AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  / Historian köyhä Suomi

Historian köyhä Suomi

34 Vastausta 275 Lukukertaa
Olen pitemmän aikaa pohtinut, mihin pohjautuu käsitys Suomen äärimmäisestä köyhyydestä menneinä vuosisatoina. Maassamme elää myytti, että Suomi on joskus ollut melkeinpä se kaikista köyhin kolkka Euroopassa. Lukuisat eri tutkijat ovat pyrkineet selvittämään faktojen pohjalta eri maiden elintasoeroja menneinä vuosisatoina.

Tutkija Agnus Maddison on pyrkinyt määrittelemään eri maiden elintasoeroja menneisyydessä. Seuraavassa hänen tutkimuksensa tuloksia maiden bruttokansantuotteista menneillä vuosisadoilla.


Miljoonia "Geary-Khaims dollareita" 1500-luvulla:

Ranska: 10 912
Saksa: 8 256
Espanja: 4 495
Britannia: 2 815
Itävalta: 1 414
Belgia: 1 225
Hollanti: 723
Portugali: 606
Tanska: 443
Ruotsi: 382
Suomi: 136

Onhan Suomi ollut aikamoinen periferia 1500-luvulla, mutta verrattuna tuon ajan väestöosuuksiin näyttää siltä, että Suomessa on ollut ihan kohtuullisesti taloudellista toimintaa. Etnisiä suomalaisia arvioidaan olleen kolmaosa ruotsalaisista 1500-luvulla ja ihan samalla tasolla Suomi on tuossa listassa kuin Ruotsikin. Myös Hollanti ja Portugali painivat aika samassa sarjassa Suomen kanssa, kun verrataan lukuja tuon ajan väestöosuuksiin.

Miljoonia "Geary-Khaims" dollareita 1700-luvulla:

Ranska: 19 539
Englanti: 10 709
Itävalta: 2 483
Belgia: 2 288
Ruotsi: 1 231
Tanska: 727
Suomi: 255

1700-luvun sodat, ja pikku- ja isoviha näyttävät tehneen selvää jälkeä Suomen taloudesta 1700-luvulla. Oliko 1700-luvun hävitys Suomessa alku kansallisille myytille äärimmäisen köyhästä Suomesta? Onhan ero 1700-luvun lukemissa aika kohtuuton Ruotsin hyväksi. Kun 1800-luvulla alettiin luoda suomalaista identiteettiä, oli 1700-luvun kärsimykset hyvin mielessä.

Miljoonia "Geary-Khaims" dollareita vuonna 1820:

Britannia: 36 232
Belgia: 4 529
Itävalta: 4 104
Ruotsi: 3 098
Sveitsi: 2 165
Tanska: 1 471
Suomi: 913

Agnus Maddisonin arvio asukasta kohti lasketusta BKT:sta vuodelta 1820:

Hollanti: 1 561
USA: 1 287
Ranska: 1 218
Ruotsi: 1 198
Espanja: 1 063
Kanada: 893
Suomi: 759
Japani: 704

Onhan Suomen ero selkeä muihin läntisen kulttuuripiirin maihin, mutta kyllä se köyhyysmielikuvien mukaan ajateltuna voisi olla huomattavasti suurempikin. Käytännössä 30 prosentin elintasoero esimerkiksi tuon ajan Suomen ja Ruotsin välillä ei tunnu kovin merkittävältä ja mitään 1700-luvun tilanteeseen verrattavaa tasoeroa ei ilmene. Esimerkiksi 1800-luvun alun Sveitsin ja Suomen ero on suorastaan häkellyttävän pieni, vaikka Sveitsi onkin ollut Suomea kaksi kertaa rikkaampi maa. Mutta silti, Sveitsi ja Suomi... 1800-luvulla...

Ja sitten Agnus Maddisonin määrittelemä asukasta kohti laskettu BKT vuodelta 1900:

USA: 4 096
Saksa: 3 134
Ruotsi: 2 561
Espanja: 2 040
Norja: 1 762
Italia: 1 746
Unkari: 1 682
Suomi: 1 620
Portugali: 1 408

Yksi Euroopan vanhoista suurvalloista, eli Portugali oli taantunut pienen ja takapajuisen Suomen taakse. Eli 1700-lukua lukuunottamatta Suomi on aina mennyt samaan tahtiin läntisen kulttuuripiirin köyhimpien maiden kanssa. Mutta ottaen huomioon sen, että Suomi oli takapajuisen Ruotsin takapajuinen itäinen maakunta ja sittemmin suuriruhtinaskuntana aivan yhtä syrjäinen ja kehittymätön, on se minusta aika hyvin Suomelta, että täällä on ylletty edes köyhimpien länsimaiden tasolle.

Tässä vielä Paul Bairochin OECD:n julkaisussa esittämät arviot taloudellisen tuotannon määrästä hintatasoihin suhteutettuna vuodelta 1938 (Suomi=100):

Englanti: 129
Saksa: 123
Ruotsi: 120
Ranska: 103
Suomi: 100

Ja Bairochin arvio vuodelta 1950 saman metodin mukaisesti tehtynä:

Ruotsi: 167
Englanti: 162
Suomi: 100
Ranska: 84
Saksa: 49

Väite siitä, että Suomi olisi taloudellisesti saavuttanut länsimaiden tason vasta 1970-luvulla ei näytä ollenkaan pitävän paikkaansa. Jos Suomea verrataan samoissa olosuhteissa eläneisiin länsimaihin, niin on Suomi kaikkina aikakausina ollut kohtuullisen vireä taloudellisesti. Köyhiä ja kerjäläisiä Suomessa on varmasti ollut runsaasti, mutta niin on ollut muuallakin.

Lähteet:
The world economy: historical statistics, Angus Maddison,Organisation for Economic Co-operation and Development. Development Centre, sivu 259, löytyy Google-kirjoista
http://www.nationmaster.com/graph/eco_gdp_per_cap_in_182-economy-gdp-per-capita-1820
http://www.nationmaster.com/graph/eco_gdp_per_cap_in_190-economy-gdp-per-capita-1900

Laitoit

Tuhon ei voi juuri vastata. On pakko pyytää väliaika. Kuinkahan kauan tuohon sitten menee, ennenkuin saan asiallisen vastauksen. Jospa vasta sitten eläkepäivillä.

Pahan ?

Eihän mitään oikeaa Suomea edes ollut tuona aikana. Vasta 1809 alkoi Suomen kehittyminen Suomeksi, Venäjän helmassa. Älkäämme koskaan sitä unohtako. Kiittäkää herra Napoleonia ja Venäjän keisaria.

on maamme

Kaipa se on sitä "kuulaiseksi alamaiseksi" tekemisen retoriikkaa, meidät on kohtalo köyhyksi tuominnut, älkää tulko siis mitään vaatimaan vaan tyytykää petäjäiseen leipään.

Mutta noin historiankirjoituksessahan Suomelle ja suomalaisille kyllä on vielä 1800-luvun alkupuolella maalailtu kaikenlaisia muinaisia suuruuden aikoja ja kuningaskuntia (Ja Wettenhovi-Aspan toimesta toki myöhemminkin). Vasta sitten fennomanian aatteen noustessa alettiin korostaa kuuliaista ja köyhää kansaa suomalaisuuden ytimenä, köyhyyden aateloimaa nöyrää alamaista. Se taas liittyi siihen että ruotsinmielisten katsottiin olevan potentiaalisia kapinallisia Venäjän vallan suhteen, suomenkielen ja -mielen korostajat halusivat ohittaa vanhan eliitin ja esiintyä kuuliaisina eritoten Venäjän silmissä. Sortokaudella palattiin taas hetkeksi kapinalliseen kuvastoon ja muinaisen rikkauden kuviin, aatevirtaus joka vuoden 1918 tapahtumien jälkeen oli lähinnä vaarallinen.

siperia

Niin ja lisätäkseni vielä, tämän suomalaisen köyhyyskertomuksen mukaanhan Suomi saavutti muut vasta 1980-luvun lopulla, ja katso: siitä kauhistuttavasta asiasta ja tapainturmeluksesta eli suomalaiselle kansanluonteelle täysin sopimattomasta rikastumisesta seurasi karmea rangaistus, Lama. Sitä diskurssia sitten on saatu pienistä kasvun hetkistä huolimatta sitten kuullakin viimeiset 20 vuotta... Tyhjän kukkaron diktatuuri, Siperia opettaa, miljaaardissa on yhdeksän nollaa, ja mitä näitä nyt oli ja on.

Huvittavinta on se, että

kun verrataan Suomen ja Ruotsin asukaskohtaista bruttokansantuotetta 70-luvun alusta ja suhteutetaan luvut hintatasoihin molemmissa maissa, paljastuu, että "köyhässä" Suomessa oli 70-luvun alussa 10% huonompi elintaso kuin Ruotsissa. Palkkojen suhteen ero oli 20-30% ja mielikuvat tuolta ajalta ovat, että Ruotsi oli 70-luvulla huikean paljon rikkaampi kuin Suomi. Kyllä tämä on juuri sen syytä, että kansanluonteemme on muokattu itseä vähätteleväksi.

Aivan...

Siinäpä saattaakin olla syy. Kyse on selkeästi kansallisesta myytistä, joka on syntynyt lähinnä sen pohjalta, että olemme olleet muodollisesti toiseen kansaan kuuluneiden hallitsijoiden alaisina.

Nämä

Nämä tämmöset tilastot, on aika vaikeita, mutta sanotaan vaikka näin, että Euroooppaan tupakka tuli joskus 1500 luvun loppupuolella, Suomessa ja Lapissa löytyy liitupiippuja jo 1600 luvun alkupuolelta jokaisesta markkinapaikan jätekuopasta, mitä on tutkittu.

Mikäli oletetaan että tupakka olisi alussa ollut suhteellisen kallis nautintoaine, niin ei ne ihmiset ihan perseaukisia olleet kun kumminkin aika yleisesti pystyivät sitä jo tuolloin itselleen ostamaan ja vaihtamaan, koska nämä Englantilaiset liitupiiput kertovat juuri sen, että tupakkaa on aika yleisesti poltettu 1500 luvun lopulla ja 1600 luvun alussa.

Suomessahan oli vielä tuolloin, aika hyvät turkis-alueet ja varmaan tulosta tuli senmukaan.

Mielenkiintoista

Suomi siis ei todellakaan ole ollut maakuoppien maa. Kansallista omakuvaa luotaessa mietitään vain niitä kurjimpia nälkävuosia, eikä ollenkaan ajatella esim. sitä, että Suomessa on ollut kaupungeissa vauras porvaristo ja aina on käyty kauppaa, köyhemmätkin alueet mukaan luettuina.

Todellakin oli

Suomi oli täydellinen maakuoppien maa jossa uraalisuomalainen istui sammalmättäällä tekemässä käpylehmiä. Ne varakkaat porvarit olivat Svenksfinlandin etnisesti ruotsalaista väkeä. Uraalisuomalainen asui savutorpassaan jossain Savossa ja katseli ylpeästi hampaattomia lapsiaan tuohivirsuissa. Nyt kun ruotsalainen aines alkaa olla heikossa tilassa, uraalisuomalaisten invaasion johdosto on Finlandin tie sama kuin Zimbabven. Europidinen aines on häädetty farmeiltaan ja maan romahtaminen on ollut täydellinen. Tämä odottaa myös Finlandia kiihkofennojen takia.

Venäjön vallan siunauksellisuus

"Mutta ottaen huomioon sen, että Suomi oli takapajuisen Ruotsin takapajuinen itäinen maakunta ja sittemmin suuriruhtinaskuntana aivan yhtä syrjäinen ja kehittymätön, on se minusta aika hyvin Suomelta, että täällä on ylletty edes köyhimpien länsimaiden tasolle."

Miten niin oli Suomi Venäjän keisarikunnan osanan "syrjäinen ja kehittymätön"? Suomihan sijaitsi valtakunnan pääkaupungin välittömässä läheisyydessä, parhaiden markkina-alueiden äärellä. Krimin sodan jälkeen Venäjä kehitti Suomea voimakkaasti - itse asiassa loi sen mitä nimitämme "Suomeksi" niin poliittisessa, taloudellisessa, yhteiskunnallisessa kuin sivistyksellisessäkin mielessä. Suomalaiset kiittäkööt Venäjää nousustaan Euroopan kehittyneimpien maiden ja kansojen joukkoon. Suomalaiset kiittäköön keisari-suuriruhtinastaan yksikamarisesta eduskunnastaan. Suomalaiset kiittäkööt häntä myöskin naisten äänioikeudesta.

elintasoa onkin vaikea

mitata. Parempi olisikin mitata väestön keskimääräistä ostovoimaa. Pohjoismaissa on vauraus jakaantunut aina tasaisemmin kuin esim idässä tai etelässä. Siksi väestön keskimääriänen ostovoima lienee ollut englantilaista teollisuuskaupungin duunaria parempi.

Toisaalta valtion näkökulmasta suomalaista pien viljelijää on hankala verottaa, eli hiilikaivostyömies on parempi veroarvoltaan.

Suomi on kuitenkin maatalousmaana ollu sangen vaaran vyöhykkeellä nälän hädän suhteen 1696-97 ja 1861-62 nälänhädät pyyhkäisivät yhdellä kertaa suuren osan väestöstä pois päiviltä. Se on siis samankaltaista kehitysmaiden kanssa.

Olisin silti mieluummin ollut pienviljelijä suomessa kuin paiskinut 70 tuntia jossain tekstiilitehtaassa...

jälkimmäinen

Tuo jälkimmäinen nälänhätä on osittain itse aiheutettu, se iski nimenomaan pohjois-suomeen.

Pohjois-suomessa oli kaskiviljely hyvin tyypillistä vielä 1850 luvulla, se kiellettiin kokonaan koska haluttiin säästää metsiä muuhun käyttöön, eli myydä puuta ulkomaille.
Kaskiviljelijöiden työkalut ja menetelmät, sekä ammattitaito ei suoraan soveltuneet peltoviljelyyn, siihen kun tuli sitten poikkeuksellisen kylmä ajanjakso yhden tulivuorenpurkauksen takia, kolmena kesänä peräkkäin sadot menetettiin, niin katastrofin ainekset oli valmiina.
Snelman halusi varmistaa vakaan markan ja viivytteli viljaostoissa ulkomailta, tai sitten sillä ei ollut tiedossa se, kuinka huono oli tilanne pohjoisessa, kun sitten viljaa viimein suostuttiin ostamaan, niin itämeri ja satamat oli jäässä, koska talvikin oli poikkeuksellisen kylmä ja laivat ei päässeetpohjoisen satamiin kuin vasta myöhään keväällä, maassa ehti syntyä nälänhätä sitä ennen ja väkeä kuoli valtavasti.

Tulee tietenkin huomioida

että puhutaan taloudellisesta vauraudesta laskennallisesti per capita. Se taas jakautui pääasiassa säätyeduskunnan mukaisesti aatelistolle, papistolle, porvareille ja talonpojille. Epäilemättä esimerkiksi aateliston ja suurtalonpoikien vauraus on aina ollut ellei lähellä niin ainakin jotenkin vertailukelpoinen vaikkapa Ruotsin tasoon nähden. Suurin väestöryhmä, maaseudun tilaton väestö, sen sijaan oli osaton tästä laskennallisesta vauraudesta 1900-luvun alkukymmenille saakka ja kurjuus kohdistuukin tähän kansanryhmään.

vauraus

Vauraus on hyvin suhteellista, jos verrataan Suomalaista melkein luontaistaloudessa elävää talonpoikaa keski-eurooppalaiseen maaorjaan, kumpi nyt sitten oli oikeastaan vauraampi ????

Aateliston suhteen varmaan oli niin, että Eurooppalaiset virkaveljet oli vauraampia, kuin täkäläinen virkamiesrälssi, koska aatelistohan eli verotuloillaan ja näiltä "läänityksiltä" vaan ei saada revittyä samanlaista tuloa, maa on laadultaa köyhempi ja ilmasto kylmempi, joten feodaaliajan maatalousyhteiskunta ei vaan ole yhtä kannattava näissä oloissa.
Kauppa ja käsityöläisammatitkin oli myös vähemmän kannattavia, koska väestöä oli niin vähän.

Toisaalta vientitulot, ensin turkikset, kala ja sitten myöhemmin myös terva, toivat kyllä ihan oikeaa tuloa maahan ja nämä tulot keskittyi kyllä aika pienelle porukalle loppupeleissä, eli jonkinlaista vaurautta syntyi kyllä väkisinkin, joak heijastui sitten laajemminkin ...

Kala ja terva

entäpä viina ? Kielteisistä sivuvaikutuksista huolimatta se oli eräs "huipputuote". Vilja jota ei voity syödä keitettiin viinaksi. Järkevää. Ehkä vaan ei sopinut nautintoaineeksi suomalaisille kuten ei intiaaneille eikä eskimoillekaan.

viinan

Talonpojilla oli viinankeitto velvollisuus, ennenvanhaan.
Veroista tietty osa maksettiin viinalla, jota tarvittiin armeijalle paljon.
Eikä sellaista aikaa ole ollutkaan, että verot on voinut jättää maksamatta ....

London

kertoo kirjassaan kuinka "Lännessä" eräät kapakat kieltäytyivät myymästä alkoholia suomalaisille ja intiaaneille. Kyltti oli kapakan seinässä, "Ei tarjoilla wiskyä suomalaisille eikä intiaaneille". Hän lisäsi vielä, että kapakka ei ollut pystyssä sen jälkeen.

Suomi 1938

On totta, että Suomi oli imenyt käytännössä Länsi-Euroopan vauraimmatkin maat kiinni 1930-luvun lopun elintasovertailussa. Lamahan ei purrut juurikaan Suomeen ja paperivienti oli alkanut tuottaa melkoisesti. Sen sijaan sodasta kärsinyt Suomi ei noussut jaloilleen samalla tavalla kuin monet muut maat. Onkin puhdasta huuhaata tuo propaganda, jota meillä toisteltiin taannoin sotakorvausten siunuksellisuudesta. Tosiasiassa Suomen teollisuus oli erinomaisen kilpailukykyinen 1930-luvun lopulla.

Jos vertailussa olisi ollut mukana Itä-Euroopan maita niin Suomen elintaso oli huomattavasti niiden yli jo tuolloin.

Noissa vanhemmissa vertailuissa olisi ollut hauska nähdä juuri tuota per capita vertailua.

Uskaltaisin olla

eri mieltä tuosta sinun väittämästä. 30-luvun lopulla Suomen vienti käytännössä perustui maatalous ja metsäteollisuuden tuotteisiin. Vielä 50-luvulta pitkälle 60-luvulle hyvin konservatiivinen metsäsektori vastusti teollisen pohjan laajentamista säilyttääkseen läntisen teollisuustuotteiden suomat provisiot. Sinullekaan ei tekisi pahaa lukea Nesteen ja Rautaruukin historiikit ja perehtyä siihen veriseen muutosvastarintaan mitä siellä ilmeni tietyiltä tahoilta.

”Onkin puhdasta huuhaata tuo propaganda, jota meillä toisteltiin taannoin sotakorvausten siunauksellisuudesta. Tosiasiassa Suomen teollisuus oli erinomaisen kilpailukykyinen 1930-luvun lopulla.”

Vienti

Suomen vienti perustui yksipuolisesti metsäteollisuuden vientiin ja pääasiassa puutavaran vientiin, ei niinkään paperin, tästä seurasi sellainen ilmiö, että kun puutavarasta sai hyvän hinnan niin Suomella meni tosi hyvin ja juuri näin oli vuosina 1935-39 väisenä aikana.

Elintaso nousi niin paljon, että seuraavan kerran sama taso saavutettiin tilastojen mukaan vuonna 1957-58, eli melkein kaksikymmentä vuotta myöhemmin, syynä oli tietenkin sota ja sotakorvaukset, sekä jälleenrakennuksen aihauttamat kustannukset.

paperin vienti

oli jo 1930-luvulla selvästi puutavaran vientiä korkeammalla tasolla ainakin minun muistikuvieni mukaan luettuani tiiliskiven Suomen Taloushistoria.

ehkä

Voi olla, että olet oikeassa, en ihan tarkkaan muista milloin siitä tuli päävientituote ...

Joka tapauksessa kolmekymmentäluvun taloudellinen nousu perustui puutavaran ja metsäteollisuus tuotteiden, kuten paperin erittäin hyvään hintaan, joka sitten heijastui koko maahan, kun tavallaan pääosa toiminnasta oli jompaakumpaa ...

yritätkö väittää

että Neuvostoliitolle menetetty teollisuus, joka käytännössä kaksinkertaisti Neuvostoliiton paperituotannon oli jotenkin hyvä asia eli heikentynyt metsäsektori = Suomen etu.

Ei siinä mitään ihmeellistä ole, että 1950 luvulla vastakkain oli maalaisliitto ja toisella puolella SDP & kok maatalous vastaan teollisuus eli mihin satsataan. Tosiasia oli kuitenkin silloin se, että Suomi sai tulonsa metsästä.

Toivottavasti tuo

on kuitenkin huumorimielessä heitetty koepallo. Uskoisin jopa ,että Talvisodan todellinen syy oli nimenomaan vesienergia ja selluteollisuus. Välirauhan aikana luovutettu alue tuotti merkittävän sotateollisuuskeskittymän Leningradin oblastin sähköstä noin puolet ja koko Neuvostoliiton hyvälaatuisesta ruudinvalmistukseen sopivasta sellusta yli puolet.

”että Neuvostoliitolle menetetty teollisuus, joka käytännössä kaksinkertaisti Neuvostoliiton paperituotannon oli jotenkin hyvä asia eli heikentynyt metsäsektori = Suomen etu.”

Kehottaisin myös tarkistamaan rintamalinjojen kulun kannattajien ja vastustajien välillä kun puhutaan pääomavaltaisen perusteollisuuden rakentamisesta Suomessa. Veikko Vennamo aikoinaan puhui seteliselkärankaisista joita kyseisessä tapauksessa edusti ensisijaisesti RKP joka sai vankkaa tukea kokoomukselta. Kokonaiskansantaloutta sen sijaan edusti kepu ja demarit halutessaan rakentaa vähäistä valuuttavarantoa suojaavaa öljy ja terästeollisuutta. PYP:n pääjohtaja jopa myi vihapäissään omistamansa Trustivapaan bensiinin venäläisille. Turhaan ei sanota ettei rahalla ole isänmaata.

”Ei siinä mitään ihmeellistä ole, että 1950 luvulla vastakkain oli maalaisliitto ja toisella puolella SDP & kok maatalous vastaan teollisuus eli mihin satsataan. Tosiasia oli kuitenkin silloin se, että Suomi sai tulonsa metsästä.”

setelit ja

Jos nyt kuitenkin tarkennetaan sen verran että alkujaan Vennamo käytti nimitystä "seteliselkärankaiset" niistä jotka ryhmätuen houkuttamina loikkasivat SMP:stä ja perustivat oman eduskuntaryhmän ja lopulta puolueen, SKYP:n. Operaatio liittyi silloin poikkeuslakiratkaisuun, ja siinä yhteydessä siis eduskunnan sääntöjä rukattiin niin että se loikkariporukka sai rahallista tukea.

no jaa

"Uskoisin jopa ,että Talvisodan todellinen syy oli nimenomaan vesienergia ja selluteollisuus." Minä taas uskon, että sen välitön syy oli puhtaasti Molotov-Ribbentrop -pakti, jota pistettiin käytäntöön. Sopimuksen sisältö viittasi vahvasti Stalinin pyrkimykseen palauttaa keisarillisen Venäjän rajat ja niinpä Suomeen hyökkäystä suunniteltiin jo 1930-luvun alusta. Merkittävä teollinen hyöty Neuvostoliitolle oli tässä mukava bonus.

Punamulta yhteistyössä kovinta vääntöä käytiin SDP:n ja Maalaisliiton välillä juuri Maatalous vastaan teollistamisohjelman toteuttaminen. Leskinen ja kumppanit halusivat toki niinkuin sanoit satsata voimakkaasti juuri metalliteollisuuteen, jossa nähtiin tulevaisuutta. On mielestäni vähän väärin vihjata, että kokoomus olisi vastustanut tuota kehityskulkua.

Ehkäpä tuo oli

vahva ilmaisu (joka sai vankkaa tukea kokoomukselta.) jyvitettynä koko ajanjaksolle ,mutta alun perin ruotsinkielinen metsäteollisuuspääoma tiukasti vastusti kokoomuksen myötävaikutuksella suomalaista perusteollisuutta. Myöhemmin kun sekä Nesteen että Rautaruukin koko rahaliikenne myönnettiin KOP:lle (PYP:lle ei äyrin äyriä) niin heidänkin (kok) seteliselkäranka taipui ja suopui. Kuten myös väitetään, niin kaikki on ostettavissa. Hinta vain vaihtelee.

”On mielestäni vähän väärin vihjata, että kokoomus olisi vastustanut tuota kehityskulkua.”

Sotakorvausten siunauksellisuus

oli sekä sisä- että ulkopoliittista viestintää, joka siihen maailman aikaan ehkä vielä varsinkin työväenluokkaiseen kansaa upposikin. Sen tarkoituksena oli lääkitä sodanjälkeisen katkeruuden kasvua ja toisaalta vakuutella ulospäin niitä kuuluisia hyviä ja luottamuksellisia suhteita.

Tottakai jokainen nykyisin ymmärtää että ilmaiseksi antaminen on aika heikko vaihtoehto sille että myydäkin voisi. Jokainen paitsi Suomen ylioppilaskunnat, jotka vaativat sitkeästi suomalaista korkeakoulutusta annettavaksi ilmaiseksi koko maailman tänne haluaville opiskelijoille, vaikka myydäkin voisi.

Per capita vertailua

ei voi suorittaa vanhojen lukujen pohjalta, koska väestötiedot ovat epäselviä tai niitä ei ole. Pitää muistaa kuitenkin se, että 1960-luvulla Suomi oli jo aika vahva taloudellisesti.

BKT asukasta kohti vuonna 1965:

# 1 Kuwait: $4,452.65 per capita 1965 Time series
# 2 United States: $3,664.80 per capita 1965 Time series
# 3 Sweden: $2,976.34 per capita 1965 Time series
# 4 Luxembourg: $2,767.57 per capita 1965 Time series
# 5 Canada: $2,701.73 per capita 1965 Time series
# 6 Iceland: $2,699.46 per capita 1965 Time series
# 7 Switzerland: $2,554.43 per capita 1965 Time series
# 8 Australia: $2,390.07 per capita 1965 Time series
# 9 Bermuda: $2,282.22 per capita 1965 Time series
# 10 Denmark: $2,244.12 per capita 1965 Time series
# 11 New Zealand: $2,203.21 per capita 1965 Time series
# 12 Norway: $2,168.64 per capita 1965 Time series
# 13 Bahamas, The: $2,138.48 per capita 1965 Time series
# 14 France: $2,118.39 per capita 1965 Time series
# 15 French Polynesia: $1,901.10 per capita 1965 Time series
# 16 Finland: $1,870.48 per capita 1965 Time series
# 17 United Kingdom: $1,849.49 per capita 1965 Time series
# 18 Belgium: $1,838.64 per capita 1965 Time series
# 19 Netherlands: $1,783.14 per capita 1965 Time series
# 20 New Caledonia: $1,734.72 per capita 1965 Time series
# 21 Virgin Islands: $1,511.36 per capita 1965 Time series
# 22 Israel: $1,429.32 per capita 1965 Time series
# 23 Austria: $1,377.54 per capita 1965 Time series
# 24 Italy: $1,304.46 per capita 1965 Time series
# 25 Argentina: $1,272.03 per capita 1965 Time series
# 26 Brunei: $1,112.59 per capita 1965 Time series
# 27 Puerto Rico: $1,111.03 per capita 1965 Time series
# 28 Venezuela: $1,056.02 per capita 1965 Time series
# 29 Ireland: $1,024.42 per capita 1965 Time series
# 30 Libya: $965.25 per capita 1965 Time series
# 31 Japan: $919.73 per capita 1965 Time series
# 32 Trinidad and Tobago: $821.70 per capita

http://www.nationmaster.com/graph/eco_gdp_percap-economy-gdp-nominal-per-capita&date=1965

empä

Empä tiedä, tossa tilastossa Suomen alapuolella on sellaiset vauraat hyvinvointivaltiot, kuten Hollanti, Belgia, Saksa, Britannia, Itävalta jne....

Maat missä ihmisten ostovoima oli moninkertainen, palkat paljon paremmat joka heijastui mm. siinä, että autoistuminen oli jo iahn yleistä, kun se tänne oli vasta saapumassa ja jonne Suomalaiset muuttivat töihin sankoin joukoin.

Mielenkiintoista

Vaikka tällaiset laskelmat jäävät perustietojen heikkouksien ja suoranaisten puutteiden vuoksi ylimalkaisiksi, niistä sopii lähteä tarkastelemaan ja pohtimaan. Hyvä, että toit nämä lähteet esimerkiksi minun tietooni, sillä juuri tällaiset historialliset tilastotiedot kiinnostavat minua kovasti.
Muutenhan tämän palstan anti tahtoo jäädä lähimenneisyyden poliittisten kiistojen puimiseksi.

Sodan jälkeinen

sukupolvi pui kokemuksiaan. Ihan ymmärrettävää. Meillä on aika proosallinen tapa käsitellä Historiaa. Syvällisempi analyysi on muutamien tutkijoiden varassa.

Runoilija sanoi

"On maamme köyhä, siksi jää, jos kultaa kaivannet" Entäs nyt ? Kultaa etsitään ja löydetäänkin, jopa kaivoksia avataan pitkin suomenniemeä. Samoin muuta maaperästä, timanttejakin. Köyhä maa ?

löytyykö jostain

laajemmin eri maiden BKT suhteutettuna Suomeen vuodelta 1938. Olisi mielenkiintoista tietää, miten tuolloin ennen sotia oli Suomen BKT esim. suhteessa Norjaan.
 /   /  / Historian köyhä Suomi

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta