AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  / maailman suurin

maailman suurin

56 Vastausta 8 149 Lukukertaa
Mitähän reittiä alkaa ajeleen ja koska? Aattelin tilata pari tikettiä..

muistaakseni

se oli vaasa - Härnosand, 3 vuoroa päivässä ja ilmanen pallomeri söör bb:lle

Höh

Höh.
Japanilainen mt Mary
Toka sijalla.
Suomalainen mt Tiiskeri.
Varmaa tietoa ei oo.
Maailman suurinhan on:
Quen Elisabet II
Ajoi karille ennonkon laskettiin mereen

Southampton-Ft. Laudardale

Neitsytmatka Southamptonista Fort Laudardaleen. Vain yhdessä luokassaon enää tilaa... onnea tiketin hankintaan. 3759 puntaa / hytti...

Ainiin...

Neitsytmatkasta oli kyse. Tammikuussa 2004. Siitä eteenpäin se jää Karibialle ja pyörii vastaisuudessa eri puolilla maailmaa ilman vakioreittejä.

Mopo

Tunturi mopo on hyvä.
Sillä pääsee. Ainakin Pekko

upeeta

Olisi joskus kokeilla miltä tuntuu 30 solmua 350 metrisessä risteilijässä.. mutta pitänee odotella alennusmyyntiä. Cunardin sivuilta kävin justiinsa katselemassa, aikamoinen laitos...

Queen II

Ei taida alennus lippuja olla.
Vaikka toisaalta.
Ajoi karille ennen vesille laskua
Uusi "concorde" ?

15/175

Aika sama kuin 15 solmua 175 metrisessä. Aallonmuodostus ei ole identtistä, mutta kuplan matka keulasta perään kestää saman verran.

Kyllä se

kyllä se aika lähelle identtistä on. Tuskin maallikko edes huomaa eroa. Ei se viskoosin virtauksen luonne niin paljoa muutu.

Muutenkaan 30 solmua siinä laivassa ei tuntune yhtään missään ellei aaltoa ole edes vähän.

chello@se.

Ho ho. Kaiva esiin matikan kirja.
30 m/s on hirmu myrä.
30 solmua on laiville mahdoton nopeus

Miten niin?

Tooto,

Voitko perustella miksi 30 solmua on laivalle mahdoton nopeus?

Tiedätkö miten lujaa "United States" kulki? Tai miten lujaa QMII kulkee (on jo käynyt merikoeajolla aikoja sitten).

Kuulostaa vähän siltä kuin "ei voi lentää yli äänen nopeuden".

Niin se on

En yritäkkään perustella. Anteeksi vaan.
300 metrinen voi hyvinkin ajaa 30 solmua

30 solmua

30 solmua on hyvinkin mahdollista isoilla laivoilla nopeudeksi. GTS Finnjetin (valmistunut 1977) maksiminopeus oli aikoinaan 30,5 kn. Nyt en tiedä nykyisen Finnjetin maksiminopeutta, kun kaasuturbiinit on tietääkseni vaihdettu pois.
Minun matikan mukaan 30 solmua = 30*1852/3600 m/s = 15,4 m/s.

turbiinit

kyllä ne siellä edelleen ovat, lisäsivät joskus diesel koneet sinne huimien polttoainekulujen takia.

Tänä kesänäkin kyllä pötkötteli tommosta 30 solmuu kevyesti

on menossa

Telakalle ensi keväänä, laitetaan sisustus uusiks kokonaan. Siis Finnjet.

Vähän lisäselitystä

> kyllä ne siellä edelleen ovat, lisäsivät
> joskus diesel koneet sinne huimien
> polttoainekulujen takia.

Kaasuturbiinien etuna on pienuus ja keveys tehoon verrattuna. Hyötysuhteeltaan ne eivät ole kaksisia, varsinkaan osatehoilla.

Finnjetin rakentamispäätös ja taloudellisuuslaskelmat oli tehty halpojen polttoaineiden aikaan. Laivalla piti saavuttaa tietty nopeus (yli 30 solmua), jotta Helsingin ja Travemünden väli saatiin ajettua alle vuorokaudessa. Tyhjennykseen ja uusien matkustajien ottoon varattiin vuorokaudesta ne loput pari tuntia. Näin päästiin ajamaan järkevien aikataulujen mukaista liikennettä.

