Solisluu poikki - toipuminen

mulla on täsmälleen sama asia mielessä,
tosin olen ollut toipilaana vasta pari päivää, mutta toinen luu tulisi toden näköisest ihosta läpi terävyytensä vuoksi, jos liian räväkästi riuhtaisisi, ja solis luu on onnistunut menemään kolmeen osaan, välissä on jokin luun sirpale (noin sentin-kaksi) Ja tässä minäkin odotan kovin kantositeessä jotain ihmeitä.. todella jos joku aiheesta tietää niin minäkin kaipailen tietoa...

Hei, minulla on melko tuoretta kokemusta solisluun poikkeamisesta ja sen paranemisesta. Huhtikuun alussa kaaduin niin että solisluu katkesi keskeltä. Toinen pää törrötti terävänä ihon alla, luut olivat lomittain päällekkäin ja niiden välissä oli joitakin millejä väliä. Ei siis minkäänlaista luukontaktia. Ekat viikot liikuin mitellan kanssa ja pelkäsin koko ajan että luunpää tulee ihonläpi. N. viidenviikon päästä itsepäisyyteni johdosta sain lääkärin laittamaan minut leikkausjonoon, mutta n.viikon päästä kun pääsin ortopedille jonka piti päättää leikkauksesta niin kaikki taasen romuttui. Tämä lääkäri oli sitä mieltä että luut ovat alkaneet kiinnittyä ja odotellaan kuukausi vielä. No odotettiin kuukausi ja menin taasen pkl:lle (kesäkuun puolessa välissä)ja sen kertainen ortopedi oli taasen sitä mieltä että kannaattaa odottaa pari kuukautta kyllä se siitä paranee! Pompottelua!!! Joka kerta on otettu röntgenkuvat ja tilanne ollut sama kuin tapahtumapäivänä. Särkylääkkeitä olen syönyt lähes yhteenmenoon koko kevään ja kesän! Lopuksi lähdin toiselle paikkakunnalle yksityislääkärin vastaanotolle. Ortopedi tutki ja oli sitä mieltä että ei ole kiinnittynyt, mutta varmuudeksi otettiin TT-röntgen jota verrattiin tapahtumapäivän röntgenkuvaan. Tilanne ennallaan ei paranemista huomattavissa. Leikattiin viikon sisällä (heinäkuun alussa), mutta jouduttiin ottamaan luuhohkaa nilkasta, koska luunpäät olivat olleet niin kauan erillään toisistaan ettei luutuminen todennäköisesti olisi onnistunut muuten. Nyt siis olen toipilaana! Solisluu alkaa tuntua hyvältä, mutta jalka josta otettiin luuta on ongelma! Ei meinaa kestäää astumista. Liianpitkään odotettiin niin tuli lisäongelmia! Paranemisia!

Kaaduin polkupyörän kanssa elokuussa 2008 jonka seurauksesta solisluu katkesi. Tampereen keskussairaalassa todettiin, että konservatiivinen hoito on normaalia näissä tapauksissa, eli kantositeessä kolme viikkoa. Palasin ns. normaaliin elämään ilman kantosidettä ja aloitin käden kuntoutuksen. Ensimmäisen viikon aikana olkapääni meni mustaksi, röntgenkuvien perusteella solisluun päät olivat noin 3- 4 cm ristikkäin eikä lähelläkään luutumista.
Ortopedi suositteli leikkausta ja laatoitusta joka myös tehtiin noin 2 kk tapaturmasta. Kannoin kättäni siteessä kolme viikkoa. Neljännellä viikolla aloin käden kuntotukseen lääkärin ohjeiden mukaan ja jatkoin kevyttä liikuntaa (ei juoksua ei punttisalia) kuten kävelyä, pyöräilyä, mutta raajan liikkeet täytyi pitää rajoitettuna (solisluu ei saanut liikkua jotta luutuminen ei häiriinny).
Kaksi kuukautta leikkauksesta sain luvan aloittaa kevyen voimaharjoittelun, (pienillä vastuksilla penkissä aloitin noin 20 kg muutama toisto ja lisäten painoja pikkuhiljaa kuukauden aikana)juoksemisen ja hiihtämisen. Käsi on kestänyt hyvin liikeradat ovat lähellä normaalia, nyt on lupa lisätä kuormaa levytangoihin (toki maltti mukana) olen tehnyt toistoja 60 kg:lla muutama toisto ja sarja, hauiskääntöä 35 kg jne. Hiihtänyt olen normaalisti eikä kipuja tunnu, ainoa tuntemus on metallilevy ihon alla joka nappaa kiinni tietyissä asennoissa, mutta kestetään tämä koska se poistetaan loppuvuodesta.

Fractura claviculae, Collar Bone fracture, Solisluun murtuma, Nyckelbenbrott

http://www.ortopedisktmagasin.se/406/trauma/nyckelben/index.html

Suom.:

Teema Trauma
Solisluunmurtumat- onko aika tarkistaa hoitoperiaatteet ?

Tradition mukaan hoidetaan solisluunmurtumia konservatiiviseen tapaan Ruotsissa, siis että ei operoida kirurgisesti.

HOITO käsittää useimmissa tapauksissa kahdeksikko-sidoksen

http://www.1177.se/admin/bildarkiv/Amnen/Brutet%20nyckelben%20hos%20barn/8-forband_bak.gif

http://www.1177.se/admin/bildarkiv/Amnen/Brutet%20nyckelben%20hos%20barn/8-forband_fram.gif

tai muuten tukea antavan kaulan ympäri kiertävän lenkin.

http://www.sportstek.net/collar-and-cuff.htm

Sitten kerrotaan, että paranemakohtaan jää kyhmy, mutta muuten vaiva kyllä menee ohi ja sitten annetaan resepti särkylääkettä. Mutta riittääkö tämä todellakin?
Tri K Lönnin tekstiin liittyy KUVASARJA

Solisluusta otettavat röntgenprojektiot: http://www.ortopedisktmagasin.se/406/trauma/nyckelben/1.jpg

Solisluun keskiosan murtuma jossa on pieni poikittain välissä oleva luunpirstale

http://www.ortopedisktmagasin.se/406/trauma/nyckelben/2.jpg

Solisluun murtuma, jossa murtuman osilla ei ole keskinäistä luukontaktia (diastaasitilanne)

http://www.ortopedisktmagasin.se/406/trauma/nyckelben/3.jpg
JÄLKIVAIVOJA USEILLA

Kertyy yhä enemmän tietoa joka viittaisi , ettei solisluunmurtumien olisikaan aivan niin vaivaton trauma, mitä aiemmin ollaan arveltu. Sitä paitsi lie indisoitua operoida useammin kuin mitä näihin asti ollaan tehty.

SOLISLUUNMURTUMAN YLEISYYS JA TYYPIT

Solisluunmurtuma on hyvin tavallinen fraktuura. Aikuisilla niitten osuus kaikista murtumista on 4% ja koko hartiaseudun murtumista niiden osuus on 35 %. Insidenssi laskee iän myötä. Tämä murtuma on miehillä tavallisempi kuin naisilla.

Useimmiten murtuu solisluun keskiosa (70%). Sitä seuraa tavallisuudessa akromiaaliset, lähellä olkapäätä sijaitsevat solisluunmurtumat (25- 30%). Lähellä rintalastaa (sternaalisesti) sijaitsevia keskisiä solisluun murtumia on vain muutama harva prosentti ja niitä on eniten vanhemmilla henkilöillä.
TUTKIMUSTULOKSIA

Uppsalassa tehtiin solisluunmurtumista prospektiivinen tutkimus vuosina 1989-1990. Syynä oli tavallisimmin suora putoaminen hartialle tai solisluulle jonkin ulkoaktiviteetin yhteydessä, joista tavallisimmat aktiviteetit olivat pyöräily, kävely, joggaus tai moottoripyörän käyttö.

SOLISLUUN ANATOMIA JA TEHTÄVÄ
SOLISLUU on loivasti S-kirjaimen muotoinen, rintakehän läheltä karhea ja hohkainen, keskivaiheelta ohut ja siinä on paksua kortikaalista luuta; olkapään puolella luu on litteä, leveä ja hohkainen.

SOLISLUU toimii käden luisena ankkurina kehoon ja samalla se on seuraavien lihasten kiinnityskohta. Musculus deltoideus, Musculus trapezius, Musculus sternocleidomastoideus ja Musculus pectoralis major.

http://www.ortopediveckan.se/pics/1/10/bild_kurs6.JPG
MILLOIN OPEROIDAAN NYKYISIN?

Vaikkakin solisluun tavallisin hoito murtumissa ei olekaan operatiivinen, on indikaatioita (syitä) operatiiviseen hoitoon. Nämä indikaatiot ovat: murtuman uhka iholle,

epästabiili olka (floating shoulder),

samanaikainen solisluun ja hartianluun kaulan (Collum scapulae) murtuma.

akromiaaliset ( lateraaliset) ja sternaaliset murtumat, joissa ligamenttiapparaatti on häiriintynyt siten, että aiheutuu suuri virheasento.

JAN NOWAKIN TUTKIMUSTULOKSET

Jan Nowak teki (2002) väitöskirjansa aiheesta Solisluunmurtumien epidemiologia, kiinnikasvu (union) , huono kiinnikasvu (malunion), kiinnikasvamatta jääminen ( nonunion) ,
Clavicular Fractures Epidemiology, Union, Malunion, Nonunion vid Uppsala Universitet 2002).

Tässä työssään Nowak esitti numerotietona pitkäaikaistuloksia, jotka osoittautuivat luultuja huonommiksi. Kymmenen vuoden aikana hän oli seurannut 245 solisluunmurtumatapausta, joista 208 kuului hänen tutkimuksensa piiriin (Uppsalan läänin alueelta ajalta 1989-1991). Näissä 46%:lla oli jälkivaivaa: 9 %:lla oli leposärkyjä. 29 % kärsi liikerajoituksista ja 27% piti vaivaa kosmeettisesti haittaavana.

Nowak pystyi myös identifioimaa kaksi murtumatyyppiä, joissa on suurin riski pysyviin jälkivaivoihin. Nämä olivat yllä kuvissa näytetyt murtumatyypit: (kuva 2) Murtuma on keskiosassa solisluuta ja murtumien välissä on poikittain irtokappale. (Kuva 3) Toinen tyyppi oli ne murtumat, joiden luufragmenttien välissa ei ollut luukontaktia.

VIRHEASENNON MÄÄRITYS. Röntgenkuvat

Jotta voitaisiin nähdä virheasento, solisluu tulee kuvata kahdessa eri tasossa: AP-projekti( anterioris-posteriorinen projekti) kombinoidaan 45 asteen kulmassa otettuun projektiin, jolloin saadaan tarvittava informaatio. Akuutissa vaiheessa voi virheasento olla hyvin suuri, mutta se virheasento mikä solisluussa on 7 päivää myöhemmin, on se mikä tulee jatkossakin sitten olemaan. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että lyhentymä solisluussa lisää riskiä pysyvistä oireista...

pikkuveljelläni meni solisluu poikki jääkiekkopelissä tänään, oli juuri saanut joululahjaksi uuden mailan ja odotti innolla että pääsee aattona sitä kokeilemaan, mutta se lysti jää nyt haaveeksi.
leikkauspäätös tulee huomenna, toivottavasti pelkkä kantoside riittää, olisi niin inhottavaa veljellä viettää aatto sairaalassa.
että näin toisesti ihana joululahja:-(

