Metsäkeskus Etelä-Pohjanmaa

kiitos, vastauksesta. onhan se todella niin että demokratia voittaa. en nyt julkisesti kommentoi tarkasti kuluja. lähinnä kiinnostaa tämä instanssi, josta ainut ulospääsy lienee metsän myyminen. näitä instansseja, olikin jokin aika sitten jossain ajankohtais ohjelmassa käsitelty. lienee pakollinen kuulua jos tontilla puita pystössä. todellakin, hankkeen suunnittelu on lähes 3s osa koko laskusta.

kyse lienee siis valtion ylläpitämästä "palvelusta". jonka valtio ylläpitää vero euroilla?

Jos tie on tosiaan tarpeeton,tiekunta myöntää sinulle vaatiessasi sitä,
eron tiekunnasta.Piste.

Jos sinulla ei ole osoitta toista reittiä palstallesi,joudut peruskunnostuksen maksamaan.
Yksiköinnin mukaan.

Xpg kirjoitti:

Jos tie on tosiaan tarpeeton,tiekunta myöntää sinulle vaatiessasi sitä,
eron tiekunnasta.Piste.

Jos sinulla ei ole osoitta toista reittiä palstallesi,joudut peruskunnostuksen maksamaan.
Yksiköinnin mukaan.

Lue lisää

kun tie menee oman metsän läpi,käytän kuitenkin toista tietä kaikkiin metsä ja maatalousajoihin..
En ole mihinkään tiekuntaan edes koskaan liittyny,kyllä nää kaikki asiat on yksipuolisesti metsäkeskuksen hommeleita.

erota.. kirjoitti:

kun tie menee oman metsän läpi,käytän kuitenkin toista tietä kaikkiin metsä ja maatalousajoihin..
En ole mihinkään tiekuntaan edes koskaan liittyny,kyllä nää kaikki asiat on yksipuolisesti metsäkeskuksen hommeleita.

Lue lisää

osallistua tienylläpitoon ,jos et todellakaan käytä sitä.

Yksitystielaki
3 LUKU
Tienpitovelvollisuus
22 §

Jos kiinteistön omistajaa vaaditaan tieosakkaana osallistumaan tienpitoon, mutta kiinteistölle olevan toisen kulkuyhteyden vuoksi tai muusta tällaisesta syystä tietä tarvitaan kiinteistöä varten vain vähäisessä määrin ja omistaja ilmoittaa kiinteistön puolesta luopuvansa tien käyttämisestä, ei häntä voida velvoittaa tieosakkaana osallistumaan tienpitoon.

tarvitse kirjoitti:

osallistua tienylläpitoon ,jos et todellakaan käytä sitä.

Yksitystielaki
3 LUKU
Tienpitovelvollisuus
22 §

Jos kiinteistön omistajaa vaaditaan tieosakkaana osallistumaan tienpitoon, mutta kiinteistölle olevan toisen kulkuyhteyden vuoksi tai muusta tällaisesta syystä tietä tarvitaan kiinteistöä varten vain vähäisessä määrin ja omistaja ilmoittaa kiinteistön puolesta luopuvansa tien käyttämisestä, ei häntä voida velvoittaa tieosakkaana osallistumaan tienpitoon.

Lue lisää

Ne jotka tietä ei tarvitse tekohetkellä, kun maksuja syntyy ovat ensimmäisenä käyttämässä tietä.

aika yleisesti... kirjoitti:

Ne jotka tietä ei tarvitse tekohetkellä, kun maksuja syntyy ovat ensimmäisenä käyttämässä tietä.

Kaukonäköinenkin.Isäntä ei tarvitse tietä mutta tila tarvitsee.Eli te jotka vikisettä tarpeettomasta tiestä,ettekä osallistu kustannuksiin,pysykää sitten pois sieltä,sama koskee lapsianne.

Sanonta 1111 kirjoitti:

Kaukonäköinenkin.Isäntä ei tarvitse tietä mutta tila tarvitsee.Eli te jotka vikisettä tarpeettomasta tiestä,ettekä osallistu kustannuksiin,pysykää sitten pois sieltä,sama koskee lapsianne.

Lue lisää

tiellä on kaikilla, jos tien tekoon ja kunnostukseen on saatu valtion avustusta. Erikseen on ne tiet, jotka on teetetty kokonaan omin varoin. Silloin saa asettaa kieltopuomin sivullisille.

Metsäautoteitä valtion avustuksin rakennellaan esim. rantatonttien arvon nostamiseksi. Ei kai se ole ollut avustusten alkuperäinen tarkoitus? Suomessa on Ruotsiin verrattuna suhteessa moninkertainen metsäautotieverkosto.

sacs kirjoitti:

tiellä on kaikilla, jos tien tekoon ja kunnostukseen on saatu valtion avustusta. Erikseen on ne tiet, jotka on teetetty kokonaan omin varoin. Silloin saa asettaa kieltopuomin sivullisille.

Metsäautoteitä valtion avustuksin rakennellaan esim. rantatonttien arvon nostamiseksi. Ei kai se ole ollut avustusten alkuperäinen tarkoitus? Suomessa on Ruotsiin verrattuna suhteessa moninkertainen metsäautotieverkosto.

Lue lisää

Suomessa on jokamiehenoikeus, joka takaa jalankulkuoikeuden oli tietä tai ei. Monesti käsitetään tämä "joka auton oikeudeksi", sellaista ei kuitenkaan ole.

Jos metsä-autotiehen on saatu valtion avustusta, se ei muuta tilannetta, kulkuoikeus (ajoneuvoilla) on vain osakkailla. Siis myös puomi on mahdollinen, mutta mielestäni se on vain äärikeino, jos tienvarsien roskaamista tai ralliharjoittelua tms ei saada muuten kuriin.
Pelkästään siksi ettei maksuihin osallistumaton maanomistaja pääsisi kulkemaan ei puomia kannata laittaa. Tiekunta voi lähettää laskun esim puutavaran ajosta, jos on kyse ulkopuolisesta tilasta.

Onneksi tietoimituskokouksessa pakotetaan kaikki tien tosiasialliset osakkaat myös maksajiksi, jos tietä kannattaa yli 50% osakkuuksista. Samaisessa kokouksessa määritellään myös ne tilat, joilla on kulkuoikeus, vaikka ei maksuosuuksia olekkaan. Tälläisiäkin pikkupaloja metsistä löytyy.

Niin huomattavaa on että kulkuoikeudet ja maksuosuudet ovat tilakohtaisia. Sitä ei siis oteta huomioon minkälainen vastarannan kiiski sen tilan omistaa. Toki omistajan ilmoittama poikkeava käyttötarkoitus yleensä huomioidaan. Esim. suojelusopimukset.

Vaari lähtee siitä, että kaikki metsäautotiet, joissa olen osallisena pidetään puomitta, eikä kieltäviä liikennemerkkejäkään aseteta. Näin menetellään kunnes tulee em. todellista tarvetta.
En näe mitään estettä sille että marjastajat, metsästäjät ja muut sellaiset käyttävät tietä.
Sellaisia luikureita, jotka omistavat metsää tien varrella, mutta eivät maksa, ei ole.

Metsäkeskuksen (aiemmin metsänparannuspiirin) kanssa olen ollut monessa hankkeessa mukana. Heidän asiantuntemuksensa on välttämätön ellei ole ihan pikku pätkästä kyse. Onhan Vaari ollut monesti heidän kanssaa erimieltäkin, mutta niinhän se elämässä on, jos jotain tehdään, niin tulee siinä erimielisyyksiäkin.

Vaari kirjoitti:

Suomessa on jokamiehenoikeus, joka takaa jalankulkuoikeuden oli tietä tai ei. Monesti käsitetään tämä "joka auton oikeudeksi", sellaista ei kuitenkaan ole.

Jos metsä-autotiehen on saatu valtion avustusta, se ei muuta tilannetta, kulkuoikeus (ajoneuvoilla) on vain osakkailla. Siis myös puomi on mahdollinen, mutta mielestäni se on vain äärikeino, jos tienvarsien roskaamista tai ralliharjoittelua tms ei saada muuten kuriin.
Pelkästään siksi ettei maksuihin osallistumaton maanomistaja pääsisi kulkemaan ei puomia kannata laittaa. Tiekunta voi lähettää laskun esim puutavaran ajosta, jos on kyse ulkopuolisesta tilasta.

Onneksi tietoimituskokouksessa pakotetaan kaikki tien tosiasialliset osakkaat myös maksajiksi, jos tietä kannattaa yli 50% osakkuuksista. Samaisessa kokouksessa määritellään myös ne tilat, joilla on kulkuoikeus, vaikka ei maksuosuuksia olekkaan. Tälläisiäkin pikkupaloja metsistä löytyy.

Niin huomattavaa on että kulkuoikeudet ja maksuosuudet ovat tilakohtaisia. Sitä ei siis oteta huomioon minkälainen vastarannan kiiski sen tilan omistaa. Toki omistajan ilmoittama poikkeava käyttötarkoitus yleensä huomioidaan. Esim. suojelusopimukset.

Vaari lähtee siitä, että kaikki metsäautotiet, joissa olen osallisena pidetään puomitta, eikä kieltäviä liikennemerkkejäkään aseteta. Näin menetellään kunnes tulee em. todellista tarvetta.
En näe mitään estettä sille että marjastajat, metsästäjät ja muut sellaiset käyttävät tietä.
Sellaisia luikureita, jotka omistavat metsää tien varrella, mutta eivät maksa, ei ole.

Metsäkeskuksen (aiemmin metsänparannuspiirin) kanssa olen ollut monessa hankkeessa mukana. Heidän asiantuntemuksensa on välttämätön ellei ole ihan pikku pätkästä kyse. Onhan Vaari ollut monesti heidän kanssaa erimieltäkin, mutta niinhän se elämässä on, jos jotain tehdään, niin tulee siinä erimielisyyksiäkin.

Lue lisää

yksityistielaki samalla lailla kuin toisiakin.
Jos maan omistaja osoittaa,että hän ei käytä ko tietä.Esim. on tie yhteys jostain toiselta kautta, ei hänen tasvitse osallistua tienpitoon.