Parhaan kesäsesongin ulkopuolella tuli vuosien mittaan taloudellisuusongelmia. Laskelmat osoittivat, että pienemmille matkustajamäärille riittäisi hiljaisempina aikoina vähempikin vauhti, kunhan vain polttoaineen kulutus saataisiin aisoihin. Kaasuturbiineilla ei voinut ajaa hitaastikaan halvalla hyötysuhteen heikkenemisen johdosta. Ratkaisuksi laivaan asennettiin dieselmoottorit kaasuturbiinien rinnalle. Näin sillä päästiin ajamaan edelleen isoa kovaa parhaana turistikautena turbiinien voimin, mutta syksyn, talven ja kevään vuoroissa on ajettu hitaampien aikataulujen mukaan dieseleillä.

Minulla on mielikuva, että laivalla olisi ajoittain ajettu myös "puolinopean aikataulun" mukaisesti niin, että yhtä potkurikoneistoa on käytetty turbiinilla ja toista dieselillä. Näin on päästy ajamaan nopeammin kuin kahdella dieselillä, mutta pienemmällä polttoaineen kulutuksella kuin sama nopeus veisi kahdella turbiinilla ajaen. Tätä en väitä faktana, mutta muistelen kuulleeni asiasta laivan henkilökunnan suusta joskus 1980-luvulla aluksella matkustaessani.

Juu pitää paikkansa

FINJET ajoi talviaikataulua yhdellä kaasuturbiinilla. Sitten hankittiin dieselkoneet kun yhdelläkin turbiinilla meno oli liian rivakkaa ja turbiinia jouduttiin ajamaan hyötysuhteen kannalta epäedullisen alhaisella teholla.
Lisäksi Jet A-1 maksaa Euro/kwh paljon enemmän kuin kevyt tai vielä edullisempi raskas polttoöljy.

Kaasukoneet tallella

Ei ole Jetiltä kaasuturbiinit lähteneet,oma ennätykseni Jetillä on ollut hetkellisesti 32 knotsia pari vuotta sitten mutta Cunardi teetti tosi lotjan.

On siinä solmuja

On siinä vauhtia. Melkein 60 kilsaa tunti.
On siinä isolle laivalle vauhtia.
Tavallinen kun on 8-18 solmua.

SS United States

SS United States ylitti neitsytmatkallaan heinäkuussa 1952 Atlantin lännestä itään ajassa 3 vrk 10 tuntia 40 minuuttia, mistä sen keskinopeudeksi saatiin 35,59 solmua. Entinen ”sinisen nauhan” haltijan Queen Maryn ennätys parani kerralla 3,9 solmua! Paluumatka idästä länteen sujui ajassa 3 vrk 12 tuntia 12 minuuttia, mikä teki nopeudeksi 34,51 solmua. Viimeisen matkansa 1969 tehnyt United States oli siis nopeampi kuin GTS Finnjet. Se oli virtaviivainen ja kevyt (53.300 tonnia) ja sen höyryturbiineista löytyi akselitehoa peräti 241.785 hv (Finnjetin kaasuturbiinit 55.000 kW eli noin 75.000 hv). US:n suurin pituus oli 301,7 m ja leveys 30,5 m – Finnjetin vastaavat luvut 215 m ja 25,4 m.

SS United States

Niin, se 35.6 solmua oli sen matkan keskinopeus. Huippunopeus laivalla oli yli 40 solmua...

Huiput

Nettisivuilla on ristiriitaista tietoa. Jossakin puhutaan 38 solmusta, jossakin jopa yli 40:stä.

Koeajossa US pakitti tyylikkäästi yli 20 solmun vauhdilla eli samaa kyytiä kuin ruotsinlaivat ajavat keula edellä täysillä.

Ruotsinlaivat

ajavat 23,5 - 24 kn ulkomerellä. On tullut kerran peesattua sumussa Kihdin yli sellaisen perässä kun näkyvyys oli lähes nollassa.

Komeaa kyytiä!

Ovatpa ajaneet vauhdikkaammin kuin niillä pitäisi päästäkään!

Silja Serenaden ja Symphonyn nopeudeksi ilmoitetaan eri nettilähteissä 21,5–23 solmua ja Viking Cinderellan 21,5–22 solmua.

Lokisi kalibrointia en epäile.

GPS:n nopeuksia

Keli oli tuolloin kummallinen. Sivumyötäinen noin 10 - 13 m/s sadetta ja kova sumu! Olisisko tuo myötäinen tuuli auttanut nopeuksissa. Tietenkin huiput olivat tuota luokkaa ja kun siinä perä-aallossa ajaa, niin ei siinä tasaiseen nopeuteen pysty. Mutta noin keskimäärin mentiin 22 - 23 kn + huiput päälle. On minulla plotti tallella että voisi sen keskinopeuden laskeakin kun viitsisis.

Nopeus.

Ensinnäkin ne nopeudet jota laivat kulkee riippuu paljolti laivan koneiden huolloista,yhtenä esimerkkinä männän haalaus joka aina auttaa hetkellisesti ja tällä tarkoitan tiettyä tuntimäärää joka laivalla ajetaan, jonka jälkeen taas sama haalaus..

Mitä tulee nopeuksiin jos laiva esim. iso Siljan laiva kulkee 21,5 solmua ja takaa tuulee 20metriä/sekunti, laiva kulkee hyvinkin todennäköisesti 2-3 solmua lujemapaa.

-j-

Niin unohtui

Niin laivassa riippuu myös syväys keulassa ja perässä milloin saadaan paras nopeus ja kulutus hyöty.
Esim muistaakseni kun keskustelin asiasta erään jetin perämiehen kanssa aiheesta,kertoi (jos nyt oikein muistan) keulan syväyksen ollessa 6,75 ja perän ollessa 6,85 ,olisi tämä kulutuksen kannalta paras.

-J-

Taloudellisuudesta

Ihan ilmaista tuollainen 35 solmun kyyti 300-metrisellä laivanrometolla ei ole.

Akseliteho 240.000 hv vastaa 176 megawattia. Ison voimalaitoksen teho – esim. Oulujoen voimalaitoksista yksikään ei tuota tuollaista tehoa.

Tiedossani ei ole, mitä polttoainetta United States käytti. Jos 176 MW revitään raskaasta polttoöljystä (lämpöarvo 40,6–40,7 MJ/kg) ja hyötysuhteen oletetaan olevan 40 prosentin luokkaa, kuluu polttoainetta pikaisen laskelman mukaan 10–11 kg sekunnissa eli lähemmäs 40 tonnia tunnissa. Atlantin ylitys olisi sen mukaan vajuttanut säiliöitä yli 3.000 tonnin verran.

U.S. Navy

Maailmanpoliisin venepoliisiosasto ei ole köyhä eikä kipeä. Poltantiaineeseen riittää varaa.

Muistan käyneeni katsomassa USS Leahy -nimistä ohjusristeilijää Helsingin Länsisatamassa ehkä n. 31 vuotta sitten. Ihan vaikuttavan kokoinen paatti – 163 metriä tai silleen.

Löytyy sivustosta http://navysite.de

On näköjään poistettu käytöstä 10 vuotta sitten. Teknisissä tiedoissa Leahyn nopeudeksi mainitaan "30+" solmua.

Yhä käytössä olevan kaluston kohdalla on seuraavanlaisia tietoja:

Hävittäjät (~170-175 m) - Spruance, O'Brien, Stump, Cushing, O'Bannon, Thorn, Fletcher: nopeus samaiset "30+" solmua.

Taistelulaivat (~270 m) - Iowa, New Jersey, Missouri, Wisconsin: nopeus 35 solmua.

Lentotukialukset (~320-340 m) - Enterprise, John F. Kennedy ym.: nopeus 35 solmua.

Aika kyytiä kulkevat nuokin militäärilaitteet!

lujaa

Nuo venäläiset on tehny kaikkea kivaa.
Sokol is the world's largest and most powerful operational hydrofoil "warship". Displacement 465 tons, maximum speed is 60 knots, built by Zelenodolsk shipyard in 1977.
www.hydrofoils.org

Rajoitettu teho Jetillä

Olet unohtanut nykyisen Codelag vaihteiston jetiltä jolloin yllämainitsemasi 55MW:n lisäksi voidan ottaa samanaikaisesti 2x Wärsilä Vasa 32 V18 koneiden tehot mukaan joka on noin 10MW:a

power

Miten paljon tälläinen QM 2 mahtanee kuluttaa täydessä vauhdissa tunnissa..?

Olin laskevinani

Nettisivun http://www.nzmaritime.co.nz/qm2/ mukaan QM2-alusta pukkaa eteenpäin 4 Wärtsilä-yhteispainedieseliä, yhteisteholtaan 118 MW eli 118.000 kW. Se on tuntuvasti VÄHEMMÄN kuin United Statesin koneteho oli aikoinaan! Huippunopeudeksi saadaan jo tuolla teholla niinkin paljon kuin 30 solmua!

Kun tuollaisten laivadieseleiden ominaiskulutus täydellä teholla on luokkaa 170 g/kWh, saadaan raskaan polttoöljyn kulutukseksi huippunopeudella melko tarkkaan 20 tonnia tunnissa.

pieni korjaus

noi kaasuturbiinit joiden kanssa teho on se ilmoittamasi..

Olet aivan oikeassa

Vilkaisin tuolta nettisivulta hätäisesti vain Wärtsilän dieseleihin viittaavan lauseen ja kokonaisteholukeman enkä tullut lukeneeksi koko stooria, jossa puhuttiin turbinaattoreistakin. SORRY!

Kaasuturbiinit kuluttavat enemmän ja kalliimpaa p-ainetta, joten huippunopeudella ajo vienee tuntuvasti enemmänkin kuin 20 tonnia tunnissa. En löytänyt nettisivulta tietoa siitä, miten kokonaisteho jakautuu dieseleiden ja turbiinien kesken.

Potkureita (4 kpl) pyörittävät viime kädessä sähkömoottorit à 20 MW. KaMeWa-potkurikoneistoista kaksi on kiinteitä ja kahta voidaan pyörittää 360°.

Moottoreiden ja turbiinien kokonaistehosta (118 MW) osa menee laivan muiden toimintojen pyörittämiseen ja osa muunnoshäviöihin. Potkureille saadaan vajaat 70 %.

Vertailu – Viking Line

United Statesin konetehoksi todettiin tuossa 241.785 hv, mikä tekee jotain 177.800 kW eli pyöreästi 178 MW.

Viking Linen 7 aluksen (Amorella, Cinderella, Gabriella, Isabella, Mariella, Rosella ja Ålandsfärjan) konetehot vaihtelevat esitetietojen mukaan 28,8 MW:n (Cinderella) ja 8,14 MW:n (Ålandsfärjan) välillä. Yhteensä niiden dieseleistä löytyy papua n. 153,4 MW. Seitsemän aluksen yhteinen koneteho yltää noin 86 prosenttiin US:n höyryturbiinien tehosta.

Tuon US:n vesillelaskusta on sentään aikaa jo yli puoli vuosisataa. Ei väheksyttävä vekotin lainkaan!

Aallon identiteetti

Laivan peräaalto on suorassa suhteessa aluksen pituuteen ja desementtiin. Arhcimededeksen laki käy hyvin.
300 metrisellä voi hyvinkin ajaa 30 kn
200 metrisellä 23 kn
100 metrisellä 16 (14) kn
50 metrisellä 8 (7) kn
Suuremmat nopeudet on tietisty teorissa mahdollisia. (runkon vahvuus/energia)
Perätuuppareillahan ajalleen 20 x desementti ja ylikin.
Hyvää lomaa ja tilaa lippu

Mikä on

Mikä on "desementti"? En ole koskaan kuullukkaan, mutta kuullostaa mielenkiintoiselta.

