Muusikoiden.netistä löytyi mielenkiintoinen juttu Harley Bentonista.
http://muusikoiden.net/artikkelit/artikkeli.php?id=1166
Kaveri oli siis ostanut Gibson ES-335 -mallisen puoliakustisen Harlikan T-kaupasta sillä tavoitteella, että hän alkaisi röytämään sitä. Hän oli varautunut susikappaleeseen, mutta yllättyi.
Siinä vaiheessa miekkosellamme oli alkanut herätä epäilys, ja hän oli alkanut mittailemaan Epiphone Sheratonia. Paljastui, että kyseessä oli aivan 1:1sama kitara - Epiphone vain maksaa kolminkertaisen hinnan. Röytäminen oli jäänyt sikseen - Harlikasta tulikin aivan soittopeli.
Tuo juttu vahvisti epäilyni. HB:t ja Epiphonet tulevat samasta tehtaasta - tässä tapauksessa Shinen tehtaasta Koreasta. Parhaisiin yksilöihin, jotka on tehty priimapuusta, lätkäistään Epiphonen leima ja niihin, joista ei tule Epiphonea, sitten jokin muu - kuten Harley Benton, sillä Shine toimittaa myös Thomannille.
Mitä tästä opimme? Koiraa ei ehkä ole karvoihin katsominen, mutta "eliittimaineessa" olevan kitaran kopio todennäköisesti on itsekin hyvä. Olen joskus maininnut, että minulla on HB:n Les Paul, joka muistuttaa Epiphonen Les Paulia pelottavassa määrin - on todennäköistä, että kyseessä oli Shinen tai jonkun muun korealaisen tehtaan tuotos, johon oli lätkäisty Epiphonen logon sijaan Harley Bentonin logo.
Pidän todennäköisenä, että Harley Bentonin Gibson -kopioit ovat kategorisesti parempia kuin heidän Fender-kopionsa, aivan siitä syystä, että Leo Fender suunnitteli Stratocasterin massatuotantoon kun taas Les Paul suunnitteli oman kitaransa puolestaan soittajan näkökulmasta. Kun Stratosta, joka siis alunperinkin oli tarkoitettu suurelle yleisölle (leppärunko, pulttikaula, yksinkertainen mikitys) sitten tehdään halpiskopio, tulos on sutta ja sekundaa.
Muusikoiden.netin kirjoittaja oli todennut aivan saman asian kuin minä itsekin: HB:n kielet ovat paskaa, ensimmäisenä kannattaa vaihtaa kunnon kielet.
Tuo kirjoitus myös vahvistaa oman ennakkoepäilyni: ikinä ei kannata ostaa mitään kaikkein halvinta. Ne kaikkein halvimmat HB:n stratokloonit todennäköisesti ovat täyttä kuraa, kun taas investoimalla hiukan enemmän Les Paul-klooniin tai puoliakustiseen saa todennäköisemmin toimivan soittimen.
hmm...
Mahdollista. Mutta kielistä huolimatta ne kuulostaa ainakin minun korviin aika kuralta, luultavasti johtuen mikeistä ja muusta elektroniikasta."Tuo kirjoitus myös vahvistaa oman ennakkoepäilyni: ikinä ei kannata ostaa mitään kaikkein halvinta."
Tuo periaate toimii lähes kaikessa. Sitä saa pakolla yrittää upottaa kaikkien aloittelijoiden päähän, oli sitten kyse kitaroista tai vaikkapa tietokoneiden osista.
Hah hah
Lähinnä tämä, että jos pienellä budjetilla pitää väsätä kelvollista, niin silloin straton simppeli rakenne ei toimi...Ettei nyt vain ole niin
Ettei vain ole niin että Harley Benton ostaa kamansa usealta eri tehtaalta (missä milläkin hetkellä on halvin hinta) ja sitten iskee siihen oman merkkinsä lankkuun. Näin laatu vaihtelee törkeästä ja ostaja voi saada hyvää tai sitten aivan sutta.Ehkä näin on tai sitten ei. Tämä oli vain tällainen heitto.
Samaan tyyliin tekevät tietyt konjakin pullottajat joilla ei ole omaa tuotantoa. He ostavat muilta konjakkinsa ja pullottavat omiin pulloihin ja myyvät sitä omana merkkinä.