AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!
 /   /  /  / H-Veneen osto

H-Veneen osto

44 Vastausta 7 419 Lukukertaa
Terve kaikille!
Suunnittelimme kolmen hengen ryhmässä ostavamme h-veneen retkikäyttöön ensi kesäksi. Nyt kaipaisimme kokemuksia, kuvia ja tietoja veneistä, jotka osoittautuvat "hyväksi ostokseksi" ja myös niistä jotka kannattaa kiertää kaukaa. Mitä h-veneissä kannattaa tarkkaan ottaa huomioon ja mitkä paikat kannattaa syynätä tarkasti läpi. Max hinta veneelle on 10 000 euroa.
Kiitos vastaajille!

Kiva vene

H-vene on retkiveneeksi hyvä. Retkiveneeksi sopivia 70-luvun veneitä saa jo 5000 pintaan, jolloin rahaa jää parempiin purjeisiin (käytettyjä löytyy kohtalaisen hyvin), liiveihin ja sadeasuihin, karttasarjaan ja mahdollisesti uudempaan perämoottoriin tms.

Itse katsoisin jonkun veneitä tuntevan kaverin avustuksella, että vene on kosmeettisesti suht.koht. siisti ja että siinä ei ole runkovaurioita rankoista karilleajoista ym. Masto ja muu riki on kunnossa, kaikki rikin osat ym. mukana.
Pakettihintaan tulevat lisälaitteet (keitin, lämmitin, köydet, ankkuri, fendarit, loki, gps, sähköt, akku, valot sun muut) ovat hyvä lisä, koska niiden hankkimiseen ja mahdolliseen asentamiseen erikseen menee yleensä selvästi enemmän rahaa. Käyteyn veneen mukana niillä ei ole juuri lisähintavaikutusta...

Juttua H-veneestä

www.segling.nakterhuset.se -> 70-tals båtar

niin....

Niin, H on aika yksinkertanen vene joten ei siinä montaa paikkaa ole mitä katsoa. Kölin etureunasta näkee aika helposti jos vene on ajettu joskus kunnolla kivelle, siis siinä etureunassa on halkeama (pohjan ja kölin saumakohdassa). Veneen pohjaa kannattaa vähän rapsuttaa ja katsoa ropiseeko maalit alas.

Perämoottorin teline ja sen kiinnitys on myös syytä katsoa tarkkaan. Ja se, että perämoottori on pitkärikinen ja laskeutuu riittävän syvälle ala-asennossa.

Veneen sisältä kannattaa tutkia kölin kiinnityspulttien kunto ja verhoilujen liimaukset etenkin keulapiikista. Verhoiluista näkee helposti mahdolliset kosteusvauriot. Patjojen kuntoon kannattaa myös kiinnittää huomiota, uudet patjat maksaa maltaita.

Ja sitten tietty purjeiden kunto; eli ettei ne olisi kauhean venyneet ja pussilla. Skuuttien ja muiden köysien kunnolla ei ole paljon muuta merkitystä kuin se, että monta kertaa köysien kunnosta näkee miten paljon veneestä on ylipäätään pidetty huolta. Eli jos käysien päät on päästetty rispaantumaan, voi olla ettei veneestä muutenkaan ole kauheasti pidetty huolta. Köydet ovat joka tapuksessa kulutustavaraa joka pitää uusia aika ajoin.

En tiedä onko luulolla mitään perustetta, mutta jostakin syystä itse pidän Arteknon H-veneitä parhaina. Ja sitten olen kuullut, että joissakin 78-80 valmistetuissa H-veneissä olisi peräsimen akselissa katkeamis-ongelma kovassa kelissä. Onko muilla tietoa ongelmasta?

jatkoa ja korjaus

niin mun piti korjata yks virhe edelliseen kirjoitukseeni: luonnollisesti pohjakosketuksesta tulevat vauriot näkyvät kölin takapuolella ja aika kaukanakin pohjassa kölin takana. En tiedä miksi kirjoitin niiden olevan etupuolella... sori.

joku on yrittänyt kehua Avanchea täällä, mutta kyllä mulla on siitä vähän semmonen kuva, että jos meinaat oikeasti opetella purjehtimaan niin pysy kaukana Avanchesta. Veneillähän tietty voi vaikka millä jollalla, mutta hermot siinä menee jos ei purjeilla kulje mihinkään.

Ai että retkelle..

Miettiä kannattaa vielä sitä retkeilyä Hoolla..

Se että on perämoottori apukoneena niinkin hankalassa paikassa kuin hoossa on, tuo jo kohtalaisia ongelmia rantautumiseen mihin tahansa satamaan..

Hoo on tehty kisaamiseen - jos ei kisaa niin retkeily sillä voi olla hiukan liian askeettista, vanhoja pursia on muitakin ja jotkut sopivat retkeilyyn varmasti paremmin kuin hoo.
Kaiteiden ja kaideverkkojen tarpeellisuuden ymmärtää kun on muutaman kerran pelastellut kasseja & nyssyköitä tai koiraa.. merestä ..pohjastakin.

Tää nyt oli vaan yx mielipide, jos et pääse pinttymästäsi eroon niin varo heiluvia hoon kölejä - niitä löytyy nimittäin!!

kilpailuun vai retkelle...

Kiitti kaikille hyvistä vinkeistä ja vastauksista!
Suurin syy h-veneen mahdolliseen hankintaan on kuitenkin purjehduksen aloittelu ja opettelu, eikös vene sovellukkin harjoitteluun mainiosti ja retkeilyllä tarkoitin viikonlopun reissuja. Tuskin kaikki h-veneen omistajat kisaavat veneillään, vaan voihan sitä nauttia purjehduksesta ilman kelloja ja sen kummempia sääntöjä...
korjailkaa toki jos olen aivan väärän kuvan saanut lajista.

AVANCE,SUOSOITTELEN!

Vaihtoehtoisesti purjehdusta aloittavalle voin todella lämpimästi suositella pikku Avancea. Avanve 245 on toki hieman tyyriimpi kuin H, mutta vanha kunnon Avance 24:n saa jo huomattavasti edullisemmin. Avance on vankka ja turvallinen vene opetella niinkin jaloa hommaa kuin purjehdus.

Ja mikä parasta, sisätilat ovat aivan eri luokkaa, mitä H:ssa. Ja olen joskus kuullut lauseen...jolei Avance kestä, osta betonivene. Voin kokemuksesta sanoa, jotta pitää paikkaansa. Kölin kiinnitys konstruktio on sitä luokkaa, jotta ei pienet (eikä aivan isotkaan) pohjakosketukset tunnu missään.Eikä tarvitse pelätä kassien tai koiran putoamista kannelta, on meinaan kunnon kaiteet.

Samoin juuri tämä perämoottoriongelma. Olen useammin, kuin kerran nähnyt jos jonkin näköisiä manööverejä H porukan rantautuessa. Toisella jalalla säädetään kaasua, toisella jalalla ollaan pinnassa, toisella kädellä hapuillaa poijua ja niin eespäin. Okei, ehkä hieman kärjistettynä, mutta moottori on kieltämättä hieman hankalassa paikassa.

Mielestäni viestin alussa oli, jotta max. budjettinne on 10K€, ja sillä rahalla saa varmasti jo Avance 24:n. Lisäinfoa kaivatessa kerron toki vielä lisää. SUOSITTELEN TUTUTSTUMISTA!

Muistelo...

Lähdin Piritalta H-veneellä navakassa syyskelissä (NNE 10 - 12 m/s, puuskissa enemmän), vaikka olikin tyyntynyt edellisestä päivästä jolloin Autoexpressit ei kulkeneet. Iso oli reivattu. Vähän lähdön jälkeen alkoi näkymään valkoinen piste horisontissa, joka pian alkoi näyttää purjeelta. Ohitin sen jonkun verran ennen Porkkalaa. Se taas ohitti minut, heitti nimittäin koneelle hyvissä ajoin ennen rannikkoa kun minä kryssasin kohti pohjoista.

Joten kyllä tuon kokemuksen perusteella Avance 245:ssä on hyvä kone ;-)

Oikea kuva

Mielestäni olet saanut ihan oikean kuvan lajista. H:n vaihtoehtoina samassa hintaluokassa on Guy22 / Helmsman23 / Rock / IF / FE64 / ...

H-vene on noihin verrattuna ehdottomasti paras purjehtija. Kuten joku sanoi: "Aamulla merelle lähtiessä ottaisin H-veneen, mutta illalla satamassa joku tilavampi voi olla parempi." Kyllä se telttailun asuintiloiltaan voittaa, kun asuntoa ei tarvitse illalla kasata. Neljän hengen porukalla oltiin 2 viikkoa yhtä soittoa reissussa. Mahtuuhan siihen nukkumaan mutta aamulla vaatii rauhallista mieltä ja sopeutumista kun alkaa raivata tietään kaikkien tavaroiden yli.

H-vene ei välttämättä ole helpoin aloitusvene, mutta sen kanssa on mahdollista oppia purjehtimaan hyvin. Eikä täysin oppineeksi tule koskaan, trimmausmahdollisuuksia on runsaasti.

Mitä tuohon perämoottorin käsittelyn hankaluuteen tulee, niin myönnettäköön että vaatiihan se vähän ees taas hyppäämistä, mutta toisaalta ilman moottoriakin pärjää, onpa joku laittanut hankaimet soutamista varten. Moottori on hyvä olla liukukelkan tyyppisessä telineessä, purjehduksen ajaksi ja satamassakin se pitäisi olla helppo ottaa pois. Nelitahtikone ei sovellu painon eikä öljyvuotojen takia ensinkään. H-veneellä purjehditaan vastatuuleen (moottorilla ei pääse vasta-aaltoon), moottoria tarvitsee vain pläkässä tai satamassa joten sen laatuun muuten ei paljon kannata panostaa.

Tiedä sitten noista heiluvista köleistä, käsittääkseni H-veneen kölirakenne on karilleajon kestävä johtuen terävästä pohjamuodosta ja vankasta ripustuksesta. Kolhujen jälkiä pitäisi tietääkseni etsiä kölin takapäästä rungosta, johon törmäyksessä kohdistuu suurin rasitus. Mitä "halkeamia" sieltä etureunasta löytyy???

Minulle H-veneen huonoin puoli oli avomeriominaisuudet. Eihän sitä ole tehtykään sellaiseen käyttöön, mutta tuulta kestää kyllä. Kryssillä 2-3 m aalto alkaa olla rankkaa. Tämän perustan kokemukseen yksinpurjehdukselta Hki-Tallinna väliltä 15-17 m/s tuulessa, siis kelissä jolloin Autoexpressit eivät liikennöineet. Oli se tietysti märkää ja tosi raskaasti ryskyttävää mutta ongelmaksi tuli sitlootan penkin kannen kautta takapilssiin valuva vesi.

Kaiteiden puutetta joku valitti. Olen samaa mieltä, että lapsiperheelle (alle 12-v penskoja) H-vene ei ole sopiva tuosta syystä ja muutenkin. Minua mantookien puute ei haitta, normaali 50 - 60 cm kaidevaijerihan on ainoastaan sitä varten että se kamppaa horjahtajan kauemmaksi veteen (heh, otapa sellaisesta tukea vapaalla kädellä miesten vessahommissa ollessasi).

H-veneestä

Kyllä kaikilla saman hintaluokan veneillä "ryskitään" tuossa 15-17 m/s kelissä. Mainitsemistasi veneistä ottaisin mieluiten h:oon tai if:in

On sitä atlanttikin ylitetty hoolla edestakaisin (Elf). Watermaker ja tuulimylly kuului varustukseen. En väitä että hoo on hyvä vene tähän tarkoitukseen.

Kyllä turvavaljaat kannattaa hommata. Tämä ratkaisu on mielestäni parempi verrattuna maatonkiin missä tahansa veneessä.

"Sisätilat" on mataluutensa takia ikävät hoossa.

Purjeilla rantautuminen on monesti vaivattomin ja helpoin tapa. Sen oppii nopeasti lähestyy fokalla ja suunnittelee ja varasuunnittelee etukäteen. Vaikka ei ihan onnistuisi, on hoo niin kevyt että vauhtia saa pois käsivoimin.

Mantooki - turvaliina

Oikaisen juttua - oma mielipiteeni (ja toivoakseni monen muunkin!) on että mantooki l. kaide ei missään nimessä ole sama asia kuin turvavaljaat ja "elämänlanka".

Mantookista, kunnossa olevasta, on hyvä pitää kiinni tukea saadakseen mennessään keulaan työskentelemään kun vene kulkee 30 astetta tai enemmän vinossa.. - on vain hyvä jos se on olemassa - hoossa on näkemäni mukaan hyvät pitkät tartuntakaiteet sekin tietenkin riittää mutta..

Kaiteisiin on helppo ripustaa esim. spinnusäkki käytön ajaksi, käytetty kakkospurje säkissään, fendarit satamassa, pyykit ja pyyhkeet kuivumaan, se on hyvä nojatuki kryssittäessä (pehmustettuna!) ja ennenkaikkea edes osin verkolla varustettuna pitää veneeseen lastattavat tavarat keulakannella ilman että niistä joku pitää jatkuvasti kiinni etteivät putoa mereen.

Kaiteiden hyöty on kiistaton - ne kellä ei niitä ole puolustelevat tietenkin kaiteettomuutta loppuun saakka (miksi näin pitää aina olla?) mitään järkisyytä ei, korostan, retkiveneen kaiteettomuuteen ole.

Hoon köleistä: venettä on tehty monen veistämön toimesta ja kaikki ei ole ollut ihan tasalaatuista tuotantoa - kölin heilumista esiintyy joillain yksilöillä, mitä oon kuullut niin se on johtunut laminaatin pehmenemisestä kölialueella.

Hoota on myös runsaasti tarjolla, voisi päätellä että vaikeasti myytävä tuote - nimenomaan retkeilykäytön PUUTTEIDEN vuoksi.
Jos ostat voi olla ettet pääsekään siitä eroon, Avance on paljon varmempi ratkaisu tässä mielessä.

Purjevene on aina hidas väline matkantekoon - purjehdustaidoista on kiinni enimmäkseen se veneen vauhti ja esim. miehistön "kallistusherkkyydestä" joka kehittyy ajan mukana - se että jotkut ajavat koneilla riippuu monenlaisista seikoista jota taas TOISET eivät ymmärrä ollenkaan.
JOS haluaa ajaa koneella vastaiseen kunnon sisädieselillä varustetulla veneellä sekin onnistuu, perämoottorilla varustetulla purrella se yksinkertaisesti ei onnistu - potkuri on ilmassa aika ajoin enemmän kuin vedessä - siis kun on se kovempi keli johon JOUDUTTIIN jostain syystä (yleensä arviointivirheen vuoksi).

Hoota en lähtis suosittelemaan kellekään - todelliset kisaajatkin valitsevat nykyisin joko lasereita tai Melges -tyyppisiä pursia. Ovat paljon hauskempia ja suorituskykyisempiä vehkeitä!
Hoot on menneen aikakauden murheenkryynejä joista kannattaa pysytellä erossa kun kerran voi.
JA etenkään retkeilyyn sellaista ei kannata hankkia!

Jess - tästä tulee taatusti kuuma aihe hetkiseksi mutta tämä on minun mielipiteeni ja muilla omansa - omasi tiedät muutaman kauden jälkeen - niin vielä mulla ei oo ollu Avancea, ite opettelin Albin Vegalla - niitä löytää edelleen ja tosiedulliseen hintaan, mutta ole tarkkana - nekin ovat vanhoja ja kaikenlaista yllätystä voi tulla eteen.

Kaikkea sitä kirjoitellaan

Olipas omituinen juttu. Lie piruuttaan kirjoitettu?

Kommentoidaan nyt muutamaa seikkaa.
Jussi Juonio luulee jotta: "Hoota on myös runsaasti tarjolla, voisi päätellä että vaikeasti myytävä tuote - nimenomaan retkeilykäytön PUUTTEIDEN vuoksi.
Jos ostat voi olla ettet pääsekään siitä eroon, Avance on paljon varmempi ratkaisu tässä mielessä."

Käsittääkseni H-vene ei ole vaikeasti myytävä tuote, sen purjehdusominaisuuksien vuoksi. Lisäksi valmistettujen veneiden määrä, 5000 kpl, takaa sen että hintataso on aika vakaa ja tunnettu. Ruotsissa H-veneiden hintataso näyttää olevan 20-30 prossaa korkeampi kuin meillä, ilmeisesti ainoa paatti jolla hintaero on noin päin. (Segling:* Begagnade H-båtar kostar från ca 50-60 tkr för 70-talsbåtar upp till ca 150.000 för 80-talsbyggda) Euro on 9,1 kruunua, eli 50-60tkr = 5,5-6,6 keuro

Avance 24 voi olla vaikeasti myytävä tuote, liian pieni nykyisten normien mukaan perheveneeksi, eikä mitenkään hyvä purjehdusominaisuuksiltaan.

Nuo pohjalaminaatin pehmenemishuhut ymmärtäisi jos kyse olisi tasapohjaisesta veneestä, mutta syvä pilssi ja kölitukit. Pitääkö tämä uskoa, itse en ole vielä moista nähnyt.

Asiantuntemuksen tason kiteyttää lause: "Hoot on menneen aikakauden murheenkryynejä joista kannattaa pysytellä erossa kun kerran voi."

Noh, vuonna 1968 esitelty venetyyppi, jota valmistaa edelleen kolme veistämöä:
- Suomen Suurin köliveneluokka
- Euroopan suurin IYRU-köliveneluokka
- Maailman toiseksi suurin yksityyppiköliveneluokka

Ei tästä mitään keskustelua tule, turha yrittää! Mokomat provot voi nauraa suohon (heh, heh... Avance24, kryssii veegaa paremmin, jees, heh, heh...)

Kyllä sitäkin mutta..

Vaikka venettä ois tehty 100 000 kpl niin v. -68 peräisin oleva konstruktio on vanha ja jo aikansa elänyt - pysykää irti kellä ei vielä ole ja myykää kellä on (ja tyhmiä ostajia riittää).
Ja tarjonnan suuruus kyllä vaikuttaa hintaan - laskevasti, etenkin kun heiluvat kölit on todettuja ongelmia, ei kaikissa mutta muutama pilaa muidenkin maineen.
Juuri tuo asenne että hoolle ei tarvi tehä mitään karilleajon jälkeen luultavimmin on ne jotkut yksilöt tuhonnut. Lasikuituhan pehmenee, sen hartsi liukenee veteen, vain se kuitumatto jää jäljelle - jos karilleajovaurioiden korjaus jätetään malliin "sikaflexiä päälle seuraavana keväänä" niin ihan varmaa on että hiushalkeamista vesi pääsee laminaattiin pehmentäen sen - mukana voi olla lisäksi huonoa laminointilaatua, ilmataskuja, mitä vain.
30 -vuotias lasikuiturunko voi olla jo aika haperoa sieltä täältä tällaisten "tosipurjehtijoiden" jäljiltä - ikävä kyllä.
Niin miksiköhän joissain veneissä ei kestä tehdä "kisavirityksiä" eli vetää vantteja tiukalle ilman että kansi ja runko antaa periksi ?? - miettikääpä hetki tätä.

SE on suuri virhekäsitys että lasikuitu olisi ikuista ja mätänemätöntä, voi voi teitä. Ymmärtäkää nyt ajoissa.. jos ette usko tätä kirjoitusta niin kysykääpä vaikka ammattilaisilta (www.terpol.fi tai Ranmarina Oy) kuulette uskomattomia tarinoita siitä mitä tapahtuu kun lasikuitu "mätänee" eli vettyy korjaamattomien "pikkunaarmujen" tai isompien "itsetehtyjen" korjausten seurauksena.

Avance24:kin on pieni - joo, mutta siinä kuten monessa muussa vastaavassa on perusedellytykset retkiveneeksi paljon paremmalla tolalla kuin hoossa.
Hoo sopii kilparadalle ok - en pulise vastaan, mutta retkikäyttöön sopivuudesta esitän jyrkästi eriävän mielipiteeni, sellaiseen hankittuna hoo on täydellinen virhevalinta joka pahimmassa tapauksessa laittaa pisteen koko harrastukselle heti alkuunsa.

Hoon nopeuskin on minusta enempi legendaa LYS-luku 1,07 - sama kuin esim FE-83 joka sopii vaikkapa retkeilyyn erittäin hyvin.

:-)

Sinähän ihme vänkääjä olet, onkos joku H-venemies kuksinut emäntääsi vai mistä ihmeestä moiset antipatiat sitä kohtaan ovat peräisin?

Malli-ikää jos katsellaan, niin Avance24 on viitisen vuotta nuorempi kuin H. H-venettä valmistetaan edelleen, Avance 245:n valmistus loppui jo parikytä vuotta sitten. Mietipä siitä kumpi on aikansa elänyt malli.

Mutta eihän minulla ole mitään Avancea vastaa, ottaisin kuitenkin mieluummin kolmekutosen. 24 sopii päiväpurjehduksiin ok - en pulise vastaan, mutta retkikäyttöön sopivuudesta esitän jyrkästi eriävän mielipiteeni, sellaiseen hankittuna 24 on täydellinen virhevalinta joka pahimmassa tapauksessa laittaa pisteen koko harrastukselle heti alkuunsa.

FE83 on muutes nopea paatti, avotuulilla sillä surffaa H-venettä nopeammin, mutta kryssissä H on nopeampi.

FE83 vs H

retkikäyttöön hyvän H:n saa 10k:lla - FE83:n 16k:lla? itse pidän hintaluokassa erotusta merkittävänä.

Eipäs-juupas

Kunnon venekonstruktio, kuten H-vene on, ei koskaan ole aikansa elänyt. Sen voi jokainen vesilläliikkuja todeta omin silmin, jos vain katselee ympärilleen. H-vene on aito purjevene, eikä paskanhajuinen asuntovaunu, joilla toki niilläkin on oma vankkumaton kannattajakuntansa.

Hoo traumaattisille..

Voi voi teitä poikaparkoja - tuollalailla otatte itseenne, miksi - kysyn ma?? Eii kai teillä oo omat paatit myynnissä -palstoilla - eikä kaiketi mee kaupaksi..

Minähän vaan kritisoin hoon ostoa RETKIKÄYTTÖÖN, kyllä se päiväpurreksi sopii ja hoo-kisoihin.

Aloittelijalle sanoisin että hoo ei ole ollenkaan paras vaihtoehto eikä retkikäyttöön. Mukavampia ja ennenkaikkea aloittelijaystävällisempiä ratkaisuja on - ei välttämättä FE-83, se nyt oli vaan heitto hoon ylivertaisesta nopeudesta.

Mitä ainaiseen p-, v-, ynm haistattelusanojen käyttöön tulee niin se kuvastaa vastaajan kehittymättömyyttää ihmisenä ja kirjallisen ilmaisutaidon osalta kyllä melko vahvasti.. Näiden palstojen valitettava ilmiö!

Aloittelijan kannattaa hankkia vene jossa on kunnon sisäkone ja jos on naisväkeä tahi lapsia reissussa - kunnon vesitoiletti septitankilla eriössään saa kiistattomasti sympatiat kipparin suuntaan..
Kunnon kone siksi että kehnolla kelillä pääsee rantautumaan sinne minne haluaa eikä sinne minne ajautuu olosuhteiden pakosta. Pääsee myös kotisatamaan sunnuntaina tuulen loppuessa, ei tarvi töihin soitella maanantaiaamuna etten voi tulla kun ei tuule vieläkään, ehkä loppuviikosta sitten.. Kone on sitävarten että se vie jos on mentävä ja siksi se on sinne veneeseen laitettu että sitä voi myös käyttää!
Perämoottorit vanhetessaan käyvät jokseenkin epäluotettaviksi, kosteus tekee tuhojaan sytytyspuolella l. ei lähdekään käyntiin kun olis suotavaa - tehokaan ei riitä kun vispilä on enempi ilmassa kuin vedessä.
Sisädieseleissäkin on ongelmansa mutta jos kone on suunnillensa kunnossa - se on luotettava, vanhanakin, käynnistymisessä ja dieselihän ei sammu kuin polttoaineen ilmavaivojen vuoksi - toinen ongelma on vesi tankissa - huoltojen suhteen vaativa, huoltokohteet pitää käydä läpi säännöllisesti mutta erittäin luotettava kumppani huollettuna - aivan eri luokkaa kuin perämoottori - joka, hoossa vaatii melkeinpä oman koneenkäyttäjägastinsa.

Hoo on vene jonka lähes kaikki "tuntevat" ainakin nimeltä ja se tulee ensiksi mieleen kun veneenhankinta astuu kuvioihin.
Pitää tunnustaa että niin minäkin aluksi suunnittelin hoon hankkimista - ja kuinka moni teistä ei edes tiennyt muista vaihtoehdoista?? Venemessuilla joskus 80 -luvulla ihastelin Arteknon hoota, kiva tunne eikä senajan hintakaan ollut aivan mahdoton - kerrostaloyksiön verrankohan sitä ois ollu - nuorestamiehestä kohtuullinen ainakin muihin tuon ajan tarjokkaisiin verrattuna joiden hinnat olivat omakotitaloluokkaa.. Hoohan se oli mielessä ekaksi purreksi mullakin mutta olen tyytyväinen että en sitä kuitenkaan sitten ostanut, perheen kanssa - lapset oli tosi pieniä - hoon kanssa olisin todennäköisesti saanut perheen innon tukahdutettua heti alkuunsa sen retkeilyyn sopimattomuuden ansiosta.
Perheen tahi ystävien kanssa veneillessä on aivan muut asiat paljon tärkeämpiä kuin nopeus kryssillä joka useimmista mukanaolijoista on kylmää ja etenkin hoossa MYÖS MÄRKÄÄ etenemistä vastatuuleen - silloin on vain hyvä jos on mahdollisuus mennä kajuuttaan lämmittelemään, ts. siellä on lämmityslaite, tai jopa keittää kahvit tahi teet - liesi on kardanoitu jolloin lämmikkeen keittäminen onnistuu matkan aikanakin ja ruokaakin voi valmistaa ELI tässä päästäänkin mieliaiheeseeni ryhtyä TODELLISEKSI retkipurjehtijaksi ja kurvata vaikka Visbyyseen.

Tosiasia on sekin että MERELLÄ retkisatamissa että merellä purjehtimassa - liikkuu hyvin vähän hoota - on siellä aina joku joskus mutta harvassa ne ovat, vaikka niitähän pitäisi olla laiturit pullollansa, kun se on niin hyvä ja suosittu ja halpa ja kestävä ja kerrassaan idioottivarma vene kertakaikkiaan... (niin missä ne hoot sitten on kun ei niitä merellä liikkuessa näe?)
Moni muukin on tullut siihen tulokseen että se ei sovellu merelle, retkeilyyn...

Nyt mä en jaksa enempää - jatkakaa vaan jos huvittaa vaikka tuomiopäivään asti - mutta älkää haistatelko tuntemattomille ihmisille jotka ystävällisesti vaivautuvat vaihtamaan ajatuksia kanssanne, yritetään pikkuhiljaa petrata nettikäyttäytymistämme muuten näitä palstoja ei viitsi seurata saati kirjoittaa.

Hywää purjehduskauden vartoomista, tulevat messut keventää hieman sulanveden odottamisen tuskaa.

Kenellä trauma?

Enpä olisi uskonut Hoon kirvoittavan noin kovasti tunteita. Omat kokemukset Hoosta ovat rajalliset, mutta kun silläkin on muutama viikonloppu vietetty kolmen hengen miehistöllä ja toisaalta oltu gastina pari kertaa treeneissä kolmiorataa kiertämässä, en millään keksi, mikä tekisi siitä huonon retkiveneen. Edes silloinen vaimoni ei kokemusta pitänyt mitenkään pahana ja on vaimoni edelleen. Perämoottori on tietysti sisäkonetta hankalampi, mutta myös paljon halvempi. Se, että ilman moottoria ei viikonlopulta töihin kerkeäisi on epäurbaania legendaa. Kimppaan hankittuna H minusta olisi yksinkertaisena konstruktiona mainio vaihtoehto. Jos sitten olo alkaa tuntua liian askeettiselta, voi jatkossa siirtyä karavaanariksi, olkoon se pyörillä varustettu tai kelluvaa mallia. Monelle karavaanarille näyttävät muuten kaikki muun tyyppiset veneet olevan kilpaveneitä.

MOT

Minua on siis huijattu jo 6 kauden ajan. Toivottavasti saan h-veneeni myydyksi, kun ostan avancen tai fen tai minkä tahansa muun. Sinähän se tiedät millaisen veneen tarvitsen retkeilyyn. Luepa muuten tarkemmin viestini: en minä kehottanut sinua vetäytymään koppiisi septihöyryjä nuuskimaan, vaan itsehän kerroit sinne kaipaavasi kovalla kelillä.

Puhut paljon, ja

Juu kyllä se vaan niin on,jotta kunnon mm. kaiteet helpottaa huomattavasti sitä kuuluisaa retkeilyä ja sellaista NORMAALIA elämää tuolla mahtavassa saaristossamme. Erikseen on tietysti ne, joiden elämäntehtävänä on seurata virtauslankoja ja lokia, mutta jos kyse on rentouttavasta, leikkimieleisestä purjehduksesta (onkohan sitä?) eikä mistään kilpailusta, on esim. juuri aikaisemminkin mainostettu Avance oiva peli tähän tarkoitukseen.
Avancea ei todellakaan ole ongelma myyda, päin vastoin, asumistilat riittävät mainiosti 2 -4 henk ja kryssiominaisuuksiakin on erittäin hyvin. Kuten joku jo aiemmin sanoikin, on purjehtiminen aina hidasta puuhaa. Harkittaessa oikeaa venettä...ja muutenkin on aina hyvä erottaa racing ja cruising.
Onnea veneen hankintaan!

pari juttua

Itselläni on 70-luvun puolivälin H-vene (Artekno) nimenomaan retkikäytössä. Senikäisillä veneillä tuskin on kisoissa asiaa kärkeen, sen verran ovat H-veneen trimmit kehittyneet vuosien saatossa.

Mielestäni H-vene on hyvä aloitusvene, jos nimenomaan haluaa painottaa purjehdusominaisuuksia. Vene on suhteellisen nopea, erittäin hyvä luovimaan ja kuitenkin varsin helppo purjehtia. Suurin epäkohta hallittavuudessa lienee juuri tuo perämoottorin sijoitus, mutta senkin kanssa oppii elämään.

Sisätiloiltaan H-vene ei ole kovin kummoinen. Oman kokemuksen perusteella kaksi ihmistä viihtyy veneessä parikin viikkoa, viikonloppureissulle mahtunee kolme hyvissä väleissä olevaa purjehtijaa. Eli jos haluaa enemmän sisätilaa, kannattaa katsella muita veneitä kuten Guy 22, Helmsman 23, Avance 24 ym.

Tuossa aiemmin on tullut jo hyviä vinkkejä siitä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota H-venettä ostaessaan. Itse painottaisin rakenteellisia asioita (köli, peräsin, maston ja vanttien kunto) sekä pohjan kuntoa. Mikäli pohja on kunnostettu ja maalattu perusteellisesti (epoksimaalit yms.) kannattaa veneestä maksaa hivenen enemmän. Itse tein em. homman nimittäin viime keväänä ja voin sanoa, ettei ole ihan pieni työ.

Varmaan tiedättekin jo H-veneliiton sivut, mutta tässä on sinne kuitenkin linkki.
http://www.h-vene.fi/

Onnea veneen hankintaan!

H ja retkeily

Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. H-vene on mitä parhain aloitusvene, jossa mielestäni _riittävän hyvät_ sisätilat kahdelle aikuiselle myös retkeilyä ajatellen. Eihän elämä H-veneen kajuutassa toki mitään luksusta ole, mutta saaristoonhan mennään ulkoilemaan, eikä sisälle käkkimään. Homma muuttuu tietenkin olennaisesti, mikäli mukana on lapsia. Itse olen retkeilllyt H-veneen lisäksi myös Hailla, 22SK:lla, ja jopa Lightningilla(teltat mukana), joten näihin verrattuna H-vene Wallaksella varustettuna on täysin "suffelia":-)

ostosta

Esille keskustelussa tuli jo monta tärkeää asiaa. Vielä painottaisin seuraavia.

Jos on ajettu kivelle rajusti tulee näkyviä vaurioita kölin taakse vasta istuinkaukalon alapuolelle. Jos sielä on ylimääräinen lasikuitumatto kannattaa hinnasta tinkiä.

Rustit on tarkastettava. Eritysesti sivuvanttien läpiviennit ja rustiraudat on katsottava vaikka verhoilua avaten. Muutama "postilaatikko" on tullut nähtyä.

Yleisesti "kiertopalkintoja" voi välttää kyselemällä historiasta.

Hintataso on mielestäni edullisempi pääkaupunkiseudun ulkopuolella. 10 000€ hinnalla saa jo 80 luvun yksilön, jolla voi jo kilpailla menestyksekkäästi.

Käytetyt kilpapurjeet saa suhteellisen (1000€-> fokka ja iso) edullisesti.

Onnea veneen etsintään. Itse löysin omani laittamalla ilmoituksen ostetaan h-vene.fi.

H-vene sarjat

Moro!

Olen toivottavasti käytetyn H-veneen omistaja muutaman kk:n päästä. Onko herroilla tietoa mitkä eri yritykset näitä H-veneitä ovat aikoinaan valmistaneet? (70-80-luku)

Tässä keskustelussa ja myös muussa yhteydessä on kovasti kehuttu juuri tuota Arteknon valmistamaa runkoa? Mitä eroja näissä rungoissa käytänössä on? Mihin kannataisi erityisesti kiinnittää huomiota?

Kiitoksia vastauksista etukäteen..

Valmistajia

Hydrospeed, Artekno, Botnia Suomessa
Elvström Tanskassa
Frausher ja OTT - Yacht Saksassa

Uuden veneen saa tilattua noilta saksalaisilta (Jyrki Lindström Kotkasta edustaa Frausheria) tai Botnialta. Hinta lie tuolla neljänkymmenen tonnin huitteilla purjeineen.

Onhan noissa rungoissa vuosimallierojakin. Uudemmissa sitlooran selkänojat jatkuvat suorina ruffiin saakka, aiemmin oli sprayhoodin kiinnityksen mahdollistava korotus. Ruffimuoto ikkuna-aukkoineen on erilainen riippuen vuosimallista. Elvströmin ansiosta peräsin suurentui, pienempi lie vain eka vuosien suomiveneissä. 70-luvun paateissa on niiden vuosien muotivärejä käytetty rungon värityksessä (violettia, vihreää, oranssia...) joka kauhtuneena ei välttämättä ole ilo silmälle. Purjehdusheloitus on yksi asia johon kannattaa vähän kiinnittää huomiota (voihan niitä vaihtaa tai lisätä). Puuosista kannella (luukut, tartuntakahvat...) luovuttiin Botnialla joskus 80-luvun puolivälin jälkeen.

Ihan pikku tarkennus

> Frausher ja OTT - Yacht Saksassa
> Uuden veneen saa tilattua noilta saksalaisilta

Kyllähän se Aatu kovastikin yritti liittää Itävaltaa Saksaan, mutta sotien jälkeen maat ovat käyneet taas omia teitään. Lisäksi tuo itävaltalaisveistämö löytyy netistä paremmin jos kirjoittaa hakusanaksi "Frauscher" eikä "Frausher".

http://www.bootswerft.at/default.htm

Herää jo

Sinun kirjoituksistasi voisi päätellä, ettet ole H-venettä koskaan edes nähnytkään puhumattakaan että sinulla olisi sellainen. Vai on monesti helpompi rantautua purjeilla, no onneksi ainakaan minun veneeni viereen ei ole kukaan rantautunut "helposti" vaan vaikeamman kaavan mukaan moottorilla.

Millä olet tutkinut veneiden rustirautoja? Tiedoksesi, että raudat on laminoitu kylkien sisään, et kai ole piikannut kylkiä auki nähdäksesi ne. Mitä tutkimista läpivienteinä olevissa 10 millin silmukkaruuveissa on ja miten ne tutkitaan irroittamatta niitä? Mitä 30 vuotta vanhan veneen historiasta, etsitkö joukosta käyttämätöntä yksilöä ensimmäiseltä omistajalta ja miksi? H-vene on niin lujatekoinen vene, että on suorastaan vaikeaa löytää rakenteellisesti huonoa yksilöä, tietysti ulkonäössä on eroja sen mukaan miten paljon venettä on kiilloteltu. Veneen suosion perustuu juuri idioottivarmaan rakenteeseen ja erinomaisiin purjehdusominaisuuksiin. Ainoat heikkoudet näkyvät jo veneen mitoissa, ei seisomakorkeutta eikä erillistä vessaa. Monelle nämä heikkoudet muodostuvat nopeasti yhä merkityksellisemmiksi esim. perheen kasvaessa, jolloin vene vaihdetaan suurempaan. H-vene on siis monesti "aloitusvene", joten pitkä edellisten omistajien ketju ei kerro veneyksilöstä mitään erityistä negatiivista. Jos pikkunaarmuista ja kolhuista pelästyy, on parempi seilata ruotsinlaivalla.

Rantautumisesta

Noh, olen KaleXin kanssa sikäli samaa mieltä että, ainaskin täällä päin tavataan ajella kisat ilman moottoria. Ei niissä lähdöissä tai rantautumisissa ole mitään ihmeellistä vaikka on puolenkymmentä koneetonta samassa hässäkässä.

Minulla on kyllä kone, itse asiassa sähkövispilä, mutta riippuu vähän vierassataman tyypistä miten sinne menee. Helppoihin paikkoihin tai esim kotipoijuun mieluummin purjevoimin. Yksin purjein saapuminen pitää suunnitella ja köydet, lepparit ym laittaa valmiiksi niin onnistuu sekin.

Rusteista: Minun käsitykseni mukaan ongelma on siinä että vanhemmissa veneissä itse runko jossa rustit ovat kiinni, menettää ryhtiään. Samoin ruffin katto, jolla masto seisoo. Tästä syystä venettä ei saa oikein tiukkaan trimmiin ensinkään. On nähty viritys, jossa ruffin katosta mastonjalan kohdalta on kakkosnelonen turkille, samoin lisälaipioin ja laminoinnein jäykistettyjä rustinkiinnityksiä (Elvström runko no1).

Retkeilykäytössä noilla asioilla ei ole kovin paljon merkitystä, purjehdusominaisuudet ovat yhtä kaikki hyvät vaikka kisassa ei uudemmalle H-paatille pärjäisikään.

Nuo jutut köliripustuksen heikkouksista minua ovat vähän ihmetyttäneet. Itse olen luullut että H-veneen rakenne on sellainen että täysivauhtisen karilleajon seurauksena ei välttämättä tarvitse heti käydä tutkimassa vaurioita, seuraavana keväänä sitten paklaa kölin laminaattin tulleet ruhjeet ja mahdollisesti vetää epoksia mikäli kölin takakantin kohdalle runkoon on tullut hiushalkeamia. Kölin ja rungon välinen sauma ja sen mahd. rakoilu etureunasta taasen ei kuulosta mitenkään vaikealta jutulta, eikös siihen vedetä sikaa tms massaa?

Olen luullut että ongelmat kölin kiinnityksessä koskevat joitain tasapohjaisia, mahd. itserakennettuja 70-80 lukujen veneitä, joissa 5-6 kn vauhdilla karilleajo voi jopa aiheuttaa vuotoja? Kertokaa viisaammat, olenko käsittänyt ihan väärin?

Olet oikeassa

No tietysti ruffin katto voi vanhuuttaan joustaa, jos vantit vetää kisakireydelle, samoin kyljet saa kovalla kiristämisellä lommolle, mutta kysymys ei ole retkikäyttöön hankittavassa veneessä heikkoudesta. Ainakin minun 70-mallisessa Arteknossani muodonmuutokset palautuvat kiristystä löysätessä. Poijuun on tietysti yksinkertaisinta mennä purjeilla, mutta retkisatamissa täällä etelässä on täyttä, eikä mihinkään vartasuunnitelmiin ole silloin mahdollisuuksia, helpoin mennä moottorilla hissukseen. Kipailussa on varmaan paljon etua siitä, että jättää mootorin rannalle, koska veneen perä ei ole kantava ja moottori on painojakautuman kannalta erittäin epäedullisessa paikassa. Siksi olen pitänyt ankkuria (hankalasti) keulapiikissä. Kumpa saisi aikaiseksi rakentaa ankkuriboksi keulaan.

Kölin kiinnityksen heikkous on oudoin epäilys mitä olen koskaan H-veneestä kuullut. Kölin ja rungon välinen sauma elää normaalisti, koska köli on rautaa ja runko muovia. Saumaan laitetaan sikaa kuten muihinkin veneisiin, joissa on sama mitä yleisin rakenne.

Styypuurissa

Viime kesänä hoidin purjeilla 1/3 rantautumisistani. Yhtään läheltä piti tilannetta ei tullut. Huonoiten onnistuin koneella, koska kasvot ei ole menosuuntaan kokoajan ja keskittyminen ei ollut yhtä intensiivistä. Kevyellä kelillä vispaamalla pääsee loppumetrit jos vauhti loppuu kesken. Eri asia on jos sivutuuli.

Vanttien läpivienti oli joissain löysällä. Sillä seurauksella että vanttien kiinnitys helat oli tullut kannen läpi. Vielä jostain syystä näissä osassa oli halkeama joka ylettyi yli korotetun osan. Jos veneen kyljet on lommolla jo maalla, on se huono merkki mielestäni. Tuli mieleeni, jos vantit on venyneet, kiertyneet auki ja runko antaaperää voi säätö loppua vantti ruuvista.

Kommenttini ei perustu kokemukseen. En ole purjehtinut huonolla veneellä. Itselläni on 30 vuotta vanha arteknon H-vene. Suosittelen ikäviä yllätyksiä ei ole tullut vielä vastaan. kop kop.

Toisella palstalla käytiin joskus keskustelua keulan lonksumisesta kovalla kelillä. En ole huomannut ilmiötä. Toisaalta en ole ollut sisällä kovalla kelillä.

snurran "kaukosäädin"

Tuoreimmassa Vene-lehdessä (1-2/04), siis siinä katalogissa, 75-vuotias H-purjehtija kertoo kehittämästään perämoottorin
"kaukosäätölaitteesta". Osina ovat haravanvarsi ja muoviletkunpätkä, joka kiinnitetään klemmarilla ja liimalla vaihdevipuun. Vastaavasti perämoottorin kaasukahvassa on teleskooppivarsi. Moottori on neliheppainen nelitahti-Yamaha.

Ratkaisun etuna on tietysti se, ettei perämiehen tarvitse kontata enää peräkannella käyttäessään vaihdetta ja kaasua vaan homma hoituu avotilasta. Moottorin nostamista viritelmä saattaa hankaloittaa hieman, mutta idea kuulostaa silti ihan hyvältä. Onko kellään kokemuksia vastaavasta systeemistä?

Systeemi

Heh, heh... 75-vuotias on kehitellyt tuollaisen systeemin ja pärjää. Ilmeisesti jotkut tässä kirjotelleet ovat enemmän köntyksiä.

No, oli minullakin normaalit "kaukosäätimet", vaihdevipuun porasin 5 mm reiän, siihen 5*30 mm pultti mutterilla (+ kierreliimaa jottei tärinä löysytä) niin että se jää törröttämään ulospäin. Sitten 12*15 mm mahonkirimaa metrinen pätkä ja siihen 5,5 mm reikä toiseen päähän. Jos haluaa, tuon vaihteen jatkovivun voi "lukita" vaihdevipuun esim kumirenksulla käytön ajaksi, muutoin se on aika helppo sujauttaa paikalleen vain tarvittavaksi ajaksi. Kaasukahvan jatkeita on valmiina kaupassa.

Mutta en todellakaan paljon käyttänyt noita vempeleitä, vaikka purjehdinkin yksin useasti. Ellei rantautuminen tapahtunut purjein, moottorin, kiinnitysköydet ja peräsimen ehti hoitaa normaalilla viiskymppisen ketteryydellä :-) Tietysti asiaan kuuluu huolellinen manööverin ennakkosunnittelu ja valmistelu, joka pitäisi tehdä jokaisessa rantautumisessa saavuttiin millä konstilla tahansa.

Liian monimutkainen

75-vuotiaan systeemi on periaatteessa hyvä, mutta turhan monimutkainen. Viki on selittänyt yksinkertaisemman systeemin. Helposti irroitettavassa "kaukohallintalaitteessa" on lisäksi se hyvä puoli että irroitettuna se ei estä kääntämästä moottoria rantautuessa peräsimen lisäksi.

H:n köli

Mussu kirjoitteli: "Nuo jutut köliripustuksen heikkouksista minua ovat vähän ihmetyttäneet. Itse olen luullut että H-veneen rakenne on sellainen että täysivauhtisen karilleajon seurauksena ei välttämättä tarvitse heti käydä tutkimassa vaurioita, seuraavana keväänä sitten paklaa kölin laminaattin tulleet ruhjeet ja mahdollisesti vetää epoksia mikäli kölin takakantin kohdalle runkoon on tullut hiushalkeamia. Kölin ja rungon välinen sauma ja sen mahd. rakoilu etureunasta taasen ei kuulosta mitenkään vaikealta jutulta, eikös siihen vedetä sikaa tms massaa? "

Itse olen saanut sellaisen kuvat, että tuo H:n runko kyllä kestää melkoisenkin kivilleajon. Uudemmissa H-veneissä on kölin päälle laminoitu lasikuitua. Varmaankin niin se on helpompi tasoittaa, näyttää paremmalta kuin rautaköli, ei ruostu jos laminaatti on ehjä... Sen sijaan jos tuon laminaatin rikkoo kivilleajossa, tulisi tuo vene nostaa heti ylös vedestä ja korjata. Lähtee kuulemma laminaatti muuten irtoamaan kölistä. Näin olen ainakin kuullut H-venemiehiltä...

pitää paikkansa.

Pitää paikkansa..

Kimppaveneet :(

Pikku vihje kimppaomistuksesta:

Ottamatta sen enempää kantaa H-veneisiin, koska en niitä tarpeeksi hyvin tunne, otan kantaa suunnittelemaanne omistusmuotoon. TEHKÄÄ KIRJALLINEN SOPIMUS, jossa mainitaan myös kaupan purkamisen ehdot. Olen itse joutunut kokemaan kantapään kautta kimppaomistuksen ihanuudet ja sen paskan tilanteen kun yksi tapaus lähti myymään osuuttansa kolmansille osapuolille. Ja kukaan ei halua hoitaa venettä... eikä tulla telakkatalkoisiin... eikä käyttämään venettä korjaamolla koska serkkupojan kaveri on joskus korjaillut hajonnutta soutuvenettänsä ja näin ollen hallitsee kaikki tarpeelliset lujitemuovihommat.

Heinäkuun lomaviikot sen sijaan kelpaavat kaikille.

Nimim. "Mielummin ilman kuin kimpassa"

Varmistamisen arvoinen kohta

törmäsin taannoin erääseen iäkkääseen h-veneeseen, jossa ilmeni sattumalta pilssiluukkujen ollessa poissa paikaltaan varsin erikoinen ominaisuus; veneen ollessa kyljittäin laiturissa kiinni sivukannelle astuttaessa köli jäi "väpättämään" koska pohja oli yksinkertaisesti vetelä. Kölin edestakas heilumisen huomasi selvästi pohjalaminaatin liikkeestä. Mitään kivelleajon tai muita rikkoutumisen jälkiä ei laminaatissa ollut havaittavissa.

rusti

vanhemmissa rungoissa kannen ja rungon liitos
rustien kohdalla pienoinen ongelma

Hoolla retkelle

Olen viettänyt kolme kesälomaani kolmen muun aikuisen(kaksi nuorehkoa pariskuntaa yhteensä) kanssa ja kaksi kesälomaa kolmihenkisen perheen voimin H-veneellä. Kolme eri yksilöä: Hydrospeed, Artekno ja Botnia. Ihan mukavasti tila riitti; paremmin kuin telttaillessa. Ja kuivaa - toisin kuin telttaillessa. Hyvä retkivene, erotukseksi uivista kesämökeistä myös matka taittui kivasti, reippaammin kuin aikaisemmin kansanveneellä.
Hydrospeedin kansi spongasi raskaammin ponnistaessa, muuten veneissä ei ollut mitään vaivaa.
Runko kestää hyvin trimmata maston kunnolla böijjille, ei havaittavia muodonmuutoksia.
Aivan ensimmäisiä veneyksilöitä lukuunottamatta kunkin veistämön 70-luvun jälkipuoliskon ja myöhemmät tuotteet ovat varsin turvallisia hankintoja. Yksityyppiluokan laminointierittelyt ovat runsaasti ylimitoitettuja lujuuden suhteen.
Kaikkien lasikuituvauriot tulee tietysti korjata asiallisesti ja estää veden aiheuttamat lisävauriot - koskee kaikkia veneitä aikakaudesta ja mallista riippumatta.

Jos olet epävarma kyvystäsi havaita vaurioita ota vaikka joku venekerhon katsastusmies tai ammattimainen venetarkastaja katsomaan kaupan kohdetta.

"H"

Mitä se "H" siinä H-veneessä oikein tarkoittaa?

Varmaan H niinkuin Hans

...Suunnittelijan Hans Groopin mukaan. Korjatkaa, jos olen väärässä. Itselläni ei ole H-venettä.

kuvia h-veneestä

Oisko kellään antaa hyviä linkkejä H-veneen kuvista? Erityisesti sisätilan kuvaukset kiinnostais.
Mitä "mukavuuksia" veneestä löytyy?
Haaveissa olis aloittaa purjehdusharrastus,
mutta vene on vielä hakusella. Miten H sopii aloittelijalle? Entäpä, mitkä ois hyvät vaihtoehdot tälle veneelle (Avance)??

pari linkkiä

Tässäpä pari linkkiä, joilla pääset alkuun.

Tämän linkin takana oleva vene on jo myyty, mutta sivulla on kuvia H-veneestä ja mielenkiintoista tarinaa kunnostamisesta.
http://www.netti.fi/~kortet2/
Tässä lisää kuvia H-veneestä.
http://kotisivu.mtv3.fi/tautio/

H-veneen mukavuudet ovat varsin rajoitetut, mutta jotakin sentään löytyy. Lähes kaikissa H-veneissä on jonkinlainen kiinteä keitin (useimmiten ns. spriikeitin), osassa veneistä on myös lämmityslaite (esim. Wallas tms.).

Suurin puute mukavuuksissa on se, ettei kiinteää vessaa ole. Vessan virkaa ajaa usein ämpäri, joissakin veneissä on myös ns. kemiallisia vessoja, jotka tyhjennetään sitten maihin. Kiinteitä vesisäiliöitä tai painevesijärjestelmää ei myöskään ole, vesi kulkee kätevimmin mukana jonkinlaisessa muovikanisterissa.

Toinen hankaluus on jääkaapin/kylmiön puute. Lyhyet retket hoituvat kannettavalla kylmälaukulla ja kylmäkalleilla, joita voi vaihtaa useimmissa vierassatamissa. 12 voltilla toimivat koneelliset kylmälaukut olisivat muuten hyviä, mutta sähkön riittävyys on usein ongelma.

Kompassi kuuluu jo katsastusvarusteisiin, lisäksi voi olla loki/kaiku tms. Virtansa valot ja muut sähkölaitteet saavat akusta, jota lataamaan voi asentaa aurinkopaneelin. Perämoottorikin tietysti lataa akkua, mutta kun sitä moottoria olisi tarkoitus käyttää mahdollisimman vähän...
 /   /  /  / H-Veneen osto

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta