Valmet 359, kokemuksia...?

vuosia ollut mulla.359d ,ainut huono puoli,että koskaan ei ole lähtenyt käyntiin hyvin pakkasilla,jos ei ole moottorilämmityksessä, kun ei ole hehkuja.ja varmaan jo moottorikin väljähkö jne... muutenhan tuo toimii kuin junan vessa.

Omien kokemuksien mukaan juuri Boschin pumpuilla olevat ovat pirun hunoja lähtemään käyntiin. Mutta jos on Simssin pummpu jossa on käsikäyttöinen pakkosyöttö, silloin on käyntiinlähtö ihan eri luokkaa. Tietysti moottorin pitää olla muuten kunnossa. Lisäksi auttaa muissakin vanhemmissa koneissa, kun pudottaa suuttimien avautumispainetta esim. 5-10 prosenttia. Armahtaa vanhaa pummppua sen verran, että yleensä käynnistyvyys paranee.

d359 kirjoitti:

vuosia ollut mulla.359d ,ainut huono puoli,että koskaan ei ole lähtenyt käyntiin hyvin pakkasilla,jos ei ole moottorilämmityksessä, kun ei ole hehkuja.ja varmaan jo moottorikin väljähkö jne... muutenhan tuo toimii kuin junan vessa.

Lue lisää

Muistettakoon että Valmet eli nykyaikaa jo 1950-luvun lopulla: suoraruiskutusmoottorit, jossa ei kuulu ollakaan hehkutulppia. Hehkutulpat oli McCormikeissa ym. henkilöautomaisissa esikammio- ja pyörrekammiovehkeissä.

Nykyään hehkutulpat ovat kyllä yleisiä henkilöautoluokan suoraruiskukoneissa, mutta isomman kokoluokan vehkeissä ei. Niissä on yleensä jonkin tyyppinen imuilman lämmitys, esim. sähkövastuksella tai polttoainetta polttavalla liekkivehkeellä (Thermostart), joita Valmetteihinkin alkoi tulla vakiovarusteeksi 1960-luvun loppupuolella.

Ja toinen asia: Toki V 359 on voinut olla rimpula Fordson Majoriin, isoon Nuhviin tms. 50 - 60 hv vehkeeseen verrattuna, mutta V 359 ei ollut ollenkaan rimpula verrattuna muihin sen aikuisiin vajaan 40 hv koneisiin verrattuna! (olen nuorena ulvottanut V 359:ääkin)

hyvät puolensa: Ei kauaa sama pieru haise kuskin nokkaan;)

muihin aikalaisiin 35 verkkuun tai supertextaan eihän niillä tehny mitään metsätöissä. piti olla hevosella aurattu tie että pääsi menemään. valmetin korkea maavara ja hyvä teho/painosuhde takas etenemisen paksussakin lumessa

verrattuna kirjoitti:

muihin aikalaisiin 35 verkkuun tai supertextaan eihän niillä tehny mitään metsätöissä. piti olla hevosella aurattu tie että pääsi menemään. valmetin korkea maavara ja hyvä teho/painosuhde takas etenemisen paksussakin lumessa

Lue lisää

" Mietiskelen juuri että pidänkö k.o. laitteen ja ehkäpä jopa entisöin vai laitanko kiertoon. "

Riippuu siitä , on sille riittävästi käyttöä , 40-50 h /vuosi ei kannata nurkissa säilyttää .
Lumenajonkin saa noin 50€ /vuosi kunnasta riippuen.
Pieni peruna/ryytimaa menee jyrsimellä.

Eri asia on sitten jos on "masinistin" vikaa .

Siihen on aikoinaan vaihdettu tehokaapi pumppu joten se ei sillä puolen ole vika. Asian syy löytyikin; Istuimen alla vasemmalla puolella oli jonkinlainen ilmeisesti takaisku venttiili, ja kun sitä vipua hieman liikautti, niin alkoi toimimaan.

Vetovastustunnustelua ei ollut vielä 359:ssä vaan vasta 361:ssä. 359:ssä oli nostolaitteen vivussa asennot nosto, lasku, pito ja kyntökevennys (= hienoinen nostatus ilman vetovastussäätöä). Uudemmissa olevaa asennonsäätökaarta ei vielä ollut.

se vasemmalla puolella oleva vipstaaki on kirjan mukaan nostonkorjaajan venttiili joka pysäyttää noston yläasennossa. Epäkuntoon mennemisen useiimmiten huomaa siitä että nostolaitekotelon takaseinä repeää. Meidänkin viisysi on joskus sellaisen kokenut.