Samoin jos tie on rakennettu moottoriliikenne käyttöön ,ei sen tien tilapäistä käyttöä voi kieltää.Edes maastoliikennelakiin vedoten.
Vähäinenkään esim. puidenajo ei ole tilapäistä tienkäyttöä.

Kyllä näissä tienperusparannuksissa sattuu ylilyöntejä ja toisaalta tarpeellisia kohteita jää kunnostamatta.
Valtio antaa rahaa ,kun metsäteollisuus painostaa...."kotimaasta pitäs saada teollisuuden puupulaan puuta...;)
Tottakai metsäkeskukset käyttää tilannetta hyväkseen.

vaaria koskee kirjoitti:

yksityistielaki samalla lailla kuin toisiakin.
Jos maan omistaja osoittaa,että hän ei käytä ko tietä.Esim. on tie yhteys jostain toiselta kautta, ei hänen tasvitse osallistua tienpitoon.

Samoin jos tie on rakennettu moottoriliikenne käyttöön ,ei sen tien tilapäistä käyttöä voi kieltää.Edes maastoliikennelakiin vedoten.
Vähäinenkään esim. puidenajo ei ole tilapäistä tienkäyttöä.

Kyllä näissä tienperusparannuksissa sattuu ylilyöntejä ja toisaalta tarpeellisia kohteita jää kunnostamatta.
Valtio antaa rahaa ,kun metsäteollisuus painostaa...."kotimaasta pitäs saada teollisuuden puupulaan puuta...;)
Tottakai metsäkeskukset käyttää tilannetta hyväkseen.

Lue lisää

Olen kyllä nähnyt näitä todisteluja, joissa tien vaikutusalueella oleva tila on pyrkinyt tien kustannuksista (osakkuuksista) eroon. Onhan niitä hyväksyttykin, jos hylättykin. Metsäkeskuksella ei ole tässä roolia, asian päättää maanmittausinsinööri tietoimituksessa tai viime kädessä maaoikeus.
Vähän turhankin kitsaita inssit ovat joskus näiden vapautusten myöntämisessä. Olen kerran joutunut tilanteeseen, jossa minulle tärkeään tiehen ei yksi tila halunnut perustellusti osallistua. Olimme naapurin kanssa asiasta yhtä mieltä jo ennen tietoimitusta. Tietoimituskokouksessa jouduinkin sitten naapuria oikein puolustamaan kun inssi änkesi hänen tilaansa tien osakkaaksi, mielestäni perusteettomasti.

Eli asiat pitää hoitaa, täällä kysymällä saa korkeintaan myötätuntoa. Tietoimituskokous on oikea paikka ja sen päätöksestä voi valittaa maaoikeuteen.
Jos on kyseessä vanha tie, eikä tietoimitusta olla uusimassa on kunnan tielautakunta paikka, jossa asiaa myös voi käsitellä.

Siitä olen yhtä mieltä ettei maastoliikennelailla ja metsä-autotiellä ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Yksityinen tie on yksityinen tie ja se on tarkoitettu vain osakkaitten käyttöön. Jos siihen ei saada valtion tai kunnan varoista kunnossapitoavustusta (esim. auraus) voi sen sulkeakkin ulkopuoliselta ajoneuvoliikenteeltä. Mtta miksi suljettaisiin? Jos ainoa syy on se että joku ajaa siitä silloin tällöin henkilöautolla, niin mitä se sitten haittaa. Ennen puomitusta pitää käyttää hyvin monenlaisia keinoja ja miettiä mikä on järkevintä. Keskinäiset naapuruusriidat eivät ole puomituksen peruste. Jos väärinkäyttäjiä on vain yksi tai muutama tiedetty henkilö, niin puomitus ei ole ratkaisu, ratkaisua pitää hakea muualta.

Näitä asioita seuranneena en ole huomannut, että teitä olisi pantu mihinkään "ylilyöntikuntoon", työt on hoidettu asiallisesti.
Metsäkeskukset eivät ole tässä missään hyväksikäyttäjän asemassa, paremminkin heillä on täysi työ selittää miksi tuo tai tämä työ ei ole kiireellisempi kuin toisetkaan, metsänomistajat kiirehtivät omia hankkeitaan.

Toivottavasti metsänomistajat valvovat etunsa ja vaativat tien parannuksia ja vielä rakentamattomia tarpeellisia pistoteitä.

Vaari kirjoitti:

Olen kyllä nähnyt näitä todisteluja, joissa tien vaikutusalueella oleva tila on pyrkinyt tien kustannuksista (osakkuuksista) eroon. Onhan niitä hyväksyttykin, jos hylättykin. Metsäkeskuksella ei ole tässä roolia, asian päättää maanmittausinsinööri tietoimituksessa tai viime kädessä maaoikeus.
Vähän turhankin kitsaita inssit ovat joskus näiden vapautusten myöntämisessä. Olen kerran joutunut tilanteeseen, jossa minulle tärkeään tiehen ei yksi tila halunnut perustellusti osallistua. Olimme naapurin kanssa asiasta yhtä mieltä jo ennen tietoimitusta. Tietoimituskokouksessa jouduinkin sitten naapuria oikein puolustamaan kun inssi änkesi hänen tilaansa tien osakkaaksi, mielestäni perusteettomasti.

Eli asiat pitää hoitaa, täällä kysymällä saa korkeintaan myötätuntoa. Tietoimituskokous on oikea paikka ja sen päätöksestä voi valittaa maaoikeuteen.
Jos on kyseessä vanha tie, eikä tietoimitusta olla uusimassa on kunnan tielautakunta paikka, jossa asiaa myös voi käsitellä.

Siitä olen yhtä mieltä ettei maastoliikennelailla ja metsä-autotiellä ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Yksityinen tie on yksityinen tie ja se on tarkoitettu vain osakkaitten käyttöön. Jos siihen ei saada valtion tai kunnan varoista kunnossapitoavustusta (esim. auraus) voi sen sulkeakkin ulkopuoliselta ajoneuvoliikenteeltä. Mtta miksi suljettaisiin? Jos ainoa syy on se että joku ajaa siitä silloin tällöin henkilöautolla, niin mitä se sitten haittaa. Ennen puomitusta pitää käyttää hyvin monenlaisia keinoja ja miettiä mikä on järkevintä. Keskinäiset naapuruusriidat eivät ole puomituksen peruste. Jos väärinkäyttäjiä on vain yksi tai muutama tiedetty henkilö, niin puomitus ei ole ratkaisu, ratkaisua pitää hakea muualta.

Näitä asioita seuranneena en ole huomannut, että teitä olisi pantu mihinkään "ylilyöntikuntoon", työt on hoidettu asiallisesti.
Metsäkeskukset eivät ole tässä missään hyväksikäyttäjän asemassa, paremminkin heillä on täysi työ selittää miksi tuo tai tämä työ ei ole kiireellisempi kuin toisetkaan, metsänomistajat kiirehtivät omia hankkeitaan.

Toivottavasti metsänomistajat valvovat etunsa ja vaativat tien parannuksia ja vielä rakentamattomia tarpeellisia pistoteitä.

Lue lisää

Yksityistien tilapäinen käyttö henkilöautolla on sallittu KAIKILLE jos ei ole puomilla eikä ajokieltomerkillä kielletty liikennettä. Täyttä potaskaa väite että yksityistie on tarkoitettu vain osakkaiden käyttöön.Vain muutama promille suomen yksityistiekilometreistä on rajoitettu vain osakkaiden käyttöön.

Tien käyttäjä kirjoitti:

Yksityistien tilapäinen käyttö henkilöautolla on sallittu KAIKILLE jos ei ole puomilla eikä ajokieltomerkillä kielletty liikennettä. Täyttä potaskaa väite että yksityistie on tarkoitettu vain osakkaiden käyttöön.Vain muutama promille suomen yksityistiekilometreistä on rajoitettu vain osakkaiden käyttöön.

Lue lisää

tietoa. Ns yksityistiellä ajo moottoriajoneuvolla tilapäisesti on aina sallittua liikennettä. (veroissa se käyttömaksu on jo maksettu!)

Siis ,marjastajat, kalamiehet, retkeikijät jne siitä vaan, antaa niiden isäntien puida nyrkkiä jos haluavat ja jos käyvät hankaliksi niin virka-apua poliisislta.

Toinen juttu on oikesti yksityistiet joihin ei ole mitään avustuksia saatu/haettu. Niiden käytöstä määrää tien omistaja ja esim puomilla kertoo kantansa.

levittää väärää kirjoitti:

tietoa. Ns yksityistiellä ajo moottoriajoneuvolla tilapäisesti on aina sallittua liikennettä. (veroissa se käyttömaksu on jo maksettu!)

Siis ,marjastajat, kalamiehet, retkeikijät jne siitä vaan, antaa niiden isäntien puida nyrkkiä jos haluavat ja jos käyvät hankaliksi niin virka-apua poliisislta.

Toinen juttu on oikesti yksityistiet joihin ei ole mitään avustuksia saatu/haettu. Niiden käytöstä määrää tien omistaja ja esim puomilla kertoo kantansa.

Lue lisää

Tien tekoon saatu yhteiskunnan avustus ei tee tielle joka auton oikeutta. Jos tien kunnosapitoon saadaan yhteiskunna avustusta, tulee mukaan yleinen käyttöoikeus.

Kuten jo edellä olen sanonut ei tien sulkeminen liikennemerkillä tai puomilla yleisesti ole järkevää. Pitää olla todella vankkoja perusteita jos rajoitetaan.

Vaari kirjoitti:

Tien tekoon saatu yhteiskunnan avustus ei tee tielle joka auton oikeutta. Jos tien kunnosapitoon saadaan yhteiskunna avustusta, tulee mukaan yleinen käyttöoikeus.

Kuten jo edellä olen sanonut ei tien sulkeminen liikennemerkillä tai puomilla yleisesti ole järkevää. Pitää olla todella vankkoja perusteita jos rajoitetaan.

Lue lisää

Ollaanpas nyt tarkempia, tänään 17.07.2009 löysin seuraavaa.

---
29 a §. Velvoite sallia virkistyskäyttö. Pykälä on uusi. Komissio on valtiontukipäätöksessään edellyttänyt, että metsäteiden tekemisen ja yksityisteiden perusparannuksen tukea myönnetään vain teistä, jotka ovat yleisön käytössä maksutta virkistystarkoituksessa. Tähän liittyen ehdotetaan säädettäväksi, että maanomistaja, jolle on myönnetty tukea metsätien tekemiseen, on velvollinen sallimaan asianomaisen metsätien tai yksityistien käytön maksutta virkistystarkoituksessa. Komission päätöksestä tuleva vaatimus perustuu maa- ja metsätalousalan valtiontuen suuntaviivojen 175 kohdan e alakohtaan. Kyseinen kohta antaa kuitenkin mahdollisuuden poiketa tien käytön sallimisen velvoitteesta. Tästä syystä pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että käyttöä voidaan rajoittaa, jos se on tarpeen arkojen alueiden suojaamiseksi tai tien asianmukaisen ja turvallisen käytön varmistamiseksi.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi velvoitteen voimassaoloajasta. Velvoite olisi voimassa 10 vuotta toimenpiteelle myönnetyn rahoituksen loppuunmaksamisesta. Velvoitteen voimassaoloaika olisi siten sama kuin uuden rahoituslain 30 §:ssä määritellyllä hoito- ja kunnossapitovelvollisuudella.

---
Ja tuo löytyy tämän linkin takaa (jep, ruotsinkielinen haku).

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE 72/2008&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD&kieli=ru


Eli siis vaarin yleinen käyttöoikeus on oikealta nimeltään: Velvoite sallia virkistyskäyttö. Ja se syntyy jos on saatu pykälän nro. 29 mukaisia tukiaisia.


Monikohan metsäteiden maksajiksi joutuvista tuosta lisärasitteesta iloitsee? };-)

Vaari kirjoitti:

Suomessa on jokamiehenoikeus, joka takaa jalankulkuoikeuden oli tietä tai ei. Monesti käsitetään tämä "joka auton oikeudeksi", sellaista ei kuitenkaan ole.

Jos metsä-autotiehen on saatu valtion avustusta, se ei muuta tilannetta, kulkuoikeus (ajoneuvoilla) on vain osakkailla. Siis myös puomi on mahdollinen, mutta mielestäni se on vain äärikeino, jos tienvarsien roskaamista tai ralliharjoittelua tms ei saada muuten kuriin.
Pelkästään siksi ettei maksuihin osallistumaton maanomistaja pääsisi kulkemaan ei puomia kannata laittaa. Tiekunta voi lähettää laskun esim puutavaran ajosta, jos on kyse ulkopuolisesta tilasta.

Onneksi tietoimituskokouksessa pakotetaan kaikki tien tosiasialliset osakkaat myös maksajiksi, jos tietä kannattaa yli 50% osakkuuksista. Samaisessa kokouksessa määritellään myös ne tilat, joilla on kulkuoikeus, vaikka ei maksuosuuksia olekkaan. Tälläisiäkin pikkupaloja metsistä löytyy.

Niin huomattavaa on että kulkuoikeudet ja maksuosuudet ovat tilakohtaisia. Sitä ei siis oteta huomioon minkälainen vastarannan kiiski sen tilan omistaa. Toki omistajan ilmoittama poikkeava käyttötarkoitus yleensä huomioidaan. Esim. suojelusopimukset.

Vaari lähtee siitä, että kaikki metsäautotiet, joissa olen osallisena pidetään puomitta, eikä kieltäviä liikennemerkkejäkään aseteta. Näin menetellään kunnes tulee em. todellista tarvetta.
En näe mitään estettä sille että marjastajat, metsästäjät ja muut sellaiset käyttävät tietä.
Sellaisia luikureita, jotka omistavat metsää tien varrella, mutta eivät maksa, ei ole.

Metsäkeskuksen (aiemmin metsänparannuspiirin) kanssa olen ollut monessa hankkeessa mukana. Heidän asiantuntemuksensa on välttämätön ellei ole ihan pikku pätkästä kyse. Onhan Vaari ollut monesti heidän kanssaa erimieltäkin, mutta niinhän se elämässä on, jos jotain tehdään, niin tulee siinä erimielisyyksiäkin.

Lue lisää

Nimim. vaarikirjoitti:

"Onneksi tietoimituskokouksessa pakotetaan kaikki tien tosiasialliset osakkaat myös maksajiksi, jos tietä kannattaa yli 50% osakkuuksista. Samaisessa kokouksessa määritellään myös ne tilat, joilla on kulkuoikeus, vaikka ei maksuosuuksia olekkaan."

Oliskos kellään mitään linkkivinkkejä lakipykäliin tuosta?
Toisinsanoen, mihin lakeihin ja asetuksiin nuo väitteet perustuvat?

Ja vielä selvemmin, en ole kiinnostunut tehdäänkö noin vai ei, mutta jos tehdään niin miksi.

Tietoimituskokous on lakitermein vain pelkkä tietoimitus ja tämän tietoimituksen väitetty 50% -sääntö erityisesti kiinnoistaisi noin muutenkin; siis mitä hakusanoja? Linkkejä?

Taustalla on epäilys että eräänkin metsätien (tietoimitus 1970-luvun alussa) tarvitsijoita ja puoltajia on varmastikin ollut aina alle 50% - ainakin hehtaarimäärin mitattuna ja tilojen kappalemäärin mitattuna.

Virkistyskäyttö kirjoitti:

Ollaanpas nyt tarkempia, tänään 17.07.2009 löysin seuraavaa.

---
29 a §. Velvoite sallia virkistyskäyttö. Pykälä on uusi. Komissio on valtiontukipäätöksessään edellyttänyt, että metsäteiden tekemisen ja yksityisteiden perusparannuksen tukea myönnetään vain teistä, jotka ovat yleisön käytössä maksutta virkistystarkoituksessa. Tähän liittyen ehdotetaan säädettäväksi, että maanomistaja, jolle on myönnetty tukea metsätien tekemiseen, on velvollinen sallimaan asianomaisen metsätien tai yksityistien käytön maksutta virkistystarkoituksessa. Komission päätöksestä tuleva vaatimus perustuu maa- ja metsätalousalan valtiontuen suuntaviivojen 175 kohdan e alakohtaan. Kyseinen kohta antaa kuitenkin mahdollisuuden poiketa tien käytön sallimisen velvoitteesta. Tästä syystä pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että käyttöä voidaan rajoittaa, jos se on tarpeen arkojen alueiden suojaamiseksi tai tien asianmukaisen ja turvallisen käytön varmistamiseksi.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi velvoitteen voimassaoloajasta. Velvoite olisi voimassa 10 vuotta toimenpiteelle myönnetyn rahoituksen loppuunmaksamisesta. Velvoitteen voimassaoloaika olisi siten sama kuin uuden rahoituslain 30 §:ssä määritellyllä hoito- ja kunnossapitovelvollisuudella.

---
Ja tuo löytyy tämän linkin takaa (jep, ruotsinkielinen haku).

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE 72/2008&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD&kieli=ru


Eli siis vaarin yleinen käyttöoikeus on oikealta nimeltään: Velvoite sallia virkistyskäyttö. Ja se syntyy jos on saatu pykälän nro. 29 mukaisia tukiaisia.


Monikohan metsäteiden maksajiksi joutuvista tuosta lisärasitteesta iloitsee? };-)

Lue lisää

Tämä komission vaatimuksesta mukaan otettu virkistyskäytön salliminen koskee, vain niitä teitä, joille on tämän muutoksen voimaantulon jälkeen myönnetty rakentamis- tai perusparannusavustusta KEMERA varoista.

Se ei siis koske vanhoja teitä ja näitäkin uusia ja perusparannettuja vain tuon 10 vuotta.

Aina kun tie saa kunnossapitoavustusta, on tilapäinen julkinen käyttö sallittu, jatkuvasti, eikä tätä ole rajattu mihinkään virkistyskäyttöön.

Sitten on erityisryhmä, metsästäjät. Metsästysseura kun tekee vuokrasopimuksen maanomistajan kanssa, niin siinä pääsääntöisesti on myös teiden käyttöoikeus.

No, niinkuin olen monesti todennut nämä ovat niitä pykäliä, joihin vedotaan kun tulee vaikeuksia.
Käytäntö on aivan toisenlainen. Käytännössä metsäautoteiden varsilla ei ole kieltokylttejä eikä puomeja. Niitä käytetään juuri niinkuin tuo komission vaatima lisäys edellyttää.

Toivotaan että porukka ymmärtää myös että oikeuteen ja vapauteen liittyy myös vastuu. Asiat ovat tulleet esille juuri siksi, että ilkivalta ja roskaaminen (=kaatopaikkana pitäminen) ovat yleistyneet.

tietoimitus kirjoitti:

Nimim. vaarikirjoitti:

"Onneksi tietoimituskokouksessa pakotetaan kaikki tien tosiasialliset osakkaat myös maksajiksi, jos tietä kannattaa yli 50% osakkuuksista. Samaisessa kokouksessa määritellään myös ne tilat, joilla on kulkuoikeus, vaikka ei maksuosuuksia olekkaan."

Oliskos kellään mitään linkkivinkkejä lakipykäliin tuosta?
Toisinsanoen, mihin lakeihin ja asetuksiin nuo väitteet perustuvat?

Ja vielä selvemmin, en ole kiinnostunut tehdäänkö noin vai ei, mutta jos tehdään niin miksi.

Tietoimituskokous on lakitermein vain pelkkä tietoimitus ja tämän tietoimituksen väitetty 50% -sääntö erityisesti kiinnoistaisi noin muutenkin; siis mitä hakusanoja? Linkkejä?

Taustalla on epäilys että eräänkin metsätien (tietoimitus 1970-luvun alussa) tarvitsijoita ja puoltajia on varmastikin ollut aina alle 50% - ainakin hehtaarimäärin mitattuna ja tilojen kappalemäärin mitattuna.

Lue lisää

kolme ehtoa:

1. Sen täytyy olla ilmainen.

2. Se täytyy kulkea mahdollisimman lähellä omaa palstaa.

3. Sen täytyy kulkea naapurin maalla.

vähintään kirjoitti:

kolme ehtoa:

1. Sen täytyy olla ilmainen.

2. Se täytyy kulkea mahdollisimman lähellä omaa palstaa.

3. Sen täytyy kulkea naapurin maalla.

Ei ole ilmainen, etkös lukenut mitö kysyttiin? Lukutaito?

