AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  / Lauguksen panssaridivisoona

Lauguksen panssaridivisoona

14 Vastausta 807 Lukukertaa
Se oli teräsnyrkki joka iskettiin kesällä 1944 pahimpiin paikkoihin ja pysäytti viholliset. Tekivät lukemattomia hyvin menestyneitä vastahyökkäyksiä jotka aiheuttivat kauhua puna-armeijassa. Laguksen panssaridivisioona oli Suomen armeijan ehdoton valiojoukko!

Paitsi, että

Panssaridivisioonalta ei juuri mikään onnistunut. Joutselän vastahyökkäys kouluarvosanalla 7-.
Kuutterselän vastahyökkäys 6+.
Portinhoikan vastahyökkäys 7+.
Talinmyllyn pussin katkaisu 6 tasan.
Vuosalmi 5-.
Vuosalmella Panssaridivisioona jo juoksi ja karkaili.

Ja jos siihen vielä lisätään Kannaksen armeijan huoltopäällikön sekoilut Talvisodan Lähteen lohkolla, niin sotien jälkeinen maine on täysin käsittämätön.

Päämajan Ihmemies Lagus olikin hurri!

Päämajan "Ihmemies ja joka paikan sukkula" Lagus olikin hurri! Mannerheim lähetti hänet sekoilemaan Talvisodassa Summaan, siis Lähteen lohkolle, kun murtuma oli jo tapahtunut ja joukot oli jo muutenkin johtosuhteiltaan sikin sokin sekaisin. Parissa päivässä Lagus lähti sinne mistä oli tullutkin...

Jatkosodassa 1944 hän tuli Kuuterselkään "paikaamaan reikiänne", kuten Halsti kirjoittaa Laguksen sanoneen Pajarille. No turpiin tuli sielläkin kun tykistöä ei annettu lainkaan tueksi. Olihan heillä hiukan omaakin tykistöä mutta ei riittävästi vastahyökkäuksen tukemiseen. Kuuterselkään kaatui ja haavoittui Panssaridivisioonan paras aines ja siellä lähti puhti joukosta.

Loput alamäki olikin tämän Kuuterselän typerän operaation seurausta. Vuosalmella Ehrnrooth pääsi kuitaamaan kuinka "herra kenrrrraalin miehet pakenevat taistelusta! Täydennysmiehet kun olivat jo toista maata... Lagus lienee aiemmin vinoillut Er.P. 25 uimamaistereista, jotka tuli monesti yli Vuoksen takaisin Vuosalmelle ja joita se Aatu lopussaan ammutti tykistöllä kun he antautuivat Äyräpään kirkon raunioilla.

Lammaslaulu

Sen päätimme pyhästi,
karvaa ei yhtään anneta, mää!
Ei karvaa - sanomme - mennä
saa ennen koko pää!

Kovin kaunista, kuoroon samaan
koko lauma kun määkyy, mää,
kaikki kirjavat, mustat ja valkeet
päin taivasta huutaa: bää!

Katri Valan lokakuussa 1939 kirjoittama runo.
(Karti Vala: Minussa ei ollut pelkoa, siv.177. WSOY 1991 Toimittanut Kerttu Saarenheimo.)

Kuuterselkäsauna oli armoton

Kuuterselkäsauna olikin armoton suomalaisille.

Wolf H. Halsti Muistelmat II 1939-1948 Aika vaatii vetonsa Otava 1974

Sivulta 308 sivulle 311:

Lagus Pajarille:

"Minut on lähetetty tänne paikkaamaan reikiänne"

"En ota keneltäkään ohjeita"

Pajari: s. 309

"Tuo tyyppi (Lagus) aikoo tehdä itsestään isänmaan pelastajan meidän kunniamme kustannuksella"

Tämä Lagus-Pajari episodi tapahtui noin klo 16:n maissa ja vastahyökkäys Kuuterselkään alkoin klo 23:n vaiheilla. Siis armottomasti myöhässä!

Laguksen Jääkärien veri valutettiin Kuuterselän myöhästyneessä vastaiskussa ja silloin lähti Panssaridivisioonaan kuuluneesta Jääkäriprikaatista se kokenein aines taivaan tuuliin tai kenttäsairaaloihin!

Tuo "surullisen" kuuluisa myöhästyminen aiheutui osaltaan siitäkin kun Pajari ja Lagus kiistelivät siitä kumpi ottaa johtaakseen vastiskun Kuuterselkään, siis kunnian taistelusta! Tapahtuman kertoo Wolf H. Halsti Muistelmat kirjassaan Aika vaatii veronsa ja Suomen Sota teoksessa osassa III, Ratkaisu (1950 luvun lopulla ilmestynyt 3-osainen sarja Talvi- ja Jatkosodasta).

Halsti antoi Pajarin esikuntapäällikkönä lopulta neuvon esimiehelleen luovuttaa noin riskaabeli homma
suosiolla Lagukselle... vastahyökkäys myöhästyi monta tuntia, osin tuonkin episodin takia ja se vaikutti osaltaan sen epäonnistumiseen, koska ryssä ehti varustaa asemansa mm. kaivautumalla.

Kuuterselän vastaisku oli vähällä onnistua ja VT -aseman oikaisu oli onnistua. Voimat vaan loppui kesken ja myöhään illalla aloitettu vastaisku oli jo armottomasti myöhässä. Tykistön tukea ei saatu lainkaan, ja tarkkaa syytä siihen ei taida olla tiedossa. Se on varmaa että Paksun Taavetin tykkipomot ryssi jälleen oikein kunnolla.

No sitten ei autanut kuin vetäytyä sille viimeiselle rajalle eli VKT-asemaan ja silloin piti panna sulku ryssälle. Sen jälkeen siihen EI olisi ollut enää mahdollisuutta.

Vastahyökkäyksen

tarkoitus ei ollut lähelläkään onnistumista. Kun Kuutterselän vastahyökkäys iltamyöhällä alkoi, niin VT-asema oli jo Sahakylän ja Suomenlahden väliltä kokonaan venäläisten hallussa. Ainoa seikka mistä vielä voitaisiin ”vääntää kättä” on se että hidastiko vastahyökkäys venäläisten syvää läpimurtoa Uusikirkko- Viipuri valtatien suunnassa. Oikea vastaus lienee, että hidasti jolloinka ehdittiin saada 4D asemiin Kaukjärvi- Perkjärvi linjalle.

”Kuuterselän vastaisku oli vähällä onnistua ja VT -aseman oikaisu oli onnistua. Voimat vaan loppui kesken ja myöhään illalla aloitettu vastaisku oli jo armottomasti myöhässä.”

Paksun Taavetin kootut virheet

Paksun Taavetin kootut virheet JP:n sivuilla:

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Lapimurto_Kuuterselassa.htm

Yhteenveto
1. Ylijohto ja IV AK:n komentaja kenrl. Laatikainen eivät olleet huolehtineet siitä, että VT-asema olisi linnoitettu ajoissa, riittävän vahvaksi ja oikeaan paikkaan;

2. Ylijohto ei ollut huolehtinut siitä, että Karjalan kannaksella ja/tai sen läheisyydessä olisi ollut riittävästi reservejä;

3. Ylijohto ei ollut huolehtinut siitä, että Karjalan kannaksen armeijakunnilla olisi yhteinen paikallinen johto - armeijan esikunta, joka olisi vastannut koko Kannaksen puolustuksesta - nyt sellaista alettiin rakentamaan kesken taistelujen, kun Kuuterselkä oli jo murtunut;

4. IV AK:n komentaja sijoitti käytettävissä olleet joukot huonosti jättäen Kuuterselkään aivan liian heikon miehityksen, jakoi joukot väärin eri lohkoille, asetti vastuualueiden rajat huonosti, eikä huolehtinut siitä, että Kuuterselän lohkon lähellä olisi ollut käytettävissä reservejä;

5. Kenraaliluutnantti Laatikainen ei huolehtinut siitä, että komentosuhteet olisivat olleet selvät ja järkevät;

6. IV AK:n komentaja ei huolehtinut siitä, että tykistöllä olisi riittävästi ammuksia pitkäaikaiseen suurtaisteluun;

7. Laatikainen jakoi Suomen ainoan iskukykyisen yhtymän ns. Marskin nyrkin, eli Panssaridivisioonan, ja käytti sitä ”tipoittain”, eikä yhtenä iskukykyisenä yhtymänä, kuten sitä ehdottomasti olisi pitänyt käyttää. Panssaridivisioona on yhtymä, jonka pitää iskeä täysillä, eikä sitä saa sitoa puolustustaisteluun, vaan se on heti iskun jälkeen vedettävä taakse reserviin - valmistautumaan seuraavaan iskuun.

Laatikainen

se kenraali, jonka joukot kantoivat Kannaksella kovimman helteen. Hän sai joukkonsa pelastettua toimintakykyisinä VKT-asemaan ja johti Tali-Ihantalassa suurimman torjuntavoiton.

Taavetti säilytti myös hermonsa kovimmassakin paikassa.

kylkeen

Vastahyökkäys Kuuterselässsä ei onnistunut, koska se oli suunnattu vihollisen kovinta kärkeä kohden, ei kylkeen, kuten olisi pitänyt.

Onko totta että Aatu ammutti antautumisen takia?

Onko tuo oikeasti totta? Siis että Aatu ammutti suomalaisia sotilaita heidän antautumisen takia? Tokikaan kyseessä ei tietenkään olleet JR 7:n sotilaat mutta suomalaisia kuitenkin. Oliko todellakin syynä se, että Er.P. 25:n miehet oli jo useaan kertaan viety takaisin sillanpäähän heidän uituaan yli Vuoksen.

Täydennysmiehiään Aatu kuulemma nimitteli "kesselimahoiksi" sanoen: - pahaan paikkaan jouduitte, jos vihollisen luoti ei osu niin oma osuu varmasti!

JR 7:n komentaja A. E. kuulemma kannusti joukkojaan henkilökohtaisesti.

Paavo Rintala Sodan ja rauhan äänet, Otava 1967

Sivut 197-198: "Meitä palasi toistakymmentä JR seitsikon miestä sotasairaalasta ja meidän mukana tuli täydennysmiehiä rykmenttiin. Komentaja otti meidät vastaan ja jakoi kahtia niin kuin vuohet ja lampaat. Komentaja oli muutenkin aika jyrkkäpuheinen mies. Nyt se piti puhuttelun täydennysmiehille ja halusi kai kasvattaa niiden moraalia, kun ne tulivat suoraan siviilielämästä sotaan. Se puhe alkoi näin: Te Pohjanmaan miehet, te kesselimahat, te viljanpiilottajat! Nyt te jouduitte sellaiseen paikkaan, että jos vihollisen luoti ei satu, niin oma luoti sattuu varmasti!
Eikös siellä Kuuterselässä ollut rynnäkkötykkipataljoona eikä koko Panssaridivisioona... Kenen arvosanoja nuo muuten ovat? Vai onko numeroita lätkitty taas puolikkaalla aliupseerikoulun oppimäärällä?

Reservin

oppimäärällä arvosanat on myönnetty.Mikäänhän ei estä sinuakin arvioimasta perustellusti kyseisiä panssaridivisioonan operaatioita. Turha kitinä ja rutina ei edistä mitään asiaa.

"Vai onko numeroita lätkitty taas puolikkaalla aliupseerikoulun oppimäärällä? "
Kuuterselän vastahyökkäys ei ollut Panssaridivisioonan operaatio, joten sitä on sellaisena vähän vaikea arvioida... Rynnäkkötykkipataljoona taas minun tietojeni mukaan teki sen minkä voimillaan pystyi.

niin vissiinkin. Talissakin olivat lirissä

Tässä perusteellista selvitystä mikä on RynTykP.
" Eikös siellä Kuuterselässä ollut rynnäkkötykkipataljoona. "

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=23&a=7167

Tauno Lautamatti haastattelee Rynnäkkötykkipataljoonan 2. komppanian päällikköä ja miehiä Talin suurtaistelusta. Ohjelman alussa esitellään pst-asetta ja rynnäkkötykkiä.

Vanhentunut kalusto

johto aiheuttivat suuria tappioita. Pääosa panssarikalustosta oli museokunnossa. Vain muutama raskas panssari ja parikymmentä rynnäkkötykkiä olivat ajanmukaisia. Iskuvoima oli käytännössä jääkäriprikaatin varassa. Se kärsi pahoja tappioita jo Polviselässä ja menetti iskukykynsä Kuuterselässä. Syynä oli taitamaton johtaminen Päämajasta alkaen ja päätyen Jääkäriprikaatin komentajaan.

Tappioita täydennettiin vanhoilla miehillä ja kouluttamattomilla alokkailla, joista pääosa oli B-miehiä.

Pajarin ja Laguksen keskinäinen riitely

"Olen tullut tänne paikkaamaan reikiänne" kerrotaan L:n sanoneen Pajarille. Halsti kertoo kirjassaan Aika vaatii veronsa, kuinka kova vääntö mahdollisesta "voiton kunniasta" käytiin. W.H.H.:n mukaan hänen neuvostaa Pajari antoi periksi koska tuleva taistelu oli kovin riskaabeli juttu.

Laguksen toimet ja Kuuterselän taistelu.

Laguksen Jääkärien veri valutettiin Kuuterselän myöhästyneessä vastaiskussa ja silloin lähti Panssaridivisioonaan kuuluneesta Jääkäriprikaatista se kokenein aines taivaan tuuliin tai kenttäsairaaloihin! Tuo "SuRullisen" kuuluisa myöhästyminen aiheutui OSALTAAN siitä kun Pajari ja Lagus kiistelivät tuntikausia siitä kumpi ottaa johtaakseen vastaiskun Kuuterselkään, ja siis kunnian taistelusta jos se on voitollinen! Lagushan rehvasteli Pajarille tulleensa vain ilmoittamaan, että he ajavat "läpi"... Sillä arvovaltakiistelyllä oli varmasti oma osuutensa, koska jos sopua ei olisi syntynyt operaation johtamisesta niin Lagus olisi todennäköisesti viivytellyt ja odottanut ehdotonta määräystä Päämajasta... Halsti antoi Pajarin esikuntapäällikkönä lopulta neuvon esimiehelleen luovuttaa noin riskaabeli homma suosiolla Lagukselle. Vastahyökkäys myöhästyi monta tuntia ja se vaikutti osaltaan sen epäonnistumiseen. Kenties osin tuonkin johtamisepisodin takia, koska naapuri ehti varustaa asemansa mm. kaivautumalla.

Wolf H. Halsti Muistelmat II 1939-1948 Aika vaatii vetonsa Otava 1974

Sivulta 308 sivulle 311:

Lagus Pajarille:

"Minut on lähetetty tänne paikkaamaan reikiänne"

"En ota keneltäkään ohjeita"

Pajari: s. 309

"Tuo tyyppi (Lagus) aikoo tehdä itsestään isänmaan pelastajan meidän kunniamme kustannuksella"

Tämä Lagus-Pajari episodi tapahtui noin klo 16:n maissa ja vastahyökkäys Kuuterselkään alkoin klo 23:n vaiheilla. Siis armottomasti myöhässä!

Erään mielipiteen mukaan Pajarin ja Laguksen keskinäinen riitely ei olisi kuitenkaan viivästyttänyt vastahyökkäyksen alkamista, koska Panssaridivisioona oli riidan aikana vasta ryhmittymässä vastahyökkäykseen. Vastahyökkäys viivästyi koska Panssaridivisioonan pääosat eivät olleet Kuuterselässä, vaan ne joutuivat siirtymään sinne oltuaan valmiina toimimaam Kivennavan suuntaan. Suomalaiset olivat kenties arvioineet vastustajan aikeet väärin. Siirtyminen päivänvalossa venäläisten ilmatoiminnan häiritsemänä otti aikaa. Toisaalta oliko silloin kovin pimeää illallakaan?

Tästä "kaikkien tilanteiden herrasta" pari sanaa tähän loppuun:

Laguksella oli joissakin suhteissa vaikea luonne. Taisi olla tyypillinen ylimielinen suomenruotsalainen. Hän teki jo Talvisodassa Summan murruttua samanlaisen "entreen", hämmentäen siellä pari päivää ja lähtien sitten pois, kuten myös kesällä 1944 Pajarin komentopaikalle. Kolmannen kerran hän teki saman tempun A. Ehrnroothille Vuosalmella. Siinä tapauksessa Ehrnrooth pääsi kuittaamaan, kun Laguksen(kin) miehet joutuivat tulimysrkyssä antamaan periksi. Ehrnroothin lyhyt ilmoitus Lagukselle kuului: "Herra kenraali, miehenne pakenevat taistelusta."
 /   /  / Lauguksen panssaridivisoona

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta