Jüri Mõis ennustaa Virolle

pihta ei saa! Oled sa mingi juoruämmä vôi, et tekitad probleeme seal kus nid ei ole?

Keski Suomella on kutakuinkin sama bkt mitä Virolla. Ilmeisesti tämä kaveri oli vain verrannut bkt toisiinsa ?

BKT on sama kirjoitti:

Keski Suomella on kutakuinkin sama bkt mitä Virolla. Ilmeisesti tämä kaveri oli vain verrannut bkt toisiinsa ?

bkt sama kuin Viron vai?

Eihän tästä ole kuin kymmenisen vuotta, kun Meritan Jyväskylän konttorin talletusten ja lainojen määrä ylitti koko Viron pankkisektorin volyymin.

Ja Tampere on Tallinnaan verrattuna moninkertainen ainakin budjetiltaan, asukkaita puolet vähemmän.

keski-suomen maakunnan kirjoitti:

bkt sama kuin Viron vai?

Eihän tästä ole kuin kymmenisen vuotta, kun Meritan Jyväskylän konttorin talletusten ja lainojen määrä ylitti koko Viron pankkisektorin volyymin.

Ja Tampere on Tallinnaan verrattuna moninkertainen ainakin budjetiltaan, asukkaita puolet vähemmän.

Lue lisää

Kyllä Viron bkt on jo korkeampi kuin Jyväskylän !

Ei ole keski Suomessa kuten Tallinnassa Mini Manhattania korkeine taloineen.

Hanmattan Projekti kirjoitti:

Kyllä Viron bkt on jo korkeampi kuin Jyväskylän !

Ei ole keski Suomessa kuten Tallinnassa Mini Manhattania korkeine taloineen.

noin kaksinkertainen Viroon verrattuna. Etelä-Suomessa noin kolmin-nelinkertainen. Tallinna on lähempänä Keski-Suomen tasoa, ostovoimassa tallinnalaiset yltävät 70-80% keskisuomalaisten tasosta.

on Keski-Suomessa kirjoitti:

noin kaksinkertainen Viroon verrattuna. Etelä-Suomessa noin kolmin-nelinkertainen. Tallinna on lähempänä Keski-Suomen tasoa, ostovoimassa tallinnalaiset yltävät 70-80% keskisuomalaisten tasosta.

Lue lisää

Oletko koskaan ajatellut että jos Virossa olisi käytössä Euro kuten keski Suomessa ?

Siis ja kun tulee euro Virookin niin hinnat ja palvelut saavat saman hinnat kun nyt ne on keski Suomessa !

Eli kaikki on vain laskennallista !

Eli kaikki on edullisempaa ja siten se vaikuttaa BKT laskennaliseen arvoon !

Oletko ottanut huomioon että Virolla ei ole ollenkaan velkaa ?

Kuinka suuri osuus menee velan maksuun keski Suomessa ?

Harju Maakond kirjoitti:

Oletko koskaan ajatellut että jos Virossa olisi käytössä Euro kuten keski Suomessa ?

Siis ja kun tulee euro Virookin niin hinnat ja palvelut saavat saman hinnat kun nyt ne on keski Suomessa !

Eli kaikki on vain laskennallista !

Eli kaikki on edullisempaa ja siten se vaikuttaa BKT laskennaliseen arvoon !

Oletko ottanut huomioon että Virolla ei ole ollenkaan velkaa ?

Kuinka suuri osuus menee velan maksuun keski Suomessa ?

Lue lisää

senttiäkään velkaa, koska se on maakunta eikä maakunnalla ole Suomessa mitään hallinnollisia rakenteita eikä tehtäviä.

Kunnilla tietysti on velkaa, suomalaiset kunnat ovat ymmärtääkseni melko vähän turvautuneet lainarahaan.

Keskisuomalaisesta kunnasta esimerkkinä mainittakoon Jyväskylä (asukasluku vuoden alusta 128 000 Jyväskylän maalaiskunnan ja pienen Korpilahden liityttyä siihen.) Käyttömenot täksi vuodeksi budjetoitu n. 745 miljoonaa euroa. Jyväskylän velkaantuneisuus muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna on korkea, nousee tänä vuonna 1900 euroon per capita, joten säästökohteita ja tehostamista vaaditaan kaikessa.

