Niin, elikä kertokaapas pinttyneelle humanistille mitä tarkoittaa termi 'konkaavi'? Jos koordinaatistossa viiva ei ole lineaarinen, vaan konkaavi, millainen se silloin on?
Konkaavi? Mitä tarkoittaa?
25
8701
Vastaukset
- nkorppi
Käyrä on konkaavi, jos seuraava pitää paikkaansa:
Jos yhdistät mitkä tahansa kaksi eri pistettä käyrällä suoralla viivasegmentillä, silloin käyrä ei koskaan ole segmentin alapuolella.
Jos käyrä on kahdesti derivoitavan funktion kuvaaja, silloin riittää tietenkin, että toinen derivaatta on ei-positiivinen kaikkialla.
Muistisääntö: concave on 'luola', ja convex on vastakohta sille.- Finländare
... kovera, vastakohtana kupera.
- ...
Konveksi joukko on joukko, joka sisältää pisteidensä yhdistysjanan. Jos x,y sisältyvät K:hon, niin tx (1-t)y sisältyy K:hon, kun t kuuluu[0,1]. Jos tuosta poistaa pisteen 0.5x .5y, niin joukko kuuluu tyyppiin ei konveksi, mutta ei kai silti välttämättä kannata puhua konkaavista joukosta.
Suomeksi konveksi kai on suunnilleen kupera.
Konkaavi on sitten kutakuinkin kovera.
Esimerkiksi pallopinta on ulospäin kupera, mutta sisäänpäin kovera.
Pallo sisuksineen on konveksi joukko.
Tasokäyrä voi olla esimerkiksi "ylöspäin kupera" tai "ylöspäin kovera" tms.
Konkaavi on kuitenkin hankalampi määritellä.
Ei kai esimerkiksi pallon komplementtia voi suoranaisesti sanoa konkaaviksi.
vertaa cavity cave luola, onkalo. - Finländare
... kirjoitti:
Konveksi joukko on joukko, joka sisältää pisteidensä yhdistysjanan. Jos x,y sisältyvät K:hon, niin tx (1-t)y sisältyy K:hon, kun t kuuluu[0,1]. Jos tuosta poistaa pisteen 0.5x .5y, niin joukko kuuluu tyyppiin ei konveksi, mutta ei kai silti välttämättä kannata puhua konkaavista joukosta.
Suomeksi konveksi kai on suunnilleen kupera.
Konkaavi on sitten kutakuinkin kovera.
Esimerkiksi pallopinta on ulospäin kupera, mutta sisäänpäin kovera.
Pallo sisuksineen on konveksi joukko.
Tasokäyrä voi olla esimerkiksi "ylöspäin kupera" tai "ylöspäin kovera" tms.
Konkaavi on kuitenkin hankalampi määritellä.
Ei kai esimerkiksi pallon komplementtia voi suoranaisesti sanoa konkaaviksi.
vertaa cavity cave luola, onkalo.... nimittämistä koveraksi on tuolta pohjalta kyllä vahän ongelmallista.
Kysyjä oli kuitenkin "Piintynyt humanisti", joten käännökseni lienee riittävä hänen tarkoituksiinsa. Englannin arkikielestä suomen arkikieleen käännös on pätevä.
Ehkä ei kannata tässä yhteydessä alkaa selittää Riemannin pintoja tms. - nkorppi
... kirjoitti:
Konveksi joukko on joukko, joka sisältää pisteidensä yhdistysjanan. Jos x,y sisältyvät K:hon, niin tx (1-t)y sisältyy K:hon, kun t kuuluu[0,1]. Jos tuosta poistaa pisteen 0.5x .5y, niin joukko kuuluu tyyppiin ei konveksi, mutta ei kai silti välttämättä kannata puhua konkaavista joukosta.
Suomeksi konveksi kai on suunnilleen kupera.
Konkaavi on sitten kutakuinkin kovera.
Esimerkiksi pallopinta on ulospäin kupera, mutta sisäänpäin kovera.
Pallo sisuksineen on konveksi joukko.
Tasokäyrä voi olla esimerkiksi "ylöspäin kupera" tai "ylöspäin kovera" tms.
Konkaavi on kuitenkin hankalampi määritellä.
Ei kai esimerkiksi pallon komplementtia voi suoranaisesti sanoa konkaaviksi.
vertaa cavity cave luola, onkalo....konveksin joukon määritelmästä, vaan konveksin funktion.
Joukoilla konkaavi ei ole hankala määritellä, sillä käytäntö on että se tarkoittaa ei-konveksia. Huomaa, että konkaavin funktion määritelmä ei ole samanlainen. - tuossa
nkorppi kirjoitti:
...konveksin joukon määritelmästä, vaan konveksin funktion.
Joukoilla konkaavi ei ole hankala määritellä, sillä käytäntö on että se tarkoittaa ei-konveksia. Huomaa, että konkaavin funktion määritelmä ei ole samanlainen."Käyrä on konkaavi, jos seuraava pitää paikkaansa:
Jos yhdistät mitkä tahansa kaksi eri pistettä käyrällä suoralla viivasegmentillä, silloin käyrä ei koskaan ole segmentin alapuolella."
ei oiken natsaa... - nkorppi
tuossa kirjoitti:
"Käyrä on konkaavi, jos seuraava pitää paikkaansa:
Jos yhdistät mitkä tahansa kaksi eri pistettä käyrällä suoralla viivasegmentillä, silloin käyrä ei koskaan ole segmentin alapuolella."
ei oiken natsaa...Sinulla on käyrä. Ota mitkä tahansa kaksi eri pistettä käyrällä. Piirrä niiden välillä suora jana.
Jos mikään näin muodostetuista janoista ei ylitä käyrää, silloin käyrä on konkaavi.
Jos mikään jana ei alita käyrää, silloin se on konveksi.
(Pisteiden x ja y välisen janan kaava on
ty (1-t)x, missä t on välillä [0,1]. Siksi tuo kaava usein esiintyy määritelmissä.) - natsaa
tuossa kirjoitti:
"Käyrä on konkaavi, jos seuraava pitää paikkaansa:
Jos yhdistät mitkä tahansa kaksi eri pistettä käyrällä suoralla viivasegmentillä, silloin käyrä ei koskaan ole segmentin alapuolella."
ei oiken natsaa...Se on juuri konkaavin funktion määritelmä. Katso vaikka Wikipediasta.
- klaniäijä
tuossa kirjoitti:
"Käyrä on konkaavi, jos seuraava pitää paikkaansa:
Jos yhdistät mitkä tahansa kaksi eri pistettä käyrällä suoralla viivasegmentillä, silloin käyrä ei koskaan ole segmentin alapuolella."
ei oiken natsaa...convex=alaspäin kupera , esim kirjain U
concave=ylöspäin kupera, esim Kekkosen pää - ...
nkorppi kirjoitti:
...konveksin joukon määritelmästä, vaan konveksin funktion.
Joukoilla konkaavi ei ole hankala määritellä, sillä käytäntö on että se tarkoittaa ei-konveksia. Huomaa, että konkaavin funktion määritelmä ei ole samanlainen.Pistin tuon vaan selvennykseksi. Konveksi tarkoittaa tuommoista alati ulospäin pullistuvaa, kun taas konveksi sisäänpäin lommoutuvaa (kunhan käsitteet sisään ja ulos on hallussa). Samalla halusin näyttää, että käsite on näkökulmariippuva. Eli tuon käyrän kohdalla ongelmana on juuri tuo näkökulma: mistä katsotaan ja mihin.Käyrän kohdalla on kai selkeämpi sanoa ylös- tai alaspäin kupera (vastaavasti alas- tai ylöspäin kovera, silloin ei suomenkieliselle ehkä tule niin helposti ongelmia. Englanninkielinen ensisijaisesti kai ymmärtää konkaavin "ontelo" merkityksen, jolloin näkökulmakin paljastuu implisiittisesti, suomenkieliselle taas tuosta "määritelmästä" tulee sanan sisältö ja sitäkautta tuo "luola-kuhmu" sisältö jää vajavaiseksi.
