Kiusaaminen armeijassa

ei tuo "armeija" taida enää erota hirveästi lastentarhan meiningistä!

Kyllä se aika lastentarha oli. Vai luuletko että lauma 18-vuotiaita osaisi käyttäytyä kuin aikuiset. Ihme apinoita. Ei vielä mitään itsekuria. Ja tietenkin heikointa aina kiusataan. Ellei kyseessä ole tosi viaton ja heikko tyyppi. Ja sellaista piilovittuilua ja nälvimistä saa kuunnella koko ajan. Herkkänahkaisella kuin itsellä todella vaikeaa. Koko suomalainen yhteiskuntahan kannustaa vahvuuteen ja heikkouden lyömiseen.

Kävin muinoin armeijani Porissa ja se oli vittuilun ja sorsimisen tyyssija.Kaikki kusipäitä,alokaista upseereihin.

tippakaan. Meidän tuvassa oli vähän sellanen meininki. Kumminki omaryhmä oli tasan niin vahva kun sen heikoin lenkki. Pari yhteenottoa oli porukan kaa mut ei kiusattu ketään.

Aukissa sit ku alko tuntee porukkaa, niin siellä alko se vittuilu vähän suuntaan jos toiseenki. Palaute oli kyllä välitöntä, mut seki oli niin kiinni omasta asenteesta. Jos yritit vittuilla jollekki niin sitä sai sit sen aikanaan takasi korkojen kera. Jos taas menit siihen että asenteella että eiköhän tuo jo riitä, niin se sit lakkas... Se pitää vaan päättää. Älä lähde sille heikomman lyöntilinjalle vaan oo mukava ja asiallinen ja lopeta itte se kiusaaminen ku se kohdistuu muihin ja omalla kohdalla oo kitisemättä ja hiljaa, anna muiden puuttuu sit siihen.

tämä on pelin henki. Hei, ankaraa on ollut.

Aloittajalle. Jokaisessa joukko- osastossa on vittumaisuudestaan kuuluisan yksikön miehiä. Siinä yksikössä mennään kädettivaiheessa alokkaina kasarmille. Yksikön kadetit tarkkailevat toimintaa. Mikäli simputusta esiintyy, kadetti huomaa sen, ellei huomaa, on edessä paluu ...yksikköön. Näillä miehillä on velvollisuus tarvittaessa antaa suositus komentajan vaihtoon. Yleensä maininta riittää. Kantahenkilöstö ei tiedä näiden miesten henkilöllisyyttä. Yksikön miehet tuntevat toisensa, muut eivät. He ovat ammattilaisia. Sotilasarvo on riittävä toiminnan pysäyttämiseen kasarmilla. Mikäli koet häirintää, kerro sille joka kysyy. Tai näytä vittuuntuneelta. Äläkä ihmettele, jos sotilaskodissa lihava tai laiha heppu istuu pöytääsi ja kyselee kuulumisia. Armeijassa ei kitketään kiusaaminen juurineen. Toisille se on työpaikka, kaikille siitä tehdään mahdollinen palveluspaikka. Lain mukaan kadetti ei saa osallistua sijoitusyksikössä esimieskoulutukseen, sillointällöin joku heittää ruk.n kahdesti. Jos siinä onnistuu, on aika kova heppu... Ei kannata murehtia, ole oma itsesi ja jos tymppii, lähde. Valvonta on tärkeää tuollaisessa paikassa kuin varuskunta ja sitä tapahtuu. Jos joku kysyy Sinulta jotain, on kysyjä aina valtiolovelvollinen. Yleensä kykenemättömät johtajat lähetetään rajalle. Siis aktiiviupseerit. Varusmiesjohtaja saa kengän perseeseen ja lausunnon Supoon. Ollos huoleton, meit jopa sivarissa on.

Etsi nalle, MI4

Voi sanoa kokemuksesta, että sekä varusmiehet(jotkut) ja alikersantit kiusasivat minua. Yksikin upseeri sanoi ääneen että toivoisi etten pääsisi opiskelmaan yliopistoon, pääsin ja olen nykyään akateemisessa virassa 19 vuotta jo. Yksikin tapaus oli sellainen että laittoi korvatulppia aseeseeni. Onneksi en käyttäny asetta. Tämä idiootti tyyppi sai häkkiä ja vaihdettiin toiseen komppaniaan. Lomalta kun tulin porukka laittoi sänkyyni kirjoja ja jouduin ne sitten ottaa pois...Onneksi ei ole tarvinnut nähdä näitä tyyppejä koskaan kertausharjoituksissa

Menisin sotilaspastorin juttusille jos kiusataan. Tai sitten komppania päälliklön juttusille suoraan.

Älä pudota saippuaa suihkussa. Nuku aina selälläsi. Käyttäydy äijämäisesti. Neidit joukkonussitaan.

Kyllä, armeijassa kiusataan. Ja pahasti kiusataankin. Joillekin armeija on ihan leppoisa paikkakin, esim. minä pääsin hyvin helpolla. Mutta olipas siellä kavereita, jotka saivat aivan valtavaa syrjintää ja pilkkaa jatkuvasti osaksensa, kuin myös (lievää) fyysistä pahoinpitelyä kamppaamisten jne. merkeissä.

Pahinta heille oli kuitenkin varmasti se jatkuva joukosta ulossulkeminen, eli henkinen kiusaaminen. Armeijassa kiusaaminen on paljon intensiivisempää kuin esimerkiksi koulussa, sillä armeijassa et pääse pakoon hetkeksikään.

"Joukkohenki" sanana on karvas vitsi joillekin.

Niin joo, ja jos satut tällaisen kiusatun tyypin näkemään armeijassa, niin liity kiusaajaksi tai ole tekemättä mitään. Älä suotta edes yritä auttaa häntä, sillä niin tulet vain itsekin kiusatuksi. Älykkyys taantuu armeijassa hetkellisesti valtavasti. Parasta vain toimia itsekin yhtä tyhmästi kuin muut.

Menkää komppanian päällikön juttusille, niin homma lopetetaan siihen paikkaan. Nykyään kiusaamisessa on täysin nolla toleranssi otettu intissä, varmaankin lukuisat itsemurhat ovat vihdoin pakottaneet puolustusvoimat tekemään asialle jotain. Komppanian päällikön juttusille ei ole pakko mennä, asian voi myös hoitaa sosiaalikuraattorin, sotilaspastorin ja lukuisien muiden henkilöiden kautta, jotka sitten omalta osaltaan laittavat viestiä komppanian päällikölle.

Ei noista ole apua. Komppanianpäällikköä kiinnostaa keskeytysten minimointi, eli hän pitää yhden puhuttelun kiusaajille ja sen jälkeen syyttää sinua , jos kiusaaminen jatkuu. Vähällä älyllä armeijaa johdetaan. Jätä se apinakoulu kesken ja mene oikeaan kouluun.

omalta kokemukselta henkinen kiusaaminen oli pahinta, ns toisten mustamaalaaminen ja naurun alaiseksi saattaminen oli yleistä enpä ollut ainoa joka ajatteli että vitut tästä riittää, sinänsä kestin hienosti vähän aikaa asenteella etten välitä mitä muut ajattelevat, mutta päivästä päivään jatkuva kiusaaminen varmasti murtaa useamman, ja kun palasin lähipiiri sitten ihmetteli miksi näin kävi, se pitää itse kokea, mutta maanpuolustus tahtoa löytyy edelleen, tuo sa int vaan on yks iso vähäjärkisten leikki kenttä jossa kaikki kiusaajat saa riehua vapaasti

Sitten, kun tilaisuus on ohi, niin lyö poikasi tuvan alikessua nyrkillä nenuun.

Miksi edes tarvitsee sietää henkistä väkivaltaa? Sodassahan kiusaaminen on aiheuttanut lukuisia tilanteita, joissa sotilas on tappanut omia asetovereita. Viimeksi jatkosodassa. Tai tapaus Mika Muranen 1994.

Mika Muranen ei tappanut ensimmäistäkään asetoveriaan, vaan postinkantajan ja vanhemman pariskunnan.

Voi sanoa niille Keuruun paskakouluttajille kun kuittailitte, etten pääse opiskelemaan yliopistoon. Tällaista käytöstä jopa kouluttajilta. Pääsin opiskelemaan ja heti 1994 tärppäsi lukion lehtorin hommat ja nyky ään olen varsin arvoistettu ja pidetty työntekijä. Halveksin niitä KSVP:n eräitä viestimiehiä

Useimmiten kiusaaminen on seksuaalista tai alistamista muuten :(

Armeijassa pitää taistella oma paikkansa ettei kukaan pääse kiusamaan. Itseäni yritettiin kiusata, mutta aloin esittää hullua. Tein mm. hirttoköyden ja laitoin sen kaulaan. Pidin rynnäkkökiväärin piippua suussa ym. Puhuin tuonpuoleisesta "tovereilleni". Kerroin käyttäneeni huumeita ja nuollut lemmikki pythonin kieltä huumepäissäni.

Kerroin polttaneeni raamattuja, sekä viillelleen itseäni. Näytin kuvia silvotuista ruumiista. Kerroin oleaani halukas sotarikoksiiin. Päästä tappamaan naisia ja lapsia.

Kerroin myös lomien jälkeen, että rankka huumeiden käyttöni aiheutti minulle lieveiä kuuloharhoja.

Minut jätettiin aika pian rauhaan.

Ei välttämättä ole se veksissä kävijä se pahin kiusatuksi joutuja. Minulla oli syynä varmaan se, että yritin tehdä liiankin hyvin kaikki kengänkiillotukset ja sängyn petaamiset. Sain varmaan liikaa kehuja "tovereiden" kuullen. En käynyt veksissä kuin kerran, kun tulin oikeasti kipeäksi.

Yksi syy saattoi myös olla, että siinä pääosin ammattikoulua käyneitten joukossa saivat tietää, että menen ehkä yliopistoon.. tyhmyyttäni tilasin jotkut valintapaperit sinne armeijaan, enkä kotiosoitteeseeni. Ja toinen mahdollinen syy: en halunnut suostua iltavapailla kuskiksi.

No, minua oli kiusattu ala- ja yläaste muutenkin, että ehkä edellä mainitut eivät olleet niitä varsinaisia syitä, vaan minusta ehkä näki, että minulle on ennenkin tehty tätä. Tapahtui 1997 vuoden aikana nämä jutut. Ärsyttäähän se, kun toiset valittaa jostain simputuksesta..se on tasapuolista, kun ylempiarvoinen useimmiten "simputtaa" niitä muitakin tovereita. Mutta kun ovat samanarvoisia..

armeija on vähän kuin vankila, siellä on viidakon lait. Itse koin armeijan hyvin vastenmieliseksi paikaksi ja ihmettelen millaisia valittiin aliupseerikouluun ja tuleviksi lähimmiksi esimiehiksi. vallan väärinkäyttöä, simputtamista, vittuilua,kuittailua jopa alistamista, kaikkea mahdollista.

Juuri tämä kiusaaminen oli syy, miksi eräs tuttavani ei koskaan suorittanut varusmiespalvelusta. Korostan, että tarkoitan tässä siis muiden alokkaiden taholta tulevaa häirintää.
Tuollaiselle kiusaamiselle ei oikein voi tehdä mitään, koska pahimmassa tapauksessa siinä voi olla yhden ihmisen sana kymmenen muun ihmisen sanaa vastaan. Vaikka saisit lievissä pahoinpitelyissä mustelmia, niiden tekijät väittäisivät niiden johtuvan metsäreissulla saaduilta pieniltä kolhuilta.
Jos siis sinua on kiusattu joskus aikaisemmin esimerkiksi peruskoulussa, armeijan välttämistä kannattaa ehdottomasti ainakin harkita.

-80 luvulla en kokenut kiusaamista . Rumbaa kyllä sai...
kun muistaa, että kiusattiin niitä talvi- ja jatkosodassakin olleita nuoria miehiä , niin eiköhän nykyiset 18-vuotiaat kestä sen nykyisen menon.
Simputusta armeijassa ei ole ollut vuosikymmeniin.

ei herranjumala. armeijassa on vielä nuoria sällejä poikien pahat metkut mielessä mutta siellä on myös aikuisempa porukkaa ja ihan pitkin valtakuntaa. sanosin että ei missään nimessä pidä harkita armeijan väliinjättämistä semmosen takia että mahollisesti menettää elämänsä parhaimman vuoden tai puol vuotta josta varmasti saa hienot kokemukset mitä et siviilissä saa missään sekä elinikäset kaverit joita yhdistää samat hyvät ja huonot hetket. Tottakai siellä paineen alla tulee hermostuttua ja lausuttua vaikka mitä mutta ne pitää ymmärtää että on se muillakin rankkaa siinä missä itellä. Ei minusta etenkään tuolla perusteella "kiusattu peruskoulussa pitäs harkita armeijan lykkäystä vakavasti" pärjää edes työelämässä taikka kassajonossa.

toisin kuin koulussa armeijassa kiusaaminen lähtee jo ylimmäsät johdosta ja on erittäin hyvin organisoitua

Alokasaikana jouduin samaan tupaan peruskoulusta tuntemaani kiusaajaan kanssa. Pari viikkoa jaksoi käyttäytyä asiallisesti ja sitten alkoi taas vanha meininki. Enimmäkseen haistatin paskat sen jutuille ja en siitäkään hirveästi hätääntynyt kun se sai pari epäkypsempää yksilöä puolelleen. No, se meni sitten rukkiin ja itse sain viettää koulutus- ja palveluskaudet henkisesti terveempien yksilöiden kanssa. Kevyttä kenttävittuilua tietysti oli molemmin puolin, mutta ei mitään kiusaamista. No yhden, vähän hommista liian innostuneen tyypin mollaus kyllä lähenteli välillä kiusaamista. Taisi olla väille anarkistisemmille tyypeille vähän systeemin henkilöitymä, johon purkaa turhautuneisuuttaan.

Juu kaikki kiusaa välittömästi ku astut kynnyksen yli kassulle! (jos pääset ees sinne asti?) Ei kannata mennä ollenkaa! Sil on iha tylsääki!

Öpiksessä oli -69 hyvä porukka, mitä nyt itte vähän alokkaille vittuilin :D

No oman aikaan hiusten tarkastus tapahtui lyijykynällä.
Jos kynä jäi hiusten alle?
Iltalomat, ja muut peruuntui välittömästi.

Paidan kaulus piti näkyä 5 milliä takin kauluksen alta.
Ei yhtää yli, eikä ali...

Oma vika jos meet armeijaan.

Parin kaverin kanssa tuli otettua yhteen, siis alokasaikana... kiire : lomille meno, vittuillaan ja sitten se muuttuu tappeluksi....

Tosin loppui alokasajan jälkeen ja muutenkin erikoistuttua jutut toimi ammattimaisemmin...

Armeijassa sain kuulla vittuilua kun narskutin hampaita yöllä kun näin painajaisia, yksi alokas raivosi mulle päivällä ja heitteli kengillään, olisin voinut listiä sen lattiaan jos olisin halunnut mutta en viitsinyt omaa elämääni pilata, painajaiset johtuivat siitä mitä lapsena jouduin kokemaan.

Sain aika paljon kuittailua armeijassa. Yksi kapåteeni aliarvioi kun pääsin opiskelemaan historian opettajaksi ja sotilasmestari, komppanian vääpelimme sanoi etten pääse yliopistoon. Pääsin ja valmistuin ensimmäisenä meidän rymästrämme FM-tutkintoon. 22 vuotta olen ollut lehtorina

Mua kiusattiin aukissa, koska olin tosi epävarma itsestäni ja aika kömpelö ja huono niissä hommissa. Stressasin hirveästi sitä kaikkea, en nukkunut öisin juurikaan ja olin tosi ahdistunut ja ärtynyt. Tuli muutamia kertoja sanottua aika pahasti muille ja oltua ilkeä ihan sen takia, koska olin niin stressaantunut ja ärtynyt kaikesta. Kouluttajatkin huomasivat, etten oikein pärjää niissä hommissa, sain tosi huonot arviot ja vertaisarvioinnista kanssa joukon huonoimmat pisteet.

Siinä vaiheessa menin lääkärin juttusille, koska halusin keskeyttää intin. Aluksi eivät oikein ottaneet tosissaan, koska olin jo niin pitkään ollut palveluksessa. Mutta motivaatio oli mennyt ihan täysin siihen hommaan, kun olin koko ajan se joukon paskin ja pilkkauksen kohteena. Kävin sit pari krt uudestaan veksissä ja lopulta lääkäri suositti mulle e-luokkaan siirtoa. Tossa vaiheessa vielä kapteeni otti puhutteluun ja yritti saamaan mua pysymään siellä. Totesin, etten oikeasti kykene enkä jaksa. Noh, keskeytin sitten palveluksen ja siirrettiin e-luokkaan. About kuukauden päästä tulikin sitten kirje kotiin, jossa mut oli siirretty c-luokkaan eli vapautettu.

Olihan tuo iso kolaus itsetunnolle, kun en pärjännyt siellä, mutta oli se kyllä iso helpotuskin päästä pois siitä laitoksesta. Eikä tuo c-luokka siviilissä mitenkään vaikuta. Eipä ole juuri työelämässä kyselty, onko inttiä käyty.

Minua kiusattiin armeijassa, vaikka en ollut kokenut koulukiusaamista. Vieläkin tunnen ääretöntä vastenmielisyttä koko armeijaa ja niitä muutamia henkilöitä kohtaan, jotka kiusasivat minua. On karmea paikka joutua 10 miehen tupaan ja olla koko ajan ihmisten kanssa, joista haluaisi päästä eroon mutta ei ole mitään paikkaa mihin mennä. On pakko olla yhdessä tuvassa, teltassa ja metsässä. Lepotauoilla ja marsseilla. Ja koko ajan joku aukoo päätään ja vittuilee. Estää ruokalasta poistumisen ja lyö välillä. Itse et uskalla lyödä kun pelkäät joutuvasi putkaan. En uskalla ampua kun pelkäät joutuvasi vankilaan. Ja tupalaiset vain aukovat päätään. Tulet illalla lomalta ja sänkysi on kaadettu. Pistät valot päälle ja kysyt kuka tämän teki. Vastaus on: pidä turpasi kiinni. Huomaat jostakin, että hän ei haluaisi osallistua tavaroiden heittämiseen toiselta toiselle niin ettet saa omia rukkasiasi. Mutta hänen on pakko. Hän ei uskalla vastustaa muita. Jos joku pystyy jotenkin välttämään armeijan, niin välttäköön. Armeijan käyminen ei tee miestä. Siellä törmää vain hyvin vastenmielisiin ilmiöihin, joihin ei muuten törmää. Armeijassa pitää täydellisesti paikkansa sananlasku: joukossa tyhmyys tiivistyy. Kenenkään, joka kärsii auktoriteettikammosta, ei ole syytä mennä armeijaan. Jos isä on ollut autoritaarinen, tilanne ei ainakaan parane armeijassa. Kapiaisilla on tuolloin täydellinen valta omaan sieluun. Ja lisäksi: pahimmillaan tuvan poikajoukot ovat kuin 13-14-vuotiaita häirikköjä.

On yleistä.Itse jouduin tähän vittuilun kohteeksi heti eka päivänä.Se vittuilu jatkui koko saatanan 8 kuukautta ! Ulkonäkö,isä on demari ? En nyt keksinyt vastausta tähän pois pukkaamiseen...Rovajärvellä yhessä hiottiin,teltan kattoon lumipuku kuivumaan.Aamulla joku polkenut lumipuvun polkenut teltan lattiaan !Itse kaminavuorossa aamuyöstä,laitoin pokkana narulla olleen lumipuvun päälle.JOKU KULKI JÄINEN LUMIPUKULAKANAT SEURAAVAN PÄIVÄN ,..

Joo itekin jouduin tupakaverien kiusaamisen kohteeksi. Rumaa nimittelyä ja pari kertaa lyötiin.Selän takana puhuttiin jne.Parolannummella 97-98 vuonna.Pahimpia oli Jani stolt mikko tepsa Petri paloniitty ja Arto taipale.

Ja ne tosiaan stolt paloniitty ja tepsa löivät minua ja tekivät kaikkensa että minun armeija aika olisi hyvin vittumainen.Arto taipale oli muuten kusipää joka ei osaa tehdä muuta kuin selän takana puhua ja olla suustaan hyvin paha.

Suomen armeijaa ei tarvita yhtään mihinkään...tai joo tarvitaan:Kantamaan paperittomien laukkuja suomeen rajan yli....voi tsiisus mitä touhua...

Mua piinas tupakaveri jäpityksessäkin...

Dragsvik Tammisaari kohdellaan todella rumasti alokkaita. Ei sovi 2019 aikaan.

Tammisaari Dragsvik kokemukset ei ole nykyaikaa. 2019/viesti en suosittele.
Kohtuus pitäisi olla kaikessa. Huomio huomio juna ilman kohtuutta. Ym.
Alikessu taso valitettavasti .... Missä todelliset johtajat?

Mene tyyliin upseerikerholle, että saisinko osallistua kenties tiedän biljardipeliin?
- Upseerit vain sanoisivat, että: noh kokeilepa pois vain peliä :D

Tuollainen aloitus tulee 9-palloon, OHO, pallo lensi jo ilmassa ja osui ykköseen joka ilmasta tullessaan pompsautti jo 9:n pussiin jo ekalyönnillä?

"tämä on mukava peli, pitää kokeilla toistekin..." :_D

Aika surullista on tuo nykyään kun esimerkiksi taistelusukeltajien ja laskuvarjojääkäreiden taso on niin surkea jotta jokain jokainen "rantaleijona" pärjäisi testeissä...

Tuota ehdottaisin, että, vaikka joku kapteeni vaikuttaisi ikävälle tai yliluutnantti, sellainen, niin luultavasti hän kuuntelee asioitasi rehellisesti, ei kannata uskoa että sellainen sanomasi olisi jäänyt kuulemattomille korville, sitten.

On vanha juttu, mutta minkä isä kertoi, oli Santa-Haminassa palvelustaan suorittamassa, oli typeriä tyhmiä tehtäviä sitten aluksi, mutta kapteeni oli sitten aika mukava niillä silloin joskus aikoinaan, myönsi lomia mukavastikin :D

Koin järjestelmällistä kiusaamista jopa kantahenkilönunnalta. Kiitos KSVP. Kertausharklissaeu onneksi tarvinnut käydä. Niin vastenmielinen paikka. Olisi pitänyt ottaa yhteyttä eduskunnan asiamieheen.

Uskon, että kiusaamiseen puututaan nyt paremmin. Edelleen armeijassa on sellaisia upseereita, joista ei olisi normaaliin siviilitöihin. Ovat kai jotain elämä menettäneitä ja pitää sitten päteä.
Psykologista testausta ja laajemmat soveltuvuuskokeet.
Akuke|sanaton natsat voi joillekin olla niin tärkeä, että se pönkittää itsetuntoa. Vallan käyttäminen hämärtyy eli se on täysin mielivaltaista.
Kaikki lähtee esimiehen, komppanian päällikön johtamistatavasta.

Kiusattiin ulkonäön yms takia ja nyt pitäis lähteä kertaamaan. Arvatkaa menenkö ?

Myös Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa on ollut kiusaamista. Olin 2009 keväällä siellä koulutusjakson ajan minkä jälkeen siirryin suorittamaan palvelua muualle.

Ensimmäisenä päivänä salissa kenkätilasta kuului jotain huutoa. Kun se päättyi huomasin miten vain minun kenkäni oli heitetty. Naisohjaaja sanoi "homolla on asiaa" toiselle työntekijälle kun kävin kyselemässä tietoa eräästä lapusta kansliasta. Miesohjaaja pilkkasi hinttariksi kun katsoin huvittuneena hänen juoksuasua. Oli matka minkä pystyi joko kävelemään tai juoksemaan.

Vessan siivousvuoron aikana vessanpöntön istuimelle oli ulostettu. Toinen koulutuksessa ollut pyysi ettei siivottaisi sitä. Tekijän huoneesta kuului ensin ivallista naurua ja sitten "teidän tulisi siivota se." Ei siivottu. Tämän tekijän huonekaveri potkaisi huoneen ovea missä olin keskiyön aikaan jolloin oli nukkumisaika sanoen jotain kovalla äänellä. Samoille kävi vartija valittamassa liiallisesta melusta toinen ilta.

Tuli valmistella esitelmä aiheesta jäin viimeistelemään sitä. Kun siirryin muualle ulkona oli jokin näytös mihin olisi pitänyt siirtyä sieltä huudettiin "homo". Joku joka ei ollut samoilla tunneilla kun minä, käveli ohi ja sanoi pilkkaavalla korkealla äänellä "mä olen itsenäinen nainen." Eräs toinen sanoi "jos kaikki menee hyvin tuo hakataan..." Linja-automatkalla helsinkiin homoteltiin. Muutenkin oli homottelua ja sen eri muotoja kuten hinttari, hintti ja gay man.

Ennen aikoinaan kettään kiusattu, Päin vastoin porukka hitsaantuu nopeasti yhteen ja yhteinen kärsimys vedetään huumorilla. Missä tahansa toki on kpäitä. On eri asia mennä veksiin välttääkseen palvelusta ja jos on oikeasti sairas. Pieni veikkaus että olet jo suorittanut palveluksen ja vemppasit, nyt haet jotain kohtalon sympatiaa omalle surkeudellesi?

Lukekaapa kirja, joka kertoo naisten asemasta armeijassa. Häiriö - nainen intissä. Olen lukenut kirjan.

Tjaa. Olihan siellä sellaista vittuilua. Vittuilin takaisin, ei siinä. Kerran oltiin suunistamassa ja eksyttiin. Kouluttajaluti huusi, kun viimein saavuimme "maaliin".

-Missä vitussa pioneerit **** ja **** ovat viipyneet?

Tuumasin vain, että oliko lutin ihan pakko antaa väärinpäin oleva kartta?

Lutikin repesi nauruun, eikä vittuiluakaan enää pahemmin tullut tupakavereilta.

>simiti<

Armeijassa kiusaajia riittää. Oma muistikuvani Kontiorannan Jääkärikomppaniasta oli alokasaikana ja siitä eteenpäin eräs PST-alikersantti, joka jatkuvasti vainosi erästä toista alikersanttia, kyttäämällä ja puuttumalla koko ajan hänen tekemisiinsä. Vainoamisen taustalla oli ilmeisesti joku koettu mustasukkaisuus naisalikersantista, johon tällä kiusaamisen kohteella ei ollut osaa eikä arpaa. Tämä kiusaaja, ilmeisesti lievästi CP-vammainen liikkumisesta ym päätellen, koki tämän toisen alikersantin ehkå kilpakosijakseen.
Säälittävän oloista kun kiusaaja haukkui alokkaiden edessä tätä alikersanttia kaikilla termeillä hintistä ja kehitysvammaisesta lähtien. Lisäksi tämä kiusaaja kehuskeli kuinka oli varastanut tämän toisen alikersantin kuulosuojaimet ampumaradalla. En tiedä tiesikö tämä alikersantti tai välittikö hän puheista mutta itselle jäi huono muisto tästä tyypistä, alikersantti M:stä. Kummastutti myös kantahenkilökunnan suhtautuminen asiaan.Joukkueen pääkouluttajan ollut munapää vänrikki vain naureskeli koko asialle.
Parasta tässä kiusaajan kohtelussa oli kuitenkin että vaikka tyyppi olikin komppanian vanhimpana muutaman viikon ajan ei hän kuitenkaan kelvannut loppujen lopuksi kuin ryhmän raskassinkoryhmän varajohtajaksi. Ilmeisesti niin laiska ja epärehellinen tyyppi etteivät voineet oikeasti luottaa tähän tyyppiin.
Muista PST-joukkueen alijohtajista ja johtajista ei jäänyt huonoa muistikuvaa, ainoastaan tästä. Onneksi ei ole tarvinnut kertausharjoituksiin osallistua niin ei ole tätä luonnevikaista tullut nähtyä sen koomin.

Sodankylän 3. Jk:ssa p-kaudella vuonna 1999 upseerikokelas suhtautui negatiivisesti joukkueeseensa. Ehkä siksi hän ei johtanut joukkuettaan syömään, vaan hän jätti kaikki keskelle metsää ja meni itse syömään tuhdin aterian.

Eivät todellakaan ole.

Armeijassa on homofobiaa.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010017269.html

Olin vuonna 2002 armeijassa. Eräs tupakaveri vainosi minua koko 6kk palveluksen ajan. Hän kutsui minua zombieksi ja että tulisin vielä tappamaan itseni. Täysin turha armeija. Juuri mitään en oppinut. Kertaamaan ei ole onneksi tarvinnut mennä, meni palvelus sen verran huonosti. Arvostelu (tyydyttävä, tyydyttävä). Ois pitänyt jättää armeija kesken ja ottaa c:n paperit.
Onneksi pääsin kuitenkin työelämään. Naisvaltaisella alalla ei ole väliä miten oot armeijan käynyt, vai ootko käyny ollenkaan.

Jatkuva törppöily josta saavat myös muut kärsiä, saattaa aiheuttaa törppöilijälle muutaman valitun sanan.

Raportoi kaikki äidille.