Metsätie (ei metsäautotie) kulkisikin tosiaan läheltä omaa tilaa/palstaa, nyt niin ei ole. Tässä vaiheessa saattaisi herätä jo epäilys että olenko halukas maksamaan mitäänm eikös?

Ja se todellakin kulkee naapureiden mailla, eli eipä ole mulla mitään asiaa sinne maksamatta naapureille.

Joten edelleenkin ihmettelen kuten alkuperäinenkin kysyjä että mikä on tuo väitetty 50% -sääntö? Mihin lakeihin ja asetuksiin se perustuu?


Sisälukutaitoisille lisähuomautuksena seuraava momentti asiasta ja samalla osittaisena vastauksena alkup. kysyjälle.

---
Laki yksityisistä teistä 15.6.1962/358
3 LUKU
Tienpitovelvollisuus
22 §

Jokainen, joka on saanut oikeuden tiehen tai jonka omistama kiinteistö kokonaan tai osaksi on sillä, tien vaikutuspiiriksi katsottavalla alueella, jolta tai jolle tapahtuviin kuljetuksiin tietä tarvitaan tai voidaan käyttää, on velvollinen tieosakkaana osuutensa mukaan tekemään ja pitämään kunnossa tietä. Ennestään olevan tien tienpitoon ei kuitenkaan voida velvoittaa tieosakkaana osallistumaan sitä, joka aikaisemmin ei ole tieosakas, niin kauan kuin tietä ei käytetä hänen kiinteistöään varten.

Milloin huomattava osa niistä, jotka olisivat velvolliset osallistumaan tienpitoon, vastustaa uuden tien rakentamista, ja rakennettavaa tietä ilmeisesti tultaisiin useita kiinteistöjä varten toistaiseksi tarvitsemaan vain vähäisessä määrin, voidaan tie päättää rakennettavaksi vain sitä haluavien toimesta velvoittamatta muita siihen osallistumaan.

------
Oliskos tuosta johdettu tämä kansanomainen väite 50% säännöstä?

Linkkivinkki ko. momenttiin:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1962/19620358

Ja edelleen tuohon lakiin tehdyt muutokset, ei tosin ko. momenttiin tästä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20001267


Ja selvyydeksi mainittakoon että mielestäni siivelläeläjät pitäisi ampua, mutta turhasta ei pitäne kenenkään maksaman.

Loinen vai lukutaidoton? kirjoitti:

Ei ole ilmainen, etkös lukenut mitö kysyttiin? Lukutaito?

Metsätie (ei metsäautotie) kulkisikin tosiaan läheltä omaa tilaa/palstaa, nyt niin ei ole. Tässä vaiheessa saattaisi herätä jo epäilys että olenko halukas maksamaan mitäänm eikös?

Ja se todellakin kulkee naapureiden mailla, eli eipä ole mulla mitään asiaa sinne maksamatta naapureille.

Joten edelleenkin ihmettelen kuten alkuperäinenkin kysyjä että mikä on tuo väitetty 50% -sääntö? Mihin lakeihin ja asetuksiin se perustuu?


Sisälukutaitoisille lisähuomautuksena seuraava momentti asiasta ja samalla osittaisena vastauksena alkup. kysyjälle.

---
Laki yksityisistä teistä 15.6.1962/358
3 LUKU
Tienpitovelvollisuus
22 §

Jokainen, joka on saanut oikeuden tiehen tai jonka omistama kiinteistö kokonaan tai osaksi on sillä, tien vaikutuspiiriksi katsottavalla alueella, jolta tai jolle tapahtuviin kuljetuksiin tietä tarvitaan tai voidaan käyttää, on velvollinen tieosakkaana osuutensa mukaan tekemään ja pitämään kunnossa tietä. Ennestään olevan tien tienpitoon ei kuitenkaan voida velvoittaa tieosakkaana osallistumaan sitä, joka aikaisemmin ei ole tieosakas, niin kauan kuin tietä ei käytetä hänen kiinteistöään varten.

Milloin huomattava osa niistä, jotka olisivat velvolliset osallistumaan tienpitoon, vastustaa uuden tien rakentamista, ja rakennettavaa tietä ilmeisesti tultaisiin useita kiinteistöjä varten toistaiseksi tarvitsemaan vain vähäisessä määrin, voidaan tie päättää rakennettavaksi vain sitä haluavien toimesta velvoittamatta muita siihen osallistumaan.

------
Oliskos tuosta johdettu tämä kansanomainen väite 50% säännöstä?

Linkkivinkki ko. momenttiin:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1962/19620358

Ja edelleen tuohon lakiin tehdyt muutokset, ei tosin ko. momenttiin tästä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20001267


Ja selvyydeksi mainittakoon että mielestäni siivelläeläjät pitäisi ampua, mutta turhasta ei pitäne kenenkään maksaman.

Lue lisää

En todellakaan tiedä lakiviitettä asiaan, mutta sen soveltaminen tietoimituksessa ei ole ihan noin yksioikoista ja matemaattista kuin tässä on tullut minunkin toimesta sanottua.
Prosenttilukuja lasketaan sekä osanottajamääristä, että erityisesti tieyksikköjen määristä, jotka on ainakin alustavasti yleensä selvitetty MK:n toimesta ennen tietoimitusta. Maanmittausinsinööri tiukkaa kyllä hyvin tarkoin esim sitä miksi tie on linjattu juuri tästä, palveleeko tasapuolisesti, onko taloudellisesti hyvä vaihtoehto jne. Linjaus saatetaan panna uuteen valmisteluunkin.
Insinööri apunaan uskotut miehet puntaroivat asioita yleisten tarpeitten näkökulmasta ja ottavat kyllä mukana olevien maanomistajien näkökannat huomioon.
Yleensä ne jotka jälkeenpäin ovat tyytymättömiä, eivät tule toimitukseen mukaan ollenkaan tai istuvat peräpenkissä tuppisuuna. Tilaisuuden jälkeen saatavat kysyä kaverilta: "mikses sinäkään sanonut sitä ja sitä asiaa, eihän tämän puolen tarpeita otettu ollenkaan huomioon."
Asioihin voi tosiaan vaikuttaa tietoimituksessa, mutta harvoin hanke kokonaan kaatuu. MK:n suunnittelija ei vie kaatuvaa hanketta tietoimitukseen asti. Tavallisesti pyritään etukäteisneuvotteluilla löytämään ratkaisu, joka mahdollisimman monelle sopisi. Näihin neuvotteluihin pitää änkeytyä mukaan. Paras tielinjaus löytyy yleensä vasta kun suunnitelmaa on muutamaan kertaan muutettu. Tähän vaiheeseen saattaa hanke jopa kaatuakkin tai se muuttaa oleellisesti muotoaan.
Toisaalta en ole nähnyt hanketta, jossa kaikki osalliset olisivat tyytyväisiä ja tuskin niitä montaa on edes ollut.

Loinen vai lukutaidoton? kirjoitti:

Ei ole ilmainen, etkös lukenut mitö kysyttiin? Lukutaito?

Metsätie (ei metsäautotie) kulkisikin tosiaan läheltä omaa tilaa/palstaa, nyt niin ei ole. Tässä vaiheessa saattaisi herätä jo epäilys että olenko halukas maksamaan mitäänm eikös?

Ja se todellakin kulkee naapureiden mailla, eli eipä ole mulla mitään asiaa sinne maksamatta naapureille.

Joten edelleenkin ihmettelen kuten alkuperäinenkin kysyjä että mikä on tuo väitetty 50% -sääntö? Mihin lakeihin ja asetuksiin se perustuu?


Sisälukutaitoisille lisähuomautuksena seuraava momentti asiasta ja samalla osittaisena vastauksena alkup. kysyjälle.

---
Laki yksityisistä teistä 15.6.1962/358
3 LUKU
Tienpitovelvollisuus
22 §

Jokainen, joka on saanut oikeuden tiehen tai jonka omistama kiinteistö kokonaan tai osaksi on sillä, tien vaikutuspiiriksi katsottavalla alueella, jolta tai jolle tapahtuviin kuljetuksiin tietä tarvitaan tai voidaan käyttää, on velvollinen tieosakkaana osuutensa mukaan tekemään ja pitämään kunnossa tietä. Ennestään olevan tien tienpitoon ei kuitenkaan voida velvoittaa tieosakkaana osallistumaan sitä, joka aikaisemmin ei ole tieosakas, niin kauan kuin tietä ei käytetä hänen kiinteistöään varten.

Milloin huomattava osa niistä, jotka olisivat velvolliset osallistumaan tienpitoon, vastustaa uuden tien rakentamista, ja rakennettavaa tietä ilmeisesti tultaisiin useita kiinteistöjä varten toistaiseksi tarvitsemaan vain vähäisessä määrin, voidaan tie päättää rakennettavaksi vain sitä haluavien toimesta velvoittamatta muita siihen osallistumaan.

------
Oliskos tuosta johdettu tämä kansanomainen väite 50% säännöstä?

Linkkivinkki ko. momenttiin:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1962/19620358

Ja edelleen tuohon lakiin tehdyt muutokset, ei tosin ko. momenttiin tästä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20001267


Ja selvyydeksi mainittakoon että mielestäni siivelläeläjät pitäisi ampua, mutta turhasta ei pitäne kenenkään maksaman.

Lue lisää

Anteeksi oli jäänyt "Loinen vai likutaidoton" viestin loppukaneetti lukematta.

Ei todellakaan sitä siipeilijääkään pidä ampua. Jos hänellä on perusteet vapautua tiestä ja saa vapautuksen, niin hän ei ole siipeilijä.
Kuten tuolla aiemmin kerroin vapautus voi selvässäkin asiassa olla työn takana.

Tuohon lainattuun lainkohtaan viitaten, tietoimituksia tehdään myös siten, että tiehen ei haetakkaan maksajaksi sitä maanomistajaa, jonka maiden läpi tie kulkee. Tiealueen joutuu silti, korvausta vastaan, luovuttamaan, jos tietoimituksen päätös on hakijalle myönteinen.

Vaari kirjoitti:

En todellakaan tiedä lakiviitettä asiaan, mutta sen soveltaminen tietoimituksessa ei ole ihan noin yksioikoista ja matemaattista kuin tässä on tullut minunkin toimesta sanottua.
Prosenttilukuja lasketaan sekä osanottajamääristä, että erityisesti tieyksikköjen määristä, jotka on ainakin alustavasti yleensä selvitetty MK:n toimesta ennen tietoimitusta. Maanmittausinsinööri tiukkaa kyllä hyvin tarkoin esim sitä miksi tie on linjattu juuri tästä, palveleeko tasapuolisesti, onko taloudellisesti hyvä vaihtoehto jne. Linjaus saatetaan panna uuteen valmisteluunkin.
Insinööri apunaan uskotut miehet puntaroivat asioita yleisten tarpeitten näkökulmasta ja ottavat kyllä mukana olevien maanomistajien näkökannat huomioon.
Yleensä ne jotka jälkeenpäin ovat tyytymättömiä, eivät tule toimitukseen mukaan ollenkaan tai istuvat peräpenkissä tuppisuuna. Tilaisuuden jälkeen saatavat kysyä kaverilta: "mikses sinäkään sanonut sitä ja sitä asiaa, eihän tämän puolen tarpeita otettu ollenkaan huomioon."
Asioihin voi tosiaan vaikuttaa tietoimituksessa, mutta harvoin hanke kokonaan kaatuu. MK:n suunnittelija ei vie kaatuvaa hanketta tietoimitukseen asti. Tavallisesti pyritään etukäteisneuvotteluilla löytämään ratkaisu, joka mahdollisimman monelle sopisi. Näihin neuvotteluihin pitää änkeytyä mukaan. Paras tielinjaus löytyy yleensä vasta kun suunnitelmaa on muutamaan kertaan muutettu. Tähän vaiheeseen saattaa hanke jopa kaatuakkin tai se muuttaa oleellisesti muotoaan.
Toisaalta en ole nähnyt hanketta, jossa kaikki osalliset olisivat tyytyväisiä ja tuskin niitä montaa on edes ollut.

Lue lisää

Kiitoksia vastauksista Vaari &Co.

Mun tapauksessa metsätie on tehty melkein 40 vuotta sitten, en ole ollut itse
olemassakaan silloin, eli perintö on kyseessä. Nyt on alettu tien kunnostuksen takia järjestäytymään (paikallislehdessä kokouskutsu, itse asun englannissa) ja jakelemaan maksuosuuksia. Olen saanut, kuten jo arvannette, passiiviosakkaan statuksen (löytyy ihan pykälistäkin mitä tämä tarkoittaa). Kyseiselle metsätielle on haettu kemera-tukea, perustuen lakiin kestävän metsätalouden rahoituksesta (ja samasta laista löytyy tuo passiiviosakas). Passiiviosakkaana olen saman lain mukaan saanut 50% maksuistani tukiaisina ellen valita asiasta.

Aikoinaan tie on tehty siten että erään suuren maapläntin omistaja on lahjoittanut suuren osan tiepohjasta, ja todellakin tie kulkee suurimmaksi osaksi hänen (tai perillistensä?) ja parin muun tilan läpi. Muut hankalat osakkaat ovat käsittääkseni vedetty mukaan vaan siksi että heidänkin tiloilleen ko. tieltä pääsee kunhan kääntyy siltä toiselle tielle. Hankalien osakkaiden tiloille on siis aina viimeisten parin sadan vuoden aikana päässyt kahta muutakin tietä pitkin ja pääsee edelleenkin. Tiedossani on jo kaksi osakkasta jotka ovat pyristelleen noiden kahden muun tien/kulkureitin avulla eroon ko. metsätien maksuista (yksityistielaki, 3 luku, tienpitovelvollisuus 22§).

Mutta tosiaan pitäisi varmaan jostain (mistä?) kaivaa esiin ko. metsätien alkup. kokouspöytäkirjat että selviäisi miten tuo 50% tai kuten laki sanoo "Miloin huomattava osa niistä..." on aikoinaan tulkittu.

passiiviosakas kirjoitti:

Kiitoksia vastauksista Vaari &Co.

Mun tapauksessa metsätie on tehty melkein 40 vuotta sitten, en ole ollut itse
olemassakaan silloin, eli perintö on kyseessä. Nyt on alettu tien kunnostuksen takia järjestäytymään (paikallislehdessä kokouskutsu, itse asun englannissa) ja jakelemaan maksuosuuksia. Olen saanut, kuten jo arvannette, passiiviosakkaan statuksen (löytyy ihan pykälistäkin mitä tämä tarkoittaa). Kyseiselle metsätielle on haettu kemera-tukea, perustuen lakiin kestävän metsätalouden rahoituksesta (ja samasta laista löytyy tuo passiiviosakas). Passiiviosakkaana olen saman lain mukaan saanut 50% maksuistani tukiaisina ellen valita asiasta.

Aikoinaan tie on tehty siten että erään suuren maapläntin omistaja on lahjoittanut suuren osan tiepohjasta, ja todellakin tie kulkee suurimmaksi osaksi hänen (tai perillistensä?) ja parin muun tilan läpi. Muut hankalat osakkaat ovat käsittääkseni vedetty mukaan vaan siksi että heidänkin tiloilleen ko. tieltä pääsee kunhan kääntyy siltä toiselle tielle. Hankalien osakkaiden tiloille on siis aina viimeisten parin sadan vuoden aikana päässyt kahta muutakin tietä pitkin ja pääsee edelleenkin. Tiedossani on jo kaksi osakkasta jotka ovat pyristelleen noiden kahden muun tien/kulkureitin avulla eroon ko. metsätien maksuista (yksityistielaki, 3 luku, tienpitovelvollisuus 22§).

Mutta tosiaan pitäisi varmaan jostain (mistä?) kaivaa esiin ko. metsätien alkup. kokouspöytäkirjat että selviäisi miten tuo 50% tai kuten laki sanoo "Miloin huomattava osa niistä..." on aikoinaan tulkittu.

Lue lisää

Kyllähän tuo pöytäkirja maanmittaustoimistosta löytyy, mutta miksi pitäisi löytyä?? Tietysti asialla on oma yleinen mielenkiintonsa, mutta sitä kautta mitään muutoksia ei enää saa. On ajanhukkaa lähteä kaivelemaan 40 vuoden takaista tietoimitusta, löytääkseen siitä virheen. Kaikki valitusajat ovat joka tapauksessa jo ummessa.

Jos haluat muutosta omiin maksuosuukksiisi, niin selvitä nyt ensin itsellesi se, millä perusteella on ryhdytty "maksuosuuksia jakelemaan" onko tietoimitus nyt uusittu vai onko maksuosuudet määritetty vanhan tietoimituksessa vahvistetun osakasluettelon mukaan. Jos tietoimitus uusitaan (on uusittu?), niin siellä on oikea paikka hakea muutoksia.
Jos tietoimitusta ei uusita, voit hakea muutosta kunnan tielautakunnan kautta. Ota huomioon, että viranomaisilla on velvollisuus opastaa sinua, miten tuota muutosta haetaan.

Näiden metsäteiden teossa on tavallista, että niiden pohjasta ei korvausta makseta, jos pohja on metsämaata. Tontista ja pellosta aina maksetaan. Tuo metsämaan lahjoitus tiemaaksi ei perustu lakiin, se edellyttää aina korvausta, mutta kun samat isännät ovat maksajina, niin korvauksettomuus on käytännöllistä. Pienenä sivuhuomautuksena tiemaa on edelleen kyseiseen tilaan kuuluvaa, siis isännän omaisuutta.

Vielä kysymys, miksi olet niin kovasti tietä ja sen maksuja vastaan? Maanomistamiseen kuuluu luontaisetuina aina tällaisia kuluja.
Se että omistaja asuu ulkomailla, ei isommin vaikuta tilan kulkutarpeisiin. Ne ovat olemassa omistajasta riippumatta. Toinen asia, jos tila poistetaan pysyvästi metsätaloskäytöstä (rauhoitus).
Vai onko kysymys periaatteesta, että minähän en kulkemisistani maksa?
Entä se, että uskot edellisen sukupolven tulleen jotenkin jyrätyksi aikanaan edellisessä tietoimituksessa ja kannat siitä kaunaa?

Vaari kirjoitti:

Kyllähän tuo pöytäkirja maanmittaustoimistosta löytyy, mutta miksi pitäisi löytyä?? Tietysti asialla on oma yleinen mielenkiintonsa, mutta sitä kautta mitään muutoksia ei enää saa. On ajanhukkaa lähteä kaivelemaan 40 vuoden takaista tietoimitusta, löytääkseen siitä virheen. Kaikki valitusajat ovat joka tapauksessa jo ummessa.

Jos haluat muutosta omiin maksuosuukksiisi, niin selvitä nyt ensin itsellesi se, millä perusteella on ryhdytty "maksuosuuksia jakelemaan" onko tietoimitus nyt uusittu vai onko maksuosuudet määritetty vanhan tietoimituksessa vahvistetun osakasluettelon mukaan. Jos tietoimitus uusitaan (on uusittu?), niin siellä on oikea paikka hakea muutoksia.
Jos tietoimitusta ei uusita, voit hakea muutosta kunnan tielautakunnan kautta. Ota huomioon, että viranomaisilla on velvollisuus opastaa sinua, miten tuota muutosta haetaan.

Näiden metsäteiden teossa on tavallista, että niiden pohjasta ei korvausta makseta, jos pohja on metsämaata. Tontista ja pellosta aina maksetaan. Tuo metsämaan lahjoitus tiemaaksi ei perustu lakiin, se edellyttää aina korvausta, mutta kun samat isännät ovat maksajina, niin korvauksettomuus on käytännöllistä. Pienenä sivuhuomautuksena tiemaa on edelleen kyseiseen tilaan kuuluvaa, siis isännän omaisuutta.

Vielä kysymys, miksi olet niin kovasti tietä ja sen maksuja vastaan? Maanomistamiseen kuuluu luontaisetuina aina tällaisia kuluja.
Se että omistaja asuu ulkomailla, ei isommin vaikuta tilan kulkutarpeisiin. Ne ovat olemassa omistajasta riippumatta. Toinen asia, jos tila poistetaan pysyvästi metsätaloskäytöstä (rauhoitus).
Vai onko kysymys periaatteesta, että minähän en kulkemisistani maksa?
Entä se, että uskot edellisen sukupolven tulleen jotenkin jyrätyksi aikanaan edellisessä tietoimituksessa ja kannat siitä kaunaa?

Lue lisää

Vastustan kolmannen tien maksuja koska, minä jo maksan kahdesta muustakin tiestä mailleni. Joten miksi maksaisin kolmannesta tiestäkin jota en ole käyttänyt, en käytä, enkä tule käyttämään?
Maksamistani kahdestakin tiestä on toinen turha, eikös vaan (momentti mainittu ko. keskusteluketjussa jo monta kertaa)?

Tottakai jos jotain käytän jotain, vaikkapa tämä metsätie, siitä maksan, esim. kertakorvaus puunajosta. Miksi sitä käyttäisin kun sen kautta reitti palstalleni on pidempi kuin kummankaan jo maksetun tien kautta. Näitä kahta muuta tietä ymmärrän paremmin koska niiden kautta on pääsy, lyhyempi reitti joka on auki myös talvella lumisina aikoina, ns. mökilleni tai miten nyt vanhaa mökkikäytössä olevaa tilakeskusta nimitämmekään.

Olen muuten sitä mieltä että periaatteet ne vasta hyviä rahastuskohteita ovatkin
ja niistä saakin sekä pitääkin rahastaa ja raskaasti. };-D~

En voi olla samaa mieltä tuosta että "On ajanhukkaa lähteä kaivelemaan 40 vuoden takaista tietoimitusta, löytääkseen siitä virheen.". Sehän erityisesti pitää selvittää jos haluaa tietää onko jotain muutettu mahdollisessa uudessa tietoimituksessa vaiko ei. Pitää olla joku referenssi jota on muutettu uudessa tietoimituksessa, muutenhan kyseessä ei ole muutos vaan ihan uusi tietoimitus. Samallahan tulee tarkastettua mikä on lain vaatima säilytysaika pöytäkirjoille ja onko säilytysaikaa noudatettu. Tässä lienee myös kyseessä sukupolvien välinen kuilu; ennen uskottiin kun joku sanoi jotain, nyt ei uskota yhtään ketään, pitää esittää pykälät jne. ja jos olet tehnyt virheen olet viallinen ja ammattitaidoton ja kohta työtön - ja ei, tämä ei ole vitsi. Kuunnekaas vaan niitä joilla vielä on töitä.

En todellakaan ehdi paikalle kokouksiin joten kaikki tälläinen selvittely tapahtuu jälkijunassa, hyvä jos saan tiedon kokouksen ajasta ja paikasta ennen kokousta. Viimeksikin tuttava oli sattumalta nähnyt kokouskutsun suomalaisessa paikallislehdeessä, ko. lehteä ei mulle tule. Mullahan toisaalta on asiat hyvin, kirjoitan ja luen sekä puhunkin suomea koht. hyvin (armeijakin käytynä), joten on olemassa edes jonkinlainen todennäköisyys että edes teoriassa voisin osallistua suomenkieliseen kokoukseen ihan itse ilman tulkkia.

Vaari kirjoitti:

Kyllähän tuo pöytäkirja maanmittaustoimistosta löytyy, mutta miksi pitäisi löytyä?? Tietysti asialla on oma yleinen mielenkiintonsa, mutta sitä kautta mitään muutoksia ei enää saa. On ajanhukkaa lähteä kaivelemaan 40 vuoden takaista tietoimitusta, löytääkseen siitä virheen. Kaikki valitusajat ovat joka tapauksessa jo ummessa.

Jos haluat muutosta omiin maksuosuukksiisi, niin selvitä nyt ensin itsellesi se, millä perusteella on ryhdytty "maksuosuuksia jakelemaan" onko tietoimitus nyt uusittu vai onko maksuosuudet määritetty vanhan tietoimituksessa vahvistetun osakasluettelon mukaan. Jos tietoimitus uusitaan (on uusittu?), niin siellä on oikea paikka hakea muutoksia.
Jos tietoimitusta ei uusita, voit hakea muutosta kunnan tielautakunnan kautta. Ota huomioon, että viranomaisilla on velvollisuus opastaa sinua, miten tuota muutosta haetaan.

Näiden metsäteiden teossa on tavallista, että niiden pohjasta ei korvausta makseta, jos pohja on metsämaata. Tontista ja pellosta aina maksetaan. Tuo metsämaan lahjoitus tiemaaksi ei perustu lakiin, se edellyttää aina korvausta, mutta kun samat isännät ovat maksajina, niin korvauksettomuus on käytännöllistä. Pienenä sivuhuomautuksena tiemaa on edelleen kyseiseen tilaan kuuluvaa, siis isännän omaisuutta.

Vielä kysymys, miksi olet niin kovasti tietä ja sen maksuja vastaan? Maanomistamiseen kuuluu luontaisetuina aina tällaisia kuluja.
Se että omistaja asuu ulkomailla, ei isommin vaikuta tilan kulkutarpeisiin. Ne ovat olemassa omistajasta riippumatta. Toinen asia, jos tila poistetaan pysyvästi metsätaloskäytöstä (rauhoitus).
Vai onko kysymys periaatteesta, että minähän en kulkemisistani maksa?
Entä se, että uskot edellisen sukupolven tulleen jotenkin jyrätyksi aikanaan edellisessä tietoimituksessa ja kannat siitä kaunaa?

Lue lisää

Olen myös tälläinen passiiviosakas, ja myös etämetsänomistaja kuten yleinen nimitys nyt näkyy olevan meille toispaikkakuntalaisilla/muualla asuville maan omistajille. Minäkään en ymmärrä miksi maksaisin jostain mistä en saa mitään vastinetta takaisin päin. Mullekin on tullut n. 1000EUR lasku (eli ilman 50% tukea se on n. 2000EUR) hehtaarin palstasta jossa ei kasva mitään, koska se on lähinnä suota. Jep, turha metsätie kyseessä myös, JA palstan toisella reunalla on jo tie josta myös maksan ja olen maksanut aina. Tämän toisen tien kautta pääsen mökillenikin, metsätieltä mökille ei voi kulkea. Joten miksi maksaisin mitään turhasta metsätiestä?
Toki jos sitä mielestäni turhaa metsätietä jostain syystä käytän niin pakkohan sitten on maksaa, laiessakin on pykälät kertamaksuista ja ne ovatkin mielestäni reiluja. Maksatko sinä vaari iloiten kaikki maksut olivat ne aiheellisia tai ei?

myös passiiviosakas kirjoitti:

Olen myös tälläinen passiiviosakas, ja myös etämetsänomistaja kuten yleinen nimitys nyt näkyy olevan meille toispaikkakuntalaisilla/muualla asuville maan omistajille. Minäkään en ymmärrä miksi maksaisin jostain mistä en saa mitään vastinetta takaisin päin. Mullekin on tullut n. 1000EUR lasku (eli ilman 50% tukea se on n. 2000EUR) hehtaarin palstasta jossa ei kasva mitään, koska se on lähinnä suota. Jep, turha metsätie kyseessä myös, JA palstan toisella reunalla on jo tie josta myös maksan ja olen maksanut aina. Tämän toisen tien kautta pääsen mökillenikin, metsätieltä mökille ei voi kulkea. Joten miksi maksaisin mitään turhasta metsätiestä?
Toki jos sitä mielestäni turhaa metsätietä jostain syystä käytän niin pakkohan sitten on maksaa, laiessakin on pykälät kertamaksuista ja ne ovatkin mielestäni reiluja. Maksatko sinä vaari iloiten kaikki maksut olivat ne aiheellisia tai ei?

Lue lisää

.... mutta joskus maksan ajattelemisen jälkeen, vaikka ei olisi ihan pakko. Maksan esim. yhdestä metsä-autotiestä vuosimaksua kymmenkunta euroa, vaikka en sitä tietä tarvitse. Se on näitä kylän keskisiä solidaadisuuskysymyksiä, joita on jo lapsena poismuuttaneille turha yrittää selittää.
Olinhan minäkin, olosuhteitten pakosta, etämetsänomistaja yli 40 vuotta, enkä nytkään ole ihan kotimökille asti palannut.

Vaari ollut mukana muutamassa tietoimituksessa, jossa käsiteltiin tuollaisten 1 tai 2 hehtaarin suolänttien asiat niin, että kulkuoikeus merkattiin pöytäkirjoihin, mutta ilman maksuosuuksia.
Kuvaamasi 1000(/2000)euron kustannus tuollaiselle palalle kuulostaa muutenkin uskomattomalta.
Antamiesi tietojen mukaan sinulla on täysi mahdollisuus päästä tuosta toisesta tiestä kokonaan eroon. Ei muuta kun kunnan tielautakuntaan yhteys. Kyllä periaate on se että vain ne maksavat, jotka tarvitsevat. Tarpeettomuutta ei yleensä muuten hyväksytä kuin kulku toisen tien kautta periaatteella. Jos tilaa ei hoideta, niin se ei ole tarpeetomuuden peruste.

passiiviosakas kirjoitti:

Vastustan kolmannen tien maksuja koska, minä jo maksan kahdesta muustakin tiestä mailleni. Joten miksi maksaisin kolmannesta tiestäkin jota en ole käyttänyt, en käytä, enkä tule käyttämään?
Maksamistani kahdestakin tiestä on toinen turha, eikös vaan (momentti mainittu ko. keskusteluketjussa jo monta kertaa)?

Tottakai jos jotain käytän jotain, vaikkapa tämä metsätie, siitä maksan, esim. kertakorvaus puunajosta. Miksi sitä käyttäisin kun sen kautta reitti palstalleni on pidempi kuin kummankaan jo maksetun tien kautta. Näitä kahta muuta tietä ymmärrän paremmin koska niiden kautta on pääsy, lyhyempi reitti joka on auki myös talvella lumisina aikoina, ns. mökilleni tai miten nyt vanhaa mökkikäytössä olevaa tilakeskusta nimitämmekään.

Olen muuten sitä mieltä että periaatteet ne vasta hyviä rahastuskohteita ovatkin
ja niistä saakin sekä pitääkin rahastaa ja raskaasti. };-D~

En voi olla samaa mieltä tuosta että "On ajanhukkaa lähteä kaivelemaan 40 vuoden takaista tietoimitusta, löytääkseen siitä virheen.". Sehän erityisesti pitää selvittää jos haluaa tietää onko jotain muutettu mahdollisessa uudessa tietoimituksessa vaiko ei. Pitää olla joku referenssi jota on muutettu uudessa tietoimituksessa, muutenhan kyseessä ei ole muutos vaan ihan uusi tietoimitus. Samallahan tulee tarkastettua mikä on lain vaatima säilytysaika pöytäkirjoille ja onko säilytysaikaa noudatettu. Tässä lienee myös kyseessä sukupolvien välinen kuilu; ennen uskottiin kun joku sanoi jotain, nyt ei uskota yhtään ketään, pitää esittää pykälät jne. ja jos olet tehnyt virheen olet viallinen ja ammattitaidoton ja kohta työtön - ja ei, tämä ei ole vitsi. Kuunnekaas vaan niitä joilla vielä on töitä.

En todellakaan ehdi paikalle kokouksiin joten kaikki tälläinen selvittely tapahtuu jälkijunassa, hyvä jos saan tiedon kokouksen ajasta ja paikasta ennen kokousta. Viimeksikin tuttava oli sattumalta nähnyt kokouskutsun suomalaisessa paikallislehdeessä, ko. lehteä ei mulle tule. Mullahan toisaalta on asiat hyvin, kirjoitan ja luen sekä puhunkin suomea koht. hyvin (armeijakin käytynä), joten on olemassa edes jonkinlainen todennäköisyys että edes teoriassa voisin osallistua suomenkieliseen kokoukseen ihan itse ilman tulkkia.

Lue lisää

Älä hikeenny, jos kyselen asioita, jotka olet jo kertonut, mutta kun on rekisteröimätön nimimerkki niin sillä voi vaikka kolme henkilöä vuorotellen kirjoittaa, ota siitä sitten selvää.

Antamiesi tietojen perusteella on selvää, että pääset tästä kolmannesta tiestä kokonaan eroon. Jos on tulossa tietoimitus, niin sinne edustaja vaatimaan vapautusta. Ellei ole toimitusta tulossa, niin yhteys kunnan tielautakuntaan. Tässä ei todellakaan tarvita vanhaa tietoimituspöytäkirjaa ja jos tielautakunta sen haluaa, niin se hankkii sen.

Kysyin onko ollut uusi tietoimitus. Tekstistäsi saa sen käsityksen että on ollut, mutta epäilen sitä. Lauseesi:
"Sehän erityisesti pitää selvittää jos haluaa tietää onko jotain muutettu mahdollisessa uudessa tietoimituksessa vaiko ei. Pitää olla joku referenssi jota on muutettu uudessa tietoimituksessa, muutenhan kyseessä ei ole muutos vaan ihan uusi tietoimitus."
vihjaa siihen, että et ole ihan sisäistänyt mitä sana "tietoimitus" tarkoittaa.
Tietoimitus on maanmittarin tekemä toimitus, jossa uuden tien:
- paikka merkitään karttaan,
- perustetaan tiloille, joiden kautta se kulkee tierasitteet.
- Määritellään millä tiloilla on tiehen käyttöoikeus
- perustetaan lisätieoikeudet ja niiden rasitteet, niiltä osin kun kulkuoikeutettu tila ei rajoitu suoraan tiehen.
- Perustetaan tielle tiekunta, määrätään sen toimihenkilöt
- Vahvistetaan tien tilojen osakkuusluettelot, joita käytetään maksuja määriteltäessä.

Erikseen ovat sitten tiekunnan kokoukset ja päätökset tien hoidosta, perusparannuksista ja maksujen keräämisestä yms.
Tietoimitusta harvoin uusitaan. Sellainen on tarpeen yleensä jos olosuhteen tien ympärillä ovat oleellisesti muuttuneet. Esim. on rakennetty maantie, joka muuttaa kulkuyhteyksiä.
Yleensä peruskunnostus tehdään vanhan tietoimituksessa vahvistetun tilakohtaisen osakasluettelon mukaan. Uudet omistajat tiloille on tietenkin päivitetty.

Tietääkseni maanjakokirjoja ja tietoimitusten pöytäkirjoja ei pääsääntöisesti hävitä ollenkaan. Joten kyllä se paperi löytyy.
Tärkeintähän tässä ja nyt olisi päästä eroon tuosta tiestä ja sen maksuista.
Sen vanhan paperin etsiminen on ajanhukkaa, mutta kieltämättä mielenkiintoista sellaista.

Vaari kirjoitti:

Älä hikeenny, jos kyselen asioita, jotka olet jo kertonut, mutta kun on rekisteröimätön nimimerkki niin sillä voi vaikka kolme henkilöä vuorotellen kirjoittaa, ota siitä sitten selvää.

Antamiesi tietojen perusteella on selvää, että pääset tästä kolmannesta tiestä kokonaan eroon. Jos on tulossa tietoimitus, niin sinne edustaja vaatimaan vapautusta. Ellei ole toimitusta tulossa, niin yhteys kunnan tielautakuntaan. Tässä ei todellakaan tarvita vanhaa tietoimituspöytäkirjaa ja jos tielautakunta sen haluaa, niin se hankkii sen.

Kysyin onko ollut uusi tietoimitus. Tekstistäsi saa sen käsityksen että on ollut, mutta epäilen sitä. Lauseesi:
"Sehän erityisesti pitää selvittää jos haluaa tietää onko jotain muutettu mahdollisessa uudessa tietoimituksessa vaiko ei. Pitää olla joku referenssi jota on muutettu uudessa tietoimituksessa, muutenhan kyseessä ei ole muutos vaan ihan uusi tietoimitus."
vihjaa siihen, että et ole ihan sisäistänyt mitä sana "tietoimitus" tarkoittaa.
Tietoimitus on maanmittarin tekemä toimitus, jossa uuden tien:
- paikka merkitään karttaan,
- perustetaan tiloille, joiden kautta se kulkee tierasitteet.
- Määritellään millä tiloilla on tiehen käyttöoikeus
- perustetaan lisätieoikeudet ja niiden rasitteet, niiltä osin kun kulkuoikeutettu tila ei rajoitu suoraan tiehen.
- Perustetaan tielle tiekunta, määrätään sen toimihenkilöt
- Vahvistetaan tien tilojen osakkuusluettelot, joita käytetään maksuja määriteltäessä.

Erikseen ovat sitten tiekunnan kokoukset ja päätökset tien hoidosta, perusparannuksista ja maksujen keräämisestä yms.
Tietoimitusta harvoin uusitaan. Sellainen on tarpeen yleensä jos olosuhteen tien ympärillä ovat oleellisesti muuttuneet. Esim. on rakennetty maantie, joka muuttaa kulkuyhteyksiä.
Yleensä peruskunnostus tehdään vanhan tietoimituksessa vahvistetun tilakohtaisen osakasluettelon mukaan. Uudet omistajat tiloille on tietenkin päivitetty.

Tietääkseni maanjakokirjoja ja tietoimitusten pöytäkirjoja ei pääsääntöisesti hävitä ollenkaan. Joten kyllä se paperi löytyy.
Tärkeintähän tässä ja nyt olisi päästä eroon tuosta tiestä ja sen maksuista.
Sen vanhan paperin etsiminen on ajanhukkaa, mutta kieltämättä mielenkiintoista sellaista.

Lue lisää

"Älä hikeenny, jos kyselen asioita, jotka olet jo kertonut, mutta kun on rekisteröimätön nimimerkki niin sillä voi vaikka kolme henkilöä vuorotellen kirjoittaa, ota siitä sitten selvää."

Kuinka iso ryhmä on tunnuksen vaari takana?
Haloo!

Herätkää - Vartiotorni kaatuu!

Et ole selvästikään tajunnut intternetin alkeitakaan. Emme mekään tiedä kuinka iso ryhmä on rekisteröidyn tunnuksen vaari takana. Intternetissä keskustellaan asiasta tai sitten ei. Se keitä keskusteluun osallistuu on sivuseikka.

Ja asiaan. Etämetsänomistajana hämmästelin kanssa näitä tiemaksuja joista en näe hyötyväni mitenkään millään tavoin koskaan. Metsäpalstalleni menee muitakin teitä ja lisäksi laskuttivat jostain metsähoitosuunnitelmasta, molemmat ovat mulle turhia. Turhia ovat koska ideani on myydä puut ja istuttaa uusia ja sitten myydä, tai lahjoittaa, koko palsta. Voisin lahjoittaa uudelleen istutetun palstan 3v kummitytölle, mitäs mä sillä tekisinkään kaupunkilaisena.
Näissä vastaavissa tapauksissa meitä kaupunkilaisia/etäomistajia ihmetyttävät mielestäni yleensä maksut joista ei helposti pääse eroon ja joista emme hyödy mitään.

2009 vs keskusneiti kirjoitti:

"Älä hikeenny, jos kyselen asioita, jotka olet jo kertonut, mutta kun on rekisteröimätön nimimerkki niin sillä voi vaikka kolme henkilöä vuorotellen kirjoittaa, ota siitä sitten selvää."

Kuinka iso ryhmä on tunnuksen vaari takana?
Haloo!

Herätkää - Vartiotorni kaatuu!

Et ole selvästikään tajunnut intternetin alkeitakaan. Emme mekään tiedä kuinka iso ryhmä on rekisteröidyn tunnuksen vaari takana. Intternetissä keskustellaan asiasta tai sitten ei. Se keitä keskusteluun osallistuu on sivuseikka.

