Missä parit tapaavat toisensa?!

livennä saattas tavata paremman ko netis.Ainakin oon löytänny risteilyltä kamun.Jne raflastakin.

työpaikalta ja netistä. Siinä mun saldo. Noissa pitemmissä suhteissa.

...kaikki pitkäaikaisia suhteita, yksi kerrallaan ja useita vuosia - yllätys, yllätys kaikki baarista löydettyjä. Baareissa käy ihan tavallisiakin ihmisiä, eikä kaikki etsi yden yön panoseuraa. Fiksu erottelee jyvät akanoista, eikä anna ekailtana.

töistä löyty aviomies. Kerran nuorena löyty poikaystävä kadulta, kun käveli ohi ja kysy matkaansa... Emmää tiijä, voiko niitä ettimällä ettiä?

tavattiin ekaa kertaa neljä vuotta takaperin, vähän päälle. Siitä se sitten lähti :) Kihloissa.

porukalle, jonka kanssa naiseni tuolloin liikkui.
Seuraavan kerran tapasin naisen ravintolassa josta varsinaisesti homma käynnistyi.

Löysimme toisemme netin avulla. laitoin tarkkaan mietityn ilmoituksen ja mies etsi juuri minunlaistani. Onnea ja auvoa...

baarista tietysti se oma ukko löyty ja siitä kohta 20.vuotta aikaa enkä edes ollut siellä siinä mielessä että pitäis joku löytää.satuin vaan istuun kyseisen porukan pöytään kun oli täyttä ja siitä se sit lähti meidän yhessä olo.

Töissä olen tavannut kaksi poikaystävistäni, harrastuksessa yhden ja netissä yhden. Nykyinen tarttui mukaan töistä, jossa emme siis olleet työkavereina, vaan hän asiakkaana ja minä asiakaspalvelijana.

Baarissa, luennolla, harrastuksissa ja netissä. Mutta nuorena on paljon helpompi-kaikki ovat enemmän tai vähän sinkkuja joten on kai miehille helpompi iskeä naisiin. Kukaan ei iske noin vaan 40-50-v naiseen.

kirjoitan lyhyesti, koska tästä voisi saada kirjan..heh.

olin 7 vuotta suhteessa miehen kanssa, jonka tapasin kaverini kautta. (hänen vanha naapurinsa). tehtiin kaksi lastakin niiden vuosien aikana.
mieheni meni ja rakastui työkaveriinsa, jonka kanssa menivät yksiin. silloin kuin sain tietään heidän suhteestaan, niin otin tämän naisen mieheen yhteyttä ja kerroin, että tiesitkö, että naisesi on lähtemässä mieheni matkaan.

no me erosimme, lapset jäivät minulle. tämän naisenkin 15 vuotinen liitto jäi taakse ja kolme lasta hänen miehelleen. eli mieheni tämä nainen menivät yksiin.

eron jälkeen rupesimme soittelemaan tämän jätetyn miehen kanssa ja huomasimme, että oli kiva jutella keskenään. emme mitenkään parkuneet exiemme perään, päinvastoin, löysimme toisistemme paljon samaja piirteitä.

sen verran kivaa oli, että meidät vihittiin juuri (29.6.07). kaikki lapset asuvat kanssamme, eli olemme tälläinen uusio-suurperhe...heh.

exämme liitto ei kestänyt, kuin kolme vuotta...

eli näinkin voi sen elämänsä kumppanin löytää...eli kaikki mahdolliset jutut ovat mahdollisisa...

Löysin kirpputorilta.

Oikean jo koulussa. hän on todella oma rakkauteni. rakastan häntä. Hän on Linnea Kelin.

Juhannuksen metallifestareilta Nummirockista oman rakkaani löysin vuonna 2005 ja kihloihin mentiin elokuussa 2006. Häitä tanssitaan elokuussa 2008. Että niin vain löytyi Se Oikea, kun sitä kaikkein vähiten odotti :)

Sattumien kautta löytyi se oikea. Ensinnäkin kun Tarja Turunen erotettiin Nightwish bändistä niin mie menin Tarjan joulukonsertiin jossa näin nykyisen kultani ja ihastuin ensisilmäyksellä. Siitä se kaikki alkoi :)

Saunasta löysin nykyisen aviomieheni...

mä löysin rippileiriltä. Ensin oltii pelkästää kavereit mut sit se muuttus ja nyt me ollaa yhes.

löysin, yllätys yllätys keväällä ollessani Thaimaassa lomalla muutaman viikon. Viikonloppuna olemme menossa kihloihin ja uusi matka varattuna jo keväälle samaan paikkaan ja hotelliin jossa tutustuimme.
Emme enää ole mitään "lapsukaisia", ikää meillä molemmilla on jo hieman yli 50v. joten tiedämme mitä olemme tekemässä ja elämänkokemusta molemmilta löytyy, eli ei mitään hetken huumaa.

kylän juttolasta 13 vuotta sitten ja nyt 2 mukulaa ja kaikki ok.

En itsekkään uskonut, että netistä voi löytää sen oikean. Itse asiassa se kävi niin,että olin pelaamassa biljardia yhdellä pelisivulla ja siinä voi keskustella pelin lomassa. Siinä sitten keskusteltiin ja kiinnostuttiin toisistamme ja nyt ollaan kohta seurusteltu pari kuukautta. Päiväkään en vaihtaisi pois....:)

Mä oon tavannu oman kultani koulussa! Oltiin ammattikoulussa, samalla linjalla ja melkeen samalla luokallakin! Ollaan oltu jo 2v 10kk yhessä ja vuoden kihloissa!
Mun mielestä livenä on paljon helpompi tutustua ihmisiin ku vaikka netissä. Netissä ei saa oikeeta käsitystä ihmisestä.. Livenä taas näkee heti tai melkein heti mikä tai kuka tyyppi on miehiään tai naisiaan.. Tosin on mun yks kaveri löytäny oman kultansa netin kautta et saattaa sillainki tietty löytyä, mut ei mulle...

nykyinen poikaystäväni aloitti keskustelut irc-galleriassa, jonka jälkeen aloimme juttelemaan mesessä ja tekstailemaan -lähes päivittäin.
Ja sitten parin kuukauden päästä sovittiin tapaaminen, joka osoitti että kummatkin pitävät toisesta. Tapailtiin ja nyt olemme seurustelleet vähän reilut 8kk !
tämä on sitä jotakin.
TRUE LOVE

Me tapasimme junassa. Tuntematon herra kysyi lähtisinkö kahville. Kysyin että nyt hetikö. Hän vastasi että mikäettei. Hetken mietittyäni päätin luottaa ja lähdin mukaan. Siitä on yli 2 ja puolivuotta... :)

Ircin kautta tutustuttiin. Rakastuttiin toistemme luonteisiin ja huumori yhdisti. Tavatessa huomattiin että "se on siinä". Nyt yhdessä reilut 3 vuotta, kihloissa 2v, yhteinen koti ja koira ja häät kuukauden päästä. Että kyllä sitä voi tämän internetin kautta löytää sen oikean :)

Olin menossa toiselle paikkakunnalle ja satuin Suomi24 treffeistä hokamaan juuri kirjautuneen paikkakunnan neitokaisen. Kysyin kiinnostaisiko lähteä vapaailtani seuraksi. Hän tuli paikalle ja vaikka tarkoitus oli viettää yksi ilta ja vain hengailla, olemme nyt olleet vajaan vuoden yhdessä.

Mtv3:lla oli ainakin muinoin semmonen ku treffichat tekstitv:llä. Sieltä löyty! Takana vuosia jo monta.. :)

Baaritiskiltä Puustellista:) Tanssiin haki ja vein mukanani.

Lentokoneessa, istuimme vierekkäisillä paikoilla.

Ruisrockissa 2005 tavattiin, minä ja maailman ihanin mies. =) En ollut hakemassa poikaystävää, vaan kesätyöporukan kanssa pitämässä hauskaa. Jossain vaiheessa porukka hajosi ja lähdin yhden tyttökaverini kanssa oluselle. Anniskelualueella istahdettiin samaan pöytään parin miehen kanssa ja siitä se sitten lähti... Ollaan mietitty muita potentiaalisia tapaamispaikkoja poikaystäväni kanssa, mutta ollaan tultu siihen tulokseen, että me emme varmaan olisi ikinä muuten tavanneet ja aikamoinen sattuma oli myös se, että kohtasimme edes tuolla rockissa. Olin siis oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Enpä osaa suositella muuta kuin, että lähtee iloisella ja avoimella mielellä mukaan kaikkeen mahdolliseen. Tällä hetkellä kesätapahtumat ja -festarit ovat suuria mahdollisuuksia myös miesrintamalla. ;)

Vaimoni istui vankilassa murhasta ja jotain hieman lievempiä väkivallan muotoja. Osuimme kirjeenvaihtoon, mistä virisi rakkaussuhde ja kihlat. Hän vapautui ja avioiduimme ja meille muodostui erittäin intohimoinen suhde. Olimme yksissä vuosia. Aikanaan syvä rakkaus hiipui ja loittonimme eri teille. Olemme kavereita vieläkin, tosin hän on suhteessa jonkun paskiaisen kanssa ja pyrkii siitä eroon..? Suhteessamme ei ollut päihteitä, ei väkivaltaa, ei mustasukkaisuutta - ei juuri riitojakaan. Olimme hyvä pari ja nainen oli paras vaimo kuin kukaan muu nainen on ikinä ollut. Ne olivat parhaat parisuhdevuodet ja kokeilemisen arvoiset. Parempaa kuin murhaajatar ei löydy arjen tapaTantoista jota nykynainen edustaa. Pinnallista paskaa.

Ite kyllä löysin oman kultani netistä, valitettava fakta, mutta voi veljet mikä ihanuus tulikin, ja se oli vain KAVERI pohjalta ensin, mutta kun näimme viikon sisällä niin se oli menoa eikä meinausta. Nyt suunnittelemme häitämme ja toinen lapsemme on tulossa maailmaan joulukuussa.
Sitä löytää vaikka mistä varsinkin jos ei etsi ketään.

itselle Se Oikea

Perinteisesti baarista löytyi Love of My Life 7 vuotta sitten! :) Mentiin tyttökavereiden kanssa ihan ilman odotuksia bilettämään ja pitämään tyttöjen kanssa kivaa, mutta sitten tulikin tämä mies joka vei sydämeni....

Sen Oikean kirjeenvaihtoilmoituksen kautta. Olemme olleet 30 vuotta naimisissa ja edelleen rakastuneita ja onnellisia. Tavatessamme emme olleet ihan nuoria enää.

yhdet miehet tarjosivat kyydin ja sillä lyhyellä automatkalla löysin elämäni miehen. =)

Tapasin Rakkaani netissä,sinkuissa 50 vähän yli vuosi sitten.Elämme nyt yhdessä ja kaikki on niin täydellistä.Elämä voi yllättää,kun sitä vähiten odottaa.

Homma lähti rullaamaan talvella reilut 5 vuotta sitten. Levähdyspaikan ohi ajaessani autolla, huomasin tyttelin seisoskelemassa lumipenkkaan jumiutuneen autonsa kanssa. Kävin jelppaamassa auton penkasta ja siitä asti ollaan yhtä pidetty.

Tosi blondikin voi joskus saada tietsikansa pelittää!
Loppu kesällä 2004 näin sinkkusivuilla, vähän
viimeistelemättömän oloisen ilmoituksen, jonka
takaa löytyi eronnut, kahden lapsenhuoltaja isä.
Kirjoitan tätä viestiä hänen läppärillään, sillä muutin viimein maalle, hänen luokseen vuoden vaihteessa.

Itse kyllä löysin aviomieheni baarista karaoken merkeistä,mutta kyllä se oikea voi tulla vastaan vaikka lenkkipolulla tai kaupankassalla tai liikennevaloissa. Kuukauden päästä juhlitaan mei yks vuotis hääpäivää ja yhes ollaan oltu vasta vähä yli vuos ja tiedän että tämä on se oikea ihminen jonka kanssa vietän loppuelämäni.

oltiin vierekkäin urinoimassa. Ja siitä se ajatus sitten lähti...

mut niin se vaan oli, et Helsingin Onnelasta 1,4 v sitten, niin normi-ilta kun olla voi. Yllätyksiä näköjään tapahtuu....en siis osannut todellakaan odottaa tapahtuvaksi.

Prometheus-leiriltä :> Minä olin leiriläinen ja poika apukokki :D

reilu puoli vuotta ollaan oltu naimisissa. Ihanaa :)

Tulin töistä laitoin koneen päälle ja surffailin netissä päätyen muinoisen kissin chattiin, tuumailin että seuraava naiseen viittaava nimimerkki kun astuupi kanavalle heitän viestiä.

Siit se sitten lähti vaikka välimatka oli yli 600km, mentiin kihloihin, sittemmin naimisiin ja poikakin syntyi, yhteiseloa nyttemmin 4 vuotta ja elämä kukoistaa !!! :D

Mieheni asui silloin viereisessä kerrostalossa. Edesmennyt kissani meni hänen ja hänen kissansa oven taakse mouruamaan. Mieheni soitti kaulapannassa olleeseen numeroon, että kissani on hänen luonaan tulenko hakemaan.
Tämän jälkeen monta kuukautta moikkailimme pihalla,baareissa... Kunnes eräänä pvänä hän näki parvekkeeltaan minut pihalla korjaamassa lapseni pyörää ja tuli tarjoamaan apua. Kiitokseksi tarjosin kahvit ja ystävinä kahvittelimme pidemmän ajan ennen kuin aloimme seurustella.

eli tää nykyinen "se oikea" systeemi. Yksi viesti sen jälkeen soitto ja se oli siinä. Ei ole 4,5v tarvinnu etsiä enää ketään. Kihloihin mentiin 3kk soitosta ja naimisiin tasan 1v. soitosta. Sitä ennen etsiskelin vaikka mistä ja heti kun luovutin - unohdin poistaa ilmoituksen - kävi näin.

1976 Rippileirillä ! Se oli Rakkautta ensisilmäyksellä! Sanoin ystävilleni, että tuon haluan muita en huoli!
Nyt aviossa jo yli 20v ja onnellisesti,toki välillä alamäkiä ollut vaan silloin mieheni sanoo minulle, että tiedäthän sen olet minulle tärkein! Ja taas mennään ylämäkeä!!!

Työpaikalleni murtauduttiin ja mieheni tuli maalaamaan oven karmeja. Jotain hyvää joskus murroistakin..

Asuin kerrostalossa ja viereisen osakkeen osti komea nuori mies. Siinä sitä roskapussia kiikuteltiin about 7 kertaa päivässä ulos siinä toivossa että näkis edes vielaukselta tämän uuden viehättävän asukkaan. Pian tutustuttiin ja samantien rakastuttiin. Pian meni hynttyyt yhteen.. Nyt 6-vuotta yhdessä. Naimisissa 4:ttä vuotta ja toinen lapsi tulossa. Kohtalo johdatti meidät yhteen! :)

v.2001 Senssillä (nyk.Komeetta) oli niitä harvoja hyviä screenejä josta lätkää pystyi/mahtui katsomaan Tampereen ravitsemusliikkeessä ja tietysti oli sitä halpaa kympin kaljaa. (ihan litkua)
Suomi otti Ruotsilta turpaan jääkiekossa, pelin jälkeen tuohduksissa menin vessaan.
(Tietysti alakerran baarin perimmäiseen vessaan kun siellä kaikki ei tiennyt vessaa olevan niin se oli vähiten "kusessa")

Vessamatkalla koin jonkinlaisen "välähdyksen" kävellessäni narikan/eteisen läpi ja jouduin palamaan "vaiston varassa" alabaarista takaisin eteiseen.

Eteisessä sitten seisoi takki päällä tyttö jolta jokin sisäinen ääni käski pyytämään puhelinnumeroa. Puhelinnumeron sain ja parin päivän päästä tapasimme ja siitä lähtien samassa huushollissa ja monessa eri kaupungissa yhdessä majailtu.

Näin se elämä kuljettaa ja kohtalo sanelee, miten kortit jaetaan. Itse olen ikionnellinen ja päivä, päivältä tulen vain onnellisemmaksi :)

Jos Rinsessani luet tämän viestin, niin terkkuja vaan sulle ja kohta nähdään =P

Uskokaa pois. Netistä löytyi se oikea.Nyt on pari vuotta ihanaa yhteiseloa takana ja esikoisemme syntyy pian.

Kaikki alkoi itseasiassa vitsistä. Laitoin ilmoituksen paikalliseen lehteen nimimerkilla " hellyyttä ja jutustelua" en oikein uskonut että kukaan täysijärkinen mies siihen vastaisi. Vastasi kuitenkin, monikin itse asiassa.
Mieheni oli ensimmäinen jonka kirjeen luin, mutta myös ensimmäinen jonka hylkäsin sillä se oli kirjoitettu koneella. Kuitenkin pinkka joille halusin vastata kasvoi liian suureksi joten laitoin kaikken uusiksi ja aloitin lukemisen alusta kaikkista kirjeistä.
Mieheni kirje oli ensimmäinen johon vastasin.
Minua kiinnosti suunnattomasti tietää mikä on sellainen ammatti kuin datanomi ja minkälaista musikkivideota he olivat tekemässä.
Kirjoittelimme kuukausia, mukana oli myös parin kuukauden tauko postin toimesta. Joten oli todella lähellä että emme olisi ikinä tavanneet.
Mieheni kuitenkin kirjoitti minulle vielä kirjeen jossa ihmeetteli oliko loukannut minua kun lopetin kirjoittelun.
Viimein lokakuussa -94 hän tarjosi minulle erittäin kuivan itse tekemänsä lasagne aterian ja nyt meillä on kaksi lasta 12v ja 8v.
Hän on ehdottomasti tämän planeetan ainut mies joka osaa käsitellä minua :)

Siellä tavattiin ja naimisissa ollaan oltu jo 5 vuotta ja rakkautta rittää kovasti olen onnellinen mies.

Olin ystäväni kanssa rannalla viettämässä tyttöjen iltaa 4 vuotta sitten. Oli kaunis ilma ja nautimme siinä samalla pari siideriä.. Kiinnitin huomion erääseen mieheen, hän oli älyttömän komea ja oli hänen kaverikin, mutta jokin tässä toisessa viehätti. Olen sitä ujoa sorttia, jolla ei ole todellakaan "pokkaa" mennä noin vain juttelemaan, joten en edes yrittänytkään.
Huomasin, että nämä miehet olivat lähdössä rannalta ja tuli pettynyt olo kun en uskaltanut mennä juttelemaan!!
Sitten kävikin niin että, tämä kyseinen mies tulikin meitä päin, sydän pamppaili hirmuisesti.
hän pyysi minua ja ystävääni heidän kemuihin ja loi maailman valloittavamman hymyn minullu, olin sulaa vahaa!!lähdimme heidän mukaan ja jotain pientä pussailua oli.
unohdin kysyä häneltä numeroa illan päätteeksi, se harmitti suunnattomasti!!!!!
mutta.. :) yöllä, joskus aamuyöllä, tuli puhelu oudosta numerosta ja tämä mies soitti.. hän oli laittanu findiin nimeni ja yrittänyt soittaa monille ennenkuin sai minuun yhteyden :)
olemme nyt olleet yhdessä virallisesti 3 ja puoli vuotta ja rakastan häntä suunnattomasti.

eli rohkeasti vain luo katseita ja muista se hymy!;)

hän oli pari vuotta ylemmällä kurssilla opiskeleva poika, jonka kanssa yhdessä jo 11 vuotta.

rakastuin veljeni kaveriin.nyt naimisissa ja kaksi lasta.

Netistä, ja nykyisen Mokoman keikalla Lammilla. :)

rakastuin veljeni parhaaseen kaveriin.nyt naimisissa ja kaksi lasta.

Sieltä isäntä pokasi mut melkein 9 vuotta sitten.
Olin vannoutunut sinkku, mutta niin se mieli vaan muuttui:)

oliski joku se oikea täs vieres mutku ei oo. olis kiva sellanen jätkä täs ja olla sellasen kanssa

no tansseista tietysti!!!- ja tässä on soviteltu tätä elämää 50v paremmalla ja kriittisemmällä menestyksellä,mutta eroa ei tarvitse ellei hae jotain "uutta",en tiedä mikä olisi parasta!!!!!???

tapasin sen oikean neljä vuotta nuoremman sisareni häissä. Seurasin kyseistä heppua illan mittaan useaan otteseen ja ajattelin että tuo se on viimeinen jonka huolin jos en muuta saa!!Mies kun tuli illan mittaan yhä enemmän humalaan ja housut alkoivat laskea uhkaavasti.Sitten meni noin neljä vuotta kun menin elämäni ensinmäisiin naisten tansseihin ja sielläkös tuo samainen mies taas oli tosin selvinpäin ja siitä se alkoi nyt olemme olleet yhdessä jo 14 vuotta ja siitä 8 aviossa

Oman Oikeani tapasin silloisen kihlattuni kautta. He olivat työkavereita ja viihtyivät yhdessä vapaa-ajallakin kunnes sanoin silloiselle kihlatulleni että tuo tämä työkaveri nyt kotiin kahville. Ja sehän sitten tulikin ja mulla meni jalat alta jo näkemästäni, kun sitten tämä mies avasi suunsa, olin myyty. Kaikki arvot ja asiat on yksiin vaikka ikäeroa on 12 vuotta, hän on se vanhempi. Vielä härkämieskin. No, vuosi yhdessä ja pilvissäleijunta jatkuu. Tässä meidän tarina, toivottavasti muitakin yhtäkkiä alkaneita kiihkeitä tosirakkauksia on syntynyt.

mä löysin oman kullan netin kautta.

Tapasin ihanan avomieheni yökerhossa! Iskin hänet enkä edes muista sitä ;D

Matkalla kouluun, hän Kauppaopistoon ja minä Kotiteollisuuskouluun ja siitä on jo yli 30 vuotta :)))

No siellähän se Mertsi oli makkarakoiskilla.

sieltäpä juuri!

kaverin luona....

SIELLÄ NURKKAHUONEESSA!

Oman kultani olen löytänyt ala-asteelta. Olen kyllä vielä 13-vuotias pian 14, mutta tiedän että Hän on minulle Se Oikea. Rakastan häntä yli kaiken. Te kyllä varmaan ajattelette, että minä en tiedä vielä mitä rakkaus on, mutta kyllä minä sen tiedän...

Miehelläni oli niin iso hätä ja siitähän se sitten helpotti =)

Menin kysymään, mitä maksaa, mutta naiseni ei ollut kaupan. Hän oli eksynyt väärään ravintolaan, joten lähdin hänen matkassa sitten itsekin pois venakkojen luota.
Sitä en kerro, sainko heti... =)

Uskon, että erilaiset hengelliset tilaisuudet ovat hyviä paikkoja. Uskon, että kristityt ovat hyviä kumppaneita. Rakennamme suhteen Jumalan varaan niin uskomme, että suurempaa kestävämpää pohjaa ei ole.

