Minulla on 6 ja 12 megapikseliset kamerat. Kun tallennan kuvan koneelle niin kummallakin otettu kuva on kooltaan n. 2 Megaa. (1,7-2,7 M) Mihin tarkemman kameran pikselit on häipyneet? Kuvien tarkkuudessa on kuitenkin selvä ero.
Vuosikymmenet olen kuvannut filmivehkeillä mutta tämä digihomma on vielä opettelua.
11 Vastausta
420 Lukukertaa
Kuvan
—ei riipu pelkästään kamerasta vaan myös kameraan valitusta kuvankoosta (katso kameran valikosta) (Image Size)—jos olet säätäny ja tallentanut kuvan niin tiedoston koko tulee sädöstä, kuvankoosta ja resoluutiosta
Miksi näin
Tämä vastaus sisälsi jotain tietoa. Muissa puhutaan vaan kuva-asetuksista yms. itsestäänselvyyksistä.Miksi valkoinen seinä sisältää vähemmän infoa kuin kesämaisema mikäli kummassakin on samanverran pikseleitä (12M=samat asetukset). Eikös yksi pikseli ole aina jonkinvärinen koko alaltaan. Vai viekö valkoinen pikseli vähemmän muistia kuin vaikka sininen. Tätä jotain olen miettinyt mutta en oikein tiennyt että mitä haen takaa.
Eli sävytön kuva on pienempi kuin oikein kirjava, niinkö.
Vetaa informaattio teoria.
Rankasti
"valkoinen pikseli vähemmän muistia kuin vaikka sininen"—se menee suunnilleen niin, että vierekkäisten pikselien väriero syö eniten dataa (monta samanväristä vierekkäin on vähemmän "tietoa")
esim jos yksivärinen musta tai valkoinen sRGB jpeg tiedosto on 57 Kt niin jos puolet kuvasta on mustaa ja puolet valkoista niin tiedoston koko kasvaa 61 Kt:n.
Jpeg-dekooderin koodanneena...
Jpeg:ien tilantarve riippuu diskreetin kosinimuunnoksen kvantisointitaulukoista. Diskreetti kosinimuunnos tarkoittaa tietynlaista taajuusanalyysiä. Kvantisointitaulukko asetetaan enkoodauksessa halutun kuvanlaadun parametrinä. Asia on todellisuudessa hieman monimutkaisempi kuin tämä, mutta periaatteessa mitä vähemmän DCT-muunnoksen eri taajuuksilla on 'energiaa', sitä enemmän kvantisoinnin jälkeen tulee nollia ja sitä lähempänä nollaa luvut ovat. Koska lukujen esiintymistodennäköisyys nousee nopeasti mitä lähempänä nollaa, luvut ilmaistaan esiintymistodennäköisyyksien avulla -- suurin esiintymistodennäköisyys, pienin määrä bittejä (Huffman). Nollaa voi kuvata vaikkapa bittisarja '00'. Ykköstä '01'. -1 vaikkapa '10'. -122 voisi olla '111011110011'. Bittejä tarvitaan näin suuriin lukuihin enemmän, kuin vaikkapa ilmaisemalla kaikki arvot 8-bittisellä luvulla, mutta pieniin huomattavasti vähemmän. Mitä useammin esiintyvä luku, sitä vähemmän bittejä tarvitaan ilmaisemaan se. Koska ns. zigzag-koodauksen jälkeen suurin osa nollista on peräkkäin, toistuville arvoille ilmoitetaan vain arvo ja niiden lukumäärä (RLE, run length encoding). Näin 8x8 pikselin kokoinen 64 tavua dataa sisältävä blokki voi supistua muutamaan tavuun.Käytännössä tämä tarkoittaa, mitä enemmän yksityiskohtia, sitä suurempi tiedosto. Jos yksityiskohdat sumentaa vaikkapa 30 pikselin levyisellä gaussian-pehmennyksellä, tiedoston koko pienenee selvästi samalla kvantisointitaulukolla (= laadulla).
Mikä
aloittajan kysymys?No onneksi vastaajan tyhmyydestä ei sakoteta (;—])
Tuohan vastasi kysymykseen
Kameroilla on erilaiset kvantisointitaulukot, eli pakkauslaatu. Voi pyhä yksinkertaisuus näitä suomi24 pellejä välillä...Se riippuu
Kahdesta asiasta:1. Kuvan pikselimäärästä, esim. 4700 x 3100 pistettä (tämän voi valita kameran valikoista. L,M,S tai jotain)
2. JPEG-laadusta eli kompressiosuhteesta jota voi säätää esim. 1-100% (kamerasta ehkä tai kuvankäsittelyohjelmasta tallennusvaiheessa). Mitä pienenpi % sitä enemmän kuvainformaatiota häviää ja sitä pienempi jpg-tiedosto.
Nuo kaks juttua vaikuttaa kuva kokoon (M)tavuina eli kuinka iso tiedosto kuvasta tulee.
Kuvan koko
siis tiedostona riippuu kameran kuvausasetuksista. Kamerasta riippuen sillä voi ottaa yleensä kolmea eri erottelua ja lisäksi pääset säätämään jpg-pakkausta kuvan laatua valitessasi.Minun mielestäni korttien ollessa verraten halpoja kannattaa aina ottaa täydellä erottelulla ja parhaalla laadulla. Kuvan kyllä pääsee pilaamaan myöhemminkin. Pienellä erottelulla ja paljon pakattuna otettua kuvaa ei enää saa sen paremmaksi kuin uudelleen ottamalla ja jos se tilaisuus on kaukana tai ainutkertainen niin homma on ohi.
Kiitos informaatiosta
Kiitos kaikille vastanneille. Kamerassani on 12 Mt kenno (mitä lie todellisuudessa, jotain sinnepäin. Kuten kerroin on valokuvaaminen tuttuakin tutumpaa filmivehkeillä mutta digihomma on vielä vieraampaa ja etenkin kuvankäsittely. Digitaalitekniikka on hallussa jo ammattini puolesta joten eiköhän tuo kuvankin digipuoli tule tutuksi aikanaan. Alussa tulee näitä ihmetyksiä kun ei ole kunnon opettajaa kuten filmihommia opetellessa. Kaikkea ei tarvinnut keksiä itse.