi tutkimusta todistaa hypoteesisi oikeaksi. Yksi asia mikä hämää tät keskustelua on asioiden kaikenlainen psykologisointi. Tämä on ongelma myös autismin diagnosoinnissa - sekoitetaan neurologiset ja psyyken ongelmat.
Kannattaisi lukea Harilon

http://www.ajatuskirjat.fi/suomi/lukunayte_1396.asp

aivan liian usein yritämme säätää päätämme - menemme terapiaan, psykologisoimme toistemme motiiveja, haemme yhteiskunnallisille ongelmille psykologisia selityksiä - ja aivan liian usein suljemme silmämme häiriöiltä todellisuudessa. On kuitenkin syytä tarkentaa, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan "todellisuudella". Vielä parikymmentä vuotta sitten tällä tavoin muotoillun psykologiakritiikin "todellisuus" olisi viitannut vain yhteiskuntaluokkien välisiin eturistiriitoihin.
Usein "häiriö todellisuudessa" liittyy ennemminkin lähivuorovaikutuksen sanattomiin normeihin kuin lainsäädäntöön tai taloudellisiin rakenteisiin. Jos parisuhde kärsii toisen osapuolen pornonkatselusta, vikaa on parin seksuaalisessa yhteensopivuudessa tai suhteen epäselvissä pelisäännöissä, tuskin kummankaan osapuolen itsetunnossa tai riippuvuuksissa. Erilaiset seksivalistajat tarjoavat palveluitaan, jotta olisimme "sinut" oman seksuaalisuutemme kanssa. Elävässä elämässä seksuaaliset konfliktit johtuvat kuitenkin useimmiten siitä, ettemme ole "sinut" vallitsevien seksinormien kanssa - tai käymistilassa olevat normit törmäävät toisiinsa, kuten edellisessä pornoesimerkissä. Koulukiusaaminen alettiin ottaa vakavasti vasta kun osapuolien psykologisoiminen - milloin kiusaajan, milloin kiusatun - lopetettiin ja kiusaamista alettiin tarkastella juridisesti: kiusaajat, koulut ja kunnat pantiin oikeudelliseen vastuuseen.

Harva on työelämässä välttynyt kuulemasta edustavansa muutosvastarintaa, jos on esittänyt kritiikkiä jotakin älytöntä uudistusta kohtaan. "Muutosvastarinta" on tyypillinen psykokulttuurinen termi, jolla todelliset ongelmat työpaikan johtamiskulttuurissa ja pelisäännöissä leimataan keskustelussa työntekijän asenneongelmiksi.

Joskus häiriö todellisuudessa on yksilön biologiassa. Psykoterapeutit sanovat usein, että lääkehoito vain lieventää mielenterveyden häiriön oireita ja ainoastaan terapia voi kajota häiriön syihin. Vakavat mielenterveyden ongelmat, kuten skitsofrenia tai autismi, ovat kuitenkin aivosairauksia. Jos niitä ylipäätään voidaan hoitaa, se tapahtuu lääkkeillä. Terapeutti voi lähinnä auttaa yksilöä tulemaan toimeen oireidensa kanssa käytännön elämässä - ja muistuttaa säännöllisen lääkkeidensyönnin tärkeydestä.

Myös ruokavalio, liikunta tai sen puute, e-pillerit ja monet muut vastaavat arkiset, biologiset seikat vaikuttavat esimerkiksi mielialojen vaihteluun. Näitä vaikutuksia yksilön on kuitenkin vaikea tunnistaa. Tällaiset biologiset, ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen vaikuttavat tekijät, joita ei periaatteessakaan voi elämyksellisesti tunnistaa, avaavat terapeuteille oven spekulatiiviseen psykologisointiin.

Pahimmillaan jopa täysin fyysisiä oireita vähätellään tai jätetään hoitamatta kutsumalla niitä "psykosomaattisiksi". On tunnettua, että esimerkiksi stressihormonit voivat heikentää vastustuskykyä - ilmiö on sinänsä todellinen, joskin ilmeisesti melko marginaalinen. Fyysisiin oireisiin keskittymällä tuskin kuitenkaan saadaan aikaan kovin paljon vahinkoa. Sen sijaan jo Freud teki järkyttäviä hoitovirheitä sepittämällä mielikuvituksellisia seksuaalipsykologisia syitä potilaittensa fyysisille oireille.

Lue lisää

Viesitssäsi on kieltämättä paljon asiaa yksityiskohdiltaan.


"kaikenlaista voi arvuutella, mutta vaatisi tutkimusta todistaa hypoteesisi oikeaksi."

Tarkoitatko tällä nyt jotain tiettyä väitettäni, vaiko kaikkia?

Väitän, että esimerkiksi aspergerin oireyhtymän olemassa olo ei riipu siitä, että tiedetäänkö sellainen sana, kuin aspergerin oireyhtymä. Sillä se asia, mitä tällä sanalla tarkoitetaan, on olemassa jokatapauksessa.
1800-luvulla ei tiedetty, että aspergerin oireyhtymää on olemassa, mutta jälkeen päin voimme havaita, että on ollut. Sen aikaisille sitä ei ollut kielellisesti olemassa.
Tämä ei tarkoita sitä, että se asia, mitä aspergerin oireyhtymällä tarkoitetaan, olisi tullut olevaksi vasta silloin, kun nimitys tälle keksittiin.
Samoin myöskään aspergerin, tai minkään muun oireyhtymän yleisyys ei kasva sitä mukaa, kun termin käyttö yleistyy, vaan ainoastaan kielen käyttö uudistuu.
As tulee varmasti yleistymään lähiaikoina, koska käytännössä sen yleisyys on jotain prosentin luokkaa, mutta virallisten tietojen mukaan vain 0,25%.
Kun prosentuaalinen määrä tulee kasvamaan, se tarkoittaa ainoastaan sitä, että virallinen tilasto kielellisenä kuvaajana tarkentuu, ei sitä, että oireyhtymä lisääntyy.


"Yksi asia mikä hämää tät keskustelua on asioiden kaikenlainen psykologisointi."

On olemassa kahdenlaista psykologisointia, todellisuutta kuvaavaa ja valheellista ja ymmärtämätöntä termien käyttöä.


""Muutosvastarinta" on tyypillinen psykokulttuurinen termi, jolla todelliset ongelmat työpaikan johtamiskulttuurissa ja pelisäännöissä leimataan keskustelussa työntekijän asenneongelmiksi."

Aivan, kyseessä on tällöin siis työntekijän manipuloiminen ja yhteisön häiriintynyt vuorovaikutusverkosto. Tällaisesta on kyse silloin, kun sosiaalista ryhmää yhdistävät tekijät ovat fantasianomaisia ja todellisuuden kanssa ristiriidassa.


"Tällaiset biologiset, ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen vaikuttavat tekijät, joita ei periaatteessakaan voi elämyksellisesti tunnistaa, avaavat terapeuteille oven spekulatiiviseen psykologisointiin."

Jos terapeutti on järjissään, hän tunnistaa faktat. Jos hän ei ole järjissään, luo hän defensiivisesti valetodellisuuden, jonka mukaisiksi hän pyrkii potilaan oireet saada näyttämään.


"Pahimmillaan jopa täysin fyysisiä oireita vähätellään tai jätetään hoitamatta kutsumalla niitä "psykosomaattisiksi"."

Kyllä näin on. Joissain tapauksissa tämä menee jo eräänlaisen huumorin asteelle. Mm. syöpä saatetaan diagnosoida psykosomaattiseksi oireeksi, jolloin potilasta hoidetaan psykiatrian konstein ja todellinen sairaus jää hoitamatta.
Mutta kuten jo edellä tuli todettua, syynä on tällöin lähinnä lääkärin asenneongelmat ja pinnallisen koulutusjärjestelmän aiheuttamat väärät maailmankatsomukselliset tekijät.


"Fyysisiin oireisiin keskittymällä tuskin kuitenkaan saadaan aikaan kovin paljon vahinkoa."

Ei varmastikaan, mutta tässäkin asiassa on kääntöpuoli: joissain psyykkisissä häiriöissä on seurauksena fyysisiä oireita. Esimerkkinä paniikkikohtaukset paniikkihäiriössä ja vaikkapa jotain alapään juttuja vielä, niin rajatilahäiriössä kuukautisia edeltävät alapään jännitystilat.


"Sen sijaan jo Freud teki järkyttäviä hoitovirheitä sepittämällä mielikuvituksellisia seksuaalipsykologisia syitä potilaittensa fyysisille oireille."

Sen sijaan ennen Freudia psykiatria oli todella huonolla mallilla ja Freudin ansiosta siihen saatiin huomattavasti lisää järkeä.
Freudista on tullut monille sellainen sosiaalisesti sopiva, mediaseksikäs halveksunnan kohde, mutta todellisuudessa hän sai aikaan kaikenlaista järkevää.
Suurelta osin psykoanalyytikkojen tekemät hoitovirheet johtuvat siitä, etteivät he hallitse Freudin oppeja, mutta käyttävät niitä silti.
Eihän väärää toimintaa voi muuten suorittaakaan, kuin tekemällä asioita, joita ei ymmärrä.


"aivan liian usein yritämme säätää päätämme - menemme terapiaan, psykologisoimme toistemme motiiveja, haemme yhteiskunnallisille ongelmille psykologisia selityksiä - ja aivan liian usein suljemme silmämme häiriöiltä todellisuudessa. On kuitenkin syytä tarkentaa, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan "todellisuudella"."

Tähän lopuksi vielä, että on syytä tarkentaa, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan "häiriöllä".
Sinä tarkoitat häiriöllä sitä, kun joku heppu menee väärinkäsityksen vuoksi lääkäriin.
Freud tarkoitti häiriöllä sitä, kun kun henkilölle kehittyy tiettyjen tapahtumien seurauksena titynlainen oireyhtymä, johon liittyy todellisuuden kieltäminen.
Kun puhut tästä sseksuaalisuudesta, voinen lainata tiede-lehden arviota siitä, että hysterian aiheuttama "torjuttu seksuaalisuus" johtui 1700-1800-lukujen aikaisesta kulttuurillisesta ympäristöstä, joka suhtautui kielteisesti itsetyydytykseen.
Tällaisessa ympäristössä lapset eivät voineet terveellä tavalla kasvaa seksuaalisiksi ja heille aiheutui oireyhtymä, joka seuraa, kun persoonan joistain osista ehdollistetaan psykoottisia.

Näin voidaankin tulla siihen tulokseen, että kultuurillinen joukkupsykoottinen näkemys asioista on se, joka aiheuttaa näitä häiriöitä.
Eräänlaista joukkupsykoosia on myös Freudin oppien väärinkäyttö ja etenkin se, että väärinkäytön väitetään olevan Freudin keksimiä oppeja.

ritalin kirjoitti:

Viesitssäsi on kieltämättä paljon asiaa yksityiskohdiltaan.


"kaikenlaista voi arvuutella, mutta vaatisi tutkimusta todistaa hypoteesisi oikeaksi."

Tarkoitatko tällä nyt jotain tiettyä väitettäni, vaiko kaikkia?