Löysin tyttöystäväni opiskelijabileistä kolme kuukautta sitten. Niinhän se on, että samanhenkisestä porukasta löytää helpoimmin ihmisen, jonka kanssa ajatukset menevät yksiin.

olen tuntenut "sen oikean" jo vaahtosammuttimen kokoisesta lähtien. nyt ollaan seurusteltu pari vuotta ja edessä loistava tulevaisuus!

Kuulehan sie, mie laitoin aikoinaan kirjeenvaihto ilmoituksen Keltaseen Pörssiin ja kas kummaa sieltä se kulta löytyi, noin 300 sadan kirjeen joukosta. On (oli) minua vielä paljon nuorempikin ja en meinannut ottaa koko kaveria edes tosissani. Ajattelin, että kirjoitetaanpa nyt *pojulle* kun laittoi minulle niin mukavan kirjeen, että kyllä sille ainakin hyvä mieli tulee. Ja eikös mitä, ensi marraskuussa olemme olleet aviossa jo 13 vuotta ja päivääkään en kadu! Ikäero ei ole haitannut koskaan, olemme samalla *aaltopituudella* aina olleet ja ikäisekseni en näytä ikäiseltäni *nauraa*.

Mies löysi profiilini ihan sattumalta city.fi sivuilta ja piti mielenkiintoisena. Lähetti yhden viestin, jonka jälkeen tavattiin. Yhdessä oltu melkein 2v, ensi vuonna naimisiin.

Eli siis löysimme toisemme netin välityksellä, mutta tutustuttiin kyllä ihan kasvotusten ja vielä välittömästi ;)

Hän liftasi minun kyytiin. Söin jätskiä ajaessani ja melkein tukehduin siihen nähdessäni hänet...se oli menoa kun hän tuli kyytiini, tiesin heti, että tää on se juttu. Naimisissa ollaan oltu nyt 15 vuotta. Olen nainen ja epätavallista oli siihen aikaan, että mies liftaa...

oman mieheni löysin nenäni edestä. olimme tunteneet jo jonkin aikaa, mutta olimme lähinnä hei-tuttuja. aloimme juttelemaan enemmän ja siitä se sitten lähti. äkkiä olimme yhdessä. nyt meillä on jo pieni poika. :)

Lainatkaa euro, pitää soittaa mammalle, et oon rakastunu...taas :)))

Me asuimme naapurirapuissa. Minä asuin yksin kaksiossani C-rapussa ja hän yksiössä D-rapussa.
Nyt asumme omakotitalossa ja meillä on kolme lasta =)

Me asuimme naapurirapuissa. Minä asuin yksin kaksiossani C-rapussa ja hän yksiössä D-rapussa.
Nyt asumme omakotitalossa ja meillä on kolme lasta =)

eli etsin täällä S24:ssä matkaseuraa viime elokuussa ja hän vastasi, että lomaseura kiinnostaa, muutama viesti vaihdettiin treffeissä ja sovittiin matkakohteesta ja varasin meille äkkilähdön. Edellisenä iltana puhuttiin eka kertaa puhelimessa ja tavattiin ensimmäistä kertaa vasta lentokentällä ja se olikin sitten menoa:) Ihana viikko vietettiin Bulgariassa ja samoihin aikoihin tänä vuonna lähdetään uudelleen samaan paikkaan..
Kannatti ottaa riski ja lähteä melko oudon ihmisen kanssa seikkailemaan, olen onnellinen:))

lavatansseissa..

Itse tapasin sen oikean ensimmäistä kertaa koulussa(7 lk.=). Pari eka vuotta meni vaan, että samalla luokalla oltiin. Kunnes 9. luokalla, Se oikea otti minuun nimettömästi tekstarilla yhteyttä.
Sen jälkeen nähtiin aina sillon tällöin ja mukavaa oli(hän oli sillä hetkellä kylläkin varattu), mutta sitten muutin toiselle paikkakunnalle ja näimme harvemmin.
Se oikea erosi ex`stä ja minä omastani noin samoihin aikoihin. Aloimme näkemään toisiamme useimmin, ja noin puolivuotta myöhemmin hän kysyi minua yhteen.
Ja siitä se lähti. Eka vuos meni kaukosuhteessa, mutta lopuksi muutin takaisin Sen oikean paikkakunnalle. Nyt olemme olleet yhdessä 4v. Ja rakkaus yhä kukoistaa=D

Löysin ikioman, ihanista ihanimman, rakkaani reilu vuosi sitten netistä

kauan sitten..36v oltu yhdessä =)

Tapasin sumi reffi sivuilta noin neljä vuotta sitten ja menee erittäin hyvin paljon yhteistä tätä naista etsinyt koko elämäni.

Tutustuin nykyiseen rakkauteeni oman kodon suojissa. Kotibileethän olivat kyseessä ja kaverini päätti omin päin hankkia lisää porukkaa omista tutuistaan, joiden seassa oli tuleva tyttöystävänikin. Aluksi nykyisellä rakkaallani oli jopa toinen poikaystävä, mutta hänen avoimuutensa vuoksi ystävyytemme syveni hyvin nopeasti. Silloisen poikaystävänsä jätettyään olin hänen tukenaan itse sitä sen kummemmin edes huomaamatta...
Pian ystävyytemme kuitenkin läheni huomattavasti ja olin täyttä päätä rakastumassa hyvään ystävääni. Noh, silloin harmitti mikäli suhde ei olisikaan kestänyt, mutta se tunne on kadonnut jo kauan sitten.
Seuraavana edessä kihlat?!

Kaikki lähti siitä ku tää ihana olento laitto maanantaina mulle galleriassa kommaa yhteen kuvaan ja laitto saman kysymyksen ku moni muu aikasemmin, liittyen kuvantekstiin. Noh ajattelin että kai se on pakko vastata. Siinä sitte kommailtiin ja vaihdettiin meseosot. Siinä sitte pitkin viikkoa juteltiin kunnes selvis että tän ihanuuden sukulainen asu tässä ihan muutaman kilometrin päässä ja oli tulos sinne viikonloppuna. Sovittiin sitte perjantaiks tapaaminen yhteen paikkaan, mutta se meni kuitenki niin että tavattiin sekajätepisteellä. Sielä tuli jonki aikaa oltua ja juteltua kaikkee kivaa. Seuraavana päivänä piti tietysti taas tavata ja mä rohkeena tyttönä kysyin että oltaisiinkos me nyt pari. Ja sain myöntävän vastauksen. Myöhemmin selvis että ihanuuteni ois aikonu kysyä samaa samana iltana, mutta ehdin ensin. Ja silloin oli siis perjantai 13 ku tavattiin. Hetkeekää en oo katunu ja ollaan molemmat tosi onnellisia.

Oli isosiskoni 21-vuotis synttärijuhlat. Minä olin lupautunut leipomaan hänelle ja hänen vierailleen kakun yms. Vastasin myös the 69 Eyes teeman tyylistä hänen asunnollaan. Ilta tuli, vieraita alkoi saapua. En tuntenut sisareni ystäviä lähes lainkaan, toki juttelin kaikkien kanssa ja hauskaa oli. Mukana oli myös minun vanha ystäväni, naispuolinen, kuten itsekin olen. Hän oli minulle jo pidemmän aikaa puhunut, että me mennään sitten Sokeriin, Turun erääseen yökerhoon, jossa useimmiten olimme. Minä olin innoissani ajatuksesta, viihdyin siellä. Sisareni oli kuitenkin suunnitellut muuta ja halusi minut ehdottamasti mukaansa jonnekin "hienompaan" yökerhoon hänen ja syntymäpäivävieraiden kanssa. Minua harmitti lähteä muualle kuin sisareni, mutta olin päättäväinen ja lähdin hyvän ystäväni kanssa Sokeriin.

Päästyäni Sokerin yläkertaan, juuri kun kello oli 23.00, ryntäsin samantien tanssilattialle, joka oli autio. Kaverini jäi ostamaan itselleen juotavaa. Hyvässä maistissahan siinä vaiheessa jo oltiin.

Kuin salama kirkkaalta taivaalta, odottamatta, HÄN oli siinä. "Haluuks sä tanssii mun kaa pari biisii?" Siitä se lähti. :)

Yhdessä ollaan oltu jo yli 1,5 vuotta. Ja rakkaus kukoistaa siinä missä upea seksikin.

Festareilta löytyy mielenkiintoista sakkia kun puunjuurella on mukava jutella jopa ajoittain rauhassa.

tässä tilanteessa löytyi oikea. (oikeestaan tosi naurettava paikka joo) mutta laavultahan se löyty :_D!

ajoimme samoihin valoihin ja siin vaan katseet kohtas.Viikon päästä moikattiin ja missäs muualla kuin liikennevaloissa.Kolmas kohtaaminen toden sanoi ja päästiin juttusille kahvikupin ääreen. Nyt ollaan 19 vuotta vuotta asuttu saman katon alla ja kasvatettu kaksi lasta aikuisiksi.

oltiin samois bileis eikä tunnettu ollenkaa. kunnes kaikki muut oli sammunu nii oltii ainuat hereil olevat ja juteltiin ja sitten vaihdettiin numeroitakin ja sovittii et ens vkl tavataan ja sit se oli sitä samaa joka vkl pari kuukaut kunnes päätettii seurustella. 2 vuot menny jo suhdetta.kolmatta vuotta odotellessa...

Jokamiesluokan autokilpailussa

Koulussa tapasin :) Välitunnilla kun olimme eri luokilla...

Ekan kerran näin hänet jo ala-asteella kun hän tuli kouluumme. Pikkuhiljaa ihastuin häneen ja lopulta päästyämme samaan yliopistoon aloimme seurustella. nykyään ollaan jo lähes naimisissa.

Ei oo vielä löytynyt ja ikääkin on jo 48v. ja lapsia 3. No ootellaan vielä jos vaikka vastaan tulis.

...kun olin vielä opiskelija ja hän työskenteli lastentarhassa jossa olin harjoittelussa. Tapaamisesta on kulunut 6.5 vuotta ja yhdessä edelleen ja onnellisesti. Mie olin tavatessamme vasta 17 vuotias, päivääkään en vaihtaisi pois jotka olen kultani kanssa saanut viettää. Jokainen löytää kumppaninsa sieltä mistä se sattuu löytymään. Kaikki maailman paikat ovat mahdollisia tavata oma se oikea!Toivottavasti sinäkin löydät oman kultasi!

Mä ja mun avopuoliso tavattiin kyllä baarissa ja siitä hetkestä se juttu vaan lähti. Kohta kolme vuotta ollaan seurusteltu. Vaikka sanotaan että baareista ei puolisio löydä niin musta se on paska puhetta. Täytyy vaan pitää housut jalassa eikä syöksyä heti sänkyyn. Mielestäni kannattaa nähdä kolme kertaa selvinpäin ennen kun harrastaa seksiä, muuten juttu kaatuu.

oman kullan tapasin ollessani elämäni ensimmäistä kertaa jyrsijänäyttelyssä. silloin vain juttelimme ja vaihdoimme sähköposti osoja paria kuukautta myöhemmin vaihdettiin puheilin numeroita ja tavattiin nyt onnellisesti yhdessä jo kolmatta vuotta.

vaikka muille jakaa. ja tähän on tekijänoikeudet, se oon minä joka takuulla kirjootan nää kirjaksi ja rikastun.

Tyämatkalla, pääasiassa kuiteski tanssilattialla (harmi vaan jos joku ei tanssi tai edes seiso tanssilattialla), työpaikalla, en tiedä tuleeko nyt kaikki edes miäleen. -, tää on sitten hinnoiteltua neuvontaa.

Milloin missäkin, jossain aivan yllättäen, kun ei arvaakaan. Niin että alkaa hermostuttaa eikä enää maailma pysy kasassa sen jälkeen. Etenkin kaupallisen alan ihmiset ovat sellaisia supliikki-ihmisiä että sus suinatkoon.

tämä tuntuu varmaaan uskomattomalta . tapasin mieheni ensikertaa olessani 12vuotias ja mieheni ajoi silloin kouluautoa ,ihastuin ensi näkemältä , moikkailtii ja juteltiin aina kun nähtiin meni siinä sellaiset seitsemän vuotta ennen kuin ruvettiin seurusteleen .pyysin häntä kuskiksi kun täytin kaksikymmentä ja hän suostu ja siitä se sitten vain alkoi ruvettiin liikkuun entistä enemmän porukssa ja ollaan oltu kohta 11 vuotta naimisissa ja lapsiakin on kolme.

joo naise netistä oon pongannu..tai se mut.:) hyvin menee

tämä tuntuu varmaaan uskomattomalta . tapasin mieheni ensikertaa olessani 12vuotias ja mieheni ajoi silloin kouluautoa ,ihastuin ensi näkemältä , moikkailtii ja juteltiin aina kun nähtiin meni siinä sellaiset seitsemän vuotta ennen kuin ruvettiin seurusteleen .pyysin häntä kuskiksi kun täytin kaksikymmentä ja hän suostu ja siitä se sitten vain alkoi ruvettiin liikkuun entistä enemmän porukssa ja ollaan oltu kohta 11 vuotta naimisissa ja lapsiakin on kolme.

Tapasin sen oikean kulkemassa ikkunani ohi. Asuimme samassa rivitalossa. Kihloihin menimme kuukauden kuluttua tapaamisesta, neljä kuukautta lisää ja menimme naimisiin. Aikaa on kulunut melkein 32 vuotta ja tunne vain syvenee edelleen.
HÄN OLI SE OIKEA.

no ihan perinteisesti tanssiravintolassa tapasin sen oikean. oltuani 8 vuotta yh:na hra oikea käveli/tanssi eteeni ja yht. taivalta nyt 5 ja puoli vuotta

No, suomi24-treffeistä se oikea löytyi.. vuosi sitten tavattiin ja nyt onnellisesti kihloissa =)
..Eikä muuten olla ainoat onnelliset, jotka ovat toisensa netistä löytäneet.. ;)
Tsemppiä vaan kaikille..rohkeasti sokkotreffeille!

samalta luokalta vieläpä... ihanaa...

ensimmäisen pitkän suhteen löysin ihan koulussa, tämän tämän hetkisen löysin yhteisen ystävän kautta..tiesimme toisemme jo entuudestaan ja sitten mooonen vuoden jälkeen päätin ottaa yhteyttä ja yhdessä oltu 5vuotta:) ystävien kautta ja koulun ym kautta löytää hyvin,ja tietty jotkut harrastuksetkin ovat ohyvät:)

Me tavattiin lavatanssaissa,ja siellä samalla lavalla käymme aina silloin tällöin muistelemassa.. Olemme hyvin onnellisia ja luotamme toisiimme sekä kunnioitamme toisiamme.Siitä se parisuhde muodostuu.

löytyi tietokonekurssilta.
nyt tulossa vauva marraskuussa,kihloihin mentiin juhannuksena ja yhteenmuutto syksyllä esillä :D

Tapasin mun ihanan tyttöystäväni suomi24 lesbo chatissa ja siitä se sit alkoi, eka meseiltiin ja soiteltiin ja sit oli ekat treffit ja sillä tiellä olen edelleen, ensi tapaamisesta on aikaa 1v3kk ja erittäin hyvin menee.
että kyllä se oikea saattaa netistäkin löytyä, kokemusta löytyy.

Onko sellaisia sittenkin olemassa?
En todellakaan ole sellaiseen vielä törmännyt...
Onnea niille jotka sellaisen ovat kohdanneet.

Kansainvälisestä deittipalvelusta löydettiin toisemme :) Nyt ollaan naimisissa ja perheenlisäystä odotetaan.
Ja on TODELLINEN sielunkumppani.
Sekä Elämänkumppani.

