Redsven

Exponentti

Mitähän mahtaa tarkoittaa Redsven-sukunimi? Sehän kuulostaa lausuttuna kuin venäjän sukulaista tarkoittava sana 'redsvenja'. Vai tuleeko se ruotsinkielestä. Erään opuksen mukan Olavinlinnan rakennusmiehissä oli mukana näitä 'valmisveikkoja', 'redsvennejä'. Liekö perää?

45

9543

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nimen merkityksestä

      Minulla esivanhemmissani Thomas Redswen    puoliso Elin Nousiain.
      Lapsi Adam Redswän s. 7.1.1732 Päifwälä
      Asustelivat Kerimäellä

      • täälläkin!

        Minuakin on kiinnostanut mitä Redsven tarkoittaa. Äitini tyttönimi oli Redsven ja se on myöskin alkujaan Kerimäen suunnalta,Simanala,Haverila(njoki)..Ambrosius Redsvän s.1727 vaimo Anna Löppöin s.1730. Tuntuuko tutulle?


      • von red

        Redsven suvun tietoja on niin Kajaanin linnasta kuin myös savonlinnan työntekijöistäkin. Suku on asustanut Kerimäen suunnalla 1700 mutta vanhempakin tietoa kaivattaisiin.


      • oksanenj

        Minulla on myös Kerimäeltä Redsvän esivanhempia:
        Joh. Redsvän puoliso Ingeborg Mutikain heillä poika
        johannes puoliso Catharina Nousiainen tytär. vanhemmat Israel Nousiainen ja Elin Muhoin
        Elisabeth mies Adam Andson Ikoin

        Onko tuttuja


    • totta kun

      lähikuntien hautasmailla noita nimiä makaa.

    • Genetix

      Sven tarkoittaa ruotsiksi miestä. Alkuosa viittaa ilmeisesti johonkin ammattiin tai tehtävään. Ei ole tullut eteen aikaisemmin joten en ole selvittänyt tarkemmin. Varmasti sille löytyy täsmällinen selitys. Aivan arvaamalla ilman mitään takeita sen oikeellisuudesta red voisi lähteä rida=ratsastaa sanasta.

      • visku

        Satun omaamaan tämän sukunimen. Tietojeni mukaan kyseessä on ammattinimike, jonka eräs Olavinlinnan palvelija otti sukunimekseen joskus linnan alkuaikoina, ennen vuotta 1500. Nimeä on käytetty jo aiemmin ruotsalaisissa linnoissa. Löyhästi selitettynä nimi tarkoittaa jotain "kansan palvelijaa", suomalaiset väänsivät nimen tuohon aikaan "reisvänniksi". Tietojeni mukaan kuulun tähän Olavinlinnan sukuhaaraan, toinen sukuhaara on lähtenyt vähän myöhemmin Säämingin Haapalan kylältä. Nämä kaksi sukuhaaraa eivät ole sukulaisia keskenään.


      • Haapalasta lähteneestä
        visku kirjoitti:

        Satun omaamaan tämän sukunimen. Tietojeni mukaan kyseessä on ammattinimike, jonka eräs Olavinlinnan palvelija otti sukunimekseen joskus linnan alkuaikoina, ennen vuotta 1500. Nimeä on käytetty jo aiemmin ruotsalaisissa linnoissa. Löyhästi selitettynä nimi tarkoittaa jotain "kansan palvelijaa", suomalaiset väänsivät nimen tuohon aikaan "reisvänniksi". Tietojeni mukaan kuulun tähän Olavinlinnan sukuhaaraan, toinen sukuhaara on lähtenyt vähän myöhemmin Säämingin Haapalan kylältä. Nämä kaksi sukuhaaraa eivät ole sukulaisia keskenään.

        sukuhaarasta olemassa jotain tutkimustietoa. Itseltänikin löytyy esivanhempia tuosta kylästä. Vielä en ole Redsvenejä esivanhempieni joukosta löytänyt, mutta samoissa kirjoissa näkyvät nimet pyörivän.

        [email protected]


      • Brand Jaakonpojasta
        visku kirjoitti:

        Satun omaamaan tämän sukunimen. Tietojeni mukaan kyseessä on ammattinimike, jonka eräs Olavinlinnan palvelija otti sukunimekseen joskus linnan alkuaikoina, ennen vuotta 1500. Nimeä on käytetty jo aiemmin ruotsalaisissa linnoissa. Löyhästi selitettynä nimi tarkoittaa jotain "kansan palvelijaa", suomalaiset väänsivät nimen tuohon aikaan "reisvänniksi". Tietojeni mukaan kuulun tähän Olavinlinnan sukuhaaraan, toinen sukuhaara on lähtenyt vähän myöhemmin Säämingin Haapalan kylältä. Nämä kaksi sukuhaaraa eivät ole sukulaisia keskenään.

        Ensimmäisissä säilyneissä linnantileissä vuonna 1543 on maksettu palkkoja 45 sotilaalle.
        Lisäksi linnassa oli käsityöläisiä ja muita palkollisia ainakin 28 henkeä. Kirjaanpa listan heistä ja heidän palkoistan (per ½ vuotta) tähän:

        Klemetti, redsven (mitä tarkoittanee?) 10 mk
        Antti, kirvesmies 8 mk
        Antti, pyssyseppä 8 mk
        Antti Kanninen, pyssyseppä 8 mk
        Mikko, suutari 6 mk
        Erkki, tynnyrintekijä 6 mk
        Tapani, slottsliggare(?) 6 mk
        Yrjo, köydenpunoja 6 mk
        Erkki, portinvartija 5 mk
        Heikki, portinvartija 5 mk
        Paavo, kellarimies 5 mk
        Pietari, linnankokki 5 mk
        Heikki, mylläri 5 mk
        "Fattebuhustrun" (aittaemäntä) 5 mk
        Juhana, tiilentekijä 5 mk
        Olli, nahkuri 4 mk
        Heikki, oluentekijä 4 mk
        Antti, teurastaja 4 mk
        Pietari Ollinpka, 4 mk
        Lauri Laukkanen 4 mk
        Lauri, kalastaja 4 mk
        Paavo, kalastaja 4 mk
        Matti, kalastaja 4 mk
        Antti, kalastaja 4 mk
        Paavo Lentinen 4 mk
        Anna, kankuri 2 mk
        Pekka Martinpka. 2 mk
        Pekka Niilonpka. 2 mk

        Redsven näytti olevan työntekijäportaan palkkalistan huipulla - olisiko ollut jonkinlainen työnjohtaja. Hän sai palkka yhtä paljon, kuin linnankirjuri Eskil Klemetinpoika tai kappalainen, Herra Markus.


      • Olav
        Brand Jaakonpojasta kirjoitti:

        Ensimmäisissä säilyneissä linnantileissä vuonna 1543 on maksettu palkkoja 45 sotilaalle.
        Lisäksi linnassa oli käsityöläisiä ja muita palkollisia ainakin 28 henkeä. Kirjaanpa listan heistä ja heidän palkoistan (per ½ vuotta) tähän:

        Klemetti, redsven (mitä tarkoittanee?) 10 mk
        Antti, kirvesmies 8 mk
        Antti, pyssyseppä 8 mk
        Antti Kanninen, pyssyseppä 8 mk
        Mikko, suutari 6 mk
        Erkki, tynnyrintekijä 6 mk
        Tapani, slottsliggare(?) 6 mk
        Yrjo, köydenpunoja 6 mk
        Erkki, portinvartija 5 mk
        Heikki, portinvartija 5 mk
        Paavo, kellarimies 5 mk
        Pietari, linnankokki 5 mk
        Heikki, mylläri 5 mk
        "Fattebuhustrun" (aittaemäntä) 5 mk
        Juhana, tiilentekijä 5 mk
        Olli, nahkuri 4 mk
        Heikki, oluentekijä 4 mk
        Antti, teurastaja 4 mk
        Pietari Ollinpka, 4 mk
        Lauri Laukkanen 4 mk
        Lauri, kalastaja 4 mk
        Paavo, kalastaja 4 mk
        Matti, kalastaja 4 mk
        Antti, kalastaja 4 mk
        Paavo Lentinen 4 mk
        Anna, kankuri 2 mk
        Pekka Martinpka. 2 mk
        Pekka Niilonpka. 2 mk

        Redsven näytti olevan työntekijäportaan palkkalistan huipulla - olisiko ollut jonkinlainen työnjohtaja. Hän sai palkka yhtä paljon, kuin linnankirjuri Eskil Klemetinpoika tai kappalainen, Herra Markus.

        Tervehdys! Ilolla luin listaa Olavinlinnan työntekijöistä. Mistä löytyisi/löysit tämän listan. Alkukielenä lienee Ruotsi? Olen kauan etsinyt Olavinlinnan työntekijöiden nimilistaa, mutta en ole löytänyt.


      • ainiinkin
        Brand Jaakonpojasta kirjoitti:

        Ensimmäisissä säilyneissä linnantileissä vuonna 1543 on maksettu palkkoja 45 sotilaalle.
        Lisäksi linnassa oli käsityöläisiä ja muita palkollisia ainakin 28 henkeä. Kirjaanpa listan heistä ja heidän palkoistan (per ½ vuotta) tähän:

        Klemetti, redsven (mitä tarkoittanee?) 10 mk
        Antti, kirvesmies 8 mk
        Antti, pyssyseppä 8 mk
        Antti Kanninen, pyssyseppä 8 mk
        Mikko, suutari 6 mk
        Erkki, tynnyrintekijä 6 mk
        Tapani, slottsliggare(?) 6 mk
        Yrjo, köydenpunoja 6 mk
        Erkki, portinvartija 5 mk
        Heikki, portinvartija 5 mk
        Paavo, kellarimies 5 mk
        Pietari, linnankokki 5 mk
        Heikki, mylläri 5 mk
        "Fattebuhustrun" (aittaemäntä) 5 mk
        Juhana, tiilentekijä 5 mk
        Olli, nahkuri 4 mk
        Heikki, oluentekijä 4 mk
        Antti, teurastaja 4 mk
        Pietari Ollinpka, 4 mk
        Lauri Laukkanen 4 mk
        Lauri, kalastaja 4 mk
        Paavo, kalastaja 4 mk
        Matti, kalastaja 4 mk
        Antti, kalastaja 4 mk
        Paavo Lentinen 4 mk
        Anna, kankuri 2 mk
        Pekka Martinpka. 2 mk
        Pekka Niilonpka. 2 mk

        Redsven näytti olevan työntekijäportaan palkkalistan huipulla - olisiko ollut jonkinlainen työnjohtaja. Hän sai palkka yhtä paljon, kuin linnankirjuri Eskil Klemetinpoika tai kappalainen, Herra Markus.

        Klemetti kirjuri vuodesta 1542 Linnanpää


      • Anonyymi
        Haapalasta lähteneestä kirjoitti:

        sukuhaarasta olemassa jotain tutkimustietoa. Itseltänikin löytyy esivanhempia tuosta kylästä. Vielä en ole Redsvenejä esivanhempieni joukosta löytänyt, mutta samoissa kirjoissa näkyvät nimet pyörivän.

        [email protected]

        Visa Redsven Asuu Enonkoskella Metsätie 12 Rivitalossa 2022


    • Skaffare
    • mimmu

      miun tyttö sukunimi on redsven kans ja olen kerimäeltä kotoisin,oon miettiny itekii jo pitkään mitä tuo sukunimi tarkoitaa,mut en oo viel vaivautunu tutkimaa.suku juuret kiinostaa myös.

      • sukua minäkin

        Googlaapa Laamanen-Redsven sukuseuran sivut. Redesvenin sukua on tutkittu ja tutkitaan edelleen. Mirja Karjalainen on yksi tutkijoista, jonka kanssa keskusteltuani löysin oman haarani edustajan Redsvenien suvusta.
        Terveisin
        Redsvenin suvun helsinkiläinen edustaja


      • Entinen Enonkoskelainen
        sukua minäkin kirjoitti:

        Googlaapa Laamanen-Redsven sukuseuran sivut. Redesvenin sukua on tutkittu ja tutkitaan edelleen. Mirja Karjalainen on yksi tutkijoista, jonka kanssa keskusteltuani löysin oman haarani edustajan Redsvenien suvusta.
        Terveisin
        Redsvenin suvun helsinkiläinen edustaja

        Enonkoskella on Olavinlinnan sukuhaaran Redsvènejä,osa on ostanut uuden sukunimen mm. Männynsalot ja Käpykankaat. Suvulla on tapaaminen joka kolmas vuosi, mutta sukuseuraa ei ole saatu aikaiseksi. Suvusta on sukukirja noin viiden sukupolven ajalta. SUKU ON PARAS!!!


      • Magdolna
        Entinen Enonkoskelainen kirjoitti:

        Enonkoskella on Olavinlinnan sukuhaaran Redsvènejä,osa on ostanut uuden sukunimen mm. Männynsalot ja Käpykankaat. Suvulla on tapaaminen joka kolmas vuosi, mutta sukuseuraa ei ole saatu aikaiseksi. Suvusta on sukukirja noin viiden sukupolven ajalta. SUKU ON PARAS!!!

        Olen isäni suvun puolelta Bolentzeja, jotka ovat usein avioituneet Redsven-suvun jäsenten kanssa. Niinpä isäni isän äiti oli tyttönimeltään Redsven, joten kuulun monen mutkan kautta myös Redsvenien sukuunkin.

        Kerrotaan Bolentzien tulleen 1700-luvulla mahdollisesti Puolasta Baltian kautta Suomeen ja isäni sukuhaaralla olleen Simanalassa Haverilan joen varrella ratsutiloja, jotka sittemmin joutuivat vasaran alle. Edesmennyt isäni ei juurikaan puhunut sukunsa vaiheista, joten, mikäli jollakulla on Bolentzien suvusta tietoa, olisin kiinnostunut


      • jani helsingistä
        sukua minäkin kirjoitti:

        Googlaapa Laamanen-Redsven sukuseuran sivut. Redesvenin sukua on tutkittu ja tutkitaan edelleen. Mirja Karjalainen on yksi tutkijoista, jonka kanssa keskusteltuani löysin oman haarani edustajan Redsvenien suvusta.
        Terveisin
        Redsvenin suvun helsinkiläinen edustaja

        ukki kertoi et ollaan alkuperäsesti redsvenejä, mutta ilmeisesti ukin ukki tai isä oli vaihtanu sukunimen saarelaan, koska savossa ei osattu ääntää oikein redsveniä.


      • Magdolna
        jani helsingistä kirjoitti:

        ukki kertoi et ollaan alkuperäsesti redsvenejä, mutta ilmeisesti ukin ukki tai isä oli vaihtanu sukunimen saarelaan, koska savossa ei osattu ääntää oikein redsveniä.

        Savossa Redsven todellakin äännettiin "Reisvänni" ja Bolentz oli "Puoles".


      • länsinaapurista
        Entinen Enonkoskelainen kirjoitti:

        Enonkoskella on Olavinlinnan sukuhaaran Redsvènejä,osa on ostanut uuden sukunimen mm. Männynsalot ja Käpykankaat. Suvulla on tapaaminen joka kolmas vuosi, mutta sukuseuraa ei ole saatu aikaiseksi. Suvusta on sukukirja noin viiden sukupolven ajalta. SUKU ON PARAS!!!

        Äitini on alunperin Ihamaniemen Redsvenejä, siis enonkoskelaisia Meitä on ympäri maailmaa meitä.Pistäkääpäs vähän yhteystietoa,olisi mukava lukea sukukirjaa.Siis mistä sen saa käsiinsä.
        Sittenhän on myös Mirja Karjalaisen "Laamasen pojat ja Redsvenin tyttäret"-niminen julkaisu.
        Redsven-sukunimenhän selitetään tarkoittavan linnan (esim. Viipurin linna) työntekijää,joka on vastannut tetynlaisista hankinnoista käsittääkseni.Työntekijä on siis ollut redsvenni.


      • Ari Toroppalasta
        Magdolna kirjoitti:

        Olen isäni suvun puolelta Bolentzeja, jotka ovat usein avioituneet Redsven-suvun jäsenten kanssa. Niinpä isäni isän äiti oli tyttönimeltään Redsven, joten kuulun monen mutkan kautta myös Redsvenien sukuunkin.

        Kerrotaan Bolentzien tulleen 1700-luvulla mahdollisesti Puolasta Baltian kautta Suomeen ja isäni sukuhaaralla olleen Simanalassa Haverilan joen varrella ratsutiloja, jotka sittemmin joutuivat vasaran alle. Edesmennyt isäni ei juurikaan puhunut sukunsa vaiheista, joten, mikäli jollakulla on Bolentzien suvusta tietoa, olisin kiinnostunut

        Vielä ennen sotia Kerimäellä liikkui kylästä kylään kulkumies "Alappo Puoles", jolla oli varsin värikäs pukeutumistyyli ja olalla vanha ase. Työtäkin tarjottiin taloissa, mutta se ei yleensä kelvannut.
        Lieneekö ollut Bolentz- suvun viimeinen edustaja? Kerimäen historiassa mainitaan Bolentzeja. Olivat muistaakseni alkujaan ninismiehiä ruotsinpuoleisella Kerimäellä 1700-luvulla.


      • ?????
        Magdolna kirjoitti:

        Olen isäni suvun puolelta Bolentzeja, jotka ovat usein avioituneet Redsven-suvun jäsenten kanssa. Niinpä isäni isän äiti oli tyttönimeltään Redsven, joten kuulun monen mutkan kautta myös Redsvenien sukuunkin.

        Kerrotaan Bolentzien tulleen 1700-luvulla mahdollisesti Puolasta Baltian kautta Suomeen ja isäni sukuhaaralla olleen Simanalassa Haverilan joen varrella ratsutiloja, jotka sittemmin joutuivat vasaran alle. Edesmennyt isäni ei juurikaan puhunut sukunsa vaiheista, joten, mikäli jollakulla on Bolentzien suvusta tietoa, olisin kiinnostunut

        olla tuo redsven sitten ruotsista, venäjällä tulee naisille a perään, eli jos olisi venäjältä niin tyttönimi olisi redsvena


      • Magdolna
        Ari Toroppalasta kirjoitti:

        Vielä ennen sotia Kerimäellä liikkui kylästä kylään kulkumies "Alappo Puoles", jolla oli varsin värikäs pukeutumistyyli ja olalla vanha ase. Työtäkin tarjottiin taloissa, mutta se ei yleensä kelvannut.
        Lieneekö ollut Bolentz- suvun viimeinen edustaja? Kerimäen historiassa mainitaan Bolentzeja. Olivat muistaakseni alkujaan ninismiehiä ruotsinpuoleisella Kerimäellä 1700-luvulla.

        Ainakin isäni isän, jota en ehtinyt koskaan nähdä, nimi oli Alpiin tai Albin. Tuo työtä vieroksuva kulkumies on minulle ihan uutta tietoa, ja voihan olla että kyseessä oli joku toinen samaan sukuun kuulunut Alappo. Isoisälläni oli Hälvälän kylässäköhän se oli ilmeisesti pienehkö maapaikka, jossa oli metsää. Hänen kolmesta pojastaan isäni Veikko oli nuorimmainen.

        Christian Bolentz oli todellakin aikoinaan Kerimäellä nimismiehenä ja suku omisti sittemmin Saarijärven rannoilla ratsutiloja, maata ja metsää, mutta sitten omaisuus joutui vasaran alle ja jotkut suvun jäsenistä alkoholisoituivat jne. Mutta samasta Bolentizien suvusta polveutuu asiansa ja omaisuutensa hyvin ja tunnollisesti hoitaneita "kunnon immeisiäkin." Jotkut ovat vaihtaneet nimensä,
        kaikki eivät.


      • Magdolna
        Magdolna kirjoitti:

        Ainakin isäni isän, jota en ehtinyt koskaan nähdä, nimi oli Alpiin tai Albin. Tuo työtä vieroksuva kulkumies on minulle ihan uutta tietoa, ja voihan olla että kyseessä oli joku toinen samaan sukuun kuulunut Alappo. Isoisälläni oli Hälvälän kylässäköhän se oli ilmeisesti pienehkö maapaikka, jossa oli metsää. Hänen kolmesta pojastaan isäni Veikko oli nuorimmainen.

        Christian Bolentz oli todellakin aikoinaan Kerimäellä nimismiehenä ja suku omisti sittemmin Saarijärven rannoilla ratsutiloja, maata ja metsää, mutta sitten omaisuus joutui vasaran alle ja jotkut suvun jäsenistä alkoholisoituivat jne. Mutta samasta Bolentizien suvusta polveutuu asiansa ja omaisuutensa hyvin ja tunnollisesti hoitaneita "kunnon immeisiäkin." Jotkut ovat vaihtaneet nimensä,
        kaikki eivät.

        Hei, Ari Toroppalasta!
        Et kai sittenkin muistanut Kerimäellä ennen sotia kierrelleen kulkumiehen nimeä väärin?
        Jospa hän olikin Alapon veli Oskar Bolentz tai isäni keskimmäinen veli Taito B?

        Periaatteessa tietysti sama, kuka hän oli ja Alappo Puoleksesta siellä puhuttiin, mutta kun isäni kertoi olleensa ennen "mualimalle lähtöään" isänsä Alapon metsässä töissä, ja että Alappo kuoli v. 1935 kaatuvan puun alle, tuntuu vähän uskomattomalta, että olisiko sama mies ollut kyseinen kulkumies. Oskar sen sijaan oli se veljeksistä, jonka toimien seurauksena omaisuus meni vasaran alle, kai siinä silloisilla uittoyhtiöilläkin lienee ollut osuutensa ja hänen kerrottiin ratkenneen ryyppäämään ja kuljeskelleen allapäin kylästä toiseen. Toisaalta kaikki on maailmassa mahdollista
        ja voihan olla, että me Veikon lapset emme tiedä isoisä Alapostakaan ja hänen retkistään paljoakaan.

        terveisin Magdolna (oikea nimeni on Raija)


      • Ari Toroppalasta
        Magdolna kirjoitti:

        Hei, Ari Toroppalasta!
        Et kai sittenkin muistanut Kerimäellä ennen sotia kierrelleen kulkumiehen nimeä väärin?
        Jospa hän olikin Alapon veli Oskar Bolentz tai isäni keskimmäinen veli Taito B?

        Periaatteessa tietysti sama, kuka hän oli ja Alappo Puoleksesta siellä puhuttiin, mutta kun isäni kertoi olleensa ennen "mualimalle lähtöään" isänsä Alapon metsässä töissä, ja että Alappo kuoli v. 1935 kaatuvan puun alle, tuntuu vähän uskomattomalta, että olisiko sama mies ollut kyseinen kulkumies. Oskar sen sijaan oli se veljeksistä, jonka toimien seurauksena omaisuus meni vasaran alle, kai siinä silloisilla uittoyhtiöilläkin lienee ollut osuutensa ja hänen kerrottiin ratkenneen ryyppäämään ja kuljeskelleen allapäin kylästä toiseen. Toisaalta kaikki on maailmassa mahdollista
        ja voihan olla, että me Veikon lapset emme tiedä isoisä Alapostakaan ja hänen retkistään paljoakaan.

        terveisin Magdolna (oikea nimeni on Raija)

        Ihan oikeasti en ole koskaan nähnyt tätä kulkumiestä, vain kuullut tarinan nykyään jo lähes 90-vuotiaalta isältäni. Itse synnyin juuri sodan jälkeen ja asun pääkaupunkiseudulla.
        Ilmeisesti Alappo tai (Alapon veli) on ollut merkittävä persoona jo pukeutumisensakin vuoksi, osasi näyttävän kerrospukeutumisen jo ennen kuin siitä tuli muodikas malli pukeutumiseen.
        Näitä tarinoita pitäisi jonkun pistää muistiin, että jälkipolville jäisi jotain tietoa entisaikojen elämästä.


      • Pekkaespoo
        Magdolna kirjoitti:

        Olen isäni suvun puolelta Bolentzeja, jotka ovat usein avioituneet Redsven-suvun jäsenten kanssa. Niinpä isäni isän äiti oli tyttönimeltään Redsven, joten kuulun monen mutkan kautta myös Redsvenien sukuunkin.

        Kerrotaan Bolentzien tulleen 1700-luvulla mahdollisesti Puolasta Baltian kautta Suomeen ja isäni sukuhaaralla olleen Simanalassa Haverilan joen varrella ratsutiloja, jotka sittemmin joutuivat vasaran alle. Edesmennyt isäni ei juurikaan puhunut sukunsa vaiheista, joten, mikäli jollakulla on Bolentzien suvusta tietoa, olisin kiinnostunut

        Minulla taas on Redvenejä ja Bolentzeja äidin puolella. Redsven-nimi viitannee linnan hovimestarin tapaiseen tehtävään. Redsven-suvun oletetaan tulleen Ruotsista.

        Omissa tutkimuksissani olen päätynyt siihen, että Bolentzit ovat Saksista (sieltä Dresdenin ja Leipzigin välimaastosta). Näyttäisi siltä, että Bolentzit kuuluivat niihin saksilaisiin sotavankeihin, joita Ruotsin armeija sai vangiksi tuhat määrin Mariestadtin (nyk. Länsi-Puola) taistelussa v. 1704. Näistä sitten värvättiin Ruotsin armeijaan omiksi saksilaisosastoiksi useampi tuhat miestä. Noin 2000-3000 saksilaissoturia lähetettiin sittemmin Viipuriin v. 1708. Osallistuivat mm. katastrofaalisesti epäonnistuneeseen sotaretkeen Inkerinmaalle, jonka jälkeen suurin osa henkiin jääneistä palasi joukko-osastoissaan Ruotsiin. Ruotsin valtionarkistosta tilaamistani saksilaisosastojen tiedot sisältävistä sotilasrullista olen löytänyt myös pari Bolentzia (toinen näistä eli Christoph Bolentz kuoli ruttoon Blekingessä v. 1710).

        Viipurin ruotsinkielisestä seurakunnasta löytyy tieto, että ratsuseppä Simon Bolenz sai Daniel-nimisen pojan vuonna 1714. Eli näyttää siis siltä, että osa Bolentzeista jäi Suomeen ja ainakin aluksi myös venäläisten jo valtaamaan Viipuriin. Sittemmin Simon Bolentz -niminen linnoitusseppä mainitaan kuolleen Kajaanin linnassa v. 1731 69-vuotiaana. Daniel Bolentz-niminen satulantekijä mainitaan 1730-luvulla Lappeenrannassa käsityöläisenä. Venäläisten valloitettua L-rannan samainen Daniel toimi satulaseppänä Loviisassa.

        Christian Bolentz tosiaan toimi nimismiehenä Kerimäellä, jonne tuli pikkuvihan jälkeen Tohmajärveltä. Christian oli toiminut Pohjois-Karjalassa veronkantokirjurina ja varanimismiehenä. Christianin vaimo oli nimeltään Maria Franck. Olisi mielenkiintoista selvittää oliko Maria sukua 1660-luvulla Kiteellä ja Tohmajärvellä amptmannina (kartanon tilanhoitaja) toimineelle Didrich Frankille? Mikäli kyseinen Didrich Franck oli sama henkilö kuin noin vuonna 1650 Viipurissa viipurinsaksalaisen kauppiaan Mårten Mumsin Ingeborg-tyttaren kanssa avioitunut Didrich Franck, niin suosittelen tutustumista seuraaviin linkkeihin:
        http://www.genealogia.fi/genos/5/5_37.htm sekä http://www.genealogia.fi/genos/36/36_1.htm.

        t. Pekka Espoosta


      • Magdolna
        Pekkaespoo kirjoitti:

        Minulla taas on Redvenejä ja Bolentzeja äidin puolella. Redsven-nimi viitannee linnan hovimestarin tapaiseen tehtävään. Redsven-suvun oletetaan tulleen Ruotsista.

        Omissa tutkimuksissani olen päätynyt siihen, että Bolentzit ovat Saksista (sieltä Dresdenin ja Leipzigin välimaastosta). Näyttäisi siltä, että Bolentzit kuuluivat niihin saksilaisiin sotavankeihin, joita Ruotsin armeija sai vangiksi tuhat määrin Mariestadtin (nyk. Länsi-Puola) taistelussa v. 1704. Näistä sitten värvättiin Ruotsin armeijaan omiksi saksilaisosastoiksi useampi tuhat miestä. Noin 2000-3000 saksilaissoturia lähetettiin sittemmin Viipuriin v. 1708. Osallistuivat mm. katastrofaalisesti epäonnistuneeseen sotaretkeen Inkerinmaalle, jonka jälkeen suurin osa henkiin jääneistä palasi joukko-osastoissaan Ruotsiin. Ruotsin valtionarkistosta tilaamistani saksilaisosastojen tiedot sisältävistä sotilasrullista olen löytänyt myös pari Bolentzia (toinen näistä eli Christoph Bolentz kuoli ruttoon Blekingessä v. 1710).

        Viipurin ruotsinkielisestä seurakunnasta löytyy tieto, että ratsuseppä Simon Bolenz sai Daniel-nimisen pojan vuonna 1714. Eli näyttää siis siltä, että osa Bolentzeista jäi Suomeen ja ainakin aluksi myös venäläisten jo valtaamaan Viipuriin. Sittemmin Simon Bolentz -niminen linnoitusseppä mainitaan kuolleen Kajaanin linnassa v. 1731 69-vuotiaana. Daniel Bolentz-niminen satulantekijä mainitaan 1730-luvulla Lappeenrannassa käsityöläisenä. Venäläisten valloitettua L-rannan samainen Daniel toimi satulaseppänä Loviisassa.

        Christian Bolentz tosiaan toimi nimismiehenä Kerimäellä, jonne tuli pikkuvihan jälkeen Tohmajärveltä. Christian oli toiminut Pohjois-Karjalassa veronkantokirjurina ja varanimismiehenä. Christianin vaimo oli nimeltään Maria Franck. Olisi mielenkiintoista selvittää oliko Maria sukua 1660-luvulla Kiteellä ja Tohmajärvellä amptmannina (kartanon tilanhoitaja) toimineelle Didrich Frankille? Mikäli kyseinen Didrich Franck oli sama henkilö kuin noin vuonna 1650 Viipurissa viipurinsaksalaisen kauppiaan Mårten Mumsin Ingeborg-tyttaren kanssa avioitunut Didrich Franck, niin suosittelen tutustumista seuraaviin linkkeihin:
        http://www.genealogia.fi/genos/5/5_37.htm sekä http://www.genealogia.fi/genos/36/36_1.htm.

        t. Pekka Espoosta

        Olipa mielenkiintoista lukea minulle uutta tietoa isäni suvusta Bolentzeista. Maria Franckin tausta meitäkin sisareni kanssa on kovasti kiinnostanut.


      • Pekkaespoo
        Magdolna kirjoitti:

        Olipa mielenkiintoista lukea minulle uutta tietoa isäni suvusta Bolentzeista. Maria Franckin tausta meitäkin sisareni kanssa on kovasti kiinnostanut.

        Hei,

        Minulla Bolentz-sukua löytyy 1800-luvun puolelta eli sukulaisia siis ollaan (vaikkakin kaukaisia). Tosiaan Maria Franck on varsin mielenkiintoinen henkilö, mutta hänen ja mainitsemani Didrich Franckin mahdollisen sukulaisuussuhteen selvittämistä vaikeuttaa se, että välissä on isoviha. Pyrin kuitenkin vähitellen muilta kiireiltäni selvittämään kysymystä. Didrich Franck on siinäkin mielessä mielenkiintoinen, että hänen vaimonsa Ingeborg Mumsin kautta löytyy sukulaisuussuhde myös Eino Leinoon. Jos olette kiinnostuneita saamaan uutta tietoa, niin voitte laittaa tähän viestiketjuun jatkoksi s-postiosoitteenne (en tosin tiedä onko kovin riskaabelia ilmoittaa se "kaikelle kansalle" täällä netissä), niin voin kertoa (tosin ehkäpä vuosien kuluttua), mitä uutta olen saanut selville. Tietysti mikäli teillä on jotain lisätietoa Bolentzien, Franckien ym. esivanhempiemme taustoista, niin olen enemmän kuin kiinnostunut.

        t. Pekka


      • jälkipolvea
        Pekkaespoo kirjoitti:

        Minulla taas on Redvenejä ja Bolentzeja äidin puolella. Redsven-nimi viitannee linnan hovimestarin tapaiseen tehtävään. Redsven-suvun oletetaan tulleen Ruotsista.

