Venäjä valloittaa

Eikä mikään-karvaranteet pois Suomen historiaa ja Talvisodan mainetta pilaamasta-Palsta

Puolustusministeri Jyri Häkämies:

"Kuitenkin juuri maantieteellinen sijoituspaikkamme aiheuttaa meille kolme pääasiallista turvallisuuspoliittista haastetta. Ne ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Eikä tämä koske vain Suomea vaan meitä kaikkia", hän sanoi.

Hänen mukaansa Venäjän sotilaallinen mielenkiinto on heräämässä talviunestaan. Merkkinä ovat venäläisten pommikoneiden lennot Islannin ja pohjoisen Skotlannin yläpuolella. Venäjä osoittaa mielenkiintoa napa-aluetta kohtaan, ja Itämerestä tulee tärkeä energian kuljetusreitti.

-Venäjä on valloittanut Suomen-niemeksi kutsutun
alueen kaksi kertaa(Lue historiaa)

-Yrittänyt valloittaa Suomen kaksi kertaa(Lue
historiaa)

-Se mitä tapahtuu Venäjällä,vaikuttaa suoraan myös
Suomeen(Lue historiaa)

Esimerkiksi Suomen 1990-luvun lama on suoraa seurausta Neuvostoliiton hajoamisesta.

Muita esimerkkitapauksia:

1917-1918 Suome itsenäistyminen
Ratkaiseva tekijä Suomen vuoden 1918 sisällissodan taustalla oli Venäjän keisarikunnan 1900-luvun alusta lähtien lisääntynyt sisäinen epävakaus, johon vaikutti voimakkaimmin ensimmäisen maailmansodan syttyminen 1.-12. elokuuta 1914. Suursota johti Venäjän sisäiseen kriisiin ja koko valtakunnan pirstoutumiseen sekä laajan valtatyhjiön syntymiseen ja taisteluun vallasta.[9]

Venäjän hajotessa maaliskuun ja marraskuun 1917 vallankumouksissa Suomessa pirstoutui ensin valtiovalta. Yhdessä nämä aiheuttivat poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen kriisin maassa sekä johtivat lopulta koko suomalaisen yhteiskunnan hajoamiseen.[10] Pietarissa valtaa tavoitelleet V. I. Leninin johtamat bolševikit painostivat tuellaan ja vaatimuksillaan suomalaista työväenliikettä vallankumouksen toteuttamiseen. Bolševikkien merkityksestä sisällissodan syttymisessä on yhä jonkin verran erimielisyyttä. Venäjän vuoden 1917 vallankumoukset eivät kuitenkaan levinneet eikä niitä erikseen levitetty Suomeen, vaan maa oli Venäjän osana välittömästi niiden vaikutuspiirissä. Siten yhteiskunnan hajoamisprosessi ja taistelu vallasta olivat emämaassa ja Suomessa samanaikaiset ja samankaltaiset. Ne johtuivat pääosin samoista olosuhteista

1939
Molotov–Ribbentrop-sopimus (myös Hitlerin–Stalinin sopimus) oli Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus, joka solmittiin 23. elokuuta 1939. Sopimus sai nimensä maiden ulkoministereistä Joachim von Ribbentropista ja Vjatšeslav Molotovista, jotka allekirjoittivat sopimuksen.

Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin etupiirijaosta. Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Romania olivat jaon kohteina. Näin suurvallat pystyisivät ilman toistensa uhkaa laajentamaan alueitaan. Saksa saattoi ryhtyä sotaan Puolaa ja mahdollisesti myös sen riippumattomuuden taanneita Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Ranskaa vastaan ilman pelkoa Neuvostoliiton hyökkäyksestä niiden tukemana. Samalla Neuvostoliitto valmistautui omiin operaatioihinsa Puolan, Suomen ja Baltian maiden osalta.

