Viisain puukattilan

varaaja on lämmönhukkaaja ja tuskainen varattava täyteen kesähelteillä ja kovilla pakkasilla koska verkko syö lämm,öt. Varo sitä.

Joo uutta rakenntaan, pannuhuone 2.9 x 2,3 metriä,lisäksi klapeille tilaa noin 2 neliötä pannuhuoneen vieressä.
Mitään laitteita ei ole vielä ostettu eikä piippua muurattu, lekaharkkopiippu kylläkin muurataan.
Talon koko n. 130 neliötä ja töissä käydään, välillä ollaan myös päivisin kotona.

Mielestäni järjestelmän pitäisi olla sellainen, ettei lämmin käyttövesi lopu kesken, lämmitetään sitten vaikka vähän sähköllä vettä.. Riittääkö isosta varaajasta lämmintä vettä, mikäli lämmöt ala-ja ylä ovat vaikka 40 asteen paikkeilla.?
Miten vaan olisi viisainta järjestelmä rakentaa, jottei turhaan kuluisi sähköä, mutta lämmin käyttövesi riittäisi.

rakennetaan.. kirjoitti:

Joo uutta rakenntaan, pannuhuone 2.9 x 2,3 metriä,lisäksi klapeille tilaa noin 2 neliötä pannuhuoneen vieressä.
Mitään laitteita ei ole vielä ostettu eikä piippua muurattu, lekaharkkopiippu kylläkin muurataan.
Talon koko n. 130 neliötä ja töissä käydään, välillä ollaan myös päivisin kotona.

Mielestäni järjestelmän pitäisi olla sellainen, ettei lämmin käyttövesi lopu kesken, lämmitetään sitten vaikka vähän sähköllä vettä.. Riittääkö isosta varaajasta lämmintä vettä, mikäli lämmöt ala-ja ylä ovat vaikka 40 asteen paikkeilla.?
Miten vaan olisi viisainta järjestelmä rakentaa, jottei turhaan kuluisi sähköä, mutta lämmin käyttövesi riittäisi.

Lue lisää

Kuten joku tuossa totesi, ei kannata ahnehtia ylissuurta varaajaa, tuon kokoiseen taloon riittää 1,5-2 kuution varaaja, jonka vetäsee täyteen 1-2 pesällisellä. Pannuksi alapalo/käänteispalo, jolloin puiden lisäysväli on käytännössä 3 tuntia. Riittävän tehokas pannu, tehoa 35-40 kW:a, jotta pakkasellakin se pystyy talon lämmittäisen lisäksi lataamaan kunnon teholla.
Kalvopaisunta sen sijaan kannattaa ottaa vaikka hieman ylisuuri, jolloin löytyy latausvaraa ylöspäin, siis voi huoletta nostaa varaajan lämpötilan vaikka 90 asteeseen, kahden kuution varaajassa 10 asteen lämmönnousu merkitsee 23 kWh:a, sillä lämmittää kovalla pakksella taloa 3 tuntia.Itselläni ainoastaan kuution varaaja, mutta kalvopaisunta on 200 litraa, eipä lennä milloinkaan vesi ylipaineventiilistä.

..... kirjoitti:

Kuten joku tuossa totesi, ei kannata ahnehtia ylissuurta varaajaa, tuon kokoiseen taloon riittää 1,5-2 kuution varaaja, jonka vetäsee täyteen 1-2 pesällisellä. Pannuksi alapalo/käänteispalo, jolloin puiden lisäysväli on käytännössä 3 tuntia. Riittävän tehokas pannu, tehoa 35-40 kW:a, jotta pakkasellakin se pystyy talon lämmittäisen lisäksi lataamaan kunnon teholla.
Kalvopaisunta sen sijaan kannattaa ottaa vaikka hieman ylisuuri, jolloin löytyy latausvaraa ylöspäin, siis voi huoletta nostaa varaajan lämpötilan vaikka 90 asteeseen, kahden kuution varaajassa 10 asteen lämmönnousu merkitsee 23 kWh:a, sillä lämmittää kovalla pakksella taloa 3 tuntia.Itselläni ainoastaan kuution varaaja, mutta kalvopaisunta on 200 litraa, eipä lennä milloinkaan vesi ylipaineventiilistä.

Lue lisää

Olisiko Arimax tai ala-talkkarin veto alapalot hyviä vaihtoehtoja?

rakennetaan.. kirjoitti:

Joo uutta rakenntaan, pannuhuone 2.9 x 2,3 metriä,lisäksi klapeille tilaa noin 2 neliötä pannuhuoneen vieressä.
Mitään laitteita ei ole vielä ostettu eikä piippua muurattu, lekaharkkopiippu kylläkin muurataan.
Talon koko n. 130 neliötä ja töissä käydään, välillä ollaan myös päivisin kotona.

Mielestäni järjestelmän pitäisi olla sellainen, ettei lämmin käyttövesi lopu kesken, lämmitetään sitten vaikka vähän sähköllä vettä.. Riittääkö isosta varaajasta lämmintä vettä, mikäli lämmöt ala-ja ylä ovat vaikka 40 asteen paikkeilla.?
Miten vaan olisi viisainta järjestelmä rakentaa, jottei turhaan kuluisi sähköä, mutta lämmin käyttövesi riittäisi.

Lue lisää

Laita sähkövastus varaajan yläosaan, jolloin se luonnollisesti lämmittää vain sitä yläosaa. ei tartte koko varaajaa paahtaa kuumaksi käyttövesien takia. Vastus riittävän tehokas, jos joutuu vaikka talvella lämmittämään joskus sähköllä. hintaeroahan ei paljon ole vastuksissa eri teholuokkien välillä.
Mun mielestä jos kerran varaajan hankkii, niin kannattaa laittaa riittävän iso, mitä vain tilat antaa pannuhuoneessa myöden.
Ei sitä isoa ole aina pakko lämmittää kuumaksi pohjaa myöden jos ei tarvetta ole, mutta esim, talvella sillä saa paljon pidennettyä lämmitysväliä.

eli yli kuution kirjoitti:

varaaja on lämmönhukkaaja ja tuskainen varattava täyteen kesähelteillä ja kovilla pakkasilla koska verkko syö lämm,öt. Varo sitä.

Mulla on aivan päinvastainen näkemys varaajan mitoituksesta. Mitä isompi, sitä parempi.

Jos 1000 litran varaajan lämmittämiseen 40 asteesta 90 asteeseen tarvitaan 58kWh tehoa, niin 3000 litran varaajan lämmittämiseen 70 asteesta 90 asteeseen tarvitaan saman verran tehoa. Toisin sanoen lämmityksessä tehdään sama työ ja poltetaan sama määrä puuta. Ja kääntäen, lämmityksessä on sama määrä lämpöenergiaa käytettävissä. Ei varaajan latausta ole pakko purkaa kokonaan, vaan lataus voidaan aloittaa jo varhaisemmassa vaiheessa esim. varaajan lämpötilan ollessa 70 astetta. Näiltä osin ei ole merkitystä varaajan koolla, eikä näin lämmitystyön määrällä.

Mitä lämmönhukkaan tulee, niin sitä tapahtuu kaikkialla. Viisas suunnittelee varaajan siten, että varaajan lämpöhäviöt voidaan käyttää hyödyksi esim. kellarikerroksen, tai autotallin lämpönä. Lämpöä ei ole pakko laskea harakoille. Tällöin ei voida puhua hukkalämmöstä. Muutenkaan tuo lämpöhäviö ei mielestäni ole merkittävä nykyisillä eristysmateriaaleilla. Isomman varaajan suurempi vaipan pinta-ala luonnollisesti luovuttaa enemmän lämpöä ympäristöönsä, mutta en pitäisi eroa pienempään varaajaan nähden kovin merkittävänä.

Itse näen isomman varaajan edut lähinnä suuressa energiamäärässä ja joustavuudessa. Nykyaikainen alapalokattila palaa useamman tunnin yhdellä täytöksellä ja hyötysuhde on hyvä, koska kattila työskentelee koko ajan nimellisteholla, johon se on myös suunniteltu. Päästöt ovat vähäisemmät, savukanavat pysyvät puhtaampina ja termiset rasitukset ovat pienempiä. Eikä se ole mikään ongelma, vaikka varaaja ei latautuisi aina täyteen, sillä isommassa varaajassa on kylliksi reserviä. Pitää muistaa, että tuo veden kerrostuminen on todellinen voimavara. Itse olen rakentelemassa järjestelmää, jolla olisi tarkoitus lämmitellä pikkupakkasilla lähes viikon välein... Kytken kaksi 3000 litran varaajaa sarjaan.

Tietysti suurin ongelma varaajan koon valinnassa on tuo tilakysymys ja oviaukot. Ymmärrän hyvin, että nykyään rakennetaan pienet tekniset tilat. Itselle varaajat tulevat isohkoon autotalliin.

suosittelet? kirjoitti:

Olisiko Arimax tai ala-talkkarin veto alapalot hyviä vaihtoehtoja?

Kyllä asiallisia pannuja, noista valitsisin Arimaxsin,aikalailla kalliimpi, mutta menevät pidemmät puut ja varastopesä kookaampi.On siinä myös keraamisia pintoja polttokanavassa, mikä myös plussaa.Arimax taitaa vetää parin kuution varaajan kuumaksi pesällisellä koivuklapeja, joten lämmitstyön määrä aika minimaalinen.

..... kirjoitti:

Kuten joku tuossa totesi, ei kannata ahnehtia ylissuurta varaajaa, tuon kokoiseen taloon riittää 1,5-2 kuution varaaja, jonka vetäsee täyteen 1-2 pesällisellä. Pannuksi alapalo/käänteispalo, jolloin puiden lisäysväli on käytännössä 3 tuntia. Riittävän tehokas pannu, tehoa 35-40 kW:a, jotta pakkasellakin se pystyy talon lämmittäisen lisäksi lataamaan kunnon teholla.
Kalvopaisunta sen sijaan kannattaa ottaa vaikka hieman ylisuuri, jolloin löytyy latausvaraa ylöspäin, siis voi huoletta nostaa varaajan lämpötilan vaikka 90 asteeseen, kahden kuution varaajassa 10 asteen lämmönnousu merkitsee 23 kWh:a, sillä lämmittää kovalla pakksella taloa 3 tuntia.Itselläni ainoastaan kuution varaaja, mutta kalvopaisunta on 200 litraa, eipä lennä milloinkaan vesi ylipaineventiilistä.

Lue lisää

Terve, mainitsit tuossa viestissä että 1-2 pesällisellä lämmittää varaajan täyteen, siis täh, miten on mahdollista ? Itellä on käytössä 1,5m3 varaaja ja puu/öljy lämmitteinen kattila ja en kyllä saa millään opilla lämmitettyä 1-2 pesällisellä varaajaa täyteen. Miten mahdollista ? :)

??? kirjoitti:

Terve, mainitsit tuossa viestissä että 1-2 pesällisellä lämmittää varaajan täyteen, siis täh, miten on mahdollista ? Itellä on käytössä 1,5m3 varaaja ja puu/öljy lämmitteinen kattila ja en kyllä saa millään opilla lämmitettyä 1-2 pesällisellä varaajaa täyteen. Miten mahdollista ? :)

Lue lisää

Jos pistän tuon vedan pesään 60 senttistä priimaa koivuhalkoa, niin kyllä se tuollaisen 1,5 kuution varaajan varmaankin yhdellä pesällisellä täyteen vetää ja sen päälle vielä lämmittää taloa useita tunteja. Ihannepituista puuta kun on, sitä mahtuu pesään 125-130 litraa.
Puissa on eroa, joku havupuu tai haapa ei anna lähellekään samaa lämpömäärää.
Jos sinulla on yläpalokattila, sillä saa polttaa vähintään 1,3 kertaisen määrän verrattuna alapalo/kääntespalokattilaan, jotta saa saman lämpömäärän johtuen hyötysuhdeerosta.
Jos nostaa 1,5 kuution varaajan lämpötilaa 40 astetta, vaatii se noin 70 kWh:a. Pinomotti koivuhalkoa sisältää noin 1700 kWh, sekahalko(havupuuta ja haapaa) ehkä 1300 kWh:a.Yläpalokattilan hyötysuhde(sellaisen yhdistelmäkaiitilan) lienee täysiä pesällisiä polttaen niukin naukin 50%, jos haluaa hyötysuhdetta nostaa, täytyy polttaa puolipesällisiä.

....... kirjoitti:

Jos pistän tuon vedan pesään 60 senttistä priimaa koivuhalkoa, niin kyllä se tuollaisen 1,5 kuution varaajan varmaankin yhdellä pesällisellä täyteen vetää ja sen päälle vielä lämmittää taloa useita tunteja. Ihannepituista puuta kun on, sitä mahtuu pesään 125-130 litraa.
Puissa on eroa, joku havupuu tai haapa ei anna lähellekään samaa lämpömäärää.
Jos sinulla on yläpalokattila, sillä saa polttaa vähintään 1,3 kertaisen määrän verrattuna alapalo/kääntespalokattilaan, jotta saa saman lämpömäärän johtuen hyötysuhdeerosta.
Jos nostaa 1,5 kuution varaajan lämpötilaa 40 astetta, vaatii se noin 70 kWh:a. Pinomotti koivuhalkoa sisältää noin 1700 kWh, sekahalko(havupuuta ja haapaa) ehkä 1300 kWh:a.Yläpalokattilan hyötysuhde(sellaisen yhdistelmäkaiitilan) lienee täysiä pesällisiä polttaen niukin naukin 50%, jos haluaa hyötysuhdetta nostaa, täytyy polttaa puolipesällisiä.

Lue lisää

En tiedä onko se mun kattila yläpalo vai alapalo eli malli on arimax 320. Täytynee vissiin ruveta sitten harkitsemaan kattilan vaihtoa jos kerran ero on niin suuri. :)

eli yli kuution kirjoitti:

varaaja on lämmönhukkaaja ja tuskainen varattava täyteen kesähelteillä ja kovilla pakkasilla koska verkko syö lämm,öt. Varo sitä.

miten niin tuskainen varattava kesähelteillä? Verkko syö lämmöt ?!?
Eikun kuumaksi vaan varaaja ja riittävän iso niin ei tarvi usein lämmittää

..... kirjoitti:

Kuten joku tuossa totesi, ei kannata ahnehtia ylissuurta varaajaa, tuon kokoiseen taloon riittää 1,5-2 kuution varaaja, jonka vetäsee täyteen 1-2 pesällisellä. Pannuksi alapalo/käänteispalo, jolloin puiden lisäysväli on käytännössä 3 tuntia. Riittävän tehokas pannu, tehoa 35-40 kW:a, jotta pakkasellakin se pystyy talon lämmittäisen lisäksi lataamaan kunnon teholla.
Kalvopaisunta sen sijaan kannattaa ottaa vaikka hieman ylisuuri, jolloin löytyy latausvaraa ylöspäin, siis voi huoletta nostaa varaajan lämpötilan vaikka 90 asteeseen, kahden kuution varaajassa 10 asteen lämmönnousu merkitsee 23 kWh:a, sillä lämmittää kovalla pakksella taloa 3 tuntia.Itselläni ainoastaan kuution varaaja, mutta kalvopaisunta on 200 litraa, eipä lennä milloinkaan vesi ylipaineventiilistä.

Lue lisää

" Riittävän tehokas pannu, tehoa 35-40 kW:a"

mun 150m2matalaergitalo lattialämmitysjärjestelmä on mitoitettu 7kw:n tehoille, tästä päättelen, että kunhan jotenkin saa tulisijasta lämmön varajaan, niin hyvä. Puun poltossa on hurjasti energiaa ihan pikkutakoissakin.

5+2 kirjoitti:

miten niin tuskainen varattava kesähelteillä? Verkko syö lämmöt ?!?
Eikun kuumaksi vaan varaaja ja riittävän iso niin ei tarvi usein lämmittää

Tyhmä kysymys, mutta miten lämmität kuumaksi vain varaajan? Sulkemalla/avaamalla sopivia venttiileitä?

lämpimän veden kulutus on tärkein tekijä mietittäessä varaajan kokoa, jos asukkaita on esim. 2 näissä nykytaloissa riittää 700- 1000 l. iso varaaja aiheuttaa aina hukkaa. sitten kattila, isolle varaajalle on taloudellisempi alapalokattila. itse laitoin yläpalokattilan ja 700 litran varaajan, olen erittäin tyytyväinen. aurinkokeräin on suunnitteilla, ei tarvi kesällä lämmittää pannua.

On se vaikea kyllä puulämmitystä käyttää kun ei edes lämmintä vettäkään saa ilman hirveää tusaamista keskellä kesää ja joutuu sähköllä lämmittämään. ja hirveä tehonhukka jatkuvasti.

USKOKAA NYT IHMISET ETTEI PUULÄMMITYS OLE HYVÄ JA HANKKIKAA MAALÄMPÖ NIIN PÄÄSETTE HALVEMMALLA JA HELPOMMALLA!

mlp = ei puuta kirjoitti:

On se vaikea kyllä puulämmitystä käyttää kun ei edes lämmintä vettäkään saa ilman hirveää tusaamista keskellä kesää ja joutuu sähköllä lämmittämään. ja hirveä tehonhukka jatkuvasti.

USKOKAA NYT IHMISET ETTEI PUULÄMMITYS OLE HYVÄ JA HANKKIKAA MAALÄMPÖ NIIN PÄÄSETTE HALVEMMALLA JA HELPOMMALLA!

Lue lisää

Milläs tuo maalämpö sitten toimii, vai joutuuko siinäkin sähköllä lämmittämään. Ja aika turhaa kompuran kulutusta jauhattaa lämmintä siis lämmintä eihän tuolla kuumaa saakkaan kesäisin pienen kulutuksen aikana. Aivan turhaa jauhattaa monen kW pumppua pienen vesimäärän takia, aivan hirveätä tehonhukkaa ja kalliin laitteen kulutusta turhan päiväiseen.

USKOKAA LÄMMITTÄKÄÄ KÄYTTÖVESI KERRAN VIIKOSSA PUILLA NIIN SÄÄSTÄTTE. 15MIN KERRAN VIIKOSSA JA VESI ON KÄYTÄNNÖSSÄ ILMAISTA. USKOKAA NYT IHMISET ETTÄ MAALÄMPÖ ON SUURI MYYNTIMIESTEN HUIJAUS. VAIN KAIKKEIN TYPERIMMÄT SIIHEN KOUKKUUN TARTTUU. HANKKIKAA NYKYAIKAINEN PUULÄMPÖ SE ON PARAS. SEN HALVEMMALLA ETTE PYSTY LÄMMITTÄMÄÄN!!!!!

PUUTA=ei maalämpöä kirjoitti:

Milläs tuo maalämpö sitten toimii, vai joutuuko siinäkin sähköllä lämmittämään. Ja aika turhaa kompuran kulutusta jauhattaa lämmintä siis lämmintä eihän tuolla kuumaa saakkaan kesäisin pienen kulutuksen aikana. Aivan turhaa jauhattaa monen kW pumppua pienen vesimäärän takia, aivan hirveätä tehonhukkaa ja kalliin laitteen kulutusta turhan päiväiseen.

USKOKAA LÄMMITTÄKÄÄ KÄYTTÖVESI KERRAN VIIKOSSA PUILLA NIIN SÄÄSTÄTTE. 15MIN KERRAN VIIKOSSA JA VESI ON KÄYTÄNNÖSSÄ ILMAISTA. USKOKAA NYT IHMISET ETTÄ MAALÄMPÖ ON SUURI MYYNTIMIESTEN HUIJAUS. VAIN KAIKKEIN TYPERIMMÄT SIIHEN KOUKKUUN TARTTUU. HANKKIKAA NYKYAIKAINEN PUULÄMPÖ SE ON PARAS. SEN HALVEMMALLA ETTE PYSTY LÄMMITTÄMÄÄN!!!!!

Lue lisää

samaa mieltä edellisen kanssa.
Minulla on pannuhuoneessa 3m3 varaaja ja sen lämmitän noin kerran viikossa lämpimäksi niin riittää käyttövettä. Kun käyttövesikierukka on ihan yläosassa niin lämmöt pystyy hyödyntämään hyvin. Vielä pystyy käymään suihkussa kun varaajan ylälämpö on 38asteessa.
kun varaaja on 80 asteessa niin varaajan kylkipelti on vielä ihan viileä, ei paljon falskaa eristykset. Enemmän lämpöhukkaa tulee putkista mutta ne on helppo eristää.
Enemmän vaikuttaa hukkalämpöön varaajan lämpötila kuin varaajan koko. Varaaja jäähtyy huomattavasti nopeammin 80 ->60 asteeseen kuin 60 -> 40 asteeseen vaikka energiamäärä on sama. Monet joutuu pikkuvaraajalla lämmittämään 90asteeseen että riittää kerta päivässä lämmitys. Hukkalämpöä on 90asteella tulee jo aika paljon.

En ymmärrä myöskään monen kommenttia ylisuuresta varaajasta. Vesi kerrostuu varaajassa vaikka olisi kuinka iso varaaja. Jos vertaa esim 1m3 ja 3m3 varaajia joissa on kylmää vettä niin käytännössä molemmista saa yhtä nopeasti lämmintä käyttövettä. Eikä hukkalämmössä ole niin suurta eroa että voittaisi ison varaajan reservin.

Kaverilla on 20kw kattilan perässä 700 litran varaaja ja joutuu polttamaan vajaita pesiä ettei kiehu. Joskus kahdestiki päivässä kun varaaja jäähtyy niin nopeasti.

mlp = ei puuta kirjoitti:

On se vaikea kyllä puulämmitystä käyttää kun ei edes lämmintä vettäkään saa ilman hirveää tusaamista keskellä kesää ja joutuu sähköllä lämmittämään. ja hirveä tehonhukka jatkuvasti.

USKOKAA NYT IHMISET ETTEI PUULÄMMITYS OLE HYVÄ JA HANKKIKAA MAALÄMPÖ NIIN PÄÄSETTE HALVEMMALLA JA HELPOMMALLA!

Lue lisää

"USKOKAA NYT IHMISET ETTEI PUULÄMMITYS OLE HYVÄ JA HANKKIKAA MAALÄMPÖ NIIN PÄÄSETTE HALVEMMALLA JA HELPOMMALLA! "

uskovaiset, älkää huutako netissä, se on nettietiketin vastaista. Mlp kaapin uusiminen ei ole halpaa.

http://media.folksam.se/sv/2012/01/02/folksam-granskar-trasiga-varmepumpar-fortsatter-oka/

Mutta jos on varaa maksaa turhanpäivisiä vakutuuksia ja lelula ja uskoo, ettei taloudelline tilanne koskaan muutu, niin sama se millä lämmittää. Mutta uskonasioilla siinä sitten mennää ja todellisuuteen ei ole varauduttu, esim jos ei ole sähkö saatavilla, niin yksikään mlpkaappi ei toimi.

Siis käyttövedelle erinomainen ratkaisu on juurikin tuo puukattilan kautta varaajan kautta tuleva esilämmitetty vesi, joka sähkövaraajalla nostetaan vakuiolämpöön esm 60 asteeseen.

muutamalle hengelle riittää 50 litran sähkövaraaja, ja kun siihen tulee esilämminnyt vesi vaikkapa 30 asteinen, ei paljoa sähköä kulu sen lievään kohottamiseen, ja lämmintä piisaa kun melkein riittävää tulee jo sieltäpuupuolelta.

hyvin suunniteltu kirjoitti:

Siis käyttövedelle erinomainen ratkaisu on juurikin tuo puukattilan kautta varaajan kautta tuleva esilämmitetty vesi, joka sähkövaraajalla nostetaan vakuiolämpöön esm 60 asteeseen.

muutamalle hengelle riittää 50 litran sähkövaraaja, ja kun siihen tulee esilämminnyt vesi vaikkapa 30 asteinen, ei paljoa sähköä kulu sen lievään kohottamiseen, ja lämmintä piisaa kun melkein riittävää tulee jo sieltäpuupuolelta.

Lue lisää

Varaajaan ei kannata ottaa esilämmitettyä vettä kattilasta. Jos kattilan pitää kylmillään ja lataa varaajan kattilasta niin kattila ruostuu ja alkaa hikoilemaan!

kytkentöihin muutos kirjoitti:

Varaajaan ei kannata ottaa esilämmitettyä vettä kattilasta. Jos kattilan pitää kylmillään ja lataa varaajan kattilasta niin kattila ruostuu ja alkaa hikoilemaan!

No selvistä asioista ei aina viitsi erikseen mainita.

Kyllä minulla ainakin on käyttövesikierukka puukattilassani.

enkä muunlaista edes olisi koskaan ostanutkaan silloin kun se oli ajankohtainen.

kattilassa yks varaajassa kaks kierukkaa. se nyt on vähimmäisvaatimus puunpolttosuunnitelmassa.

Tähän lämmitys asiaan vielä hiukan kommentoisin.

Mitä kuumempi varaaja on alas asti niin sitä enemmän siellä on energiaa varastossa. Eli aina vaan varaaja niin kuumaksi kun mahdollista niin energiaa riittää pidemmäksi aikaa. Miksi se pitäisi jättää viileäksi alhaalta jos kattilan teho riittää sen lämmittämään kuumaksi ylhäältä alas asti. Itse vedän varaajan aina ylhäältä alas asti 90 paremmalle puolelle, joskus pääsen jopa 97 asteeseen. Toki tuo onnistuu minun kattilalla yhdellä vajaalla pesällisellä. Minun mielestä on varaajan kapasiteetin väärinkäyttöä jättää se viileäksi, silloin olisi riittänyt pienempikin varaaja.

puullalämpiää kirjoitti:

Tähän lämmitys asiaan vielä hiukan kommentoisin.

Mitä kuumempi varaaja on alas asti niin sitä enemmän siellä on energiaa varastossa. Eli aina vaan varaaja niin kuumaksi kun mahdollista niin energiaa riittää pidemmäksi aikaa. Miksi se pitäisi jättää viileäksi alhaalta jos kattilan teho riittää sen lämmittämään kuumaksi ylhäältä alas asti. Itse vedän varaajan aina ylhäältä alas asti 90 paremmalle puolelle, joskus pääsen jopa 97 asteeseen. Toki tuo onnistuu minun kattilalla yhdellä vajaalla pesällisellä. Minun mielestä on varaajan kapasiteetin väärinkäyttöä jättää se viileäksi, silloin olisi riittänyt pienempikin varaaja.

Lue lisää

Joo, on enemmän energiaa.. Mutta en silti ihan ymmärrä miksi täytyisi mitoitukset tehdä sellaisilla periaatteilla ettei jää liikkumavaraa ollenkaan, vaan purkki on pakko miltei keittää ylhäältä alas että riittää edes nippa-nappa päiväksi..

Pohjaan asti lämmittämisessä on sekin ongelma, että käytännössä katsoen se tarkoittaa sitä että joka ainoa lämmityskerta johtaa ylilämmitystilanteeseen. Vaikka nyt käänteispalokattila pystyykin suht hyvin leikkaamaan tehoaan, niin siitä voi olla aika varma että hyötysuhteita se ei paranna.

Lisäksi tulee ongelmia turvalaitteiden kanssa. Jostain taisinkin lukea miten joku kehuskeli sulkeneensa kiehumisenestokierukan, kun muuten olis ne "viimeiset lämmöt menneet viemäriin".. Siis mikä hiton lämpötilafetissi joillakin oikein on? Saavatko nämä ihmiset orkkuja kun kattilan lämpötilamittari kohoaa sataan?

Vähän kun jättää itselleen marginaalia, niin ei tarvitse miettiä eikä punnita viimeistä klapia. Puut palavat hyvällä hyötysuhteella loppuun asti, laitteisto toimii niinkuin pitääkin, eli vaivattomasti ja turvallisestikin, kun ei tarvitse poistella kaikkia turvalaitteita.

Puulämmitys on turvallista, mutta kyllä siinäkin omat riskinsä on jos mennään älyttömyyksiin ja sitten vielä mahdollistetaan nämä älyttömyydet poistamalla kaikki mahdolliset turvalaitteet "häiritsemästä"..

Vähentäähän se häviöitäkin, jos tankin lämpötilat pysyvät järkevissä lukemissa.

Ai, sä oletkin sama kuin ton ylemmän viestin kirjottaja?? Kattelin vaan äkkiä et teksti näytti niin toisensuuntaiselta..

No, sanotaan nyt näin, että ketjun aloituskin (vanha ketju, myönnetään että alkuperäinen kyselijä ei varmaan täällä enää pyöri), mutta se aloituskin näyttää vähän siltä, että eipä perusteitakaan ihan kaikki tiedä.

Käytännössä jopa kokeneiden puulämmittäjien keskuudessa puhutaan niin paljon paskaa, ettei voi kuin ihmetellä. Tuntuu että vieläkin elävät sitkeästi nämä kitupolttajat ynnä muut puunpolton maineen mustaajat.

Myönnettäkööt, että tämä viesti kyllä selittää miksi lämmittelet varaajaasi älyttömiin lämpötiloihin.. Väljempi mitoitus on kuitenkin aina haitattomampi kuin liian tiukka. Rahaa se toki maksaa, mutta toisaalta kierukat ja yhteet ovat se mikä niissä maksaa, suora levy ja eriste ovat halpoja ja niidenkin tarve litraa kohti vähenee varaajan koon kasvaessa. Eli ainakin näin maalaisjärjellä varaajan litrahinnan pitäisi laskea aika jyrkällä kertoimella koon kasvaessa.. Tosin, jos on olemassa joku tietty koko joka on selkeästi suositumpi kuin muut, niin valmistustekniset seikat saattavat tehdä siitä halvimman.

Käytännössä aika harvoin kuitenkin pääsee valitsemaan varaajaa litrahinnan ja tilavuuden perusteella, vaan usein joudutaan hakemaan enemmänkin sopivan muotoista.

Legionellariski ei tosiaan ole kierukallisissa varaajissa kovinkaan korkea, silti on suositeltua lämmittää vesi yli 55 asteen.. Mutta etenkään pienistä poikkeamista ei ole haittaa, en nyt muista missä lämpötilassa legionella pystyy elämään, mutta 55 on se missä se varmasti kuolee, mutta sen lisääntyminen edellyttää paljon alempia lämpötiloja. Lisäksi, jos kuitenkin säännöllisesti lämpötila nousee tuosta yli (ja puulla lämmitettäessähän näin miltei väistämättä tapahtuukin) niin ei pitäisi olla mitään huolta.

kattilat101 kirjoitti:

Ai, sä oletkin sama kuin ton ylemmän viestin kirjottaja?? Kattelin vaan äkkiä et teksti näytti niin toisensuuntaiselta..

No, sanotaan nyt näin, että ketjun aloituskin (vanha ketju, myönnetään että alkuperäinen kyselijä ei varmaan täällä enää pyöri), mutta se aloituskin näyttää vähän siltä, että eipä perusteitakaan ihan kaikki tiedä.

Käytännössä jopa kokeneiden puulämmittäjien keskuudessa puhutaan niin paljon paskaa, ettei voi kuin ihmetellä. Tuntuu että vieläkin elävät sitkeästi nämä kitupolttajat ynnä muut puunpolton maineen mustaajat.

Myönnettäkööt, että tämä viesti kyllä selittää miksi lämmittelet varaajaasi älyttömiin lämpötiloihin.. Väljempi mitoitus on kuitenkin aina haitattomampi kuin liian tiukka. Rahaa se toki maksaa, mutta toisaalta kierukat ja yhteet ovat se mikä niissä maksaa, suora levy ja eriste ovat halpoja ja niidenkin tarve litraa kohti vähenee varaajan koon kasvaessa. Eli ainakin näin maalaisjärjellä varaajan litrahinnan pitäisi laskea aika jyrkällä kertoimella koon kasvaessa.. Tosin, jos on olemassa joku tietty koko joka on selkeästi suositumpi kuin muut, niin valmistustekniset seikat saattavat tehdä siitä halvimman.

Käytännössä aika harvoin kuitenkin pääsee valitsemaan varaajaa litrahinnan ja tilavuuden perusteella, vaan usein joudutaan hakemaan enemmänkin sopivan muotoista.

Legionellariski ei tosiaan ole kierukallisissa varaajissa kovinkaan korkea, silti on suositeltua lämmittää vesi yli 55 asteen.. Mutta etenkään pienistä poikkeamista ei ole haittaa, en nyt muista missä lämpötilassa legionella pystyy elämään, mutta 55 on se missä se varmasti kuolee, mutta sen lisääntyminen edellyttää paljon alempia lämpötiloja. Lisäksi, jos kuitenkin säännöllisesti lämpötila nousee tuosta yli (ja puulla lämmitettäessähän näin miltei väistämättä tapahtuukin) niin ei pitäisi olla mitään huolta.

Lue lisää

No minulta jäi tuo vanha varaaja paikalleen kun oli toimiva ja olisi vaatinut oviaukon suurennusta että pihalle olisi mahtunut. Peruja vanhasta öljylämmitysjärjestelmästä eikä oli mitoitettu puulämmitykseen. Jos olisin uuden heti laittanut niin koko olisi kyllä isompi. Mutta vaikka olisi isompikin niin aina se täyteen lämmitettäisiin kesät talvet.

Tuo lämpöhäviön ero on kyllä aika mitätön nyky varaajilla, oli kuuma tai sitten haalea. Varsinkin talvella kun lämmitysväli on päivä tai korkeintaan kaksi.Ja 97 ei ole mikään älytön lämpö, sellaista vettä kattilasta tulee uloskin. Ja ei se varaaja lämmöstä rikki mene. Ja pienellä varaajalla pesän täytön kyllä oppii nopeasti tekemään niin ettei ylitäyttöä tule. Itse ainakin tiedän tarkalleen käytännön kokemuksesta mikä määrä puuta riittää kun katson varaajan lämpömittariin ennen lämmitystä, enkä tarvitse puntaria.

Ja eipä siitä lämmityksestä mitään orkkuja tule, mutta onhan se 30% energiaa varastossa joskus ratkaiseva asia. Varsinkin kovalla pakkasella aamu klo 3 kun haaleaksi lämmitetty varaaja on tyhjä ja kuumaksi lämmitetyllä mennään vielä klo 7. Mutta sehän on jokaisen oma valinta koska lähtee aamulla kattilaan tulia virittelemään.

puullalämpiää kirjoitti:

No minulta jäi tuo vanha varaaja paikalleen kun oli toimiva ja olisi vaatinut oviaukon suurennusta että pihalle olisi mahtunut. Peruja vanhasta öljylämmitysjärjestelmästä eikä oli mitoitettu puulämmitykseen. Jos olisin uuden heti laittanut niin koko olisi kyllä isompi. Mutta vaikka olisi isompikin niin aina se täyteen lämmitettäisiin kesät talvet.

Tuo lämpöhäviön ero on kyllä aika mitätön nyky varaajilla, oli kuuma tai sitten haalea. Varsinkin talvella kun lämmitysväli on päivä tai korkeintaan kaksi.Ja 97 ei ole mikään älytön lämpö, sellaista vettä kattilasta tulee uloskin. Ja ei se varaaja lämmöstä rikki mene. Ja pienellä varaajalla pesän täytön kyllä oppii nopeasti tekemään niin ettei ylitäyttöä tule. Itse ainakin tiedän tarkalleen käytännön kokemuksesta mikä määrä puuta riittää kun katson varaajan lämpömittariin ennen lämmitystä, enkä tarvitse puntaria.

Ja eipä siitä lämmityksestä mitään orkkuja tule, mutta onhan se 30% energiaa varastossa joskus ratkaiseva asia. Varsinkin kovalla pakkasella aamu klo 3 kun haaleaksi lämmitetty varaaja on tyhjä ja kuumaksi lämmitetyllä mennään vielä klo 7. Mutta sehän on jokaisen oma valinta koska lähtee aamulla kattilaan tulia virittelemään.

Lue lisää

Ulkomailla ovat ratkaiseet jo tämänkin ongelman. Kattilan kun lataa valmiiksi termostaatti iskee sähköt sytytysvastukseen siinä vaiheessa kun varaajassa on lämpö laskenut asetettuun arvoon. Siinä ei tarvia sitten mennä kolmelta tai seitsemältä tulia tekemään.

puullalämpiää kirjoitti:

No minulta jäi tuo vanha varaaja paikalleen kun oli toimiva ja olisi vaatinut oviaukon suurennusta että pihalle olisi mahtunut. Peruja vanhasta öljylämmitysjärjestelmästä eikä oli mitoitettu puulämmitykseen. Jos olisin uuden heti laittanut niin koko olisi kyllä isompi. Mutta vaikka olisi isompikin niin aina se täyteen lämmitettäisiin kesät talvet.

Tuo lämpöhäviön ero on kyllä aika mitätön nyky varaajilla, oli kuuma tai sitten haalea. Varsinkin talvella kun lämmitysväli on päivä tai korkeintaan kaksi.Ja 97 ei ole mikään älytön lämpö, sellaista vettä kattilasta tulee uloskin. Ja ei se varaaja lämmöstä rikki mene. Ja pienellä varaajalla pesän täytön kyllä oppii nopeasti tekemään niin ettei ylitäyttöä tule. Itse ainakin tiedän tarkalleen käytännön kokemuksesta mikä määrä puuta riittää kun katson varaajan lämpömittariin ennen lämmitystä, enkä tarvitse puntaria.

Ja eipä siitä lämmityksestä mitään orkkuja tule, mutta onhan se 30% energiaa varastossa joskus ratkaiseva asia. Varsinkin kovalla pakkasella aamu klo 3 kun haaleaksi lämmitetty varaaja on tyhjä ja kuumaksi lämmitetyllä mennään vielä klo 7. Mutta sehän on jokaisen oma valinta koska lähtee aamulla kattilaan tulia virittelemään.

Lue lisää

30% Mistä päädyit tällaiseen lukuun?

Ja sitten on se että, nythän puhutaan varaajan mitoituksesta, ei lämmityksestä. Jos on 30% isompi varaaja, niin siihen voi ladata vaikka 120% siitä mitä siihen pienempään mahtuu eikä tarvitse lämmittää edes ihan pohjaan asti.

Kaikesta päätellen, itsekin taidat jättää varaajan pohjalle pienen kuplan haaleaa.. Todennäköisesti se on niin pieni että se jää alimman mittapisteen alle, mutta siellä pohjalla se on kuitenkin.

Ja 97 on älytöntä.. Totta on että kattilasta saa sen verran, jos latauspiirin säätää sellaiseksi. Syytä sille miksi kukaan haluaisi säätää latauspiirin niin että menovesi lämpiää noin kuumaksi, en keksi. Koviakin lämpöjä kaipaavalle luulisi esim. 95 asteen riittävän.. Itse en tosin laittaisi noinkaan kovalle, ellei olisi lähestulkoot pakko, kuten sinun tapauksessasi tuntuu olevan.

Ja kuten todettu, reilu mitoitus on aina parempi kuin turhan tiukka. Parhaassa tapauksessa tiukalla mitoituksella säästää lähinnä satasia.. Mutta huonoimmassa tapauksessa liian tiukalla mitoituksella päätyy järjestelmään joka ei toimi, jota saattaa joutua remontoimaan tuhansilla euroilla.

Jos puhutaan projektista jonka budjetti taitaa joka tapauksessa huidella jossain luokassa 8000-12000, niin muutama satanen sinne tai tänne, ei tunnu kokonaisuudessa juuri ollenkaan. Sinä sanot sitä "kapasiteetin väärinkäytöksi", minä sanon sitä pieneksi hinnaksi helppokäyttöisyydelle ja huolettomuudelle.

varaajat101 kirjoitti:

30% Mistä päädyit tällaiseen lukuun?

Ja sitten on se että, nythän puhutaan varaajan mitoituksesta, ei lämmityksestä. Jos on 30% isompi varaaja, niin siihen voi ladata vaikka 120% siitä mitä siihen pienempään mahtuu eikä tarvitse lämmittää edes ihan pohjaan asti.

Kaikesta päätellen, itsekin taidat jättää varaajan pohjalle pienen kuplan haaleaa.. Todennäköisesti se on niin pieni että se jää alimman mittapisteen alle, mutta siellä pohjalla se on kuitenkin.

Ja 97 on älytöntä.. Totta on että kattilasta saa sen verran, jos latauspiirin säätää sellaiseksi. Syytä sille miksi kukaan haluaisi säätää latauspiirin niin että menovesi lämpiää noin kuumaksi, en keksi. Koviakin lämpöjä kaipaavalle luulisi esim. 95 asteen riittävän.. Itse en tosin laittaisi noinkaan kovalle, ellei olisi lähestulkoot pakko, kuten sinun tapauksessasi tuntuu olevan.

Ja kuten todettu, reilu mitoitus on aina parempi kuin turhan tiukka. Parhaassa tapauksessa tiukalla mitoituksella säästää lähinnä satasia.. Mutta huonoimmassa tapauksessa liian tiukalla mitoituksella päätyy järjestelmään joka ei toimi, jota saattaa joutua remontoimaan tuhansilla euroilla.

Jos puhutaan projektista jonka budjetti taitaa joka tapauksessa huidella jossain luokassa 8000-12000, niin muutama satanen sinne tai tänne, ei tunnu kokonaisuudessa juuri ollenkaan. Sinä sanot sitä "kapasiteetin väärinkäytöksi", minä sanon sitä pieneksi hinnaksi helppokäyttöisyydelle ja huolettomuudelle.

Lue lisää

Kirjoitinkin saman kokoisen varaajan eri lämpötiloista, en pienen ja ison välisistä. Jos 3000l varaaja on 95 astetta alhaalta ylös niin siinä on huomattavasti enemmän energiaa varattuna kun sellaisessa missä ylhäällä on 80 ja puolivälissä 60 ja alhaalla 40. Ja tuo on sen kapasiteetin väärinkäyttöä jos koskaan ei edes ladata varaajaa täyteen. Ja tuo 2 asteen eroko tekee älyttömyyden. Eikä sitä kattilasta lähtevää vettä mitenkään rajoiteta, tulevaa vaan sekoitetaan. Itselläni kattilaan tulee jo vähintään 78 astetta. Ainoastaan kattilatermostaatilla tuon voi tehdä mutta onko siinä mitään järkeä kun kattila lyö katkokäynnille parhaan palon aikana.

Minähän kirjoitin että varaaja ja kattila pitää mitoittaa yhteen sopiviksi. 30kW ja 2000l on aika hyvä paketti normitaloon. Ja tuon pystyy käänteispalokattilalla aika hyvin lämmittämään kerta latauksella täyteen. Turha siihen on lykätä ylisuurta varaajaa. Joutuu vaan turhaa lisäilemään puita sen ensimmäisen pesän jälkeen mikä palaa 3-5h. Yläpaloisella on ihan sama sitten kun muutenkin saa kulkea pannuhuoneessa 45min välein. Sanotko sinä tätä helppokäyttöisyydeksi. Aivan tarpeeksi se pönttö jo asennusvaiheessa tuottaa huolta ja murhetta. Se pitää melkein ensimmäisenä tuoda pannuhuoneeseen ja koota huone sen ympärille. Sitten joskus purkaa koko seinä että saa ulos. No kestäähän se sen 15-20v varmasti.

Raha-asioihin en ota kantaa. Mutta se isojen pönttöjen kausi on ohi nykyrakentamisessa. Muutenkin pienet kulutukset nykytaloissa. Ei niihin mitään 3000-5000l varaajia enää kukaan järkevä ihminen laita. Vanhat talot sitten erikseen. Iso varaaja tarvitsee kaverikseen myös tehokkaan kattilan että käyttö olisi jotenkin ihmismäistä. Sellaisen 60kW ylöspäin ja siitä tulee sitten lisäkustannuksia rakenteisiin ja paloluokitukset kasvavat älyttömyyksiin.

Kerroppa mikä on sinusta pieni varaaja. Nykytaloon riittää hyvin 1500l ja sillä pärjää kovillakin pakkasilla vrk. Mikä on se järkevä lämmitysväli puukattilalla. Silloin kattilakin on jo valmiiksi 50 lämmityksen alkaessa.

Niin kun sanoin varaajani on liian pieni kattilalleni, en muuta ole väittänytkään. Ja ainakin oten siitä kaiken irti että saan lämmitysvälin mahdollisimman pitkäksi. Ja kuten sanoin kun varaaja remontin yhteydessä vaihtuuu isompaan niin sama lämmitys jatkuu, sitten vaan harvemmin mutta yhtä älyttömän kuumana menee vesi varaajaan.

puullalämpiää kirjoitti:

Kirjoitinkin saman kokoisen varaajan eri lämpötiloista, en pienen ja ison välisistä. Jos 3000l varaaja on 95 astetta alhaalta ylös niin siinä on huomattavasti enemmän energiaa varattuna kun sellaisessa missä ylhäällä on 80 ja puolivälissä 60 ja alhaalla 40. Ja tuo on sen kapasiteetin väärinkäyttöä jos koskaan ei edes ladata varaajaa täyteen. Ja tuo 2 asteen eroko tekee älyttömyyden. Eikä sitä kattilasta lähtevää vettä mitenkään rajoiteta, tulevaa vaan sekoitetaan. Itselläni kattilaan tulee jo vähintään 78 astetta. Ainoastaan kattilatermostaatilla tuon voi tehdä mutta onko siinä mitään järkeä kun kattila lyö katkokäynnille parhaan palon aikana.

Minähän kirjoitin että varaaja ja kattila pitää mitoittaa yhteen sopiviksi. 30kW ja 2000l on aika hyvä paketti normitaloon. Ja tuon pystyy käänteispalokattilalla aika hyvin lämmittämään kerta latauksella täyteen. Turha siihen on lykätä ylisuurta varaajaa. Joutuu vaan turhaa lisäilemään puita sen ensimmäisen pesän jälkeen mikä palaa 3-5h. Yläpaloisella on ihan sama sitten kun muutenkin saa kulkea pannuhuoneessa 45min välein. Sanotko sinä tätä helppokäyttöisyydeksi. Aivan tarpeeksi se pönttö jo asennusvaiheessa tuottaa huolta ja murhetta. Se pitää melkein ensimmäisenä tuoda pannuhuoneeseen ja koota huone sen ympärille. Sitten joskus purkaa koko seinä että saa ulos. No kestäähän se sen 15-20v varmasti.

Raha-asioihin en ota kantaa. Mutta se isojen pönttöjen kausi on ohi nykyrakentamisessa. Muutenkin pienet kulutukset nykytaloissa. Ei niihin mitään 3000-5000l varaajia enää kukaan järkevä ihminen laita. Vanhat talot sitten erikseen. Iso varaaja tarvitsee kaverikseen myös tehokkaan kattilan että käyttö olisi jotenkin ihmismäistä. Sellaisen 60kW ylöspäin ja siitä tulee sitten lisäkustannuksia rakenteisiin ja paloluokitukset kasvavat älyttömyyksiin.

Kerroppa mikä on sinusta pieni varaaja. Nykytaloon riittää hyvin 1500l ja sillä pärjää kovillakin pakkasilla vrk. Mikä on se järkevä lämmitysväli puukattilalla. Silloin kattilakin on jo valmiiksi 50 lämmityksen alkaessa.

Niin kun sanoin varaajani on liian pieni kattilalleni, en muuta ole väittänytkään. Ja ainakin oten siitä kaiken irti että saan lämmitysvälin mahdollisimman pitkäksi. Ja kuten sanoin kun varaaja remontin yhteydessä vaihtuuu isompaan niin sama lämmitys jatkuu, sitten vaan harvemmin mutta yhtä älyttömän kuumana menee vesi varaajaan.

Lue lisää

Voi tsiisus..

Puhehan oli nimenomaan varaajan mitoituksista. Ja sitten alat meuhkaamaan omaa juttuasi varaajan käytöstä.

"missä ylhäällä on 80 ja puolivälissä 60 ja alhaalla 40"

Ööö.. Kuka tässä on sellaisista mitään puhunut? Voihan sitä lämpöä olla vaikka 80-80-60. Pointti oli siinä, että ei mitoiteta niin tiukaksi että latausta täytyy tarkkailla paluuputken mittarista, ja lämmittää sekin jonnekin 90 alueelle.

"Kerroppa mikä on sinusta pieni varaaja. Nykytaloon riittää hyvin 1500l ja sillä pärjää kovillakin pakkasilla vrk."

No, se riippuu kyllä aika monestakin asiasta. Esimerkiksi jo siitäkin, että minkälämpöistä lämmitykseen tarvitaan ja mitä kierrosta tulee takaisin. Se kun vaikuttaa käytettävissä olevaan kapasiteettiin aika paljon. On ihan eri jos lämmitys vaatii 60 astetta menopuolelle, ja takaisin tulee melkein 50, kuin jos pärjätäänkin maks 45 asteella ja takaisin tulee jotain vähän päälle 20. Eikä talon kokokaan ole täysin samantekevä, kun tänäpäivänä tuntuu olevan hajontaa välillä 100-300 neliötä. Myös muut lämmitystarpeet kannattaa huomioida, jos samasta systeemistä lämmitetään esim. autotallia tai jotain puolilämpimiä harrastus/huoltotiloja, kaikki vaikuttaa.

"Eikä sitä kattilasta lähtevää vettä mitenkään rajoiteta, tulevaa vaan sekoitetaan."

Ei suoraan.. Mutta kattilan teho on yleensä likimain vakio. Se teho sitten siirretään pois kattilasta jollain lämpötilaerolla ja virtaamalla. Virtaaman ja tehon välinen suhde määrittelee lämpötilaeron ja vakioimalla paluupuolen lämpötila saadaan aika tarkkaan myös lähtevän veden lämpötila lähestulkoot vakioitua.

Eli, jos pöntön pohjalla vaan riittää haaleaa, niin käytännössä katsoen se kuumapuolen lämpötila voidaan valita aikalailla vapaasti ja "rajoittaa" mihin lukemaan tahansa.

"Turha siihen on lykätä ylisuurta varaajaa. Joutuu vaan turhaa lisäilemään puita sen ensimmäisen pesän jälkeen mikä palaa 3-5h. Yläpaloisella on ihan sama sitten kun muutenkin saa kulkea pannuhuoneessa 45min välein. Sanotko sinä tätä helppokäyttöisyydeksi. "

Siinähän se koko juttu onkin, että sitä pönttöä ei olekaan pakko lämmittää kiehuvan kuumaksi pohjaa myöten. Ja tottakai sen varaajan täytyy olla jossain suhteessa siihen kattilaan, eihän siinä ole mitään järkeä jos täyteen lataamiseen menisi viikko. Mutta se että sinne mahtuu ainakin se yksi pesällinen (käänteispalo) vaikka siellä ehkä on jo vähän ennestään. Se ettei tarvitse miettiä milloin voi lämmittää ja miten paljon, se on sitä helppokäyttöisyyttä ja huolettomuutta.

Enkä minä ainakaan ole mistään ylisuurista puhunut, vaan väljästä mitoituksesta. Eihän nyt juuri missään noudateta laskelmia niin tarkkaan etteikö jätettäisi jonkin verran sitä niin sanottua pelivaraa.

varaajat101 kirjoitti:

Voi tsiisus..

Puhehan oli nimenomaan varaajan mitoituksista. Ja sitten alat meuhkaamaan omaa juttuasi varaajan käytöstä.

"missä ylhäällä on 80 ja puolivälissä 60 ja alhaalla 40"

Ööö.. Kuka tässä on sellaisista mitään puhunut? Voihan sitä lämpöä olla vaikka 80-80-60. Pointti oli siinä, että ei mitoiteta niin tiukaksi että latausta täytyy tarkkailla paluuputken mittarista, ja lämmittää sekin jonnekin 90 alueelle.

"Kerroppa mikä on sinusta pieni varaaja. Nykytaloon riittää hyvin 1500l ja sillä pärjää kovillakin pakkasilla vrk."

No, se riippuu kyllä aika monestakin asiasta. Esimerkiksi jo siitäkin, että minkälämpöistä lämmitykseen tarvitaan ja mitä kierrosta tulee takaisin. Se kun vaikuttaa käytettävissä olevaan kapasiteettiin aika paljon. On ihan eri jos lämmitys vaatii 60 astetta menopuolelle, ja takaisin tulee melkein 50, kuin jos pärjätäänkin maks 45 asteella ja takaisin tulee jotain vähän päälle 20. Eikä talon kokokaan ole täysin samantekevä, kun tänäpäivänä tuntuu olevan hajontaa välillä 100-300 neliötä. Myös muut lämmitystarpeet kannattaa huomioida, jos samasta systeemistä lämmitetään esim. autotallia tai jotain puolilämpimiä harrastus/huoltotiloja, kaikki vaikuttaa.

"Eikä sitä kattilasta lähtevää vettä mitenkään rajoiteta, tulevaa vaan sekoitetaan."

Ei suoraan.. Mutta kattilan teho on yleensä likimain vakio. Se teho sitten siirretään pois kattilasta jollain lämpötilaerolla ja virtaamalla. Virtaaman ja tehon välinen suhde määrittelee lämpötilaeron ja vakioimalla paluupuolen lämpötila saadaan aika tarkkaan myös lähtevän veden lämpötila lähestulkoot vakioitua.

Eli, jos pöntön pohjalla vaan riittää haaleaa, niin käytännössä katsoen se kuumapuolen lämpötila voidaan valita aikalailla vapaasti ja "rajoittaa" mihin lukemaan tahansa.

"Turha siihen on lykätä ylisuurta varaajaa. Joutuu vaan turhaa lisäilemään puita sen ensimmäisen pesän jälkeen mikä palaa 3-5h. Yläpaloisella on ihan sama sitten kun muutenkin saa kulkea pannuhuoneessa 45min välein. Sanotko sinä tätä helppokäyttöisyydeksi. "

Siinähän se koko juttu onkin, että sitä pönttöä ei olekaan pakko lämmittää kiehuvan kuumaksi pohjaa myöten. Ja tottakai sen varaajan täytyy olla jossain suhteessa siihen kattilaan, eihän siinä ole mitään järkeä jos täyteen lataamiseen menisi viikko. Mutta se että sinne mahtuu ainakin se yksi pesällinen (käänteispalo) vaikka siellä ehkä on jo vähän ennestään. Se ettei tarvitse miettiä milloin voi lämmittää ja miten paljon, se on sitä helppokäyttöisyyttä ja huolettomuutta.

Enkä minä ainakaan ole mistään ylisuurista puhunut, vaan väljästä mitoituksesta. Eihän nyt juuri missään noudateta laskelmia niin tarkkaan etteikö jätettäisi jonkin verran sitä niin sanottua pelivaraa.

Lue lisää

No kun olet noin viisas niin kerro miksi pitää ostaa jättivaraaja ja lämmittää se haaleaksi. Miksei riitä pieni varaaja ja se kuumaksi. Tuskin tässä nyt kukaan on ajatellut että pelivaraa ei ole yhtään. Ja miksi varaaja alaosa ei saisi olla 90 astetta. Varmasti suurin osa puulämmittäjistä käyttää varaajan kaiken hyödyn hyväkseen. Tuskin kukaan ostaa isoa varaajaa vajaa käyttöön. Olen kyllä samaa mieltä että se haalea varaaja on kapasiteetin väärinkäyttöä ja tilankin. Kaikesta näkee että et koskaan ole itse varaajaa puulla ladannut ja olet jonkun alan insinööripoika. Varmaan joku juuri koulusta päässyt. Et edes pystynyt sanomaan mikä on sinun mielestä pieni ja mikä iso varaaja. Vastaukset on ihan kun poliitikolla, pitkät on riimit ei mitään asiaa sisällä. Nuo vastaukset edelliselle kirjoittajalle on ihan samaa asiaa runoiltuna johonkin hienoon insinöörikieleen.

Ja latauspumpun tarkoitus on sekoittaa kattilan menevän veden lämpötila tarpeeksi korkeaksi sen takia ettei kattila ala syöpymään ja että kattila palaisi mahdollisimman puhtaasti. Sillä ei ole mitään tekemistä kattilasta lähtevän veden lämmön kanssa.

samallalämpiää kirjoitti:

No kun olet noin viisas niin kerro miksi pitää ostaa jättivaraaja ja lämmittää se haaleaksi. Miksei riitä pieni varaaja ja se kuumaksi. Tuskin tässä nyt kukaan on ajatellut että pelivaraa ei ole yhtään. Ja miksi varaaja alaosa ei saisi olla 90 astetta. Varmasti suurin osa puulämmittäjistä käyttää varaajan kaiken hyödyn hyväkseen. Tuskin kukaan ostaa isoa varaajaa vajaa käyttöön. Olen kyllä samaa mieltä että se haalea varaaja on kapasiteetin väärinkäyttöä ja tilankin. Kaikesta näkee että et koskaan ole itse varaajaa puulla ladannut ja olet jonkun alan insinööripoika. Varmaan joku juuri koulusta päässyt. Et edes pystynyt sanomaan mikä on sinun mielestä pieni ja mikä iso varaaja. Vastaukset on ihan kun poliitikolla, pitkät on riimit ei mitään asiaa sisällä. Nuo vastaukset edelliselle kirjoittajalle on ihan samaa asiaa runoiltuna johonkin hienoon insinöörikieleen.

Ja latauspumpun tarkoitus on sekoittaa kattilan menevän veden lämpötila tarpeeksi korkeaksi sen takia ettei kattila ala syöpymään ja että kattila palaisi mahdollisimman puhtaasti. Sillä ei ole mitään tekemistä kattilasta lähtevän veden lämmön kanssa.

Lue lisää

jos olet mitoittanut varaajan tarkalleen niin että yksi pesällinen riittää niin se tarkoittaa sitä että varaajan täytyy päästää kylmäksi että voi lämmittää täyden pesällisen. Muuten joutuu polttamaan vajaita pesiä ja siinä ei ole mitään järkeä.

isolla varajaalla voi lämmittää vapaammin kun on reserviä. Se ei tarkoita että se lämmitetään haaleaksi vaan silloin kun itselle sopii. Kun lähdetään reissuun niin vedetään se kuumaksi kokonaan vaikka yli 90asteeseen. Sähkövastus menee sitten päälle esim 40asteessa jos reissu kestää. Pikkuvaraajalla vastus menee aikaisemmin päälle niin sähköä menee enemmän.

minulla on 35kw kattila ja 3000 litran varaaja. Siinä menee aikalailla kaksi pesällistä kun lämmittää varaajan 40->80asteeseen. Enkä pidä varaajaa yhtään ylisuurena, tekis mieli laittaa toinen samanlainen jos halvalla sais

samallalämpiää kirjoitti:

No kun olet noin viisas niin kerro miksi pitää ostaa jättivaraaja ja lämmittää se haaleaksi. Miksei riitä pieni varaaja ja se kuumaksi. Tuskin tässä nyt kukaan on ajatellut että pelivaraa ei ole yhtään. Ja miksi varaaja alaosa ei saisi olla 90 astetta. Varmasti suurin osa puulämmittäjistä käyttää varaajan kaiken hyödyn hyväkseen. Tuskin kukaan ostaa isoa varaajaa vajaa käyttöön. Olen kyllä samaa mieltä että se haalea varaaja on kapasiteetin väärinkäyttöä ja tilankin. Kaikesta näkee että et koskaan ole itse varaajaa puulla ladannut ja olet jonkun alan insinööripoika. Varmaan joku juuri koulusta päässyt. Et edes pystynyt sanomaan mikä on sinun mielestä pieni ja mikä iso varaaja. Vastaukset on ihan kun poliitikolla, pitkät on riimit ei mitään asiaa sisällä. Nuo vastaukset edelliselle kirjoittajalle on ihan samaa asiaa runoiltuna johonkin hienoon insinöörikieleen.

Ja latauspumpun tarkoitus on sekoittaa kattilan menevän veden lämpötila tarpeeksi korkeaksi sen takia ettei kattila ala syöpymään ja että kattila palaisi mahdollisimman puhtaasti. Sillä ei ole mitään tekemistä kattilasta lähtevän veden lämmön kanssa.

Lue lisää

"No kun olet noin viisas niin kerro miksi pitää ostaa jättivaraaja ja lämmittää se haaleaksi. Miksei riitä pieni varaaja ja se kuumaksi. Tuskin tässä nyt kukaan on ajatellut että pelivaraa ei ole yhtään."

No voi hyvänen aika sentään...

Uskokaa jo, en ole puhunut yhtään mitään mistään ylimitoitetuista jättivaraajista, tai väittänyt ettei varaajaa saisi lämmittää kuin haaleaksi.. Siis se "pelivara" nimenomaan on se pieni määrä haaleaa siellä tankin pohjalla, jos siellä ei ole sitä, niin kertokaas viisaammat että missä se pelivara sitten on? Paluuputkessako?

"Et edes pystynyt sanomaan mikä on sinun mielestä pieni ja mikä iso varaaja. Vastaukset on ihan kun poliitikolla, pitkät on riimit ei mitään asiaa sisällä. Nuo vastaukset edelliselle kirjoittajalle on ihan samaa asiaa runoiltuna johonkin hienoon insinöörikieleen. "

Ai, sinun mielestä lämmöntarpeen huomioiminen on jotain "hienoa insinöörikieltä"... Taloja on erilaisia, eikä sama järjestelmä sellaisenaan sovi ihan joka taloon. Raakasti yksinkertaistaen, voisi sanoa että järjestelmä joka on mitoitettu 300 neliöiseen taloon riittäisi sellaisenaan kolmelle 100 neliön talolle.. Käytännössä se ei mene ihan näin, voisin kertoa tarkemminkin, mutta kun se "hieno insinöörikieli" tuntuu menevän yli hiustenlatvojen, niin olkoon.

"Ja latauspumpun tarkoitus on sekoittaa kattilan menevän veden lämpötila tarpeeksi korkeaksi sen takia ettei kattila ala syöpymään ja että kattila palaisi mahdollisimman puhtaasti. Sillä ei ole mitään tekemistä kattilasta lähtevän veden lämmön kanssa. "

Jos oletetaan virtaama vakioiksi, niin tietty teho saa aikaan tietyn lämpötilaeron, eikö vain? Koska lämpötilaero on vakio, niin yhden säätäminen muuttaa myös toista, eikö vain? Eli, jos säätää sekoitusventtiilistä lämpötilaa vaikka vähän alaspäin, niin kattilasta lähtevä vesi viilenee aika tarkkaan samalla asteluvulla.

Jos latauspumppuna on esimerkiksi perinteinen 3-tehoinen pumppu, niin vaihtamalla tehoaluetta voi muuttaa virtaamaa, ja samalla lämpötilaeroa Mitä suurempi virtaama, sitä pienempi lämpötilaero, eikö vain?

Siis toisinsanoen, virtaamalla ja paluupuolen lämpötilalla voidaan säätää kattilasta lähtevän veden lämpötila aika tarkkaan. Vai oliko tämä jotenkin liian vaikeaa?

atmos-mies kirjoitti:

jos olet mitoittanut varaajan tarkalleen niin että yksi pesällinen riittää niin se tarkoittaa sitä että varaajan täytyy päästää kylmäksi että voi lämmittää täyden pesällisen. Muuten joutuu polttamaan vajaita pesiä ja siinä ei ole mitään järkeä.

isolla varajaalla voi lämmittää vapaammin kun on reserviä. Se ei tarkoita että se lämmitetään haaleaksi vaan silloin kun itselle sopii. Kun lähdetään reissuun niin vedetään se kuumaksi kokonaan vaikka yli 90asteeseen. Sähkövastus menee sitten päälle esim 40asteessa jos reissu kestää. Pikkuvaraajalla vastus menee aikaisemmin päälle niin sähköä menee enemmän.

minulla on 35kw kattila ja 3000 litran varaaja. Siinä menee aikalailla kaksi pesällistä kun lämmittää varaajan 40->80asteeseen. Enkä pidä varaajaa yhtään ylisuurena, tekis mieli laittaa toinen samanlainen jos halvalla sais

Lue lisää

Eli sinun mielestä on ok lämmittää varaaja kerran vuodessa kuumaksi ja lopun aikaa pitää varaaja niin sanotusti puolikäytössä. No jokainen tavallaan. Jos käänteispalolla pitää kaksi pesällistä polttaa että varaaja on edes 80% täynnä niin silloin se on kyllä liian suuri kattilalle. Mitä järkeä on lisätä lämmitys ja päivystystyötä kun kaikki hoituisi yhdellä kertaa. 3000l varaaja ja 50kW käänteispalo. Juuri tätä tässä ajetaan takaa, pelkällä varaajan koon lisäämisellä ei saavuteta mitään etua. Ainoastaa haittaa kun joudutaan useampia pesällisiä polttamaan. Kesällä jos käyttövesi lämpiää kierukalla niin siitä suuresta varaajasta ei ole kun haittaa. Jos kattila ja varaaja mitoitetaan oikein. Eli kaikki kattilasta tuleva energia mahtuu varaajaan niin että 5-10% jää vajaaksi. Niin kesällä saa poltella huoletta täysiä pesällisiä ja talvella ei koskaan saa varaajaa täyteen. Ja tietysti tuohon pitää laskea se talonkin kulutus mukaan. Sitten päätetään tavoitellaanko vrk lämmitysväliä vai sitten pidempää. Ja minä en ainakaan ole puhunut mistään tiukasta mitoituksesta vaan järkevästä mitoituksesta. Miksi pitää ottaa 1000l reserviä?

Ja millainen on 35kW Atmos kun sellaista ei minun mielestä edes valmisteta?

varaajat101 kirjoitti:

"No kun olet noin viisas niin kerro miksi pitää ostaa jättivaraaja ja lämmittää se haaleaksi. Miksei riitä pieni varaaja ja se kuumaksi. Tuskin tässä nyt kukaan on ajatellut että pelivaraa ei ole yhtään."

No voi hyvänen aika sentään...

Uskokaa jo, en ole puhunut yhtään mitään mistään ylimitoitetuista jättivaraajista, tai väittänyt ettei varaajaa saisi lämmittää kuin haaleaksi.. Siis se "pelivara" nimenomaan on se pieni määrä haaleaa siellä tankin pohjalla, jos siellä ei ole sitä, niin kertokaas viisaammat että missä se pelivara sitten on? Paluuputkessako?

"Et edes pystynyt sanomaan mikä on sinun mielestä pieni ja mikä iso varaaja. Vastaukset on ihan kun poliitikolla, pitkät on riimit ei mitään asiaa sisällä. Nuo vastaukset edelliselle kirjoittajalle on ihan samaa asiaa runoiltuna johonkin hienoon insinöörikieleen. "

Ai, sinun mielestä lämmöntarpeen huomioiminen on jotain "hienoa insinöörikieltä"... Taloja on erilaisia, eikä sama järjestelmä sellaisenaan sovi ihan joka taloon. Raakasti yksinkertaistaen, voisi sanoa että järjestelmä joka on mitoitettu 300 neliöiseen taloon riittäisi sellaisenaan kolmelle 100 neliön talolle.. Käytännössä se ei mene ihan näin, voisin kertoa tarkemminkin, mutta kun se "hieno insinöörikieli" tuntuu menevän yli hiustenlatvojen, niin olkoon.

"Ja latauspumpun tarkoitus on sekoittaa kattilan menevän veden lämpötila tarpeeksi korkeaksi sen takia ettei kattila ala syöpymään ja että kattila palaisi mahdollisimman puhtaasti. Sillä ei ole mitään tekemistä kattilasta lähtevän veden lämmön kanssa. "

Jos oletetaan virtaama vakioiksi, niin tietty teho saa aikaan tietyn lämpötilaeron, eikö vain? Koska lämpötilaero on vakio, niin yhden säätäminen muuttaa myös toista, eikö vain? Eli, jos säätää sekoitusventtiilistä lämpötilaa vaikka vähän alaspäin, niin kattilasta lähtevä vesi viilenee aika tarkkaan samalla asteluvulla.

Jos latauspumppuna on esimerkiksi perinteinen 3-tehoinen pumppu, niin vaihtamalla tehoaluetta voi muuttaa virtaamaa, ja samalla lämpötilaeroa Mitä suurempi virtaama, sitä pienempi lämpötilaero, eikö vain?

Siis toisinsanoen, virtaamalla ja paluupuolen lämpötilalla voidaan säätää kattilasta lähtevän veden lämpötila aika tarkkaan. Vai oliko tämä jotenkin liian vaikeaa?

Lue lisää

Sinulla nyt ei ole mitään käsitystä latauspumpun käyttötarkoituksesta. Sillä ei säädellä mitää kattilasta lähtevän veden lämpöä vaan sinne tulevan veden lämpöä. Koitas nyt ymmärtää. Sillä parannetaan kattilan toimintaa ja varaajan kerrostumista. Pumppu pidetään käyttöohjeen mukaan aina täysillä. Mitään virtaumia ei hidasteta missään vaiheessa. Kattilan käyttölämpö pidetään sitten vakiona kattilatermostaatilla. Jos kattilatermostaatti on 80 asteessa niin ainakin käänteispalo sammuttaa puhaltimen ja sammuu 80 asteessa ja siinä ei paljon virtaumat vaikuta. Ja kattilasta lähtevä vesi on aikalailla 80 astetta. Sitten kun lämpö laskee taas alas niin puhallin käynnistyy ja kattila syttyy uudelleen. Juuri tämän takia kattilatermostaatti on pidettävä täysillä ja virtauma suurena jottei noita katkoja tule. Silloin kattilan käyttö on tehokasta ja lämpö menee varaajaan. Tietysti jos haluaa vaan 80 asteista varaajaan niin sitten pitää käyttää katkokäyntiä, onko tuo sitten sitä kattilan hyötysuhteen parantamista. Ainakaan minulla ei aina riitä edes tuo täysi virtauma pitämään lämpöjä kurissa vaikka kattilatermostaatti on täysillä ja varaajaan päin menee yli 95 asteista vettä. Toki nämä seikat koskevat vaan käänteispaloja joiden palotapahtumaa voi jotenkin hallita ja kattilan pystyy jopa sammuttamaan täysiltä tulilta. Vanhoilla "vapaavetoisilla" se on sitten menoa ja ei auta muu kun vettä pesään.

Eli lyhyesti.. kattilatermostaatti säätää kattilanveden lämpötilaa ja ohjaa kattilan palolämpöä ja latauspumppu sekoittaa tulevan veden latauspumpun termostaatin arvoon (minulla 78). Ja samalla latauspumppu parantaa kerrostumista kun varaajan vesi kiertää käytännössä vaan kerran kattilan läpi. Et ole varmaan edes koskaan nähnyt latauspumppua toiminnassa..

http://www.youtube.com/watch?v=keCxQJddD0o

varaajat101 kirjoitti:

"No kun olet noin viisas niin kerro miksi pitää ostaa jättivaraaja ja lämmittää se haaleaksi. Miksei riitä pieni varaaja ja se kuumaksi. Tuskin tässä nyt kukaan on ajatellut että pelivaraa ei ole yhtään."

No voi hyvänen aika sentään...

Uskokaa jo, en ole puhunut yhtään mitään mistään ylimitoitetuista jättivaraajista, tai väittänyt ettei varaajaa saisi lämmittää kuin haaleaksi.. Siis se "pelivara" nimenomaan on se pieni määrä haaleaa siellä tankin pohjalla, jos siellä ei ole sitä, niin kertokaas viisaammat että missä se pelivara sitten on? Paluuputkessako?

"Et edes pystynyt sanomaan mikä on sinun mielestä pieni ja mikä iso varaaja. Vastaukset on ihan kun poliitikolla, pitkät on riimit ei mitään asiaa sisällä. Nuo vastaukset edelliselle kirjoittajalle on ihan samaa asiaa runoiltuna johonkin hienoon insinöörikieleen. "

Ai, sinun mielestä lämmöntarpeen huomioiminen on jotain "hienoa insinöörikieltä"... Taloja on erilaisia, eikä sama järjestelmä sellaisenaan sovi ihan joka taloon. Raakasti yksinkertaistaen, voisi sanoa että järjestelmä joka on mitoitettu 300 neliöiseen taloon riittäisi sellaisenaan kolmelle 100 neliön talolle.. Käytännössä se ei mene ihan näin, voisin kertoa tarkemminkin, mutta kun se "hieno insinöörikieli" tuntuu menevän yli hiustenlatvojen, niin olkoon.

"Ja latauspumpun tarkoitus on sekoittaa kattilan menevän veden lämpötila tarpeeksi korkeaksi sen takia ettei kattila ala syöpymään ja että kattila palaisi mahdollisimman puhtaasti. Sillä ei ole mitään tekemistä kattilasta lähtevän veden lämmön kanssa. "

Jos oletetaan virtaama vakioiksi, niin tietty teho saa aikaan tietyn lämpötilaeron, eikö vain? Koska lämpötilaero on vakio, niin yhden säätäminen muuttaa myös toista, eikö vain? Eli, jos säätää sekoitusventtiilistä lämpötilaa vaikka vähän alaspäin, niin kattilasta lähtevä vesi viilenee aika tarkkaan samalla asteluvulla.

Jos latauspumppuna on esimerkiksi perinteinen 3-tehoinen pumppu, niin vaihtamalla tehoaluetta voi muuttaa virtaamaa, ja samalla lämpötilaeroa Mitä suurempi virtaama, sitä pienempi lämpötilaero, eikö vain?

Siis toisinsanoen, virtaamalla ja paluupuolen lämpötilalla voidaan säätää kattilasta lähtevän veden lämpötila aika tarkkaan. Vai oliko tämä jotenkin liian vaikeaa?

Lue lisää

Suomalaisilla iskee aina suuruuden hulluus varaajaa hankittaessa. Jotenkin luullaan että mitä isompi sitä parempi. Sitten siihen kaveriksi napataan joku 25-40kW yläpalo. Sitten tuskaillaan puulämmityksen vaikeudesta ja työllistävästä vaikutuksesta. Koko illan saa päivystää ja puita rampata laittamassa pesään. Haukutaan paskaksi lämmitykseksi ja vaihdetaan maalämpöön.

Järkevä puulämmittäjä valitsee kohtuu kokoisen varaajan ja sitten siihen sopivan käänteispalon, jopa hiukan ylimitoitetun. Yksi vajaa pesällinen on aina helpompi polttaa kun monta täyttä. Ja yksi pesällinen riittää sitten hirmu pakkasillakin. Ja pannuhuoneessa tarvitsee käydä korkeintaan kerran vrk ja aikaa menee 10-15min. Sitten sen saa unohtaa, automatiikka hoitaa loput.

Kumpi on sitten sitä helppokäyttöisyyttä, se on jokaisen oma asia. Itse laitoin jälkimmäisen vaihtoehdon. Ylitehokkaan kattilan varaajaan nähden. Eipä tarvitse lisäillä puita ensimmäisen pesällisen jälkeen ja tuo lämmitys nappaa aikaa sen 15min vrk. Empä ole katunut. Onneksi en päätynyt siihen yläpaloon vaikka sen halpuuden vuoksi sitä harkitsin. Kannatti sijoittaa 1000€ enemmän kunnon järjestelmään.

Ja kertokaapa mikä ongelma on muka vajaiden pesien polttamisessa käänteispalolla? Ei se ainakaan hyötysuhdetta heikennä. Itse polttelen normaalisti 2/3 osa pesällisiä talvisin lämmityskaudella joka päivä. Ainakin se on tuskaista liian tehottomalla kattilalla ylisuurta varaaja lämmitellä, on sitäkin harrastettu. 6-8 pesällistä illassa ja aikaa meni 5-9h, nykyistä 15min vastaan. Varaaja on sama kun vanhalla kattilalla. Ei ollut kunnon latauspumppupakettia ja muutenkin vanha järjestelmä. Kattila joku 20kW valurauta högforssi, 30cm puut mahtui sisälle ja niitäkin pieni sylillinen.

samallalämpiää kirjoitti:

Eli sinun mielestä on ok lämmittää varaaja kerran vuodessa kuumaksi ja lopun aikaa pitää varaaja niin sanotusti puolikäytössä. No jokainen tavallaan. Jos käänteispalolla pitää kaksi pesällistä polttaa että varaaja on edes 80% täynnä niin silloin se on kyllä liian suuri kattilalle. Mitä järkeä on lisätä lämmitys ja päivystystyötä kun kaikki hoituisi yhdellä kertaa. 3000l varaaja ja 50kW käänteispalo. Juuri tätä tässä ajetaan takaa, pelkällä varaajan koon lisäämisellä ei saavuteta mitään etua. Ainoastaa haittaa kun joudutaan useampia pesällisiä polttamaan. Kesällä jos käyttövesi lämpiää kierukalla niin siitä suuresta varaajasta ei ole kun haittaa. Jos kattila ja varaaja mitoitetaan oikein. Eli kaikki kattilasta tuleva energia mahtuu varaajaan niin että 5-10% jää vajaaksi. Niin kesällä saa poltella huoletta täysiä pesällisiä ja talvella ei koskaan saa varaajaa täyteen. Ja tietysti tuohon pitää laskea se talonkin kulutus mukaan. Sitten päätetään tavoitellaanko vrk lämmitysväliä vai sitten pidempää. Ja minä en ainakaan ole puhunut mistään tiukasta mitoituksesta vaan järkevästä mitoituksesta. Miksi pitää ottaa 1000l reserviä?

Ja millainen on 35kW Atmos kun sellaista ei minun mielestä edes valmisteta?

Lue lisää

kattila on atmos DC32SP ja tyyppikilvessä on teho 35kw

Mistä tuon kerran vuodessa sait? Sen voi vaikka joka toinen kerta lämmittää kuumaksi jos ehtii/viitsii.

Isosta varaajasta on kesälläkin hyötyä koska se harventaa lämmitysväliä. Viikon välen tai pikkuvaraajalla 3-4päivän, kyllä siinä mielestäni etua on.

Kyllä kattilakin saa olla iso mutta varaajan koko on tärkein koska siellä se lämpöenergia on varastossa.
Käänteispalolla kahden pesällisen lämmittäminen ei ole mikään temppu. kotona kun ollaan niin 3-4 tunnin päästä toinen pesällinen. Tuli palaa itsestään kattilassa eikä siinä vieressä tarvi sammutin kädessä paivystää. Kun on kivirakenteinen pannuhuone ja turvalaitteet kunnossa niin voi ennen nukkumaanmenoa laittaa vielä pesällisen ihan rauhassa.

puupelle kirjoitti:

Suomalaisilla iskee aina suuruuden hulluus varaajaa hankittaessa. Jotenkin luullaan että mitä isompi sitä parempi. Sitten siihen kaveriksi napataan joku 25-40kW yläpalo. Sitten tuskaillaan puulämmityksen vaikeudesta ja työllistävästä vaikutuksesta. Koko illan saa päivystää ja puita rampata laittamassa pesään. Haukutaan paskaksi lämmitykseksi ja vaihdetaan maalämpöön.

Järkevä puulämmittäjä valitsee kohtuu kokoisen varaajan ja sitten siihen sopivan käänteispalon, jopa hiukan ylimitoitetun. Yksi vajaa pesällinen on aina helpompi polttaa kun monta täyttä. Ja yksi pesällinen riittää sitten hirmu pakkasillakin. Ja pannuhuoneessa tarvitsee käydä korkeintaan kerran vrk ja aikaa menee 10-15min. Sitten sen saa unohtaa, automatiikka hoitaa loput.

Kumpi on sitten sitä helppokäyttöisyyttä, se on jokaisen oma asia. Itse laitoin jälkimmäisen vaihtoehdon. Ylitehokkaan kattilan varaajaan nähden. Eipä tarvitse lisäillä puita ensimmäisen pesällisen jälkeen ja tuo lämmitys nappaa aikaa sen 15min vrk. Empä ole katunut. Onneksi en päätynyt siihen yläpaloon vaikka sen halpuuden vuoksi sitä harkitsin. Kannatti sijoittaa 1000€ enemmän kunnon järjestelmään.

Ja kertokaapa mikä ongelma on muka vajaiden pesien polttamisessa käänteispalolla? Ei se ainakaan hyötysuhdetta heikennä. Itse polttelen normaalisti 2/3 osa pesällisiä talvisin lämmityskaudella joka päivä. Ainakin se on tuskaista liian tehottomalla kattilalla ylisuurta varaaja lämmitellä, on sitäkin harrastettu. 6-8 pesällistä illassa ja aikaa meni 5-9h, nykyistä 15min vastaan. Varaaja on sama kun vanhalla kattilalla. Ei ollut kunnon latauspumppupakettia ja muutenkin vanha järjestelmä. Kattila joku 20kW valurauta högforssi, 30cm puut mahtui sisälle ja niitäkin pieni sylillinen.

Lue lisää

Olen samaa mieltä siitä että yläpaloa ei kannata ostaa. Jatkuvasti saa lisätä puita ja surkea hyötysuhde.

Mutta mielummin liian iso varaaja kuin pieni. En ymmärrä mitä haittaa on liian isosta varaajasta. Samat lämmitystunnit pitää olla isolla kuin pienellä varaajalla. Isolla varaajalla on enemmän pelivaraa koska ne käytät.

samallalämpiää kirjoitti:

Sinulla nyt ei ole mitään käsitystä latauspumpun käyttötarkoituksesta. Sillä ei säädellä mitää kattilasta lähtevän veden lämpöä vaan sinne tulevan veden lämpöä. Koitas nyt ymmärtää. Sillä parannetaan kattilan toimintaa ja varaajan kerrostumista. Pumppu pidetään käyttöohjeen mukaan aina täysillä. Mitään virtaumia ei hidasteta missään vaiheessa. Kattilan käyttölämpö pidetään sitten vakiona kattilatermostaatilla. Jos kattilatermostaatti on 80 asteessa niin ainakin käänteispalo sammuttaa puhaltimen ja sammuu 80 asteessa ja siinä ei paljon virtaumat vaikuta. Ja kattilasta lähtevä vesi on aikalailla 80 astetta. Sitten kun lämpö laskee taas alas niin puhallin käynnistyy ja kattila syttyy uudelleen. Juuri tämän takia kattilatermostaatti on pidettävä täysillä ja virtauma suurena jottei noita katkoja tule. Silloin kattilan käyttö on tehokasta ja lämpö menee varaajaan. Tietysti jos haluaa vaan 80 asteista varaajaan niin sitten pitää käyttää katkokäyntiä, onko tuo sitten sitä kattilan hyötysuhteen parantamista. Ainakaan minulla ei aina riitä edes tuo täysi virtauma pitämään lämpöjä kurissa vaikka kattilatermostaatti on täysillä ja varaajaan päin menee yli 95 asteista vettä. Toki nämä seikat koskevat vaan käänteispaloja joiden palotapahtumaa voi jotenkin hallita ja kattilan pystyy jopa sammuttamaan täysiltä tulilta. Vanhoilla "vapaavetoisilla" se on sitten menoa ja ei auta muu kun vettä pesään.

Eli lyhyesti.. kattilatermostaatti säätää kattilanveden lämpötilaa ja ohjaa kattilan palolämpöä ja latauspumppu sekoittaa tulevan veden latauspumpun termostaatin arvoon (minulla 78). Ja samalla latauspumppu parantaa kerrostumista kun varaajan vesi kiertää käytännössä vaan kerran kattilan läpi. Et ole varmaan edes koskaan nähnyt latauspumppua toiminnassa..

http://www.youtube.com/watch?v=keCxQJddD0o

Lue lisää

"Et ole varmaan edes koskaan nähnyt latauspumppua toiminnassa.."

Ja kun ymmärrys loppuu, käydään kiinni henkilöön, vai?

Olen minä jonkun latauspumpun nähnyt.. Viimeisin taisi olla eräs 3-tehoinen Wilo.. Pikkasen perus kv-pumppua isompi mötikkä. Oli 130 kilowattisen pellettikattilan kyljessä. Samassa systeemissä oli oumannin säädin ja moottoriventtiili. Muistaakseni kattilavalmistaja suositteli että paluuveden lämpötila olisi vähintään 60 astetta.. Eli siinä on aika hyvin valinnanvaraa, kun oumannilta voi naputella sinne melkein minkä tahansa luvun.

Valinnanvaraa on pumpunkin puolella, kun etenkin näin "kesä" asetuksilla se täysteho latistaisi lämpötilaeron jonnekin 5:n asteeseen.

Kun eri tehoasetuksilla pyritään kuitenkin ylläpitämään puskurivaraajassa noin 70-80 asteen lämpötiloja, niin siinä saa kesä ja talviasetusten välissä säätää hieman latauspiiriäkin.. Koska muuten ei kesällä saisi lämpöjä nousemaan tai talvella latauspiiri ei ehtisi siirtää kattilan tehoa.

Pumpun, ja muutenkin virtaamasäädön osalta yhtälö on hyvin yksinkertainen; kun tuplaa virtaamaan, niin puolittaa lämpötilaeron. Ja päinvastoin. Ei pitäisi olla vaikeaa.

12+15 kirjoitti:

Olen samaa mieltä siitä että yläpaloa ei kannata ostaa. Jatkuvasti saa lisätä puita ja surkea hyötysuhde.

Mutta mielummin liian iso varaaja kuin pieni. En ymmärrä mitä haittaa on liian isosta varaajasta. Samat lämmitystunnit pitää olla isolla kuin pienellä varaajalla. Isolla varaajalla on enemmän pelivaraa koska ne käytät.

Lue lisää

Viadrus U26 valurauta yläpalo hyötysuhde 75% puulla, Atmos käänteispalo 81-88% mallista riippuen.

Käänteispalo maksaa kaupassa moninkertaisesti enemmän ja jää eliniässä kauas taakse valuraudasta. Mietittäessä toimintavarmuutta ja käytön helppoutta yksinkertaisempi palotekniikka vie voiton.

Toki eri vaatimuksiin erilaiset kattilat, mutta ei se yläpalotekniikka ole 50-luvulle jäänyt.

2000_luku kirjoitti:

Viadrus U26 valurauta yläpalo hyötysuhde 75% puulla, Atmos käänteispalo 81-88% mallista riippuen.

Käänteispalo maksaa kaupassa moninkertaisesti enemmän ja jää eliniässä kauas taakse valuraudasta. Mietittäessä toimintavarmuutta ja käytön helppoutta yksinkertaisempi palotekniikka vie voiton.

Toki eri vaatimuksiin erilaiset kattilat, mutta ei se yläpalotekniikka ole 50-luvulle jäänyt.

Lue lisää

Tarkoitatko että se yksi puhallin tekee käänteispalosta koivn epävarman tekeleen?
Käytön helppous on känteispalolla mielestäni parempi koska pesällinen palaa 4tuntia eikä tarvi olla lisäämässä usein niinkuin yläpalossa.

"Vanha högförs" ei kerro kattilasta paljon mitään.. Itse olen purkanut yhden ko. valmistajan kattilan, mallia Teho-IV muistaakseni.. Se oli kauhea kapistus, siinä ei käytännössä katsoen ollut minkäänlaisia eristyksiä, vain ohut matto keskimmäisten valurautaliitteiden päällä, ja päädyt kokonaan ilman.. Konvektiokanavaa ei käytännössä katsoen ollut ollenkaan, vaan se lämpö minkä se nyt ylipäätään otti talteen, se otti sen pääasiassa tulipesän seinistä.

Mutta luulen, että Högförs olisi tehnyt myös huomattavasti siedettävämmän oloisiakin kattiloita, joilla pääsisi edes sellaisiin hyötysuhteisiin joita kehtaisi edes vähän laskeakin.

Paljon muuta automatiikkaa ei kattila tarvitsekaan kuin latausautomatiikan. Latausautomatiikan selkein hyöty verrattuna esim. vapaakiertoiseen, on siinä että kattila pääsee jäähtymään silloin kun siellä ei ole tulta. Varaajan vedellä lämmitetty kattila on siitä huono, että sen konvektiopinnat pysyvät lämpiminä ja veto tuulettaa sen lämmön harakoille.

Nykyaikaisilla kattiloilla pitäisi ainakin periaatteessa olla vähän joka tavalla paremmat hyötysuhteet, eli puuta pitäisi säästyä. Itse en ota tähän kantaa, koska ei ole kokemusta uusista. Joskus lapsena lämmittelin sitä teho-nelosta, mutta sen jälkeen olen asunut öljypannujen äärellä.. Nyt on tosin remontti menossa ja puupannu tulossa, todennäköisesti käänteispalokattila. Ehkäpä myöhemmin palaan tännekin kertoilemaan vähän siitä miten kävi käytännössä.

jos latauspumppuun tulee joku vika tai sähköt katkeaa niin se estää pannun kiehumisen

Jos patterien paluuvesi on 50 niin sillä käy vielä kummasti lämpöisessä suihkussa ja hetken pitää vielä jonkinmoista lämpöäkin päällä. Eli saman varaajan voi käyttää kahteen kertaan sopivissa olosuhteissa. Tästä opimme sen että ei sen paluuveden välttämättä tarvitse olla mahdollisimman kylmää.

tälläistäseon kirjoitti:

Jos patterien paluuvesi on 50 niin sillä käy vielä kummasti lämpöisessä suihkussa ja hetken pitää vielä jonkinmoista lämpöäkin päällä. Eli saman varaajan voi käyttää kahteen kertaan sopivissa olosuhteissa. Tästä opimme sen että ei sen paluuveden välttämättä tarvitse olla mahdollisimman kylmää.

Lue lisää

Jos patterien paluuvesi on 50, ja varaaja lämmitetään, vaikka siihen lämpötilafetisistien mainostamaan 97 asteeseen, niin sillä saa revittyä lämmityskäyttöön korkeintaan 47 astetta, ennenkuin alkaa tuntua varpaissa.

Jos pattereiden paluuvesi on 30 astetta, niin samalla varaajalla, samalla lämpötilalla saa sieltä otettua talteen 67 astetta.

Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,18 kJ/kg K... 1 kWh = 3600 kJ..

Oletetaan varaajan kooksi vaikka 1000 litraa, tämä ihan syystä että joillain on tuon kokoisia, ja siitä on helppo tehdä muunnoksia tavallisimpiin kokoihin kertomalla.

Kalkuloidaan hieman:

4,18 kJ/kg K * 1000 kg * 47 K =
4180 kJ / K * 47 K =
196460 kJ / 3600 =
54,6 kWh

4,18 kJ/kg K * 1000 kg * 67 K =
4180 kJ / K * 67 K =
280060 kJ / 3600 =
77,8 kWh

Ainakin minun mielestä ~78 kWh on aika paljon enemmän kuin ~55.. Ja tästä opimme sen, että varaajan kapasiteettiä pystyy käyttämään sitä tehokkaammin, mitä matalempia lämpötiloja pystyy hyödyntämään.

laskutaitoinen kirjoitti:

Jos patterien paluuvesi on 50, ja varaaja lämmitetään, vaikka siihen lämpötilafetisistien mainostamaan 97 asteeseen, niin sillä saa revittyä lämmityskäyttöön korkeintaan 47 astetta, ennenkuin alkaa tuntua varpaissa.

Jos pattereiden paluuvesi on 30 astetta, niin samalla varaajalla, samalla lämpötilalla saa sieltä otettua talteen 67 astetta.

Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,18 kJ/kg K... 1 kWh = 3600 kJ..

Oletetaan varaajan kooksi vaikka 1000 litraa, tämä ihan syystä että joillain on tuon kokoisia, ja siitä on helppo tehdä muunnoksia tavallisimpiin kokoihin kertomalla.

Kalkuloidaan hieman:

4,18 kJ/kg K * 1000 kg * 47 K =
4180 kJ / K * 47 K =
196460 kJ / 3600 =
54,6 kWh

4,18 kJ/kg K * 1000 kg * 67 K =
4180 kJ / K * 67 K =
280060 kJ / 3600 =
77,8 kWh

Ainakin minun mielestä ~78 kWh on aika paljon enemmän kuin ~55.. Ja tästä opimme sen, että varaajan kapasiteettiä pystyy käyttämään sitä tehokkaammin, mitä matalempia lämpötiloja pystyy hyödyntämään.

Lue lisää

Niin luitko mitä kirjoitin ??...

"Jos patterien paluuvesi on 50 niin sillä käy vielä kummasti lämpöisessä suihkussa ja hetken pitää vielä jonkinmoista lämpöäkin päällä. Eli saman varaajan voi käyttää kahteen kertaan sopivissa olosuhteissa."

tälläistäseon kirjoitti:

Niin luitko mitä kirjoitin ??...

"Jos patterien paluuvesi on 50 niin sillä käy vielä kummasti lämpöisessä suihkussa ja hetken pitää vielä jonkinmoista lämpöäkin päällä. Eli saman varaajan voi käyttää kahteen kertaan sopivissa olosuhteissa."

Lue lisää

Luin toki.. Mutta tuo ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että jos pattereille kelpaa vähän viileämpikin, niin sitä kuumaa annostellaan verkostoon säästeliäämmin. Jolloin tankin yläpää pysyy kuumana pitempään.

Ja kun lämmitys hyödyntää pöntön sisällön tarkemmin, niin kestää kauemmin ennenkuin alkaa varpaita paleltaa. Toki, se 50 asteista paluuvettä pönttöön pukkaava patteri tuntuu lämpöiseltä kun koskettaa.. Mutta jos teho ei riitä sen alapuolella, niin joudut pitämään jalkojasi kiinni patterissa jos et halua varpaidesi palelevan.

78 on mielestäni edelleen reilusti enemmän kuin 55. I rest my case.

laskutaitoinen kirjoitti:

Luin toki.. Mutta tuo ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että jos pattereille kelpaa vähän viileämpikin, niin sitä kuumaa annostellaan verkostoon säästeliäämmin. Jolloin tankin yläpää pysyy kuumana pitempään.

Ja kun lämmitys hyödyntää pöntön sisällön tarkemmin, niin kestää kauemmin ennenkuin alkaa varpaita paleltaa. Toki, se 50 asteista paluuvettä pönttöön pukkaava patteri tuntuu lämpöiseltä kun koskettaa.. Mutta jos teho ei riitä sen alapuolella, niin joudut pitämään jalkojasi kiinni patterissa jos et halua varpaidesi palelevan.

78 on mielestäni edelleen reilusti enemmän kuin 55. I rest my case.

Lue lisää

Onhan se enemmän mutta se taas ei johdu varaajasta. Kaikilla radiaattoreilla ei voi pitää alhaisia paluulämpöjä. Esim. yksilevyisillä perusradiaattoreilla, joita asenneltiin 70-80 luvun taloihin. Tuota ongelmaa ei voi korjata pudottamalla paluuvedenlämpöä, ainoastaan varaajaa suurentamalla tai radiaattoreiden vaihdolla. Pointti oli se että jos paluuvesi on 50 niin se riittää vielä suihkuun vaikka varaaja olisi kerran kiertänyt läpi.

tälläistäseon kirjoitti:

Onhan se enemmän mutta se taas ei johdu varaajasta. Kaikilla radiaattoreilla ei voi pitää alhaisia paluulämpöjä. Esim. yksilevyisillä perusradiaattoreilla, joita asenneltiin 70-80 luvun taloihin. Tuota ongelmaa ei voi korjata pudottamalla paluuvedenlämpöä, ainoastaan varaajaa suurentamalla tai radiaattoreiden vaihdolla. Pointti oli se että jos paluuvesi on 50 niin se riittää vielä suihkuun vaikka varaaja olisi kerran kiertänyt läpi.

Lue lisää

Ei tietenkään johdu varaajasta, mistäs sellaisia keksit?

Ja minun pointti oli puolestaan siinä, että siinä vaiheessa kun se 50 asteista vettä takaisinpäin pukkaava ykslevyradiaattori on täyttänyt pöntön sillä 50 asteisella tavaralla, niin 2-levyisillä ja konvektiopelleillä varustetuilla radiaattoreilla on pöntössä vasta reilu puolet täynnä jotain ~30 asteista, ja tankin yläpäässä vielä reilusti yli 90 asteista.. Jos se ei riitä suihkussa käymiseen, niin sitten en tiedä mikä riittää.

Eli lyhyesti ja ytimekkäästi ilmaistuna: mitä kylmempää sen parempi.

laskutaitoinen kirjoitti:

Ei tietenkään johdu varaajasta, mistäs sellaisia keksit?

Ja minun pointti oli puolestaan siinä, että siinä vaiheessa kun se 50 asteista vettä takaisinpäin pukkaava ykslevyradiaattori on täyttänyt pöntön sillä 50 asteisella tavaralla, niin 2-levyisillä ja konvektiopelleillä varustetuilla radiaattoreilla on pöntössä vasta reilu puolet täynnä jotain ~30 asteista, ja tankin yläpäässä vielä reilusti yli 90 asteista.. Jos se ei riitä suihkussa käymiseen, niin sitten en tiedä mikä riittää.

Eli lyhyesti ja ytimekkäästi ilmaistuna: mitä kylmempää sen parempi.

Lue lisää

Kun laskit niin että kylmemällä paluuvedellä on muka energiaa enemmän jäljellä varaassa.

Mutta tila jota lämmitetään tarvitsee ihan saman energiamäärän kummallakin radiaattorimallilla. Ja ihan sama energiamäärä on varaajassa jäljellä. Harvassa talossa on näitä matalalämpö radiaattoreita vieläkään.

Toki se kylmä paluuvesi on kerrostumisen kannalta parempi, mutta ei se vähennä energian kulutusta yhtään.

tälläistäseon kirjoitti:

Onhan se enemmän mutta se taas ei johdu varaajasta. Kaikilla radiaattoreilla ei voi pitää alhaisia paluulämpöjä. Esim. yksilevyisillä perusradiaattoreilla, joita asenneltiin 70-80 luvun taloihin. Tuota ongelmaa ei voi korjata pudottamalla paluuvedenlämpöä, ainoastaan varaajaa suurentamalla tai radiaattoreiden vaihdolla. Pointti oli se että jos paluuvesi on 50 niin se riittää vielä suihkuun vaikka varaaja olisi kerran kiertänyt läpi.

Lue lisää

Aikalailla perseellään on patteriverkoston mitoitus & säädöt, jos 70/80-luvun talossa paluuvesi on yli 50 asteista....

Kun näissä mitoitus on melkein poikkeuksetta 70/40 ja tämänkin pitäisi toteutua vain "tulipalopakkasilla". Vanhemmissa taloissa sen sijaan voi olla 80/50 mitoitustakin.

Tuo on oikeaa puhetta. Puulämmitys on siis todistetusti halpaa.

Eikun perkl, tietystihän se jatkuva kierto pitää olla jättivaraajan yläreunasta, eli patterien paluuvesi ison varaajan kautta pieneen, ja jos ei ole lämmitystä, niin sitten kiertoa muutenvaan. Pointtina kuitenkin, että kierrättää ison varaajan yläreunan kautta. Muutenhan vesi ei lämpiä.

KAIKISTA JÄRKEVIN ON LAITTAA MAALÄMPÖ. PISTE.