MIkä sopii yhdelle ei aina toiselle. MInulla on kokemusta molemmasta hoidosta. Vasemman solisluun annettiin parantua itsekseen. Luut törröttivät erillään toisistaan, mutta luun päät löytävät toisensa kehittämällä välilleen ensin jotain pehmeää kudosta ja sitten se kovettuu pikku hiljaa. Itse olin myös leikkaushoidon kannalla, mutta ortopedi sai tahtonsa silloin läpi ja asia hoidettiin perinteisellä tavalla. Luutuminen oli hidasta, mutta n. 12 viikon kohdalla huomaisin, että en tarvitse enää kantosidettä ollenkaan ja pikkuhiljaa käsi rupesi toimimaan. Luu oli luutunut toisen luun päälle jättäen kyseiseen kohtaan melkoisen möykyn, joka ei sinänsä haittaa pätkääkään - sementtisäkki lentää ihan hyvin. Tosin luu oli hieman kosketus- ja kylmän arka n. 4 vuotta tapahtuman jälkeen. Sen jälkeen ei mitään.
Sitten katkesi oikea solisluu ja ortopedi suositteli luiden yhdistämistä metallipalalla l. leikkaushoitoa. Suostuin sen kummempia kysymättä. Leikkaus meni hyvin (Kaiketi), mutta tikkien poiston jälkeen leikkauskohta alkoi turvota ja märkiä. Haavainfektio. Haava avattiin kahdesta kohtaa ja ne jätettiin auki. Onneksi metallipalaa ei näkynyt, joka olisi johtanut vielä suurempiin ongelmiin. Haava sai parantua aukinaisena siteitä vaihdellen ja 6 viikon penisiilinikuurin avittamana. Haava umpeutuikin 6 viikon päästä, mutta käden jumppaaminen oli jäänyt väliin ja luukaan ei ollut vielä luutunut kunnolla, joten en päässyt treenaamaan kättä. Sitten vasta 10-12 viikon jälkeen pääsi kunnolla treenaamaan todella kipeää olkaa ja sai pikku hiljaa liikeratoja kuntoon. Kaiken kaikkiaan koko homma kesti yli 3 kk ennenkuin pääsi jotakuinkin normaalille tasolle ja vielä on se metalli tuossa olassa, joka tuntuu koko ajan. Sen leikkaus on vielä edessä. Joten itse olen sitä mieltä, että solisluut ovat parantuneet ihmiskunnan historiassa useita miljoonia vuosia erittäin hyvin ilman mitään leikkauksia.

Itse kaaduin pyörällä pari viikkoa sitten ja mitä ilmeisemmin solisluuni murtui. Leikkauksen tai käden paketoimisen pelon vuoksi en hakeutunut lääkäriin. Kipua ei kauheasti ole, mutta sen verran murtuma ainakin toistaiseksi haittaa että harmittaa kun olin juuri suunnitellut kuntosaliharjoittelun aloittamista uudelleen, niin nyt joudun kyllä ajatuksen murtuman takia hylkäämään ainakin olkapäätä rasittavien harjoitusten osalta. Käsi ei ole toimintakyvytön, mutta jotenkin epävarma ja solisluussa rutiseva patti. En tiedä tuleeko käsi parantumaan normaaliksi ikinä ilman minkäänlaista hoitoa, mut onneksi sen kanssa aika hyvin pärjää.

MOI,

Mun solisluu keskelta poikki ja dislokaatiota luun paksuuden verran ja lyhentymaa 2-2,5cm. Lekuri sanoi, etta konservatiivinen hoito (kantoside) ja sain 6-viikon sairasloman ja paratabs reseptin.
Nyt murtumasta 3 viikkoa ja luut tuntuvat edelleen liikkuvan toisiinsa nahden - tosin eivat nin paljon kuin viella viikko puoltoista sitten. Kantosidetta olen pidellyt koko aan....tosin viimeisen viikon liikutellut kattani aika paljon.
Ihmettelen jos joku pystyy pitamaan katensa niin paikallaan, ettei solisluu liikkuisi ollenkaan. Tassa vaiheessa tuo luiden pieni liikkuminen toisiinsa nahden huolestuttaa.

Heitan tanne uuden viestin, kun 6-viikkoa on takana.
Sorgen mult puuttuu skandinaaviset aakkoset.

ILTAA,,

Solisluu poikki meni 5viikkoa sitten ja sormenpään kokonen pala siellä välissä irti,,, paikallisessa tk:ssa mietittiin ekan eli heti onnettomuuden jälkeen ja toisen reilu viikko siitä röntgenkuvan jälkeen että leikataanko ja vastaus oli ei leikata paranee kantositeellä,,,, jotenki arvasin että ei haluta leikkaus ruuhkaan tämmösiä potilaita ei AKUUTTEJA tapauksia, 2 viikkoa sitten leikkattu kiitos mehiläinen..... lääkärin leikkauksen jälkeinen keskustelu,,, dislokaatiota 1,5 luun paksuuden verran ja luun sirpale siellä välissä,kaikki saatiin kohdalleen ,,, yksi kontrolli röntgen tehty ja kaikki ok,,, reilu viikon päästä pääsee tästä kantositeestä,,, vaikka käsi jo ok

Itselläni meni 21-vuotiaana 2012 oikea solisluu ja tuli kantosidehoidolla kuntoon. 1kk kohdalla näkyy merkit luutumisesta 2kk päästä kättä voi jo käyttää arkisiin hommiin kunhan pitää järjen päässä ja 3kk päästä luutunut kohta on jo todella kestävä vaikkei liitos olekkaan täysin kovettunut kuulemma kuin vasta vuoden päästä.
Nyt meni vasen katki 23vuotiaana ja sama urakka eessä.
Keskittykää muutkin pitämään ryhti hyvänä ja tarkkailkaa peilistä että olkapäät ovat yhtä korkealla ja käsi 90asteen kulmassa kantositeessä. Ainakin itsellä olkapää tahtoo valahtaa eteen ja alas luun ollessa täysin irtipoikki ja tätä pitää välttää ettei luudu persiilleen..
Mutta oikea käteni on täysin normaali vaikka tuli lyhentymää reilusti sillonkin (yli 2cm) eikä haittaa vaikka harrastan extremelajeja kun malttaa 2-3kk pysyä erossa lajin parista ja palaa varovasti kehiin. (liika rasitus ilmenee ainakin itsellä kipuna illalla parantumisen ollessa kesken)

Ja katkennut luu ei satu enää toisella kertaa kovinkaan paljoa kun osaa elää oikein sen kanssa, nukunkin ihan ookoo pelkällä buranalla vaikka vihaankin selällään nukkumista.