1990-luvun lamaSuomi
Suomen itänaapuri, Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, tutummin Neuvostoliitto, hajosi syksyllä 1991. Ikuiseksi kuviteltu valtio ehti olla olemassa 69 vuotta. Hajoaminen henkilöityy usein julkisuudessa maan viimeiseksi jääneeseen presidenttiin Mihael Gorbatshoviin, mutta todellisuudessa Neuvostoliiton hajoaminen oli kuitenkin pitkä ja monimutkainen prosessi, jonka siemenet kylvettiin jo sen perustamisvaiheessa.
Taloudelliset ongelmat

Neuvostoliiton hajoamisen keskeisimpänä syynä oli maan talouden romahtaminen. Tuotanto oli militarisoitunut, ja suuri osa resursseista kului asevarusteluun. Samaan aikaan kulutustavaratuotannon laiminlyöminen teki puolestaan sisäisen kulutuksen kautta syntyvän talouskasvun mahdottomaksi. Suunnitelmatalous ei myöskään jättänyt tilaa yksityisyritteliäisyydelle, joka olisi voinut osaltaan helpottaa tilannetta.
Kansallinen hajoaminen

Neuvostoliitto oli monikansallinen jättiläisvaltakunta. Perustuslaissa eri jäsenvaltioille oli luvattu itsemääräämisoikeus, mutta periaatetta ei sovellettu käytännössä vaan kansakunnat olivat Moskovan tiukassa alaisuudessa. Ennen 1980-lukua kaikki kansalliset kysymykset onnistuttiin kuitenkin tukahduttamaan ja lakaisemaan näkymättömiin. Tilanne muuttui 1980-luvulla, kun perestroikan ja glasnostin myötä monet neuvostotasavalloista alkoivat vaatia itselleen ensin itsemääräämisoikeutta ja sitten itsenäisyyttä.
Ideologinen romahdus

Neuvostohallinto perustui marxismi-leninistiseen ideologiaan, joka dogmaattisuudessaan esti yhteiskunnallisten olojen kriittisen arvioinnin ja kehittämisen. Oppirakennelmalla oli lopulta hyvin vähän tekemistä arkitodellisuuden kanssa, eivätkä sen antamat lupaukset mm. korkeasta elintasosta, tasa-arvosta ja vapaudesta käyneet toteen. Ristiriidan käydessä yhä ilmeisemmäksi koko valtiojärjestelmän ideologinen perusta alkoi murentua. Ristiriita johti myös kansalaisten moraalin romahtamiseen, sillä koko valtiojärjestelmä menetti vähitellen uskottavuutensa kansalaistensa silmissä.

Syyt

Laman syntyyn vaikuttaneita syitä:

* Neuvostoliiton romahdus. Neuvostoliiton-kauppa oli ollut 15–20 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta.
* teollisuuden kilpailukyvyn heikkeneminen muun muassa vahvan markan politiikan takia.
* paperiteollisuuden maailmanlaajuinen ylituotanto.
* 1980-luvun talouspolitiikka;

1980-luvulla Suomessa vallitsi voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen. Yksi syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseen oli ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. Aiemmin luoton hakeminen ulkomailta oli luvanvaraista, mutta Suomen pankki vapautti luoton hakemisen 1986[2] ja ja tämä johti laajamittaiseen yrityksien lainanhakuun ulkomailta. Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa. Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui ja luottokanta kasvoi enimmillään yli 100 % vuodessa.[3] Edellä mainitut seikat johtivat kansantaloudessa olevan rahamäärän voimakkaaseen kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja liiketilojen hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja pörssikupla, jonka aikana syntyi nopeasti velkarahoituksella suuria omaisuuksia. Termi kasinotalous kuvasi lainarahalla ja sijoittamisella rikastumista.

Muita esimerkkejä mm.

Isoviha
Pikkuviha

historiapalsta kirjoitti:

Eikä mikään-karvaranteet pois Suomen historiaa ja Talvisodan mainetta pilaamasta-Palsta

Puolustusministeri Jyri Häkämies:

"Kuitenkin juuri maantieteellinen sijoituspaikkamme aiheuttaa meille kolme pääasiallista turvallisuuspoliittista haastetta. Ne ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Eikä tämä koske vain Suomea vaan meitä kaikkia", hän sanoi.