Siis: tavallinen sanakirja ensin käteen, sitten vasta matemaattinen sisältö (joka saattaa hivenen muuttua Wikistä toiseen...). Jonkinasteinen ymmärtäminen on kuitenkin parasta oppimista.
Wikipedia (En):
"
A function (in blue) is convex if and only if the region above its graph (in green) is a convex set.
"
Eli konveksi käyrä on tulkittu erään konveksin joukon reunan osaksi. - ...
... kirjoitti:
Pistin tuon vaan selvennykseksi. Konveksi tarkoittaa tuommoista alati ulospäin pullistuvaa, kun taas konveksi sisäänpäin lommoutuvaa (kunhan käsitteet sisään ja ulos on hallussa). Samalla halusin näyttää, että käsite on näkökulmariippuva. Eli tuon käyrän kohdalla ongelmana on juuri tuo näkökulma: mistä katsotaan ja mihin.Käyrän kohdalla on kai selkeämpi sanoa ylös- tai alaspäin kupera (vastaavasti alas- tai ylöspäin kovera, silloin ei suomenkieliselle ehkä tule niin helposti ongelmia. Englanninkielinen ensisijaisesti kai ymmärtää konkaavin "ontelo" merkityksen, jolloin näkökulmakin paljastuu implisiittisesti, suomenkieliselle taas tuosta "määritelmästä" tulee sanan sisältö ja sitäkautta tuo "luola-kuhmu" sisältö jää vajavaiseksi.
Siis: tavallinen sanakirja ensin käteen, sitten vasta matemaattinen sisältö (joka saattaa hivenen muuttua Wikistä toiseen...). Jonkinasteinen ymmärtäminen on kuitenkin parasta oppimista.
Wikipedia (En):
"
A function (in blue) is convex if and only if the region above its graph (in green) is a convex set.
"
Eli konveksi käyrä on tulkittu erään konveksin joukon reunan osaksi."konveksi sisäänpäin lommoutuvaa " Piti olla:
konkaavi sisäänpäin lommoutuvaa - ...
... kirjoitti:
"konveksi sisäänpäin lommoutuvaa " Piti olla:
konkaavi sisäänpäin lommoutuvaa"lommoutuva" ja "pullistuva" implisiittisesti sisältävät tuon "sisään"- ja "ulospäin".
Redundanssin poistaminen kuitenkin tekee lukemisen joskus vaikeahkoksi... - nkorppi
... kirjoitti:
Pistin tuon vaan selvennykseksi. Konveksi tarkoittaa tuommoista alati ulospäin pullistuvaa, kun taas konveksi sisäänpäin lommoutuvaa (kunhan käsitteet sisään ja ulos on hallussa). Samalla halusin näyttää, että käsite on näkökulmariippuva. Eli tuon käyrän kohdalla ongelmana on juuri tuo näkökulma: mistä katsotaan ja mihin.Käyrän kohdalla on kai selkeämpi sanoa ylös- tai alaspäin kupera (vastaavasti alas- tai ylöspäin kovera, silloin ei suomenkieliselle ehkä tule niin helposti ongelmia. Englanninkielinen ensisijaisesti kai ymmärtää konkaavin "ontelo" merkityksen, jolloin näkökulmakin paljastuu implisiittisesti, suomenkieliselle taas tuosta "määritelmästä" tulee sanan sisältö ja sitäkautta tuo "luola-kuhmu" sisältö jää vajavaiseksi.
Siis: tavallinen sanakirja ensin käteen, sitten vasta matemaattinen sisältö (joka saattaa hivenen muuttua Wikistä toiseen...). Jonkinasteinen ymmärtäminen on kuitenkin parasta oppimista.
Wikipedia (En):
"
A function (in blue) is convex if and only if the region above its graph (in green) is a convex set.