        Omissa tutkimuksissani olen päätynyt siihen, että Bolentzit ovat Saksista (sieltä Dresdenin ja Leipzigin välimaastosta). Näyttäisi siltä, että Bolentzit kuuluivat niihin saksilaisiin sotavankeihin, joita Ruotsin armeija sai vangiksi tuhat määrin Mariestadtin (nyk. Länsi-Puola) taistelussa v. 1704. Näistä sitten värvättiin Ruotsin armeijaan omiksi saksilaisosastoiksi useampi tuhat miestä. Noin 2000-3000 saksilaissoturia lähetettiin sittemmin Viipuriin v. 1708. Osallistuivat mm. katastrofaalisesti epäonnistuneeseen sotaretkeen Inkerinmaalle, jonka jälkeen suurin osa henkiin jääneistä palasi joukko-osastoissaan Ruotsiin. Ruotsin valtionarkistosta tilaamistani saksilaisosastojen tiedot sisältävistä sotilasrullista olen löytänyt myös pari Bolentzia (toinen näistä eli Christoph Bolentz kuoli ruttoon Blekingessä v. 1710).

        Viipurin ruotsinkielisestä seurakunnasta löytyy tieto, että ratsuseppä Simon Bolenz sai Daniel-nimisen pojan vuonna 1714. Eli näyttää siis siltä, että osa Bolentzeista jäi Suomeen ja ainakin aluksi myös venäläisten jo valtaamaan Viipuriin. Sittemmin Simon Bolentz -niminen linnoitusseppä mainitaan kuolleen Kajaanin linnassa v. 1731 69-vuotiaana. Daniel Bolentz-niminen satulantekijä mainitaan 1730-luvulla Lappeenrannassa käsityöläisenä. Venäläisten valloitettua L-rannan samainen Daniel toimi satulaseppänä Loviisassa.

        Christian Bolentz tosiaan toimi nimismiehenä Kerimäellä, jonne tuli pikkuvihan jälkeen Tohmajärveltä. Christian oli toiminut Pohjois-Karjalassa veronkantokirjurina ja varanimismiehenä. Christianin vaimo oli nimeltään Maria Franck. Olisi mielenkiintoista selvittää oliko Maria sukua 1660-luvulla Kiteellä ja Tohmajärvellä amptmannina (kartanon tilanhoitaja) toimineelle Didrich Frankille? Mikäli kyseinen Didrich Franck oli sama henkilö kuin noin vuonna 1650 Viipurissa viipurinsaksalaisen kauppiaan Mårten Mumsin Ingeborg-tyttaren kanssa avioitunut Didrich Franck, niin suosittelen tutustumista seuraaviin linkkeihin:
        http://www.genealogia.fi/genos/5/5_37.htm sekä http://www.genealogia.fi/genos/36/36_1.htm.

        t. Pekka Espoosta

        Mielenkiintoisia tarinoita Bolenzeista. Isäni oli syntynyt 1915 Enonkoskella hän oli Bolenz. Hänen isänsä muutti sukunimen, josta ei tarkkaa ajankohtaa löydy kirkonkirjoista. Isäni sedän hauta löytyy Enonkosken hautausmaalta. Hän kuoli 1914 Valkjärvellä Pekka Bolenz.


      • nimenmuutoksia
        jälkipolvea kirjoitti:

        Mielenkiintoisia tarinoita Bolenzeista. Isäni oli syntynyt 1915 Enonkoskella hän oli Bolenz. Hänen isänsä muutti sukunimen, josta ei tarkkaa ajankohtaa löydy kirkonkirjoista. Isäni sedän hauta löytyy Enonkosken hautausmaalta. Hän kuoli 1914 Valkjärvellä Pekka Bolenz.

        Muutaman Bolenzin nimenmuutos Polkutieksi löytyy netistä.
        http://web.genealogia.fi/asp/nimivastaus.asp?lang=fi


      • Magdolna
        nimenmuutoksia kirjoitti:

        Muutaman Bolenzin nimenmuutos Polkutieksi löytyy netistä.
        http://web.genealogia.fi/asp/nimivastaus.asp?lang=fi

        Yritin katsoa mainitsemastasi osoitteesta Bolentzin nimen muutoksista, mutta jostain syystä en saanut niitä esille.


      • Magdolna
        nimenmuutoksia kirjoitti:

        Muutaman Bolenzin nimenmuutos Polkutieksi löytyy netistä.
        http://web.genealogia.fi/asp/nimivastaus.asp?lang=fi

        Nyt onnistui. Nimensä Polkutieksi vuonna 1935 muuttanut Bolenz Veikko ei ollut Uuno ja Sanna Bolenzin lapsi, kuten em. hakemistossa mainitaan, vaan Uunon veli.


      • Masa 18
        Magdolna kirjoitti:

        Hei, Ari Toroppalasta!
        Et kai sittenkin muistanut Kerimäellä ennen sotia kierrelleen kulkumiehen nimeä väärin?
        Jospa hän olikin Alapon veli Oskar Bolentz tai isäni keskimmäinen veli Taito B?

        Periaatteessa tietysti sama, kuka hän oli ja Alappo Puoleksesta siellä puhuttiin, mutta kun isäni kertoi olleensa ennen "mualimalle lähtöään" isänsä Alapon metsässä töissä, ja että Alappo kuoli v. 1935 kaatuvan puun alle, tuntuu vähän uskomattomalta, että olisiko sama mies ollut kyseinen kulkumies. Oskar sen sijaan oli se veljeksistä, jonka toimien seurauksena omaisuus meni vasaran alle, kai siinä silloisilla uittoyhtiöilläkin lienee ollut osuutensa ja hänen kerrottiin ratkenneen ryyppäämään ja kuljeskelleen allapäin kylästä toiseen. Toisaalta kaikki on maailmassa mahdollista
        ja voihan olla, että me Veikon lapset emme tiedä isoisä Alapostakaan ja hänen retkistään paljoakaan.

        terveisin Magdolna (oikea nimeni on Raija)

        Olen syntynyt Enonkoskella 1947. Kotonani kävi mies nimeltää Taito Bolentz niminen henkilö jota kutsuttiin maantiekieetäjäksi.


      • Anonyymi
        sukua minäkin kirjoitti:

        Googlaapa Laamanen-Redsven sukuseuran sivut. Redesvenin sukua on tutkittu ja tutkitaan edelleen. Mirja Karjalainen on yksi tutkijoista, jonka kanssa keskusteltuani löysin oman haarani edustajan Redsvenien suvusta.
        Terveisin
        Redsvenin suvun helsinkiläinen edustaja

        Teijo Redsven Enonkoskelta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Teijo Redsven Enonkoskelta

        Teijo Pakarinen Ihamaniemestä ja Enonkoskelta Kotoisin


    • Saviolainen

      Mirja Karjalainen valtuutti minut kertomaan, että Redsvenin sukututkimuksessa on noin 7300 nimeä Vanhan Kerimäen Redsven-sukua ja että kaikki ovat lähtöisin samasta juuresta Olavinlinnan päällikköportaasta. Tarkistusvaihe on parasta aikaa menossa. Selvitetty on Puoleksen Alapot ja Bolentzit ja konkurssit ja nimenmuuttajat.

      Sukuterveisin
      Toroppalassa syntynyt Hilda Redsvenin tyttärenpoika

      • Pekkaespoo

        Hei Mirja,

        Mistä ja koska voi Redsven-sukutukimusta tilata?

        t. Pekka Espoosta


      • hopeanharmaa

      • Laamanen ja Redsven
        hopeanharmaa kirjoitti:

        Kirja on vasta suunnitteilla

        http://www.laamanen-redsven.net/cms/pages/sukututkimus.php

        Kirja "Redsvenit 500 vuotta Savossa" julkaistiin vuosi sitten siten, että se saatiin jakeluun juuri ennen sukukokousta, jossa Laamasten ja Redsvenien sukuseurat yhdistettiin. Taustalla on se tosiasia, että aikanaan on kolme Redsvenien tytärtä mennyt naimisiin kolmen Redsvenin pojan kanssa ja suvut ovat olleet "naimisissa" siitä saakka.

        Valitettavasti Redsven -kirjoja oli myynnissä vain rajallinen määrä, mutta nyt sukututkimus jatkuu yhteisen Laamanen-Redsven sukuseuran yhdistetyin voimin. Varmaan seuraavassa sukukokouksessa kahden vuoden kuluttua on tuloksia nähtävillä.

        http://www.laamanen-redsven.net/cms/ seuran sivut eivät ole ajan tasalla, mutta päivityksiä on tulossa lähiaikoina, toivottavasti. Sukuseura toimii aktiivisesti, sillä viimeisin sukutapaaminen oli toista viikkoa sitten Savonlinnassa ja siellä sovittiin, miten seura toimii aktiivisesti myös jatkossa .


    • Sukumme maalta

      Itse olen myös kuullut mummini kertoneen, että hänen tyttönimensä Redsven juontaa juuri juurensa saksalaiseen Olavinlinnan työntekijään, joka tuli suomeen rakentamaan Olavinlinaa. Meidänkin suku on lähtöisin enokoskella. Tosin nyt asumme Helsingissä

      • redsvenit

        olen mielestäni alkuperäistä redsvenin sukua.Isän isä tuli norjasta suomeen.Käyn kesäisin norjassa ja siellä redsveneitä on paljon,jotenka tuntuu siltä että suku on lähtöisin sieltä.Isän isä muutti sieltä savonrantaan ja siellä syntyi isänikin,kävi koulun siellä säimenen kylässä.Itse olen kotoisin Savonrannalta,mutta enää siellä ei ole redsveneitä.Mikkosia on siellä paljon.Ei alkuperäisiä Redsveneitä on tullut lisää,en tiedä vaan miksi ovat ottaneet redsvenin nimen.Asun nykyisin hesassa.


    • Ansquuu

      Onkohan täällä vielä bolentzin edustajia? Täällä ilmoittautuu yksi, mutta suvun nimi on polkutie nykyään.

    • Laamanen_ja_Redsven

      Redsvenien sukukirja valmistui muutama vuosi sitten ja sitä ei enää ole saatavilla. Nyt on vuorossa Laamasten sukukirja ja siihen tulee mm. Kerimäen ja Savonlinnan seudun sukuhaaroja. Se valmistuu elokuuhun mennessä.

      Laamaset ja Redsvenit ovat avioliittojen kautta sidoksissa toisiinsa. Olin tuossa Redsvenien kirjassa mukana, mutta myöhemmin olen todennut kuuluvani myös Laamasten sukuun. Laamasten ja Redsvenien sukuseuran kotisivulla on Laamasten sukukirjan tämän hetken tilanne nähtävillä.

    • näin_se_menee

      Redsven on johdettu nimestä REVEN. Se oli liian lyhyt ja jotenkin liian yksinkertainen ja ehkä rahvaanomainen, joten väliin lisättiD ja S jonka seurauksena syntyi Redsven.

      REDSVEN = REVEN

      Vastaa siis Suomen nimeä Ahteeri

    • Anonyymi

      Redsven olen minäkin, isoisäni isä vain suomensi nimen Aalloksi.
      Sukukirjan mukaan linja jatkuu aina vanhimpaan tunnettuun eli Lars Redsveniin noin vuoteen 1500.
      Alunperin ammattinimi, tarpeistosta vastaava, hankkija, "huoltopäällikkö"...

      Marja-Sisko Aalto

    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      63
      6143
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      25
      3906
    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      253
      2274
    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      26
      1890
    5. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      26
      1343
    6. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      95
      1286
    7. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      304
      1067
    8. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      54
      1020
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      77
      976
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      37
      915
    Aihe