Ja asiaan. Etämetsänomistajana hämmästelin kanssa näitä tiemaksuja joista en näe hyötyväni mitenkään millään tavoin koskaan. Metsäpalstalleni menee muitakin teitä ja lisäksi laskuttivat jostain metsähoitosuunnitelmasta, molemmat ovat mulle turhia. Turhia ovat koska ideani on myydä puut ja istuttaa uusia ja sitten myydä, tai lahjoittaa, koko palsta. Voisin lahjoittaa uudelleen istutetun palstan 3v kummitytölle, mitäs mä sillä tekisinkään kaupunkilaisena.
Näissä vastaavissa tapauksissa meitä kaupunkilaisia/etäomistajia ihmetyttävät mielestäni yleensä maksut joista ei helposti pääse eroon ja joista emme hyödy mitään.

Lue lisää

Rekisteröimättömien nimerkkien kanssa todella voi käydä niin, että samassa keskustelussakin useampi henkilö, joko huomaamattaan tai tahallaan käyttää samaa nimimerkkiä. Silloin on todella hiukan vaikea muistaa kuka on mitäkin sanonut, niinkuin tässä kävi.
Rekisteröityä nimimerkkiä kai pääsääntöisesti käyttää vain yksi henkilö, mutta toki jollakin ryhmälläkin voi olla yhteinen nimimerkki. Ei vain äkkiseltään tule mieleen miksi olisi. Toki aikanaan töissä ollessani jouduimme joskus työkaverin kanssa käyttämään samoja administraattoritunnuksia, mutta se on vähän eri juttu keskustelujen nimimerkeillä.

Olen samaa mieltä, kuin "2009 vs keskusneiti" täällä keskustellaan asioista, se kuka sanoi on toisarvoista. Tässä tapauksessa vain piti olla toisen keskustelijan faktat tiedossa, että osasi ottaa kantaa hänen kysymyksiinsä.

Tuo metsänhoitosuunnitelman maksu voi tulla sinulle VAIN ja AINOASTAAN jos olet suunnitelman tilannut. Laskuttajan (metsäkeskus tai metsänhoitoyhdistys) täytyy pystyä näyttämään toteen Sinun tilauksesi, muuten laskua ei tarvitse maksaa.
Suunnitelmia tehdään alueittain ja tietääkseni kaikki tilat käydään läpi (sinänsä hölmöä), mutta maksu peritään vain niiltä, jotka ovat suunnitelman tilanneet ja he myös saavat suunnitelman, joko kansiona tai nettiversiona.
Suunnitelma sinänsä on hyvä tuki metsänhoidolle, mutta se on TÄYSIN vapaaehtoinen.

Tuo tiemaksuasia on todella näin, kuten edellä olen selvittänyt. Tiestä pääsee eroon, jos on selkeä näyttö, ettei mihinkään osaan tilaa tätä kyseistä tietä tarvitse. Puutavaran ajohan se on se tavallisin metsätien tarve, sen mukaan tieyksikötkin jaetaan. Kokemuksesta voin sanoa, että tietä tarvitaan valtavan paljon muutenkin metsänhoidossa.

Tuo lapselle metsäpalstan lahjoittaminen ei ole verotuksellisesti oikein hyvä juttu. Kun omistaa metsäpalstan ja siitä tulee hakkuutuloja, niin niistä verotetaan 28% puhtaasta tulosta. Puhdastulo on vuositulot miinus vuosikulut. Tällöin ei ole juuri väliä kuka palstan omistaa. Tuloja on vain silloin tällöin. Istutusvuonna on vain kuluja samoin taimikon hoidosta tulee niitä yms. Silloin tuleekin tappiota, josta esim palkansaaja saa alijäämän hyvitystä palkkatuloistaan määrätyistä veroista. Jos omistaja on lapsi, tätä mahdollisuutta ei ole, vaan tappiot jäävät odottaamaan sitä vuotta, jolloin on metsätaloudessa tuloja, että tappio voidaan vähentää. Tällöin tappio voi jäädä hyödyntämättä.

Kyllä kaupunkilainenkin ihan hyvin voi metsää omistaa ja hoitaa. Etämetsänomistaja Vaarikin oli 40 vuotta.

Mikäli on kökkähenkeä ja maksetaan vain oleellinen. Mitä vitun osaamista luiskan muotoilu ja rummun vaihto vaatii alueella jossa kaivinkone lähes joka talos. Mursketta osaa lähes joka jätkä tilata.Hyväveli kuvio pyörii näissä piireissä.

Mie Vaan ¤ kirjoitti:

Mikäli on kökkähenkeä ja maksetaan vain oleellinen. Mitä vitun osaamista luiskan muotoilu ja rummun vaihto vaatii alueella jossa kaivinkone lähes joka talos. Mursketta osaa lähes joka jätkä tilata.Hyväveli kuvio pyörii näissä piireissä.

Lue lisää

missä näitä KUNNOLLA TEHTYJÄ kökkäteitä on, kun en ole missään nähnyt. Surkeita tekeleitä kyllä löytyy. Jos tiekunnat tai maanomistajat pystyvät tiensä itse hoitamaan, ne hoitavat eivätkä valita. Niitä ei taida kyllä paljon löytyä,
Tieasioissa tarvitaan useimmiten joku ulkopuolinen hoitamaan asiat kuntoon, eikä sitä ruljanssia kukaan ala ilmaiseksi tekemään. Ja jos haetaan kunnalta, valtiolta tukea niin niitä papereiden tekijöitä ei tunnu löytävän. Arvostelijoita kyllä löytyy joka vaiheessa suunnittelua ja toteutusta.

Oikein alkaa naurattaa kirjoitti:

missä näitä KUNNOLLA TEHTYJÄ kökkäteitä on, kun en ole missään nähnyt. Surkeita tekeleitä kyllä löytyy. Jos tiekunnat tai maanomistajat pystyvät tiensä itse hoitamaan, ne hoitavat eivätkä valita. Niitä ei taida kyllä paljon löytyä,
Tieasioissa tarvitaan useimmiten joku ulkopuolinen hoitamaan asiat kuntoon, eikä sitä ruljanssia kukaan ala ilmaiseksi tekemään. Ja jos haetaan kunnalta, valtiolta tukea niin niitä papereiden tekijöitä ei tunnu löytävän. Arvostelijoita kyllä löytyy joka vaiheessa suunnittelua ja toteutusta.

Lue lisää

1 Miehen omalle palstalle toteuttamia. Kärsii puutavaraauton täytenä ajaa ja henkilöautolla kärsii ajaa 80 km h. Käytännön toteutukses tekee haittaa se seikka (usean eri kiinteistön läpi viety tie) Sitä yhteishenkeä ei löyry kaikki kyräilee toistaan ettei toinen vaan hyötyis ja se metsäkeskuksen lasku on paljon helpompi maksaa eräille. Isännät ja metsänomistajat omalla toiminnalla ( typerällä) aikaan saamme sen että kaikki valta omaisuuteemme valuu markkina jätkille.

Mie Vaan ¤ kirjoitti:

1 Miehen omalle palstalle toteuttamia. Kärsii puutavaraauton täytenä ajaa ja henkilöautolla kärsii ajaa 80 km h. Käytännön toteutukses tekee haittaa se seikka (usean eri kiinteistön läpi viety tie) Sitä yhteishenkeä ei löyry kaikki kyräilee toistaan ettei toinen vaan hyötyis ja se metsäkeskuksen lasku on paljon helpompi maksaa eräille. Isännät ja metsänomistajat omalla toiminnalla ( typerällä) aikaan saamme sen että kaikki valta omaisuuteemme valuu markkina jätkille.

Lue lisää

Eipä mene kauankaan niin kalikan kalikkaa ei tarvitse metsistänne kuskailla. Mutta jääpä kyläläisille hyvät tiet liikkua marjassa.

Miekin vaan kirjoitti:

Eipä mene kauankaan niin kalikan kalikkaa ei tarvitse metsistänne kuskailla. Mutta jääpä kyläläisille hyvät tiet liikkua marjassa.

Köyhälistöä metsätyöt.

Mie Vaan ¤ kirjoitti:

Köyhälistöä metsätyöt.

onkin jo vanha. Hyvävelisysteemin tienkunnostushankkeet on belsebuubin keksintöjä. Avustusta 50% ja toteutushinta käsittämättömän korkea. Vai onko se mielestänne halpaa, jos metsäautotien peruskunnostus maksaa 14700 e/km alv ? Kunnostuksen seurauksena tie kapenee kuudesta metristä neljään. Kuivalle kankaalle Kaivetaan ojat tai luiskataan. Sanon, että on saatanan kallista ja puusilmät osakkaat vaan hymistelevät kun joku tekee.

Kaikki Metsäkeskusten tiehankkeet ovat olleet pöyristyttävän huonoja. Toki tierunkoon ajetaan tavaraa, mutta tiet kavennetaan aivan tolkuttoman kapeiksi ja reunat on heikkoja. Ojat ovat perkeleen syviä ja pohjamurske on tiessä 2 vuotta ennen pinnan ajamista. Arvatkaa monetko renkaat hajoaa >50 mm murskeessa vuosittain?

Metsäkeskus = Talo, joka suunnittelee, rahoittaa, valvoo ja toteuttaa - eikä kestä ulkopuolista kritiikkiä on jotakin aivan käsittämättömän kekkosslovakialaista tässä nykysuomessa!

Kun sieltä jokainen tuntuu ihan hyvällä omallatunnolla niitä tukia nostelevan.
On totta että valtio tukia jakaessaan työllistää valtavasti hyvinpalkattua väkeä näissä jako ja tukiorganisaatiossaan, vaikka suomalainen työ onkin halpaa, väki motivoitunutta, työmoraali maailman parasta, tuottavuus huipussaan, niin jossain kuitenkin "mättää", kaikki toimii lainarahalla.

Valtion (verovarojen) rahankäytöllä ei tosiaankaan tunnu olevan kenellekään mitään merkitystä, koska kyse on vain "valtion rahojen siirtelystä", ONNEKSI VELKAA OTTAESSA EI TAKAISINMAKSUA TARVITSE AJATELLA.

Kaikki poliittisesti ohjaillut valtionlaitoksethan ovat "näennäisesti" erittäin hyvin toimivia ja tuottavat suuria voittoja varsinkin oman ilmoituksensa mukaan, taitavat kuitenkin itse "syödä" nämä voittonsa.