Mulla meni 6 viikkoa sitten oikean puolen solisluu poikki putoamisen seurauksena. Luu siis napsahti kahteen osaan ja ekassa röntgenissä näyttivät olevan päällekkäin. Määrättiin konservatiiviseen hoitoon ja 4 viikon kohdalla kävin röntgenissä. Silloin sanottiin, että vaikka kuvassa näyttää luun päät olevan kaukana toisistaan, eli toinen ylempänä ja toinen alempana, niin siinä saattaa silti olla jo paranemista tapahtunut. Tämä siis kaksi viikkoa sitten. Pari päivää sitten sain röntgenlääkärin lausunnon, jossa sanottiin että ei minkäänlaisia luutumisen merkkejä olekaan havaittavissa. Kahden viikon päästä taas uusi röntgen.

Lapsena multa murtui vasen solisluu ja se kyllä parani hurjan nopeasti, koska lapsena nuo paranee hetkessä! Ja se ei kai ollut aivan poikki, vaan murtunut. Muistelin kyllä että tää olisi paljon kipeämpää, eli vähällä olen selvinnyt!

Särkylääkkeitä en ole nyt pariin viikkoon enää syönyt ja jos en hurjasti tämän kanssa pelleile tai nostele asioita tai tee äkkinäisiä liikkeitä, niin ei satu lainkaan. Toivon kovasti että tulevassa röntgenissä näkyisi jo edistystä. Pystyn kuitenkin jo nostamaan kättä korkeammalle vaikka sattuukin. Pieni mustelma tuossa solisluun kohdalla kuitenkin koko ajan on, välillä suurenee ja sitten taas pienenee. Pohdin että tökkiiköhän se luu siellä lihakseen ja aiheuttaa verenvuotoa... Mutta näillä mennään, leikkaukseen eivät mielellään laita, joten odotellaan.

Kirjoitin tuossa aiemmin hitaasta paranemisesta, silloin kuvasin tilannetta kuuden viikon kohdalla. Nyt onnettomuudesta siis yli 4kk aikaa, eikä ole luutunut. Nukkuminen on tuskallista, liikkeet edelleen kivuliaita. Kirurgi keskussairaalassa sanoi, ettei osaa kertoa paraneeko ikinä kunnolla, mutta ei myöskään suositellut leikkausta. Huomenna menen yksityiselle kuulemaan lisää eri hoitomuotojen hyvistä ja huonoista puolista. Ja D-vitamiinia söin, mutta ei vaikutusta. Luisaa ei siis ollut kosketuspintaa toisiinsa, nyt näkyy röntgenissä jotain hentoa kudosta luun päiden ympärillä, mutta eivät ole ilmeisesti kiinnittyneet toisiinsa. Soittoharrastus, lenkkeily (käden tärähtelyn takia), kirjoittaminen ja kaikki mihin oikeaa kättä tarvitaan, ovat jääneet saliharjoittelusta puhumattakaan.

3vk sitte napsahti solisluu poikki alamäkeä rullatessa. röntgenissä kuvattiin poikki 3,9mm välillä. mitellasidos/kantoside ja panacod.

viikon jälkeen kontrolli ja röntgen luiden etäisyys 5mm. kantoside, panacodia, paratabsia.
kipu alkoi helpottaa tosi paljon 2viikon jälkeen, ei juurikaa tarvinnu lääkkeitä kuvitellen että nyt paranee.

3viikkoa ja röntgen, lääkäri mittas väliksi jo lähes 6mm. jostai kumman syystä ei lähde luutumaan. vaikka maitoaki menee 3.tta purkkia/pvä. ei mitenkään isosti kipuilekkaan, mutta eihän tolla kädellä mitää pysty tekemäänkään. naksuu, paukkuu, muljahtelee ilman kipua... luut irti toisistaan

kantosidosta ja tarvittaessa särkylääkettä, sanoi lekuri ja siirsi työterveyshoidon piiriin. 10päivän kuluttua katotaa taas uusiksi työpaikan lääkärin kanssa, ilmeisesti röntgeniä taas

pitänee uusia pelejä pleikkariin ku kävellessäki luu naksuu aika lailla.
nyt siis 3vk ja 2pvää tapahtumasta, volteista

pitääpäs kirjotella lisää ku homma etenee. kysyin leikkausta, päivystävä kirurgi meinas että noin hyväasentoinen luumurtuma paranee... vaikka luiden taitos on pahentunut ja väli yläpuolelta kasvanut. mutta kipua on todella vähän, jota ihmettelen itekkin, (kaikkeen tottuu...kai se on näin...)

koettakaahan kanssatoverit jaksaa. kyllä nää tästä.

6viikkoa takana kolarista. 4-viikolla tuntui ettei tää parane koskaan, 5viikon lopulla ja 6viikolla tosi huima muutos, tuntuu aika hyvältä, äärilikkeissä naksuu poksuu, ei ihan vanhalla mallilla vielä, mutta jo töihinkin pystyy, tietyin rajoittein. tiukankin paidan jo saa päälle, vain vähän hitaammin kuin ennen.

varovaista venyttelyä ja kevyttä lihastreeniä kuntoutuksena.

sanoisinko että omalla kohdallani 8viikon jälkeen voisin jo palata harrastusten pariin, fillarilla mäkeen.

Heinäkuussa 2014 meni solikka poikki keskeltä, luidenpäät reilusti irti toisistaan n. 2,5 cm. Konservatiivisella hoidettu ja on kyllä ylläättävän pitkä toipumisaika. 4 kuukauden jälkeen vasta käsi taipuu normaaleihin liikeratoihin ylhäällä. Samoihin aikoihin pystyi salilla tekemään hyvin jo vetäviä liikkeitä, (ylätalja,alatalja,yms.) mutta työntäviä ei juuri ollenkaan esim.(penkki) Sama tilanne vielä nyt joulukuussakin, mutta hidasta paranemista tapahtuu toivon mukaan kokoajan. Ennen onnettomuutta tein penkkiä 100-110 kg. painolla, nyt melkein 5kk.n. jälkeen 40kg. on ehdoton maksimi, kipu kasvaa silläkin jo äärirajoille. 3 viikkoa oli kantoside ja luutui vasta 4 viikon jälkeen. Sairaslomaa jatkettiin viikolla (6vk.yhteensä) hitaan luutumisen takia. Luunpäät olivat niin kaukana toisistaan, että kesti aikansa ennenkuin ne löysivät toisensa.

