AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!
 /   /  /  / Rummunsoitto-oppaita

Rummunsoitto-oppaita

16 Vastausta 4 054 Lukukertaa
Ajattelin opetella soittamaan rumpuja, kunhan nyt "jotenkuten" oppisin luukuttamaan. En ole musiikinsoittamisen saralla ihan täysin untuvikko, mutta rumpuihin en ole kummemin koskenut.
Suunnitelmissa olisi ostaa joku halpa sähkörumpusetti. Soittotunnit olisivat kyllä hyviä, mutta tulevat liian kalliiksi. Onko olemassa jotain opetusvideoita, tai kirjoja? Mistäköhän niitä saisi?

Niin ja...

piti kysyä, että onko teillä rumpaleilla mitää kuivaharjoitusohjeita? Luulisi, että soittamisessa tarvittavaa motoriikkaa pystyisi kehittämään ilman vehkeitäkin.

Hommaat

ensin harjoituspadin ja kapulat.Alat treenaamaan rumpaleiden perusmatskua eli rudimentteja, ne kun alkaa kulkeen oikeella tempolla ja molemmilla käsillä ,niin voi alkaa harkitsemaan jotain ehkä settiä.
Rudimentteja löydät esim. Vic Virth sivulta netistä, voi opetellla vaikka kuulokkeet päässä mukana, osassa on videoklippi mukana.

Esim Kansalaisopiston tms rumputunnit lukukaudelta maksaa n.90e/lukukausi ja opetusta on 1h/viikko .Niin ja yleensä nuo opettjat tietää jos joillakin on käytettyjä myytävänä...tai tietävät suositella=on kokemusta jotain asiallisia kamppeita.

Juu

kumma kun joidenkin pitää aina aloitteleville rumpaleille ehdottaa että "juu, ei sinun kannata rumpuihin vielä pariin vuoteen koskea, naputtele vaan pädiä ens alkuun". En kiellä etteikö perusasioiden opettelu ole ihan hieno ja hyvä juttu mutta jotenkin ihmetyttää että normaalin setin mättäminen nähdään niin pahana asiana että se pitää kieltää aloittelijalta. Minusta se pelkän padin naputtelu on tehokkain tapa tappaa aloittelijalta se valtava innostus ja motivaatio siihen hommaan. Se on vähän sama kuin aloittelevalle kitaristille sanoisi että virittele ensin kuminauha tiukalle ja läpyttele sitä plektralla että plektrakäden tekniikka tulee kuntoon ennen kuin kosket kitaraan.

Voipa olla se padin naputtelija osaa kyllä sitten hienosti rudimentteja mutta kun pitää soittaa oikealla setillä oikean bändin kanssa niin se kuulostaa kuin bändi soittaisi rumpukoneen kanssa eikä luontaisesti groovaavan rumpalin kanssa. Rumpuja oppii soittamaan rumpuja soittamalla.

Niihin oppaisiin, onhan niitä suomeksikin, esim. Tommi Rautiaisen Groove In (kirja+cd+dvd), Leevi Leppäsen Rokkaavat rummut tai Matti Oilingin "legendaariset" rumpukoulut.

Olet vähän ulkona todellisuudesta

Kyllä ne rudimentit ovat must. Jos niitä ei hallitse on tuloksena vain rumpujen omistaja ja niitähän riittää pilvin pimein. Neuvoisin hankkimaan sekä padit että perus rumpusetin, mutta ei missään nimessä sähkörumpuja (sähkörummut ovat pelkkiä padeja). Kun hallitsee kapulatekniikan akustisilla rummuilla voi kyllä siirtyä sähköisiin, koska silloin osaa jo vaatia laatua. Kaikista ei tule rumpaleita vaikka kuinka harjoittelisi. Suurin osa bändien rumpaleista roikkuu hi-hatin reunassa ja hakkaa vain backbeatia sekä osaa vain yksinkertaisen tä-tä-tä-tä koli-koli breikin. Rumpuja soittavat lyömäsoittajat löytyvät yleensä vain jazz- ja taidemusiikin puolelta. Kannattaa myös googlata drum rudiments sivuja.

OK...

olen sitten elänyt jossain virtuaalitodellisuudessa koko 30 -vuotisen rumpalinurani aikana. Sanoinkohan minä tuolla jossain ettei niitä rudimentteja ja perustekniikkaa yleensä kannata opetella? Sanoin vain että minusta on älytöntä että nuoren ihmisen innostus tapetaan sillä ettei päästetä heti oikean setin kimppuun vaan pitää ensin läimiä pari vuotta pädiä.

Sitten tuohon kommenttiin "Rumpuja soittavat lyömäsoittajat löytyvät yleensä vain jazz- ja taidemusiikin puolelta" pitää jo heittää filosofista pohdintaa: mitä rumpujen soitto oikeastaan on? Mikä sen tarkoitus on? Mikä katsotaan rumpujen soitoksi ja mikä ei? Ihan yhtälailla jonkin poppibiisin perusbeatin soitto on rumpujen soittoa kuin jonkun jatsarin tekniikkarunkkaus.

Rumpujen soittaminen

Musiikin genreajattelu on ilmeisesti yksi syy siihen, että ns. musikaalinen rummutus juuri populaarimusiikin puolella on unohdettu. Se on korvattu valtavalla rumpupatterilla sekä näytösmäisellä huitomisella, jolla ei ole musiikin kanssa mitään tekemistä. Kun kaikki pyritään soittamaan forte fortissimossa jäävät hienoudet pois ja kun kaiken lisäksi komppi on konemaista takomista ilman taukoja ei rytmisille oivalluksille ole tilaa.

Olen yli 40 vuotisen kapuloinnin aikana soittanut laidasta laitaan kaikkea musiikkia sinfonia-, viihde-, puhallin-, big band-, tanssi-,teatteri-, ravintolaorkestereissa aina piano + rummut kokoonpanoon. Näkökulmani lienee tästä syystä huomattavan monipuolinen.

Yksi esimerkki rumpujen soitosta on Joe Morello. Jopa eräät dixieland kauden rumpalit osasivat rakentaa 2 tai 4 tahdin soolot melodiaan sopivaksi. Itse sain paljon ideoita, kun sattumalta sain käsiini Enoch Light´in levytyksiä 1960-luvun alusta Provocative Percussion 1 -4 ja Bongos Bongos Bongos. Näissä äänityksissä tulee hyvin esiin se mitä tarkoitetaan rumpujen soitolla.

Valitettavasti nämä levyt ovat nykyisin keräilijöiden hallussa ja ehkä vain hyvällä tuurilla voi yksittäisen käytetyn löytää kovalla hinnalla.

Musiikin

Minä taas kuulun siihen koulukuntaan joka soittaa musiikkia eikä rumpuja. Näillä kahdella asialla on ihan selvä ero siinä mikä sen homman perimmäinen tarkoitus on. Hienoa kuitenkin että on olemassa noin päteviä ja täydellisiä rumpaleita että heillä on varaa haukkua valtaosa muista rumpaleista huitojiksi ja haitsussa roikkujiksi.

Ihan noin muuten, vaikka tietyn artistin tai bändin suosiolla ole suoranaista yhteyttä musiikin ns. "hyvyyteen" niin näyttää siltä että rumpalin hyvyydellä onkin yllättävän vähän tekemistä musiikin suosion kanssa. Otetaanpa muutama esimerkki historian suosituimmista bändeistä:
- Suomesta vaikka Hurriganes ja Remu (Ogelin painajainen): Remu varmaan tekee kaiken ns. väärin mutta homma toimii ja porukka joraa. Toinen esimerkki Suomesta Dingo ja Keijo Q: herran soittoa voisi kait luonnehtia vähintäänkin "kulmikkaaksi", eipä sekään megasuosiota estänyt. Maailmalta jos listaillaan niin Beatles ja Ringo: tästä kait voi sanoa että Beatlesin melodiat oli niin hyviä ettei Ringokaan onnistunut kokonaan niitä biisejä pilaamaan. Toinen vaikka Rolling Stones ja Charlie Watts: CW:kään ei mikään tekniikkavelho ole mutta niinpä vaan homma skulaa. Sitten vaikkapa Metallica ja Lars Ulrich, Larssi näyttää olevan kaikkien rumpufoorumien vakiopilkanaihe mutta hyvinpä näyttää menestyvän (varmaan itkee joka aamu matkalla pankkiin...).