Hänen mukaansa Venäjän sotilaallinen mielenkiinto on heräämässä talviunestaan. Merkkinä ovat venäläisten pommikoneiden lennot Islannin ja pohjoisen Skotlannin yläpuolella. Venäjä osoittaa mielenkiintoa napa-aluetta kohtaan, ja Itämerestä tulee tärkeä energian kuljetusreitti.

-Venäjä on valloittanut Suomen-niemeksi kutsutun
alueen kaksi kertaa(Lue historiaa)

-Yrittänyt valloittaa Suomen kaksi kertaa(Lue
historiaa)

-Se mitä tapahtuu Venäjällä,vaikuttaa suoraan myös
Suomeen(Lue historiaa)

Esimerkiksi Suomen 1990-luvun lama on suoraa seurausta Neuvostoliiton hajoamisesta.

Muita esimerkkitapauksia:

1917-1918 Suome itsenäistyminen
Ratkaiseva tekijä Suomen vuoden 1918 sisällissodan taustalla oli Venäjän keisarikunnan 1900-luvun alusta lähtien lisääntynyt sisäinen epävakaus, johon vaikutti voimakkaimmin ensimmäisen maailmansodan syttyminen 1.-12. elokuuta 1914. Suursota johti Venäjän sisäiseen kriisiin ja koko valtakunnan pirstoutumiseen sekä laajan valtatyhjiön syntymiseen ja taisteluun vallasta.[9]

Venäjän hajotessa maaliskuun ja marraskuun 1917 vallankumouksissa Suomessa pirstoutui ensin valtiovalta. Yhdessä nämä aiheuttivat poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen kriisin maassa sekä johtivat lopulta koko suomalaisen yhteiskunnan hajoamiseen.[10] Pietarissa valtaa tavoitelleet V. I. Leninin johtamat bolševikit painostivat tuellaan ja vaatimuksillaan suomalaista työväenliikettä vallankumouksen toteuttamiseen. Bolševikkien merkityksestä sisällissodan syttymisessä on yhä jonkin verran erimielisyyttä. Venäjän vuoden 1917 vallankumoukset eivät kuitenkaan levinneet eikä niitä erikseen levitetty Suomeen, vaan maa oli Venäjän osana välittömästi niiden vaikutuspiirissä. Siten yhteiskunnan hajoamisprosessi ja taistelu vallasta olivat emämaassa ja Suomessa samanaikaiset ja samankaltaiset. Ne johtuivat pääosin samoista olosuhteista

1939
Molotov–Ribbentrop-sopimus (myös Hitlerin–Stalinin sopimus) oli Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus, joka solmittiin 23. elokuuta 1939. Sopimus sai nimensä maiden ulkoministereistä Joachim von Ribbentropista ja Vjatšeslav Molotovista, jotka allekirjoittivat sopimuksen.

Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin etupiirijaosta. Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Romania olivat jaon kohteina. Näin suurvallat pystyisivät ilman toistensa uhkaa laajentamaan alueitaan. Saksa saattoi ryhtyä sotaan Puolaa ja mahdollisesti myös sen riippumattomuuden taanneita Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Ranskaa vastaan ilman pelkoa Neuvostoliiton hyökkäyksestä niiden tukemana. Samalla Neuvostoliitto valmistautui omiin operaatioihinsa Puolan, Suomen ja Baltian maiden osalta.

1990-luvun lamaSuomi
Suomen itänaapuri, Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, tutummin Neuvostoliitto, hajosi syksyllä 1991. Ikuiseksi kuviteltu valtio ehti olla olemassa 69 vuotta. Hajoaminen henkilöityy usein julkisuudessa maan viimeiseksi jääneeseen presidenttiin Mihael Gorbatshoviin, mutta todellisuudessa Neuvostoliiton hajoaminen oli kuitenkin pitkä ja monimutkainen prosessi, jonka siemenet kylvettiin jo sen perustamisvaiheessa.
Taloudelliset ongelmat

Neuvostoliiton hajoamisen keskeisimpänä syynä oli maan talouden romahtaminen. Tuotanto oli militarisoitunut, ja suuri osa resursseista kului asevarusteluun. Samaan aikaan kulutustavaratuotannon laiminlyöminen teki puolestaan sisäisen kulutuksen kautta syntyvän talouskasvun mahdottomaksi. Suunnitelmatalous ei myöskään jättänyt tilaa yksityisyritteliäisyydelle, joka olisi voinut osaltaan helpottaa tilannetta.
Kansallinen hajoaminen

Neuvostoliitto oli monikansallinen jättiläisvaltakunta. Perustuslaissa eri jäsenvaltioille oli luvattu itsemääräämisoikeus, mutta periaatetta ei sovellettu käytännössä vaan kansakunnat olivat Moskovan tiukassa alaisuudessa. Ennen 1980-lukua kaikki kansalliset kysymykset onnistuttiin kuitenkin tukahduttamaan ja lakaisemaan näkymättömiin. Tilanne muuttui 1980-luvulla, kun perestroikan ja glasnostin myötä monet neuvostotasavalloista alkoivat vaatia itselleen ensin itsemääräämisoikeutta ja sitten itsenäisyyttä.
Ideologinen romahdus

Neuvostohallinto perustui marxismi-leninistiseen ideologiaan, joka dogmaattisuudessaan esti yhteiskunnallisten olojen kriittisen arvioinnin ja kehittämisen. Oppirakennelmalla oli lopulta hyvin vähän tekemistä arkitodellisuuden kanssa, eivätkä sen antamat lupaukset mm. korkeasta elintasosta, tasa-arvosta ja vapaudesta käyneet toteen. Ristiriidan käydessä yhä ilmeisemmäksi koko valtiojärjestelmän ideologinen perusta alkoi murentua. Ristiriita johti myös kansalaisten moraalin romahtamiseen, sillä koko valtiojärjestelmä menetti vähitellen uskottavuutensa kansalaistensa silmissä.

Syyt

Laman syntyyn vaikuttaneita syitä:

* Neuvostoliiton romahdus. Neuvostoliiton-kauppa oli ollut 15–20 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta.
* teollisuuden kilpailukyvyn heikkeneminen muun muassa vahvan markan politiikan takia.
* paperiteollisuuden maailmanlaajuinen ylituotanto.
* 1980-luvun talouspolitiikka;

1980-luvulla Suomessa vallitsi voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen. Yksi syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseen oli ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. Aiemmin luoton hakeminen ulkomailta oli luvanvaraista, mutta Suomen pankki vapautti luoton hakemisen 1986[2] ja ja tämä johti laajamittaiseen yrityksien lainanhakuun ulkomailta. Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa. Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui ja luottokanta kasvoi enimmillään yli 100 % vuodessa.[3] Edellä mainitut seikat johtivat kansantaloudessa olevan rahamäärän voimakkaaseen kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja liiketilojen hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja pörssikupla, jonka aikana syntyi nopeasti velkarahoituksella suuria omaisuuksia. Termi kasinotalous kuvasi lainarahalla ja sijoittamisella rikastumista.

Muita esimerkkejä mm.

Isoviha
Pikkuviha

Lue lisää

Miten tämä laatimasi pitkä litania historian tapahtumia liittyy väittämääsi, että Venäjä valloittaa Suomen? Olit muuten unohtanut siitä Venäjän hiv-tilanteen, Venäjän Karjalan talousahdingon ja Sotsin olympialaiset. Veikkaan nimittäin, että Venäjän Suomen valtaus tapahtuu 14.02.2014 klo 20:14 samanaikaisesti Sotsin avajaisten kanssa eli Pekingin olympialaisten aikaiset Georgian tapahtumat toistuvat nyt Suomessa pitkälti tekemiesi oivallusten pohjalta.

jummarra kirjoitti:

Miten tämä laatimasi pitkä litania historian tapahtumia liittyy väittämääsi, että Venäjä valloittaa Suomen? Olit muuten unohtanut siitä Venäjän hiv-tilanteen, Venäjän Karjalan talousahdingon ja Sotsin olympialaiset. Veikkaan nimittäin, että Venäjän Suomen valtaus tapahtuu 14.02.2014 klo 20:14 samanaikaisesti Sotsin avajaisten kanssa eli Pekingin olympialaisten aikaiset Georgian tapahtumat toistuvat nyt Suomessa pitkälti tekemiesi oivallusten pohjalta.

Lue lisää

urita jummartaa

Suomen auttamiseksi 1939?

historiapalsta kirjoitti:

Eikä mikään-karvaranteet pois Suomen historiaa ja Talvisodan mainetta pilaamasta-Palsta

Puolustusministeri Jyri Häkämies:

"Kuitenkin juuri maantieteellinen sijoituspaikkamme aiheuttaa meille kolme pääasiallista turvallisuuspoliittista haastetta. Ne ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Eikä tämä koske vain Suomea vaan meitä kaikkia", hän sanoi.

Hänen mukaansa Venäjän sotilaallinen mielenkiinto on heräämässä talviunestaan. Merkkinä ovat venäläisten pommikoneiden lennot Islannin ja pohjoisen Skotlannin yläpuolella. Venäjä osoittaa mielenkiintoa napa-aluetta kohtaan, ja Itämerestä tulee tärkeä energian kuljetusreitti.

-Venäjä on valloittanut Suomen-niemeksi kutsutun
alueen kaksi kertaa(Lue historiaa)

-Yrittänyt valloittaa Suomen kaksi kertaa(Lue
historiaa)

-Se mitä tapahtuu Venäjällä,vaikuttaa suoraan myös
Suomeen(Lue historiaa)

Esimerkiksi Suomen 1990-luvun lama on suoraa seurausta Neuvostoliiton hajoamisesta.

Muita esimerkkitapauksia:

1917-1918 Suome itsenäistyminen
Ratkaiseva tekijä Suomen vuoden 1918 sisällissodan taustalla oli Venäjän keisarikunnan 1900-luvun alusta lähtien lisääntynyt sisäinen epävakaus, johon vaikutti voimakkaimmin ensimmäisen maailmansodan syttyminen 1.-12. elokuuta 1914. Suursota johti Venäjän sisäiseen kriisiin ja koko valtakunnan pirstoutumiseen sekä laajan valtatyhjiön syntymiseen ja taisteluun vallasta.[9]

Venäjän hajotessa maaliskuun ja marraskuun 1917 vallankumouksissa Suomessa pirstoutui ensin valtiovalta. Yhdessä nämä aiheuttivat poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen kriisin maassa sekä johtivat lopulta koko suomalaisen yhteiskunnan hajoamiseen.[10] Pietarissa valtaa tavoitelleet V. I. Leninin johtamat bolševikit painostivat tuellaan ja vaatimuksillaan suomalaista työväenliikettä vallankumouksen toteuttamiseen. Bolševikkien merkityksestä sisällissodan syttymisessä on yhä jonkin verran erimielisyyttä. Venäjän vuoden 1917 vallankumoukset eivät kuitenkaan levinneet eikä niitä erikseen levitetty Suomeen, vaan maa oli Venäjän osana välittömästi niiden vaikutuspiirissä. Siten yhteiskunnan hajoamisprosessi ja taistelu vallasta olivat emämaassa ja Suomessa samanaikaiset ja samankaltaiset. Ne johtuivat pääosin samoista olosuhteista

1939
Molotov–Ribbentrop-sopimus (myös Hitlerin–Stalinin sopimus) oli Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus, joka solmittiin 23. elokuuta 1939. Sopimus sai nimensä maiden ulkoministereistä Joachim von Ribbentropista ja Vjatšeslav Molotovista, jotka allekirjoittivat sopimuksen.

Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin etupiirijaosta. Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Romania olivat jaon kohteina. Näin suurvallat pystyisivät ilman toistensa uhkaa laajentamaan alueitaan. Saksa saattoi ryhtyä sotaan Puolaa ja mahdollisesti myös sen riippumattomuuden taanneita Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Ranskaa vastaan ilman pelkoa Neuvostoliiton hyökkäyksestä niiden tukemana. Samalla Neuvostoliitto valmistautui omiin operaatioihinsa Puolan, Suomen ja Baltian maiden osalta.

1990-luvun lamaSuomi
Suomen itänaapuri, Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, tutummin Neuvostoliitto, hajosi syksyllä 1991. Ikuiseksi kuviteltu valtio ehti olla olemassa 69 vuotta. Hajoaminen henkilöityy usein julkisuudessa maan viimeiseksi jääneeseen presidenttiin Mihael Gorbatshoviin, mutta todellisuudessa Neuvostoliiton hajoaminen oli kuitenkin pitkä ja monimutkainen prosessi, jonka siemenet kylvettiin jo sen perustamisvaiheessa.
Taloudelliset ongelmat

Neuvostoliiton hajoamisen keskeisimpänä syynä oli maan talouden romahtaminen. Tuotanto oli militarisoitunut, ja suuri osa resursseista kului asevarusteluun. Samaan aikaan kulutustavaratuotannon laiminlyöminen teki puolestaan sisäisen kulutuksen kautta syntyvän talouskasvun mahdottomaksi. Suunnitelmatalous ei myöskään jättänyt tilaa yksityisyritteliäisyydelle, joka olisi voinut osaltaan helpottaa tilannetta.
Kansallinen hajoaminen

Neuvostoliitto oli monikansallinen jättiläisvaltakunta. Perustuslaissa eri jäsenvaltioille oli luvattu itsemääräämisoikeus, mutta periaatetta ei sovellettu käytännössä vaan kansakunnat olivat Moskovan tiukassa alaisuudessa. Ennen 1980-lukua kaikki kansalliset kysymykset onnistuttiin kuitenkin tukahduttamaan ja lakaisemaan näkymättömiin. Tilanne muuttui 1980-luvulla, kun perestroikan ja glasnostin myötä monet neuvostotasavalloista alkoivat vaatia itselleen ensin itsemääräämisoikeutta ja sitten itsenäisyyttä.
Ideologinen romahdus

Neuvostohallinto perustui marxismi-leninistiseen ideologiaan, joka dogmaattisuudessaan esti yhteiskunnallisten olojen kriittisen arvioinnin ja kehittämisen. Oppirakennelmalla oli lopulta hyvin vähän tekemistä arkitodellisuuden kanssa, eivätkä sen antamat lupaukset mm. korkeasta elintasosta, tasa-arvosta ja vapaudesta käyneet toteen. Ristiriidan käydessä yhä ilmeisemmäksi koko valtiojärjestelmän ideologinen perusta alkoi murentua. Ristiriita johti myös kansalaisten moraalin romahtamiseen, sillä koko valtiojärjestelmä menetti vähitellen uskottavuutensa kansalaistensa silmissä.

Syyt

Laman syntyyn vaikuttaneita syitä:

* Neuvostoliiton romahdus. Neuvostoliiton-kauppa oli ollut 15–20 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta.
* teollisuuden kilpailukyvyn heikkeneminen muun muassa vahvan markan politiikan takia.
* paperiteollisuuden maailmanlaajuinen ylituotanto.
* 1980-luvun talouspolitiikka;

1980-luvulla Suomessa vallitsi voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen. Yksi syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseen oli ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. Aiemmin luoton hakeminen ulkomailta oli luvanvaraista, mutta Suomen pankki vapautti luoton hakemisen 1986[2] ja ja tämä johti laajamittaiseen yrityksien lainanhakuun ulkomailta. Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa. Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui ja luottokanta kasvoi enimmillään yli 100 % vuodessa.[3] Edellä mainitut seikat johtivat kansantaloudessa olevan rahamäärän voimakkaaseen kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja liiketilojen hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja pörssikupla, jonka aikana syntyi nopeasti velkarahoituksella suuria omaisuuksia. Termi kasinotalous kuvasi lainarahalla ja sijoittamisella rikastumista.

Muita esimerkkejä mm.

Isoviha
Pikkuviha

Lue lisää

Että herrojenkin päät pannaan vadille.Paskat
sotilaista ja kansasta.

lyökää nyt vittu jo toi pakolaisis virta toppiin

jo valmiiksi

Ruotsissa kirjoitti:

jo valmiiksi

No eipä ihme että pelottaa. Siellähän on aina pelätty Venäjää ja öljyputkikin aiheuttaa suurta kahua sotilasjohtoa myöten.

Ruotsissa kirjoitti:

jo valmiiksi

No tää oli paras! Mitä mä oon ruotsalaisten kanssa puhunu, ni nehän studaa sloboja aivan hysteerisesti ja se näkyy niiden jutuissa.
Yks kapteeni selitti suu vaahdossa miten ilman suomalaisia Ruotsi olis hävinny sodan venäläisiä vastaan. Mä sanoin sille et tehän ette ees sotinu niitä vastaan, ni se oli aidon hämmästyny et miten niin? Oltiinhan me samalla puolella.
Mä sanoin sille et joo, talvisodassa tuli 1000 vapaaehtosta ja muutama kymmenen vanhaa konetta tonne Sallan suuntaan mut siinä se oli.
Ei uskonu millään, mut jatko sitä messuamistaan slobojen hyökkäyksestä edelleen. Mä sanoin sille et ällös pelkää, håken hålm, me suomalaiset soditaan tarvittaessa taas teidän puolesta, niin ku ollaan tehty kautta historian.

Miksi käyttää asevoimaa, kun iso tukku taaloja riittää, ja myyntihalukkaita löytyy. Venäläisten maaomistus suomessa on moninkertaistunut, kiitos lain joka mahdollistaa tuon.

Nyt taitaa hieman lapsettaa. On tietysti kiva että historiaa on luettu, mutta Venäjälle olennaista strategisesti on saada kaasuputki toimimaan ja sen avulla saada EU energiriippuvaiseksi itsestään. Se on paljon halvempi, kätevämpi ja siistimpi keino kasvattaa vaikutusvaltaa, kuin leikkiä Talvisotaa uudelleen.
Lapsilla on lasten mieli ja ajtukset, kuten isossa kirjassakin sanotaan, mutta kun tullaan aikuisiksi, niin kannattaa aikuistua myös ajatuksiltaan. Jos Venäjä ei ole saanut muutamaa resupekkaa kuriin eteläisissä maakunnissaan (Tsetsenia, Dagestan jne) niin kuka kuvittelee, että Venäjä lähtisi sotimaan Suomea vastaan? Kukkuu???

lapsilla lasten mieli kirjoitti:

Nyt taitaa hieman lapsettaa. On tietysti kiva että historiaa on luettu, mutta Venäjälle olennaista strategisesti on saada kaasuputki toimimaan ja sen avulla saada EU energiriippuvaiseksi itsestään. Se on paljon halvempi, kätevämpi ja siistimpi keino kasvattaa vaikutusvaltaa, kuin leikkiä Talvisotaa uudelleen.
Lapsilla on lasten mieli ja ajtukset, kuten isossa kirjassakin sanotaan, mutta kun tullaan aikuisiksi, niin kannattaa aikuistua myös ajatuksiltaan. Jos Venäjä ei ole saanut muutamaa resupekkaa kuriin eteläisissä maakunnissaan (Tsetsenia, Dagestan jne) niin kuka kuvittelee, että Venäjä lähtisi sotimaan Suomea vastaan? Kukkuu???

Lue lisää

Taidat olettaa, että sodan aloittamiseen tarvittaisiin joku järkiperuste. Riittää, että on järkevältä "näyttävä" peruste. Sehän tämän Suomen tilanteen vaaralliseksi tekeekin. Meille on aivan sama käydäänkö meidän kimppuumme järjevillä vai järjettömillä perusteilla. Ei siellä Georgiassakaan mikään järjen ääni puhunut.

lapsilla lasten mieli kirjoitti:

Nyt taitaa hieman lapsettaa. On tietysti kiva että historiaa on luettu, mutta Venäjälle olennaista strategisesti on saada kaasuputki toimimaan ja sen avulla saada EU energiriippuvaiseksi itsestään. Se on paljon halvempi, kätevämpi ja siistimpi keino kasvattaa vaikutusvaltaa, kuin leikkiä Talvisotaa uudelleen.
Lapsilla on lasten mieli ja ajtukset, kuten isossa kirjassakin sanotaan, mutta kun tullaan aikuisiksi, niin kannattaa aikuistua myös ajatuksiltaan. Jos Venäjä ei ole saanut muutamaa resupekkaa kuriin eteläisissä maakunnissaan (Tsetsenia, Dagestan jne) niin kuka kuvittelee, että Venäjä lähtisi sotimaan Suomea vastaan? Kukkuu???

Lue lisää

kuultiin 1939.

"niin kuka kuvittelee, että Venäjä lähtisi sotimaan Suomea vastaan?"

lässytystä kirjoitti:

kuultiin 1939.

"niin kuka kuvittelee, että Venäjä lähtisi sotimaan Suomea vastaan?"

No onneks ei kuultu sun lapsellista lässytystäs: yhyy, venäläiset tulee, yhyy, ne jyrää meitin, yhyy, me ei mahdeta mitään. Aina on mahdettu ja jos ne yrittää uudelleen, niin sitten tapellaan. Ei se sen vaikeempaa ole. Vai eikö ole uskoa omiin kykyihin? Onko raukka olo? Menkää tosiaan sinne Ruotsiin tutisemaan ruotsalaisten kanssa. Me SUOMALAISET hoidetaan hommat uudelleen jos tarvitsee.

Mistäköhän sitä ottaisi? kirjoitti:

Taidat olettaa, että sodan aloittamiseen tarvittaisiin joku järkiperuste. Riittää, että on järkevältä "näyttävä" peruste. Sehän tämän Suomen tilanteen vaaralliseksi tekeekin. Meille on aivan sama käydäänkö meidän kimppuumme järjevillä vai järjettömillä perusteilla. Ei siellä Georgiassakaan mikään järjen ääni puhunut.

Lue lisää

Georgialaiset idiootit kuvitteli et jenkit rientää apuun kun he hyökkää Ossetiaan. Miten kävi? Tuli pataan oitis vaikka oli amerikkalaisten kouluttamat kommandot ja kypärät ja pyssyt made in USA. Heh heh. Nolotti ihan moinen tyhmyys. Jos sua niin kauheasti pelottaa niin muuta hyvänen aika pakolaiseks jo nyt. Minä ja muut isänmaalliset ja puolustushenkiset käy sit taistoon jos ja kun venäläiset tulee. Kyllä me jotain niille voidaan, mielummin ilman tollasta vinkujaa.

lässytystä kirjoitti:

kuultiin 1939.

"niin kuka kuvittelee, että Venäjä lähtisi sotimaan Suomea vastaan?"

arkkadianmäen tomppelitvois laatia lain että maata ei myydä suomesta kun eu kansalaisille.Mutta paskat nuo mitään saa aikaan.

Kyllä siitä murhaamisen ja kiihkoilemisen vuosisata voisi alkaa tuolla pyssyvarastolla, kun yhdet haluaisivat sopeutua ja elää rauhallista elämää ja toiset haluaisivat palauttaa entisen ja tilan hyökkäilisivät valloittajia ja myöntyväisyysmielisiä vastaan.