Väitän, että esimerkiksi aspergerin oireyhtymän olemassa olo ei riipu siitä, että tiedetäänkö sellainen sana, kuin aspergerin oireyhtymä. Sillä se asia, mitä tällä sanalla tarkoitetaan, on olemassa jokatapauksessa.
1800-luvulla ei tiedetty, että aspergerin oireyhtymää on olemassa, mutta jälkeen päin voimme havaita, että on ollut. Sen aikaisille sitä ei ollut kielellisesti olemassa.
Tämä ei tarkoita sitä, että se asia, mitä aspergerin oireyhtymällä tarkoitetaan, olisi tullut olevaksi vasta silloin, kun nimitys tälle keksittiin.
Samoin myöskään aspergerin, tai minkään muun oireyhtymän yleisyys ei kasva sitä mukaa, kun termin käyttö yleistyy, vaan ainoastaan kielen käyttö uudistuu.
As tulee varmasti yleistymään lähiaikoina, koska käytännössä sen yleisyys on jotain prosentin luokkaa, mutta virallisten tietojen mukaan vain 0,25%.
Kun prosentuaalinen määrä tulee kasvamaan, se tarkoittaa ainoastaan sitä, että virallinen tilasto kielellisenä kuvaajana tarkentuu, ei sitä, että oireyhtymä lisääntyy.


"Yksi asia mikä hämää tät keskustelua on asioiden kaikenlainen psykologisointi."

On olemassa kahdenlaista psykologisointia, todellisuutta kuvaavaa ja valheellista ja ymmärtämätöntä termien käyttöä.


""Muutosvastarinta" on tyypillinen psykokulttuurinen termi, jolla todelliset ongelmat työpaikan johtamiskulttuurissa ja pelisäännöissä leimataan keskustelussa työntekijän asenneongelmiksi."

Aivan, kyseessä on tällöin siis työntekijän manipuloiminen ja yhteisön häiriintynyt vuorovaikutusverkosto. Tällaisesta on kyse silloin, kun sosiaalista ryhmää yhdistävät tekijät ovat fantasianomaisia ja todellisuuden kanssa ristiriidassa.


"Tällaiset biologiset, ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen vaikuttavat tekijät, joita ei periaatteessakaan voi elämyksellisesti tunnistaa, avaavat terapeuteille oven spekulatiiviseen psykologisointiin."

Jos terapeutti on järjissään, hän tunnistaa faktat. Jos hän ei ole järjissään, luo hän defensiivisesti valetodellisuuden, jonka mukaisiksi hän pyrkii potilaan oireet saada näyttämään.


"Pahimmillaan jopa täysin fyysisiä oireita vähätellään tai jätetään hoitamatta kutsumalla niitä "psykosomaattisiksi"."

Kyllä näin on. Joissain tapauksissa tämä menee jo eräänlaisen huumorin asteelle. Mm. syöpä saatetaan diagnosoida psykosomaattiseksi oireeksi, jolloin potilasta hoidetaan psykiatrian konstein ja todellinen sairaus jää hoitamatta.
Mutta kuten jo edellä tuli todettua, syynä on tällöin lähinnä lääkärin asenneongelmat ja pinnallisen koulutusjärjestelmän aiheuttamat väärät maailmankatsomukselliset tekijät.


"Fyysisiin oireisiin keskittymällä tuskin kuitenkaan saadaan aikaan kovin paljon vahinkoa."

Ei varmastikaan, mutta tässäkin asiassa on kääntöpuoli: joissain psyykkisissä häiriöissä on seurauksena fyysisiä oireita. Esimerkkinä paniikkikohtaukset paniikkihäiriössä ja vaikkapa jotain alapään juttuja vielä, niin rajatilahäiriössä kuukautisia edeltävät alapään jännitystilat.


"Sen sijaan jo Freud teki järkyttäviä hoitovirheitä sepittämällä mielikuvituksellisia seksuaalipsykologisia syitä potilaittensa fyysisille oireille."

Sen sijaan ennen Freudia psykiatria oli todella huonolla mallilla ja Freudin ansiosta siihen saatiin huomattavasti lisää järkeä.
Freudista on tullut monille sellainen sosiaalisesti sopiva, mediaseksikäs halveksunnan kohde, mutta todellisuudessa hän sai aikaan kaikenlaista järkevää.
Suurelta osin psykoanalyytikkojen tekemät hoitovirheet johtuvat siitä, etteivät he hallitse Freudin oppeja, mutta käyttävät niitä silti.
Eihän väärää toimintaa voi muuten suorittaakaan, kuin tekemällä asioita, joita ei ymmärrä.


"aivan liian usein yritämme säätää päätämme - menemme terapiaan, psykologisoimme toistemme motiiveja, haemme yhteiskunnallisille ongelmille psykologisia selityksiä - ja aivan liian usein suljemme silmämme häiriöiltä todellisuudessa. On kuitenkin syytä tarkentaa, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan "todellisuudella"."

Tähän lopuksi vielä, että on syytä tarkentaa, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan "häiriöllä".
Sinä tarkoitat häiriöllä sitä, kun joku heppu menee väärinkäsityksen vuoksi lääkäriin.
Freud tarkoitti häiriöllä sitä, kun kun henkilölle kehittyy tiettyjen tapahtumien seurauksena titynlainen oireyhtymä, johon liittyy todellisuuden kieltäminen.
Kun puhut tästä sseksuaalisuudesta, voinen lainata tiede-lehden arviota siitä, että hysterian aiheuttama "torjuttu seksuaalisuus" johtui 1700-1800-lukujen aikaisesta kulttuurillisesta ympäristöstä, joka suhtautui kielteisesti itsetyydytykseen.
Tällaisessa ympäristössä lapset eivät voineet terveellä tavalla kasvaa seksuaalisiksi ja heille aiheutui oireyhtymä, joka seuraa, kun persoonan joistain osista ehdollistetaan psykoottisia.

Näin voidaankin tulla siihen tulokseen, että kultuurillinen joukkupsykoottinen näkemys asioista on se, joka aiheuttaa näitä häiriöitä.
Eräänlaista joukkupsykoosia on myös Freudin oppien väärinkäyttö ja etenkin se, että väärinkäytön väitetään olevan Freudin keksimiä oppeja.

Lue lisää

Nuoruudessaan Freud näki mielenterveyden liittyvän ruumiin tilaan ja hänen näkemyksensä oli neurologinen. Hän ei erottanut mieltä ruumiista. Mutta myöhempinä vuosinaan Freud keskittyi pelkästään mielentilaan ja näin alkoi mielenhoito, jossa oireiden pohjaa ei enää liitetty ruumiiseen. Freud löysi tästä helpon tavan rahastaa rikkaita naisia. Freudin tytär jatkoi isänsä työtä tällä linjalla. Näin sai alkunsa psykiatria, jossa mieli erotettiin ruumiista. Tämä linja jatkuu edelleen psykiatrian analyyttisessä ja psykodynaamisessa suuntauksessa. Moderni kognitiivinen suuntaus ja neuropsykiatria on palannut Freudin nuoruuden ajan näkemykseen mielen ja ruumiin erottamattomuudesta.

Asperger-pojan äiti kirjoitti:

Sillehän ei voi mitään. Ehkä joku muu ymmärtää, mitä yritin sanoa.

Olet oikeassa - mieli ja keho on erottamattomia. Niitä ei voida hoitaa erikseen, kuten psykiatria pyrkii tekemään. Lapsen käyttäytymiseen vaikuttaa ympäristö. Se miten lapsi vastaa ympäristönsä haasteisiin ei johdu mielestä eikä "minän" rakenteesta, vaan kyseessä on aivojen rakenteellinen ominaisuus, joka määrää ärsytyskynnyksen. Kasvatuksen myötä Ihminen oppii sitten reagoimaan näihin ärsytyksiin sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos rakenteellinen ärsytyskynnys on matala tai poikkeava ihmisen ärsyyntyy helposti syistä, joita ympäristö ei edes näe. Olemme sopineet lapseni kanssa, että hän laskee kymmeneen ennen kuin "räjähtää". Tämä on auttanut paljon arkipäivän tilanteissa.

Minulle on syntynyt käsitys, että äidit hakevat helpommin selitystä psykiatriasta - isät taas helpommin hakevat selitystä perintötekijöistä ja neurologiasta. Pitäneekö tuo ajatus paikkansa?

äiteliini kirjoitti:

Olet oikeassa - mieli ja keho on erottamattomia. Niitä ei voida hoitaa erikseen, kuten psykiatria pyrkii tekemään. Lapsen käyttäytymiseen vaikuttaa ympäristö. Se miten lapsi vastaa ympäristönsä haasteisiin ei johdu mielestä eikä "minän" rakenteesta, vaan kyseessä on aivojen rakenteellinen ominaisuus, joka määrää ärsytyskynnyksen. Kasvatuksen myötä Ihminen oppii sitten reagoimaan näihin ärsytyksiin sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos rakenteellinen ärsytyskynnys on matala tai poikkeava ihmisen ärsyyntyy helposti syistä, joita ympäristö ei edes näe. Olemme sopineet lapseni kanssa, että hän laskee kymmeneen ennen kuin "räjähtää". Tämä on auttanut paljon arkipäivän tilanteissa.

Minulle on syntynyt käsitys, että äidit hakevat helpommin selitystä psykiatriasta - isät taas helpommin hakevat selitystä perintötekijöistä ja neurologiasta. Pitäneekö tuo ajatus paikkansa?

Lue lisää

liian herkkiä syyllistämään itseään. Psykoanalyyttisen koulukunnan mukaanhan kaikki psyykkiset häiriöt johtuvat puutteellisesta hoivasta varhaislapsuudessa. Psyykkisinä häiriöinä saatetaan pitää myös aivan selviä neurologisia oireita.

Minun poikani ei raivoa suuttuessaan van rupeaa murjottamaan ja eristäytyy kaikista. Varsinkin aspergereita pitää kasvattaa, että he oppisivat käyttäytymään sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla. Kasvatuksessa on vedottava älyyn.

Asperger- pojan äiti kirjoitti:

liian herkkiä syyllistämään itseään. Psykoanalyyttisen koulukunnan mukaanhan kaikki psyykkiset häiriöt johtuvat puutteellisesta hoivasta varhaislapsuudessa. Psyykkisinä häiriöinä saatetaan pitää myös aivan selviä neurologisia oireita.

Minun poikani ei raivoa suuttuessaan van rupeaa murjottamaan ja eristäytyy kaikista. Varsinkin aspergereita pitää kasvattaa, että he oppisivat käyttäytymään sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla. Kasvatuksessa on vedottava älyyn.

Lue lisää

poikamme oli 2,5 vuotta lastenpsykiatrian osastolla. Sovelsivat siellä psykodynaamista näkemystä ja oppia 80-luvun tyyliin. Syylistivät äidit lasten oireista, joita kutsuivat "psykoosiksi". Sanoivat, etteivät syyllistä, mutta totesivat heti perään, että vanhempien pitää tuntea syyllisyyttä ollakseen kunnon vanhempia. Lapsi oli hiljainen ja omissa oloissaan. Hoitomenetelmänä oli ärsyttäminen. Ärsytyskeinona oli mm. saunomiset, illanvietto- ja ruokailutilanteet. Lapselle syötettiin väkisin ruokaa, josta ei pitänyt, jolloin saatiin lapsi lopulta kiihtymään. Illanvietossa otettiin lapsen kädet pois korvilta väkisin, kun lapsi ei halunnut kuunnella liian kovaäänistä musiikkia. Sanottiin, että ei ole kohteliasta muita kohtaan pitää käsiä korvilla, mutta ääntä ei suostuttu hiljentämään. Lisäksi juotettiin kokista, josta lapsi ei pitänyt. Pakotettiin juoman ja todettiin, että lapsen pitää sallia nautinnot itselleen, muutenkin unihäiriöinen lapsi ei saanut enää unta tämän hoidon jälkeen. Ruokailussa pakotettiin syömään magariinia paksu kerros leivän päällä. Kun ei suostunut, raahattiin omaan sänkyyn kesken ruokailun. Tämän jälkeen sitten vietiin keittiiöön ja pakotettiin syömään margariinileipä. Lapsi söi lopulta, kun toinen hoitaja pyyhki rasvat lautasen reunaan. Näillä saatiin hiljainen lapsi kiukkua täyteen ja kiinnipitoon, josta pääsi eristyshuoneeseen. Siellä lapsi viihtyi. Lääkärin selitys lapsen hoidossa saamille mustelmille oli: "Lasta ei voi hoitaa, jollei häntä saada reagoimaan".

Pykodynaamisen opin mukaan hoidetaan lapsia vielä ainakin Helsingin seudulla.

Psykodynaaminen autismin hoitofilosofia:

"Psykogeenisen teorian mukaan autismi on täysin psyykkisperäinen tila. Äidin kielteisen ja kylmän suhtautumisen katsottiin aiemmin vaikuttaneen lapsen autismin kehittymiseen. Todellisuus ei kuitenkaan aina ole sitä, miltä se näyttää, sillä autistinen lapsi ei kykene vastaamaan äidin hellyyden osoituksiin ja tunteisiin, jolloin äiti voi turhautua. Tämä turhautuneisuus saattaa ulkopuolisen silmissä vaikuttaa ensinäkemältä kylmyydeltä".

Jo Kanner (1943) uskoi, että autismi on ympäristötekijöiden aiheuttamaa kyvyttömyyttä. Hän tutki 11 lasta. Lasten vanhemmat hyvin koulutettuja ja älykkäitä. He olivat Kannerin mielestä kuitenkin emotionaalisesti kylmiä ja halusivat mieluiten olla yksin. (Collan, Autistiset ja psykoottiset lapset 1987, 13)

Psykoanalyyttisen näkemyksen mukaan autismi ymmärretään lapsuuden psykoosina tai psykoottisena suojautumisena ympäristöstä. Persoonallisuuden kehitys on pysähtynyt. Tunne-elämä on häiriytynyt, ja lapsi ei kykene saamaan yhteyttä äitiin tai muihin ihmisiin. Lapsi ei elä todellisuudessa. Hän sulkeutuu ja vastustaa kaikkea muutosta".

"Hoitomuotona käytetään terapiaa, jossa äiti-lapsi -suhdetta yritetään lujittaa. Holding -terapia on yksi käytetyistä terapiamuodoista. Siinä lasta pidetään sylissä lapsen vastusteluista huolimatta. Fyysisellä kontaktilla ja läheisyydellä yritetään murtaa lapsen autismi".

"Psykodynaamisella näkemyksellä autismissa tarkoitetaan psykoanalyyttisesti suuntautuvaa teoriaa ja siihen pohjautuvaa hoitoa. Sen mukaan autismi ymmärretään lapsuuden psykoosina tai psykoottisena suojautumisena, joka pysähdyttää persoonallisuuden kehityksen. Ydinkysymyksenä on lapsen tunne-elämän salpautuminen, pystymättömyys havaitsemaan ihmistä, joka ei ihmisenä ole olemassa hänelle. Tällainen lapsi ei elä todellisuudessa, jossa hän oppii toimimaan ihmisenä, löytämään uusia asioita, tekemään valloituksia ja valvomaan toimintaansa ja tunteitaan. Hänen minänsä, itseytensä ei näytä edes ruumiillisena minänä eriytyvän ympäristön esineistä. Autistinen lapsi saattaa kiinnittyä johonkin elottomaan esineeseen. Hän sulkeutuu äärimmäisen rajoittuneeseen maailmaan ja vastustaa kaikkea uutta ja muutosta.

Psykodynaamisen näkemyksen merkittävin edustaja on tohtori Margaret S. Mahler, joka on tehnyt mittaavan elämäntyön rakentaessaan teorian lapsen psykologisesta syntymästä omaksi itseksi, minäksi. Tätä normaalia, kolmen ja puolen vuoden ajan kestävää vähittäistä irtautumista kiinteästä tunnesuhteesta äitiin hän on selvitellyt vuosikymmenien ajan objektiivisissa tutkimuksissaan. Lapsuuden psykoosit hän määrittelee selkeästi tämän normaalin kehityskulun eriasteisina häiriintymisinä.

Margaret Mahlerin klinikalla New Yorkissa hoidetaan hänen teoriansa pohjalta autistisia lapsia kolmisuhde- ( tripartite-) terapiassa, jossa äidin ja lapsen ja terapeutin yhdessäolotapahtumaan liittyy runsaasti muita tarpeellisia hoitotapahtumia ja työskentelyyn kiinteää, keskinäistä yhteistyötä".

http://wwwedu.oulu.fi/sampo/97-98/vaka/cumu/psykopaatit/autismi.htm

raivoamaan kirjoitti:

poikamme oli 2,5 vuotta lastenpsykiatrian osastolla. Sovelsivat siellä psykodynaamista näkemystä ja oppia 80-luvun tyyliin. Syylistivät äidit lasten oireista, joita kutsuivat "psykoosiksi". Sanoivat, etteivät syyllistä, mutta totesivat heti perään, että vanhempien pitää tuntea syyllisyyttä ollakseen kunnon vanhempia. Lapsi oli hiljainen ja omissa oloissaan. Hoitomenetelmänä oli ärsyttäminen. Ärsytyskeinona oli mm. saunomiset, illanvietto- ja ruokailutilanteet. Lapselle syötettiin väkisin ruokaa, josta ei pitänyt, jolloin saatiin lapsi lopulta kiihtymään. Illanvietossa otettiin lapsen kädet pois korvilta väkisin, kun lapsi ei halunnut kuunnella liian kovaäänistä musiikkia. Sanottiin, että ei ole kohteliasta muita kohtaan pitää käsiä korvilla, mutta ääntä ei suostuttu hiljentämään. Lisäksi juotettiin kokista, josta lapsi ei pitänyt. Pakotettiin juoman ja todettiin, että lapsen pitää sallia nautinnot itselleen, muutenkin unihäiriöinen lapsi ei saanut enää unta tämän hoidon jälkeen. Ruokailussa pakotettiin syömään magariinia paksu kerros leivän päällä. Kun ei suostunut, raahattiin omaan sänkyyn kesken ruokailun. Tämän jälkeen sitten vietiin keittiiöön ja pakotettiin syömään margariinileipä. Lapsi söi lopulta, kun toinen hoitaja pyyhki rasvat lautasen reunaan. Näillä saatiin hiljainen lapsi kiukkua täyteen ja kiinnipitoon, josta pääsi eristyshuoneeseen. Siellä lapsi viihtyi. Lääkärin selitys lapsen hoidossa saamille mustelmille oli: "Lasta ei voi hoitaa, jollei häntä saada reagoimaan".

Pykodynaamisen opin mukaan hoidetaan lapsia vielä ainakin Helsingin seudulla.

Psykodynaaminen autismin hoitofilosofia:

"Psykogeenisen teorian mukaan autismi on täysin psyykkisperäinen tila. Äidin kielteisen ja kylmän suhtautumisen katsottiin aiemmin vaikuttaneen lapsen autismin kehittymiseen. Todellisuus ei kuitenkaan aina ole sitä, miltä se näyttää, sillä autistinen lapsi ei kykene vastaamaan äidin hellyyden osoituksiin ja tunteisiin, jolloin äiti voi turhautua. Tämä turhautuneisuus saattaa ulkopuolisen silmissä vaikuttaa ensinäkemältä kylmyydeltä".

Jo Kanner (1943) uskoi, että autismi on ympäristötekijöiden aiheuttamaa kyvyttömyyttä. Hän tutki 11 lasta. Lasten vanhemmat hyvin koulutettuja ja älykkäitä. He olivat Kannerin mielestä kuitenkin emotionaalisesti kylmiä ja halusivat mieluiten olla yksin. (Collan, Autistiset ja psykoottiset lapset 1987, 13)

Psykoanalyyttisen näkemyksen mukaan autismi ymmärretään lapsuuden psykoosina tai psykoottisena suojautumisena ympäristöstä. Persoonallisuuden kehitys on pysähtynyt. Tunne-elämä on häiriytynyt, ja lapsi ei kykene saamaan yhteyttä äitiin tai muihin ihmisiin. Lapsi ei elä todellisuudessa. Hän sulkeutuu ja vastustaa kaikkea muutosta".

"Hoitomuotona käytetään terapiaa, jossa äiti-lapsi -suhdetta yritetään lujittaa. Holding -terapia on yksi käytetyistä terapiamuodoista. Siinä lasta pidetään sylissä lapsen vastusteluista huolimatta. Fyysisellä kontaktilla ja läheisyydellä yritetään murtaa lapsen autismi".

"Psykodynaamisella näkemyksellä autismissa tarkoitetaan psykoanalyyttisesti suuntautuvaa teoriaa ja siihen pohjautuvaa hoitoa. Sen mukaan autismi ymmärretään lapsuuden psykoosina tai psykoottisena suojautumisena, joka pysähdyttää persoonallisuuden kehityksen. Ydinkysymyksenä on lapsen tunne-elämän salpautuminen, pystymättömyys havaitsemaan ihmistä, joka ei ihmisenä ole olemassa hänelle. Tällainen lapsi ei elä todellisuudessa, jossa hän oppii toimimaan ihmisenä, löytämään uusia asioita, tekemään valloituksia ja valvomaan toimintaansa ja tunteitaan. Hänen minänsä, itseytensä ei näytä edes ruumiillisena minänä eriytyvän ympäristön esineistä. Autistinen lapsi saattaa kiinnittyä johonkin elottomaan esineeseen. Hän sulkeutuu äärimmäisen rajoittuneeseen maailmaan ja vastustaa kaikkea uutta ja muutosta.

Psykodynaamisen näkemyksen merkittävin edustaja on tohtori Margaret S. Mahler, joka on tehnyt mittaavan elämäntyön rakentaessaan teorian lapsen psykologisesta syntymästä omaksi itseksi, minäksi. Tätä normaalia, kolmen ja puolen vuoden ajan kestävää vähittäistä irtautumista kiinteästä tunnesuhteesta äitiin hän on selvitellyt vuosikymmenien ajan objektiivisissa tutkimuksissaan. Lapsuuden psykoosit hän määrittelee selkeästi tämän normaalin kehityskulun eriasteisina häiriintymisinä.

Margaret Mahlerin klinikalla New Yorkissa hoidetaan hänen teoriansa pohjalta autistisia lapsia kolmisuhde- ( tripartite-) terapiassa, jossa äidin ja lapsen ja terapeutin yhdessäolotapahtumaan liittyy runsaasti muita tarpeellisia hoitotapahtumia ja työskentelyyn kiinteää, keskinäistä yhteistyötä".

http://wwwedu.oulu.fi/sampo/97-98/vaka/cumu/psykopaatit/autismi.htm

Lue lisää

Kannerin syndroomaa tai muuta vakavampaa oireyhtymää. Koska pojallani on vain as olemme paljolti välttyneet hoidoilta.

Miksi muuten aistiyliherkkyydestä kärsivää lasta pitäisi ärsyttää? Eikö se ole kidutusta?

Asperger-pojan äiti kirjoitti:

Jos lasten ja nuorten psyykkiset häiriöt ovat lisääntyneet, se johtunee juuri siitä, että kunnolliset ehjät perheet ovat vähentyneet. Avioerot, avoliitot ja au-lapset ovat tulleet aivan tavallisiksi ja perheiden kyky huolehtia jäsenistä aikuisten itsekkyyden lisääntyessä on heikentynyt.

En tiedä kuka on mainitsemasi Petri Gerd, mutta tuskin hän on as-ihminen.

Lue lisää

se Petri Gerd oli se kaveri, joka pamautti pommin Myyrmannissa.
Siihen en ota kantaa oliko assi vai ei, kun en tuntenut henkilöä enkä tiedä enempää taustoista kuin lehdissä aikanaan kirjoiteltiin.
Tulee kuitenkin mieleeni, että pahimpina hetkinäni ja mielikuva tapoissa, joita olen teraputtini valvonnassa tehnyt, en koskaan ole mielivaltaisesti tappanut tuntemattomia ja viattomia ihmisiä, vaan nimenomaan niitä kiduttajiani. En tiedä onko tyypillistä assille vai ei.

Asperger- pojan äiti kirjoitti:

Kannerin syndroomaa tai muuta vakavampaa oireyhtymää. Koska pojallani on vain as olemme paljolti välttyneet hoidoilta.

Miksi muuten aistiyliherkkyydestä kärsivää lasta pitäisi ärsyttää? Eikö se ole kidutusta?

Lue lisää

näin myös lapsen mielestä.

ja miksi hoidettiin psykiatrian osastolla - Lasten psykiatrien mielestä Asperger on kiistanalainen syndrooma. Eivät suostuneet edes pyynnöstämme konsultoimaan. Piti hakea apua ulkopuolelta. Mutta tämä ei ole ainutlaatuista - monilla muilla Asperger-lapsen perheessä on eletty samat tilanteet. Eikä muutosta ole vielä Hyksin piirissä lasten psykiatriassa tapahtunut.

niksu kirjoitti:

se Petri Gerd oli se kaveri, joka pamautti pommin Myyrmannissa.
Siihen en ota kantaa oliko assi vai ei, kun en tuntenut henkilöä enkä tiedä enempää taustoista kuin lehdissä aikanaan kirjoiteltiin.
Tulee kuitenkin mieleeni, että pahimpina hetkinäni ja mielikuva tapoissa, joita olen teraputtini valvonnassa tehnyt, en koskaan ole mielivaltaisesti tappanut tuntemattomia ja viattomia ihmisiä, vaan nimenomaan niitä kiduttajiani. En tiedä onko tyypillistä assille vai ei.

Lue lisää

Joku psykiatri arveli jossain artikkelissa, että Petrillä saattoi olla skitsofrenia ja plaa plaa..
Ajattelin silloin, että onpa täys-pöljä psykiatri. Petrin kuvistahan (kasvot, silmät, katse jne.) jo näki selvästi autismin piirteet ja mahdollisen assin.

raivoamaan kirjoitti:

poikamme oli 2,5 vuotta lastenpsykiatrian osastolla. Sovelsivat siellä psykodynaamista näkemystä ja oppia 80-luvun tyyliin. Syylistivät äidit lasten oireista, joita kutsuivat "psykoosiksi". Sanoivat, etteivät syyllistä, mutta totesivat heti perään, että vanhempien pitää tuntea syyllisyyttä ollakseen kunnon vanhempia. Lapsi oli hiljainen ja omissa oloissaan. Hoitomenetelmänä oli ärsyttäminen. Ärsytyskeinona oli mm. saunomiset, illanvietto- ja ruokailutilanteet. Lapselle syötettiin väkisin ruokaa, josta ei pitänyt, jolloin saatiin lapsi lopulta kiihtymään. Illanvietossa otettiin lapsen kädet pois korvilta väkisin, kun lapsi ei halunnut kuunnella liian kovaäänistä musiikkia. Sanottiin, että ei ole kohteliasta muita kohtaan pitää käsiä korvilla, mutta ääntä ei suostuttu hiljentämään. Lisäksi juotettiin kokista, josta lapsi ei pitänyt. Pakotettiin juoman ja todettiin, että lapsen pitää sallia nautinnot itselleen, muutenkin unihäiriöinen lapsi ei saanut enää unta tämän hoidon jälkeen. Ruokailussa pakotettiin syömään magariinia paksu kerros leivän päällä. Kun ei suostunut, raahattiin omaan sänkyyn kesken ruokailun. Tämän jälkeen sitten vietiin keittiiöön ja pakotettiin syömään margariinileipä. Lapsi söi lopulta, kun toinen hoitaja pyyhki rasvat lautasen reunaan. Näillä saatiin hiljainen lapsi kiukkua täyteen ja kiinnipitoon, josta pääsi eristyshuoneeseen. Siellä lapsi viihtyi. Lääkärin selitys lapsen hoidossa saamille mustelmille oli: "Lasta ei voi hoitaa, jollei häntä saada reagoimaan".

Pykodynaamisen opin mukaan hoidetaan lapsia vielä ainakin Helsingin seudulla.

Psykodynaaminen autismin hoitofilosofia:

"Psykogeenisen teorian mukaan autismi on täysin psyykkisperäinen tila. Äidin kielteisen ja kylmän suhtautumisen katsottiin aiemmin vaikuttaneen lapsen autismin kehittymiseen. Todellisuus ei kuitenkaan aina ole sitä, miltä se näyttää, sillä autistinen lapsi ei kykene vastaamaan äidin hellyyden osoituksiin ja tunteisiin, jolloin äiti voi turhautua. Tämä turhautuneisuus saattaa ulkopuolisen silmissä vaikuttaa ensinäkemältä kylmyydeltä".

Jo Kanner (1943) uskoi, että autismi on ympäristötekijöiden aiheuttamaa kyvyttömyyttä. Hän tutki 11 lasta. Lasten vanhemmat hyvin koulutettuja ja älykkäitä. He olivat Kannerin mielestä kuitenkin emotionaalisesti kylmiä ja halusivat mieluiten olla yksin. (Collan, Autistiset ja psykoottiset lapset 1987, 13)

Psykoanalyyttisen näkemyksen mukaan autismi ymmärretään lapsuuden psykoosina tai psykoottisena suojautumisena ympäristöstä. Persoonallisuuden kehitys on pysähtynyt. Tunne-elämä on häiriytynyt, ja lapsi ei kykene saamaan yhteyttä äitiin tai muihin ihmisiin. Lapsi ei elä todellisuudessa. Hän sulkeutuu ja vastustaa kaikkea muutosta".

"Hoitomuotona käytetään terapiaa, jossa äiti-lapsi -suhdetta yritetään lujittaa. Holding -terapia on yksi käytetyistä terapiamuodoista. Siinä lasta pidetään sylissä lapsen vastusteluista huolimatta. Fyysisellä kontaktilla ja läheisyydellä yritetään murtaa lapsen autismi".

"Psykodynaamisella näkemyksellä autismissa tarkoitetaan psykoanalyyttisesti suuntautuvaa teoriaa ja siihen pohjautuvaa hoitoa. Sen mukaan autismi ymmärretään lapsuuden psykoosina tai psykoottisena suojautumisena, joka pysähdyttää persoonallisuuden kehityksen. Ydinkysymyksenä on lapsen tunne-elämän salpautuminen, pystymättömyys havaitsemaan ihmistä, joka ei ihmisenä ole olemassa hänelle. Tällainen lapsi ei elä todellisuudessa, jossa hän oppii toimimaan ihmisenä, löytämään uusia asioita, tekemään valloituksia ja valvomaan toimintaansa ja tunteitaan. Hänen minänsä, itseytensä ei näytä edes ruumiillisena minänä eriytyvän ympäristön esineistä. Autistinen lapsi saattaa kiinnittyä johonkin elottomaan esineeseen. Hän sulkeutuu äärimmäisen rajoittuneeseen maailmaan ja vastustaa kaikkea uutta ja muutosta.

Psykodynaamisen näkemyksen merkittävin edustaja on tohtori Margaret S. Mahler, joka on tehnyt mittaavan elämäntyön rakentaessaan teorian lapsen psykologisesta syntymästä omaksi itseksi, minäksi. Tätä normaalia, kolmen ja puolen vuoden ajan kestävää vähittäistä irtautumista kiinteästä tunnesuhteesta äitiin hän on selvitellyt vuosikymmenien ajan objektiivisissa tutkimuksissaan. Lapsuuden psykoosit hän määrittelee selkeästi tämän normaalin kehityskulun eriasteisina häiriintymisinä.

Margaret Mahlerin klinikalla New Yorkissa hoidetaan hänen teoriansa pohjalta autistisia lapsia kolmisuhde- ( tripartite-) terapiassa, jossa äidin ja lapsen ja terapeutin yhdessäolotapahtumaan liittyy runsaasti muita tarpeellisia hoitotapahtumia ja työskentelyyn kiinteää, keskinäistä yhteistyötä".

http://wwwedu.oulu.fi/sampo/97-98/vaka/cumu/psykopaatit/autismi.htm

Lue lisää

Vaikka täällä ei saa mainita nimiä ym. Siitä huolimatta olisi mielestäni edettäin hedelmällistä ja auttaisi muita samassa tilanteessa olevia, jos antaisimme vähän vihiä mikä esim. oli poikasi hoitopaikka.

Samoin lääkäreistä jotka eivät tunnusta aspergeria olisi hyvä saada "julkista listaa". Koska joku tällaiselle lääkärille hakeutunut saattaa hukata vuosia esim. lapsensa oikean diagnoosin ja hoidon aloituksessa.

Asperger- pojan äiti kirjoitti:

liian herkkiä syyllistämään itseään. Psykoanalyyttisen koulukunnan mukaanhan kaikki psyykkiset häiriöt johtuvat puutteellisesta hoivasta varhaislapsuudessa. Psyykkisinä häiriöinä saatetaan pitää myös aivan selviä neurologisia oireita.

Minun poikani ei raivoa suuttuessaan van rupeaa murjottamaan ja eristäytyy kaikista. Varsinkin aspergereita pitää kasvattaa, että he oppisivat käyttäytymään sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla. Kasvatuksessa on vedottava älyyn.

Lue lisää

"liian herkkiä syyllistämään itseään. Psykoanalyyttisen koulukunnan mukaanhan kaikki psyykkiset häiriöt johtuvat puutteellisesta hoivasta varhaislapsuudessa."

Freud syytti häiriöistä lasta itseään, eikä vanhempia. Freudin mukaan luonnehäiriöissä syynä oli lapsen fantasianomainen identifioituminen ja siitä seurannut epärealistinen persoonallisuus.
Freud ei todellakaan voinut väittää, että kaikki häiriöt johtuivat psyykkisistä tekijöistä. Hän ei tehnyt mitään sen kaltaisia tutkimuksia, tai väitteitä. Sellaiset käsitykset tulevat varmaankin siitä, että jotkut psykiatrit, joilla ei ole ymmärrystä, eikä tietoa asioista, soveltavat esim. Freudilaisia oppeja soolona neurologisiin häiriöihin.

"Koulukunnat" ovat yhtä lähellä todellista mielentiedettä, kuin poliittiset puolueet. Niillä on omat sosiaalisista, ei tieteellisistä syistä johtuvat mielipiteensä.


"Psyykkisinä häiriöinä saatetaan pitää myös aivan selviä neurologisia oireita."

Tämä saattaa johtua siitä, että neurologisista oireista johtuvat psyykkiset seuraamukset jäävät huomaamatta psyykkisten seurausten takaa.
Tällöinkin on kyse siitä, että lääkäri on ikään kuin ylittänyt kapasiteettinsa.

Se, mitä tässä koitan siis sanoa on, että Freudia ja kumppaneita on turha syyttää siitä, että heidän oppejaan on käytetty myöhemmin sellaisiin asioihin, mihin ne eivät sovi.
Kukaan ei kuitenkaan lähde kieltämään sitä, että ne psyykkiset oireet, mitä assille voi tulla, voidaan hoitaa analyyttisella psykoterapialla, koska juuri näiden psyykkisten oireiden hoitoon se on tehty.
Muista syistä tämä terapiamuoto ei kuitenkaan ilmeisesti sovi kovin hyvin.

raivoamaan kirjoitti:

poikamme oli 2,5 vuotta lastenpsykiatrian osastolla. Sovelsivat siellä psykodynaamista näkemystä ja oppia 80-luvun tyyliin. Syylistivät äidit lasten oireista, joita kutsuivat "psykoosiksi". Sanoivat, etteivät syyllistä, mutta totesivat heti perään, että vanhempien pitää tuntea syyllisyyttä ollakseen kunnon vanhempia. Lapsi oli hiljainen ja omissa oloissaan. Hoitomenetelmänä oli ärsyttäminen. Ärsytyskeinona oli mm. saunomiset, illanvietto- ja ruokailutilanteet. Lapselle syötettiin väkisin ruokaa, josta ei pitänyt, jolloin saatiin lapsi lopulta kiihtymään. Illanvietossa otettiin lapsen kädet pois korvilta väkisin, kun lapsi ei halunnut kuunnella liian kovaäänistä musiikkia. Sanottiin, että ei ole kohteliasta muita kohtaan pitää käsiä korvilla, mutta ääntä ei suostuttu hiljentämään. Lisäksi juotettiin kokista, josta lapsi ei pitänyt. Pakotettiin juoman ja todettiin, että lapsen pitää sallia nautinnot itselleen, muutenkin unihäiriöinen lapsi ei saanut enää unta tämän hoidon jälkeen. Ruokailussa pakotettiin syömään magariinia paksu kerros leivän päällä. Kun ei suostunut, raahattiin omaan sänkyyn kesken ruokailun. Tämän jälkeen sitten vietiin keittiiöön ja pakotettiin syömään margariinileipä. Lapsi söi lopulta, kun toinen hoitaja pyyhki rasvat lautasen reunaan. Näillä saatiin hiljainen lapsi kiukkua täyteen ja kiinnipitoon, josta pääsi eristyshuoneeseen. Siellä lapsi viihtyi. Lääkärin selitys lapsen hoidossa saamille mustelmille oli: "Lasta ei voi hoitaa, jollei häntä saada reagoimaan".

Pykodynaamisen opin mukaan hoidetaan lapsia vielä ainakin Helsingin seudulla.

Psykodynaaminen autismin hoitofilosofia:

"Psykogeenisen teorian mukaan autismi on täysin psyykkisperäinen tila. Äidin kielteisen ja kylmän suhtautumisen katsottiin aiemmin vaikuttaneen lapsen autismin kehittymiseen. Todellisuus ei kuitenkaan aina ole sitä, miltä se näyttää, sillä autistinen lapsi ei kykene vastaamaan äidin hellyyden osoituksiin ja tunteisiin, jolloin äiti voi turhautua. Tämä turhautuneisuus saattaa ulkopuolisen silmissä vaikuttaa ensinäkemältä kylmyydeltä".

Jo Kanner (1943) uskoi, että autismi on ympäristötekijöiden aiheuttamaa kyvyttömyyttä. Hän tutki 11 lasta. Lasten vanhemmat hyvin koulutettuja ja älykkäitä. He olivat Kannerin mielestä kuitenkin emotionaalisesti kylmiä ja halusivat mieluiten olla yksin. (Collan, Autistiset ja psykoottiset lapset 1987, 13)

Psykoanalyyttisen näkemyksen mukaan autismi ymmärretään lapsuuden psykoosina tai psykoottisena suojautumisena ympäristöstä. Persoonallisuuden kehitys on pysähtynyt. Tunne-elämä on häiriytynyt, ja lapsi ei kykene saamaan yhteyttä äitiin tai muihin ihmisiin. Lapsi ei elä todellisuudessa. Hän sulkeutuu ja vastustaa kaikkea muutosta".

"Hoitomuotona käytetään terapiaa, jossa äiti-lapsi -suhdetta yritetään lujittaa. Holding -terapia on yksi käytetyistä terapiamuodoista. Siinä lasta pidetään sylissä lapsen vastusteluista huolimatta. Fyysisellä kontaktilla ja läheisyydellä yritetään murtaa lapsen autismi".

"Psykodynaamisella näkemyksellä autismissa tarkoitetaan psykoanalyyttisesti suuntautuvaa teoriaa ja siihen pohjautuvaa hoitoa. Sen mukaan autismi ymmärretään lapsuuden psykoosina tai psykoottisena suojautumisena, joka pysähdyttää persoonallisuuden kehityksen. Ydinkysymyksenä on lapsen tunne-elämän salpautuminen, pystymättömyys havaitsemaan ihmistä, joka ei ihmisenä ole olemassa hänelle. Tällainen lapsi ei elä todellisuudessa, jossa hän oppii toimimaan ihmisenä, löytämään uusia asioita, tekemään valloituksia ja valvomaan toimintaansa ja tunteitaan. Hänen minänsä, itseytensä ei näytä edes ruumiillisena minänä eriytyvän ympäristön esineistä. Autistinen lapsi saattaa kiinnittyä johonkin elottomaan esineeseen. Hän sulkeutuu äärimmäisen rajoittuneeseen maailmaan ja vastustaa kaikkea uutta ja muutosta.

Psykodynaamisen näkemyksen merkittävin edustaja on tohtori Margaret S. Mahler, joka on tehnyt mittaavan elämäntyön rakentaessaan teorian lapsen psykologisesta syntymästä omaksi itseksi, minäksi. Tätä normaalia, kolmen ja puolen vuoden ajan kestävää vähittäistä irtautumista kiinteästä tunnesuhteesta äitiin hän on selvitellyt vuosikymmenien ajan objektiivisissa tutkimuksissaan. Lapsuuden psykoosit hän määrittelee selkeästi tämän normaalin kehityskulun eriasteisina häiriintymisinä.

Margaret Mahlerin klinikalla New Yorkissa hoidetaan hänen teoriansa pohjalta autistisia lapsia kolmisuhde- ( tripartite-) terapiassa, jossa äidin ja lapsen ja terapeutin yhdessäolotapahtumaan liittyy runsaasti muita tarpeellisia hoitotapahtumia ja työskentelyyn kiinteää, keskinäistä yhteistyötä".

http://wwwedu.oulu.fi/sampo/97-98/vaka/cumu/psykopaatit/autismi.htm

Lue lisää

hoitajat oikeen yrittää saada lapsen kiinnipitoon/valjaisiin??
mitä hoitoa sellainen on?

Asperger- pojan äiti kirjoitti:

Kannerin syndroomaa tai muuta vakavampaa oireyhtymää. Koska pojallani on vain as olemme paljolti välttyneet hoidoilta.

Miksi muuten aistiyliherkkyydestä kärsivää lasta pitäisi ärsyttää? Eikö se ole kidutusta?

Lue lisää

"Miksi muuten aistiyliherkkyydestä kärsivää lasta pitäisi ärsyttää? Eikö se ole kidutusta?"

Syy tähän ärsyttämiseen on se, että joiden psykiatrien mukaan autismi on psyykkinen, ei neurologinen sairaus. Tällöin psykiatri uskoo myös aistiyliherkkyyksien johtuvan psyykkisistä oireista. Joissain tapauksissa myös persoonallisuushäiriöissä on aistiyliherkkyyksiä.

Tällaisen psykiatrin uskomus on ilmeisesti se, että autistinen on psyykkisesti torjunut tietyt tuntemukset ja sen vuoksi hän kokee ne epämiellyttävinä. Ärsyttämisellä uskotaan, että autisti joutuu purkamaan "epäterveen defenssinsä", joka aiheuttaa aistien yliherkkyydet.

Uskomus psykiatrisesta autismista on lähinnä taikauskoa ja Freudilaisuuden pinnallistamista ja mustamaalaamista.
Mitään luotettavia todisteita psykiatrisesta autismista ei ole ja kaikki näyttää siltä, että kyse on neurologiasta.
Jokainen lukion peruspsykologian käynyt tajuaa, että jotain on vialla teoriassa, jos se menee pseudotieteen puolelle.
Ainakaan minä en uskaltaisi missään tapauksessa lähteä kiduttamaan lasta vain mahdollisesti, joskin epätodennäköisesti osoittaakseni pseudotieteellisen teorian oikeaksi.

Näiden psykiatrien uskomus on, että autistin persoona on vahvasti psykoottinen ja autistinen tila johtuu defensseistä. Psykopatian kehitysikä ajoitetaan 6kk-12kk ikään, autistisen persoonallisuushäiriön synty 0-6kk ikään.

Olen paljolti ihmetellyt näiden psykiatrisen autismin tukijoiden kantaa, sillä jopa heidän oman oppinsa mukaan persoonallisuushäiriötä ei voi syntyä näin varhaisessa vaiheessa, sillä persoonallisuushäiriö syntyy häiriintyneessä vuorovaikutuksessa, eikä alle 6kk ikäisellä ole sellaista vuorovaikutusta, jossa tällainen voisi syntyä.
Kyse täytyy siis olla lapsen synnynnäisestä tilasta.
Psykiatriset oireet johtunevat todellisuudessa autismissa aistien käsittelykyvystä ohimolohkoissa. Unet ovat keskeisin asia aistienkäsittelykykyä tutkittaessa ja täten voisin psykiatreille todeta, että heillä täysi oikeus mennä hautaan sen uskomuksensa kanssa, että väsynyt ihminen tulee virkeämmäksi ilman unta, kunhan häntä vain riittävästi ärsytetään.

Sivutuotteena voimme siis todeta, että psykiatrisen autismin tukijoiden mukaan myös uni on ihmiselle täysin turha asia ja johtuu pelkästään psykoottisista harhoista.

Kyse on siis täysin mielettömästä ja vahvasti häiriintyneestä opista, jonka tukijat ovat kaikki välttämättä häiriintyneitä.
Väite psykiatrisesta autismista, ei ole pelkästään epätarkka, vaan se on peräti defenssi!
Täten sellaisten tapauksien seurauksena, missä autistia on hoidettu kiduttamalla, täytyisi asiaan puuttua välittömästi ja kaikki mukana olleet tulisi erottaa ammatistaan ja passittaa hoitoon, jossa tämä defenssi sitten purettaisiin.

Kaikilla vanhemmilla ja lapsilla on myös täysi oikeus vaatia miljoonakorvauksia hoidossa mukana olleilta.
Itseasiassa sopiva rangaistus olisi mielestäni hoitohenkilökunnan alistaminen hoidetun holhouksen alaisuuteen ja orjiksi, sekä ihmisarvon riistäminen. Myös kaiken omaisuuden takavarikoiminen hoidetulle olisi vähintäänkin kohtuullinen korvaus vakavan trauman ja masennuspiirteisen persoonallisuuden tarkoituksellisesta ja tietoisesta aiheuttamisesta.

Freud keksi miten traumoista johtuvista ongelmista voidaan päästä eroon, mutta poliittiset psykiatrit keksivät, kuinka traumoja voi aiheuttaa Freudin nimissä.

autisti selvästi kirjoitti:

Joku psykiatri arveli jossain artikkelissa, että Petrillä saattoi olla skitsofrenia ja plaa plaa..
Ajattelin silloin, että onpa täys-pöljä psykiatri. Petrin kuvistahan (kasvot, silmät, katse jne.) jo näki selvästi autismin piirteet ja mahdollisen assin.

Lue lisää

En ole niin kauheasti asiaa tutkinut, mutta jotain luettuani sain sellaisen käsityksen, että ehkä hänen ei ollut tarkoitus tappaa itseään (sanoi jossain viestissään olevansa jo kaukana kun jotain tapahtuu) eikä välttämättä muitakaan, vaan mahdollisesti pommin oli tarkoitus räjähtää vasta liikekeskuksen jo sulkeuduttua. Hänhän joka tapauksessa lähti kävelemään poispäin. Se ei ole tyypillistä itsemurhapommittajille.

Assiutta (tai autismia) pidän hyvinkin mahdollisena hänestä kerrotun perusteella.

Asperger- pojan äiti kirjoitti:

siitä, että yhteiskunnassamme on tultu lyhytjännitteisemmiksi ihmissuhteissa. Perhesuhteet ja avioliitot ovat tarkoitettu kestämään koko ihmisiän, kunnes kuolema erottaa.

En ole arvostellut kenenkään (esim yksihuoltajien) kasvatuskykyä. Pidän vain perheiden hajoamista hälyttävänä ilmiönä. Hyvä perhe on sellainen, jonka jäsenet huolehtivat ja välittävät toisistaan.

Avoliitto ei ole lain mukaan sama asia kuin avioliitto, koska lakimme ei edes tunne sellaista. Sosiaaliviranomaiset ja KELA sen sijaan näkyvät tuntevan. Kummallista.

Lue lisää

että naiset pystyvät huolehtimaan lapsistaan ilman miestä johtuen siitä, että heillä on ammatti ja työ tai sitten yhteiskunta antaa tukea. Muinoin ikuisten avioliittojen aikana naisilla ei ollut mahdollisuutta lähteä.

En usko avioliiton ikuisuuteen. Ihmiset voivat nykyisin tavoitella parempaa ja tekevät sen. Ei ole lapsillekaan hyvä olla pahoinvoivassa perheessä.

merkki myös siitä kirjoitti:

että naiset pystyvät huolehtimaan lapsistaan ilman miestä johtuen siitä, että heillä on ammatti ja työ tai sitten yhteiskunta antaa tukea. Muinoin ikuisten avioliittojen aikana naisilla ei ollut mahdollisuutta lähteä.

En usko avioliiton ikuisuuteen. Ihmiset voivat nykyisin tavoitella parempaa ja tekevät sen. Ei ole lapsillekaan hyvä olla pahoinvoivassa perheessä.

Lue lisää

"Muinoin ikuisten avioliittojen aikana naisilla ei ollut mahdollisuutta lähteä.

En usko avioliiton ikuisuuteen. Ihmiset voivat nykyisin tavoitella parempaa ja tekevät sen."

Kun mennään sadan vuoden takaiseen, niin kyllä silloin taisi olla aika paljon prostituoituja.

ritalin kirjoitti:

"Muinoin ikuisten avioliittojen aikana naisilla ei ollut mahdollisuutta lähteä.

En usko avioliiton ikuisuuteen. Ihmiset voivat nykyisin tavoitella parempaa ja tekevät sen."

Kun mennään sadan vuoden takaiseen, niin kyllä silloin taisi olla aika paljon prostituoituja.

Lue lisää

oikeus!!!

merkki myös siitä kirjoitti:

että naiset pystyvät huolehtimaan lapsistaan ilman miestä johtuen siitä, että heillä on ammatti ja työ tai sitten yhteiskunta antaa tukea. Muinoin ikuisten avioliittojen aikana naisilla ei ollut mahdollisuutta lähteä.

En usko avioliiton ikuisuuteen. Ihmiset voivat nykyisin tavoitella parempaa ja tekevät sen. Ei ole lapsillekaan hyvä olla pahoinvoivassa perheessä.

Lue lisää

Olenhan koko ajan puhunut hyvistä perheistä, joissa perheenjäsenet rakastavat toisiaan ja huolehtivat toisistaan. Tunnen monta sellaista perhettä. Ne kaikki ovat sellaisia, joissa puolisot, lasten vanhemmat ovat molemmat ensimmäisessä avioliitossa. Onko yllättävää?

lääkettä sait? Toimiiko se todella?
Itse olen viiden vuoden aikana kokeillut vaikka mitä masennuslääkettä. Ainoa toimiva on ollut Efexor annoksella 225 mg/vrk. Nyt senkin toimivuus on alkanut tökkiä. Kokeiltiin 300 mg, mutta se nosti verenpainetta liikaa.

Nyt sitten aloitan parin viikon päästä Azona nimisen lääkkeen. Toivottavasti siitä olisi jotain hyötyä. Alkaa oleen valikoima vähissä. Aurorix tosin ainakin on vielä kokeilematta.

ja ero vanhemmista?

valjaissa pito kirjoitti:

ja ero vanhemmista?

valjaissa pitäminen auttoi varmaan siihen että en päässyt minekkään riehumaan mutta ei se kyllä itse sitä riehumista kyllä lopettanut...ja käytän ritalinia se on tapaus kohtaista mikä tehoaa

batista.90 kirjoitti:

valjaissa pitäminen auttoi varmaan siihen että en päässyt minekkään riehumaan mutta ei se kyllä itse sitä riehumista kyllä lopettanut...ja käytän ritalinia se on tapaus kohtaista mikä tehoaa

Lue lisää

Ritalinia. Mtt:n lääkäriltä meni ajatukset solmuun. Väitti myös ettei sillä ole lupa kirjoittaa Ritalian kenellekään. Tyydyin sitten Efexoriin. Tuosta on siis aikaa jotain puoli vuotta.

niksu kirjoitti:

Ritalinia. Mtt:n lääkäriltä meni ajatukset solmuun. Väitti myös ettei sillä ole lupa kirjoittaa Ritalian kenellekään. Tyydyin sitten Efexoriin. Tuosta on siis aikaa jotain puoli vuotta.

Lue lisää

muuten vaan kirjoittelee kaikkia reseptejä

batista.90 kirjoitti:

muuten vaan kirjoittelee kaikkia reseptejä

musta tuo kuullosti oudolta, mutta en jaksanut alkaa väittämään vastaan. Tietääkseni lääkäri vain saa kirjoittaa resepetjä ja taas saadakseen kirjoittaa reseptejä on oltava lääkäri. Kyllä tämä kaveri on lääkäri, kun on kerta psykiatri. Taisi keksiä omasta päästään, ettei muka voi kirjoittaa Ritalin reseptiä.

niksu kirjoitti:

musta tuo kuullosti oudolta, mutta en jaksanut alkaa väittämään vastaan. Tietääkseni lääkäri vain saa kirjoittaa resepetjä ja taas saadakseen kirjoittaa reseptejä on oltava lääkäri. Kyllä tämä kaveri on lääkäri, kun on kerta psykiatri. Taisi keksiä omasta päästään, ettei muka voi kirjoittaa Ritalin reseptiä.

Lue lisää

miksi ihmeessä se oikein mahtaa huijata? itselleni hankittiin heti resepti koska se lopetti riehumisen...ja jos se auttaa miksi niitä ei voi vain saada?..pistää vihaksi tuollaiset

niksu kirjoitti:

musta tuo kuullosti oudolta, mutta en jaksanut alkaa väittämään vastaan. Tietääkseni lääkäri vain saa kirjoittaa resepetjä ja taas saadakseen kirjoittaa reseptejä on oltava lääkäri. Kyllä tämä kaveri on lääkäri, kun on kerta psykiatri. Taisi keksiä omasta päästään, ettei muka voi kirjoittaa Ritalin reseptiä.

Lue lisää

koska ei usko, että sinulla on asperger, siis ilmeisesti olet assi? MTT:n lääkärit ei välttämättä ole edes psykiatreja, kun on vaikea saada niitä töihin, ne voi olla vaan jotain tavallisia lääkäreitä, siis määräaikaiset. Kokemusta on. Mtt ei sovi assille. Asseille pitäisi olla omat lääkärit.

omasta päästään kirjoitti:

koska ei usko, että sinulla on asperger, siis ilmeisesti olet assi? MTT:n lääkärit ei välttämättä ole edes psykiatreja, kun on vaikea saada niitä töihin, ne voi olla vaan jotain tavallisia lääkäreitä, siis määräaikaiset. Kokemusta on. Mtt ei sovi assille. Asseille pitäisi olla omat lääkärit.

Lue lisää

mtt:ssä, koska mulla on aivan ihana ja fiksu terapeutti, joka on kylläkin psykologi, joten se ei reseptejä voi kirjoittaa. Lääkäri on psykiatri. Ei se varmaan uskokaan, että olen assi, kun ei se taida uskoa aspergeriin ollenkaan.
Toisaalta en tiedä olisiko Ritalin sopiva lääke mulle. Olisin kuitenkin halunnut kokeilla olisiko siitä apua kiskittymisvaikeuksiin. Kokeillaan nyt seuraavaksi Atzonaa.

omasta päästään kirjoitti:

koska ei usko, että sinulla on asperger, siis ilmeisesti olet assi? MTT:n lääkärit ei välttämättä ole edes psykiatreja, kun on vaikea saada niitä töihin, ne voi olla vaan jotain tavallisia lääkäreitä, siis määräaikaiset. Kokemusta on. Mtt ei sovi assille. Asseille pitäisi olla omat lääkärit.

Lue lisää

muuten vaan sen on todennut lääkäri ja olen ollut testeissä että..joo olen assi

omasta päästään kirjoitti:

koska ei usko, että sinulla on asperger, siis ilmeisesti olet assi? MTT:n lääkärit ei välttämättä ole edes psykiatreja, kun on vaikea saada niitä töihin, ne voi olla vaan jotain tavallisia lääkäreitä, siis määräaikaiset. Kokemusta on. Mtt ei sovi assille. Asseille pitäisi olla omat lääkärit.

Lue lisää

olen ollut jopa tyksissä testeissä tätä diagnoosia varten

batista.90 kirjoitti:

olen ollut jopa tyksissä testeissä tätä diagnoosia varten

dg:n taysista.

oireita pidettiin heijastuksina ruumiin tilasta.

Seurauksena jopa omainen voi ajautua itsemurhan partaalle

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000001326&posting=22000000028333022

Vieläkään ei sellaisetkaan psykiatrit, jotka kirjoittavat, että psykoanalyysi ei sovi aspergereille osaa erottaa aspergeria psykoosista. Matti Brummer ei hyväksynyt 9 vuotiaan lapsen aspergerdiagnoosia, vaikka hänen toimittamassa kirjassa "Lasten ja nuorten psykoanalyysi" nimenomaan todetaan, että psykoanalyysi ei sovi aspergerille. Vastoin lasten neurologian professorin näkemystä hän totesi:"Miehet näkevät syyn mieluummin koneistossa, vaikka ongelma on mielessä". Näin hän nollasi asperger-diagnoosin. Hän sanoi vanhemmille, että muuta hoitoa ei ole kuin intensiivinen pitkäaikainen laitoshoito. Tämä merkitsi lapselle kahden vuoden väärää hoitoa lasten psykiatrian osastolla. Tämä on tilanne Helsingissä. Oulussa vastaavassa tapauksessa on hoitomuoto avohoito, jota asperger-lapsille nimenomaan suositellaan.

Psykoterapiakoulutuksen saanut ei itse ollut asiasta vakuuttunut. Onko hän väärässä?

assille apua? kirjoitti:

Psykoterapiakoulutuksen saanut ei itse ollut asiasta vakuuttunut. Onko hän väärässä?

vuorovaikutus mahdollisuuksista mielestäni. Ei joka tapauksessa psykoanalyysi, mutta erilaiset kognitiivisesti painottuneet terapiat sekä lapsilla leikkiterapia, jossa hän voi purkaa agressioitaan? Se, että ei ole vakuuttunut asiasta, ei ole merkki siitä, että hän olisi väärässä. Koskaan ei voi olla vakuuttunut siitä kuka hyötyy psykoterapiasta ja kuka ei.

eikä 'parane' psykoterapialla, voi kai assilla olla mielenterveysongelmia, joihin terapia auttaisi? Voihan assilta katketa jalkakin, ja kai hän silloin on oikeutettu hoitoon, olipa assi tai ei?

Mutta jos aspergerin syndroomaa yritetään korjata psykoterapialla, metsään menee. Parempi antaa assille kirja kouraan, jossa selitetään yksityiskohtaisesti normaaleja elämisen rutiineita ja fraaseja. Assi oppii parhaiten yksin, lukemalla. Onkohan tuollaisia kirjoja? Jos ei, se pitäisi kirjoittaa.

ole sairaus kirjoitti:

eikä 'parane' psykoterapialla, voi kai assilla olla mielenterveysongelmia, joihin terapia auttaisi? Voihan assilta katketa jalkakin, ja kai hän silloin on oikeutettu hoitoon, olipa assi tai ei?

Mutta jos aspergerin syndroomaa yritetään korjata psykoterapialla, metsään menee. Parempi antaa assille kirja kouraan, jossa selitetään yksityiskohtaisesti normaaleja elämisen rutiineita ja fraaseja. Assi oppii parhaiten yksin, lukemalla. Onkohan tuollaisia kirjoja? Jos ei, se pitäisi kirjoittaa.

Lue lisää

Mitä arvelette seuraavasta keskussairaalan määräämästä ja Kelan kustantamasta pitkäaikaisesta psykoterapiasta 11-vuotiaalle asperger-lapselle.

11-vuotias kuvaili istuntoa:

Vanha perinteisen koulutuksen saanut psykoterapeutti kysyy: "Minkälaisa ajatuksia on mielessäsäi?"

11-vuotias katselee ympärilleen hämärässä huoneessa, jossa on pari jalkalamppua verhoilla peitetyn ikkunan molemmin puolin, kaksi sohvatuolia ja tyynyillä peitetty sänky sekä kirjahylly. Sitten hän vastaa: "Nuo kirjahyllyssä olevat Freudin teokset eivät ole MUUTA kuin humpuukia".

Psykoterapeutti on hiljaa 15 minuuttia.Sitten hän vastaa: "Mm...mm... mitä MUUTA mielessäsi liikkuu...

Istunnon jälkeen 11-vuotias kertoi, että hän tietää etukäteen, mitä psykoterapeutti seuraavaksi kysyy. "Vastaustani hän miettii aina 15 minuuttia. Sitten hän ottaa jonkun epäolennaissen sanan vastauksestani ja kysyy sitten siitä. Näin istunto jatkuu. Istunnon aikana tulee korkeintaan 5 kysymystä. Minusta tuntuu, että todelliset ongelmat ovat hänellä, eikä minulla, sillä hän ei osaa pysyä keskustelun aiheessa".

Nyt tässä "hoidossa" kuluu koko lapsen lapsuus ja nuoruus. Ei ehdi muuta tekemään kuin käymään koulussa ja päivittäisessä hoidossa, johon matkoineen menee 3 tuntia koululaisen vapaa-ajasta. Muita harrastuksia on vaikea enää ylläpitää...

Mitä hyötyä tämän kaltaisesta "hoidosta" on? Eikö 11-vuotiaalla voisi olla parempaakin tekemistä ja muutakin sosiaalisten taitojen oppimista, kuin oppia vastaamaan psykoterapeutin kysymyksiin.

4 x viikossa! kirjoitti:

Mitä arvelette seuraavasta keskussairaalan määräämästä ja Kelan kustantamasta pitkäaikaisesta psykoterapiasta 11-vuotiaalle asperger-lapselle.

11-vuotias kuvaili istuntoa:

Vanha perinteisen koulutuksen saanut psykoterapeutti kysyy: "Minkälaisa ajatuksia on mielessäsäi?"

11-vuotias katselee ympärilleen hämärässä huoneessa, jossa on pari jalkalamppua verhoilla peitetyn ikkunan molemmin puolin, kaksi sohvatuolia ja tyynyillä peitetty sänky sekä kirjahylly. Sitten hän vastaa: "Nuo kirjahyllyssä olevat Freudin teokset eivät ole MUUTA kuin humpuukia".

Psykoterapeutti on hiljaa 15 minuuttia.Sitten hän vastaa: "Mm...mm... mitä MUUTA mielessäsi liikkuu...

Istunnon jälkeen 11-vuotias kertoi, että hän tietää etukäteen, mitä psykoterapeutti seuraavaksi kysyy. "Vastaustani hän miettii aina 15 minuuttia. Sitten hän ottaa jonkun epäolennaissen sanan vastauksestani ja kysyy sitten siitä. Näin istunto jatkuu. Istunnon aikana tulee korkeintaan 5 kysymystä. Minusta tuntuu, että todelliset ongelmat ovat hänellä, eikä minulla, sillä hän ei osaa pysyä keskustelun aiheessa".

Nyt tässä "hoidossa" kuluu koko lapsen lapsuus ja nuoruus. Ei ehdi muuta tekemään kuin käymään koulussa ja päivittäisessä hoidossa, johon matkoineen menee 3 tuntia koululaisen vapaa-ajasta. Muita harrastuksia on vaikea enää ylläpitää...

Mitä hyötyä tämän kaltaisesta "hoidosta" on? Eikö 11-vuotiaalla voisi olla parempaakin tekemistä ja muutakin sosiaalisten taitojen oppimista, kuin oppia vastaamaan psykoterapeutin kysymyksiin.

Lue lisää

provo, mutta, jos ei niin mene mukaan yhdelle istunnolle ja katso, että onko totta. Jos on, keskeytätte sen, ei siinä sen kummempaa. Miksi assi-lapsesi on psykoterapiassa? Onko hänellä psykiatrista oireilua? Mihin terapia on suunnattu? Mitä tarkoitusta varten? Jos koette, että siitä ei ole hyätyä, sanokaa se mielummin kuin tuhlaatte kuntoutusrahaa.

oli varmaan kirjoitti:

provo, mutta, jos ei niin mene mukaan yhdelle istunnolle ja katso, että onko totta. Jos on, keskeytätte sen, ei siinä sen kummempaa. Miksi assi-lapsesi on psykoterapiassa? Onko hänellä psykiatrista oireilua? Mihin terapia on suunnattu? Mitä tarkoitusta varten? Jos koette, että siitä ei ole hyätyä, sanokaa se mielummin kuin tuhlaatte kuntoutusrahaa.

Lue lisää

näin on

oli varmaan kirjoitti:

provo, mutta, jos ei niin mene mukaan yhdelle istunnolle ja katso, että onko totta. Jos on, keskeytätte sen, ei siinä sen kummempaa. Miksi assi-lapsesi on psykoterapiassa? Onko hänellä psykiatrista oireilua? Mihin terapia on suunnattu? Mitä tarkoitusta varten? Jos koette, että siitä ei ole hyätyä, sanokaa se mielummin kuin tuhlaatte kuntoutusrahaa.

Lue lisää

Aivan totta, kuulostaa provolta, mutta Kyllikki Kerola tietää, että psykoterapiaa todella vieläkin määrätään autismin hoitoon. Hänkin kyseenalaistaa hoidon. Minäkään en uskonut,että 2000-luvulla lasta hoidetaan Suomessa keskiaikaisin mentelmin, ennenkuin todella näin tapahtui. Olen keskustellut asiasta. Olen ollut mukana ja keskustellut analyytikon kanssa, mutta ikävä kyllä, vaikka hylkäsimme ensimmäisen terapeutin, meitä pakotetaan ottamaan uusi terapeutti.

Eri asia sopiiko se.

http://www.peda.net/veraja/vep/asiantuntijapalvelu?vp=singlemodule&m_id=766889&sp=view&q_id=461&q=&page=0

oli varmaan kirjoitti:

provo, mutta, jos ei niin mene mukaan yhdelle istunnolle ja katso, että onko totta. Jos on, keskeytätte sen, ei siinä sen kummempaa. Miksi assi-lapsesi on psykoterapiassa? Onko hänellä psykiatrista oireilua? Mihin terapia on suunnattu? Mitä tarkoitusta varten? Jos koette, että siitä ei ole hyätyä, sanokaa se mielummin kuin tuhlaatte kuntoutusrahaa.

Lue lisää

Aivan totta, kuulostaa provolta, mutta Kyllikki Kerola tietää, että psykoterapiaa todella vieläkin määrätään autismin hoitoon. Hänkin kyseenalaistaa hoidon. Minäkään en uskonut,että 2000-luvulla lasta hoidetaan Suomessa keskiaikaisin mentelmin, ennenkuin todella näin tapahtui. Olen keskustellut asiasta. Olen ollut mukana ja keskustellut analyytikon kanssa, mutta ikävä kyllä, vaikka hylkäsimme ensimmäisen terapeutin, meitä pakotetaan ottamaan uusi terapeutti.

Eri asia sopiiko se.

http://www.peda.net/veraja/vep/asiantuntijapalvelu?vp=singlemodule&m_id=766889&sp=view&q_id=461&q=&page=0

oli varmaan kirjoitti:

provo, mutta, jos ei niin mene mukaan yhdelle istunnolle ja katso, että onko totta. Jos on, keskeytätte sen, ei siinä sen kummempaa. Miksi assi-lapsesi on psykoterapiassa? Onko hänellä psykiatrista oireilua? Mihin terapia on suunnattu? Mitä tarkoitusta varten? Jos koette, että siitä ei ole hyätyä, sanokaa se mielummin kuin tuhlaatte kuntoutusrahaa.

Lue lisää

Aivan totta, kuulostaa provolta, mutta Kyllikki Kerola tietää, että psykoterapiaa todella vieläkin määrätään autismin hoitoon. Hänkin kyseenalaistaa hoidon. Minäkään en uskonut,että 2000-luvulla lasta hoidetaan Suomessa keskiaikaisin mentelmin, ennenkuin todella näin tapahtui. Olen keskustellut asiasta. Olen ollut mukana ja keskustellut analyytikon kanssa, mutta ikävä kyllä, vaikka hylkäsimme ensimmäisen terapeutin, meitä pakotetaan ottamaan uusi analyytikko.


http://www.peda.net/veraja/vep/asiantuntijapalvelu?vp=singlemodule&m_id=766889&sp=view&q_id=461&q=&page=0

autismin hoidossa kirjoitti:

Aivan totta, kuulostaa provolta, mutta Kyllikki Kerola tietää, että psykoterapiaa todella vieläkin määrätään autismin hoitoon. Hänkin kyseenalaistaa hoidon. Minäkään en uskonut,että 2000-luvulla lasta hoidetaan Suomessa keskiaikaisin mentelmin, ennenkuin todella näin tapahtui. Olen keskustellut asiasta. Olen ollut mukana ja keskustellut analyytikon kanssa, mutta ikävä kyllä, vaikka hylkäsimme ensimmäisen terapeutin, meitä pakotetaan ottamaan uusi analyytikko.


http://www.peda.net/veraja/vep/asiantuntijapalvelu?vp=singlemodule&m_id=766889&sp=view&q_id=461&q=&page=0

Lue lisää

olen pahoillani, mutta tämä viesti ei päivittynyt. Siksi tuli tahaton toisto.

4 x viikossa! kirjoitti:

Mitä arvelette seuraavasta keskussairaalan määräämästä ja Kelan kustantamasta pitkäaikaisesta psykoterapiasta 11-vuotiaalle asperger-lapselle.

11-vuotias kuvaili istuntoa:

Vanha perinteisen koulutuksen saanut psykoterapeutti kysyy: "Minkälaisa ajatuksia on mielessäsäi?"

11-vuotias katselee ympärilleen hämärässä huoneessa, jossa on pari jalkalamppua verhoilla peitetyn ikkunan molemmin puolin, kaksi sohvatuolia ja tyynyillä peitetty sänky sekä kirjahylly. Sitten hän vastaa: "Nuo kirjahyllyssä olevat Freudin teokset eivät ole MUUTA kuin humpuukia".

Psykoterapeutti on hiljaa 15 minuuttia.Sitten hän vastaa: "Mm...mm... mitä MUUTA mielessäsi liikkuu...

Istunnon jälkeen 11-vuotias kertoi, että hän tietää etukäteen, mitä psykoterapeutti seuraavaksi kysyy. "Vastaustani hän miettii aina 15 minuuttia. Sitten hän ottaa jonkun epäolennaissen sanan vastauksestani ja kysyy sitten siitä. Näin istunto jatkuu. Istunnon aikana tulee korkeintaan 5 kysymystä. Minusta tuntuu, että todelliset ongelmat ovat hänellä, eikä minulla, sillä hän ei osaa pysyä keskustelun aiheessa".

Nyt tässä "hoidossa" kuluu koko lapsen lapsuus ja nuoruus. Ei ehdi muuta tekemään kuin käymään koulussa ja päivittäisessä hoidossa, johon matkoineen menee 3 tuntia koululaisen vapaa-ajasta. Muita harrastuksia on vaikea enää ylläpitää...

Mitä hyötyä tämän kaltaisesta "hoidosta" on? Eikö 11-vuotiaalla voisi olla parempaakin tekemistä ja muutakin sosiaalisten taitojen oppimista, kuin oppia vastaamaan psykoterapeutin kysymyksiin.

Lue lisää

konkreettinen ajattelu on juuri se syy miksi analyyttinen psykoterapia ei assille sovi. Eihän tälläisestä kekustelusta voi mitään syntyä arkielämässäkään, jossa osapuolet eivät kohtaa ajatuksen tasolla...
Helsingin psykoterapiaprojektissa tutkittiin pykoterapian vaikuttavuutta. Tulos oli, että kaikki terapiamuodot tehoavat riippuumatta suuntauksesta. Mutta toisenlainenkin johtopäätös voidaan tästä tutkimuksesta: Mikään psykoterapiamuoto ei ole toistaan parempi. Jolloin johtopäätös on, että mikään ei tehoa...
Mitä "onnistuneessa" psykoterapiassa tapahtuu?
Potilas oppii antamaan pykoterapeutin toivomia vastauksia. Assille tämä voi olla aluksi vaikeaa, mutta kyllä hän vähitellen oppi "VALEHTELEMAAN" kuten eräs assi tilannetta kuvasi...

autismin hoidossa kirjoitti:

Aivan totta, kuulostaa provolta, mutta Kyllikki Kerola tietää, että psykoterapiaa todella vieläkin määrätään autismin hoitoon. Hänkin kyseenalaistaa hoidon. Minäkään en uskonut,että 2000-luvulla lasta hoidetaan Suomessa keskiaikaisin mentelmin, ennenkuin todella näin tapahtui. Olen keskustellut asiasta. Olen ollut mukana ja keskustellut analyytikon kanssa, mutta ikävä kyllä, vaikka hylkäsimme ensimmäisen terapeutin, meitä pakotetaan ottamaan uusi analyytikko.


http://www.peda.net/veraja/vep/asiantuntijapalvelu?vp=singlemodule&m_id=766889&sp=view&q_id=461&q=&page=0

Lue lisää

Psykiatristen oireiden lievittämiseksi, mutta sen vuoksi nimenomaan haiskahti provolta, että tästä sai sen kuvan, että aspergeria itsessään hoidettaisiin automaattisesti psykoterapialla. Ja psykoanalyysia ei toivottavasti enää käytetä Assien/autistien kanssa. Jos tämä nyt ei siis ollut provo, niin toistan, että tartu asiaan, älä katsele vierestä.

käytetäänkin kirjoitti:

Psykiatristen oireiden lievittämiseksi, mutta sen vuoksi nimenomaan haiskahti provolta, että tästä sai sen kuvan, että aspergeria itsessään hoidettaisiin automaattisesti psykoterapialla. Ja psykoanalyysia ei toivottavasti enää käytetä Assien/autistien kanssa. Jos tämä nyt ei siis ollut provo, niin toistan, että tartu asiaan, älä katsele vierestä.

Lue lisää

Autismin kirjon oireita yritetään hoitaa mitä erilaisimmin poppakonstein kuten psykoterapialla. Ikävä kyllä keskussairaalat ja jopa Kela edelleenkin hyväksyy nämä jopa vahingolliset hoidot.

Itse olin vanhempain tukiryhmässä, jossa kaikilla lapsilla oli diagnoosinaan laaja-alainen kehityshäiriö ja hoitomenetelmänä psykoanalyysi. Kun minulle selvisi, että se on sopimaton hoitomenetelmä yritin puuttua asiaan. Kun sanoin hoitavalle lääkärille, että psykoanalyyi ei sovi autistiselle lapselle, hän vastasi, että vaikka lapsella on laaja-alainen kehityshäiriö, se ei ole autismia. Lopulta piti hankkia neurologin diagnoosi, jossa todettiin Asperger. Vieläkään hoitava lääkäri ei pitänyt autismin piirteitä psykoanalyysin esteenä päinvastoin määräsi lisää psykoanlyysiä jopa minulle ja piti kaikkea muuta tukea tarpeettomana. Perusteena oli, että lapsella on "tunne-elämän häiriö", johon muu hoito ei pure!

Vanhempain ryhmässä suhtauduttiin aluksi myönteisesti psykoanalyysiin, mutta vähitellen kaikki vanhemmat olivat hakeneet neurologisen diagnoosin ja halusivat vetää lapsena pois "hoidosta". Se onnistui vain rikkomalla hoitosuhde ja hoitavan lääkärin uhkauksilla lastensuojelutoimista. Osa näistä vanhemmista koki "vapaaehtoisen" pakkohuostaanoton lastensuojelulaitokseen. Emme kuitenkaan halunneet huostaanottoa. Siksi emme ole uskaltaneet katkaista lapsemme hoitosuhdetta.

googleta... kirjoitti:

Autismin kirjon oireita yritetään hoitaa mitä erilaisimmin poppakonstein kuten psykoterapialla. Ikävä kyllä keskussairaalat ja jopa Kela edelleenkin hyväksyy nämä jopa vahingolliset hoidot.

Itse olin vanhempain tukiryhmässä, jossa kaikilla lapsilla oli diagnoosinaan laaja-alainen kehityshäiriö ja hoitomenetelmänä psykoanalyysi. Kun minulle selvisi, että se on sopimaton hoitomenetelmä yritin puuttua asiaan. Kun sanoin hoitavalle lääkärille, että psykoanalyyi ei sovi autistiselle lapselle, hän vastasi, että vaikka lapsella on laaja-alainen kehityshäiriö, se ei ole autismia. Lopulta piti hankkia neurologin diagnoosi, jossa todettiin Asperger. Vieläkään hoitava lääkäri ei pitänyt autismin piirteitä psykoanalyysin esteenä päinvastoin määräsi lisää psykoanlyysiä jopa minulle ja piti kaikkea muuta tukea tarpeettomana. Perusteena oli, että lapsella on "tunne-elämän häiriö", johon muu hoito ei pure!

Vanhempain ryhmässä suhtauduttiin aluksi myönteisesti psykoanalyysiin, mutta vähitellen kaikki vanhemmat olivat hakeneet neurologisen diagnoosin ja halusivat vetää lapsena pois "hoidosta". Se onnistui vain rikkomalla hoitosuhde ja hoitavan lääkärin uhkauksilla lastensuojelutoimista. Osa näistä vanhemmista koki "vapaaehtoisen" pakkohuostaanoton lastensuojelulaitokseen. Emme kuitenkaan halunneet huostaanottoa. Siksi emme ole uskaltaneet katkaista lapsemme hoitosuhdetta.

Lue lisää

googletin. Sosiaaliportti oli päälimmäisenä, mutta ei tuntenut autismia. Ei myöskään kirjaston tietohaku tuntenut yhteyttä autismiin, mutta wikipediasta tuli vastaus,

googleta... kirjoitti:

Autismin kirjon oireita yritetään hoitaa mitä erilaisimmin poppakonstein kuten psykoterapialla. Ikävä kyllä keskussairaalat ja jopa Kela edelleenkin hyväksyy nämä jopa vahingolliset hoidot.

Itse olin vanhempain tukiryhmässä, jossa kaikilla lapsilla oli diagnoosinaan laaja-alainen kehityshäiriö ja hoitomenetelmänä psykoanalyysi. Kun minulle selvisi, että se on sopimaton hoitomenetelmä yritin puuttua asiaan. Kun sanoin hoitavalle lääkärille, että psykoanalyyi ei sovi autistiselle lapselle, hän vastasi, että vaikka lapsella on laaja-alainen kehityshäiriö, se ei ole autismia. Lopulta piti hankkia neurologin diagnoosi, jossa todettiin Asperger. Vieläkään hoitava lääkäri ei pitänyt autismin piirteitä psykoanalyysin esteenä päinvastoin määräsi lisää psykoanlyysiä jopa minulle ja piti kaikkea muuta tukea tarpeettomana. Perusteena oli, että lapsella on "tunne-elämän häiriö", johon muu hoito ei pure!

Vanhempain ryhmässä suhtauduttiin aluksi myönteisesti psykoanalyysiin, mutta vähitellen kaikki vanhemmat olivat hakeneet neurologisen diagnoosin ja halusivat vetää lapsena pois "hoidosta". Se onnistui vain rikkomalla hoitosuhde ja hoitavan lääkärin uhkauksilla lastensuojelutoimista. Osa näistä vanhemmista koki "vapaaehtoisen" pakkohuostaanoton lastensuojelulaitokseen. Emme kuitenkaan halunneet huostaanottoa. Siksi emme ole uskaltaneet katkaista lapsemme hoitosuhdetta.

Lue lisää

Psykoterapia, ei ole yhtä kuin psykoanalyysi eikä se todellakaan ole sama kuin poppakonstit!