Unohtu vielä

mainita , hanki metronomi(semmonen missä on kuulokeliitäntä) muitten vermeitten lisäksi.
Rudimenteista vielä, niitä pitää treenata koko ajan ..vaikka hallitsisikin jo setillä soittamisen...tyylisuunnista riippumatta.

Luontaisesti groovaava rumpali...tummaihoisempi veijari djemben kanssa.. vai mikä?

Rumpuja oppii soittamalla rumpuja ja kuuntelemalla rummunsoittoa ja tajuamalla soitettujen/soitettavan kappaleiden nyanssit,temporakenteet vs melodiakulut ...sitten pystyy improvisoimaankin kun on biisin perusrakenteet hanskassa.

Enpä

puutu soittajan ihonväriin mitenkään, meinasin vaan olenpa nähnyt sellaisiakin rumpaleita joilla ne rudimentit on hienosti hanskassa mutta livesoitto bändin kanssa ei ole groovannut pätkääkään. Tätä ei pidä sitten lukea siten että rudimenttien opettelu automaattisesti tappaa grooven, totesin vain että tällaisiakin tapauksia on ollut.

videon pätkä

kun kaveri vetää aika huikean soolon marssirummulla.. on rudikat hanskassa

Näin sen pitää mennä

Se oli hyvä esimerkki esitettynä padilla marssirummun päällä. Akustisella setillä esitettynä tulevat nyanssit paremmin esiin.

tässä sinulle

vastaus, alkuperäiseen kyssäriin:

1. osta kapulat ja metronomi
2. jos et jaksa kaivaa tietoa netistä tai mennä tunnille, osta leevi leppäsen rokkaavat rummut.
3. Katso kirjasta soittoasento ja miten pidät kapulaa
4. Harjoittele klikin kanssa soittamaan vuorokäsin eri tempoissa
5. Harjoittele myös tuplaiskuja OOVVOOVV
6. sähkörummut on kerrostalossa ihan hyvät, on ainakin feedbäkkiä, tosin kapula reagoi pomppimalla hieman enempi kuin normivireessä olevassa rumpusetissä
7. Jos päädyit sähkösettiin/rumpusettiin niin rupea tahkoamaan leeviä läpi ja soita myös levyjen mukana paljon yrittäen matkia soitettua musiikkia mahdollisimman tarkkaan.
8. Tuo riittää, sillä saat perustiedot ja jos kiinnostaa jatkaa niin musiikkityylejä vaan sitte kelailemaan erilaisia ja oma bändikään ei oisi huono idea.

.

"6. sähkörummut on kerrostalossa ihan hyvät, on ainakin feedbäkkiä, tosin kapula reagoi pomppimalla hieman enempi kuin normivireessä olevassa rumpusetissä"

Pilkunnussintaa: Reboundia ;) Feedback on kiertoa. Pahoittelen, mutta oli pakko

No

pilkut huutavat "lisää rasvaa!"... en tiedä mitä kaveri tuossa tarkoittaa mutta jos korjataan tuo lause em. ehdotuksen mukaan "on ainakin reboundia, tosin kapula reagoi pomppimalla hieman enempi kuin..." niin eihän siinä ole mitään mieltä, tuo kapulan reagointihan on justiinsa sitä reboundia. Että siinä on reboundia, mutta tosin siinä on reboundia?

Tarina ei kerro mitä alkuperäinen kirjoittaja on tuolla feedbäckillä tarkoittanut...

näin mä tein:

Alotin rumpujen hakkaamisen siten, että ostin setin, jossa oli kaikki perusjutut. Sitten menin tunneille. Siellä opin kaikki perusjutut ja oikean tekniikan! Nyt olen sitten soitellu kauan bändin kanssa ja tekniikaa olen kehittänyt itsenäisesti rumpuharjoituskirjojen parissa, mm. käytän noita edellä mainittuja. + ( http://www.rockway.fi/rummut/ ) [täytyy rekisteröityä, mutta pystyy katselemaan osaa materiaalia ilmankin )

Parasta harjotusta on, että soittelet musiikin tahtiin ja harjoittelet fillejä yms.. Tämä on sitten vaan mun mielipide..
Mielestäni parempi rumpali on sellainen joka osaa soittaa ihan fiiliksellä, oikeaan tahtiin ja eri musiikkityylejä, kuin sellainen joka osaa kaikki hienot rudimentit ja "päristykset"
 /   /  /  / Rummunsoitto-oppaita

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta