Eli ongelma on,, vaikka onkin pieni ongelma yleensä mutta ärsyttää ihan simona se että hymyilen liikaa, vaikka asia ei olisi niin kauhean hauska, hymyilen myös melkeen aina kun tuttu katsoo minua silmiin. Jos joku sanoo vitsin mutta ei katso minuun niin EN hymyile jos se ei ole hauska. mutta jos hän katsoo minuun ja vaikka vitsi ois surkee niin hymyilen ylläri ylläri :) :(. Älkää sanoko taas tätä että hymyileminen on vaan hyvä asia,, niiin se onkin ja kannattaa hymyillä, parempi kun ei hymyilisi ollenkaan tiedetää tiedetään.. mutta täst ois kiva päästä eroon.. Olis kiva pitää pokka joskus.. Voiko tämä johtua MASENNUKSESTA? On ollut masennus n 1v sitten. Nyt se on ehkä todella lievä tai ei ollenkaa. Voiko johtua väsymyksestä? Oikeita kavereita ei minulla sitten oikeestaan paljon olekkaan :) :(. Oon koittanu ettii googlesta epäitoivoisesti ohjeita miten opetella pitää pokka mutta tuloksetta blaah.. vai onko jotain syndroomeja olemassa johon liittyy hymyileminen. kirjottakaa IHAN mitä tahansa hymyilemiseen liittyviä juttuja mitä tiedätte kiitos :/ :l
Mullakin on tuollainen melkein samanlainen ongelma!
Aina jos joku sanoo jonkun hauskan jutun, niin vaikka en ymmärtäisi sitä, hymyilen yleensä kuitenkin (:
En usko että masennuksesta johtuu tuo, taitaa olla että päinvastoin (;
Itse yleensä hymyilen, koska en halua loukata ihmisiä? En ole varma, se kuitenkin tulee että "hei nyt pitäis varmaan hymyillä" ja näin (:
Mutta ei siitä haittaa ole, kyllä ihmiset katsovat mieluummin iloista naamaa kuin sellaista myrtsi naamaa (;
Entä jos yrität peitellä masennustasi hymyilemällä? En ole varma mutta olen huomannut että itse yritän joskus huomaamattani peittää oikeita tunteita ja ajatuksiani hymyilemällä.
En todellakaan yritä tehdä hyvää vaikutusta. Tämä ärsyttääää minua ja aika varmasti muitakin joitain kenelle hymyilen, yleensä hymyilen kun tiedän että joku sanoo jonku tietyn jutun kohta minkä tiedän niin alkaa heti hymyilyttää kun hän sanoo sen tai jotai sinneppäi (ainoastaan jos katsoo minuun yleensä.)... erhhh jännästi selitetty. Tää todella haittaa mun sosiaalista elämistä tietyllä lailla. Lärvi umpeen jos aiotte sanoa jotain "hymyile vaan se on hjyvä asia" :sdfsdf
VARSINKIN, jos ihmiset tietävät että hymyilen ainakun katson heitä, niiin hymyilen, tai ihmiset kenelle olen 'hymyillyt' usein niin hymyilen tod varmasti niille just :P
Lopetin hymyilemisen n. vuosi sitten koska poskeni ovat niin läskit että ne tekevät hymystäni ruman.
Puhuminen myös enkä masennukseni takia puhukkaan oikeastaan.
Mutta pokka pettää jos joku kysyy et " onks toi söpö??" tms .
Tai punastun ........................ Sit kaikki luulee et tykkään siitä kysytystä ihmisest'ä .. vituttaa.
hmm, en oikeen osaa auttaaa.. muuta ku, et jos et todellakaa halua hymyillä , ni koita aina silloon aatella jtn surullista tai ärsyttävää asiaa, mulla ainaki aika nopiaa tuolloon hymy hyytyy ;d
samaa kyselisin ku anskuaww, et kuinka punastumisen voi peittää ? :oo xd se on niin tyhmää ku aina punastuu vaikkei mtn noloa oiskaa sanottu jne !
Heips
Hymyä ja iloa tarvitaan maailmaan! Hymyily on tapa luoda positiivista kontaktia tai yhteisymmärrystä toisen kanssa, ja mikä sen mukavampaa kuin hymyilevä ja iloinen kontakti toiseen ihmiseen.. Vitsit ovat vähän toinen juttu – niitä on hyvä ja huonoja, ja jotkut naurattaa ja jotkut eivät.
Mutta voisiko tässä sinun kohdallasi olla kyse pikemminkin epävarmuudesta? Masennus ja väsymys vievät voimia, ja siitä ylitsepääsemiseen tarvitaan aikaa sekä positiivisia ihmiskontakteja. Pystytkö todella keskittymään toiseen ihmiseen ja siihen mitä hän puhuu, vai pyritkö pikemminkin miellyttämään toista? Masennukseen tulee suhtautua vakavasti, ja hoitaa se kunnolla. Kun tunnet itsesi riittävästi, voit olla oma itsesi ja keskittyä aitoon vuorovaikutukseen sen sijaan, että yrittäisit vakuuttaa toisen siitä että olet mukava ihminen. Ja toisaalta - kaikkia ei voi eikä tarvitsekaan miellyttää! Meitä on niin monenlaisia...
" Pystytkö todella keskittymään toiseen ihmiseen ja siihen mitä hän puhuu, vai pyritkö pikemminkin miellyttämään toista? " <-- just toi, on mun 1 "masennus ongelma". Tai ainakin se että yritän aina liikaa miellyttää toista ja niin.. Tää ärsyttävä hymy tulee väkisin mutta joskus pystyn estämään sen, siis tässä 1 esimerkki tilanne; oon menossa johonki ja siellä kaveri odottaa, kun oon lähestymässä häntä niin tiedän että hän katsoo minua niin tuleee se perhanan hymy väkisinkin. Paitsi jos hän katsoo muualle O_O... huoh.. joskus hymyilen sellaisissakin tilanteissa missä sen voisi tulkita "negatiiviseksi" asiaksi,,, äääh ei tullu muutakaa sanaa mielieen.
se on heinwichin-syndrooma että hymyilee kokoajan. siihen on kehitelty sädehoitoja mutta ne ovat kallita. Voit myös kokeilla hengittää suun kautta kokoajan, sen sanotaan tehoavan, mutta sitä ei ole vielä tieteellisesti todistettu. Ota yhteys lääkäriin ja kysy asiasta. www.laakeopas.fi/fd2k9/syndrooma/heinwich
Miksi trolleja esiintyy jatkuvasti kasvottomina ja linkkivinkit on tuulesta temmattuja ?
Jatkuvaan hymyilemiseen vaikuttaa sisäinen mieliala asenne, se voi olla ystävällistä huomioimista ihmisiin mutta myös epävarmuutta ja alemmuuden tunnetta ihmisenä.
samaa ongelmaa, eli välillä hymyilen jonkun tutun nähdessä tai jollekin jutulle joka ei oo ees hauska. Ärsyttävää, vaikka jotkut luuleekin et ois kivaa, mutta ei se oo kivaa kun hymy tulee yhtäkkiä kesken kaiken esim koulussa. Äärimmäisen noloa, eikä mulla tohon liity ees tunteita. se hymy vaan tulee eikä se liity mihinkään.
Siis se tulee 500% helpommin jos joku kattoo (oon varmaa sanonu jo tän). perhana tämmöstä kestä... tulee hulluksi, muutenkaan en puhu melkeen mitään, vastailen vaan. huoh.
Hei,
Voisi olla hyvä ajatus jutella asiasta jonkun asiantuntevan ammattilaisen kanssa. Et mainitse ikääsi, mutta sopiva taho kysyä neuvoa voisi olla koulun/ opiskelupaikan terveydenhoitaja tai sitten terveyskeskuksesta. Näin voitte selvittää tilannetta yhdessä ja saat neuvoja eteenpäin. Samalla saat selvitettyä hymyilemisen mahdollisen yhteyden masennukseen josta kerroit alkuperäisessä viestissäsi tai johonkin muuhun syyhyn.
just sama onkelma! Tosi ärsyttävää. jos vaikka kaveri tulee kaukaa vastaan ni johan menee suu korviin! >>>>:/ ja se pitää ihan outona ku on niin hauskaa! Oikeesti sille ei voi mittää, ihan ilman syytä vaan menee suu korviin! Ja saatan hymyillä¨jostain ihme syystä vaikka se ois tosi surullinenki (KUOLEMA!) ja sitte hirveesti hävettäääää!!! eikä osaa selittää miksi hymyili :SSSS siis kerranki yhtäkkiä hymyilin ku kerroin toiselle kaverille että erään kaverini koira on kuollu :O JA sii¨s oon hirvee koirafani ni se kamu varmasti piti mua iha outona ja hulluna :SS joo t o s i ärsyttävä ongelma! en ole tiennykkää että muillakin on tätä.
Mullapa onkin ongelmana nauru. Nauran liian helposti, pokan pito on vain välillä ihan käsittämättömän vaikeaa.
Koitan silloin ajatella jotain surullista, kun haluan olla vakavana, mutta aina en vaan onnistu siinäkään.
Naureskelen ihan hulluille ja turhille asioille! LOL! : DDDDDD heheheheeee
Hmm.. luulen että tämä voisi johtua happivajeesta? jos on happivaje niin kuulemma naurattaa helposti vaikkka ei olis mitään naurettavaa. Tosin ohjelmasta vain tämän repäisin :D en tiedä onko totta. Ja olen vähän masentunut joten en tiedä miten paljon hengitän, hengitän varmaan normaalia vähemmän.
Englannin kielellä tuosta hymyilystä voi koittaa googlata vaikka hakusanoilla: smiling inappropriate times
Mulla on ollut jonkin verran masennusta yms pientä, mutta nyt menee suht hyvin. Olen aina ollut aika epävarma itsestäni ja siitä nuo masennuksetkin on varmaan tulleet.
No, joskus tosiaan naamalle tulee väkisinkin hymy, enkä välttämättä pysty estämään sitä mitenkään. En tarkoita sillä mitään, se vaan tulee joskus ihan refleksinomaisesti, ehkä se johtuu jonkinlaisesta hermostumisesta tai epävarmuudesta.
Eihän se muuten häiritsisikään, mutta kun se hymy tulee yleensä silloin kun joku toinen henkilö on suht lähellä tai menee parin metrin päästä ohi. Se häirinnee siis muita, koska monesti töissä alkaa kuulua tuollaisen jälkeen jonkinlaista tavaroiden paiskomista ym lapsellista aikuisilta miehiltä, taikka sitten "selän takana" supisemisesta asiasta. En mä toki pysty tuota todistamaan, mutta se on helppo arvata kun laskee yhteen 1+1.
Tottakai muakin joskus mietityttää että miksi joku virnuilee tai hymyilee ja joskus saatan vähän loukkaantuakin siitä, vaikken edes tiedä syytä. Ja rehellisesti sanottuna olen niin outo, että kyllä mullekin varmasti nauretaan/hymyillään. :D
Eikö tähänkään ongelmaan löydy mitään tieteellistä/psykologista selitystä?
Ei kai siitä haittaa ole?
Mullakin on tuollainen melkein samanlainen ongelma!Aina jos joku sanoo jonkun hauskan jutun, niin vaikka en ymmärtäisi sitä, hymyilen yleensä kuitenkin (:
En usko että masennuksesta johtuu tuo, taitaa olla että päinvastoin (;
Itse yleensä hymyilen, koska en halua loukata ihmisiä? En ole varma, se kuitenkin tulee että "hei nyt pitäis varmaan hymyillä" ja näin (:
Mutta ei siitä haittaa ole, kyllä ihmiset katsovat mieluummin iloista naamaa kuin sellaista myrtsi naamaa (;
Hymystä
Hymy voi kertoa myös siitä, että olet hämmentynyt.Anna hymyn tulla jos siltää tuntuu
paitsi jos joku karju murahtaa: älä hymyile!apua:
http://s6.fi.bitefight.org/c.php?uid=28084 älä välitä nimestä :DMullakin.
Sama propleema .. >:Lopetin hymyilemisen n. vuosi sitten koska poskeni ovat niin läskit että ne tekevät hymystäni ruman.
Puhuminen myös enkä masennukseni takia puhukkaan oikeastaan.
Mutta pokka pettää jos joku kysyy et " onks toi söpö??" tms .
Tai punastun ........................ Sit kaikki luulee et tykkään siitä kysytystä ihmisest'ä ..
vituttaa.
Miten punastumisen "voipeittää" ??
samaa kyselisin ku anskuaww, et kuinka punastumisen voi peittää ? :oo xd se on niin tyhmää ku aina punastuu vaikkei mtn noloa oiskaa sanottu jne !
Hymyä ja iloa tarvitaan maailmaan! Hymyily on tapa luoda positiivista kontaktia tai yhteisymmärrystä toisen kanssa, ja mikä sen mukavampaa kuin hymyilevä ja iloinen kontakti toiseen ihmiseen.. Vitsit ovat vähän toinen juttu – niitä on hyvä ja huonoja, ja jotkut naurattaa ja jotkut eivät.
Mutta voisiko tässä sinun kohdallasi olla kyse pikemminkin epävarmuudesta? Masennus ja väsymys vievät voimia, ja siitä ylitsepääsemiseen tarvitaan aikaa sekä positiivisia ihmiskontakteja. Pystytkö todella keskittymään toiseen ihmiseen ja siihen mitä hän puhuu, vai pyritkö pikemminkin miellyttämään toista? Masennukseen tulee suhtautua vakavasti, ja hoitaa se kunnolla. Kun tunnet itsesi riittävästi, voit olla oma itsesi ja keskittyä aitoon vuorovaikutukseen sen sijaan, että yrittäisit vakuuttaa toisen siitä että olet mukava ihminen. Ja toisaalta - kaikkia ei voi eikä tarvitsekaan miellyttää! Meitä on niin monenlaisia...
Iloa elämääsi!
otan osaa
se on heinwichin-syndrooma että hymyilee kokoajan. siihen on kehitelty sädehoitoja mutta ne ovat kallita. Voit myös kokeilla hengittää suun kautta kokoajan, sen sanotaan tehoavan, mutta sitä ei ole vielä tieteellisesti todistettu. Ota yhteys lääkäriin ja kysy asiasta. www.laakeopas.fi/fd2k9/syndrooma/heinwicherrrmm.. trolli?
Kiitos tiedosta jos et ollut trolli, sivua ei btw näy, varmaan keksitty :) Taitaa tollasella trollilla olla bensaa suonissaan fr.Trollille
Miksi trolleja esiintyy jatkuvasti kasvottomina ja linkkivinkit on tuulesta temmattuja ?Jatkuvaan hymyilemiseen vaikuttaa sisäinen mieliala asenne, se voi olla ystävällistä huomioimista ihmisiin mutta myös epävarmuutta ja alemmuuden tunnetta ihmisenä.
mullakin
samaa ongelmaa, eli välillä hymyilen jonkun tutun nähdessä tai jollekin jutulle joka ei oo ees hauska. Ärsyttävää, vaikka jotkut luuleekin et ois kivaa, mutta ei se oo kivaa kun hymy tulee yhtäkkiä kesken kaiken esim koulussa. Äärimmäisen noloa, eikä mulla tohon liity ees tunteita. se hymy vaan tulee eikä se liity mihinkään.Voisi olla hyvä ajatus jutella asiasta jonkun asiantuntevan ammattilaisen kanssa. Et mainitse ikääsi, mutta sopiva taho kysyä neuvoa voisi olla koulun/ opiskelupaikan terveydenhoitaja tai sitten terveyskeskuksesta. Näin voitte selvittää tilannetta yhdessä ja saat neuvoja eteenpäin. Samalla saat selvitettyä hymyilemisen mahdollisen yhteyden masennukseen josta kerroit alkuperäisessä viestissäsi tai johonkin muuhun syyhyn.
MULLAKi.
just sama onkelma! Tosi ärsyttävää. jos vaikka kaveri tulee kaukaa vastaan ni johan menee suu korviin! >>>>:/ ja se pitää ihan outona ku on niin hauskaa! Oikeesti sille ei voi mittää, ihan ilman syytä vaan menee suu korviin! Ja saatan hymyillä¨jostain ihme syystä vaikka se ois tosi surullinenki (KUOLEMA!) ja sitte hirveesti hävettäääää!!! eikä osaa selittää miksi hymyili :SSSS siis kerranki yhtäkkiä hymyilin ku kerroin toiselle kaverille että erään kaverini koira on kuollu :O JA sii¨s oon hirvee koirafani ni se kamu varmasti piti mua iha outona ja hulluna :SS joo t o s i ärsyttävä ongelma! en ole tiennykkää että muillakin on tätä.hymyily
aiheuttaa naaman kurttuilua.liisa
http://www.finnkino.fi/movie/7063/schedule/1002/date/2010-03-15/Nauru pidentää ikää
Mullapa onkin ongelmana nauru. Nauran liian helposti, pokan pito on vain välillä ihan käsittämättömän vaikeaa.Koitan silloin ajatella jotain surullista, kun haluan olla vakavana, mutta aina en vaan onnistu siinäkään.
Naureskelen ihan hulluille ja turhille asioille! LOL! : DDDDDD heheheheeee
happivaje
Hmm.. luulen että tämä voisi johtua happivajeesta? jos on happivaje niin kuulemma naurattaa helposti vaikkka ei olis mitään naurettavaa. Tosin ohjelmasta vain tämän repäisin :D en tiedä onko totta. Ja olen vähän masentunut joten en tiedä miten paljon hengitän, hengitän varmaan normaalia vähemmän.kuules(=
mulla on sama ongelma et oo yksin ystävä hyvä^^(:Asperger-oireiset taitavat ainakin kärsiä helposti tuosta hymyilystä.
http://www.aspalsta.net/viewtopic.php?t=4087&postdays=0&postorder=asc
Englannin kielellä tuosta hymyilystä voi koittaa googlata vaikka hakusanoilla: smiling inappropriate times
Mulla on ollut jonkin verran masennusta yms pientä, mutta nyt menee suht hyvin. Olen aina ollut aika epävarma itsestäni ja siitä nuo masennuksetkin on varmaan tulleet.
No, joskus tosiaan naamalle tulee väkisinkin hymy, enkä välttämättä pysty estämään sitä mitenkään. En tarkoita sillä mitään, se vaan tulee joskus ihan refleksinomaisesti, ehkä se johtuu jonkinlaisesta hermostumisesta tai epävarmuudesta.
Eihän se muuten häiritsisikään, mutta kun se hymy tulee yleensä silloin kun joku toinen henkilö on suht lähellä tai menee parin metrin päästä ohi. Se häirinnee siis muita, koska monesti töissä alkaa kuulua tuollaisen jälkeen jonkinlaista tavaroiden paiskomista ym lapsellista aikuisilta miehiltä, taikka sitten "selän takana" supisemisesta asiasta. En mä toki pysty tuota todistamaan, mutta se on helppo arvata kun laskee yhteen 1+1.
Tottakai muakin joskus mietityttää että miksi joku virnuilee tai hymyilee ja joskus saatan vähän loukkaantuakin siitä, vaikken edes tiedä syytä. Ja rehellisesti sanottuna olen niin outo, että kyllä mullekin varmasti nauretaan/hymyillään. :D
Eikö tähänkään ongelmaan löydy mitään tieteellistä/psykologista selitystä?