"
Eli konveksi käyrä on tulkittu erään konveksin joukon reunan osaksi.... olin juuri itsekin kirjoittamassa, että funktio on
konveksi, jos käyrän yläpuolinen alue on konveksi joukko
konkaavi, jos käyrän alapuolinen alue on konveksi joukko
Kuvittele, että sinun pitäisi yhden puhelinsoiton avulla selittää tuntemattomalle avaruusoliolle termit vasen-oikea tai ylös-alas tai konveksi-konkaavi... :) Moni valinta matikassa on mielivaltainen käytäntö.
Joskus valinnalle ei ole edes mitään selkeää visualisointia, kuten että valitaan i sen sijaan, että valittaisiin imaginääriluvuksi -i. Tavallaan olemme valinneet -i ihan yhtä hyvin, sillä vaihtaisimme vain notaatioita i ja -i keskenään. Tavallaan valintaa ei ole edes tehty, vaan otamme WLOG jomman kumman, ja kutsumme sitä i:ksi. - ...
nkorppi kirjoitti:
... olin juuri itsekin kirjoittamassa, että funktio on
konveksi, jos käyrän yläpuolinen alue on konveksi joukko
konkaavi, jos käyrän alapuolinen alue on konveksi joukko
Kuvittele, että sinun pitäisi yhden puhelinsoiton avulla selittää tuntemattomalle avaruusoliolle termit vasen-oikea tai ylös-alas tai konveksi-konkaavi... :) Moni valinta matikassa on mielivaltainen käytäntö.
Joskus valinnalle ei ole edes mitään selkeää visualisointia, kuten että valitaan i sen sijaan, että valittaisiin imaginääriluvuksi -i. Tavallaan olemme valinneet -i ihan yhtä hyvin, sillä vaihtaisimme vain notaatioita i ja -i keskenään. Tavallaan valintaa ei ole edes tehty, vaan otamme WLOG jomman kumman, ja kutsumme sitä i:ksi.Matikkaa ei ehkä pitäisikään ottaa niin eksaktisti. Jos ruvetaan tarkoiksi, niin koskaan ei olla ihan riittävän tarkkoja. 60-luvulla oli ihan mukavaa, kun oli vain muutama matematiikan kirja ja siinä pärjäs ne jotka sitä halusivat tarpeeksi ja muille sillä ei ollut niin väliä.
Elämä on kuitenkin osoittanut, että suurimmalle osalle ihmisistä riittää pelkkä yhteen ja kertolasku käänteistoimituksineen.
Eipä sitä itsekään ole muuta tarvinnut. Muu on pelkkää omaa mielenkiintoa... - nkorppi
... kirjoitti:
Matikkaa ei ehkä pitäisikään ottaa niin eksaktisti. Jos ruvetaan tarkoiksi, niin koskaan ei olla ihan riittävän tarkkoja. 60-luvulla oli ihan mukavaa, kun oli vain muutama matematiikan kirja ja siinä pärjäs ne jotka sitä halusivat tarpeeksi ja muille sillä ei ollut niin väliä.
Elämä on kuitenkin osoittanut, että suurimmalle osalle ihmisistä riittää pelkkä yhteen ja kertolasku käänteistoimituksineen.
Eipä sitä itsekään ole muuta tarvinnut. Muu on pelkkää omaa mielenkiintoa...Otetaan vaikka juhlien järjestäjä, joka haluaa haluaa tarjota 10 vieraalleen kullekin 3 eri cocktail-herkkua, muttei samaa kolmikkoa kenellekään kahdelle. Kuinka monta eri herkkua pitäisi ostaa?
Tuossa arkisessa ongelmassa tarvitaan peruspäättelykykyä, eikä pelkkä yhteenlasku riitä. Realistisempiakin esimerkkejä on valtavasti.
Pointtini on se, että ihminen tekee matikkaa joka päivä aina kun hän käyttää logiikkaa. Esim. sudokun ratkaiseminen on matikkaa.
Matikkaa enemmän lukeva tutustuu lähemmin loogisen ajattelun muodolliseen puoleen -- mutta se arkinen intuitio kehittyy taustalla.
Idea siitä, että ihminen tarvitsee vain yhteenlaskua ei suinkaan tule siitä, ettäkö tuo idea olisi missään mielessä totta -- vaan pikemminkin siitä, että henkilö katsoo matemaattista toimintaa liian suppeasti. - nkorppi
... kirjoitti:
Matikkaa ei ehkä pitäisikään ottaa niin eksaktisti. Jos ruvetaan tarkoiksi, niin koskaan ei olla ihan riittävän tarkkoja. 60-luvulla oli ihan mukavaa, kun oli vain muutama matematiikan kirja ja siinä pärjäs ne jotka sitä halusivat tarpeeksi ja muille sillä ei ollut niin väliä.
Elämä on kuitenkin osoittanut, että suurimmalle osalle ihmisistä riittää pelkkä yhteen ja kertolasku käänteistoimituksineen.
Eipä sitä itsekään ole muuta tarvinnut. Muu on pelkkää omaa mielenkiintoa...... sitä mieltä, että matikka on otettava eksaktisti, sillä muuten se ei edes olisi matikkaa.
- nkorppi
... kirjoitti:
Matikkaa ei ehkä pitäisikään ottaa niin eksaktisti. Jos ruvetaan tarkoiksi, niin koskaan ei olla ihan riittävän tarkkoja. 60-luvulla oli ihan mukavaa, kun oli vain muutama matematiikan kirja ja siinä pärjäs ne jotka sitä halusivat tarpeeksi ja muille sillä ei ollut niin väliä.
Elämä on kuitenkin osoittanut, että suurimmalle osalle ihmisistä riittää pelkkä yhteen ja kertolasku käänteistoimituksineen.
Eipä sitä itsekään ole muuta tarvinnut. Muu on pelkkää omaa mielenkiintoa...... myös se hyvä puoli, että usein siinä ollaan lopullisesti päästy tarkkaan vastaukseen.
Ota mikä tahansa tunnettu teoreema todistuksineen. Se on täysin lopullisesti tarkka vastaus johonkin kysymykseen! (Toki kysymys voi olla rajallinen, mutta se on eri juttu.) - nkorppi
... kirjoitti:
Matikkaa ei ehkä pitäisikään ottaa niin eksaktisti. Jos ruvetaan tarkoiksi, niin koskaan ei olla ihan riittävän tarkkoja. 60-luvulla oli ihan mukavaa, kun oli vain muutama matematiikan kirja ja siinä pärjäs ne jotka sitä halusivat tarpeeksi ja muille sillä ei ollut niin väliä.
Elämä on kuitenkin osoittanut, että suurimmalle osalle ihmisistä riittää pelkkä yhteen ja kertolasku käänteistoimituksineen.
Eipä sitä itsekään ole muuta tarvinnut. Muu on pelkkää omaa mielenkiintoa...... mikä se sellainen tiede on, jossa ollaan kaikki ratkaistu eksaktiksi, eikä avoimia kysymyksiä ole enää jäljellä? Kuollut tiede.
Se, että avoimia kysymyksiä on aina jäljellä ei suinkaan ole syy hylätä matikkaa -- päinvastoin!!!
Ongelma syntyy, kun on ihmisiä, jotka näkevät koko matikan tarkoitukseksi K-marketin laskun tarkastamisen. Elävät pää pöntössä. - gravitaattori
nkorppi kirjoitti:
... olin juuri itsekin kirjoittamassa, että funktio on
konveksi, jos käyrän yläpuolinen alue on konveksi joukko
konkaavi, jos käyrän alapuolinen alue on konveksi joukko
Kuvittele, että sinun pitäisi yhden puhelinsoiton avulla selittää tuntemattomalle avaruusoliolle termit vasen-oikea tai ylös-alas tai konveksi-konkaavi... :) Moni valinta matikassa on mielivaltainen käytäntö.
Joskus valinnalle ei ole edes mitään selkeää visualisointia, kuten että valitaan i sen sijaan, että valittaisiin imaginääriluvuksi -i. Tavallaan olemme valinneet -i ihan yhtä hyvin, sillä vaihtaisimme vain notaatioita i ja -i keskenään. Tavallaan valintaa ei ole edes tehty, vaan otamme WLOG jomman kumman, ja kutsumme sitä i:ksi.ylös ja alas eivät kuuluneet minun matikankursseihini, sensijaan geodesiassa ne aivan sujuvasti määriteltiin painovoiman suunnan mukaan.
- nkorppi
gravitaattori kirjoitti:
ylös ja alas eivät kuuluneet minun matikankursseihini, sensijaan geodesiassa ne aivan sujuvasti määriteltiin painovoiman suunnan mukaan.
Entäs jos avaruusoliolla ei ole silmiä? Tai jos hän elää ylösalaisin ja näkee maailman toisin päin? Oletus on, ettei puhelun vastaanottajasta tiedetä mitään, eikä hän voi myöskään kuvailla itseään.
Vasen/oikea-selitys on vielä vaikeampi. - ...
gravitaattori kirjoitti:
ylös ja alas eivät kuuluneet minun matikankursseihini, sensijaan geodesiassa ne aivan sujuvasti määriteltiin painovoiman suunnan mukaan.
matematiikankursseihini ei taas explisiittisesti sisältynyt painovoimaa silti paperiarkissa oli ylä- alareuna sekä oikea- ja vasen reuna. Painovoima yleensä vaikutti paperitason lähes kohtisuoralla koordinaatilla.
- πt
nkorppi kirjoitti:
Otetaan vaikka juhlien järjestäjä, joka haluaa haluaa tarjota 10 vieraalleen kullekin 3 eri cocktail-herkkua, muttei samaa kolmikkoa kenellekään kahdelle. Kuinka monta eri herkkua pitäisi ostaa?
Tuossa arkisessa ongelmassa tarvitaan peruspäättelykykyä, eikä pelkkä yhteenlasku riitä. Realistisempiakin esimerkkejä on valtavasti.
Pointtini on se, että ihminen tekee matikkaa joka päivä aina kun hän käyttää logiikkaa. Esim. sudokun ratkaiseminen on matikkaa.
Matikkaa enemmän lukeva tutustuu lähemmin loogisen ajattelun muodolliseen puoleen -- mutta se arkinen intuitio kehittyy taustalla.
Idea siitä, että ihminen tarvitsee vain yhteenlaskua ei suinkaan tule siitä, ettäkö tuo idea olisi missään mielessä totta -- vaan pikemminkin siitä, että henkilö katsoo matemaattista toimintaa liian suppeasti.Mielestäni matikkaa enemmän lukeva tutustuu laajaan määrään valmiita työkaluja kehittäen intuitiotaan aktiivisesti. Siis oppii uusia menetelmiä ja käyttämään niitä hyvin rajoittuneiden arkijärkeilyjen sijaan. Tuo arkinen ongelma ratkeaa huomattavasti nopeammin, kun näkee suoraan miten se ratkaistaan kombinatoriikan avulla, eikä lähde todennäköisyyslaskennan perusteisiin tutustumattomana taulukoimaan tai piirtelemään tilannetta - löysin laskimen paljon nopeammin kuin kynän ja paperia.
- Pitkästa matikasta L
Tähän voisin sen verran päteä, että jos piirtää viivasegmentin kahden pisteen välille niin konkaavissa funktiossa käyrä on välttämättä molemmilla puolilla viivasegmenttiä. Oikea termi olisi viivasegmentin sijasta käyttää tangenttia ja sen kun piirtää mihin tahansa pisteeseen niin tällöin käyrä ei tule koskaan olemaan tangentin yläpuolella.
- ql92387gq
Alkuperäinen kysymys on viitannee yksinkertaiseen kontekstiin, jossa käyrä lähtee origosta ylös ja kaartaa pikkuhiljaa oikealle ja voi kääntyä lopulta alaspäin. (Kahden pisteen väliin piirretty jana jää aina käyrän alapuolelle (aidosti konkaavi), ellei käyrä jostain syystä ole välillä suora.)
(- Scania Vabis
Konklaavin keisarihrjoitus.Valkoista savua ja kukkaa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.1521626Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin671596Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä671313En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1311292- 441144
- 172958
90-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik102915Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat60744Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja42687Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke156685