"Liian"älykäs 5vuotias

vai olikohan nyt liian vanhasta lapsesta tälle palstalle....en vain löytänyt sopivampaa...

minä luin jo nelivuotiaana ja tein 3v vanhemman veljen ekaluokan läksyjä myös (siis osasin teki veli ne itse toki) eikä musta tullut häirikköä eikä mitenkään erityisen neropattiakaan. Älä innostu liikaa mutta ole hyvilläsi että lapsesi on oppinut jo. Velvollisuutta varmaankaan opettajilla ei ole erityishuomioida lapsia jotka jo osaa, meidän aikaan ne laitettiin neuvomaan niitä jotka ei vielä itse osanneet. Älä ala tuputtaa nyt heti lisää ja lisää oppimista jatkuvasti kyllä muksu ehtii vielä. Rennosti vaan ja lapsen oman mielenkiinnon mukaan, älä ala kasvattaa supervaliota noin pienestä :) Hienoa että muksu osaa ja oppii eikös se ole pääasia.

Tuttavan muksu on myös aika taitava ollut 3-vuotiaasta asti ja tuntuu olevan hyvinkin älykäs ja tekee välillä hämmästyttäviä havaintoja esim. ympärillään tapahtuvista asioista ja on nokkela hoksamaan sitä sun tätä. Mutta eipä tuo ole mitenkään erityishuomioitu ollut eskarissa eikä koulussa nyt myöhemmin. Lapsi siinä kun muutkin. Vanhempansa mm. opetti että koulussa ei sitten rettelöidä jos jos osaa lukea ja se lukemaan opettelu on pitkästyttävää. Eikä häröillä opettajan kimpussa että hei mä tein jo hei mä tein jo vaan suodaan työrauha muillekin. Kuulemma näin.

lukemaan - fraktuurakirjaimilla ja öljylampun valossa - viisivuotiaana, ja opetin nuoremmat sisarukseni lukemaan myös ennen kouluun menoa. Omat lapseni oppivat lukemaan 3-4-vuotiaina kotihoidossa ilman mitään opetusta. Ihan tavallisia kunnon ihmisiä meistä kaikista on tullut.
Lukeminen on hyvä harrastus. Ainakin näin kesäisin lasten olisi kuitenkin hyvä olla päivät pitkät ulkona leikkimässä ja liikkumassa. Se kehittää muita älykkyyden osa-alueita ja pitää kunnon hyvänä.

En tahdo pilata iloasi, äidin ylpeys on hieno asia. Pitääkin ylpeä olla. Mutta minulla on neljävuotias, ja vahvasti näyttää, että rupeaa lukemaan jo ennen viisivuotispäiväänsä, eikä ole yhtään älykkäämpi kuin muut lapset. Sen sijaan tiedän tytön, joka luki jo kolmevuotiaana. Sitä voi jo kehua poikkeavaksi. Muistathan myös, että älykkyys on myös sitä, miten ymmärtää lukemansa ja analysoi sitä. Tuossakin iässä lapset jo analysoivat lukemaansa jollain tasolla. Tai ainakin pitäisi siihen kyetä, koska kykenevät analysoimaan kuulemaansakin.

Ja mitä virikkeisiin tulee, kyllä lapsi kertoo mikä kiinnostaa. Sitten vaan tuet siihen suuntaan, mikä lasta tuntuu eniten innostavan.

neljä lastani oppivat sujuvasti lukemaan ja kirjoittamaan 4-5-vuotiaina. Myös laskut ,tuollaiset 1 -2 -luokan, osasivat laskea. Olivat kaikki kotihoidossa ensimmäiset ikävuotensa ja meillä myös luettiin heille paljon jo vauvaiästä alkaen. Koulu sujui kaikilta ongelmitta, ylioppilaaksi kirjoittivat todella hyvin arvosanoin ja jatko-opiskelupaikat saivat helposti. Heitä ei silti kohdeltu mitenkään erityisesti taitojensa vuoksi kotona eikä koulussa, saivat olla tavallisia lapsia, joista kasvoi tavallisia nuoria ja toivon mukaan valmistuvat ja löytävät paikkansa tässä yhteiskunnassa. Korostan vielä sitä, että olen aina edellyttänyt lapsiltani osallistumista kodin arkiaskareisiin ja he hallitsevat ne hyvin nyt kun elelevät omillaan.

Onko poikasi jo menossa eskariin (-04) vai onko ikäluokkaa -05? Jos on -04, ei mitenkään erikoinen, moni 5-vuotias eskariin menijä osaa jo lukea. Jos on 05, voisiko lähteä vuoden etuajassa eskariin, kun kerran jo kannat huolta asiasta? Kannattaa selvittää kunnan/kaupungin päivähoidosta.

Meillä tyttö luki ja kirjoitti täysin samassa iässä. Oli kiinnostunut asioista yms. Aloitti sitten eskarivuonna soittoharrastuksen, tuli jotain uutta. Meille sanottiin jo ennen eskaria, että voisi täysin lähteä kouluun vuotta aiemmin (ilman eskaria), mutta päätimme antaa mennä ikäryhmänsä mukana kavereiden kanssa.

Tämä päätös on osoittautunut oikeaksi. Hyviä kavereita tarhasta saakka riittänyt, koulussa on aina ollut luokkansa paras, erittäin musikaaliseksikin on osoittautunut.

Ei ole ylpistynut, ei ole häirikkö. Jos koulussa on asiansa osaava ope, järjestää kyllä puuhaa kaiken tasoisille ekaluokkalaisille. Meilläkin luettiin "apuopena" ja oikeaa kirjaa, kun muut tankkasivat aapista. Samoin laski tokaluokan laskuja.

Mutta minun neuvoni: jos poitsun taidot tuntuvat "liian kehittyneiltä", harkitkaa eskarin/koulun aikaistamista tai aloittakaa joku uusi harrastus, niin saa haastetta tarpeeksi.

Itse osasin myös ennen koulun alkua lukea ja kirjoittaa ja laskea. Nyt tämän kevään abiturienttina ärsyttää, kun kuuden vanhana en osannut vaatia, että olisin jo päässyt kouluun! Paras ystäväni oli minua vuotta vanhempi ja aloitti silloin, minä kävin kerhossa jossa oli myös esiopetusta. Kuitenkin luulisin, että jos olisin sen vuoden aiemmin kouluun mennyt niin olisin päässyt aijoissa käyttämään osaamistani. Tein ala-asteella paljon lisätehtäviä, olin se joka auttoi muita, luin paljon... veikatkaa mitä kävi yläasteella? En pahemmin jaksanut lukea mitään enää, jonkin verran tietysti, ja lukiossakaan en pahemmin töitä tehnyt. Minut pelasti kirjoituksissakin kyky ajatella itsenäisesti ja tekstin tuottamisen taito;)
Miettikää ihmeessä, jospa poika menisikin jo 6 vuotiaana kouluun!!

Älykäs lapsi joutuu monesti kiusatuksi koulussa. Kun ÄO ylittää tietyn rajan niin lapsi myös turhautuu opetuksessa. Koulun pitäisi antaa näille lapsille tilaa kehittää itseään ja antaa heille mahdollisuus olla oma itsensä.

Minä osasin laskea ja lukea 1 vuota
iaana, tykkäsin historiasta ja matikasta, niitä tein ilokseni aina joka päivä. Laskin myös vanhemman sikoni koululaskut kuin vettä vaan, ja kaksivuotiaana olinkin jo yläasteella. Koulu meni kympin tasolla koko ajan ja viisivuotiaana olin jo proffa yliopistossa.
Lapseni ovat menneet samaa rataa minun jälkiäni, fiksuja ovat, nyt vanhin lapseni 27 v, on amerikoissa tiedemiehenä, tutkii ja on rikas. Tenhyt monta vuotta ja tienaa älyttömästi. Muut lapset ovat perustaneet valtavia yhtiöitä ja työpakkoja antaa noin 3000 henkilölle, ja hyvin menee, lapsenlapsetkin ovat neroja, 4 vuotias pojanpoika on yhden yrityksen toimitusjohtaja ja pomottaa 390 henkilöä. Vaikka ovat nuoria ja tekevät vaan mitä haluavat, niin parempaa ei voi olla... neroja kun ovat.

Mä en missään nimessä laittaisi lasta aikaisemmin kouluun! Se koulu on niin paljon muutakin, kuin lukemista ja laskemista. Yhtäkkiä lapsesta tulee ihan iso - koululainen. Esikoiseni, nyt tokaluokkalainen oppi myös varhain lukemaan, vaikken millään tavoin edes kannustanut siinä, melkeinpä päinvastoin. Kouluun meni ihan normiaikaan.

Heillä on loistava opettaja, joka on onnistunut rakentamaan ryhmälle hienon yhteishegen ja osaa palkita onnistumisista. Koulussa on kavereita ja kivaa, mutta ennenkaikkea myös haastetta. Jakoiva jo ekaluokalla muutamaksi tunniksi viikossa luokan neljään pienryhmään sen mukaan, kuinka hyvin osasivat jo lukea. Hitaimmat saivat nopeampia kiinni hienosti ja nopeimmin oppijoilla oli jo vähän hankalampia tehtäviä. Haastetta on saanut varmasti koulussakin.

Koko ajan on myös haarrastanut paljon; pienempänä ensin temppujumppaa ja satubalettia, sitten rytmistä liikuntaa ja luistelua. Nykyisin luistelee ja ratsastaa.

Osa koulukavereista on tuttuja jo päiväkodista ja eskarista ja lisää on tullut.

Kuopus on nyt neljävuotias ja kirjoittelee kaikenmaailman juttuja... Eikä takuulla mene yhtään aiemmin kouluun, kun ikäryhmänsä!

No ei nämä kehutut lapset täällä mitään älykkäitä ole. JOkinen osaa jotain paremmin ja jotain huonomin.
Mun lapset osaa yksi laulaa ja soittaa toisia premmin ja toinen taas lukee ja laskee muita paremmin.

Viksu lapsi on semmoinen joka lukee hirtoriaa ja kieliä jo 1 vuotiaana, fiksu ei ole sama kun osaava lapsi. Fiksu on paljon suurempaa. Jos sun lapsi osaa 70 kieltä 2 vuotaiana voi sano jo että hän on fiksu, mutta pelkkä lukeminen ei riitä, ihan normi kersa on.