Minä olen ymmärtänyt että keulaallon pituus riippuu laivan nopeudesta. "Runkonopeus" on se nopeus jossa keulaaalto on vähän lyhyempi kuin laivan/veneen runko, ja se kantaa perää.

Hinaajat pystyvät ajamaan runkonopeutta, sen suuremmat ei yleensä.

Laiva muodostaa monimutkaisen aaltomuodostelman, jossa on yleensä keulaaalto, "väliaalotoja" ja peräaalto. Namä vaihtelevat tietenkin eri nopeuksilla. Laivalle yritetään aina löytää sellainen runkomuoto joka olisi edullinen niillä nopeuksilla jolla laivaa yleensä kuljetetaan.

Peräaalto riippuu rungon nopeudesta ja muodosta. Perä suunnitellaan yleensä hyvin tarkasti juuri peräaaltoa silmälläpitäen (esim ylä- tai ala-jättöperä).

Laivan tai veneen nopeutta käsitellään teoreettisesti Frouden luvulla, joka on vesilinjan pituuden ja nopeuden suhde. Rungon koolla ai ole mitään vaikutusta, eli pienoismalli ja tankkeri voi edetä samalla Frouden luvulla. Tämä helpottaa mallikokeita, ja on alunperin kehitetty juuri sitä varten.

Frouden luku on FN=V/(g*L)1/2=(m/s)/((m/s2)*m)1/2, jossa V on rungon nopeus m/s, g on 9.81 (suunnilleen) m/s2 ja L on rungon pituus vesilinjan kohdalla metreissä (siis ei vesilinjan pituus).

Ja tuliko kukaan tästä onnellisemmaksi? Ei luultavasti :)

Laineet liplattaa

Minä tulin onnelliseksi. On taas puoleksi vuodeksi harrastetta. Toi sun kaavasi. Tällä syömisellä en usko että se on oikein.
Decementra tarkoittaa aihion käytöstä "elävässä"vedessä.
Keulakuplat ja föörin muoto vaikuttaa ainoastaan resistanttiin.
Tyhjää ei vauhdilla kulkevan laivan alla voi olla (paitsi liippareilla) Eli M2=peräaalto2.
Pois aurattu vesi säästää energiaa mutta laivan pois töyntämä vesimäärä, mikä on helpolla vektoreilla laskettavissa, esittää ehdot normaalille vauhdille. Pois työnnetty uppouma on peräaalto. Ei se sen vaikeempaa ole

Vieläkin

En nyt ymmärtänyt juuri mitään vastauksestasi.

Keulan muoto vaikuttaa allonmuodostukseen, mutta mitä tarkoittaa "tyhjää ei vauhdilla kulkevan laivan alla voi olla"? Entä jos laiva seisoo paikallaan?

Mitä tarkoittaa M2=peräaalto2 ?

En myöskään oikein niele viimeistä osaa viestistäsi.

En nyt kylläkään heti löytänyt mitään vikaa siinä Frouden numeron kaavasta.

Mitä keneltäkin kannattaa kysyä

Et ole tainnut aiemmin tehdä näillä palstoilla tuttavuutta nimimerkkiin, jolle esitit kysymyksesi.

Lienee jokseenkin turha odottaa ymmärrettävää vastausta...

Kaavat

Massa neliössa on sama kuin peräaalto miinus meren resistans. M2= m2.
Oot hieno ja fiksu. Kato ei sitä professoriksi pääse jos ei vastaan väittele

Unohditko

Tooto,

Tiedän ettei tämä kannata, mutta onhan se hauskaa.

En tiedä mistä sinä saat ne kaavasi, mutta ethän sinä itse niitä taida ymmärtää. Ymmärrätkö ollenkaan mitä kirjoitat? Eli jos laiva seisoo paikallaan niin resistanssi (oletan että tarkoitat ainakin rungon pintakitkaa sekä aallonmuodostus vastusta) on nolla, eli laivalla on peräaalto joka on laivan paino neliössä? En ole vielä törmännyt kyseiseen tilanteeseen.

En nyt ole pyrkimässä professoriksi, mutta täytyyhän sitä vähän väitellä vastaan kun joku kirjoittaa aivan puuta heinää.

Desementti

Ei tuosta oudosta sanasta tarvitse välittää – se on pelkkää tootoilua. Ei siltä suunnalta ole näille palstoille ennenkään mitään ymmärrettävää ilmestynyt!

Englannin sanan "displacement" (ransk. déplacement) merenkulkijat toki ymmärtävät.

displace siirtää paikalta, muuttaa, syrjäyttää; korvata (kem). displaceable siirrettävissä oleva, korvattavissa oleva. displaced term anomaalinen, satunnainen termi, muuttuva termi. displaced-loop pattern heittomalli (tekst). displacement 1. siirtäminen paikaltaan; siirtymä; siirto; siirros, syrjäytyminen, siirtyminen (geol); syrjäytys, syrjäyttäminen; viraltapano; syrjäytystilavuus (hydraul); 2. korvaaminen; 3. uppouma, deplasementti (mer); 4. iskun tilavuus (= männän pinta-ala x iskun pituus); sylinterin tilavuus; 5. kuvan särö(ytyminen) (rad); 6. sähkövuon tiheys.

Peräaalto

Niin siis itseasiassa toi ei täysin pidä paikkaansa koska ensinnäkin tänä keväänä kun Finnjettiä pidennetään noin 4 metriä juuri sen takia että aallonmuodostus pienenee joka suoraan vaikuttaa aallon kokoon..
Ei ihan noin yksinkertainen asia toi ole..

Nykyään on pidennetty ja muotoiltu laivojen perää juuri sen takia ja myös siksi että se vähentää polttiksen kulutusta.
Tosin joissain se on lisääntynytkin muotoilun takia.

-J-

Lisää peräaaltoja

Miehen voima. Menee kuin pässipuskuri. Tulos. Titanic ja tällä viikolla ms Rocknes.
Toi meren voiman voi tietenkin laskea hyvän salniacki pullon kanssa. Mutta mutta.
Kuuntele veden tyttäriä. Naisia.
Vittumaisia (luonnostaan) mutta osaavat todennäköisyys laskelmia. (mitkä ei aina käy teknillisten laskujen kanssa yhteen)

Salinjakkia vai Saliknakkia?

> hyvän salniacki pullon kanssa

Ruotsissako saa tuollaistakin jaloa juomaa? Silläkö se vanhan skönärin kone parhaiten käy?

Onko salniackissa 50 % Salignac-konjakkia ja 50 % Salmiakki Koskenkorvaa?

Kärpasen pieru

Hyvä kysymys. Huono vastaus.
Niin kauan kuin eteen ottaa. En hevon vitun vertaa välitä prosenteista.

Prosenttilaskuista

En minäkään niistä paljoa ymmärrä.

Sen verran kuitenkin, että jos ostan laivan tax-freestä puolen litran pullon 40-prosenttista Kossua ja toisen puolikkaan pullon 60-prosenttista kossua ja sekoitan ne keskenään, niin saan kokonaisen litran kovaa kamaa, jossa on täydet 100 % alkoholia!

Nelikymppisen Kossun tilalla jos käyttää viisikymppistä, niin sekoitus menee jo toiselle sadalle!

Finnjet

Jetissä on kaasuturbiinit.
Normaali ajossa ajetaan dieselillä ja sit kun lähestytään satamaa, tulee kovaa, taikka vastaavia tilanteita missä merenkäyntiä, laitetaan turboja päälle tarpeen vaatiessa 1-2kpl, yleensä yksi.
Kun on merenkäyntiä Finnjetillä myös evät jotka syö konetehoja ja silloin myös turpot päälle koska vauhti tippuisi muuten noin 9,5kn.

-J-

hyvä kysymys

Voi olla tuollainen 80-105kg/minutti MGo:ta.
En edes tiedä mitkä kaasukoneet siellä on mutta kun on kyse briteistä ne voi olla Rollikat.

on joo

2*rolssin turbiinit+4* wärtsilän commonrail dieselit yhteensä 118 Mw. propulsiona rolssin mermaidit.

blood mary

Ei sitten uponnut neitsytmatkallaan..
 /   /  /  / maailman suurin

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta