AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  /  / Hyvää ja vähäkalorista?

Hyvää ja vähäkalorista?

15 Vastausta 13 127 Lukukertaa
Olen ollut jo jonkun vuoden runsaasti, jopa sairaalloisesti ylipainoinen enkä masennuksen (keskivaikean) vuoksi ole onnistunut painonpudotuksessa. Päiväsaikaan töissä ollessa kyllä pystyn syömään normaalin rajoissa, mutta kotiin tultua alkaa tolkuton lohduttautumis-ahmiminen. Mielialalääkityskään ei ole juuri syömishäiriötäni helpottanut. Kuukausi sitten aloin käydä terveydenhoitajan luona kohonneen verensokerin ja verenpaineen takia ja sain taas kerran ne samat hyvät perusohjeet joita aina laihduttajille tarjotaan - tarjoajana hoikka nuori nainen, jolla ei itsellään ole koskaan ollut kiloakaan ylimääräistä. Venynyt mahalaukku ei kuitenkaan tyydy entiseen verrattuna alle puoleen ruokamäärään... Hyvänmakuinen syötävä on elämäni harvoja ilon aiheita. Kaipaisin siis asiallisia vinkkejänne vähäkalorisista välipaloista, niin (vähä-)suolaisista kuin makeistakin - jotain muutakin kuin vihanneksia ja hedelmiä, jotka eivät minulta poista nälän tunnetta.

Sama täällä!

Kirjoitit lähes omat ajatukseni! Mikä siinä on, kun ihminen tietää miten pitäisi syödä, mutta ei silti pysty siihen. Minä olen suorastaan ruokariippuvainen. Kun yritän hillitä syömistä, tulee vieroitusoireet. Yritä siinä sitten olla syömättä! Ihan kuin olisi sisuksissa tyhjä aukko, joka on pakko täyttää, muuten kuolee.

Minä kaipaisin myös neuvoja. Neuvoja on toki tullutkin, mutta en pysty niitä noudattamaan, kun joku sisuksissa huutaa, että tyhjä aukko on täytettävä. Muuten ei elämästä selviä.

Tämä on epätoivoista, ei taida auttaa kuin pakkohoito!

Kertoisitko hieman

omasta taustastasi, minkä arvelet olevan syynä ylipainoon? Minkä ikäinen olet, onko perhettä, töissä vai työtön yms. Itse olen lapsesta asti ollut pyöreä, noin 16-vuotiaasta alkaen jo satakiloinen (pituutta 171 cm). Lienen syönyt turvattomuuden tunteeseen sekä hellyyden ja "hengenheimolaisen" kaipuuseen, kuten vieläkin. Kolme kertaa olen laihduttanut 65-70 kiloon "sisulla ja kieltäymyksillä" (väärä tapa!), mutta viimeisestä onnistumisesta on jo 11 vuotta. Kilot ovat palanneet joka kerta. Saatuani ihanan lapsukaisen viisi vuotta sitten paino alkoi nousta vauhdilla. Hoikka avomies on noin yhdeksän vuotta nalkuttanut kun laihdutus ei suju ja siitähän masennus on syventynyt. Pari vuotta olen miettinyt eroa - avokki ei siihen suostu lapsen takia - ja syöpötellyt lohdukseni. Pari viikkoa olen kokeillut terveyskeskuslääkärin viimeinkin määräämää Reductil -laihdutuslääkettä, mutta 10 mg päiväannos lienee minulle liian pieni. Kaipaisin viikottaista kontrollia ja keskustelua tueksi, mutta pienellä paikkakunnalla se on vaikea järjestää. Syksyllä sentään on terveyskeskukseen tulossa laihdutusryhmä. Painonvartijoissa olen ollut monta kertaa vaihtelevin tuloksin, mutta jossain vaiheessa pistelasku alkaa pursua korvista ulos, samoin muitten "Ei ole yhtään nälkä enkä meinaa saada kaikkia pisteitä syötyä" -hehkutus, kun itsellä vatsa kurnii. Jos saisin suunniteltua yksityiskohtaisen ruokalistan edes päiväksi niin luultavasti Reductilin avulla sen noudattaminen onnistuisikin... Yksin ei kannata murehtia, puhuminen vaikka ammattiauttajalle ja tällainen kirjoittaminen ja kokemusten jakaminen toisten kohtalotoverien kanssa auttaa yrittämään. Repsahduksen jälkeen jatketaan taas, tsemppiä!

Jotakin itsestäni

Olen neljissäkymmenissä, perheellinen (mies, poika ja kaksi koiraa) ja asun pääkaupunkiseudulla. Tällä hetkellä olen sairaslomalla, kun sairastuin harvinaiseen reumatautiin. Liikunta on jäänyt vähiin sairauden takia ja kortisonilääke on lisännyt entisestään ruokahalua ja kerännyt nesteitä.

Olin normaalipainoinen noin 9-10-vuotiaaksi ja aloin sitten jostain syystä lihoa. Aikuiselämässä olen ollut n. 20-vuotiaana muutaman vuoden normaalipainoinen ja sitten raskaudenmyötä aloin lihoa. Meni vuosia, kun lihoin ja laihdutin. Joka laihdutuskerran jälkeen tuli kiloja takaisin enemmän kuin mistä olin laihduttamisen aloittanut.

Olen kokeillut painonvartijat, OA-ryhmät, syömishäiriöpolin ja kaiken maailman ihmedieetit. Loppujen lopuksi on käynyt niin, etten pysty enää kontrolloimaan syömistäni, olen mennyt laihduttamisesta ja painontarkkailusta aivan sekaisin.

Tiedän kyllä, että ruokapäiväkirja ja säännöllinen syöminen sekä laihduttamisen lopettaminen ovat ainoa keino pysyviin muutoksiin. Jostain syystä ahmiminen vain pitää minua otteessaan kuin huumet narkomaania.

En ikinä ahmi toisten nähden, silloin pystyn syömään ihan "ihmisiksi". Mutta kun olen yksin, syön ihan pakkomielteenomaisesti. Ensin suolaista ja sitten makeaa niin kauan, että "sammun". Määrät on niin uskomattomia, ettei niitä kehtaa edes kirjoittaa, mutta ehkä sen tiedätkin, jos kärsit samanlaisesta vaivasta. Joskus toivon, että oppisin oksentamaan syömisen jälkeen, ei tarvitsisi luopua ahmimisesta, mutta ei lihoisikaan.

Ei ole kyse siitä, ettenkö haluaisi laihtua tai etten tietäisi, miten se tapahtuu. En vain yksinkertaisesti pysty siihen, syystä, jota en itsekään ymmärrä. Olen kuitenkin vakuuttunut, että tämä sairaus on "korvien välissä", ja ainakin minä, tarvitsisin siihen pitkäaikaista psykoterapiaa. Ahmijan on erittäin vaikea päästä terapiaan, koska anorektikot tarvitsee sitä vielä kipeämmin. Anoreksia tappaa nopeammin, mutta hidasta itsemurhaa kai tämäkin on.

Olen monesti miettinyt, mihin tunteeseen tarvitsen tällaisa käyttäytymistä. En vain osaa siihen vastata. Sen tiedän, kun yritän olla ahmimatta, että tulee oudon hätääntynyt olo, ehkä turvaton ja avutonkin. Mistä se mahtaa kertoa?

Olisi kiva kuulla sinusta lisää ja pohtia yhdessä tätä asiaa vaikka tällä palstalla tai sähköpostitse. Jos olet pääkaupunkiseudulta voitaisiko ehkä tavatakin?

Voimia!!!

Kiitoksia vastauksestasi

Niinpä, "korvien välissähän" meillä tämä ylensyönti on; turvattomuuden tunnetta, itseluottamuksen vähyyttä, tylsistymistä arjen harmauteen, hellyyden puutetta - kellä mitäkin... Avuksi tarvitaan esim. psykologia tms., mielialaa tasoittavia lääkkeitä, keskustelua ystävien ja kohtalotovereiden kanssa, mietiskelyä...

Itselläni on nyt vaihteeksi parempi vaihe päällä parin päivän vatsataudin ja masennuksen pohjamudissa rypemisen jälkeen. Pakotin itseni ajattelemaan realistisesti tällaisen ylipainon haittavaikutuksia - ja se lista oli pitkä ja synkeä! Pystyn tällä hetkellä jopa suunnittelemaan ennen kuin syön mitään. Pääsiäisherkut saavat olla minun puolestani lähes koskematta.

Keskityn erinäisiin rästissä oleviin puuhiin kaikessa rauhassa jottei ajatukset pyörisi koko ajan syömisessä ja nälän tullen otan välipalaksi esim. vähäkalorista mehukeittoa tai rasvatonta jugurttia. Juon vettä pitkin päivää, välillä kevytlimsaa. Monivitamiinitabletin otan päivittäin. Ja tulihan noita hyviä vinkkejä kokeiltavaksi. Kärsivällisyyttä ja sitkeyttä tarvitaan paljon.

Asun keskemmällä Suomea, mutta kirjoitellaan kuulumisia silloin tällöin tänne laihdutuspalstalle. Toivottavasti kesä on jo kevyempi!

Vinkkejä

Kasvikset tietenkin ovat kevyitä välipaloja mutta ainakin raakoina popsittuna ne täyttävät mahan vain hetkeksi.

Kannattaa panostaa riittävään proteiinin saantiin sillä se tasaa verensokerin heittelyitä ja vähentää näläntunnetta. Syö siis reilusti vähärasvaista lihaa, kalaa, soijaa, kanaa. Näiden kanssa höyrytettyä parsakaalia perunan tai pastan tilalla (vähemmän kaloreita, täyttää mahaa). Kastikkeisiin ja patoihin kannattaa tunkea reilusti tomaattimurskaa ja sekavihanneksia tms.

Välipaloiksi raejuustoa, rahkaa marjoilla tai hedelmillä, sokeritonta jogurttia, ruisleipää kunnon kinkkukerroksella (1-3% rasvaa). Puolikas greippi vie myös nälän uskomattoman hyvin. Muista myös kuidut, eli aamulla puuroa + leseitä.

Huolehdi myös vitamiinien ja hivenaineiden saannista sekä hyvistä rasvoista = ota varmuuden vuoksi vitamiineja purkista ja syö rypsi- tms. kasviöljyä.

Liha?

En pysty syömään kuin banaania, kiinankaalia, parsatankoja, sipulia ja valkosipulia sekä avokadoja. Niiden naposteluun kyllästyy alta aika yksikön.
Voisikohan paistettua vähärasvaista jauhelihaa käyttää naposteluun?
Olen kokeillut kaikenlaista leipäjuustosta hermesetasjauhe/ruisssekoitukseen....

Montignac

Aloitin la Montignacin ohjelman ja kahden päivän aikana putosi 1,4 kg. Oletan, että jatko menee samaan suuntaan, koska tarkoitus on syödä hyvin eikä pihtailla.

Luin aikoinaan Montignacin kirjan Syön hyvin ja siksi laihdun. En uskonut teoriaan, koska siinä sanottiin, että porkkana on pahasta ja oman kokemukseni mukaan laihtuu sitä enemmän, mitä enemmän popsii porkkanaraastetta. Nyt osui käsiini hänen uusi kirjansa Syön hyvin, siksi laihdun ja pysyn hoikkana. Porkkanaraaste oli päästetty pannasta, mutta keitettynä porkkanaa ei edelleenkään hänen mukaansa pidä syödä.

Lyhyesti kysymys on siitä, että hiilihydraateista valitaan syötäväksi vain niitä, jotka nostavat verensokeria mahdollisimman vähän. Hiilihydraattien kanssa samalla aterialla ei syödä rasvaa. Muulloin rasvaa voi ja täytyykin syödä. Ellei kolesteroliarvot ole este, rasvaa voi syödä runsaastikin. Hedelmiä syödään aamulla tai kun edellisestä ateriasta on kulunt vähintään 3 tuntia. Hedelmien jälkeen saa muuta ruokaa syödä 15-30 min kuluttua. Sokerit luonnollisesti on kiellettyjä. Muuten idea on, että aterioilla syödään itsensä kylläiseksi kaloreita laskematta. Tarvittaessa voi syödä välipalan, mutta jatkuva napostelu ei ole sallittua.

Menetelmää on tutkittu myös tieteellisesti, josta tässä uudessa kirjassa myös kerrotaan. Itse löysin kirjan kirjastosta, mutta kävin nettikirjakaupassa katsomassa, siellä hinta oli 29€.

Kirjaa luettuani ja asiaa mietittyäni mielessäni syntyi oivallus. Laktoosi-intoleranssin aikoinaan iskettyä jätin useiksi kuukausiksi kaikki maitotuotteet pois käytöstä, muuten söin normaalisti. Painoni putosi silloin lähes 10 kiloa lyhyessä ajassa, kunnes taas aloin vähitellen syödä vähälaktoosisia tuotteita. Nyt ajattelin soveltaa Montignacin ohjeita tuolta pohjalta ja uskon vakaasti, että tulosta syntyy nälkää näkemättä. Vähän uskomattomalta se toki kuulostaa, mutta ei kukaan kiellä ainakaan kokeilemasta.

Kyllä

Sama kokemus laktoosituotteiden poisjättämisestä, paino tippui 10 kg ja ne myös jäivät pois. Montignacin menetelmää olen kokeillut ja voin sanoa että se todellakin toimii. Töissä lounaan syövänä en vain oikein jaksanut noudattaa ohjeita ja kilot myös tulivat takaisin hyvin nopeasti kun söin pari viikkoa normaalisti.

montignacilla onnistut varmasti

Vuosi sitten minulla kolahti Montignac todella. Tuleva vävyni oli laihtunut 8 viikossa 15 kiloa ja niin aloitin lukemalla uusimman Montignacin kirjan kahdesti läpi. Kirjasin itselleni ylös tärkeimmät kohdat ja tärkein niistä on, että ruoan määrää ei vähennetä, kuten muissa laihdutuskuureissa, vaan päin vastoin lisätään, jotta elimistö ei ala pantata varastoonsa, kunten käy vähä kalorisissa kuureissa. Aloin todella syödä hyvin. Alussa oli tosi hankala löytää ruoka-aineita, joissa ei olisi vehnäjauhoa, ruispastassa olen sen sallinut, eikä ole haitannut painon pudotusta. Kun syö matalahiilihytraattisia ruoka-aineita eli pitää arvon alle 35 laihtuu ihan varmasti. Itse olen laihtunut 27 kiloa. Saavutin sen puolessa vuodessa eli olen nyt ylläpito vaiheessa (lopun ikäni). Eli nyt indeksi jonka alla pysyn on 50. Leivon hedelmäsokerilla ruiskääretorttua yms. kun tarvitsen kahvileipää jne.
Alkupainoni oli 87 kg ja nyt painana 60. Paino on pysynyt 58 -62 välillä jo 9 kuukautta. Liikuntaa olen lisännyt nyt kun läskit on lähtenyt, olen pirteä, tarviin unta 5-6 tuntia yössä, syön todella isoja annoksia enkä koskaan ole nälkäinen. Muistakaa 5 ateriaa päivässä, täysjyvä leipää vähintään 6 palaa, maustamatonta jugurttia esim. ananaksen kanssa iltapalaksi niin lähtee yön aikana nestettä uskomattomasti.

kokeile atkinsonin dieettiä

se pitää nälän loitolla ja kun jätät hiilihydraatit pois saattaa mielialasikin parantua huomattavasti. Myös mielialalääkkeet keräävät nestettä ja turvottavat ja lihottavat. Kysypä lääkäriltäsi niiden sivuvaikutuksia.

En löytänyt

atkinsonin dieettiä mistään! Voitko auttaa?

Kiitoksia

Paljon kiitoksia kaikille keskusteluun osallistuville! Atkinsin dieetistä en minäkään löytänyt yksityiskohtaisia ohjeita, pitäisi kai ostaa kirja, mutta jotain yleisluontoista voit lukea esim. linkistä http://koti.mbnet.fi/lowcarb/dieetita.html

atkins

Jos englannin sana on hallussa, niin tässä yksi osoite:http://www.atkinsdietmenu.net/

oli toinenkin...

Englantia tämäkin, mutta kuitenkin: http://atkins.com/

ÄLÄ...

ala kokeileen atkinsonin diettiä se on vaarallinen...........ennemmin vähähiilihydraattinen ruokavalio
 /   /  /  /  / Hyvää ja vähäkalorista?

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Facebookissa suositeltua

Tietoa mainosten kohdentamisesta