AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!
 /   /  /  / SSB HAM

SSB HAM

54 Vastausta 2 129 Lukukertaa
Täällä ollut puhetta tuosta ssb:stä.
SItten on myös tuo HAM.
Ilmeisesti tuohon ham-laitteeseen pitää olla oikein amatööri ja OH-tunnus, mikäs sitten on ssb? Mikä lupa siihen vaaditaan?
Miten laitteet eroavat käytännössä, mitä kirtolaispurjehtijat yleensä käyttävät, mitä eroa taajuuksissa, keskusteluissa, kantomatkoissa jne jne.
Pohjoisella atlantin ylityksellä ihmiset tilailevat säätietoja joiltain hemmolta venekohtaisesti, tapahtuuko tämä juuri ssb:llä?

Mitkä siis ovat ne päälliset erot ssb - ham.
Kumpi parempi, tarpeellinen, riittävä.

Iridiumiin myyvät alle 700 dollarilla 500 min puheaikaa, kannattaako enää satsata radiopuhelimiin?

Riippuu

Kaikki riippuu kaikesta. Ham, eli radioamatöörilaitteilla ei periaatteessa saisi pitää yhteyksiä muuta kuin radioamatööritaajuuksilla. Mutta kuitenkin ne on usein ihan samoja laitteita kuin meriSSB laitteet, eri käyttölogiikalla vaan varustettuina.
SSB- on lyhennys sanoista Single Side Band. ja kyseessä on oikeastaan vaan modulaatiotapa, vähän kuin AM/FM mutta ei sinnepäinkään... ;-)

SSB-radion käyttäminen vaatii taitoa ja tietoa, sitä ei vaan voi ostaa kaupasta ja alkaa käyttämään. Sitä pitää ihan oikeasti opiskella. Mutta kun se on hanskassa, voi SSB-radiolla saada maksutta lähes samat palvelut kuin satelliittipuhelimella. MeriSSB-radio on helpompi käyttää, ksoka vaihtoehdot kaiken suhteen on rajatummat. Vastaava laite amatööriradiona on halvempi, mutta laaja-alaisempi ja vaatii enemmän osaamista.
SSB eli HF (High Frequency) radiolähetin on pitkillä matkoilla mainio laite. (SSB viittaa vain puheyhteydessä käytettyyn modulaatiotapaan, mutta radiolähettimelle oikeampi lyhenne on siis HF). HF radiolla voi - niinkuin hyvälaatuisella maailmanradiollakin - virittää taajuuden kaikille eri alueille AM radioasemista ylöspäin. HAM eli amatööritaajuuksia voi kuunnella kaikilla HF radioilla, mutta lähettäminen on mahdollista vain niille taajuuksille "avatulla" radiolla.

Radiotaajuudet on kansainvälisin sopimuksin jaettu karkeasti sanoen kolmeen osaan: 1. lähetystaajuudet (BBC, Voice of America ja kaikkien muiden maiden lyhytaaltolähetykset) 2. Amatööritaajuudet - radioaaltojen partiolaiset, joiden taajuuksilla voi puhua vain jos on hankkinut radioamatööriluvan. (Googlaa SRAL, Suomen Radioamatööriliitto) ja 3. Ns. meritaajuudet, joita käyttävät kaikki merellä kulkevat asemat ja niitä palvelevat maa-asemat. Lisäksi tietyt taajuudet on varattu datalähetyksiin ja faxeihin.

HF radiolaitteen rajoitus lähettää signaalia HAM tai meritaajuuksilla on aina keinotekoinen ja sekä amatööriradiot, että meri HF radiot voi "leikata" toimimaan kaikilla taajuuksilla. Meritaajuuksia ei käytännnössä valvota eli niiden käyttö maailmalla onnistuu ilman lupiakin, kunhan käyttää oikeaa radioprotokollaa ja osaa radionsa käytön. Radiolupa on toki syytä hankkia jo siitäkin syystä, että kurssiin sisältyy paljon käytännöllistä ja tarpeellista tietoa.

Radioamatöörit suojelevat omia taajuuksiaan todella voimakkaasti ja maa-asemat tarkistavat yleensä välittömästi netin avulla kutsutunnuksen alkuperän ja voimassaolon. Ns. piraattitunnuksia on paljon käytössä. Hätätilanteessa voi AINA käyttää myös amatööritaajuuksia, eli siitä syystä HF radio kannattaa avata myös Ham taajuuksille. Esim 14.300KHz on amatööritaajuus, mutta virallisesti myös hätätaajuus jonne huutamalla saa yleensä apua 24/7.

Säätietoja saa maailmalla sekä meri- että amatööritaajuuksilla. Samalla radiolla voi myös kaapata maailmanlaajuisia sääfaxeja, tarvitaan vain ilmainen tai halpis softa netistä, sekä piuha läppärin kuulokepistokkeeseen. AM lähetyksissä voi kuunnella maailman uutisia. Meritaajuuksilla pidetään yhteyttä tuttujen veneiden kanssa, parin tuhannen kilometrin välimatka ei haittaa.

Mika on oikeassa sanoessaan, että asiaa ja radion käyttöä on vähän opiskeltava, mutta ei se nyt niin kauhean vaikeaa ole. Oppia ikä kaikki!

Jos HF radion lisäksi ostaa modeemin (Googlaa Pactor SCS), aukeaa mahdollisuus myös sähköpostien lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Kustannus modeemin lisäksi on parisataa vuodessa, ilman lisäkuluja. Amatööreille on oma sähköpostijärjestelmänsä jonka käyttö on ilmaista, mutta hieman rajoitetumpaa.

Satelliittipuhelimessa on omat etunsa, esim yhteys nettiin tai puhelun vastaanottajaan on aina helpompi. HF radion haittana on hieman hankalampi käyttö ja yhteyksien vaihteleva laatu, mutta sen edut ovat huomattavat sen monipuolisuuden ja käytön halpuuden vuoksi. Turvavarusteena se on maino. Kokonaiskustannus ja asentaminen nousee kyllä satpuhelinta korkeammaksi ja aloittelija tarvitsee asennuksessa helposti ammattiapua. Varsinkin antenni ja sen vaatima RF-maakontakti (koko HF radiolaitteiston tärkein kohta) voi aiheuttaa päänsärkyä. HF Radio-ongelmat ovat lähes aina antennissa tai antennin maakontaktissa - yhtä varmasti kuin dieselmoottorin ongelmat löpön saannissa.

Jos haluaa

välttää nuo mainitsemasi vaikeudet, niin muodostaisiko riittävän paketin sekä turvallisuuden että yhteydenpidon kannalta seuraava:
-satelliittipuhelin satunnaisiin pitkänmatkan keskusteluihin, esim. tuttaville/sukulaisille Suomeen annetuille "hyvin menee" -tilannekuittauksille
-vhf, käsi tai kiinteä, kommunikaation vierestä kulkevien laivojen kanssa tai satamaan tullessa
-epirb hätälähettimenä.

Uutistietojen mukaan tuo ihan tavallinen puhelinyhteyskin (tavallinen ja tavallinen satelliitista puhuttaessa, mutta puhelinhan se on) on aika hyvä avunsaantiväline, kunhan on älynnyt jostain hankkia muutaman puhelinnumeron esim. US Coast Guardille yms.

Kyllä

Tuollainen setti on aika hyvä. Sillä satelliittipuhelimella saa myös ne grippifilet (sääkartat) ja meili kulkee. Nopeus taitaa tosin olla vaan 1200 bps, joten vain tekstitiedostoja kannattaa edes yrittää lähettää/vastaanottaa. Muuten alkaa maksaan kohtuuttomasti ja kestää myös ja saattaa kuitenkin katketa kesken ym. Eniten ollaan käytetty yhteydenpitoon kotiin/tutuille tekstiviestejä, kun ne on hyvin edullisia Iridiumilla. Ja lähietäisyyksillä se VHF riittää täysin. Epirb tuo varmuutta sen pahimman varalle.

SSB:n kanssa saa varautua hankaluuksiin, radiokelin oikutteluihin ja tietoa sekkä kokemusta pitää olla. Mutta vastineeksi saa edullisen tai jopa täysin ilmaisen (Sailmail maksaa 250 taalaa vuosi, Winlink on ilmainen) sähköpostin, jota kautta viestit kulkee kotiin ja tutuille sekä säätiedot saa ladattua itselleen. Jos päättää kokeilla sen SSB:n kanssa touhuta, suosittelen kyllä radioamatöörikurssia ja tutkintoa. Kurssilla oppii paljon meri-HF tutkintoa enemmän ja saa pätevyystodistuksen sitten sen HF-(eli SSB) radion käyttöön myös amatööritaajuuksille. Niillä tiedoilla voikin sitten suoraan mennä myös meri-HF tenttiin.

Kun on käyttänyt jonkin aikaa sitä HF-radiota joko kotiasemalta tai kerhon asemalta, oppii sen metkut niin hyvin, että meri-HF -radion käyttö on helppoa ja luontevaa ja voi sen sähköpostitoiminnonkin siihen rakentaa.

Mulla on veneessä Yaesu FT-757, joka on siis amatööriradio. Maksoi käytettynä 350 euroa. Sen perässä automaattituneri CG-3000, maksoi uutena 300 euroa. Antennina on takaharus. TNC:nä (Radiomodeemi) on AEA-232, joka sekin taisi maksaa alle 300 euroa. Näillä vermeillä puheliikenne kulkee kaikkialle maailmaan ja bitti myös. Kokonaiskustannus siis alle tonni ja käyttökustannukset radioluvan taajuusmaksun verran.
Mikan kanssa samaa mieltä, että Atlantin kierrolle toi on ihan kelpo paketti.
Pallonkierrolle ottaisin ehdottomasti HF radion. Sen käyttö on mielestäni helpompaa kuin mitä Mika antaa ymmärtää - (kaikella kunnioituksella, tiedän että puhut kokemuksesta. Mun kokemus oli, että opiin sen hyvin nopeasti ja yhteydet ovat onnistuneet keskimäärin hyvin.

Pallonkierron aikana oppiminen jatkuu ja matkalla tapaamasi muut matkaveneet ovat valtava tiedon ja opastuksen lähde. Mutta Karibian kiertoon toi ensinmainittu on helppo ratkaisu ja päästää kipparin miettimään kaikkea muutakin tärkeätä..

HF:stä

Ehkä vähän liikaakin pelottelen tuon HF-radion käytön vaikeutta, mutta kokemukseni mukaan toisille se on luontaista ja helppoa mutta monelle myös lähes mahdottoman vaikeaa. Jo ihan puheliikenteessä sen RIT:n vääntäminen niin, että siitä mölystä saa vasta-aseman puheen kuulostamaan luettavalta on joillekin ylivoimaisen vaikeaa. Siksi sitä amatöörikurssia ja kokemuksen hakemista jonkun toisen asemalta suosittelin. Eikä siitä haittaa ainakaan voi olla.

Paljon on tullut HF-Radiota käytettyä ja viimereissullakin pidin yhteyksiä suomeen taajuudella 14,267 MHz päivittäin. Yksi vasta-asema oli ihan täällä mun kotona, sain vaimolle kerrottua tilanneraporttia päivittäin klo 10, 11 tai 12 suomenaikaa. Radiokelit kuitenkin on suhteessa vuorokaudena aikaan ja haluttuun yhteyspituuteen. Täytyy ymmärtää se, että jos haluaa yhteyden 5-6 tuhennen kilometrin päähän, niin mikä on silloin soveliain taajuusalue päivällä, ja mikä taas toimii yölllä. Tai jos haluaakin saada yhteyyden 500 -1000 mailin päässä oleviin, niin mikä on silloin paras taajuusalue ym. Ja sama tietysti pätee siihen "bittiliikenteeseen". Siinä on lisäksi hyödyksi, että osaa ihan korvalla kuuntelemalla arvioida kunkin maa-aseman toimivuutta ja valitsee sen, mikä siinä kulloisessakin tilanteessa kuullostaa toimivimmalta. Käytettävissä on kuitenkin taajuuksia 1,6 megasta 30 megahertsiin ja ja jokainen taajuusalue siinä välissä on luonteeltaan erilainen...

Moni vieläpä odottaa ja luulee homman pelaavan niin, että laitetaan vaan piuhat kiinni ja bitti liikkuu heti ihan itsestään... Noo, kunhan saadaan tuo uusi WINMOR- softa ja protokolla pelaamaan kunnolla, niin ehkä ollaankin taas askel lähempänä sitä...

Mutta niin kuin totesin, joillekin asiat menee nopeasti kaaliin, toiset ei ymmärrä koskaan ja heidän pitää vaan opetella asiat ulkoa tai tehdä taulukoita itselleen käytettävistä taajuksista ja kellonajoista... jne.

Tuosta

tulee väistämättä sellainen fiilis, että jos ei ole hirveän kiinnostunut säätämään, kannattaa jättää HF-radiopuuhat suosiolla muille.
SSB-radio näyttää maksavan aika väistämättä 2000-2500 euroa (uskoisin, että on realistista katsoa nimenomaan uusien hintoja, jos ajatellaan, että kyseessä ei ole henkilö, jolla olisi "paloa" radioamatööritouhuihin eli radiotekniikka ja elektroniikka eivät ole syvällisesti hanskassa). Nopeasti katselin, ettei kovin kauas jää arvio, että sillä rahalla ostaa satelliittipuhelimen ja käyttää sitä n. 30 tunnin edestä. Jos tuota vertailen siihen, paljonko käytän kännykkää yksityispuheluihini, niin 2-3 vuotta menisi tuolla rahalla. Ja kaipa sitä maailmallakin reissatessa tulisi oltua osa ajasta GSM-verkkojen piirissä?

Arvaisin, että vastaus riippuu tuon "radioamatööri-innon" ohella todella paljon siitä, mikä on kommunikaatiotarpeen määrä. Onko muuten tietoa tai mielipidettä siitä, mitä antenni vaikuttaa salamaherkkyyteen? VHF-antenniahan esitetään toisinaan riskitekijäksi, joka lisäisi salamaniskun todennäköisyyttä ainakin mastonhuipussa ollessaan.

Juu

Olet oikeassa. Juuri tuota vähän koitin hakea takaa, että täytyy olla luonnostaan vähän "säätäjä", että HF-radion kanssa pärjäisi sekä puheradiona, että dataliikenteessä. Tosin hinnoista en sitten olekaan samaa mieltä ;-) Kun se amatööri HF-radio käy samaan tarkoitukseen täysin ja maksaa uutenakin alle tonnin.

Salamaherkkyyteen ei tuolla HF-radion antennilla ole mitään vaikutusta, koska tyypillinen antenni on takaharus, joka on vaan eristetty ylhäällä ja alhaalla posliinieristein. Veneessä ei siis ole mitään ylimääräistä antennia, joka salamoita houkuttaisi. Takilahan maadoitetaan ukonilmalla muutenkin heitämällä sivuvantissa olevat, vaijerilla kiinnitetyt lyijypuntit mereen...

kommunikointi

Kommunikaatiotarvetta ja -halua on ehkä vaikea arvioida ennen lähtöä. Kun on tarpeeksi kauan yksikseen tai kaksikseen veneessä keskellä suurta merta, niin into jutustella muiden kanssa kasvaa yllättävästi. Osittain kyse on ihan vain sosiaalisen verkoston luomisesta, osittain tiedon jakamisesta, säätietojen saannista ja ssb voi nousta tärkeään asemaan myös turvallisuustekijänä. Modeemin kanssa se on kätevä ja halpa tapa lähettää ja vastaanottaa sähköposteja, mikä on tosi ilahduttavaa, kun on kaukana kotoa ja keskellä merta. Maailman merillä on lukuisia matkapurjehtijoiden ssb-radionettejä, joissa vaihdetaan tärkeää tietoa ja kuulumisia päivittäin. Veneet, joissa ssb:tä ei ole, jäävät auttamatta sosiaalisen verkoston ulkopuolisiksi ja minun mielestäni menettävät siinä mahdottoman hyvän infokanavan. Joku voi väittää ssb:tä vanhanaikaiseksi, mutta ainakin se on vielä erittäin suosittu, varsinkin Euroopan ulkopuolella matkaavien keskuudessa.

Kukaan tutkinut?

Onkohan kukaan oikeasti verrannut, että paljonko satelliittipuhelimellä sekä puhuu että lähettää postia verrattuna ssb järjestelmän hankintaan.

ssb imaisee 3-4 tuhatta euroa ja satelliittipuhelin 600.
Molemmilla liikkuu ääni ja data.
Tekstarit satelliittipuhelimellä ovat luokkaa 50 centtiä.

Käytäntö opettaa...

