Mitä tarkoittaa 100 Hz taulutelevisioissa?

Välkkyminen ei tuosta vähene kun ei välky muutenkaan, mutta nykiminen kyllä. Liike pehmenee. Siis taulutelkkareissa 100 Hz tarkoittaa aivan eri asiaa kuin entisissä putkitelkkareissa.

Entä juovalomittelu? Mitä hyötyä siitä on taulutelkkarissa? Putkitelkkarissahan sen tarkoitus on vähentää välkkeen häiritsevyyttä sitä kautta että vaikka kuvia on vain 25 kpl/s, niin kuvaruutu skannataan ylhäältä alas 50 kertaa sekunnissa.

F-X kirjoitti:

Välkkyminen ei tuosta vähene kun ei välky muutenkaan, mutta nykiminen kyllä. Liike pehmenee. Siis taulutelkkareissa 100 Hz tarkoittaa aivan eri asiaa kuin entisissä putkitelkkareissa.

Lue lisää

Tässä on ote samsungin 100Hz taulu-TV:n prosyyristä:

Available in 40, 46 and 52 inch models, the IDTV F8 includes the 100Hz Motion Plus technology which eliminates blurring in fast-paced on-screen movements. Advanced algorithms in Samsung's new 100Hz Motion Plus processor create a middle frame between image movements by intelligently anticipating the action, offering more natural and smoother images."

"Ps mistä johtuu taajuus 50~ aaltoa/ sec.220 v järjestelmässä. miksi se 110 ei ole sama? "

En ymmärtänyt kysymystä.

F-X kirjoitti:

"Ps mistä johtuu taajuus 50~ aaltoa/ sec.220 v järjestelmässä. miksi se 110 ei ole sama? "

En ymmärtänyt kysymystä.

"- Tunnut tietävän asiasta muutenkin kuin moni muu!"

Pikkupoikana olin kiinnostunut televisiotekniikasta, mutta en ole seurannut sitä vuosiin. Sen takia tietämykseni on kovin rajoittunutta uusimmasta tekniikasta. Osaan vastata paremmin johonkin ikiaikaisiin PAL-tekniikan vaihemodulaatiokysymyksiin tai katodisädeputken kiihdytysjännitekysymyksiin
tms. kuin nykytekniikan kysymyksiin. Alan ammattilainen en ole koskaan ollut.

"Ps mistä johtuu taajuus 50~ aaltoa/ sec.220 v järjestelmässä. miksi se 110 ei ole sama? "

Tarkoititko miksi jenkkien 110 voltin systeemeissä taajuus ei ole myös 50 Hz? Heillä se on 60 Hz. En tiedä. Vastaus lienee samaa sarjaa kuin se että miksi heillä on mailit ja meillä kilometrit.

F-X kirjoitti:

"Ps mistä johtuu taajuus 50~ aaltoa/ sec.220 v järjestelmässä. miksi se 110 ei ole sama? "

En ymmärtänyt kysymystä.

Kirjoitin tämän jo aiemmin mutta linja meni poikki.
Mä kirjoitin että sä olet joko pätevä taikka tulet koko ajan sellaiseksi joka tulee olemaan huippu alalla, sillä otat hommelit vakavasti.( kaikista näille sivuille olevista ei siihen ole kykyjä.sorry.
paskanjauhajille on kaatopaikan vahtien hommat ammatiksi keksitty).

Asiaan.
Suomessa on taajuus 220 v merkattu näin:
sec. sec.
---------_________________---------

ali 50 x sekunnissa.
Siis. Yli ja ali 50 kertaa sekunnissa.
Esim Lontoossa ja monessa vanhassa kaupungin osassa on käytössä 110v jolloin se jaetaan kahtia. Siksi tarvitset adaptorin käyttääksesi esim fööniä joka lisää taikka laskee jännitettä.
Sun kannatta ehdottomasti tilata sähkö-opin kirja materiaalia ellei sulla jo ole. Lue se eka sivu tarkasti ja viimeinen ota olennaisin ja jätä muut kaaviot väliin.
Olet tulossa oikealle alalle. HYVÄ.

olet kiinnostunut kirjoitti:

Kirjoitin tämän jo aiemmin mutta linja meni poikki.
Mä kirjoitin että sä olet joko pätevä taikka tulet koko ajan sellaiseksi joka tulee olemaan huippu alalla, sillä otat hommelit vakavasti.( kaikista näille sivuille olevista ei siihen ole kykyjä.sorry.
paskanjauhajille on kaatopaikan vahtien hommat ammatiksi keksitty).

Asiaan.
Suomessa on taajuus 220 v merkattu näin:
sec. sec.
---------_________________---------

ali 50 x sekunnissa.
Siis. Yli ja ali 50 kertaa sekunnissa.
Esim Lontoossa ja monessa vanhassa kaupungin osassa on käytössä 110v jolloin se jaetaan kahtia. Siksi tarvitset adaptorin käyttääksesi esim fööniä joka lisää taikka laskee jännitettä.
Sun kannatta ehdottomasti tilata sähkö-opin kirja materiaalia ellei sulla jo ole. Lue se eka sivu tarkasti ja viimeinen ota olennaisin ja jätä muut kaaviot väliin.
Olet tulossa oikealle alalle. HYVÄ.

Lue lisää

Ja mulla pätki kun kokeilin käytännössä miten ylös LCD-näytön päivitystaajuus menee. Isoilla arvoilla tuli huonolla suomella näyttöön teksti: "VIDEOTIAA EI OLE AUETTU".

Eli että tulossa oikealla alalle! Olen kyllä lähempänä eläkeikää enkä aio vaihtaa alaa. Ja mitä sähköoppiin tulee, niin joskus olen osannut laskeskella jopa Maxwellin yhtälöitä, kun opiskelin teoreettista fysiikkaa. Mutta kaikki tuo on jo unohtunut.

"Tuskinpa missään LCD-näytössä on 100 hertsin kuvataajuutta."
...
"100 hertsin" taulutelevisiossa kuva ilmeisesti vaihtuu 50 kertaa sekunnissa, kuvataajuuden ollessa se vakio 60 Hz kuin tietokoneidenkin näytössä.

Oman tietokoneeni LCD-näytön päivitystaajuus näyttää olevan 75 Hz. Arvo näyttää olevan aseteltava ja maksimitaajuus on 120 Hz.

Jos kuva vaihtuisi 50 kertaa sekunnissa ja näytön päivitystaajuus olisi 60 Hz, niin luulisi että tästä seuraisi ikävä 10 Hz:n interferenssi.

"LCD ei "päivity", pikseli vaihtaa väriään ja kirkkauttaan jos kuvainformaatio muuttuu, kuva ei välky, ellei kuvainformaatio välky."

Pikselin värin/kirkkauden vaihtuminen kuvainformaation mukaan on tapahtuma jota minä kutsun nimellä pikselin päivittyminen.
Kuva ei todellakaan välky LCD-näytössä jos kuvainformaatio ei välky. Tästä olemme yhtä mieltä. (Kuvaputki välkkyy vaikka kuvana olisi pelkää valkoista.)

F-X kirjoitti:

"Tuskinpa missään LCD-näytössä on 100 hertsin kuvataajuutta."
...
"100 hertsin" taulutelevisiossa kuva ilmeisesti vaihtuu 50 kertaa sekunnissa, kuvataajuuden ollessa se vakio 60 Hz kuin tietokoneidenkin näytössä.

Oman tietokoneeni LCD-näytön päivitystaajuus näyttää olevan 75 Hz. Arvo näyttää olevan aseteltava ja maksimitaajuus on 120 Hz.

Jos kuva vaihtuisi 50 kertaa sekunnissa ja näytön päivitystaajuus olisi 60 Hz, niin luulisi että tästä seuraisi ikävä 10 Hz:n interferenssi.

"LCD ei "päivity", pikseli vaihtaa väriään ja kirkkauttaan jos kuvainformaatio muuttuu, kuva ei välky, ellei kuvainformaatio välky."

Pikselin värin/kirkkauden vaihtuminen kuvainformaation mukaan on tapahtuma jota minä kutsun nimellä pikselin päivittyminen.
Kuva ei todellakaan välky LCD-näytössä jos kuvainformaatio ei välky. Tästä olemme yhtä mieltä. (Kuvaputki välkkyy vaikka kuvana olisi pelkää valkoista.)

Lue lisää

Mikä sattuma: minunkin tietokoneeni litteänäytön taajuus on aseteltavissa! Se vaan ei muutu mihinkään, vaikka kuinka asettelisi. Se on se vakio 60 Hz, näytti infotaulu mitä tahansa. ;)

Kollimaattori kirjoitti:

Mikä sattuma: minunkin tietokoneeni litteänäytön taajuus on aseteltavissa! Se vaan ei muutu mihinkään, vaikka kuinka asettelisi. Se on se vakio 60 Hz, näytti infotaulu mitä tahansa. ;)

Lue lisää

Mistä tiedät että taajuus on vakio?
Taajuuden asettelen tietokoneen asetuksiin, en näyttöön.

F-X kirjoitti:

Mistä tiedät että taajuus on vakio?
Taajuuden asettelen tietokoneen asetuksiin, en näyttöön.

Onko näyttösi liitetty analogiseen VGA-liittimeen vai DVI-liittimeen? DVI:ssä ei näytä muuta mahdollisuutta olevankaan kuin joko 60 Hz tai 75 Hz, mutta VGA-puolella on kaikki "virkistystaajuudet" valittavissa. On vain niin, että näyttöni inforuutu kertoo näytön taajuuden olevan sen saman 60 Hz, oli näytön elektroniikalle syötetty taajuus mikä tahansa ( 20" DELL 2005FPW ). Näytössä on sekä VGA- että DVI-sisääntulo, joten on mahdollista testailla.

Kollimaattori kirjoitti:

Onko näyttösi liitetty analogiseen VGA-liittimeen vai DVI-liittimeen? DVI:ssä ei näytä muuta mahdollisuutta olevankaan kuin joko 60 Hz tai 75 Hz, mutta VGA-puolella on kaikki "virkistystaajuudet" valittavissa. On vain niin, että näyttöni inforuutu kertoo näytön taajuuden olevan sen saman 60 Hz, oli näytön elektroniikalle syötetty taajuus mikä tahansa ( 20" DELL 2005FPW ). Näytössä on sekä VGA- että DVI-sisääntulo, joten on mahdollista testailla.

Lue lisää

Normaali vanhanajan PC:n näyttöliitin. En tiedä minkä sen nimi on, ilmeisesti VGA-liitin. Taajuushan määritellään tietokoneessa, sillä sieltähän se kuva tulee. Paitsi jos PC osaa lukea näytön tyypin ja todeta että tuo näyttö on niin tumpelo, että se menee pyörryksiin jos pistän sille liian nopeaa dataa, joten hillitsenpä hieman taajuutta, vaikkapa 60 Hz:aan.

"Videokuvassa lähtökohtana voi pitää 50 Hz:n kuvataajuutta. Progressiivisessa videossa kokonaisia kuvia esitetään 50 kpl sekunnissa. Tämä vaatii enemmän kaistaa kuin lomoteltu video, jossa jätetään joka toinen kerta parilliset tai parittomat juovat piirtämättä."

Nyt selkis. En tiennyt että progressiivisessa videossa kuvainformaatiota on tuplamäärä. Oletin että esitettävä filmi tai vastaava koostuu peräkkäisistä osakuvista joita on 25 kpl sekunnissa. Luulin että progressiivisessa tapauksessa yksi kuva skannataan ylhäältä alas kokonaisuudessaan joka 25. sekunti täydellä tarkkuudella. Vastaavasti lomitellussa se sama kuva skannataan niin että ensin skannataan parittomat juovat ja vasta sen jälkeen parilliset juovat. Näin kuva vaihtuu joka 50. sekunti mutta joka toisesta kuvat puuttuu parilliset ja joka toisesta parittomat juovat. Kun nämä kaksi kuvaa esitetään peräkkäin, niin niiden puutteet täydentävät toisensa ja joka 25. sekunti kuvan joka pikseli tulee päivitettyä. En tiennyt että progressiivisessa kuvassa KOKO kuva välitetään 1/50 sekunnissa. Luulin että siihen menee 1/25 sekuntia.

"Kun kuvassa ei ole liikettä, lomitellun kuvan tarkkuus vastaa lomittelematonta, mutta liikkuvissa kohteissa tarkkuus kärsii, koska puolikuvat ovat eri ajanhetkiltä."

Jep jos puolikuvat viedään myös näytölle joka 1/50 sekunti. Jos ei, niin sitten tarkkuus ei kärsi, mutta silloin kuvaa päivitetään vain joka 1/25 sekunti josta liikkeen sulavuus kärsii. Ja tuo "eri ajanhetkiltä" on tietenkin mahdollista vain jos lähdemateriaali ei ole esim. tavallinen optinen filmi jossa on 25 kuvaa sekunnissa.

"Kuvan kirkkaus vaikuttaa merkittävästi siihen näkeekö silmä kuvan välkkyvänä tai liikkeen sulavana. Mitä kirkkaampi kuva sitä herkempi silmä on välkkymiselle."

Tuon olen huomannut käytännössä moneen kertaan. Ja myös näkökentän reuna-alueet ovat herkempiä välkkymiselle kuin jos katsot suoraan kuvaa. (Rena-alueiden erikoistumisella havaitsemaan liikettä tai muutosta on biologinen tausta: Muinaisille esi-isillemme oli tärkeää huomata pienikin liike näkökentän laidalla. Sehän saattoi syödä sut.)

"Videota kuvattaessa valotusaika vaikuttaa siihen laskostuuko nopea liike. Liike ei näytä enää sulavalle tai sitten esimerkiksi auton tai kärryn rengas alkaa pyöriä taaksepäin. Lyhyt valotusaika tuottaa teräviä yksittäisiä kuvia liikkuvasta kohteesta, mutta liike voi näyttää pienellä kuvataajuudella tökkivälle. Pidemmällä valotusajalla, laskostuminen vähenee, nopeat liikkeet blurraantuvat enemmän, mutta liike näyttä sujuvammalle (yksittäiset kuvat ei erotu niin selkeästi). Joko tai -ongelma.

Liike-epäterävyys/valotusaika on kovin tuttua. Olen harrastanut valokuvausta yli 40 vuotta. Sen sijaan en ole ennen tätä tullut ajatelleeksi sitä että stroboskooppi-ilmiön häiritsevyyteen vaikuttaa valotusaika, mutta ihan järkeenkäypä juttu.

"Itse on helpompi miettiä asia niin, että 50 kertoo kuinka usein kuvasta "otetaan puoli- tai täysikuvia" ja i ja p kertoo onko kuva lomitettu."

Jep. Kiitos informaatiosta. Virheeni oli todellakin siinä että luulin että p-tapauksessa kuvia otetaan vain 25 kpl sekunnissa.

F-X kirjoitti:

"Videokuvassa lähtökohtana voi pitää 50 Hz:n kuvataajuutta. Progressiivisessa videossa kokonaisia kuvia esitetään 50 kpl sekunnissa. Tämä vaatii enemmän kaistaa kuin lomoteltu video, jossa jätetään joka toinen kerta parilliset tai parittomat juovat piirtämättä."

Nyt selkis. En tiennyt että progressiivisessa videossa kuvainformaatiota on tuplamäärä. Oletin että esitettävä filmi tai vastaava koostuu peräkkäisistä osakuvista joita on 25 kpl sekunnissa. Luulin että progressiivisessa tapauksessa yksi kuva skannataan ylhäältä alas kokonaisuudessaan joka 25. sekunti täydellä tarkkuudella. Vastaavasti lomitellussa se sama kuva skannataan niin että ensin skannataan parittomat juovat ja vasta sen jälkeen parilliset juovat. Näin kuva vaihtuu joka 50. sekunti mutta joka toisesta kuvat puuttuu parilliset ja joka toisesta parittomat juovat. Kun nämä kaksi kuvaa esitetään peräkkäin, niin niiden puutteet täydentävät toisensa ja joka 25. sekunti kuvan joka pikseli tulee päivitettyä. En tiennyt että progressiivisessa kuvassa KOKO kuva välitetään 1/50 sekunnissa. Luulin että siihen menee 1/25 sekuntia.

"Kun kuvassa ei ole liikettä, lomitellun kuvan tarkkuus vastaa lomittelematonta, mutta liikkuvissa kohteissa tarkkuus kärsii, koska puolikuvat ovat eri ajanhetkiltä."

Jep jos puolikuvat viedään myös näytölle joka 1/50 sekunti. Jos ei, niin sitten tarkkuus ei kärsi, mutta silloin kuvaa päivitetään vain joka 1/25 sekunti josta liikkeen sulavuus kärsii. Ja tuo "eri ajanhetkiltä" on tietenkin mahdollista vain jos lähdemateriaali ei ole esim. tavallinen optinen filmi jossa on 25 kuvaa sekunnissa.

"Kuvan kirkkaus vaikuttaa merkittävästi siihen näkeekö silmä kuvan välkkyvänä tai liikkeen sulavana. Mitä kirkkaampi kuva sitä herkempi silmä on välkkymiselle."

Tuon olen huomannut käytännössä moneen kertaan. Ja myös näkökentän reuna-alueet ovat herkempiä välkkymiselle kuin jos katsot suoraan kuvaa. (Rena-alueiden erikoistumisella havaitsemaan liikettä tai muutosta on biologinen tausta: Muinaisille esi-isillemme oli tärkeää huomata pienikin liike näkökentän laidalla. Sehän saattoi syödä sut.)

"Videota kuvattaessa valotusaika vaikuttaa siihen laskostuuko nopea liike. Liike ei näytä enää sulavalle tai sitten esimerkiksi auton tai kärryn rengas alkaa pyöriä taaksepäin. Lyhyt valotusaika tuottaa teräviä yksittäisiä kuvia liikkuvasta kohteesta, mutta liike voi näyttää pienellä kuvataajuudella tökkivälle. Pidemmällä valotusajalla, laskostuminen vähenee, nopeat liikkeet blurraantuvat enemmän, mutta liike näyttä sujuvammalle (yksittäiset kuvat ei erotu niin selkeästi). Joko tai -ongelma.

Liike-epäterävyys/valotusaika on kovin tuttua. Olen harrastanut valokuvausta yli 40 vuotta. Sen sijaan en ole ennen tätä tullut ajatelleeksi sitä että stroboskooppi-ilmiön häiritsevyyteen vaikuttaa valotusaika, mutta ihan järkeenkäypä juttu.

"Itse on helpompi miettiä asia niin, että 50 kertoo kuinka usein kuvasta "otetaan puoli- tai täysikuvia" ja i ja p kertoo onko kuva lomitettu."

Jep. Kiitos informaatiosta. Virheeni oli todellakin siinä että luulin että p-tapauksessa kuvia otetaan vain 25 kpl sekunnissa.

Lue lisää

Jotkin DVD soittimet tarjoavat "progressiivista" 50Hz kuvaa siitä huolimatta että videomateriaali sisältää vain 25 kokokuvaa sekunnissa.

Sitä paitsi 35mm filmille kuvataan 24 kuvaa sekunnissa ja tämä kuvanopeus on tuettuna mm. Blue Ray soittimissa ja Full-HD televisioissa.

Tähän astihan 24 kuvaa sekunnissa on joko pantu pyörimään 4% nopeammin tai käytetty vähän monimutkaisempaa algoritmia jolla keskimäärin joka 24 ruutu tulee näytettyä kahteen kertaan.

F-X kirjoitti:

"Videokuvassa lähtökohtana voi pitää 50 Hz:n kuvataajuutta. Progressiivisessa videossa kokonaisia kuvia esitetään 50 kpl sekunnissa. Tämä vaatii enemmän kaistaa kuin lomoteltu video, jossa jätetään joka toinen kerta parilliset tai parittomat juovat piirtämättä."

Nyt selkis. En tiennyt että progressiivisessa videossa kuvainformaatiota on tuplamäärä. Oletin että esitettävä filmi tai vastaava koostuu peräkkäisistä osakuvista joita on 25 kpl sekunnissa. Luulin että progressiivisessa tapauksessa yksi kuva skannataan ylhäältä alas kokonaisuudessaan joka 25. sekunti täydellä tarkkuudella. Vastaavasti lomitellussa se sama kuva skannataan niin että ensin skannataan parittomat juovat ja vasta sen jälkeen parilliset juovat. Näin kuva vaihtuu joka 50. sekunti mutta joka toisesta kuvat puuttuu parilliset ja joka toisesta parittomat juovat. Kun nämä kaksi kuvaa esitetään peräkkäin, niin niiden puutteet täydentävät toisensa ja joka 25. sekunti kuvan joka pikseli tulee päivitettyä. En tiennyt että progressiivisessa kuvassa KOKO kuva välitetään 1/50 sekunnissa. Luulin että siihen menee 1/25 sekuntia.

"Kun kuvassa ei ole liikettä, lomitellun kuvan tarkkuus vastaa lomittelematonta, mutta liikkuvissa kohteissa tarkkuus kärsii, koska puolikuvat ovat eri ajanhetkiltä."

Jep jos puolikuvat viedään myös näytölle joka 1/50 sekunti. Jos ei, niin sitten tarkkuus ei kärsi, mutta silloin kuvaa päivitetään vain joka 1/25 sekunti josta liikkeen sulavuus kärsii. Ja tuo "eri ajanhetkiltä" on tietenkin mahdollista vain jos lähdemateriaali ei ole esim. tavallinen optinen filmi jossa on 25 kuvaa sekunnissa.

"Kuvan kirkkaus vaikuttaa merkittävästi siihen näkeekö silmä kuvan välkkyvänä tai liikkeen sulavana. Mitä kirkkaampi kuva sitä herkempi silmä on välkkymiselle."

Tuon olen huomannut käytännössä moneen kertaan. Ja myös näkökentän reuna-alueet ovat herkempiä välkkymiselle kuin jos katsot suoraan kuvaa. (Rena-alueiden erikoistumisella havaitsemaan liikettä tai muutosta on biologinen tausta: Muinaisille esi-isillemme oli tärkeää huomata pienikin liike näkökentän laidalla. Sehän saattoi syödä sut.)

"Videota kuvattaessa valotusaika vaikuttaa siihen laskostuuko nopea liike. Liike ei näytä enää sulavalle tai sitten esimerkiksi auton tai kärryn rengas alkaa pyöriä taaksepäin. Lyhyt valotusaika tuottaa teräviä yksittäisiä kuvia liikkuvasta kohteesta, mutta liike voi näyttää pienellä kuvataajuudella tökkivälle. Pidemmällä valotusajalla, laskostuminen vähenee, nopeat liikkeet blurraantuvat enemmän, mutta liike näyttä sujuvammalle (yksittäiset kuvat ei erotu niin selkeästi). Joko tai -ongelma.

Liike-epäterävyys/valotusaika on kovin tuttua. Olen harrastanut valokuvausta yli 40 vuotta. Sen sijaan en ole ennen tätä tullut ajatelleeksi sitä että stroboskooppi-ilmiön häiritsevyyteen vaikuttaa valotusaika, mutta ihan järkeenkäypä juttu.

"Itse on helpompi miettiä asia niin, että 50 kertoo kuinka usein kuvasta "otetaan puoli- tai täysikuvia" ja i ja p kertoo onko kuva lomitettu."

Jep. Kiitos informaatiosta. Virheeni oli todellakin siinä että luulin että p-tapauksessa kuvia otetaan vain 25 kpl sekunnissa.

Lue lisää

P-tapauksessa tietenkin voi ottaa kuvia 25 kertaa sekunnissa tai millä tahansa taajuudella, mutta HDTV-lähetyksissä vastakkain ovat juuri 1280*720/50p ja 1920*1080/50i tai 25i (riippuu miten haluaa merkitä. "kokonaisia kuvia" tulee tavallaan 25 sekunnissa, mutta puolikkaita kuvia otetaan 50 sekunnissa.)

50i ja 25p ovat silla tavalla naimisissa keskenään, että jos 50i:n puolikuvat ovat samalta ajanhetkeltä, niin silloin video vastaa 25p:tä. Molemmissa sama määrä pikseleitä sekunnissa.

Tv:ssä näkee usein esim. musiikkivideoita, joissa musiikkivideon kuva on 25p, mutta alla scrollaava teksti on 50i. Tekstin paikka muuttuu 50 kertaa sekunnissa puolikuvissa ja musiikkivideon kuva 25 kertaa sekunnissa. Koko video on merkitty 50i:ksi, mutta esimerkiksi tietokoneella katsellessa musiikkivideon takia ei lomituksenpoistoa tarvitse tehdä, jos sietää sen että liikkuva teksti on sahalaitainen, koska ilman erikseen valittua lomituksenpoistoa tietokone näyttää kuvan 25p:nä, siten, että parilliset ja parittomat juovat näytetään yhtaikaa. Liikkuva teksti on nyt sahalaitaista, koska parittomissa juovissa teksti on esimerkiksi näytöllä 5 pikseliä vasemmalla kuin parillisissa.

Jos 50i:ssä kuva vaihtuu nopeasti kamerasta toiseen, on parittomat ja parilliset juovat eri kamerasta, mikä näyttää tietokoneella ilman lomituksenpoistoa oudolle.

Tuolta löytyy esimerkkikuvia.
http://www.100fps.com/

Todellä yksinkertaistetusti lomituksenposton voi tehdä niin, että 50i:stä tulee 25p, jolloin liikeinformaatiota meneteään. Parittomat ja parilliset juovat voi esim. keskiarvoistaa yhteen, jolloin sahalaidat katoaa. 50i:stä voi tehdä myös 50p-videon, vaikka näyttämällä parillisista ja parittomista juovista koostuvat kuvat erillisinä, Nyt liike informaatiota on mukana hyvin, mutta pystysuuntainen resoluutio on pudonnut puoleen.

Näiden yhdistelmiä ja kehittyneenmpia versioita on paljon.

Hieno muuten, että kukaan ei ole tullut tässä keskustelussa haukkumaan toisia. Leppoista jutustelua.

höpöttelyä kirjoitti:

P-tapauksessa tietenkin voi ottaa kuvia 25 kertaa sekunnissa tai millä tahansa taajuudella, mutta HDTV-lähetyksissä vastakkain ovat juuri 1280*720/50p ja 1920*1080/50i tai 25i (riippuu miten haluaa merkitä. "kokonaisia kuvia" tulee tavallaan 25 sekunnissa, mutta puolikkaita kuvia otetaan 50 sekunnissa.)

50i ja 25p ovat silla tavalla naimisissa keskenään, että jos 50i:n puolikuvat ovat samalta ajanhetkeltä, niin silloin video vastaa 25p:tä. Molemmissa sama määrä pikseleitä sekunnissa.

Tv:ssä näkee usein esim. musiikkivideoita, joissa musiikkivideon kuva on 25p, mutta alla scrollaava teksti on 50i. Tekstin paikka muuttuu 50 kertaa sekunnissa puolikuvissa ja musiikkivideon kuva 25 kertaa sekunnissa. Koko video on merkitty 50i:ksi, mutta esimerkiksi tietokoneella katsellessa musiikkivideon takia ei lomituksenpoistoa tarvitse tehdä, jos sietää sen että liikkuva teksti on sahalaitainen, koska ilman erikseen valittua lomituksenpoistoa tietokone näyttää kuvan 25p:nä, siten, että parilliset ja parittomat juovat näytetään yhtaikaa. Liikkuva teksti on nyt sahalaitaista, koska parittomissa juovissa teksti on esimerkiksi näytöllä 5 pikseliä vasemmalla kuin parillisissa.

Jos 50i:ssä kuva vaihtuu nopeasti kamerasta toiseen, on parittomat ja parilliset juovat eri kamerasta, mikä näyttää tietokoneella ilman lomituksenpoistoa oudolle.

Tuolta löytyy esimerkkikuvia.
http://www.100fps.com/

Todellä yksinkertaistetusti lomituksenposton voi tehdä niin, että 50i:stä tulee 25p, jolloin liikeinformaatiota meneteään. Parittomat ja parilliset juovat voi esim. keskiarvoistaa yhteen, jolloin sahalaidat katoaa. 50i:stä voi tehdä myös 50p-videon, vaikka näyttämällä parillisista ja parittomista juovista koostuvat kuvat erillisinä, Nyt liike informaatiota on mukana hyvin, mutta pystysuuntainen resoluutio on pudonnut puoleen.

Näiden yhdistelmiä ja kehittyneenmpia versioita on paljon.

Hieno muuten, että kukaan ei ole tullut tässä keskustelussa haukkumaan toisia. Leppoista jutustelua.

Lue lisää

Pistää silmään että toinen noista resoluutioista on 1280*720. Kuitenkin myytävien taulutelevisioiden ei-full-hd resoluutio on useimmiten 1366*768. (Joillakin plasmoilla olen huomannut sen olevan 1024*720)

Näytön resoluution alentaminen arvoon 1280*720 olisi järkevää, sillä tällöin kuvankäsittely olisi helpompaa ja päästäisiin luultavasti parempaan tulokseen HD-tapauksessa. Hmm.... Mikäköhän tausta tuolla "väärällä" tarkkuudella mahtaa olla.

Nimimerkki Pahvipää ja Pururata aivoissa.

Harvoissa on nykyään 100 Hz.

Mutta minulla 600 Hz.