Mutta kunta nyt vain on sellainen talousyksikkö, että sen rahantarve ei ole joka vuosi sama.

http://www3.jkl.fi/tiedotus/lehti/index.php/2004-06/466

Keski-Suomella ei ole kirjoitti:

senttiäkään velkaa, koska se on maakunta eikä maakunnalla ole Suomessa mitään hallinnollisia rakenteita eikä tehtäviä.

Kunnilla tietysti on velkaa, suomalaiset kunnat ovat ymmärtääkseni melko vähän turvautuneet lainarahaan.

Keskisuomalaisesta kunnasta esimerkkinä mainittakoon Jyväskylä (asukasluku vuoden alusta 128 000 Jyväskylän maalaiskunnan ja pienen Korpilahden liityttyä siihen.) Käyttömenot täksi vuodeksi budjetoitu n. 745 miljoonaa euroa. Jyväskylän velkaantuneisuus muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna on korkea, nousee tänä vuonna 1900 euroon per capita, joten säästökohteita ja tehostamista vaaditaan kaikessa.

Mutta kunta nyt vain on sellainen talousyksikkö, että sen rahantarve ei ole joka vuosi sama.

http://www3.jkl.fi/tiedotus/lehti/index.php/2004-06/466

Lue lisää

Tässä tämän vuoden tiedot, jos kuntatalous kiinnostaa:

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/26555_talousarvio_2009.pdf

Keski-Suomella ei ole kirjoitti:

senttiäkään velkaa, koska se on maakunta eikä maakunnalla ole Suomessa mitään hallinnollisia rakenteita eikä tehtäviä.

Kunnilla tietysti on velkaa, suomalaiset kunnat ovat ymmärtääkseni melko vähän turvautuneet lainarahaan.

Keskisuomalaisesta kunnasta esimerkkinä mainittakoon Jyväskylä (asukasluku vuoden alusta 128 000 Jyväskylän maalaiskunnan ja pienen Korpilahden liityttyä siihen.) Käyttömenot täksi vuodeksi budjetoitu n. 745 miljoonaa euroa. Jyväskylän velkaantuneisuus muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna on korkea, nousee tänä vuonna 1900 euroon per capita, joten säästökohteita ja tehostamista vaaditaan kaikessa.

Mutta kunta nyt vain on sellainen talousyksikkö, että sen rahantarve ei ole joka vuosi sama.

http://www3.jkl.fi/tiedotus/lehti/index.php/2004-06/466

Lue lisää

Kiitos hyvästä kirjoituksesta !

Ei kyse olekkaan valtion velasta vaan velasta jota on kunnilla sekä muilla keski Suomen yhteisöillä / per asukas !

Jos töitä tehdään velka rahalla niin se näkyy ja nostaa BKTta - mutta täytyy muista että velka on myös joskus maksettava takaisin.

Siis onko velkaantuminen syy siihen että kuntia yhdistetään ja väkeä joudutaan vähentämään ?

Siis kuka nyt maksaa takaisin ?

Virossa kunnilla ei ole velkaa ja siten siellä päästään tekemään töitä puhtaalta pöydältä, jos päätetään ottaa velkaa !

Hot Topic kirjoitti:

Kiitos hyvästä kirjoituksesta !

Ei kyse olekkaan valtion velasta vaan velasta jota on kunnilla sekä muilla keski Suomen yhteisöillä / per asukas !

Jos töitä tehdään velka rahalla niin se näkyy ja nostaa BKTta - mutta täytyy muista että velka on myös joskus maksettava takaisin.

Siis onko velkaantuminen syy siihen että kuntia yhdistetään ja väkeä joudutaan vähentämään ?

Siis kuka nyt maksaa takaisin ?

Virossa kunnilla ei ole velkaa ja siten siellä päästään tekemään töitä puhtaalta pöydältä, jos päätetään ottaa velkaa !

Lue lisää

Velan maksaminen jää yleensä niiden hartioille jotka käyvät töissä.

Eli kaikki muilla eduilla olevat eivät juuri velanmaksuun osallistu !

Hyvinvoinnin hoitaa verotus ja tuottavat investoinnit !

Hot Topic kirjoitti:

Kiitos hyvästä kirjoituksesta !

Ei kyse olekkaan valtion velasta vaan velasta jota on kunnilla sekä muilla keski Suomen yhteisöillä / per asukas !

Jos töitä tehdään velka rahalla niin se näkyy ja nostaa BKTta - mutta täytyy muista että velka on myös joskus maksettava takaisin.

Siis onko velkaantuminen syy siihen että kuntia yhdistetään ja väkeä joudutaan vähentämään ?

Siis kuka nyt maksaa takaisin ?

Virossa kunnilla ei ole velkaa ja siten siellä päästään tekemään töitä puhtaalta pöydältä, jos päätetään ottaa velkaa !

Lue lisää

pois maksaa, eivätkä ne kaikki ole pankeilta yms. vaan mm. Kuntarahoitukselta. Kunnilla on myös saatavia omilta velallisiltaan.

Ei kunta ole katastrofitilanteessa eikä vararikossa, jos sen budjetti ei ole aina ylijäämäinen tai tasapainossa. Koko ajatus on mahdoton. Velkaa ei voi ottaa, ellei sitä anneta, eli jos kunnalla/valtiolla/yksilöllä ei ole luottoa.

Suomen kunnat eivät voi missään oloissa laskea sen varaan, että ne olisivat velattomia. Kunnilla on lakisääteisiä velvollisuuksia, jotka niiden on täytettävä. Tärkeätä on tulo- ja menotalouden tasapaino pitkällä tähtäimellä. Siihen perustuu myös niiden luottokelpoisuus.

Veronmaksajia tietenkin halutaan joka kunnassa, mutta ei hallitsemattomasti. Mm. veroäyrin ja kaavoitus huolehtivat siitä, ettei kuntaan ryntää yhtäkkiä liikaa uusia veronmaksajia, koska silloin olisi pakko myös investoida rajusti päivähoitoon, kouluihin ym. Millä rahalla? Tietenkin velkarahalla.

ole tarkoituskaan heti kirjoitti:

pois maksaa, eivätkä ne kaikki ole pankeilta yms. vaan mm. Kuntarahoitukselta. Kunnilla on myös saatavia omilta velallisiltaan.

Ei kunta ole katastrofitilanteessa eikä vararikossa, jos sen budjetti ei ole aina ylijäämäinen tai tasapainossa. Koko ajatus on mahdoton. Velkaa ei voi ottaa, ellei sitä anneta, eli jos kunnalla/valtiolla/yksilöllä ei ole luottoa.

Suomen kunnat eivät voi missään oloissa laskea sen varaan, että ne olisivat velattomia. Kunnilla on lakisääteisiä velvollisuuksia, jotka niiden on täytettävä. Tärkeätä on tulo- ja menotalouden tasapaino pitkällä tähtäimellä. Siihen perustuu myös niiden luottokelpoisuus.

Veronmaksajia tietenkin halutaan joka kunnassa, mutta ei hallitsemattomasti. Mm. veroäyrin ja kaavoitus huolehtivat siitä, ettei kuntaan ryntää yhtäkkiä liikaa uusia veronmaksajia, koska silloin olisi pakko myös investoida rajusti päivähoitoon, kouluihin ym. Millä rahalla? Tietenkin velkarahalla.

Lue lisää

Voiko BKTsta laskea että miten paljon rahaa menee velanmaksuun ?

Siis jos # 1 toisella on velkaa ja BKT 120 ja rahoituskulut 20 yksikköä ja toisella # 2 ilman velkaa 100 yksikköä - niin eikö silloin BKT ole sama ?

Tarkan Markan politiikka kirjoitti:

Voiko BKTsta laskea että miten paljon rahaa menee velanmaksuun ?

Siis jos # 1 toisella on velkaa ja BKT 120 ja rahoituskulut 20 yksikköä ja toisella # 2 ilman velkaa 100 yksikköä - niin eikö silloin BKT ole sama ?

Lue lisää

Ei näin voi laskea. Kyllä BKT 120 on suurempi kuin BKT 100 - mutta se samalla myös nostaa hintoja ja palkkoja !

Virossa työn tekeminen maksaa 3euroa ja Suomessa sama työ maksaa 22euroa / tunti !

Vaikka kyse olisi vain siivoajasta !

kasvimaalla, ne kasvaa Stockmanni vihannestiskillä.

ja puutarhoja kasvatetaan ja hoidetaan Suomessa ruotsinkielisellä alueella.
En viitsi lähteä juuri etelänmatkalle, se on minusta aika turhaa touhua. En tykkää juuri oleilusta hiekkarannoilla.
Mielummin menen vaikkapa Viroon tapaamaan sukulaiskansalaisia.

Ilmeisesti setä Mõis on jostain lukenut, että siellä ihanassa Amerikan kultamaassa ei kukaan osta kyrvänjatkeeksi saastuttavia ja paljon bensaa kuluttavia autoja, ja että 37 miljoonaa amerikkalaista on innostunut pienimuotoisesta viljelystä takapihojensa kasvimailla ja vuokrapalstoilla, joista on huutava pula ja vuosien jonot.

Niinpä setä uskaltaa sanoa, että luksus on OUT!

Varsinainen tyylikonsultti!

kasvimaita kirjoitti:

ja puutarhoja kasvatetaan ja hoidetaan Suomessa ruotsinkielisellä alueella.
En viitsi lähteä juuri etelänmatkalle, se on minusta aika turhaa touhua. En tykkää juuri oleilusta hiekkarannoilla.
Mielummin menen vaikkapa Viroon tapaamaan sukulaiskansalaisia.

Lue lisää

etelän- ja hiihtomatkoilla yhtä paljon kuin suomalaiset keskimäärin. Jyri Möisin mielestä se on jotain ihmeen luksusta kun virolaiset sitä tekee XD

Keskisuomalaiset persaukiset sossun asiakkaatkin pystyvät harrastamaan ulkomaanmatkailua - Viroon.

Ruotsalaiset ne osaavat ollaa vaatimattomia varakkaita.

kumminkin ruotsalaisia. kirjoitti:

Ruotsalaiset ne osaavat ollaa vaatimattomia varakkaita.

suomalaiset siis osaa olla edes vaatimattomasti varakkaita? :D :D :D Vaatimattomuus on tosiaan suomalainen perinteinen hyve ja osa luterilaista kulttuuriamme.

SAATUS?

koska kohtalona ei ole hänen mielestään ainoastaan "Keski-Suomen" kohtalo vaan ehkä jopa Slovakian.

Sitä paitsi lukemattomat virolaiset ovat tähän saakkakin eläneet juuri sitä tavallista, rauhallista ja vaatimatonta elämää, jossa "Keski-Suomen kohtalo" olisi huima askel eteenpäin (kaiken muun kuin hyötypuutarhan viljelyn osalta ilmastollisista syistä).

Köyhistä ja vanhuksistahan J.M. ei välitä.

käännyttää turvapaikanhakijoita!

On kokonaan eri asia, paljonko pakolaisstatuksen omaavia henkilöitä jokin maa pystyy/haluaa ottaa.

Niin että eiköhän olisi Vironkin aika alkaa rakentaa vastaanottokeskuksia..

Suomessa voi sanoa, että hyvätuloisista on hyötyä, koska hyvätuloiset myös maksavat enemmän veroja yhteiskunnalle.

Mutta mitä hyötyä on varojen kasautumisesta joillekin harvoille rikkaille jürimõisille. Ei yhtään mitään.

ei mikään maa voi kirjoitti:

käännyttää turvapaikanhakijoita!

On kokonaan eri asia, paljonko pakolaisstatuksen omaavia henkilöitä jokin maa pystyy/haluaa ottaa.

Niin että eiköhän olisi Vironkin aika alkaa rakentaa vastaanottokeskuksia..

Lue lisää

ihmistä. Suomessa on hävettävän vähän maahaanmuuttajia Viroon verrattuna.

300 000 vieraskielistä kirjoitti:

ihmistä. Suomessa on hävettävän vähän maahaanmuuttajia Viroon verrattuna.

Älä sotke asioita!

Viron 300 000 vieraskielisen mukana maahan on tullut myös runsaasti investointeja, joihin pikkuruinen Viro (jolla ei ollut merkittävää teollisuutta 1. itsenäisyyden ajalla eikä sen edellytyksiäkään luonnonvarojen puutteen vuoksi) tuskin olisi itse pystynyt.

Koko Viron infrastruktuuri ja kehityksen edellytykset ovat ilmaisia lahjoja Moskovasta ja niiden mukana tuli myös väkeä.

mitään on puhunut? kirjoitti:

Älä sotke asioita!

Viron 300 000 vieraskielisen mukana maahan on tullut myös runsaasti investointeja, joihin pikkuruinen Viro (jolla ei ollut merkittävää teollisuutta 1. itsenäisyyden ajalla eikä sen edellytyksiäkään luonnonvarojen puutteen vuoksi) tuskin olisi itse pystynyt.

Koko Viron infrastruktuuri ja kehityksen edellytykset ovat ilmaisia lahjoja Moskovasta ja niiden mukana tuli myös väkeä.

Lue lisää

yhtä vaurasta aluetta kuin Suomi. Eli siis vauraampaa kuin Neuvostoliitto. Epäilemättä Viro olisi kehittynyt Läntisen maailman tahdissa, jos se olisi säilynyt itsenäisenä.

Viro oli... kirjoitti:

yhtä vaurasta aluetta kuin Suomi. Eli siis vauraampaa kuin Neuvostoliitto. Epäilemättä Viro olisi kehittynyt Läntisen maailman tahdissa, jos se olisi säilynyt itsenäisenä.

Lue lisää

aluetta ja kehitystasoltaan joihinkin Kaakkois-Euroopan alueisiin verrattavissa. Tosin meillä ilmasto oli lisäksi ankara ja aiheutti nälänhätiä vielä 1800-luvun jälkipuoliskollakin.

Mistä Viro olisi saanut edellytykset kehitykseen ilman Neuvostoliiton massiivisia sijoituksia? Olisiko se alikehittynyt maatalousmaa? Viron metsistä ei ole vihreäksi kullaksi. Tänä päivänäkin etsitään Virossa "Sampoa", Viron Nokiaa, jotta maan taloudella olisi jonkinlaista teollista perustaa sen sijaan, että se on väliaikainen alihankintamaa ulkomaisille teollisuusyrityksille.

Virolla ei ole kelvollisia energiaresurssejakaan, ei ainakaan ennen ydinvoimalan valmistumista. Silti maassa tuhlataan energiaa, neukka-aikainen tuhlaavaisuus on verissä. Hullu mies Huittisista - syö enemmän kuin tienaa..

Millä Viro meinaa reaalisesti pärjätä pitkässä juoksussa vai onko se tuhoon tuomittu "leikkivaltio", kuten Johan Bäckman on ennustanut?

Euroopan köyhintä kirjoitti:

aluetta ja kehitystasoltaan joihinkin Kaakkois-Euroopan alueisiin verrattavissa. Tosin meillä ilmasto oli lisäksi ankara ja aiheutti nälänhätiä vielä 1800-luvun jälkipuoliskollakin.

Mistä Viro olisi saanut edellytykset kehitykseen ilman Neuvostoliiton massiivisia sijoituksia? Olisiko se alikehittynyt maatalousmaa? Viron metsistä ei ole vihreäksi kullaksi. Tänä päivänäkin etsitään Virossa "Sampoa", Viron Nokiaa, jotta maan taloudella olisi jonkinlaista teollista perustaa sen sijaan, että se on väliaikainen alihankintamaa ulkomaisille teollisuusyrityksille.

Virolla ei ole kelvollisia energiaresurssejakaan, ei ainakaan ennen ydinvoimalan valmistumista. Silti maassa tuhlataan energiaa, neukka-aikainen tuhlaavaisuus on verissä. Hullu mies Huittisista - syö enemmän kuin tienaa..

Millä Viro meinaa reaalisesti pärjätä pitkässä juoksussa vai onko se tuhoon tuomittu "leikkivaltio", kuten Johan Bäckman on ennustanut?

Lue lisää

ollut erityisen köyhä 1800-luvulla. Suomessa oli ihan normaalit eurooppalaiset elinolot. Toki teollistuminen oli suhteellisen pienimuotoista ja kaupungistuminen vähäistä, mutta Pohjoismaat ja Baltian maat kulkivat aikalailla samoja kehityspolkuja pitkin kuin muu Eurooppakin.

Euroopan köyhintä kirjoitti:

aluetta ja kehitystasoltaan joihinkin Kaakkois-Euroopan alueisiin verrattavissa. Tosin meillä ilmasto oli lisäksi ankara ja aiheutti nälänhätiä vielä 1800-luvun jälkipuoliskollakin.

Mistä Viro olisi saanut edellytykset kehitykseen ilman Neuvostoliiton massiivisia sijoituksia? Olisiko se alikehittynyt maatalousmaa? Viron metsistä ei ole vihreäksi kullaksi. Tänä päivänäkin etsitään Virossa "Sampoa", Viron Nokiaa, jotta maan taloudella olisi jonkinlaista teollista perustaa sen sijaan, että se on väliaikainen alihankintamaa ulkomaisille teollisuusyrityksille.

Virolla ei ole kelvollisia energiaresurssejakaan, ei ainakaan ennen ydinvoimalan valmistumista. Silti maassa tuhlataan energiaa, neukka-aikainen tuhlaavaisuus on verissä. Hullu mies Huittisista - syö enemmän kuin tienaa..

Millä Viro meinaa reaalisesti pärjätä pitkässä juoksussa vai onko se tuhoon tuomittu "leikkivaltio", kuten Johan Bäckman on ennustanut?

Lue lisää

vain antavat sen olla olemassa. Virolla ei ole samoja resursseja kuin Suomella, mutta Viro voi erikoistua tuottamaan esim. korkeatasoisia elintarvikkeita, tietotekniikkaan liittyviä ratkaisuja, matkailupalveluita ja erilaisia komponentteja Suomen teollisuudelle. Viro tulee nähdä itsenäisenä Suomen jatkeena. Ei se ole kovin erillinen kokonaisuus suhteessa Suomeen. Suomalaiset pitävät sen pystyssä, eli Suomen metsät tuovat Viroonkin vaurautta. Eihän Uudellamaallakaan ole metsäteollisuutta, mutta silti Uusimaa pärjää kun se on osa Suomea.

Suomi olisi kirjoitti:

ollut erityisen köyhä 1800-luvulla. Suomessa oli ihan normaalit eurooppalaiset elinolot. Toki teollistuminen oli suhteellisen pienimuotoista ja kaupungistuminen vähäistä, mutta Pohjoismaat ja Baltian maat kulkivat aikalailla samoja kehityspolkuja pitkin kuin muu Eurooppakin.

Lue lisää

huimasti kehittyneempi kuin talouden kehitysaste antaisi ymmärtää. Olimme sitä jo ns. Venäjän vallan alla, jolloin periaatteessa jatkoimme samaa vanhaa "ruotsalaista" elämää "Venäjän" imperiumissa (jota edusti lähinnä Pietarin keisari eli tuo ranskankielinen imperaattorimme) ilman uudistuksia, joita entisessä emämaassa oli meneillään. Näin Suomi kehittyi omana erillisenä yksikkönään, pikku hiljaa nationalismin tuulten puhaltaessa löydettiin myös sen kansa - jopa kahdella kielellä. Puoluejärjestelmämmekin on hyvin vanha ja vakaa, ja sillä on reaalinen perusta kansalaisyhteiskunnassa. Puolueemme ovat perimmäiseltä luonteeltaan kansanliikkeenomaisia eivätkä vallanpitäjien käsikassaroita kuten ____.

Suomalaisten on syytä olla paljosta ylpeitä ja unohtaa itäeurooppalaisten lapselliset kiistat.

yhteiskunnaltaan ja poliitt... kirjoitti:

huimasti kehittyneempi kuin talouden kehitysaste antaisi ymmärtää. Olimme sitä jo ns. Venäjän vallan alla, jolloin periaatteessa jatkoimme samaa vanhaa "ruotsalaista" elämää "Venäjän" imperiumissa (jota edusti lähinnä Pietarin keisari eli tuo ranskankielinen imperaattorimme) ilman uudistuksia, joita entisessä emämaassa oli meneillään. Näin Suomi kehittyi omana erillisenä yksikkönään, pikku hiljaa nationalismin tuulten puhaltaessa löydettiin myös sen kansa - jopa kahdella kielellä. Puoluejärjestelmämmekin on hyvin vanha ja vakaa, ja sillä on reaalinen perusta kansalaisyhteiskunnassa. Puolueemme ovat perimmäiseltä luonteeltaan kansanliikkeenomaisia eivätkä vallanpitäjien käsikassaroita kuten ____.

Suomalaisten on syytä olla paljosta ylpeitä ja unohtaa itäeurooppalaisten lapselliset kiistat.

Lue lisää

Suomen talous ei ole aivan niin rautainen kuin suomalaisten osaaminen. 1800-luvulla elintasoero Ruotsiin nähden oli 30 vuotta. Vasta itsenäistymisen aikoihin se alkoi kaventua ja 70-luvulla se oli vain noin kymmenen vuotta. 80-luvulla vain muutama vuosi ja loppupuolella 80-lukua Suomi menikin sitten hetkellisesti Ruotsista ohi. Laman aikana romahdimme alas ja ero kasvoi taas noin viiteen vuoteen ja vasta nyt alamme taas lähennellä Ruotsin tasoa. BKT taitaa niillä olla vielä prosentin-pari korkeampi.

Uskon, että kyse on ugrilaisesta luonteesta. Siinä, missä germaani painaa eteenpäin vielä silloinkin kun asiat kaatuvat niskaan, niin suomalainen masentuu ja joutuu paniikkiin. Olemme Italian tavoin geneettisesti puoligermaaninen kansa. Italiassakin on niin, että Vauras germaaneilta geenejä saanut Pohjoinen on Euroopan rikkaimpia alueita Ferrareineen ja Benettoneineen, mutta Etelä-Italia on melkein yhtä köyhää aluetta kuin Itä-Eurooppa. Taloushan on psykologiaa ja sen takia suomalaiset ovat aina kriisien tullen tyrineet pahemmin kuin ruotsalaiset ja muut germaanit. Nyt tosin näyttää, että koska pankkimme ovat hyvässä kunnossa, me säästymme talouden romahtamiselta.

mitään on puhunut? kirjoitti:

Älä sotke asioita!

Viron 300 000 vieraskielisen mukana maahan on tullut myös runsaasti investointeja, joihin pikkuruinen Viro (jolla ei ollut merkittävää teollisuutta 1. itsenäisyyden ajalla eikä sen edellytyksiäkään luonnonvarojen puutteen vuoksi) tuskin olisi itse pystynyt.

Koko Viron infrastruktuuri ja kehityksen edellytykset ovat ilmaisia lahjoja Moskovasta ja niiden mukana tuli myös väkeä.

Lue lisää

Virossa on paljon puhuttu koko 2000 luvun että mistä maista otetaan seuraavaksi " käsiä " töitä tekemään !

Maan oma syntyvyys on liian alhainen ja siten tarvitaan paljon uusia virolaisia tekemään töitä ja maksamaan eläkkeet !

... kirjoitti:

Suomen talous ei ole aivan niin rautainen kuin suomalaisten osaaminen. 1800-luvulla elintasoero Ruotsiin nähden oli 30 vuotta. Vasta itsenäistymisen aikoihin se alkoi kaventua ja 70-luvulla se oli vain noin kymmenen vuotta. 80-luvulla vain muutama vuosi ja loppupuolella 80-lukua Suomi menikin sitten hetkellisesti Ruotsista ohi. Laman aikana romahdimme alas ja ero kasvoi taas noin viiteen vuoteen ja vasta nyt alamme taas lähennellä Ruotsin tasoa. BKT taitaa niillä olla vielä prosentin-pari korkeampi.

Uskon, että kyse on ugrilaisesta luonteesta. Siinä, missä germaani painaa eteenpäin vielä silloinkin kun asiat kaatuvat niskaan, niin suomalainen masentuu ja joutuu paniikkiin. Olemme Italian tavoin geneettisesti puoligermaaninen kansa. Italiassakin on niin, että Vauras germaaneilta geenejä saanut Pohjoinen on Euroopan rikkaimpia alueita Ferrareineen ja Benettoneineen, mutta Etelä-Italia on melkein yhtä köyhää aluetta kuin Itä-Eurooppa. Taloushan on psykologiaa ja sen takia suomalaiset ovat aina kriisien tullen tyrineet pahemmin kuin ruotsalaiset ja muut germaanit. Nyt tosin näyttää, että koska pankkimme ovat hyvässä kunnossa, me säästymme talouden romahtamiselta.

Lue lisää

mitään vastoinkäymisiä. Kaiken pitää olla konfliktitonta, tasaisen ennakoitavaa ja mukavaa.

Vinkuminen Estonian tiimoilla osoitti, millaiset on nuo ruotsalaisten germaaniset rautahermot.

Virossahan niitä köyhiä on kohta puolet kansasta.