Itselläni oli/on sekä Iridium-satelliittikännykkä että SSB + Pactor3 modeemi. Käytännössä iridiumpuhelin riittäisi sähköpostiliikenteeseen, mutta itselläni SSB muuttui päivittäiseksi yhteydenpitovälineeksi maailmaa kiertäessä (myös e-mailit). Syy on yksinkertainen: satelliittipuhelimella voit soittaa vain johonkin tiettyyn numeroon niinkuin puhelimella yleensä. SSB:llä olet yhteydessä purjehtijoiden turvallisuus- ja sääverkkoihin kuten Russel Radio (NZ) Tyynellä merellä tai Herb´s Net Atlantilla. Lisäksi on joukko purjehtijoiden ylläpitämiä nettejä, joista kuulet muiden veneiden sijainnit+säähavainnot ja saat tietoja vaikkapa satamista. Rannikkoasemat kuuntelevat tiettyjä SSB-taajuuksia eli maailman merillä SSB:llä on oikeastaan sama turvallisuus- ja yhteydenpitomerkitys kuin VHF:llä on lähietäisyyksillä rannikoilla. Useilla, ehkä useimmilla, maailmaa kiertävillä purjehtijoilla on HF-yhteys (joko SSB tai HAM). Satelliittipuhelin ei korvaa sitä.
Jos et suunnittele seilaavasi Atlanttia kauemmaksi, satelliittupuhelin riittää. Jos meinaat lähteä vuosiksi maailman merille, hanki mieluiten molemmat.

Pactori.

Pactori maksaa tonnin.
Olisiko siis parasta ostaa käytetty ssb halvalla ja 600 eskon satelliittipuhelin ja hoitaa sähköpostit ja säät satelliitin kautta ja sosialliset höpinät ja turvallisuuden tunteen ssb:n kautta.
Tekniikka kehittyy. Winmor tulee ja Pactoria ei ehkä enää ensi vuonna tarvita... Pelkkä ratio ja tietokone riittää kun Winmor tulee

Mikäs se on?

Ja montako tonnia se maksaa?
Winmor ei maksa mitään - ja hoitaa ohjelmistopohjaisesti suunnilleen samat hommat kuin Pactor modeemi mutta modeemin sijaan käyttää tietokoneen äänikorttia ... selaa ketjua alaspäin niin löydät linkin.

Voineeko edes?

Ei kai tuommoista pysty yleispätevästi tutkimaan. Se on niin ihmisestä kiinni, miten käyttää. Jos vaikka Mika sanoo täällä käyttäneensä niin-ja-niin-paljon, niin mitä se kertoo jonkun muun käytöstä? Ei niin yhtään mitään. Tuo Perhepurjehtijan päätelmä kännykänkäyttönsä pohjalta on vähän enemmän sinnepäin eli tietäen oman hölötysmääränsä yhdellä laitteella arvaili omaa käyttöään toisella laitteella. Mutta sekin arvaus on tietysti millään lailla pätevä vain hänen itsensä kohdalla.

Yritin tässä muistella, miten navtex toimii... Eikös silläkin saa säätiedot?
Millainen radio maksaa tuon verran? Eikö HF-radiota saa alle tonnilla?

Erittäin hyvä

SSB on ihan kiva varmaan, mutta alkaa olla auttamatta vanhanaikainen.
Iridium-puhelimen saa uutena 600 eurolla. Puheaikaa saa jo euron pintaan minuutti.
Dataakin saa satelliitin kautta liikuteltua jo 128000 vauhdilla, jos taaloja piisaa, vaikka kiinteä nettiyhteys veneeseen.

SSB paketti pactorilla maksaa jo 3500-4000, jos ostaa euroopassa laillisen/hyväksytyn paketin, sillä saa jo pirusti puheaikaa satelliittiin. icomin 802 tosin on halvempi ja parempi, silti kallis.

KAnnattaa siis miettiä mihin satsaa, toki molemmat vermeet saa varmaan myytyä reissun jälkeen, tosin 600 euron puhelimessa ei korkealta tipu vaikka hukkaa reissun päätteeks, SSB vehkeissä hinta putoaa varmasti enemmän.

Mutta jos rahaa on, niin molempi parempi, ehkä?

Mutta

Kyllä HF-radion kaikkineen saa hankittua käytettynä erittäin edullisesti. Amatöörikäyttöön tehty radio on toimivana halvimmillaan vaan parisataa euroa. Vanhanaikainen se ehkä on, mutta kiinteitä kuluja ei ole juuri mitään. Tuossa yllä kerroin jo oman "asemani" hinnan kaikkineen. Jäi alle tonnin. Ja saman saa taas myydessään, jos haluaa myydä. Iridiumin varmuus on kyllä tietysti omaa luokkaansa. Bitti liikkuu tietysti nopeasti, jos on siitä myös valmis maksamaan. Perusliittymällä data on hitaampaa, mutta eipä se ole sitten kallistakaan. Kuukausittaisia kuluja kanattaa miettiä, varsinkin jos on sapattivapaalla ja kiertää atlanttia ja budjetti ei ole ihan tähtitieteellisen korkea.

Mulla oliekalla reissulla Globalstar-känny, mutta se osoittautui jonkinasteiseksi pettymykseksi. Eikä se enää ole edes käytöltään yhtä helppo kuin ennen. Aikanaan riitti, kun laittoi oman SIM-kortin vaan siihen puhelimeen niin homma oli sillä selvä. Perusmaksut siis ihan oman kännykkäoperaattorin mukaiset ja puhelut vaan maksoi sitten enemmän.

Silti

Sanoisin, että jos ei jo ole radioamatööri, niin harva siihen jaksaa lähteä, vaan hankkii tuon ssb:n.
Ja se paketti modemeineen maksaa sen 4000€.
Icom 801 on se hyväksytty malli, joka on melkein tonnin kalliimpi kuin 802 joka on tehokkaampi, ja josta saa pikku napin painalluksella amatööritaajuden auki.
Toki halvalla saa myös, mutta jos itse olisin hankkimassa kyseistä yhteyttä, niin se olisi varmaan tuo ssb ilman sen kummempia todistuksia, vaikka ei kai se ssb-todistus niin kova homma ole.

Mitä tulee noihin automaattisiin juttuihin, niin ymmärtääksenio 3-luokan pactori tuossa icom 802:ssa virittää itse kanavan ja lähettää/kuuntelee. Saa myös ohjelmoitua poimimaan säätiedoituksia.

Korjatkaa toki jos olen väärässä.

802

En tiedä tuosta "säänpoimimisesta"mutta pitääpä kysellä. Sellainen "remote" toiminto siinä on. Kun avaa winlink-ohjelman ja sieltä klikkaa terminaalin auki se avaa radion ja alustaa modeemin. Kun sitten haet sopivaa asemaa, niin hiiren klikkaus asemaluotteloon muuttaa toosassa automaattisesti taajuuden. Niitä asemia pitää joskus aika tiheästi vaihdella, silloin toiminnosta on todella iloa!
"Pacnor 3 - lisenssi maksetaan erikseen ja sen jälkeen saa nopeammat yhteydet käyttöön.

Oletko tietoinen?

SSB taajuuksilla saa puhua vain SSB laitteella.
Ham-amatööriradiota ei saa käyttää ssb taajuksilla.
Mutta SSB-radioon voidaan avata amatööritaajuuksia joita saa käyttääkin.

Luvat

Saa SSB-radion fiksata toimimaan hamssitaajuuksilla, mutta käyttäjällähän on siis oltava pätevyystodistus ja asemalupa

Toki.

Luvat ja asematunnus pitää olla. Mutta sillon voi yhtä konetta käyttää 2 käyttöön.
Mutta jos taajuudet avataan vain mahdollista hätäkäyttöä varten, ei kukaan siihen puutu, kun ei tiedä.
Hätätilanteessa ei lupia tai tunnuksia kysellä.

Molemmin päin

Kumminkin päin se on teknisesti mahdollista. Amatöörilaite on usein jopa helpompi muuttaa toimimaan kaikilla taajuuksilla. Useimmiten riittää, kun tietää oikean näppäinyhdistelmän, millä laite "aukeaa".
Sinänsä kumminkaan päin se ei ole luvallista, mutta on silti hyvin yleistä käyttää amatöörilaitteita molempiin tarkoituksiin. Ja ilmeisemmin myös toisin päin.
Kun mulla oli yksi amatoori-SSB-radio myynnissä hiljattain, niin 3/4 osaa soittajista oli ostamassa sitä veneeseen meri-HF käyttöön. Siihen se ei kuitenkaan soveltunut, koska oli poikkeuksellisesti vain verkkovirtakäyttöinen ja erittäin isokokoinen.

Korjaus

Amatöörilaitetta voi käyttää SSB taajuuksilla, mutta ei ole sallittua.
SSB radion saa pelaamaan amatööritaajuuksilla, ja on ihan luvallista jos on luvat kondiksessa.
Johtuu radioiden eri ominaisuuksista ja kaustaleveyksistä.

Ei

Ei vieläkään.

Laite on tyyppihyväksytty vain siihen yhteen käyttöön, muuhun sitä ei saa käyttää. Voisin hakea tähön Ficoran sivuilta viitteen, mutta en nyt jaksa.

Minä käytän amatöörilaitetta molemmissa tarkoituksissa, kuten tekee moni muukin. Olen myös käyttänyt meri-HF radiota amatööritaajuuksilla, se onnistuu kyllä, mutta on paljon hankalampaa.

Luvallista se ei ole kumminkaan päin, vaikka mulla on kyllä molemmat luvat sekä pätevyystoditukset kumpaankin.

Korjaan

Lähetin viestin, mutta ei tullut.
Kaistaleveyksien takia ssb-radio pitää olla fcc-hyväksytty, mutta amatööriradion ei.
Amatööriradion saa rakentaa vaikka itse, esim ssb-radiosta:)
Siis ssb:tä voi käyttää amatööritaajuuksilla, mutta ei toisinpäin.
Saat vapaasti kaivaa ficoran sivulta infoia.

Just

...juu...
Puhutkin siis toimivuudesta, et luvallisuudesta.
No, mä olen näiden radioiden kanssa touhunnut työkseni ja lisäksi harrastuksen vuoksi.
Jo väitteesi sanamuoto osoittaa, että et tunne asiaa, toistat vaan jotain muilta kuulemaasi.

Saan rakentaa amatööriradion itse, ja olen niitä useita tehnytkin. Mutta niidenkin tulee toimia tiettyjen sääntöjen mukaan.

Mulla on hyllyssä kaksi lähes identtistä laitetta. Toinen on amatööriradiona myyty ja toinen meri-HF radiona.
Ne on tekniikaltaa identtiset lukuunottamatta lähettimen BPF-suotimia, joita voi tunata, kun homman osaa.

Ja se meri-HF laite on vaan käyttölogiikaltaa yksinkertaisempi ja käytöltään paljonj simppelimpi. Ei anna läheskään niin paljon mahdollisuuksia säätää mitään verattuna muuten lähes vastaavaan amatööriradioon, joka taas on paljon monipuolisempi mutta hakalampi tottumattoman käyttää. Kun ne molemmat saadaan toimimaan helposti yhtä hyvin molemmilla alueilla, mutta se amatööriradio antaa myös käyttäjälle paremmat säätömahdollisuudet, niin arvaa vaan kumpaa haluan käyttää..

Tästä kaikesta huolimatta sitä meri-HF radiota ei saa käyttää sille hyväksyttyjen taajuksien ulkopuolella. Eikä sitä amatööriradiota sille hyväksyttyjen taajuuksien ulkopuolella. Vaikka molemmat voidaan modata toimimaan niille alunperin tarkoitettujen taajuuksien ulkopuolellakin.
Näin siis sääntöjen mukaan. Ja ne säännöt löytyy sieltä Ficoran sivuilta ja mulla tuosta hyllystä noiden radioiden ja asemalupien vierestä.

Linkkiä kiitos

Haluan nähdä sen linkkisi.
Olet oikeassa, ssb radio ei saa toimia amatööritaajuuksilla ssb luvalla. Mutta amatööriluvalla saa toimia myös yli 30 taajuuksilla, sekä ssb taajuuksilla.
Selitätkö muuten esim. Yaesu:n System 600 olemassaolon mahdollisuuden?
Siihenhän voi vaihtaa eri moduleita eri alueille?

Ja se linkki olisi tosiaan kiva saada.

Hmmm

Meri-HF luvilla ei saa toimia muilla kuin meri-HF taajuuksilla.
Amatööriluvalla saa toimia amatööritaajuuksilla ja vai niillä. Nämä kaksi asiaa on selviä

Mutta vaikka mulla on molemmat luvat, en saa käyttää meriradiota amatööritaajuuksilla ja toisinpäin.

Jos sen meriradion "avaa" toimimaan myös amatööritaajuuksilla, sen tyyppihyväksyntä loppuu just siihen ja siitä eteenpäin se on amatööriradio, joka ei saa toimia muilla kuin amatööritaajuuksilla... tai jos se vaikka toimiikin niillä, niin sitä ei saa käyttää kuin amatööritaajuuksilla! Se kun on tarkistettu toimimaan luotettavasti ja häiriöitä aiheuttamatta vain niillä alkuperisillä meri-HF taajuuksilla, joten sen tyyppihyväksyntä kattaa vai ne.

Sama toimii toisinkin päin. Se radioamatöörilähetin ei saa toimia muilla kuin amatööritaajuuksilla (muistaakseni) 26 megasta ylöspäin. Tämä lisäsäädös tehtiin siksi, että lailliset amatööriasemat käyttivät niitä amatöörilaitteitaan myös 27 megalla, eli LA-taajuuksilla. Tietysti täysillä tehoilla kun LA:lla saa olla vaan 4 vattia... ja toisinaan myös (2 metrin radioilla) vanhoilla poliisitaajuuksilla 170 megan tuntumassa...

Mulla on myös veneessä Icomin IC-V200T. Se on vanha paloradio, jonka olen muuttanut 2 metrin amatööriradioksi. Sen lisäksi käytän sitä meri-VHF-radiona, vaikka en saisi. Sen tyyppihyväksyntä sinällään sallisi sen käytön myös pelkkänä meri-VHF radiona, mutta kun siinä on samaan aikaan myös radioamatööritaajuuksia ohjelmoituna, niin bai bai tyyppihyväksyntä.

Kaikesta tästä huolimatta on tavallista, että veneissä käytetään amatööriradioita meri-HF radioina, ja toisinaan meri-HF radioilla pidetään yhteyksiä amatööritaajuuksilla (kuten minäkin olen tehnyt). Yleensä kyllä silloin on veneessä joku, jolla on molemmat luvat ja vankka osaaminen radioiden käytössä.

Sulla menee nyt ilmeisimmin sekaisin kaksi eri asiaa: laitteiden sallitut toimivuudet ja käyttäjän lupien sallimat taajuusalueet.

Ne on Ficorassa sotkeneet sivunsa niin hyvin, että en nyt löydä niitä säädöksiä sieltä... Mutta kaivan kyllä kunhan kerkeän/jaksan ja laitan tänne linkit vielä.
Viilaan vähän pilkkua, aikani kuluksi:
Pitäisi puhua "meritaajuuksista" ja "amatööritaajuuksista"
SSB (Single Side Band) on lähetystapa jota käytetään AINA sekä amatööri- että meritaajuuksilla. Meritaajuudet ovat kaikki USB (Upper Side Band) ja Amatöörit käyttävät yli 10MHz taajuuksilla samaa, alle 10 Megan LSB eli Lower Side Band)

Tämä oli teknistä hömppää, mutta voidaan samantien puhua asioista käyttämällä oikeita termejä.

Kysymys

Jos hankkii amatööriluvan, niin saako tuollaisen ssb puhelimen lähetystehon nostaa esim 1000 wattiin, kun se vakiona on luokkaa 85-140 ?

Saa

Ja ei.
Jos käytät sitä SSB-radiota modattuna ainoastaan amatööritaajuuksilla, niin yleisen luokan asemaluvalla ja pätevyystodistuksella saat sen kilowatin lähetystehon hyödyntää. Ja niin myös teen. Mtta en veneessä, siellä se 100 vattia riittää hyvin. Ei akut kestäisi montakaan kusoa purkkarissa kilovatin linukan kanssa. Täällä kotiasemalla on toisin. 3-vaihemuuntaja murahtaa miehekkäästi, kun painan tangenttia 20 -metrin bandilla DX-yhteyttä kaivaessani kun kilovatti pääteastetehoa singahtaa antennikaapeliin, jonka perässä oleva suunta-anteni sitä vielä vahvistaa...

Mutta sillä radiolla ole modauksen jälkeen luvallista pitää yhteyksiä meri-HF aluella. Se ei modaukseen jälkeen enää taytä tyyppihyväksyntäänsä.

Amatööriradiosta?

Millainen on sitten hyvä amatööriradio veneeseen.
Olen joillakin nähnyt veneessä noita amatöörivehkeitä, ja ovat isjo kuin 80-luvun viritinvahvistimet.
Onko olemassa sellaista kompaktia, mutta riittävän tehokasta?

Mites jos veneessä on sekä ssb että amatööriradio, pitääkö olla 2 antennia vai käytetäänko takastaagin antennia vuorotellen tarpeen mukaan?

Voiko ketsissä laittaa ison toiseen takastaagiin ssb:n ja toiseen amatööriradion antennin, häiritsevätkö toisiaan?

Vai onko helpointa vaan tehdä sellainen semilaillinen viritelmä, hankkia se amatöörilupa ja virittää siihen radioon myös ssb. tai toisin päin?
Kahden lähettimen kytkeminen yhteen antenniin ei ole hyvä idea.

Täältä hieman infoa (yhden firman tekemisestä) miten marine/ham yhteiskäyttö onnistuisi yhdellä laitteistolla.
http://www.hfradio.com/Information/ssbham.html

Juu

Ihan käypänen peli siihenkin. Mä en vaan itse henk.koht. tykkää ihan noin pienistä laitteista, kun niissä kaikki toiminnot on valikkojen takana. Mä haluun päästä suoraan käsiksi niihin nappuloihin...

Mutta käyttöä tietysti helpottaa, kun tuossakin sa kaikki tärkeimmät asiat laitettua muistipaikoille ohjelmoitujen kanavientaakse suoraan.

Ja lisäksi itse tykkään enemmän Yaesun tuotteista ja käyttölogikasta. Tottumuskysymys varmaan, laatueroja niissä ei ole. Tosin viimekesänä mulla oli kokeeksi veneessä Icomin IC-735 HF-radio. Toimi sekin ihan jees. Se on 80 lukuinen ja saman kokoinen kuin nuo mun Yaesu FT-757 ja 747 -laitteet. Nämä 25x10 senttiä olevat koneet on mielestäni juuri optimaalisen kokoisia. Yhtään asiaa ei tarvitse hakea valikosta, kaikki toiminteet on omilla säädöillään/näppäimillään ihan siinä naamataulussa suoraan.

HAM

Amatööriradioista: Mulla on 80 lukuinen peli, kolltaan ehkä 25 x 10 senttiä naamataulua ja 25 senttiä syvyyttä. Saman kokoinen kuin mun vanha Navall -meriVHF-radioni. Aika pieni siis. Uudet onkin sitten enää vaan autostereon kokoisia, silti täysillä ominaisuuksilla. Ja 100W lähetysteholla. Merkkeinä kannattaa harkita vain Icom, Yaesu tai Kenwood -merkkisiä. Tuossa on kuva siitä mun eniten käyttämästäni Yaesu FT-747 -koneesta: http://www.rigpix.com/yaesu/ft747gx.htm Vertaappas sitä sitten saman aikakauden meri-HF radioon samalta merkiltä: http://www.rigpix.com/protrx/yaesu_ft80c.htm Ne on teknisesti sama laite, mutta merikoneen käyttöliittymä on simmpplimpi ja vähemmän säätövaihtoehtoja tarjoava.

Nykyiaikainen ja pienikokoinen, mutta suurilla ominaisuuksilla oleva voisi olla vaikkapa tämä: http://www.rigpix.com/yaesu/ft857.htm on kooltaan suunnillee autoradion kokoinen, mutta täysillä ominaisuuksilla. Ja hintakin vaan kuutisen sataa uutena!!! Ja tällä pääsee sitten myös meri-VHF sekä meri-HF -taajuuksille halutessaan...

Lisäksi tarvitaan automaattituneri, joka virittää sen takaharuksen aina kaikilla taajuuksilla toimimaan antennina oikein. Tällainen olisi käypänen siihen: http://www.cgantenna.be/cg3000N.pdf hintaakin alle kolmen sadan vaan uutena. JA siis tämän sekä tuon ylläolevan radion hinnat suomalaisen jälleenmyyjän ihan hyllyhintoja!!!

Noilla pääsee alkuun. Jos haluaa lisäksi saada sen meilin kulkemaan, niin tuolta lataa WINMOR-ohjelmat:http://www.winlink.org/ ja liittää sen radion vaan kompuutteriin äänikortilla ja sarjakaapelilla (lähetystä varten sekin tarvitaan). Ohjelmat on ilmaisia ja käyttö on ilmaista! Ja pienen opettelun jälkeen ihan helppoakin. Amatöörikutsu tosin tarvitaan, mutta sen saa ihan heittämällä tentittyä..

Kustannukset siis kasikkineen alle tonnin uusilla laitteilla ja homma pelaa...

Toisin sanoen

Parempi hankkia amatöörilupa ja siihen vehe, ja viblata se myös tuonne ssb taajuuksille.

Luvanhan joutuu molemmissa tapauksissa hankkia, eikä nuo amatöörikysymykset tunnu olevan mitään rakettitiedettä.
Riittääkö tuo amatöörilupa myös ssb koneeseen, jos sellaisen sitten hankkii, vai pitääkö siihen taas sitten tenttiä omansa.
Käykö esim amatöörilupa meri-vhf:ään, vai pitääkö sekin tenttiä omanaan.
Itselläni on meri-vhf ja ilmailu-vhf luvat, jos siis tenttisi tuon amatööriluvan siis, niin olisi halvin lopputulos.

Luvista

Kyllä ne molemmat luvat on hyvä olla. Meri-HF tutkinto on helppo, jos pohjana on jo meri-VHF tiedot ja vielä käy sen amatööritentin..

Vesilä kyllä pärjää ihan ilman sitä meri-HF pätevyystodistusta ja lupaakin, mutta silti niitä suosittelen. Ei siitä haittaakaan ole. Eikä ole kustannuskysymys. Tentti on alle satasen. Ja se pätevyystodistus on sitten voimassa forever.... Siis meri-HF radion pätevyystodistukselle on oma tenttinsä, niitä pidetään meri-vhf -tenttien yhteydessä ihan viikoittain.

ALuksen radiolupa on vähän kalliimpi, kun siinä on myös SSB-radio.

Elikkä siis: Pätevyystodistuksia, joita tarvitaan/on hyvä olla: Meri-HF (Eli SSB) tentti, amatööritutkinto, luokka vaikkapa perusluokka. Yleisessa luokassa saa vaan isommat tehot käyttöön (siis kilovatin!!) joita ei veneessä voi kuitenkaan käyttää.

Ja sitten ne varsinaiset luvat: Aluksen radiolupa, johon merkitään sekä VHF että HF (SSB) radio. Ja lisäksi radioamatöörilupa, joka on henkilökohtainen eikä ole sidottu paikkaan.

Vielä kysymys

Mites tuossa ketsissä, kun on 2 takastaagia ja väliin jää masto, kelpaako sellainen takastaagi silti antenniksi?
KAnnattaako se laittaa oikean puoleiseen staagiin, kun pallonkierrossa se on pohjoiseen päin enimmän aikaa?
Kiitos kun jaksat vastata.

Ei väliä

Antenniksi kelpaa mikä tahansa yli 8 metrin pituinen lanka. Useimmin se on purkkarissa takastaagi, joka vaan eristetään päistään. Voithan hyvin eritää ne molemmat ja käyttää niitä antenneina erikseen tai jopa yhdessä.

Ne eristeet sinne vaijereihin ei maksa juuri mitään. Oliskohan kympin kipale. Joten voit molempien takastaagien yläpäähän laittaa tällaiset eristeet. Ja myös alas, noin 2 metrin korkeudelle kannesta. Sitten sen varsinaisen antennikaapelin paikkkaa voi halutessaan vaihtaa staagista toiseen. Minä varmaa yhdistäisin ne takastaagit vielä siellä ylhäällä heti eristimien alapuolella erillisellä piuhanpätkällä... Ja liitäoisin radion vaan alhaalla toiseen niistä. Tällöin tehollisen antennin pituus kaksinkertaistuu ja kuuluvuus vaan paranee..

Kokeilemalla tuokin selviäisi.

Kerta vielä :)

Miksi kahden metrin korkeuteen?

Siksi

Ihan vaan siksi, että kun siihen staagiin syötetään suurtaajuusenergiaa 100 watin teholla, niin se polttaa näppejä jos siihen koskee... Ja toisaalta myös sitlootassa tapahtuva liikkuminen ei silloin vaikuta antennin toimivuuteen.

Itse tein myös niin, että ylimmän metrin siitä takastaagista tein dyneemasta, siihen sitten eristin ja siitä alaspäin vasta vaijeria. Vastaava kuvio alhaalla. Näin se antenni on myös yläpäästään edes kohtuullisen etäällä maadoitetusta mastosta. Eikä sitä lähetystehoa silloin siellä yläällä niin paljoa häviä siihen mastoon.. jonkin verran menee väistämättä, mutta sille ei sitten vaan voi mitään...

Kysymys kans

Mites ois tällainen?
http://www.hamradio.co.uk/ic-pcr1500.shtml

Tuo

On pelkkä vastaanotin. Siispä ei kulje data ei puhe...

Vaan.

Tuolla saa kuitenkin vastaanotettua, ja vissiin sais ais-dataakin, eikös siihenkin ole jo softat.
Ainoa vissiin on että lähettäminen ei tosiaan onnistu.
Tosin hintaa on yli 400, eli tuntuu kalliilta.
eikös Degen DE-1103 ole vastaanottohommiin ihan yhtä hyvä, eikä maksa maltaita?
http://www.eham.net/reviews/detail/4288%3Fehamsid%3Dd2012bdf8dc1ddc1295449d1ca46e932

software defined radio

eikös tuokin icomi vaadi tietokoneen, miksei sitten samantien softaradio? Ei maksa kuin muutaman kympin... Ja tietokone hoitaa hommat...
http://www.kb9yig.com/
Ei mene millään kaaliin??
Tämä yksi höpöttäjä SSB-taajuuksista on varmasti ollut viimeiset kolme vuotta (tai ainakin niin kauan kun on taajuuksista jotain kuullut) siinä uskossa, että SSB ja AM ja vaikkapa FM ja CW puhumattaakaan kaikista muista lähetelajeista olisivat jotain määrättyjä tai muuten vaan eri taajuuksia. Tosiasia on, että kaikkia modeja voidaan käyttää kaikilla taajuuksilla. Eri asia sitten on, mitä yleisesti käytetään milläkin ja mitä on yleisesti sovittu. Taajuuksia tavalliselle tallaajalle on vain HF ja VHF (UHF harvemmin) VHF:llä käytetään FM:n lisäksi paljon AM ja SSB modulaatiota. HF:llä esim 28MHz:n loppupäässä käytetään FM:ää

Kun sattumalta tulin sivulle, niin oli pakko tarttua asiaan.
http://fi.wikibooks.org/wiki/Radiotaajuuskirja

Taitaa olla niin, että amplitudimodulaatiota käytetään pidemmillä aalloilla kuin taajuusmodulaatiota ja sähkötystä pidemmillä radioaalloilla kuin taajuusmodulaatiota.
Sattuipa minunkin silmään se, että kympin amatööribandi alkaa 28 MHz:sta eikä silloin mitkään lällybandit 26 ja 27 Megaa ole amatöörille sallittuja täysillä tehoilla.
Radioamatööreillä on täysin samat oikeudet ja velvollisuudet 27 MHz:lla kuin muillakin. Autoilijalla jalankulkijana on sama oikeus kuin jalankulkijalla jalankulkijana.

26.3.2013 alkaen am 1W = 4 W , fm 4 W ja SSB 12 W.
 /   /  /  / SSB HAM

Keskusteluhaku

Laaja haku



Facebookissa suositeltua

Tietoa mainosten kohdentamisesta