A-energialuokan taloja

Kun vielä näkisi jostain mitkä ne luokkien rajat on. Aiemmin näin yhden taulukon jossa oli A-luokan rajana kokonaisenergiankulutus 40kWh/m2. Siinäpä olisikin tekemistä. Sitten näin toisen jossa rajana olikin 120kWh/m2. Tuohon voi mennä jo nykytalotkin ilman muutoksia. Jossain luki taas että nykytalot menevät luokkiin C ja D. Kuulostaa järkevältä. Eihän luokituksesta kannata tehdä liian löysää. Mistä mahtaa löytyä lopullinen tieto? Se nyt kuitenkin on joka lähteessä sanottu että lämmitysmuodolla ei ole luokitukseen vaikutusta. Luokituksessa katsotaan minkä verran energiaa talo tarvitsee. Sen tuottaminen on sitten toinen juttu.

Valmistaloja ei varmasti löydy huippuenergialuokilla. Jos avaimetkäteen sellaisen haluaa niin se täytyy teettää.

rakestaja kirjoitti:

Kun vielä näkisi jostain mitkä ne luokkien rajat on. Aiemmin näin yhden taulukon jossa oli A-luokan rajana kokonaisenergiankulutus 40kWh/m2. Siinäpä olisikin tekemistä. Sitten näin toisen jossa rajana olikin 120kWh/m2. Tuohon voi mennä jo nykytalotkin ilman muutoksia. Jossain luki taas että nykytalot menevät luokkiin C ja D. Kuulostaa järkevältä. Eihän luokituksesta kannata tehdä liian löysää. Mistä mahtaa löytyä lopullinen tieto? Se nyt kuitenkin on joka lähteessä sanottu että lämmitysmuodolla ei ole luokitukseen vaikutusta. Luokituksessa katsotaan minkä verran energiaa talo tarvitsee. Sen tuottaminen on sitten toinen juttu.

Valmistaloja ei varmasti löydy huippuenergialuokilla. Jos avaimetkäteen sellaisen haluaa niin se täytyy teettää.

Lue lisää

Kävimme Jukka-talon edustajan kanssa läpi vtt:n energiajuniori ohjelmaa jossa voidaan laskennallisesti arvioida tulevan talon energialuokkaa.
Vakiorakenteisena meillä olisi mahdollista tehdä talo noin. b- tai c -luokkaan.
Omilla valinnoilla päästäisiin jopa a-luokkaan.
Eikä kustannukset nouse kuin 2-3k euroa.
Tontti ja ikkunoiden koot ja ikkunoiden suuntaus vaikutti paljon laskennassa.
Samoin talon tiiveys vaikuttaa energiankulutukseen, johon voimme itse vaikuttaa kun rakennamme huolellisesti kaikki läpimenot.
Tavoitteena meillä on a-energialuokan talo, joten Jukka-talo vaikuttaa tässä vaiheessa hyvältä ratkaisulta.
Olemme vertailleet myös muiden talomerkkien u-arvoja. Niitä vertailemalla saadaan talopaketit samalle viivalle energiankulutuksen suhteen.

rakestaja kirjoitti:

Kun vielä näkisi jostain mitkä ne luokkien rajat on. Aiemmin näin yhden taulukon jossa oli A-luokan rajana kokonaisenergiankulutus 40kWh/m2. Siinäpä olisikin tekemistä. Sitten näin toisen jossa rajana olikin 120kWh/m2. Tuohon voi mennä jo nykytalotkin ilman muutoksia. Jossain luki taas että nykytalot menevät luokkiin C ja D. Kuulostaa järkevältä. Eihän luokituksesta kannata tehdä liian löysää. Mistä mahtaa löytyä lopullinen tieto? Se nyt kuitenkin on joka lähteessä sanottu että lämmitysmuodolla ei ole luokitukseen vaikutusta. Luokituksessa katsotaan minkä verran energiaa talo tarvitsee. Sen tuottaminen on sitten toinen juttu.

Valmistaloja ei varmasti löydy huippuenergialuokilla. Jos avaimetkäteen sellaisen haluaa niin se täytyy teettää.

Lue lisää

mukaan ET-luku

olevan kaavakkeen kirjoitti:

mukaan ET-luku

40kWh oli neliölle mutta en tiedä oliko se napattu jostakin esiselvityksestä tai ehdotuksesta luokkarajoiksi. Minusta se kuulosti fiksulta. Suomessa löytyy kuitenkin muutamia taloja tuolla luokituksella. B:n raja samaisessa listassa oli 60kWh

Mutta jos raja onkin 150kWh...
Eipä siis kannata rakentaa matalaenergiataloja kun liki vakioratkaisuilla saa "parasta A-luokkaa" -leiman. Minusta tuollainen luokitus on syvältä. A-luokan hajonta on todella suuri ja kohta pitää jatkaa luokitusta A luokkaan. Minunkin taloni on siis A-luokkaa kun sähkönkulutus on vaivaiset 32000kWh vuodessa.

Minä luulin että oikeissa matalaenergiataloissa pitää olla eristettä seinässä yli 30cm, katossa yli 50cm, ikkunat u

Energiajuniori kirjoitti:

Kävimme Jukka-talon edustajan kanssa läpi vtt:n energiajuniori ohjelmaa jossa voidaan laskennallisesti arvioida tulevan talon energialuokkaa.
Vakiorakenteisena meillä olisi mahdollista tehdä talo noin. b- tai c -luokkaan.
Omilla valinnoilla päästäisiin jopa a-luokkaan.
Eikä kustannukset nouse kuin 2-3k euroa.
Tontti ja ikkunoiden koot ja ikkunoiden suuntaus vaikutti paljon laskennassa.
Samoin talon tiiveys vaikuttaa energiankulutukseen, johon voimme itse vaikuttaa kun rakennamme huolellisesti kaikki läpimenot.
Tavoitteena meillä on a-energialuokan talo, joten Jukka-talo vaikuttaa tässä vaiheessa hyvältä ratkaisulta.
Olemme vertailleet myös muiden talomerkkien u-arvoja. Niitä vertailemalla saadaan talopaketit samalle viivalle energiankulutuksen suhteen.

Lue lisää

Minusta eri talovalmistajien erot vaikuttavat olevan desimaaleilla kikkailua. Onko jukka-talolla tarjolla nykyään oikesti merkittäviä parannuksia?

"Energialuokka voidaan laskea vasta sitten kun olet valinnut talon rakenteet l.lämmöneristemäärät ja tyypit, joista saadaan rakenteiden u-arvot.Sitten valitset talotyypin sekä ikkuna ja ovimallit.Lämmitysjärjestelmän ja ilmanvaihtolaitteiston (merkki ja malli).Kodinkoneet (merkki ja malli).Sinulla on tiedossa rakentamispaikkakunta,tontti ja asemapiirros"

Miksi ei pysty laskemaan etukäteen? Voihan avaimet käteen rakentamisessa sopia, että mm. nämä eristykset, ikkunat, ovien u-arvot ja kodinkoneet on otettu huomioon?

Tiedossa on, mihin talo tulee. Suojainen piha tontilta aukeaa etelä-länsi suuntaan ja talo tulee tontille asemapiirrustuksen mukaisesti. Edellytykset A-tasolle on olemassa. Lämmitysjärjestelmä on kaukolämpö.

Toiseksi eikö avaimet käteen urakoitsijalle voida laittaa vastuuta esim. vuotoilman mittausarvosta? Talo rakennetaan niin tiivisti kuin on A-energialuokan vaatimus ja tämä todetaan mittaamalla arvot rakentamisen jälkeen. Jos ei toteudu niin urakoitsija on velvollinen asian korjaamaan, eihän rakennuttaja voi vaikuttaa rakentajien toimintaan, jos on avaimet käteen -paketin ostanut.

rakestaja kirjoitti:

Minusta eri talovalmistajien erot vaikuttavat olevan desimaaleilla kikkailua. Onko jukka-talolla tarjolla nykyään oikesti merkittäviä parannuksia?

"Onko jukka-talolla tarjolla nykyään oikesti merkittäviä parannuksia?"
Ei ole. 200 mm villaa seinissä niinkuin muilla. Titaniitti-runko on muka suoraa puuta parempi. My ass. Kikkailevat lämpöpumpuilla. Ja ulkoverhouspaneelin vahvuus taisi olla peräti 22 mm.

Energiajuniori kirjoitti:

Kävimme Jukka-talon edustajan kanssa läpi vtt:n energiajuniori ohjelmaa jossa voidaan laskennallisesti arvioida tulevan talon energialuokkaa.
Vakiorakenteisena meillä olisi mahdollista tehdä talo noin. b- tai c -luokkaan.
Omilla valinnoilla päästäisiin jopa a-luokkaan.
Eikä kustannukset nouse kuin 2-3k euroa.
Tontti ja ikkunoiden koot ja ikkunoiden suuntaus vaikutti paljon laskennassa.
Samoin talon tiiveys vaikuttaa energiankulutukseen, johon voimme itse vaikuttaa kun rakennamme huolellisesti kaikki läpimenot.
Tavoitteena meillä on a-energialuokan talo, joten Jukka-talo vaikuttaa tässä vaiheessa hyvältä ratkaisulta.
Olemme vertailleet myös muiden talomerkkien u-arvoja. Niitä vertailemalla saadaan talopaketit samalle viivalle energiankulutuksen suhteen.

Lue lisää

ja muutoksia teitte valmiisiin ratkaisuihin? ikkunakoot? ovien lukumäärä? vai mitä? kiinnostaa, kun samoja tässä mietitään!

rakestaja kirjoitti:

40kWh oli neliölle mutta en tiedä oliko se napattu jostakin esiselvityksestä tai ehdotuksesta luokkarajoiksi. Minusta se kuulosti fiksulta. Suomessa löytyy kuitenkin muutamia taloja tuolla luokituksella. B:n raja samaisessa listassa oli 60kWh

Mutta jos raja onkin 150kWh...
Eipä siis kannata rakentaa matalaenergiataloja kun liki vakioratkaisuilla saa "parasta A-luokkaa" -leiman. Minusta tuollainen luokitus on syvältä. A-luokan hajonta on todella suuri ja kohta pitää jatkaa luokitusta A luokkaan. Minunkin taloni on siis A-luokkaa kun sähkönkulutus on vaivaiset 32000kWh vuodessa.

Minä luulin että oikeissa matalaenergiataloissa pitää olla eristettä seinässä yli 30cm, katossa yli 50cm, ikkunat u

Lue lisää

Kävit varmaan peruskoulunkin vain todistuksen takia? :-)

asdasdasasa kirjoitti:

Kävit varmaan peruskoulunkin vain todistuksen takia? :-)

Kuten jääkaappien energialuokissa niin ostajat eivät käsitä numeroiden päälle. Tiedätkö sinä paljonko on A- ja B-luokan ero jääkaapissa? Tietysti osa tajuaa mutta yleinen mielipide muodostuu massasta.

Jos A-luokan raja on löysä ei energialuokituksella ole energiankulutusta vähentävää vaikutusta. Kohta kaikki valmistajat hehkuttavat "Osta nyt parasta A-luokkaa" ja myyvät samaa tuubaa kuin ennenkin. Ihmiset luulevat tekevänsä ekoteon.

Sitten kun joku aloittajan tapainen valveutunut ostaja esittää alla olevan listan niin häntä katsotaan kuin mielipuolta ja tarjotaan sitä "parasta A-luokkaa" eihän sitä parempaa olekaan.

- Sisäilmaston tavoitatasot on S1 tai S2 luokkaa
- Pintamateriaalien päästöluokka on M1
- Ilmanpitävyys n50 -arvo on alle 1,0 tunnissa
- Ulkoseinien U-arvo on 0,13-0,15W
- esim. 300mm villaa?
- Maanvastaisten ulkoseinien U-arvo on 0,16W
- Alapohjan U-arvo 0,13-15W
- esim. 200mm polyuretaania tai 250mm polysty-
reeniä?
- Yläpohjan U-arvo 0,08-0,10W
- esim. 500mm villaa?
- Ulko-ovien U-arvo on alle 1,0W
- Ikkunoiden energialuokka on A-B
- Ikkunoiden U-arvo alle 1,0W ja se on otettu
huomioon koko ikkunalta ei vain lasiosan arvo
- Ilmanvaihtokanaviston tiiveysluokka on D
- Lämmöntalteenottolaitteiden lämpötilahyötysuhde
on yli 65%
- Ilmanvaihtolämpölaitteiden sähkökulutus on sama
tai alle 2,0kW
- Ilmanvaihto tarpeenmukaisella ohjauksella
- Kylmälaitteiden energialuokka A tai parempi
- Kylmälaitteiden sijoitteluun on kiinnitetty
huomioita
- Astiapesukoneen ym. energialuokka A tai parempi
- Energiatehokkaita valonlähteitä käytössä
- Valaistuksen ohjaus mahdollista

rakestaja kirjoitti:

Kuten jääkaappien energialuokissa niin ostajat eivät käsitä numeroiden päälle. Tiedätkö sinä paljonko on A- ja B-luokan ero jääkaapissa? Tietysti osa tajuaa mutta yleinen mielipide muodostuu massasta.

Jos A-luokan raja on löysä ei energialuokituksella ole energiankulutusta vähentävää vaikutusta. Kohta kaikki valmistajat hehkuttavat "Osta nyt parasta A-luokkaa" ja myyvät samaa tuubaa kuin ennenkin. Ihmiset luulevat tekevänsä ekoteon.

Sitten kun joku aloittajan tapainen valveutunut ostaja esittää alla olevan listan niin häntä katsotaan kuin mielipuolta ja tarjotaan sitä "parasta A-luokkaa" eihän sitä parempaa olekaan.

- Sisäilmaston tavoitatasot on S1 tai S2 luokkaa
- Pintamateriaalien päästöluokka on M1
- Ilmanpitävyys n50 -arvo on alle 1,0 tunnissa
- Ulkoseinien U-arvo on 0,13-0,15W
- esim. 300mm villaa?
- Maanvastaisten ulkoseinien U-arvo on 0,16W
- Alapohjan U-arvo 0,13-15W
- esim. 200mm polyuretaania tai 250mm polysty-
reeniä?
- Yläpohjan U-arvo 0,08-0,10W
- esim. 500mm villaa?
- Ulko-ovien U-arvo on alle 1,0W
- Ikkunoiden energialuokka on A-B
- Ikkunoiden U-arvo alle 1,0W ja se on otettu
huomioon koko ikkunalta ei vain lasiosan arvo
- Ilmanvaihtokanaviston tiiveysluokka on D
- Lämmöntalteenottolaitteiden lämpötilahyötysuhde
on yli 65%
- Ilmanvaihtolämpölaitteiden sähkökulutus on sama
tai alle 2,0kW
- Ilmanvaihto tarpeenmukaisella ohjauksella
- Kylmälaitteiden energialuokka A tai parempi
- Kylmälaitteiden sijoitteluun on kiinnitetty
huomioita
- Astiapesukoneen ym. energialuokka A tai parempi
- Energiatehokkaita valonlähteitä käytössä
- Valaistuksen ohjaus mahdollista

Lue lisää

on suoraan kopio Motivankin sivuilta pääsevälle tiedostolle "Hyvän talon tekninen ABC" lista ja sieltä energiatehokkaan talon A-B energialuokan vaatimukset.

http://www.energiatehokaskoti.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/8c43d93dc64dec9b64622772659555b1/RakentajanCheckList_final.pdf

rakestaja kirjoitti:

Kuten jääkaappien energialuokissa niin ostajat eivät käsitä numeroiden päälle. Tiedätkö sinä paljonko on A- ja B-luokan ero jääkaapissa? Tietysti osa tajuaa mutta yleinen mielipide muodostuu massasta.

Jos A-luokan raja on löysä ei energialuokituksella ole energiankulutusta vähentävää vaikutusta. Kohta kaikki valmistajat hehkuttavat "Osta nyt parasta A-luokkaa" ja myyvät samaa tuubaa kuin ennenkin. Ihmiset luulevat tekevänsä ekoteon.

Sitten kun joku aloittajan tapainen valveutunut ostaja esittää alla olevan listan niin häntä katsotaan kuin mielipuolta ja tarjotaan sitä "parasta A-luokkaa" eihän sitä parempaa olekaan.

- Sisäilmaston tavoitatasot on S1 tai S2 luokkaa
- Pintamateriaalien päästöluokka on M1
- Ilmanpitävyys n50 -arvo on alle 1,0 tunnissa
- Ulkoseinien U-arvo on 0,13-0,15W
- esim. 300mm villaa?
- Maanvastaisten ulkoseinien U-arvo on 0,16W
- Alapohjan U-arvo 0,13-15W
- esim. 200mm polyuretaania tai 250mm polysty-
reeniä?
- Yläpohjan U-arvo 0,08-0,10W
- esim. 500mm villaa?
- Ulko-ovien U-arvo on alle 1,0W
- Ikkunoiden energialuokka on A-B
- Ikkunoiden U-arvo alle 1,0W ja se on otettu
huomioon koko ikkunalta ei vain lasiosan arvo
- Ilmanvaihtokanaviston tiiveysluokka on D
- Lämmöntalteenottolaitteiden lämpötilahyötysuhde
on yli 65%
- Ilmanvaihtolämpölaitteiden sähkökulutus on sama
tai alle 2,0kW
- Ilmanvaihto tarpeenmukaisella ohjauksella
- Kylmälaitteiden energialuokka A tai parempi
- Kylmälaitteiden sijoitteluun on kiinnitetty
huomioita
- Astiapesukoneen ym. energialuokka A tai parempi
- Energiatehokkaita valonlähteitä käytössä
- Valaistuksen ohjaus mahdollista

Lue lisää

puuhaa. Alkaa aiheuttamaan enemmän haittoja kuin hyötyä, eristävyys 200 mm ylittävältä osalta lähentelee teoreettisia arvoja. Kuitataan mielummin lämmöntalteenotolla.

ylikin, aivan turhaa kirjoitti:

puuhaa. Alkaa aiheuttamaan enemmän haittoja kuin hyötyä, eristävyys 200 mm ylittävältä osalta lähentelee teoreettisia arvoja. Kuitataan mielummin lämmöntalteenotolla.

Mutu -tietoa. Kerrotko lähteen missä mainitaan lisäeristyksen haitallisuudet sekä yli 200mm eristeiden hyödyn olevan vain teoreettisia arvoja?

Kuuluisaa kirjoitti:

Mutu -tietoa. Kerrotko lähteen missä mainitaan lisäeristyksen haitallisuudet sekä yli 200mm eristeiden hyödyn olevan vain teoreettisia arvoja?

"kompensoida" esim. lämmitys/ilmanvaihtojärjestelmällä, joka on huomattavasti järkevämpää.

ei olisi järkevämpää kirjoitti:

"kompensoida" esim. lämmitys/ilmanvaihtojärjestelmällä, joka on huomattavasti järkevämpää.

jo nämä U-arvot miten paksumpi eristys vaikuttaa. Entämpä jos olisikin molemmat, lisäeristys ja nykyaikainen ilmanvaihtojärjestelmä? Ei ne ole pois sulkevia vaihtoehtoja.

Voin laittaa pallit pölkylle, että 10 vuoden sisällä rakentamisen vähimmäismäärityksiä ollaan tiukennettu siten, että mm. ulkoseinien villan minimipaksuus on vähintään 250mm ellei jo 300mm.

ei olisi järkevämpää kirjoitti:

"kompensoida" esim. lämmitys/ilmanvaihtojärjestelmällä, joka on huomattavasti järkevämpää.

Jos on jo katossa 50cm, ikkunat nelinkertaiset ja ilmanvaihdon hyötysuhde niin hyvä kuin se olla voi. Mitä silloin jää kompensoitavaksi. Tähän päädytään hyvin helposti.

Jos tavallisen talon suunnitelmaa aletaan parannella niin tietysti ensin otetaan helpot pois. Nyt on kuitenkin kyse matalaenergiataloista ja niissä seiniäkin on parannettava.

ylikin, aivan turhaa kirjoitti:

puuhaa. Alkaa aiheuttamaan enemmän haittoja kuin hyötyä, eristävyys 200 mm ylittävältä osalta lähentelee teoreettisia arvoja. Kuitataan mielummin lämmöntalteenotolla.

Jos lämmöntalteenotto valitaan joka tapauksessa mahdollisimman tehokkaaksi, niin miten sillä voi mitään "kuitata"?

Tälläinen "kuittaulu" eli kompensointi kuuluu siihen päähän skaalaa, jossa yritetään saada minimieristetty (tyypillisesti hirsi- tai siporex-)talo mahtumaan määräyksiin, tai jos halutaan vaan joku kirjain johonkin energiatodistukseen. Jos taas mietitään oikeasti energiatehokasta taloa, niin on väärillä jäljillä jos "kuittailee" toisiinsa liittymättömillä järjestelmillä toisiaan.

Esim. ilmanvaihdon hukkaama energia ja ulkoseinien hukkaama energia eivät riipu toisistaan, vaan ovat täysin erillisiä. Jos on kannattavaa laittaa parempi LTO kun on huonot seinät, niin se on kilowateissa=euroissa ihan yhtä kannattavaa (eli prosenteissa kannattavampaa) hyvillä seinillä.

nm hm kirjoitti:

Jos lämmöntalteenotto valitaan joka tapauksessa mahdollisimman tehokkaaksi, niin miten sillä voi mitään "kuitata"?

Tälläinen "kuittaulu" eli kompensointi kuuluu siihen päähän skaalaa, jossa yritetään saada minimieristetty (tyypillisesti hirsi- tai siporex-)talo mahtumaan määräyksiin, tai jos halutaan vaan joku kirjain johonkin energiatodistukseen. Jos taas mietitään oikeasti energiatehokasta taloa, niin on väärillä jäljillä jos "kuittailee" toisiinsa liittymättömillä järjestelmillä toisiaan.

Esim. ilmanvaihdon hukkaama energia ja ulkoseinien hukkaama energia eivät riipu toisistaan, vaan ovat täysin erillisiä. Jos on kannattavaa laittaa parempi LTO kun on huonot seinät, niin se on kilowateissa=euroissa ihan yhtä kannattavaa (eli prosenteissa kannattavampaa) hyvillä seinillä.

Lue lisää

eli hyödynnetään ilmanvaihdon hukka, ei ole tarvettakaan "kuittailla" mitään. Lähtökohtanahan silloin jo on energiatehokas rakennus. seinien eristepaksuuden kasvattaminen, ei ole kuitenkaan mitenkään tehokas tapa parantaa oikeasti sitä talon energiatehokkuutta. Tuo laskenta kun nyt vaan tehdään kokonaisuudesta, ja seinien eristysten lisääminen kun ollaan jo muutenkin yli 200 mm, on kuin hyttysenpaska Itämeressä. Paksumpien eristeiden saaminen varmaksi kosteusteknisesti, eli että kuivuvat ulospaäin - alkaa olla hankalaa varmistettavaa yli 200 mm;n vahvuuksissa. Asiassa on siis monenmonta huomioitavaa asiaa. Ei ole niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella. Jos nyt jostain syystä joku olisi kiinnostunut rakentamaan talosa oikein ja kunnollisesti, ilman niitä "vanhankansan" mutuja ja "kun on ennenkin tehty" juttuja.

mahdollisimman tehokkaaksi kirjoitti:

eli hyödynnetään ilmanvaihdon hukka, ei ole tarvettakaan "kuittailla" mitään. Lähtökohtanahan silloin jo on energiatehokas rakennus. seinien eristepaksuuden kasvattaminen, ei ole kuitenkaan mitenkään tehokas tapa parantaa oikeasti sitä talon energiatehokkuutta. Tuo laskenta kun nyt vaan tehdään kokonaisuudesta, ja seinien eristysten lisääminen kun ollaan jo muutenkin yli 200 mm, on kuin hyttysenpaska Itämeressä. Paksumpien eristeiden saaminen varmaksi kosteusteknisesti, eli että kuivuvat ulospaäin - alkaa olla hankalaa varmistettavaa yli 200 mm;n vahvuuksissa. Asiassa on siis monenmonta huomioitavaa asiaa. Ei ole niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella. Jos nyt jostain syystä joku olisi kiinnostunut rakentamaan talosa oikein ja kunnollisesti, ilman niitä "vanhankansan" mutuja ja "kun on ennenkin tehty" juttuja.

Lue lisää

mahdat olla joku pumppumyyjä jonka pahin verivihollinen on villanmyyjä

puutaheinää kirjoitti:

mahdat olla joku pumppumyyjä jonka pahin verivihollinen on villanmyyjä

tuta ihan itse nuo eristepaksuuksien lisäämisestä aiheutuvat töpit. Mökki yltäpäältä homeessa, no onpahan sitten mistä voivat maallikot parkua.

mahdollisimman tehokkaaksi kirjoitti:

eli hyödynnetään ilmanvaihdon hukka, ei ole tarvettakaan "kuittailla" mitään. Lähtökohtanahan silloin jo on energiatehokas rakennus. seinien eristepaksuuden kasvattaminen, ei ole kuitenkaan mitenkään tehokas tapa parantaa oikeasti sitä talon energiatehokkuutta. Tuo laskenta kun nyt vaan tehdään kokonaisuudesta, ja seinien eristysten lisääminen kun ollaan jo muutenkin yli 200 mm, on kuin hyttysenpaska Itämeressä. Paksumpien eristeiden saaminen varmaksi kosteusteknisesti, eli että kuivuvat ulospaäin - alkaa olla hankalaa varmistettavaa yli 200 mm;n vahvuuksissa. Asiassa on siis monenmonta huomioitavaa asiaa. Ei ole niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella. Jos nyt jostain syystä joku olisi kiinnostunut rakentamaan talosa oikein ja kunnollisesti, ilman niitä "vanhankansan" mutuja ja "kun on ennenkin tehty" juttuja.

Lue lisää

pallo hukassa.
Selvitä ensin miten paljon sitä lämpöä kulkee rakennuksen vaipan läpi ja vertaa sitten sitä ilmanvaidon mahdollisiin säästöihin.

kuule tuo kirjoitti:

pallo hukassa.
Selvitä ensin miten paljon sitä lämpöä kulkee rakennuksen vaipan läpi ja vertaa sitten sitä ilmanvaidon mahdollisiin säästöihin.

eristepaksuuksien kasvattamisessa, sitten voidaan jatkaa siiteä kenellä on hukassa mitäkin.

ei olisi järkevämpää kirjoitti:

"kompensoida" esim. lämmitys/ilmanvaihtojärjestelmällä, joka on huomattavasti järkevämpää.

voi lueskella sivulta 10 mikä vaikutus on ulkoseinin paremmalla eristämisellä. Ja nyt puhutaan MATALAENERGIATALOSTA niinkuin on ollut koko viestiketjun aihekin. Normitalojen säästökeinot ei kuulu tähän keskustelun avaukseen, joka on sitten ihan oma juttunsa.

http://www.sahkolammitysfoorumi.com/VTT-matalaenergiatalo.pdf

siitä kirjoitti:

voi lueskella sivulta 10 mikä vaikutus on ulkoseinin paremmalla eristämisellä. Ja nyt puhutaan MATALAENERGIATALOSTA niinkuin on ollut koko viestiketjun aihekin. Normitalojen säästökeinot ei kuulu tähän keskustelun avaukseen, joka on sitten ihan oma juttunsa.

http://www.sahkolammitysfoorumi.com/VTT-matalaenergiatalo.pdf

Lue lisää

ollenkaan tähän ketjuun. Kun ei ole edes perusteet tainnut aueta.

Kannattaako sun osallistua kirjoitti:

ollenkaan tähän ketjuun. Kun ei ole edes perusteet tainnut aueta.

kenen ei, mutta jos satut 10 vuoden päästä rakentamaan niin lykkäät vähintään 250mm eristettä taloosi kun laki niin määrää...ihan sama mikä on mielipiteesi.

kenen kannattaa kirjoitti:

kenen ei, mutta jos satut 10 vuoden päästä rakentamaan niin lykkäät vähintään 250mm eristettä taloosi kun laki niin määrää...ihan sama mikä on mielipiteesi.

Lakikaan ei kyllä tee asiasta välttämättä oikeaa - ainoastaan laillisen tai laittoman.

hyötyyn seinien kirjoitti:

eristepaksuuksien kasvattamisessa, sitten voidaan jatkaa siiteä kenellä on hukassa mitäkin.

tehtaalle vaikeaa kasvattaa niitä eriste paksuuksia?

silloin sanoo ;) kirjoitti:

Lakikaan ei kyllä tee asiasta välttämättä oikeaa - ainoastaan laillisen tai laittoman.

ja vanhaan kangistuminen (kun aina ennenkin näin on tehty) ole aina järkevää.
Oikein voi tehdä monella tavalla, varsinkin rakentamisessa.

Esitä nuo samat kysymykset myyjälle. Ei taida olla kysyntää tarpeeksi että kukaan olisi lähtenyt tekemään halvalla "parasta".

Avaimetkäteentalojen idea on tarjota kohtuuhintainen talo. Kohtuuhintainen ja nuo vaatimukset ovat hieman ristiriidassa.

Ne joilla on varaa kääntyvät suunnittelijoiden puoleen ja suunnittelevat haluamansa talon. Sen jälkeen ja siinä samalla päätetään kuka sen toteuttaa.

Mittatilaus bentleytä ei myydä stocman autossa.

Ainoa mahdollisuus on nähdäkseni suunnitteluttaa talo kokeneilla suunnittelijoilla ja onnistua löytämään uskomattoman rehelliset ja ammattitaitoiset urakoitsijat. Useimmat edellä esitetyistä hahmoista ovat suoraan satukirjasta....

Kokeile vaikka energiatodistuksen laskenta-alustalla itse jos sellaisen löydät. Neljän hengen talouden kun pienentää yhteen niin vedenkulutus putoaa ja vot, energialuokka nousee kovasti.

Laskenta-alusta on keskeneräinen.

rakestaja kirjoitti:

Esitä nuo samat kysymykset myyjälle. Ei taida olla kysyntää tarpeeksi että kukaan olisi lähtenyt tekemään halvalla "parasta".

Avaimetkäteentalojen idea on tarjota kohtuuhintainen talo. Kohtuuhintainen ja nuo vaatimukset ovat hieman ristiriidassa.

Ne joilla on varaa kääntyvät suunnittelijoiden puoleen ja suunnittelevat haluamansa talon. Sen jälkeen ja siinä samalla päätetään kuka sen toteuttaa.

Mittatilaus bentleytä ei myydä stocman autossa.

Lue lisää

Kysymyshän ei ole siitä, että tällainen ratkaisu pitäisi olla halvin. Tottakai sellainen maksaa enemmän, mutta sitä kyselinkin, että kuinka paljon tälläisistä asioista tulisi lisähintaa?

Kysyntä matalaenergiataloille tulee varmasti lisääntymään tulevaisuudessa ympäristöarvojen kasvaessa. Me, joilla ei ole taitoa eikä edes aikaa alkaa itse rakentamaan olemme "avaimet käteen" rakentajien armoilla. Tarkoituksena on rakennuttaa talo meille eikä myyntiin, jossa asutaan loppuelämä ja mahdollisimman edullisin käyttökustannuksin. Kertainvestointina muutamat tuhannet tai kymmenetkintuhannet voi tuntua nyt suurelta, mutta asumisen kokonaiskustannukset täytyisi niputtaa yhteen n. 30-50 vuotta tästä eteenpäin ja laskea siten asumisesta muodostuvat kokonaiskustannukset. Ainakin me ajattelemme näin.

Uskallan väittää, että tällaisia matalaenergia vaihtoehtoja tullee talopakettitehtaat tarjoamaan entistä enemmän.

Saatta olla, että muutaman vuoden päästä nykyiset rakennusmääräysten minimiarvot ovat aivan jotain muuta. On myös varmaa, ettei tulevaisuuden energianhinnoille ole muuta suuntaa kuin ylöspäin. Silloin tämän päivän Bentleyt ovat tulevaisuuden Ooppeleita...


Ps. Oulun kaupunki on perehtynyt erityisesti laatuohjaukseen mm. energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönottoon ja tulevien rakentajien valistamiseen näissä asioissa. Uusista rakentajista huomattava osa aikoo kiinnittää näihin asioihin huomiota, joka on hyvä muutos tähän nykyajan touhuun kun nyt tuntuu olevan tärkeintä minkä väristä ja minkälaiselta mikäkin pintamateriaali talossa näyttää, jotta oltaisiin trendikkäitä.

"avaimet käteen" kirjoitti:

Kysymyshän ei ole siitä, että tällainen ratkaisu pitäisi olla halvin. Tottakai sellainen maksaa enemmän, mutta sitä kyselinkin, että kuinka paljon tälläisistä asioista tulisi lisähintaa?

Kysyntä matalaenergiataloille tulee varmasti lisääntymään tulevaisuudessa ympäristöarvojen kasvaessa. Me, joilla ei ole taitoa eikä edes aikaa alkaa itse rakentamaan olemme "avaimet käteen" rakentajien armoilla. Tarkoituksena on rakennuttaa talo meille eikä myyntiin, jossa asutaan loppuelämä ja mahdollisimman edullisin käyttökustannuksin. Kertainvestointina muutamat tuhannet tai kymmenetkintuhannet voi tuntua nyt suurelta, mutta asumisen kokonaiskustannukset täytyisi niputtaa yhteen n. 30-50 vuotta tästä eteenpäin ja laskea siten asumisesta muodostuvat kokonaiskustannukset. Ainakin me ajattelemme näin.

Uskallan väittää, että tällaisia matalaenergia vaihtoehtoja tullee talopakettitehtaat tarjoamaan entistä enemmän.

Saatta olla, että muutaman vuoden päästä nykyiset rakennusmääräysten minimiarvot ovat aivan jotain muuta. On myös varmaa, ettei tulevaisuuden energianhinnoille ole muuta suuntaa kuin ylöspäin. Silloin tämän päivän Bentleyt ovat tulevaisuuden Ooppeleita...


Ps. Oulun kaupunki on perehtynyt erityisesti laatuohjaukseen mm. energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönottoon ja tulevien rakentajien valistamiseen näissä asioissa. Uusista rakentajista huomattava osa aikoo kiinnittää näihin asioihin huomiota, joka on hyvä muutos tähän nykyajan touhuun kun nyt tuntuu olevan tärkeintä minkä väristä ja minkälaiselta mikäkin pintamateriaali talossa näyttää, jotta oltaisiin trendikkäitä.

Lue lisää

http://www.oravaistalo.fi

Sivun puoliväliin on ilmestynyt uusi mainosteksti:

"Uutuus: Olemme suunnitelleet nykyisen energiatehokkaan talomalliston rinnalle nykyistä mallistoa vastaavan vaihtoehdon, jossa olemme lisänneet seiniin, lattiaan ja kattoon (1 ½-kerroksiset) eristyspaksuutta entisestään. Tämä vaihtoehto on tarjolla kaikkiin nykyisiin talomalleihimme. Ota yhteyttä lähimpään edustajaamme, niin hän kertoo lisää uudesta vaihtoehdosta."

Kaiken järjen mukaan voivat laskea tuon energialuokan toimitukselleen, kun se sisältää kaiken siihen vaikuttavan. (Paitsi se sijainti, jos se siihen vaikuttaa.)

http://www.klassikkotalot.fi/pdf/Klassikko-monirunko.pdf

2010 tulevat uudet lämmöneristysmääräykset voimaan.

Toki maalämpö alentaa ostoenergian kulutusta. Energialuokituksessa sitä ei kuitenkaan oteta huomioon. Kaikki talot ovat kuitenkin helposti tai vaikeasti muutettavissa maalämmölle.

Talosi _kuluttaa_ noin äkkiseltää laskien (COP*24,6) n.80kWh/m2 lämmitykseen ja kokonaiskulutus on n.110kWh/m2. Tarvittavasta kokonaisenergiasta 50kWh/m2 on pumpattu maasta.

rakestaja kirjoitti:

Toki maalämpö alentaa ostoenergian kulutusta. Energialuokituksessa sitä ei kuitenkaan oteta huomioon. Kaikki talot ovat kuitenkin helposti tai vaikeasti muutettavissa maalämmölle.

Talosi _kuluttaa_ noin äkkiseltää laskien (COP*24,6) n.80kWh/m2 lämmitykseen ja kokonaiskulutus on n.110kWh/m2. Tarvittavasta kokonaisenergiasta 50kWh/m2 on pumpattu maasta.

Lue lisää

Millä eristeratkaisulla esim. ketjun aloittaja pääsee 24,6kWh/m2 kulutukseen? Taidamme kaikki tietää vastauksen...ei mitenkään. Tai jos haluaa metrin paksut seinät eikä yhtään ikkunaa.

Tuosta kun vähennetään lämmin käyttövesi pois (1000kWh maalämpöpumpun kulutusta, COP 2,5 ja vettä 70m3) niin päästään lukemaan 19,2kWh/m2.

SIIS ALLE 20kWh/m2 ja ketjun aloittajakin voi valita ihan minkä talotoimittajan haluaa.

"Kaikki talot ovat kuitenkin helposti tai vaikeasti muutettavissa maalämmölle."

Tarkoitat varmaan helposti kun kysymyksessä on uudiskohde.

maalämmittäjä... kirjoitti:

Millä eristeratkaisulla esim. ketjun aloittaja pääsee 24,6kWh/m2 kulutukseen? Taidamme kaikki tietää vastauksen...ei mitenkään. Tai jos haluaa metrin paksut seinät eikä yhtään ikkunaa.

Tuosta kun vähennetään lämmin käyttövesi pois (1000kWh maalämpöpumpun kulutusta, COP 2,5 ja vettä 70m3) niin päästään lukemaan 19,2kWh/m2.

SIIS ALLE 20kWh/m2 ja ketjun aloittajakin voi valita ihan minkä talotoimittajan haluaa.

"Kaikki talot ovat kuitenkin helposti tai vaikeasti muutettavissa maalämmölle."

Tarkoitat varmaan helposti kun kysymyksessä on uudiskohde.

Lue lisää

"Kaikki talot ovat kuitenkin helposti tai vaikeasti muutettavissa maalämmölle."

""Tarkoitat varmaan helposti kun kysymyksessä on uudiskohde.""

Oulun kaupunki, jolta tontti on ostettu niin velvoitti tekemään esisopimuksen kaukolämmöstä Oulun Energian kanssa. Muuten tonttia ei myydä. Siis lämmitysmuotovaihtoehtoja ei tarvitse paljon itse mietiskellä.

Ja kyseessä on n. reilun 100 neliön talo, jolle ei välttämättä ole paras investointi muutenkaan maalämpö.

maalämmittäjä... kirjoitti:

Millä eristeratkaisulla esim. ketjun aloittaja pääsee 24,6kWh/m2 kulutukseen? Taidamme kaikki tietää vastauksen...ei mitenkään. Tai jos haluaa metrin paksut seinät eikä yhtään ikkunaa.

Tuosta kun vähennetään lämmin käyttövesi pois (1000kWh maalämpöpumpun kulutusta, COP 2,5 ja vettä 70m3) niin päästään lukemaan 19,2kWh/m2.

SIIS ALLE 20kWh/m2 ja ketjun aloittajakin voi valita ihan minkä talotoimittajan haluaa.

"Kaikki talot ovat kuitenkin helposti tai vaikeasti muutettavissa maalämmölle."

Tarkoitat varmaan helposti kun kysymyksessä on uudiskohde.

Lue lisää

Vertailtava arvo oli kokonaisenergiankulutus joka sinulla on 56kWh/m2. Vaikea, siihen on päästä pelkillä eristyksillä, ei silti mahdotonta.

Järkevintä onkin vertailla kokonaiskulutusta. Pelkän lämmityksen osuus vaihtelee sen mukaan minkä verran on muuta kulutusta.

Helposti uudiskohteessa ja helposti lämmönlähderemontin yhteydessä. Hieman vaikeammin asunnon pintaremontin yhteydessä.

"avaimet käteen" kirjoitti:

"Kaikki talot ovat kuitenkin helposti tai vaikeasti muutettavissa maalämmölle."

""Tarkoitat varmaan helposti kun kysymyksessä on uudiskohde.""

Oulun kaupunki, jolta tontti on ostettu niin velvoitti tekemään esisopimuksen kaukolämmöstä Oulun Energian kanssa. Muuten tonttia ei myydä. Siis lämmitysmuotovaihtoehtoja ei tarvitse paljon itse mietiskellä.

Ja kyseessä on n. reilun 100 neliön talo, jolle ei välttämättä ole paras investointi muutenkaan maalämpö.

Lue lisää

Oulun kaukolämpö maksaa 2,7c/kWh. Kk-maksukin on kohtuullinen. Maalämpö olisi kalliimpi käyttää.

Noilla energianhinnoilla lisäeristäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.

rakestaja kirjoitti:

Oulun kaukolämpö maksaa 2,7c/kWh. Kk-maksukin on kohtuullinen. Maalämpö olisi kalliimpi käyttää.

Noilla energianhinnoilla lisäeristäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Lue lisää

Tiedossa on Oulun tämän hetkinen edullinen kaukolämpö. Kuka lupaa, että se maksaa 20 vuoden päästä samanverran?

Monopoliasemassa oleva Oulun Energia tuskin jatkaa samaa hinnoittelupolitiikkaansa, jos ja kun eri energiamuotojen hinnat tullee nousemaan tulevaisuudessa niinkuin näyttää käyvän.

Lisäeristäminen ei ymmärtääkseni maksa aivan järkyttävästi? Se on kertainvestointi, josta ei aiheudu myöhemmin kuluja ja jonka teettäminen myöhemmin ei ole mielekästä. Kai sillä kuitenkin jotain säästöjä saisi aikaan?

Toisaalta voinee kysyä mikä on taloudellisesti kannattavaa? Toiset tupakoi terveytensä ja bilettävät rahansa, joka viikonloppuisilla baarikäynneillä. Olen tullut siihen tulokseen ne hommat jätettyäni, ettei se ollut ollenkaan taloudellisesti järkevää touhua;)

rakestaja kirjoitti:

Oulun kaukolämpö maksaa 2,7c/kWh. Kk-maksukin on kohtuullinen. Maalämpö olisi kalliimpi käyttää.

Noilla energianhinnoilla lisäeristäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Lue lisää

Jos Oulussa kaukolämpö on lähes "ilmaista" niin miksi Oulun Kaupungin rakennusvirasto on niin paljon satsannut voimavaroja energiansäästäväiseen rakentamiseen monilla osa aluiella ja on varmasti Suomen kaupunkien viranomaisista tässä asiassa ainutlaatuinen edelläkävijä.

Käytännössä heidän kaikille luovuttamilleen tonteille tulee ostajaa/vuokraajaa velvoittava kaukolämpö.

http://www.ouka.fi/rakennusvalvonta/pdf/Rak_valv_a4-esite_07_2.pdf

Ainakin muurametaloilla talot menee energialuokkaan kun ottaa yläpohjaan vähän lisää eristettä ja termo-ikkunat. Meillä kustannusvaikutuksena oli n. 2000€ lisää.