Luonnekuvaus ravusta

Osuipa kuvaus Ravusta nappiin.
Tuommosia me ollaa.Hyvässä ja pahassa

.. ilmetty rapu! :D

Tärkeitä pointteja löysin.. esim. juuri tuo, että jos rapua loukataan, niin se ei hevillä unohdu. Itselläni maailman paras ystävä, joka ei minua ikinä loukkaa. (tietää, kyllä että mitä siitä seuraa:D) Itse viihdyn pikkuporukoissa, joissa pääsen olemaan edukseni. Siis uskaltaa puhua ja hauskuuttaa. Isoissa porukoissa en pärjää hyvin. Ja perhe on tosiaan se tärkein. Jos äidillä/isällä joku asia huonosti, se vaikuttaa vähän liikaakin minun mielialaan.

totta joka sana ja myös isot silmät ja aika kaunis.

Olipa ihanaa luettavaa,oikein mieltä lämmitti ja itsetunto nousi.Emme me ravut ilmeisesti ole niitä luomakunnan pahimpia yksilöitä,itse ainakin yritän löytää positiivista sanottavaa muille varsinkin tän maanantai valituksen keskellä.

tunnistin itseni täydellisesti!

Melko hyvin tuosta itsensä tunnistaa. Kyky syvälliseen ajatteluun ja parhaaseen tai peräti täydellisyyteen pyrkiminen...niin tuttua.

Hyvä kuvaus ravusta. Totta joka sana.

Kivasti kirjotettu:) omasta ja monen muun mielestä ainakin henkilökohtasesti olen juuri tollanen rapu:)

Pitää kyllä todellakin luonnekuvaus paikkaansa :). Mikä olet itse horoskoopiltasi kun osaat kuvata ravun luonnetta noin hyvin?

Juu, tuo oli osuva kuvaus Ravusta . . . Mutta . .. Se, että Rapu loukkaantuu herkästi . .. ja omaa vielä niiiin mahdottoman hyvän ja piitkän muistin . . . Siinä on onkelma, joka ainakin Ravun kumppanile tuottaa useasti harmia ja harmaitahiuksia ;)))
Jos Rapu ei saa tahtoaan läpi, niin sen hän osaa ja varsinkin muistaa näyttää ja osoittaa kumppanilleen mitä moninaisimmin eri muodoin!!!!!!!! ;))
Jos annat Ravun . . . ainakin Rapu-naisen käyttää valtaansa ja antaa tehdä parisuhdetta koskevia päätöksiä oman mielensä mukaan, niin metsään mennään . . . parisuhde ei toimi, siten kuin sen pitäisi toimia.
Ja jos teilaat Ravun ehdotukset, niin aivan taatusti mennään metsään . . . ja parisuhde tyssää siihen ;)))
Ainakin minä olen tullut huomaamaan, ettei Rapu osaa neuvotella asioista . . . ainakaan vaikeista asioista, eikä Rapu osaa tehdä kompromissejä.
Rapu-naisella on ihanat, viehkeät kasvot . . . ja se hurmaava hymy . . . Eikä yksikään mies ole enään oma itsensä sen jälkeen, kun on nähnyt Rapu-naisen hymyn!!! ;)))

Totta joka sana :D

Tunnistin itseni:) Varsinkin suuret silmät ja kokkaukseen taipuminen pitää paikkansa:D EN oo kyl yhtää ujo et siltä kannalta mutta. Toisaalta oinas-nainen on ihan oikeessa, ihmisten manipuloiminen ja huomion saaminen on kivaaxD

Rapu myös loukkaantuu äärimmäisen herkästi,hakemalla hakee riitaa,haukkuu kaikilla mahdollisilla sanoilla,äärimmäisen epävarma,mustasukkainen,pienenkin riidan jälkeen haluaa välittömästi erota,ei ota vastuuta sanomisistaan eikä tekemisistään,kaksinaamainen,syyttää muita ihmisiä omista virheistään,käsittämättömän ujo,mutta samalla leikkii euroopanomistajaa...
Kolme vuotta yritin kyseistä merkkiä ymmärtää,mutta ei vaan enää jaksanut,kun mikään ei vaan koskaan kelvannut,siis en kertakaikkiaan osannut olla millään muotoa hänelle mieliksi.Eron jälkeenkin vielä teki elämän helvetiksi.
On varmaan kivojakin rapuja,mutta tuo yksi riitti mulle,ei todellakaan jäänyt yhtään positiivista muistoa tuosta merkistä.

Sen verran pitänee korjata, että itse en ole mustasukkainen, enkä kahlitse. Koska itsekin haluan vähän "tilaa", minun on vaikea kuvailla tunteitani toiselle, eli niitä pitää välillä vähän onkia minusta, jos toinen haluaa vartavasten selkoa johonkin asiaan. En osaa antaa tarpeeksi hyvin vastakaikua toiselle osapuolelle, mikäli hän on verbaalisesti tunteitaan ilmaiseva, esimerkiksi tekstareilla liirun laarun rakkauden tunnustuksia. EN osaa vastata niihin mitään, saati sitten itse lähetellä tai sanoa semmoisia. Arvostan tunteiden osoitusta teoilla. Liika tunteiden ilmaiseminen kulahtaa jossain vaiheessa.

Itse en ole mikään kokkaaja. Pidän kyllä ruoanlaitosta, ja pidän hyvästä ruoasta. Usein se on kyllä mennyt kumppaneilla niin, että minulle tehdään se ruoka. Hyvä ruoka saa minut hyväntuuliseksi!

Ujo olen, mutten euroopanomistaja, en kyllä haluaisi olla mikään maailmannapa, semmoinen ahistaa.Liika huomio nääs.

Kritiikki kirpaisee, myönnän, mutta silloin ei, jos se on hyvin perusteltu. Minä ainakin myönnän virheeni ja inhoan ihmisiä jotka eivät myönnä omia virheitään tai tekojaan.

Raputar___, täällä toinen Rapu neiti joka on ihan samaan rataan kanssasi!

Että kyllä me Ravut tiedetään varmaankin olevamme vaikeita tapauksia, kaikkine ominaisuusinemme, mutta ainakin me ollaan voidaan se rohkeasti myöntääkkin..

Osui kyllä mun kohdalla myös ihan täysin nappiin..
Koko kuvaus oli kokonaisuudessaan tosi eheä, mitä nyt muisti mulla on ihan kaikkea muuta kuin hyvä :)

Tällä hetkellä tarvon jossain suvanto aikakaudessa itse, ja tilanne on nimenomaan se että mikään ei jaksa kiinnostaa.. ystäviä kyllä tahdon nähdä mutta en jaksa ottaa yhteyttä ja iloita heidän kanssaan. Joku voisi kutsua tätä olotilaa masennukseksi mutta omalla kohdallani se ei sitä ole, tiedän tämän menevän ohi kun saan taas asiani ja tunne-elämän järjestykseen.

Hei!
Kiva kuulla että muillakin on tuollaisia "kausia". Monet tosiaan voisi kutsua sitä masennukseksi, mutta kun sen itse tietää että se menee ohi. Mä aina ajattelen sitä kuvannollisesti että "parannan/korjaan mun kuorta" :D

niinkö

En oikein tunnista tuota hauskuutta tuntemissani ravuissa. Pikemminkin aika totista joukkoa. Koti tuntuu olevan tärkeä, siihen panostetaan. Ja muutama rapu on jotenkin piiloilkeä ainakin silloin tällöin.

aika hyvä kuvaus!

Loukkasin juuri rapua ja skorpparilla on pahamieli siitä :(

Osui ja upposi enimmältä osaltaan.

Olen herkkä. Itken ja nauran helposti ja joskus saatan suuttua kuin Pikku Myy ja saatan myös joskus ottaa itseeni jotkut asiat, esim. jos joku on sanonut mulle jotain, jonka koin loukkaavana ja siitä saatan sitten vaikka suuttua tai vähäksi aikaa jopa mieli mennä matalaksi. Onneksi en ole pitkävihainen (pitkävihaisuus ei kuulu mun luonteeseen) enkä jaksa olla suuttuneena kauan.

Mun kohalla ei siis päde se, että ravut saattavat hautoa pitkiäkin aikoja jotain asiaan, esim. jos joku loukannut heitä. En jaksa vatvoa kauhean kauan. Ehkä korkeintaan muutaman päivän tai viikon, joskus vatvominen loppuu jo muutamassa minuutissa, viimeistään tunnin sisällä. En vatvo viikkokausia asioita, saati sitten vuosikausia, yleensä en edes päiväkausia. En yksinkertaisesti jaksa.

Olen aika herkkävaistoinen ja myös taiteellinen/luova.

Mulla on aika hyvä muisti. Muistan helposti esim. laulun sanoja, numerosarjoja, tietoa jota olen lukenut.

Ruuanlaittotaitoinen ja viihdyn aika paljon kotona. En yleensä haaveile maailmanympärimatkoista ja eksoottisista lomakohteista. Mulle usein riittä, että menen vaikka lähiostarille tai keskustaan kahville, jonkun ostoskeskuksen käytäviä mittailemaan, kävelemään metsään, kirjastoon, samoilemaan kirpputoreille. Tosin asuntoautolla olisi kiva matkailla pitkin Suomen teitä tai käydä jonkun toisen Suomen kaupungin kirpputoreilla.

Ystävällinen ja kohtelias. Olen myös yleensä melko rauhallinen ja leppoisa lukuunottamatta tuota joskus tapahtuvaa kuohahtamista.

Joskus laiska, mutta sitten kun teen asiat tai jaksan tehdä (esim. siivoominen, ruuanlaitto, jonkun asian selvittäminen/tutkiminen), niin uppoudun niihin yleensä enemmän tai vähemmän satasella ja perusteellisesti. Tämä perusteellisuus ja enemmän tai vähemmän intohimoinen ote ulottuu mulla myös esim. musiikin kuunteluun, asioiden selittämiseen eli että saatan selittää asiat juurta jaksain, korttien askarteluun (askartelen kortteja välillä) eli että saatan kerralla tehdä esim. kaikki seuraavan joulun kortit vaikka jouluun olisi vielä kuukausia aikaa.

Olen vähän private person, etten ihan aina näytä tai kerro aivan kaikkea itsestäni ja saatan joskus antaa vähän ujon kuvan itsestäni, vaikka mielestäni en varsinaisesti ole ujo, en ainakaan kauheasti, koska juttelen kyllä ihmisten kanssa, mutta kun mun juttelun tarve on niin sanotusti täytetty niin en aina jaksa sitten jutella enempää, en ainakaan kauheasti. Suojelen jollain tapaa itseäni ja yksityisyyttäni, mutta sitten taas kun avaudun ja rentoudun olen ihan avoin ja mukava ihminen, ainakin toivottavasti ja kaipa myös ihan huumorintajuinenkin =)

Rapujen sanotaan olevan myös rehellisiä. Jep. Se näkyy mulla siinä, että valehtelu ei kuulu mun tyyliin. Se mitä sanotaan ja itsestä ulospäin näytetään on aina aitoa.

Tuohon herkkyyteen liittyy vielä se, että tunnen asiat aika syvästi. Esim. musiikki saattaa mennä mulla ihan sieluun ja sydämeen, jos se kappale/artisti/bändi on osunut ja uponnut jota sillä hetkellä kuuntelen, luonto saattaa puhutella mua syvällisellä tasolla, jos pidän jostain ihmisestä niin pidän yleensä todella, aistin joitain asioita herkästi (taisin jo ehkä mainitakin sen).