Solisluun katkeamisesta nyt siis 8 kuukautta aikaa. On luutunut ja liikeradat normaalit, tosin kivut ovat edelleen kovat. Ilmeisesti kipua saattaa olla vielä kauankin? Leikkaukseen ei menty kun luu kuitenkin oli lähtenyt luutumaan. Karmean kokoinen patti tuohon jäi, ja hartia on selvästi toista "sisempänä". Nyt olen lenkkeillyt taas enemmän ja tuntuu siltä, että kivut lisääntyvät päivittäin. Mikähän tässä on, ettei ala rauhoittua?

Kyllä se aikansa ottaa. En lähtisi lenkkeilemään (etenkään jos on juoksupainotteista) jos luun katkeamisesta on kulunut 8kk... Jos vain malttaisit vielä.

Itse putosin hevosen selästä 18 vuotiaana, jonka seurauksena solisluuni meni poikki, 2 kylkiluuta murtui ja lavasta repesi lihakset.
Ei luutunut kunnolla ja vasta vuosi onnettomuudesta lääkärit leikkasivat.
Ensimmäinen vuosi meni kipuillessa, kuten myös leikkauksen jälkeinen vuosi...
Vihlaisuja (esim hiusponnaria laittaessa) oli edelleen kahden vuoden päästä leikkauksesta.
Omalla kohdalla n. nelisen vuotta meni, että koko solisluun oli unohtanut.

2 vkoh meni solisluu poikki 35 mm ja on ollut kantositeessä 2 vkoa! Kipuja ei ole mutta saan sellaisia kohtauksia että yhtäkkiä mulla on niin kylmä että hampaita kallista sitten hetkenpäästä niin kuuma kuin olisi kova kuume onko kokemuksia? Lisäksi tunnen kipua alaselässä kuin olisi kylkiluu poikki? Vuotaako solislsluu verta/kudosnestettätr josta voisi johtua nämä harvoin mutta säännöllisesti i

Kiitos kaikille kirjoittaneille. Vähän avaa tätä meikän tilannetta kun tuntuu että on mailman suurin salaisuus koko solisuu ettei siitä mulle saa mitään kertoa. Hyvinkään sairaala ei ole paras paikka joutua jos jotain sattuu. 5 viikkoa sitten solisluu meni poikki ja onhan siellä jotain tahmeeta välissä mutta liikettä edelleen. Luut liikkuu lähinnä silloin kun minä en ja kun minä liikun niin luut ei. Öisin herättää kun useemman tunnin ollut liikkumatta niin lihakset alkaa särkemään. Luu ei varsinaisesti kauhean kipeä ole mutta huomaa kun särkylääkkeet lakkaa vaikuttamasta. 4 viikon kohdalla sanottiin että vapaa liike sallitaan eli saan muka liikuttaa ihan miten haluan vaikka luu ei ole luutunut. Kipujen sallimissa rajoissa siis. 5 päivän päästä on eka fysikaalinen jossa toivottavasti ekan kerran kunnolla selitetään mitä saan tehdä ja mitä en. en ole kantosidettä käyttänyt 4 viikon jälkeen kun annettiin sairaalassa ymmärtää että ei tartte. Kahden viikon päästä eli 7 viikon sairasloman jälkeen menen töihin jos ei fysikaalisessa ehdottomasti kielletä. Pakko päästä tienaamaan rahaa tai teen henkilökohtaisen konkurssin. 12 viikon kohdalla viiminen ja seuraava röngten kontrolli jossa katsotaan tarviiko leikata vai paraneeko itekseen.

Luu on viistosti poikki ja muuten kohdallaan mutta lyhentymää on jonkun verran. Ajoittain niin paljon kun se on vaan mahdollista kun tökkää johonkin ja välillä vähemän mutta mahdoton itse sanoa mittoista mitään. Luut ei liiku sivusuunnassa ainoastaan pituus vaihtelee ja tämän kerrottuani lääkäreille niin kommenttina "et voi sille mitään" ja "kyllä ne paikkansa hakee" ei kauheesti itseäni vakuuttanut.

Kirjoittelin tänne aikaisemmin solisluun hitaasta luutumisesta. Nyt, kun tapaturmasta on yli kaksi vuotta aikaa kävin hartian jumitusta ja outoa naksumista solisluun seudulla aikani ihmeteltyäni tapaamassa lääkäriä. Hain siis särkylääkkeitä hartiakipuun ja solisluussa todettiin valenivel. Eli luu ei tosiaankaan luutunut ja luun päät liikkuvat edelleen. Lähete ortopedille ja selvitetään josko tämä pitää nyt korjata levyllä. Kokemuksia tällaisesta?

Mulla Solisluun murtumasta 6 viikkoa. Luutumista ei ole tapahtunut, mutta tällä hetkellä ei tehdä mitään, kun on niin oireeton. Fysioterapiaa vaan määräs.

Mulla (mies 41v) katkesi solisluu keskeltä. Oli pirstaleinen murtuma. Olkapää roikkui pari kolme senttiä toista puolta alempana ja luunpää törötti ikävästi ihon alta. Leikattiin ja luunpäät kiinnitettiin ruuvilevyllä ja irtopalaset sidottiin kiinni vicryl-langalla. Leikkaus onnistui hyvin eikä kipuja ollut juurikaan. Vajaa kaksi kuukautta leikkauksesta käsi toimii hyvin eikä ole mitään kipuja. Tukilevyn kyllä tuntee jos sitä tunnustelee. Muuten sitä ei huomaa eikä se haittaa mitenkään. Nyt vajaa kaksi kuukautta leikkauksesta kuvattiin uudelleen. Murtumalinja näkyy vielä kuvassa selvästi eikä ole vielä lähelläkään lopullista luutumista . Lääkärin mielestä on edelleen paljolti ruuvilevyn varassa eikä saa paljoa rasittaa ettei repeä uudestaan vaikka käsi nyt toimiikin kuten ennenkin. Luunpäiden väliin jäi rakoa pari milliä joten luonnollisesti aikansa ottaa kasvaa umpeen. Itse olen ehdottomasti leikkauksen kannalla. Luut saadaan näin oikeaan asentoon ja sairastaminen on kivuttomampaa. Käsittääkseni tukilevy voidaan myös poistaa myöhemmin jos siitä jotain vaivaa aiheutuu. Yleensä tarvetta tähän ei ole.

Isellä ensin aiheeton leikkaus ja solislisluun murtuma sidoksen alla. Solisluu lyhentynyt noin 7 cm ennen kuin murtuma ees nähtiin kivut tuskalisia jatkuvasti.tullut paha ryhtivika ja paljon muita vaivoja sen jälkee. Kahdesti leikattu ja nykyisin työ kyvytön. Jo 33vuotta tapahtuneesta.ei hääviä tää elämä.

Minäkin jouduin tähän solisluumurtumakerhoon 18.3.2017. Päreiksi meni keskeltä ja luut vähän päällekkäin. Dislokaatiota jotain 2 cm, mutta luiden välissä olevat sirpaleet näyttävät yhdistävän luunpuolikkaita, joten lääkärin mielestä luutuminen olisi odotettavissa. 3 viikon sairausloman jälkeen kättä saa käyttää varovasti ilman sidettä ja jumpata pitää kivun rajoissa, ei kuitenkaan liian ylös. Toimistotöitä voin nyt tehdä melko normaalisti. Öisin pidän tukisidettä, etten nosta kättä unissani niskan taakse, Nyt näyttää nousevan turvotusta kyynärpäähän? Noin viikon päästä eli 6 viikon kohdalla pitåisi näkyä, luutumista, jos sitä on tullakseen. Kipuja ei enää juurikaan ole, kun varoo liikoja liikkeitä. En tunne luiden liikettä, mutta tietynlaista jäykkyyttä murtumakohdassa. Jos ei luudu, niinsitten varmaankin leikataan. Luutuminen ehkä vähän hitaampaa,koska olen 60-votias. Toisaalta se, että en tupakoi, on eduksi.

samavaiva solisluu poikki sillä erolla et ko. käsi on entuudestaan halvaantunu "koko vas.puol.halv." joten olkapäätä ei saa kunnolla tuettua kuinkahan tälläisessa tapauksessa menettilisin(käsi todella kivulias)

Olin onnekas, sillä mulla katkesi solisluu melko keskeltä Sveitsissä ja pääsin siellä samana päivänä leikkaukseen yliopistolliseen sairaalaan. Siellä sanottiin, että Suomessa tuskin leikattaisiin tai sitten laitettaisiin tässäkin keskustelussa jo esiin tullut laatta-ruuvi-systeemi. Itse sain tähän solisluunpätkät yhdistävän metallitikun, joka ei tunnu mitenkään erityisemmin ja kipuja ollut vain lähinnä ensimmäisen viikon aikana.

Sain mukaan yksinkertaisen remmin "kantositeeksi", joka kuulemma oli vain lähinnä näön vuoksi enkä sitä oikeastaan olisi edes tarvinnut. 6 viikkoa saikkua annettiin myös (aloitin kyllä työskentelyn koneella heti) ja sen aikana ei olisi saanut kantaa tavaroita tai liikuttaa yli olkapään tason. Nyt tämä aika on kulunut ja pitäisi käydä röntgenissä tarkastamassa tilanne, mutta pitää varmaan mennä yksityiselle kun terveyskeskuksesta sai ajan kuukauden päähän...

Luut tuntuvat olevan ihan kohdillaan jo ja olenkin jo pari viikkoa sitten alkanut kantamaan vähitellen esineitä. Nyt pystyy jo melkein laukkua kantamaan ja nukkumaan toisella kädellä kyljellään!

En sitten tiedä, miksei Suomessa tehdä vastaavaa leikkausta. Oli alle tunnin operaatio (toki nukutuksessa) ja jäljelle jäi vaivainen sentin pituinen arpi, jota ei käytännössä edes huomaa.

Terveyskeskuksessa ei olisi tehty solisluulle mitään kun oli vain sentin päällekkäin,mutta yksityisellä laitettin titaanilla luut kohdakkain heti koska olkapään kulma muuttuu aina kun solisluu katkeaa ja näin poissuljetaan olkapään kuluminen jos harrastaa esim voimailulajeja.

Pyöräilytapaturma heinäkuussa 2017 ja vasen solisluu murtui. Luun päät ovat jonkin vetran erillään. Ortopedi yksityisellä sanoi kuvat nähtyään, että leikataan vai ei, saan itse päättää, että voi parantua leikkaamattakin ja usein on niin nopeampaa. Valitsin ettei leikata. Kolme viikkoa kantositeessä ja sitten ftsioterapeitin ohjeilla kuntoutusta ja kuvun rajoissa saa liikuttaa normaaöisti. Kuuden viikon jälkeen liikeradat normaalit, vähän joskus kipua. Nyt toukokuussa 2018 alkoi häiritä, kun en voi nukkua vasemmalla kyljellä ja puseron riisuminen sattuu. Yksityinen ortopedi (eri kuin alussa) otatti röntgenkuvat ja luun päät eivät ole luutuneet. Lääkäri sanoi taas, leikataan vai ei, saan itse päättää. Monet pärjäävät koko ikänsä murtuneen solisluun kanssa, kun kipua ei juuri ole. En osaa päättää haluanko leikkaukseen. Vakuutusyhtiö maksaisi, että se puoltaisi menoa, mutta joten en kuitenkaan haluaisi.

Itse harrastan maastopyöräilyä ja kaaduin pyörälläni 30km/h vauhdista eturenkaan suistuttua alta suoraan vasemman olkapään päälle ja solisluu poikki.
Tämä tapahtui 10.5.2018 ja hakeuduin paikalliseen sairaalaan hoidettavaksi. Lääkäri totesi röntgen kuvien perusteella solisluun menneen poikki (Luun päät olivat 1,5 luun verran irti toisistaan sekä pirstaleiset), määräsi kantositeen sekä 600mg buranaa, hän antoin myös kuukauden sairaslomaa.
Kysyin lääkäriltä mahdollisuudesta päästä leikkaukseen, koska olen aiemmin katkaissut myös oikean puolen solisluun maastopyöräily harrastuksen parissa. Se korjattiin vain kantositeellä ja luut luutuivat päällekkäin, joka aiheutti oikeanpuolen olkapään lyhenemisen, alas tippumisen sekä liikelaajuus hieman supistui.
Lääkäri ensin pelotteli kaikilla mahdollisilla komplikaatioilla sekä infektioilla ja lopulta soitti sairaalan ortopedille, joka vain totesi että -"kyllä se ajallaan paranee kantositeessä".

Itse en tyytynyt vastaukseen vaan vaadin pääsyä leikkaukseen ja tällä kertaa lääkäri soitti TYKS:iin traumapolille, jossa röntgen kuvan nähnyt lääkäri määräsi minut heti lähetettäväksi TYKS:iin leikkaukseen.
Leikkausjonon vuoksi pääsin leikkaukseen 13.5.2018 aamulla heti ensimmäisenä. Kuvittelin olevani hyvinkin kivuissani leikkauksen jälkeen, mutta MITÄÄN kipuja ei missään vaiheessa ole ollut. Leikkauksesta jäi nätti arpi ja tilapäinen tunnottomuus leikkausarven ympärille, tunto on nyt kolmen viikon jälkeen pikku hiljaa palaamassa. Sairausloma kestää aina 1.7.2018 asti.
Huomenna aloitan fysioterapian ja toiveekkaana odotan, että pääsisin pian takaisin pyörän selkään kilometrejä nielemään.

Mulla murtui urheiluvammana keskeltä ja nyt kuudes viikko menossa. 2 ekaa päivää oli tuskaa, en päässyt edes sängystä itse ylös, mut kyl se siitä sitte lähti ja kivut oli poissa 2vk jälkeen kokonaan. Kolme ekaa viikkoo mitellasidoksessa ja sen jälkeen sain alkaa nostella kättä. Kuukauden jälkeen aloitin lenkkeilyn ja nyt kuuden viikon kohdalla murtumasta saisin jo kokeilla punnertamista tms kädelle painoa. En kyllä tiedä uskallanko vielä ihan koko painolla esim. lankuttaa, mietin voiko luu tästä vielä jotenkin murtua...

Minulla meni 5kk sitten solisluu poikki sekä lapaluun lehti murtui. Saikkua 2kk, eka 3 viikkoa kantosidettä ja panacodia kipuun, ei saanut 2viikkoon nukuttua saatikka pitkällään oltua. Joka liike sattui kamalasti. Haittaa jäi päänsärky ja niskan naksuminen sekä nyt rintalastan keskellä naksuminen, jossa iso patti solisluun päällekkäin luutumisen takia. Töissä käyn raksalla normisti kuitenkin.

Terve kaikille! Mursin oikean solisluuni lasketellessa ja se oli ensimmäinen murtuma, jonka olen koskaan kokenut. Rinteestä päivystykseen ja röntgeneistä tosiaan todettiin, että luu on poikki ja väliin oli jäänyt myös kaksi sirpaletta. Kirurgi tuli katsomaan kuvaa ja suositteli leikkausta hoitotavaksi, sillä luut olivat dislokoituneet (eli erillään toisistaan) reilusti. Lisäksi pirstaleet välissä ymmärtääkseni ovat jonkin sortin leikkausta puoltava tekijä tästä en ole varma? Mutta kuitenkin, leikkausta suositeltiin ja totesin, että jos sitä suositellaan , niin otan sen enkä lähde leikkimään riskillä, että paraneminen pitkittyy leikkauspelosta huolimatta. Asia vielä varmisteltiin ortopediltä puhelimessa ja oli myös sitä mieltä, että operointi olisi suositeltava hoitotapa. Luin netistä, että osalla myös kokonaan poikki olevat luut saatetaan hoitaa vain siteellä, mutta leikanneen lääkärin mukaan minulla oli niin vaikea murtuma, että leikkaus nopeuttaa paranemista eikä paranemisesta siteellä ole varmuutta. Päivystyksestä lähdin kotiin hätäisesti tehdyllä kantoside tyylisellä viritelmällä ja elelin seuraavan viikonlopun popsien buranaa ja panadolia ja odotellessa leikkauskutsua. Maanantaina tuli soitto, että torstaina leikataan eli 6 pv tapaturmasta pääsin leikkaukseen. Kävi tuuri salijonojen kanssa. Leikkauksesta ei aiheutunut mitään valmisteluvaivaa kunhan vaan oli syömättä 00:00 lähtien edeltävänä yönä. Hitosti jännitti, että miten koko homma tulee toimimaan ja unet jäivät normaalia vähemmälle tuona yönä. Aamulla sitten sairaalalle ilmoittauduin sisään. Vaatteiden vaihto ja sen jälkeen tapaaminen leikkaavan lääkärin kanssa. Lääkäri oli mukava ja ammattitaitoinen ja esitteli molemmat hoitotavat kattavasti sekä näiden riskit ja hyödyt. Koitin lähinnä kysellä leikkauksen riskejä ja lääkäri totesi, että 23v. Perusterveellä nuorella miehellä, joka ei tupakoi riskit ovat hyvin nimellisiä. Operaatio kuulemma myös on niin pinnallinen, että minua pelottaneet riskit ovat pieniä. (Esim. Pelko siitä, että joku sohaisee väärään paikkaan ja vuodan kuiviin). Totesin, että kun on näin tuuri käynyt, että suostutaan leikkaamaan vamma yleisellä puolella, joka ei edes henkeäni uhkaa, että ei aleta livistämään pelon takia. Totesin, että leikataan tulevan kesän urheilut jo mielessä. Siitä sitten hoitajan puheille ja käveltiin leikkausaliin. Pöydälle makaamaan ja pian alkoi porukkaa lappaamaan sisään lisää. Hoitaja kyseli onko eka kerta ja totesin joo niin rennosti kun tuossa pystyi. Sitten laitettiin tippa ja siinä oli vähän säätöä kun ilmeisesti jännitin kättä niin paljon, että ekalla ei onnistuttu, mutta hetkeb aikaa oli saman tason kipua vaan kun verikokeissa. Sitten anestesia hoitajat saivat kamat valmiiksi ja selittivät, että maski tulee naamalle, joka antaa happea ja että lääke tulee tipasta (näin ainakin muistan) kaikki kävi hyvin nopeasti ja olin lukenut netistä että n. 5s kestää, että menee valot pois ja näinhän se oli. 3s kirveli lääkkeen työntö sisään ja sitten 2s jossa mietin, että millon mennään. Tästä aikahyppy suoraan heräämöön ja olo oli vaan vähän pöhnäinen ja vointia kysyneelle hoitajalle totesinkin, että haluan vielä jatkaa unia ja nukkua univelat pois. Nukuin jonkun 2h on-offilla ja tätä ennen olin saanut kipulääkkeen, joka oli aika hyvää kamaa kun päästä vippasi kivast kun nousi heräämön puolelta odottelutilaan. Siinä vielä perus kotiutustoimenpiteet eli jatkohoito-ohjeet ja vessassa käynti. Papereissa oli kertomus leikkauksesta. Ilmeisesti yhden kuvan perusteella katsottu dislokaatio oli vain puolet todellisuudesta sillä sivuttaisuunnassa luut olivat myös hakoteillä. Onneksi päädyin siihen, että leikataan... Luu oli laitettu kasaan levyllä. Nyt kotona, tänä aamuna leikattiin. Levytetty luu tuntuu ihan kivalta verrattuna pullottavaan katkenneeseen. Kipuja tulee kantositeesså vähän, mutta mitään liikerajoitteita ei lääkärin mukaan ole. Pidän nyt kuitenkin sidettä mahdollisimman paljon niin ei käy ikäviä yllätyksiä. Fyssarin ohjeiden mukaiset jumpat olen tänään tehnyt 2 kertaa ja jatkossa 3x päivässå. Kipuja ei kauheasti ole. Kun sairaalassa otettujen lääkkeiden teho laski alkoi pieni jomotus, mutta panadol ja burana korjasi asian. Huomenna iltajuhla, jossa haluaisin käydä ja juoda viinit lihan kanssa, joten koitan pärjätä ilman opiaatteja hehe. Nyt 6vko rasituskieltoa eli ei vastuksellista liikettä. Tämän jälkeen kontrolli ja mietitään lekurin kanssa mitä tehdään urheilun suhteen. Kirjoitin tän tarinan tänne sen takia, että luin itse jännittäessäni leikkausta kaikki mahdolliset pyöräilyforumit sun muut läpi. Nää kokemukset jotenkin itseä helpotti ja teki tilanteesta tutumman ennen sen kokemista. Oon todella tyytyväinen, että suostuin leikkaukseen, koska muuten paraneminen olisi voinut olla mahdotonta. 3kk tästä mennään iisimmällä vaihteella, mutta kesällä sitten salille ja ehkä skeittaamaan pitkästä aikaa uudelleen. Kaikki muuttuu paremmaksi ajan kanssa, sinä joka tätä luet solisluu poikkinaisena :)

Hei. Kaaduin 2 ja puoli viikkoa sitten, ja vasen solisluu murtui. En saanut kunnon kantosidettä ensimmäisellä kerralla, joten olin ilman. Näin ei olisi tietenkään saanut olla 1 1/2vkoan jälkeen otettiin röntgen kuvat joissa näkyi ettei luutumista ollut tapahtunut. Nyt ylihuomenna uudet kuvat, kantoside ollut koko ajan, ja jännityksellä odotan onko luutumista tapahtunut. Palaan asiaan kun selviää miten edistyy.

Solisluuni murtui 8.9.21. ensimmäiset 1-2 viikkoa kivuliaita ja hyvin epävarmoja kun solisluu rutisi kokoajan ja tuntui liikkuvan nytte neljän ja puolen viikon jälkeen tuntuu jo luutuneen hyvin ja kipua ei ole lähes ollenkaan paitsi jos koittaa jotai painavampaa nostaa. kannattaa vaan olla kärsivällinen vaikka tuntuukin tylsältä pitää 3-4vk kättä täysin paikoillaan on sen arvoista ps. kannttaa koittaa nukkua istualleen ja köyttää käsi vartaloon estäen yöllä ylimääräisen liikkeen

Miten te nukutte käden kanssa? Itsella katkesi juuri ja eka yö pelottaa

7vk murtumasta. Dislokoitunut eli irtipoikki ja luut hieman päällekkäin ja rakoa reippaasti, kahden ortopedin arvio on konservatiivinen hoito, koska hentoista kallusluuta jo muodostunut ja tässä kohtaa leikattaessa luuta joutuisi jo ottamaan muualta solisluiden väliin.
Kantositeestä kehotettiin ensimmäisen ortopedin mukaan eroon mahd pian, ei kuntoutusohjeita muutakuin käytä kivun rajoissa. Näin olen toiminut mutta kipuja on aikalailla edelleen, unet meni selällään nukkumisen vaikeuden vuoksi. Nyt alkaa kuntoutus toisen ortopedin fys.lähetteellä. Epätoivon ja toivon välimaastossa seikkailee ajatukset.
Onko millaisia kuntoutumiskokemuksia vastaavista? Kauankohan tässä vielä joutuu toipilaana olla, pitkää on odotus.

Itellä murtui solisluu jäällä kaatuessa ja 2 ekaa vuorokautta ja ehkä 3 pahimmat. Luut olivat noin kiinni toisissa eli aika hyvä ettei sen pahemmin murtunut nyt olen noin viikon ollut eikä kauheesti koske mutten lähde kättä heiluttelemaan ettei murtuma pahene käytän kantosidetta kotona mutta koulussa en koska sitä joutuisi ottamaan ja laittamaan takin takia jote pidän kättä asennossa joka ei satu koulussa ja nukun selälleen.

Haluaisin tietää voiko joku samaistua tähän ja miten paljon?

KOIKKA! täällä mennään kohta neljänteen viikkoon kskiviikkona, sama homma. ei leikata vielä. oletteko jo kuntoutuksessa ?