Onnellinen N-29

Mistä sen voi tietää kuka on oikea? Miehen kanssa tulee kymmenen vuotta yhteiseloa täyteen ja on alkanut pikkuhiljaa tuntumaan, että vois katella muita maisemia. Olin kyllä aika nuori kun tavattiin eikä juuri aikaisempia suhteita ja kyllähän se silloin ensi vuosina tuntui että tässä se nyt on, että naimisiinkin tuli mentyä..

vuonna 1976 siellä lauloi joskus ylimääräisiä kappaleita Kristiina Mäki,joka oli aloittamassa loistavaa uraansa silloin.Taisinpa tanssittaa häntäkin pari kertaa.Siis sieltä alkoi 30 vuotinen sota,niin ja konikapina,jonka minä kyllä voitin. Jatkuu nuijasotana....

Asuin alivuokralaisena hänen kotitalonsa ullakkohuoneessa omalla sisäänkäynnillä.

juuri netistä ja vieläpä Suomi24:sen Treffi-palstan kautta :)
Ollaan oltu jo muutama vuosi yhdessä ja lapsiakin on jo 3 :)
Alkuun kun treffattiin,oli välimatkaakin melkein 500km mutta eipä se tahtia haitannut. 3 kuukauden seurustelun jälkeen hynttyyt yhteen ja onnellisia ollaan :)
Mieheni on aivan ihana! I LOVE IT!!

Voi...se oikea löytyi vahingossa omalta kotipihalta silloin aikoinaan. Hän oli veljeni kanssa intissä yhtäaikaa ja kulkivat samalla kyydillä. Kerran satuin vahingossa kotiin, KATSEEMME KOHTASIVAT, sen jälkeen satutin itseni kotiin...Aloin saada terveisiä häneltä...Olin silloin muuten 16v ja hän n.20v
Olen nyt hänen kassaan onnellisesti naimisissa, 22.vuosi menossa ja aikuiset lapset.
Eli..."Se oikea voi löytyä aivan mistä tahansa"

Yllättävän moni on tavannut netissä, "yllättävän" moni on myös baarissa. - Monista muista viesteistä, ainakin sinkut puolella, saa sen käsityksen ettei baareista löydy muuta kuin seksiseuraa, jos sitäkään. - Työ- ja opiskelupaikat olivat ihan odotetusti kärkijoukossa.

Haluaisin vielä kuulla niiltä, jotka jotka ovat tavanneet jossain vähemmän tavanomaisessa paikassa, tai oikeammin, paikassa missä normaalisti ei tuttavuuksia solmita, sen MITEN he ovat tavanneet. Miten on tutustuttu jossain kassajonossa tai muussa vastaavassa paikassa.

Tapasin rakkaan aviomieheni siskoni kautta. Hän ja siskoni opiskelivat kummatkin samassa paikassa. No, kerran sitten siskoni kutsui minut luokseen ja hän halusi esitellä minulle Hänet. Täytyy myöntää, että se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Aloimme seurustella n. kuukausi ensitapaamisestamme. Tällä hetkellä olemme naimisissa ja meillä on kaksi ihanaa kaksospoikaa. Eli suuret kiitokset siskolle!

... löytyi Kotkan meripäiviltä 2002 ...
... ja nyt ei enää vaihtamalla parane ! ...

löytyi netistä treffi sivujen kautta.

Kaverin synttäreillä tavattiin, meidän kaveriporukka oli kokoontunut eräiden kaksosten suurille synttäribileille, jossa oli myös paljon väkeä. Kävi ilmi, että minä tunsin kaksosista toisen ja avokkini toisen. Juttu alkoi luistaa ja mukava on kun on yhteisiä tuttuja edelleen.

Tapasin sen oikean rakkauden kirjastossa 1987 lokakuussa ja meillä on poika 18 vuotta.

Sen oikean voi löytää mistä tahansa, kun on sen aika. Minun poikaystäväni (Nykyinen aviomieheni) tuli meille kotiin ja meillä tavattiin ensimmäisen kerran ja siitä se lähti. Rakkautta ensisilmäyksellä:)

Sen oikean voi löytää mistä tahansa, kun on sen aika. Minun poikaystäväni (Nykyinen aviomieheni) tuli meille kotiin ja meillä tavattiin ensimmäisen kerran ja siitä se lähti. Rakkautta ensisilmäyksellä:)

Sen oikean voi löytää mistä tahansa, kun on sen aika. Minun poikaystäväni (Nykyinen aviomieheni) tuli meille kotiin ja meillä tavattiin ensimmäisen kerran ja siitä se lähti. Rakkautta ensisilmäyksellä:)

lalliksella tietty ollaan tavattu....

Näin aviomieheni ensi kertaa lapsuudenkodissani.
Siskoni tuli käymään kotona uuden poikakaverinsa kanssa. Ajattelin heti, vau mikä ilmestys!
Miten sisareni on saanut noin komean uroksen seurakseen.
Heidän suhteensa loppui kuitenkin jonkin ajan kuluttua.
Minä taas näin tätä kaveria aina välillä kaveriporukoissa.
Hän alkoi osoittaa kiinnostusta minuun ja olin otettu. Unelmieni prinssi halusikin minut!
Sitten eräässä tanssipaikassa me tanssimme yhdessä ja siitä se sitten alkoi. Yhteinen taksimatka kotiin oli kohtalokas...
Olemme olleet yhdessä 27 vuotta, josta avioliitossa 14 vuotta ja meillä on kaksi yhteistä poikaa.

Tavattiin siis poikaystäväni kanssa tanssilavalla. Minä osuin paikalle ensimmäistä kertaa, kun tavattiin, ja vähitellen alkoi juttu luistaa. Ollaan molemmat nuoria, n. 25-vuotiaita, yllättävän sopivia toisillemme. En olis kuvitellu tanssilavalta Oikeaa löytäväni, mutta hyvin kävi. :)

juuri sen oikean miehen olen löytänyt laivalta.

Pari pitkää ja jokusen lyhyen ja erittäin väärien suhteiden jälkeen päädyin aikuisopiskelijaksi. Ja koulussa tapasin mieheni.

Yhdessä oltiin vähän yli vuosi ja naimisiin =). (vaikka vannoin että ei koskaan enää!!)

Jokainen päivä tämän miehen kanssa on ollut lahja. Ja paremmaksi tämä kumppanuus vaan muuttuu.. Puolen vuoden päästä olis 3 vuotis hääpäivä. =) Aika menee kuin siivillä.
En olis uskonut että mulle voisi näin hyvin käydä. Mutta luojan kiitos että kävi!!!
Perheenperustamisestakin on ollut puhetta... joten katsellaan tuleeko, vai hommataanko me lisää elukoita tähän meidän vanhaan omakotitaloon... =)

...vois laittaa sinkkupaidan päälle niin tietäis ketä uskaltaa kysyä treffeille.

Ei muuta kuin lenkille sinkkupaita päällä!

Nykyisen aviosiippani tapasin puhelimessa, edellisen kohtasin samassa ammattiopistossa, jota kävin. Lyhytaikaisempia suhteita on syntynyt mm asemalla bussia odotellessa ja joutumalla tilanpuutteen vuoksi yöpymään samassa huoneessa.

Mä tapasin mun avomiehen hänen tupareissa :) Kaverin kaverin kutsun ansiosta :) Kohta kolme vuotta ollaan oltu yhessä.

....vielä tavannut ja tuskin enää tapaankaan

hmm jonkin harrastuksen tai kiinnostuksen kohteen jonka suhteen olen "tosissani niin sen parissa...... hän on valmentajani :).... olemme nii samalla aallonpituudella ja seurustelemme

Junassa tavattiin 3 vuotta sitten.Olin nukahtanut yö junassa ja sylissäni ollut musiikki soitin oli tipahtanut lattialle ja hän tuli sitten herättelemään,että "neidin tavaroita on tipahtanut lattialle" Ja yhteisellä matkalla ollaan edelleen..=)

kauni neito tuli peri aattessa hakeen mut himasta asti. olitiinhan me jo sit ennen tunnuttu/tutustuttu

Tietenkin luovempiakin ratkaisuja voisi harkita, mutta eiköhän ensisijaisesti baareissa tarjoudu enemmän tahi vähemmän potentiaalista kumppania. Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi, salaisuus: "Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistusten äiti". Itsekin sen jo kerroit.

Ja mitä nettiin tulee, sitä kautta tavanneita on yhä enenevissä määrin.

Näiden itsestäänselvien tapausten lisäksi kumppanikokelaita voi tarjoutua pippaloissa, vaikkapa lievästi "paritushenkisten" ihmisten esitellessä tuttaviaan toisilleen. Tietenkin erilaiset harrastus- ja muut piirit tarjoavat nekin oivia mahdollisuuksia. Näistä löytyy baareja todennäköisemmin tapauksia, joilla on samanlaisia mielenkiinnon kohteita. Ja baareista löytyy todennäköisemmin tapauksia, jotka eivät ole tiukkapipoisia absolutisteja ja "raitistajia" - eivätkä myöskään raivoraittiita.

Periaatteessa potentiaalisen kumppanin voi löytää mistä tahansa, vaikka hautausmaalta. Kannattaa kuitenkin miettiä, mistä etsii.

itte tapasin aviomieheni reilu 6vuotta sitten tekstitv:n chatissa :)

Noh ll oo ll Helsingin-> Puistolan juna-asemalta 3½ yhdessä ja kihloissa.

Kyllä sen löytää mistä vaan. Itse löysin baarista joka oli kuskina kavereille ja pummasin kyydin kotiin ja sillä tiellä olen vieläkin ja aikaa on kulunut 11 vuotta ja kaksi lasta perässä huutamassa, Iskä oota meitä...

Oman kultani löytyi pikkujoulu risteilyltä. Kyllä! Sekin on mahdollista. Aamusella hän käveli hyttiini. Koskaan aikaisemmin ei oltu nähty mutta jatkoille lähdettiin ja näillä teillä ollaan :) Liekö tämä sitten kohtaloni...

Tavattiin miehen kanssa rockabilly-tapahtumassa, baarissa tosin, mutta rock'n'roll-musiikki ja jenkkiautot yhdistää. Viimeinen silaus kiinnostumiselle oli se kun mies suostuikin yllätyksekseni lähteä tanssimaan boogie woogieta...

Eli harrastusten kautta voi tavata kumppanin. Mutta musta ainakin tuntu, että ketään ei tapaa just sillon kun etsii, vaan hämysti just sillon kun ei etsi ja ottaa extrarennosti...

Minä tapasin ukkoni bussissa. Hän on bussikuski, jonka kyydissä kuljin kai 10 vuotta. Olin naimisissa, mutta pelasimme silmäpeliä peilin kautta ja kyytiin tullessa hän aina iski silmää. Erosin aikanaan ja kun hän huomasi, että sormukset olivat kadonneet, hän alkoi pyytää kahville, ensin leikillään ja sitten tosissaan. Lopulta hän yhtenä perjantaiaamuna sanoi: haen sinut illalla klo 20, sanot vaan mistä!

Olin ihan varma, ettei hän tule, mutta menin kuitenkin sovittuun paikkaan - ja tuli hän. Pystyin tuskin kävelemään autoon kyytiin, meni polvet niin hyytelöksi...siinä se nyt oli se mies, jota olin 10 vuotta katsellut! Ja siinä se on edelleen, 1,5 vuotta myöhemmin.

Näinkin voi käydä.
t. Matkustaja

opiskeluaikoina Vaasassa Mansikkasaaresta juhannuksena, kaverin järkkäämät pienimuotoiset reivit.

mun saldo;
yks käveli ihan kaupungilla vastaan, muutaman kerran jälkeen otti puheeksi..
toinen kaverin kautta..
kolmas käveli torilla baarinillan jälkeen vastaan ja pyysi mukaansa..lähdin toki..
ja viimeinen korjasi minut matkaansa kahvilasta. =) ja tälle tielle jäädään..

Niin me "tapasimme" mieheni kanssa Suomi24:n 20 huoneessa reilu 5v sitten :) Ei se ollut rakkautta ensi silmäyksellä tai siis chattaamisella eikä vielä toisellakaan. Eikä muuten eka tapaamisellakaan, vaikka siitä jäikin semmonen "kumma kutina" :) Mutta toka tapaaminen johtikin sitten salamana suhteeseen joka jatkuu yhä erittäin ONNELLISENA! :) Olemme naimississa ja meillä on 2v lapsukainen.

Tai jos ihan tarkkojan ollaan ollaan niin suhde alkoi kyllä baarista :) Sillä olimme baarissa kun varsinaisesti aloimme seurustelemaan:)

Toisen pitkän suhteen miehen tapasin baarissa ihan perinteisesti hän haki hitaille ja siitä lähti pitkä suhde, joka kariutui kyllä aikanaan.

Summa summarum, siis netistä tai baarista kumpikin käy ;) Eikä sitä voi koskaan tietää missä siihen oikeaan törmää.

Juu, oma kulta löytyi todella yhden hevoshankkeen puitteissa. Ruotsiin menimme ihastelemaan hienoja talleja ja tuleva mieheni oli samalla reissulla mukana. Ensin en ollut hänestä kiinnostunut, mutta hän vain sinnikkäästi tassutti perässä ja puhetta tuli niin paljon, että aloin jo tarkemmin kuunnella, mitä hänellä oli asiaa. Ja tulihan sieltä ihan asiaakin.
Hevoset ammattina yhdistää, laitoin oman tallini kiinni ja muutin hänen tilalleen, nyt ollaan oltu kohta viisi vuotta yksissä ja syksyllä on häät. Ikäeroa on parisenkymmentä vuotta, mutta eipä tuo ole tahtia haitnnut ;)

Se oikea voi löytyä mistä vaan ja milloin vaan, koskaan ei voi tietää! Ja yleensä juuri silloin kun sitä vähiten odottaan..

Itselleni kävi juuri näin, rankan reissuvkonlopun jälkeisenä sunnuntai iltana kesken sohvien kannon lähti jalat alta kun odottamatta ja huomaamattomasti eteeni ilmaantui mitä mahtavampi olemus, kohtasimme ensimmäistä kertaa eikä hän ollut ollenkaan sen näköinen ja oloinen kuin mitä "siitä oikeasta" olin kuvitellut, mutta.. se jokin kuitenkin =)

viisi vuotta yhdessä oltu

Neljä vuotta sitten oltiin tyttojen kanssa baarissa pitämässä hauskaa. Sillä reissulla tapasin maailman ihanimman miehen. Ja viikon päästä mennään naimisiin!

tavattiin aiemmin ihan vain ohi mennen... tultiin juttuun hyvin... mutta kihloihin mentiin Bensa-asemalla.:)

tapasin ihanaakin ihanemman mieheni hänen entisen tyttöystävänsä seurassa..(he siis seurustelivat silloin) ja nyt olemme onnellisesti yhdessä melkein 2 v.=) taitaapa kyllä olla tuo entinen edelleen aika mustasukkainen(ei haittaa menoa) =D

Hyvin kosteita kotibileitä seuraaneenna iltapäivänä kotipihalleni kurvasi komea moottoripyöräilijä pyytämään anteeksi edellisen illan sekoiluja, ja minä olin myyty...

Siitä on nyt 18v :)

työkavereita ollaan oltu pian 13 vuotta, yhteinen taipaleemme alkoi vajaat 2 vuotta sitten pikkujoulujuhlissa ja nyt ollaan ostettu yhteinen talo. Vauvakin oli tulossa mutta se meni valitettavasti kesken.

Luulin löytäneeni Sen Oikean ensin lukiosta, sitten kielikurssilta Englannista ja sitten musakaupasta, mutta mikään noista suhteista ei kestänyt.

No 5 vuotta sitten olin Tanskassa konferenssissa ja tapasin siellä nykyisen kihlattuni. Suhdehan tuosta tuttavuudesta kehkeytyi, ja jo muutaman viikon seurusteltuamme tiesin hänen olevan minulle ehdottomasti Se Oikea :) Ja tunne vaan kasvaa...

Harrastuksen parissa tapasimme... Minulle hän on se oikea, mutta sitä en tiedä, olenko minä hänelle.

Kaupungilla kun istuksin frendien kanssa ja tämä nykyinen aviomieheni ajoi ohi.Minun ei tarvinnut kuin nähdä Hänet kun tiesin että hän on se oikea.Se oli kuin salaman välähdys.=)

Ja kymmenen vuotta tuli tänä vuonna täyteen! Ja edelleen onnellinen, nainen-76.

Meikäläinen se vaan löyti elämän kumppanin amiskasta .. Samalle luokalle päädyttiin ja yhessä valmistuttiin ja niin vaan vielä jatketaan :)

Netistä löytyi Se Oikea ja välimatkakaan ei ole esteenä (hän asuu Tampereella, minä Torniossa). Ollaan seurusteltu jo 3 vuotta ^^

tapasin rakkaani Ravintola- ja yökerho Onnelassa, Lahdessa. Tästä voin kiittää minun ja rakkaani yhteistä ystävääni (joka koitti ennen tutustumistamme iskeä minut) ja tietenkin SK:ta!!! kiitos :D

Kuntosalilla.

Ei kyllä valitettavasti minun kohdallani, mutta hyvä ystäväni löysi aikanaan miehensä kirjeenvaihtoilmoituksella. Mielestäni aivan älyttömän romanttista!!!

Itse kylläkin mieheni bongasin perinteisesti juuri ennen pilkkua baarista... Ei niin romanttista... :(

Koulussa tapasin.
Monta vuotta piti metästää, mutta nyt on odotus palkittu ja saman katon alle muutettu.
On se ihanaa.

Suomi24:lla tavattiin. Kohta puoliin alkoikin sitten seurustelu ja nyt on sitten lapsikin tulossa. Tarvitsee sanoa, että kyllä homma toimi tuolla Suomi24:n treffipalstalla. Vaikka luulin jo että ei tästä mitään tule kun niitä treffi-ilmoituksia katselee, mutta kyllä se näköjään toimiikin.

talvella 2006 tavattiin,kihloihin kesällä 2006,tytär syntyi loppu syksystä2006,naimisiin mentiin kesällä 2007.että näinkin voi käydä!;)

Eli tällanen kiva juttu kun oltiin kaveri porukalla viihteellä, ja sitte tuli kaverin mies puolisen kanssa riitaa, siitä kun en halunnut häneltä enempää kuin ystävyyttä.. Veti sit turpaan ja siihen tuli sitten mua puolustaan aivan ihana mies joka on nykyään aviomieheni..Se mun kaveri entinen siis sai porttikiellon siihen baariin mis oltiin, poke meinas et he eivät hyväksy naisten hakkaajia..

me tavattiin toisen asteen opiskelun yhteydessä :) 10v jo yhdessä :))

Ircissähän me tavattiin vuosia sitten jolloin olin vielä varattukin. Nyt samassa maassa asutaan yhdessä.

Vei kerran roskia pois. Nakkasin roskapussin laatikkoon ja siellä se miun kultuni oli nukkumassa. Kuselin mieheltä mitä hän siellä teki jne. siitä se sitten alkoi meijän yhteinen taival.

Aikanaan koulusta löytyi ensimmäinen, naapurista toinen, kolmannen löysin baarista ja hänen kanssaan saatiin lapset, neljäskin taisi olla baarisata ja viides löytyi junasta, kuudes chatista, seitsemäs sokkotreffeiltä ja tämä nykyinen treffipalstalta.

Eli kyllä niitä löytyy ihan mistä vain mutta vanhemmalla iällä nykyisin löytämihnen lienee helpompaa netistä.

Parit tapaavat toisensa tietenkin siellä missä on useampi kuin yksi pari.

Jos haluaa tarkoittaa sitä, että kaksi ihmistä eli pari on tavannut toisensa, pitää kysyä "Missä pari tapaa (tai tapasi) toisensa".

Vuoden 1998 lopussa laitoin ilmoituksen nettiin ja kymmenistä vastauksista nostin päävoiton...Avoliitossa elellään.

Vaikka koskaan en olisi uskonut, että netissä tapaisi ketään. Kohta pari vuotta oltu yhdessä ja joku aika sitten pistettiin hynttyyt yhteen.

En tiedä missä parit tapaa.

kapakan ja netin lisäksi kirjeenvaihdon avulla,alueuutisista,hesan asemalta.... mutta ei sitä oikeeta vielä..

uutena vuotena yhteisten tuttujemme luona. En ollut koskaan aikaisemmin nähnyt aikaisemmin. Nukuttiin vierekkäin jne, viikko uuden vuoden jälkeen mieheltäni tuli viesti, jossa kertoi että tahtoisi tutustua paremmin. :)

Jo kaukaa huomasin, että tämä mies oli erilainen, erottui joukosta aivan kuin hän olisi ollut ainoa elossa oleva, unissaankulkijoiden joukossa. Katseemme kohtasivat, tunnistivat jotain, viipyivät toisissaan... ja kuljimme toistemme ohi. Elämäni suuri rakkaustarina. Tuntuu, kuin se vielä jatkuisi joskus. Jossain.

Kyllä minä tapasin tansseissa ensimmäisen kerran ja siitä se lähti ja on kestänyt 40v.

Kyllä minä tapasin tansseissa ensimmäisen kerran ja siitä se lähti ja on kestänyt 40v.

Junassa tavattiin me! Vaikeuksia ollu mutta mies rakas ja edelleen ollaan yhdessä!!!! Todella oli matkaa Kuopio Hesa välillä ja siinä pääsi tutustuu...:)

Löysin nykyisen mieheni löytötavaratoimistosta.

Hän oli unohtanut puhelimensa lentokentälle ja minä olin hukannut lompakkoni linja-autoon.

Puhelinta ei löytynyt, mutta lompakko ja mies löytyi.

Minä löysin sen rentun kaljalta Kaisaniemen puistikosta. Annoin sittemmin satikutia kun ei ilmottanut etukäteen menoistaan...

Olen ihmehemmo tai ihmespedeksi ne mua kutsuu ja tulen muutamaan maailman TUrkuja ja toreja (lue Raumoja) seuraavalla tavalla.

Mun tyttöystävä tuli kaupungilla vastaan kadulla ja yhtäkkiä "hyökkäsi" mun kimppuun ja alkoi suutelemaan, tyttö oli kännissä kuin käki ja minä otin sen kotiini ja aamulla herättyä olikin sitten paljon puhuttavaa =)) 5 vuotta lokakuussa...

Miettikää nyt perkele yksi äijä on kaatanut yli huom yli 1000 naista eikö oo kova saavutus ja pelkästään suomi24:jän treffeiltä et kyl ne varmaan sit tapailee.

Lisää infoo porin yhteisössä / suhteet ja tunteet tapasimme suomi24jässä.

Aika kovaa pillujahtii hei 1000 TUHAT NAISTA

Lähes 7v. Sitten tapasin mieheni yökerhossa. Olimme 20v. Näin hänet jo tullessani yhteen baarin istumaosastoista, ajattelin että onpa järjettömän komea mies. En olisi uskaltanut niin komealle miehelle mennä juttelemaan, mutta hän tulikin luokseni. Loppu on historiaa :) ♥